vannastt. Tilaa se nyt!

Transkriptio

1

2 ~~...,..."mittatyönä': TOMNTAKERTOMUS 985 TOSKORTT, jolla saa käteistä pankkiautomaateista. TOSKORTT 2, jolla saa käteistä ja jolla voi maksaa. TOSKO RTT 3, jolla saa käteistä, jolla voi maksaa ja jolla saa maksuaikaa. TOSKO RTT 4, jolla saa käteistä, jolla voi maksaa myös ulkomailla ja jolla saa maksuaikaa. KÄYTTÖlUOTTO HEKÄL Ä NE ~234 $ 6 i 89/ b : lf ATT R /l, 7 TOSKORTT 5, jolla saa luottoa. Jotain näistä tarvitset vannastt. Tilaa se nyt! ~ KANSALLSPANKK Toimitus ja ulkoasu Mirja Lindgren Kuvat Pentti Pekkala Painopaikka Grafitex Oy Helsinki Puheenjohtajan katsaus SVUL:n avaintiedot 985 SVUL:n hallinto 985 Liittohallitus Liittovaltuusto Valiokunnat SVUL:n edustukset eri yhteisöissä Urheilun suunta SVUL:n strateginen suunnitelma Nuorten Talvisuurkisat 985 SVUL:n toiminta 985 Keskushallinnon toimihenkilöorganisaatiomuutos Kehittämistoiminta Seuratoiminta Valmentajakoulutus Nuorisotoiminta Liikuntapoliittinen toiminta Kansainvälinen toiminta Tiedotustoiminta Suomen Urheilulehti SVUL:n kunniajäsenet Ansiomerkit Henkilökunta Talous Tuloslaskelma Tase Tilintarkastuskertomus Töölön Urheilutalosäätiö SVUL:n uusi toimitalo Töölön Urheiluhallit - SVUL:n Sguashhallit Jerismaja Suomen Urheiluopisto Jäsenjärjestöt Liittojen edustukset lajien kansainvälisissä liitoissa Jäsenliittojen määrän kasvu Jäsenmäärät ja toimintamäärärahat Jäsenliittojen seurat piireittäin Seuratilastoja lll! SUOMEN VALTAKUNNAN URHELULTTO Radiokatu 2, Helsinki Puh. (90)

3 "'-~--~---'-l-~- SVtlt:~ AVA T EE>OT~~~~~~ KMPASSA SUURKSOHN MENESTYKSEN JA PÄÄTÖSTEN VUOS Jäsenliittoja 5 Jäsenpiirejä 8 Seuroja 6 39 l3 788)* Henkilöjäseniä ~89 657)** Seuroissa toimivia ohja~ia ja valmentajia ~ Seurojen järlestämiä kilpailuja (yksilölalitl Seurojen järjestämiä muita tilaisuuksia Palkattu toimihenkilöstö Keskushallinto66 Jäsenpiirit 93- Jäsenliitot (Seurat 2 094: täystoimisia 489, osa="äikaisia 605) : SVUL:n valtionapu ,-. Jäsenjärjestöille jaettu avustus Taseen loppusumma ,0 *) Piireihin kuuluvia seuroja. Piireihin kuulumattornia seuroja ja Suomen Metsästäjäliiton yhdistyksiä yhteensä n **) Piireihin kuulumattornia seuroja ja Suomen Metsästäjäliiton henkilöjäseniä yhteensä n SVUL:n johtava rooli suomalaisessa urheiluelämässä korostui monin tavoin vuonna 985. Kyseessä ei ollut välivuosi, vaan monessa suhteessa ratkaisujen vaihe. Marras-joulukuun vaihteessa Oulussa pidetty liittokokous leimasi jo pitkään svl,jllilaista järjestötoimintaa keskushallinnossa, liitoissa ja piireissä. Neljän vuoden välein kokoontuva SVUL:n ylin päättävä elin käsittelee järjestön suuria linjakysymyksiä - mm. sääntöjä, periaateohjelmia ja määrärahakriteerejä. Nyt pidetty liittokokous oli tavallistakin merkittävämpi. Siellä käsitellyt "Urheilun suunta" eli SVUL:n liikuntapoliittinen periaateohjelma ja SVUL:n Strateginen suunnitelma ohjaavat paljolti maamme liikuntakulttuuria lähivuosina. Molempia asiakirjoja oli jo pitkään valmisteltu SVUL:ssa eri tasoilla. Jäsenjärjestöt olivat eri työryhmissä ja lausuntovaiheessa vaikuttaneet niiden sisältöön. SVUL-strategian pohjalta asetetut tavoitteet seuraavalle nelivuotiskaudelle ovat vaativia, mutta kovalla työllä saavutettavissa. Asettamalla seurat niille kuuluvaan pääosaan svullilaisessa toimintakentässä antoi liittokokous päätöksellään niille myös oikeuden edellyttää keskushallinnolta, liitoilta ja piireiltä niiden toimivuutta ja elinkelpoisuutta edistäviä päätöksiä. Helmikuussa pidetyt SVUL:n Nuorten Talvisuurkisat osoittivat päätöksen SVUL:n kisajärjestelmän luomisesta oikeaan osuneeksi. Jyväskylässä oli omalla ohjelmallaan mukana yli 40 jäsenliittoa, mikä luku talvitapahtuman osalta oli yllättävän suuri. Myös osanottoinnostus seuroissa yllätti järjestäjät. Hyvin jyväskyläläiset kisaisännät kuitenkin selvisivät tavoitteet ja odotukset ylittäneestä osanottajamäärästä. Kevään tuloon liittyy meillä yleensä keskustelu urheilumäärärahoista ja niiden jaosta. Niin myös viime keväänä. Voimakkaalla ja määrätietoisella edunvalvontatoiminnalla saimme päättäjät vakuuttuneiksi siitä, että SVUL:n avustus on järjestön toiminnan laatuun, laajuuteen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen verrattuna liian alhainen ja SVUL:lle myönnettiin kuoppakorotus. Se kasvattaa kolmelle vuodelle jaksoteltuna valtiolta saamaamme toiminta-avustusta merkittävästi. Seurojen yhteiskunnalta saama tuki ei kasvanut viime vuonnakaan liikuntalain antamien odotusten mukaan. Liittokokouksessa asetettujen tavoitteiden mukaan SVUL edellyttää tämän vuosikymmenen aikana seuratoiminnan tuen kolminkertaistamista. Monet pitivät vuotta 985 huippu-urheilumme osalta heikkona. Vuoden yhteenveto osoittaa kuitenkin aivan muuta. Suomi saavutti yli 60 aikuisten EM- ja MM-mitalia, joista valtakunnallisten urheilujärjestöjen osalta lähes kaikki SVUL:n urheilijoiden tuomina. Koko 80-luvulla on vain olympiavuonna pystytty parempaan. Huippu-urheilumenestyksen kärjessä olivat hiihdon MM-kisojen suomalaisedustajat, mutta myös monet muut perinteiset ja uudet lajit ilahd uttivat hui ppu-u rhei u myönteistä suomalaisyle isöä. SVUL-ORGANSAATO 8 JÄSEN- - PRÄ LTTOKOKOUS krt / 4 v. 2 krt / v. 5 - LTTO- JÄSEN- VALTUUSTO LTTOA LTTO- HALLTUS f KESKUS- HALLNTO 3788 URHELUSEURAA ( metsästysseuraat Noin MLJOONA HENKLOJÄSENTÄ 3

4 ~ SVUl:::N HALl::NTO SVUL:N LTOHALLTUS SVUL:N LTOVALTUUSTO PUHEENJOHTAJA Jukka Uunila VARAPU H EENJOHTAJAT Orvo Anttila Seppo Hieta Osmo Niemelä Paavo Pekkanen MUUT JÄSENET Martti Alopaeus Matti Autio Tapani lkka mpi Jokinen Tapio Koivula Matti Lähdesmäki Teemu Pesola Jorma Räisänen Pertti Tuomala Marjatta Väänänen PU H EENJOHTAJA VARAPUHEENJOHTAJAT JÄSENLTOSTA Amatöörinyrkkeilijäin liitto Ampujai n liitto Ampumahiihtoliitto Autourheilijoiden liitto Baseball- ja Softball-liitto Golfliitto Hiihtoliitto Hockeyliitto Jousiampujainliitto Judoliitto Jääkiekkoliitto Kanoottiliitto Karateliitto Koripalloliitto Kuntou rheiluliitto Käsipalloliitto Kävelyurheiluliitto Lentopalloliitto Luisteluliitto Metsästäjäliitto Miekkailuliitto Moottoriliitto Moottoriveneliitto Naisten Liikuntakasvatusliitto Nykyaikaisen 5-ottelun liitto Painiliitto Painonnostoliitto Pesäpalloliitto Purjehtijaliitto Pyöräilyliitto Pöytätennisliitto Ratsastajain liitto Hannu Koskivuori Erkki J. Toivanen Erkki J. Woivalin Tauno Salminen Markku Nöyränen Erkki J. Toivanen Algot Kettunen Erkki Lähdeaho Seppo Soratie Hannu Koskivuori Toivo Lehtovuori Paavo M. Petäjä Antti Hyvärinen Markku Vuotilainen Esko mmonen Timo Harju Pentti Leino Voitto Rajaniemi Erkki J. Woivalin Kari Kuula Keijo K. Kulha Pertti Tuomala v. -85 vj. Raimo Viskari Jorma Järvi Maire Suominen Erkki soniemi Erkki Levy Henrik Vaenerberg Väinö Kangaspunta Rune Nylander Raimo Peltonen Eero Multamäki Olavi Skog Erkki E. Nurmi Helmer Viiala Jorma Salomaa Liisa Orko Maija-Liisa Saarinen Arto Norovirta Seppo Kylmänen Pekka Kare Matti Huttunen Antti Heinonen Rafael Wolontis Eino Lehtovirta Esa Ellonen Olli Pesonius Rygby- ja Salamapalloliitto Soutuliitto Squashliitto Sulkapalloliitto Suunnistusliitto SVUL:n Nuoret Tae Kwon Do-liitto Taitoluisteluliitto Tanssiurheilun Keskusliitto Tennisliitto Uimaliitto Urheiluliitto Urheilusukeltajain liitto Vesihiihtoliitto Voimisteluliitto JÄSENPRESTÄ Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Häme Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lahti Lappi Länsi-Pohja Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Seppo Kairaneva Bo Gammals Mauno Rintanen Tuomo Tenn ilä Kalevi Kapanen Matti Salmen kylä Raimo Salo Erkki O. Auranen Urho Rouvali Urpo Vihervaara Aimo Näräkkä lkka Lantto Erkki Jänkä Pentti Karvonen Veikko Marttinen Olavi Niemelä Lauri Vesala Kalervo Rehnbäck Jorma Perolahti Tapio Koivula v. -85 vj. Tuomo Jalantie Jorma Räisänen v. -85 vj. Timo Ruoppa lmari Ylä-Autio Matti Lähdesmäki v. -85 vj. Heikki Luoma Pirkko Lilja Yrjö Perälä Juhani Salmenkylä Anneli Vanamo Olavi Lehtisalo lkka Tuominen Pauli Vyyryläinen Orvo Anttila v. -85 vj. Mikko Koski Jukka Lampiniva Pauli Koskinen Matti Virtanen Teemu Pesola v. -85 vj. Antero Taanila Raija Salomaa Esa Riihimäki Rauno Jaakkola Olavi Eronen Reino Mikkelä Lasse Ahtiainen Pentti Larjanne Olavi Poikela Seppo Pelttari Yrjö Karttunen Eero Niku Sulo Lehto Lauri Re inikainen Kalevi Tiihonen Risto Tuominen Nina Eriksson Oll i Pal mu Suur-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi LSÄJÄSENET Kai Hagelberg Hilkka Hakola Kaarlo Hartiala Leena Jääskeläinen Arnevi Lassila Mauri Miettinen Pertti Paloheimo Pekka Silvola Magnus Ståhlberg Eino Uusitalo Seppo Westerlund Raimo Viita Otso Vilhunen Pirkko Väänänen Toivo Yläjärvi Leo Turunen Aatto Val kokivi Pentti Räty Pirkko Mantere Johan Helenius Pentti Pihlakoski Timo Lehmuskoski Timo Pekkala 5

5 VALOKUNNAT SVUL:N LTTOKOKOUS OULUSSA T EDOTUSVALlOKU NTA Orvo Anttila (puheenjohtaja) Terttu Karhumaa, Esko Ojala, Matti Salmenkylä, Raimo Viskari, Ari J. Aalto (esittelijä) TALOUSVALlOKU NTA SUOMEN URHELUSÄÄTÖN HALLTUS Seppo Hieta (puheenjohtaja) Tapio Koivula, Mikko Leppänen, Juhani Salmenkylä, Sirpa Toivanen, Kimmo Varjovaara, Teuvo Holopainen (esittelijä) LKUNTAPOLTTNEN VALOKUNTA Paavo Pekkanen (puheenjohtaja) Leena Jääskeläinen, Anna-Maija Kivimäki, Keijo K. Kulha, Pentti Kurunmäki, Jukka Wuolio, Kalevi Suortti (esittelijä) ANSOMERKKVALOKUNTA Olavi Lehtisalo (puheenjohtaja) Antti Arponen, Erkki Helenius, Pellervo Hyytiäinen, mpi Jokinen, Marja Saarinen, Ari J. Aalto (esittelijä) HENKLÖSTÖVALOKUNTA Mauri Moren (puheenjohtaja) Hilkka Hakola, Matti Nummela Annika Copeloussis, Matti Virt~nen, Ritva Wright, Esko Eklund (esittelijä) JERSMAJAN JOHTOKUNTA Mikko Leppänen (puheenjohtaja) Heikki Hietanen, Heikki Lahelma, LUOT AMUSORGANSAATO Rolf Pircklen, Nina Sarvana, Pekka Syrjänen, Hannu Suominen TÖÖLÖN URHELUHALLlEN JOHTOKUNTA Kai Hagelberg (puheenjohtaja) Erkki Helenius, Jaakko Holopainen, Tyttl Kormi, Pekka Pukero, Erkki Viinikainen, Esko Eklund (esittelijä) URHELULEHDEN JOHTOKUNTA Orvo Anttila (puheenjohtaja) Heikki Lehmusto, Antti Mälkönen, Antero Raevuori, Henrik Rasmussen, Teuvo Holopainen LTTOKOKOUS U RH E LUVALlOKU NTA Osmo Niemelä (puheenjohtaja) Pirkko Alho, Heikki Kantola, Seija Toivonen, Kalevi Tuominen, Leo Turunen, Seppo Liitsola (esittelijä) LTTQVAl TUUSTO LTTOHALLTUS PUH EE NJOHT AJSTO Liittokokouksen avauspuheenvuorossa Jukka Uunila korosti SVULn urheilullista ja järjestöllistä menestystä kuluneella nelivuotiskaudella. Jukka Uunila valittiin yksimielisesti uudelleen SVULn puheenjohta JakS. Nuoret oululaisurheilijat onnittelivat järjestön puheenjohtajaa päätöksen jälkeen. TETEELLNEN VALOKUNTA Pekka Oja (puheenjohtaja) Risto Elovainio, Rainer Rauramaa, Seppo Rehunen, Timo Takala, Jukka Viitasalo, Tero Viljanen, Hannu Holappa, Seppo Liitsola (esittelijä) SÄÄNTÖVALlOKU NTA Juhani Salmenkylä (puheenjohtaja) Pentti Antikainen, Solveig Fredriksson, Antti Heinonen, Eero Korpela, Risto Sylvelin, Kalevi Suortti (esittelijä) 6 YLE SHALLNNON TOMALA URHELUOSASTON TOMALA TALOUSOSASTON TOMALA Naisvoimistelijat esittivät liittojen ja piirien liittokokouseduslajille näytön seuratoiminnan tuloksista 7

6 8 SVUL:N EDUSTUKSET ER YHTESÖSSÄ JÄÄKENTTÄSÄÄTÖ - edustajiston jäsen Jukka Uunila KANSALASJÄRJESTÖJEN RATUS TOMNNAN KESKUSLTTO - edustaja Annu Tuominen KSAKALLOSÄÄTÖ - valtuuskunnan jäsen Brita kävalko Onerva Kivelä Tapio Koivula Keijo K. Kulha Pirkko Luostarinen Eine Rauttola Maija-Liisa Saarinen Anna-Maija Silvola Eeva Sippola Eila Stenbäck Sirkku Teräsvirta Pertti Tuomala Lilian Vaarna Urpo Vihervaara Marjatta Väänänen - johtokunnan jäsen Eero Ehrnrooth Juha Sipilä Osmo Niemelä KNTESTÖMAALKENNE OY - hallituksen puheenjohtaja Jukka Uunila Seppo Hieta Teuvo Holopainen Paavo Pekkanen ALFRED KORDELNN YLESEN EDSTYS- JA SVSTYSRAHASTON URHELUN TUKRAHASTO - johtokunnan jäsen Osmo Niemelä Mauri Oksanen LlKU~.NAN JA KANSANTERVEYDEN EDSTAM SKESKUS - valtuuskunnan jäsen Tor Jungman OY MULTFAC AB - hallituksen puheenjohtaja Seppo Hieta Mikko Leppänen Robert Liljeström Jan Törnroth Teuvo Holopainen OTANEMEN URHELUSÄÄTÖ - valtuuskunnan jäsen Martti Alopaeus, varajäsen Seppo Liitsola Esko Eklund, varajäsen Erkki Viinikainen Esa Ellonen, varajäsen Erkki Helenius Antti Lanamäki, varajäsen Eero Uotila Olavi Lehtosalo, varajäsen Eero Vettenranta Erkki Helenius, varajäsen Hannu Suominen Pauli Vyyryläinen, varajäsen Pekka Vasala POHJOS-SUOMEN URHELUN KALOTTKESKUS - SVUL:lla ei ole varsinaista edustajaa mutta oikeus olla läsnä kokouksissa ilman äänioikeutta; yhdyshenkilö Jouko Purontakanen GRETA JA VKTOR SMEDSN RAHASTOSÄÄTÖ - hallituksen puheenjohtaja Seppo Hieta, varajäsen Mauri Oksanen - hallituksen varapuheenjohtaja Juhani Salmenkylä, varajäsen Teuvo Holopainen STADON-SÄÄTiÖ - edustajiston jäsen Nisse Hagman Tapani lkka Yrjö Kokko Mauri Oksanen Jukka Uunila Rolf Haikkola SUOMEN NYRKKELYSÄÄTÖ Paavo Pekkanen SUOMEN OLYMPAYHDSTYS - valtuuskunnan puheenjohtaja Jukka Uunila - valtuuskunnan jäsen Tellervo Haapaniemi Koskinen Carl-Olaf Homen Taina mpiö Osmo Niemelä Mauri Oksanen Paavo Pekkanen - hallituksen puheenjohtaja Carl-Olaf Homen Mauri Oksanen - valtuuskunnan jäsen Seppo Liitsola SUOMEN RETKELYMAJAJÄRJESTÖ - edustajiston jäsen Jaakkko Holopainen, varajäsen Esko Salasuo - hallituksen varapuheenjohtaja Erkki Helenius SUOMEN UMAOPETUS- JA HENGENPELASTUSLTTO Erkki Helenius, varajäsen Kai Hagelberg SUOMEN URHELUMUSE:OSÄÄTÖ - hallintoneuvoston jäsen Osmo Niemelä - hallituksen puheenjohtaja Martti Alopaeus Erkki Helenius - Suomen urheilun keskusarkiston johtokunnan jäsen Erkki Helenius Martti Noponen - Urheilun yleisarkiston toimikunnan puheenjohtaja Erkki Helenius - Urheilun yleisarkiston toimikunnan jäsen Esko Eklund SUOMEN URHELUOPSTO - kannatusosakeyhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Paavo Pekkanen - kannatusosakeyhtiön hallintoneuvoston jäsen Lasse Ahtiainen Heino Avikainen Paul Blomqvist Eero Ehrnrooth Yrjö Kokko Urho Rouvali - hallituksen puheenjohtaja Jukka Uunila Pekka Leino Aimo Näräkkä Mauri Oksanen Juhani Salmen kylä - opiston johtokunta = hallitus + opiston rehtori Tapani lkka SUOMEN URHELUSÄÄTÖ - valtuuskunta = SVUL:n liittohallitus - hallituksen puheenjohtaja Seppo Hieta Tapio Koivula Mikko Leppänen Juhani Salmenkylä Sirpa Toivanen Kimmo Varjovaara - esittelijä Teuvo Holopainen TÖÖLÖN URHELUTALOSÄÄTÖ - valtuuskunta = SVUL:n liittohallitus - hallituksen puheenjohtaja Seppo Hieta Erkki Helenius Kai Hagelberg Jaakko Holopainen Lauri Kärävä Mikko Leppänen Osmo Niemelä - varalla Nisse Hagman mpi Jokinen Erkki Viinikainen - sihteeri Esko Eklund URHELULÄÄKETETEEN SÄÄTiÖ - hallituksen puheenjohtaja Antti Ahlström, varajäsen Heikki Rusko Seppo Hieta, varajäsen Tor Jungman URHELULÄÄKETETEEN SÄÄTiÖN HELSNGN URHELULÄÄKÄRASEMA - johtokunnan jäsen Seppo Liitsola, varajäsen Jorma Savola VALTON URHELUNEUVOSTO - jäsen Mauri Oksanen VAPAAEHTOSEN PELASTUS PALVELUN KESKUSTOMKUNTA - yhdyshenkilö Kalevi Suortti VARALAN SÄÄTiÖ Orvo Anttila Raimo Peltonen VALTON LKUNTATETEELLNEN NEUVOSTO - jäsen Jorma Savola VUOKATNRNTEET Oy - hallituksen puheenjohtaja Seppo Hieta Teuvo Holopainen VUOKATN SÄÄTiÖ - edustajiston jäsen Erkki J. Toivonen, varajäsen Heikki Hovi Aimo Näräkkä, varajäsen Erkki Hulkkonen Pentti Pihlakoski, varajäsen Lauri Reinikainen Eero Niku, varajäsen Paavo Poutiainen Matti Virtanen Teuvo Holopainen 9

7 - tjb ~tj A SVUL:lla on ehdoton johtoasema maamme liikuntaelämässä. Sen vahvistavat monet eri tekijät. Urheilujärjestöjemme runsaassa määrässä SVUL on ylivoimaisesti suurin sekä laadullisesti että määrällisesti tuloksiltaan, jäsenmäärältään, toiminnaltaan ja yhteiskunnalliselta painoarvoltaan. Täten on luonnollista, että järjestö tuntee vakavaa vastuuta maamme liikuntakulttuurin kehittämisestä ja sen tulevaisuuden näkymistä. SVUL:n korkein päättävä elin -liittokokous - kokoontuu joka neljäs vuosi ratkaisemaan SVUL:n ja suomalaisen urheilun linjakysymyksiä. Viime marras-joulukuun vaihteessa Oulussa pidetty liittokokous oli tavallista merkittävämpi, koska siellä käsiteltiin sekä SVUL:n periaateohjelmaa - SVUL suuntaa - sekä SVUL:n strategista suunnitelmaa vuosiksi Molempien mittavien asiakirjojen työstämisessä jäsenjärjestöillä oli tärkeä rooli ja niiden kannanottoja ja lausuntoja otettiin huomioon jo valmisteluvaiheessa. Sekä periaateohjelma että strategia hyväksyttiin liittokokouksessa yksimielisesti. SVUL:N PERAATTEET JA TAVOT:~~ URHELUN KE~UÄMSEKS Liikuntakulttuuri on viimeisen kymmenen vuoden aikana kokenut huomattavia muutoksia. Kehitystä ovat muovanneet toisaalta urheilun omat sisäiset tekijät, toisaalta yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset. Liikunnan harrastus on lisääntynyt ja sukupuolten välinen ero liikuntaan osallistumisessa on tasaantunut. Uudet lajit ovat vetäneet mukaan myös uusia harrastajaryhmiä, urheilun kansainvälisyys on lisääntynyt ja urheilun julkisuusarvo noussut. Suomen urheilun edellytyksiin on lisäksi vaikuttanut 980 voimaan astunut liikuntalaki. SVUL viitoittaa urheilun suuntaa uudella periaateohjelmalaan. Ohjelma ei käsittele kattavasti liikuntakulttuurin kaikkia eri kysymyksiä. Se on SVUL:n näkemys keskeisistä liikuntakulttuurin kehittämiskohteista tämän ja huomispäivän Suomessa. Niitä ovat: Millaista urheilua haluamme Suomessa harrastettavan Kenelle urheilutoimintaa tulee järjestää Mitä edellytyksiä urheilu tarvitsee Mitkä ovat Suomen tehtävät urheilussa kansainvälisesti ajatellen. Ohjelman toteuttaminen riippuu SVUL:n lisäksi myös muiden liikunnasta ja sen edellytyksistä vastaavien tahojen ratkaisuista ja toimista. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että ohjelman tavoitteiden toteuttamiseen pyritään yhteistyössä eri vastuutahojen kesken. Millaista urheilua. Urheilun perimmäisenä tarkoituksena tulee olla ihmisen kokonaisvaltainen kehittäminen Urheilutoiminnan on oltava "reilun pelin" hengen mukaista Vastuu urheilun kuvasta on kaikilla toiminnassa mukana olevilla Urheiluun, erityisesti lasten ja nuorten urheiluun, on saatava lisää monipuolisuutta ja leikkimielisyyttä Mikään tavoite urheilussa ei ole dopingin käytön arvoinen Väkivallan pesiytyminen urheiluun on estettävä Liike-elämän kanssa harjoitettavan yhteistoiminnan tulee tapahtua urheilun ehdoin Huippu- ja kilpaurheilun palkkiojärjestelmän tulee olla avoin ja julkisen tarkastelun kestävä Urheilun tulee olla puoluepoliittisesti sitoutumatonta. / Kenelle liikuntaa Liikunnan harrastaminen läpi elämän tehtävä mahdolliseksi kaikille Naisten osallistumismahdollisuuksia kilpa- ja huippu-urheiluun kehitettävä Liikuntatoimintaa järjestettävä myös tähän asti vähemmälle huomiolle jääneille ryhmille Seurojen toiminta monipuolisemmaksi. / Urheilun edellytykset ORGANSAATO Vapaaehtoiseen työhön perustuvan seuratoiminnan itsenäisyyttä tulee kunnioittaa Kunta, urheiluseurat ja muut liikuntatoimintaa järjestävät tahot saatava yhteistyöhön liikuntapalvelujen kehittämiseksi Koulut ja urheiluseurat saatava yhteistyöhön liikuntakasvatuksessa Keskusjärjestöt yhdistettävä Opetusministeriöön perustettava urheiluosasto. VETÄJÄT Vetäjäksi tulon kynnystä madallettava Korvauksen saaminen säännöllisestä vetäjä toiminnasta mahdollistettava Turvattava vetäjille mahdollisuus koulutukseen ja "urakiertoon': TALOUS Seurojen talous saatava vakaammalle pohjalle; menoista vähintään /3 on katettava julkisin varoin Julkinen tuki saatava liikuntalain periaatteiden mukaiseksi. LKUNTAPAKAT Perusliikuntapaikat kaikille paikkakunnille Erityistiloja rakennertava harrastuksen laajenemisen myötä Lajiliittojen asiantuntemusta hyödynnettävä Valtion osallistuminen liikuntapaikkojen käyttökustannuksiin selvitettävä. V Kansainvälisyys urheilussa Urheilussa mukana olevat kasvatettava kansainvälisyyteen Suomalaisten tulee osallistua nykyistä enemmän kansainvälisten järjestöjen päätöksentekoon ja hallintoon Urheilu liitettävä osaksi kehitysyhteistyötä. (#j!l! L9 HliGn hyyiä urheiluseuroia 0

8 SVUL:N STRATEGNEN SUUNNTELMA SEUROJEN TOMVUUS JA EUNVOMASUUS SVUL:n strateginen suunnitelma vuosiksi on pitkän prosessin tulos. Syksyllä 984 perustettiin työryhmä, jonka jäseninä oli SVUL:n liittojen, piirien, keskushallinnon ja seurojen edustajia. Ryhmien työtä oli pohjustettu jo useissa kokouksissa ja seminaareissa. Vajaan vuoden kuluessa SVUL:n pääsihteeri Oksasen johdolla toiminut ryhmä sai työnsä siihen vaiheeseen, että se voitiin lähettää lausuntokierrokselle SVUL:n jäsenjärjestöihin. Liittokokoukselle esitettyä SVUL:n strategiasuunnitelmaa olivat käsitelleet ennen SVUL:n liittohallitusta kaikki SVUL:n liitot ja piirit omissa elimissään, joten koko organisaatio oli sitoutunut vahvasti sen toteuttamiseen. SVUL:N STRATEGSEN SUUNNTELMAN VTEKEHYS SVUL:n toiminta-ajatuksena on edistää kansalaisten tarpeita vastaavaa seurojen liikuntatoimintaa sekä kehittää vastuullisesti suomalaista kunto-, kilpa- ja huippu-urheilua.,---j_---t , ---, ~ L-,- ~ ~------~ ~ ~ SEUROJEN TOMVUUS JA ELlNVOMASUUS 00 [9 [Q] HUPPU- i KLPA- i KUNTO-JA URHELU URHELU HARRASTE- LKUNTA... ~ c :; ö 3 ~.!... g! ~, ii i ~!! 2 HUlppu URHELU KLffiURHELU KUNTO- JA HARRASTEUKUNTA UUS TOMNTA-AJATUS Strategian työstämisen yhteydessä myös SVUL:n toiminta-ajatus on uudistettu nykyaikaa ja tulevaisuuden strategiaa vastaavaksi: "SVUL:n toiminta-ajatuksena on edistää kansalaisten tarpeita vastaavaa seurojen liikuntatoimintaa sekä kehittää vastuullisesti suomalaista kunto-, kilpa- ja huippu-urheilua." Strategian mukaisesti SVUL:n voima ja tulevaisuus on itsenäisesti toimivissa luovissa ja tuloksellisissa jäsenjärjestöissä. Strategiassa toiminnot jaetaan neljään alueeseen: seurojen toimivuus ja elinvoimaisuus, huippu-urheilu, kilpaurheilu sekä kunto- ja harrasteliikunta. Se korostaa erityisesti vapaaehtoisen urheiluseuratoiminnan merkitystä. SVUL edel ytt~ä jäsenjärjestöiltä monipuolista seuratoimintaa. Seurojen toimivuus ja elinvoimaisuus merkitsee tuloksia svullilaisissa seuroissa, joiden hyvinvointi on SVUL:n elinkysymys. Svullilainen. Aatteellinen. Aatteellinen. Aatteellinen päämäärä päämäärä päämäärä 2. Toiminnallinen 2. Toiminnallinen 2. Toiminnallinen päämäärä päämäärä päämäärä 3. Seurojen 3. Seurojen 3. Seurojen elinvoimaisuutta elinvoimaisuutta elinvoimaisuutta tukeva tukeva tukeva päämäärä päämäärä päämäärä L -.l -.J urheilu- ja liikuntakasvatustyö seuroissa tapahtuu niiden omilla ehdoilla. Seurat ovat sekä harrastus-, yhdessäolo- että tuloksenteko-organisaatioita. Ne toimivat omien yksilöllisten lainalaisuuksiensa mukaan, noudattaen urheilun sääntöjä ja periaatteita. Huippu-urheilu, kilpaurheilu sekä kunto- ja harrasteliikunta muodostavat SVUL-urheilun koko kuvan. Niiden osa-alueille asetetuilla päämäärillä SVUL haluaa taata tasapainoisen ja tuloksekkaan kehityksen. Strateginen suunnitelma on ~ ~ < f 3- ~ ;' ~ ~ o SVUL:n keskushallinnon, liittojen ja piirien työväline. Se määrittelee toiminnoille tehokaat kehittämis- ja toteuttamispuitteet ja sisältää koko SVUL:n strategiset valinnat, joiden hoitamisesta vastaa koko järjestö. Strategia on vuosisuunnittelun kulmakivi, jonka kytkennästä arkipäivän urheilutoimintaan vastaavat kaikki SVUL:n luottamus- ja toimihenkilöt. Strategia on joustava, se muuttuu mahdollisten ympäristön ja SVUL-organisaation muutosten mukaan. 3

9

10 ----- svtjl::~ DM~]A j985--~ SVUL:N KESKUSHALLNNON TOMHENKLÖORGANSAATOMUUTOS KEHTTÄMSTOMNTA OSASTOSHTEER MARTA KAARTNEN Liittohallitus vahvisti kesäkuussa SVUL:n keskushallinnon uuden toimihenkilöorganisaation. Muutoksen ensisijaisena perusteena oli SVUL-strategian toteuttaminen keskushallinnossa. Muutoksella vastattiin lisäksi niihin tarpeisiin, joita jäsenjärjestöt esittivät lukuisissa strategian valmisteluun liittyvissä seminaareissa, kokouksissa (mm. liittovaltuusto) ja neuvonpidoissa. Muutoksessa lähdettiin siitä, että organisaatio on joustava ja sille asetettavien tulostavoitteiden mukaan muuntuva, josta syystä tulevaisuudessa on varauduttava siihen, että SVUL:N KESKUSHALLNNON TOMHENKLÖORGANSAATO ALKAEN SHTEER RTVA THUSBERG TOMSTOSHTEER PÄV KAUKANEN PÄÄSHTEER MAUR OKSANEN toimihenkilöorganisaatio todennäköisesti tulee muuttumaan huomattavasti entistä useammin. Keskeisimmät organisaatiomuutokseen liittyvät asiat: Toimihenkilöstö jakautuu kahteen osastoon ja "esikuntatoimintaan" Laajentuva urheiluosasto vastaa SVUL-strategian toteuttamisesta keskushallinnossa. Osastolle siirtyivät yleiseltä osastolta järjestöasiat ja liikuntapoliittiset selvitystyöt sekä kaksi yleisen osaston toimihenkilöä. Urheiluosastolle jäi myöhemmin ratkaistavaksi nuorisotoiminnan organisoitumi- r , ~~~~0~~~~ii+~~ Ä~DJOT~;[TÄt LLl KKÖ OSASTOSH TEER TEDOTUSSHTEER MARGA LNDAHL MRJA LNDGREN L...J nen sekä lähellä urheiluosastoa toimivan Nuorten Suurkisa-projektin purkautumisesta syksyllä 986 aiheutuvat muutokset. Talousosasto jatkaa uudessa organisaatiossa entisin tehtävin ja henkilöstöin. Muutoksen perusteluissa todettiin, että myöhemmin selvitettävä mahdollinen uusi tapa toteuttaa koko järjestön henkilöstöpolitiikkaa saattaa muuttaa osin talousosaston organisaatiota. "Esikuntatoiminnalla" vastataan niihin keskeisimpiin jäsenistön odotuksiin, joita strategiat yön yhteydessä on selvitetty. Yleisen osaston päällikkö keskittyy entistä enemmän SVUL:n edunvalvontaroolin toteuttamiseen yhdessä pääsihteerin kanssa. Tiedotuspäällikön sijoittuminen osastojen ulkopuolelle on varsin tavanomainen ja paljon käytetty ratkaisutapa. Sillä pyritään korostamaan keskushallinnon tiedotustoimen lisääntyvää vastuuta ja entistä korkeampaa tavoitetasoa erityisesti nopeasti kehittyvän viestinnän ja tietoliikenteen alueilla. SVU L: n nelivuotisen tavoitejohtamis-projektin seurauksena ns. JO TAVA-tyyppiset koulutus- ja suunnittelutekniikat ovat tulleet jo johtokuntien työtavaksi. JOTAVA-kursseja pidettiin vuonna 985 urheiluopistolla 42. Näistä valtaosa toteutettiin Suomen Urheiliopistolla Johtoinstituutin kanssa yhteistyönä. Liittoja osallistui JO TAVile kaikkiaan 3, piirejä 9, minkä lisäksi järjestettiin 3 jaostojo TAVAA. Merkittävää on, että Suomen Jääkiekkoliitto aloitti viime vuonna 'JOTAVA-projektinsa", johon tulevat osallistumaan vuoden 986 loppuun mennessä liiton liigaja divisioonaseurat. Keskushallinnon kannalta avainhenkilöitä JOTAVA-koulutuksen ja yleensäkin kehittämistyön eteenpäin viennissä ovat ns. JOTAVAkouluttajat, joiden vastuulla ovat olleet JOTAVA-tilaisuuksien valmistelut ja käytännön toteutus. Tämä joukko, noin -3 henkilöä, tulee olemaan ratkaiseva resurssi kehittämistyön edistymisessä SVUL:ssa. Vuosi 985 osoitti, että liittojen avainseurojen tarve tulla mukaan JOTAVA-koulutukseen tulee lisäämään JOTAVA-kouluttajien määrää lähivuosina. JOTAVA-koulutuksen luonteisena jaksona on liitto- ja piirikohtainen konsultointitoiminta, jonka tarkoituksena on ollut.vuoden 985 aikana varmistaa ja tukea liitoissa ja piireissä aloitettuja kehittämisprosesseja. Myös tämäntyyppisen yhteistyön tarve tullee lähivuosina lisääntymään. KEHTYS PÄÄLLKKÖ JORMA SAVOLA KSAPROJEKT PROJEKTPÄÄ LLKKÖ SEPPO NNANEN 6 PROJEKTSHTEER SRPA NORDQVST 7

11 SEURATOMNTA VALMENTAJAKOULUTUS NUORSOTOMNTA Seuratoiminnan tukemisessa on toteutettu ajatusta palvelujen kohteistamisesta. Keskeisenä välineenä ollut seurakonsulttijärjestelmä tavoitti yksilöllisellä tavalla 50 konsultin toimesta 50 seuraa. Toimivista seurakonsulteista raportoivat - Ampujainliitto - Hiihtoliitto - Judoliitto - Kanoottiliitto - Koripalloliitto - Lentopalloliitto - Moottoriveneliitto - Paini.liitto - Soutu liitto - Suunnistusliitto - Tanssiurheluliitto - Urheiluliitto 8 E MUKAAN SEURAAN f- {: Uusia seurakonsultteja koulutettiin 27. Seurojen oman tiedotustoiminnan tueksi toimitettiin seuroille maksutonta TULE MUKAAN SEU RAAN -materiaalia Vuoden lopulla käynnistettiin kisajärjestelmään pohjautuva Kimpanvetäjäkampanja tukemaan uusien vetäjien rekrytointia seuratoimintaan. Seurojen aktiivivetäjien motiiveista sekä Nuorten Talvisuurkisojen kokemuksista teetettiin tutkimus. Vuoden aikana valmistui uusi talousjohtamisen kurssi. Etäis- ja lähiopiskelutekniikalla toteutettava kurssi tukee ensisijaisesti suurseurojen talousvastaavien työtä antamalla suoraan urheiluseuran talousjohtamiseen soveltuvaa tietoutta. Kurssi on toteutettu yhteistyönä Suomen Urheiluopiston ja Multitrainin kanssa. Suurseurojen kehittämistoiminnan tueksi on toteutettu räätälöityjä JOTAVA-kursseja yhteistyössä liittojen kanssa. Piirit ovat suorittaneet seurakohtaista konsultointia sekä toteuttaneet järjestötoiminnallista koulutusta seuraavien nimikkeiden alla: - puheenjohtajakurssi - sihteerikurssi - markkinointikurssi - talouskurssi - tiedottajakurssi - seuratoiminnan kehittämiskurssi - JOTAVA-kurssi. Valmentajakoulutuksen painopistealueena on ollut uuden A-tason valmentajakoulutuksen vakiinnuttaminen. Uusi järjestelmä, joka jakaantuu pakolliseen yleisosaan ja sen jälkeen mahdollisuuden valita oman urheilumuotonsa mukainen erikoisosa - kamppailut, kestävyys, palloilu, taito tai voima ja nopeus - on toiminut hyvin ja se on saanut hyvän vastaanoton kaikkialla. Koko koulutuksen perusidea - runsaasti käytännön läheistä valmentajakoulutusta - on saanut erityisesti kiitosta. Kansallinen valmentajatutkinto on vakiinnuttanut asemansa SVUL:n valmentajakoulutusjärjestelmässä. KVT:n kehittäminen on jatkunut mm. pakollisella kolmen viikon kielijaksolla. Tämä suuntaus on saanut varsin hyvän vastaanoton. C- ja B-tason peruskoulutusjärjestelmät ovat toimineet jo usean vuoden ja ne antavat riittävän pohjan korkeammalle koulutukselle. Voidaankin todeta, että svullilainen valmentajakoulutus on valmiina antamaan peruskoulutusta seuratasoita aina huipulle saakka. Toisaalta keskusjärjestön antama koulutus ei vielä anna pätevyyttä valmentajaksi, vaan tarvitaan myös tehokasta lajikoulutusta. Vasta molemmat osa-alueet hyvin toteutettuna tuottavat lajille riittävän päteviä valmentajia. Jäsenliitot ovatkin kehittäneet omaa koulutustaan mm. uusimalla vuosina runsaasti omaa valmentajakoulutustaan. Toivottavasti tällainen suuntaus edelleenkin jatkuu. Valmentajakoulutuksesta osaltaan vastaaville piirien koulutuspäälliköile on vuoden aikanajärjestetty kaksi koulutustilaisuutta. liittojen valmennuksesta ja koulutuksesta vastaaville on edellämainitun tilaisuuden lisäksi järjestetty kolme kou utusti laisu utta. Val mentajakoulutus on viime vuosien aikana kehittynyt voimakkaasti ja voi vain toivoa, että tämä su untau s tulee seuraavina vuosina jatkumaan, jotta urheiluvalmennukseen liittyvät moninaiset haasteet vo idaan kiitettävästi toteuttaa. SEUROSSA TOMVAT OHJAAJAT JA VALM ENTAJAT A-valmentajat 2 62 B-valmentajat 495 C- ja muut valmentajat 3409 ja ohjaajat OHJAAJA- JA VALMENTAJAKOU LUTUS Seuravalmentajatutkinto 895 Avalmentajaseminaari 53 Nuoriso-ohjaajakoulutus SVUL:N KSAJÄRJESTELMÄ Nuorten Talvisuurkisat Jyväskylässä Nuorten Talvisuurkisat Jyväskylässä toteutuivat sisällöltään ja osanottajamääriltään vähintään tavoitteiden mukaisesti. Osallistujia kisoissa oli eri liitosta. Eräissä yksiköissä, Suurleirillä ja yleisurheilussa, ei kaikkia halukkaita voitu vastaanottaa. Kisat toteuttanut noin henkilön vapaaehtoisjoukko osoitti, että suomalaisella urheilulla on edelleen käytössään ainutlaatuiset resurssit vapaaehtoisessa seuratoiminnassa. Kerätyn palautteen mukaan yli 90 % ohjaajista ja osanottajista sai kisoista positiivisia kokemuksia. Nuorten Suurkisojen valmistelut Nuorten Suurkisojen valmisteluissa keskeisenä tavoitteena on ollut saada kisajärjestelmä palvelemaan entistä konkreettisemmin seurojen toimintaa. Tässä tarkoituksessa toteutettiin toimintavuoden aikana seuraavat toimenpiteet: - Maskottiratakilpailu, jonka tarkoituksena on saada monipuolisuutta seurojen harjoitustoimintaan teemana ketteryyden ja kimmoisuuden kehittäminen - Kimpanvetäjäkampanjan suunnittelu, kampanjan toteutus vuoden 986 aikana, tavoitteena ohjaajien määrän lisääminen - Puheenjohtajapäivien ohjelman suunnittelu. Liittojen ohjelmat olivat vuoden lopussa viimeistelyä vaille valmiit. Kaikki SVUL:n liitot osallistuivat kisoihin omilla ohjelmillaan. Myös Suurleirin valmisteluissa leirin runko-ohjelma valmistui. Nuorten Suurkisojen markkinointia varten tehtiin ensimmäisen kerran kokonaisvaltainen suunnitelma ja sitä toteutettiin sovitulla tavalla. Suunnitelman keskeisinä teemoina ovat toimenpiteiden valinta eri kohderyhmien mukaan sekä kokonaisuuden muodostuminen sellaiseksi, että se palvelee koko urheilun kuvan kirkastamista. Lahden piirissä kisojen järjestelytoimikunta toteutti kisavalmistelut sovitulla tavalla. Toimikunnan alaiset osastot ja jaostot miehitettiin ja ne aloittivat työnsä omilla vastuualueilla. Organisaatio täydentyy kisoihin mennessä niin, että kokonaisvahvuus tulee olemaan noin henkilöä. LASTEN URHELUKOULU Lasten urheilukoulutoiminnan jatkuva leviäminen seuratasolla osoittaa, että ideologia on oikea. LUKtoiminnasta on muotoutumassa yksi seurojen elinvoimaisuuden tukipilareista. Vuoden 985 vuosi-ilmoitusten perusteella LUK-tyyppistä harjoitustoimintaa toteutti 936 seuraa. Toimintaan osallistui 5 38 lasta. (Vastaavat luvut edellisvuodelta olivat 830 ja ). Liittokokouksen hyväksymä SVUL strategia ohjaa ja painottaa seuratason nuorisotoiminnan lisääntymisen tärkeyttä. Samoin uusi määrärahakriteeristö omalta osaltaan luo mahdollisuuksia nuorisotoiminnan palkitsem iselle. LUK-ideologiaja toimintamalli on ilahduttavasti leviämässä myös koulujen liikuntakerhoihin. Heinäelokuussa pidetty didaktiikan lehtorien koulutustilaisuus oli merkittävä toimenpide koululiikunnan ja LUK-toiminnan yhtenäistämisessä. Kesän -86 Nuorten Suurkisoihin ja varsinkin sen Suurleiriin (n. 000 osallistujaa) valmistautuminen on antanut -85-vuodelle tärkeän toiminnallisen tavoitteen organisaation eri osilla. Mm. ohjaajakoulutuksen aktivoimisessa sillä on tärkeä rooli. Piirikohtaiset lajikoulu- ja nuorisokoulukokeilut ja projektit ovat onnistuneesti etsineeuatkaisua LUKtoiminnan jatkomuodoiksi puberteetti-ikään. Tämän tyyppinen kehittäminen vaatii jatkuvaa panostusta myös tulevina vuosina. 9

12 i.'-- LKUNTAPOLllTlNEN TOMNTA " t 20 SVLJL:n liittovaltuuston jäsenet korostivat joulukuussa 984 valtuuston kokouksen yhteydessä tehdyissä ryhmätöissä poikkeuksellisen voimakkaasti SVUL:oon kohdistuvia odotuksia urheilun ja oman jäsenkunnan etujärjestönä. Tulos on ymmärrettävä osaksi ajankohdastakin johtuvaksi. Urheilun perimmäiset aatteet ja ihanteet olivat joutuneet koetukselle erinäisten doping -tapausten johdosta. Urheilun osuuteen veikkauksen tuotosta kohdistui jatkuvia paineita. Veikkausasetuksesta poiketen oopperatalon rakentamishankkeeseen oli päätetty vv irrottaa yhteensä 250 mmk. SVUL:n toiminta ja tulokset olivat myös liikuntalain voimassaolon aikana kehittyneet nopeammin kuin mihin valtionavustuksemme kasvu ylsi. Tämän tuloksena SVUL:n saaman avustuksen osuus valtinapuun oikeuttavista menoista oli jäämässä poikkeuksellisen alhaiseksi. Tarve tasokorotuksen saamiseen oli voimistunut ratkaisevasti. Liikuntalain säätämisen yhteydessä erääksi tärkeimmistä tavoitteista oli asetettu seurojen julkisen tuen radikaali lisääminen. SVUL:n ja opetusministeriön vuosittaisten selvitysten mukaan voitiin havaita, että seura-avustukset olivat maassa toki keskimäärin lisääntyneet. Radikaalia tason nousua ei oltu kuitenkaan saatu aikaan. Edellä kuvatut näkökohdat ohjasivat voimakkaasti vuoden 985 aikana toteutettua liikuntapoliittista työtä. SVUL:n puheenjohtajistolla oli ratkaiseva asema edunvalvontaan liittyvien toimintalinjojen luomisessa ja tavoitteiden määrittelyssä. SVUL:n puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat varmistivat henkilökohtaisella panoksellaan parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamisen monissa edunvalvontaan liittyvissä kysymyksissä. Yhtäältä on mainittava myös SVUL:n piirien johdon näkyvät ja tulokselliset tukitoimet niin valtion urheilubudjettiin vaikutettaessa kuin erityisesti SVUL:n valtionavustukseen vaaditun tasokorotuksen varm istam isessa. Urheilun ja SVUL-järjestön edunvalvontatoimiin kohdistuvien odotusten johdosta kävi kevään aikana ilmeiseksi tarve lisätä tarkoitukseen soveltuvia voimavaroja. SVUL:n strategiasuunnittelun yhteydessä syntyneiden organisaation muutospaineiden vauhdittamana päädyttiinkin organisaatioratkaisuun, joka tarjoaa mahdollisuuden edunvalvontaresu rssien kasvattam iseen henkilöstön määrään puuttumatta. Keskushallinnon yleinen osasto lakkautettiin, jolloin niin entisen osastopäällikön kuin tiedotuspäällikönkin panoksesta aiempaa suurempi osuus saataneen valjastettua suoraan pääsihteerin käyttöön. Urheilun valtionapu a) Veikkauksen tuotonkehitys mmk mmk: kasvu 5,3 % b) Valtion urheilumäärärahat mmk mmk: kasvu 2,2 % Vuosikymmenen alkuun verrattu: na veikkauksen tuoton kasvu aiko osoittaa laantumisen merkkejä. Keskustelua ryhdyttiin siksi käymään ylipäätään urheilun valtio~avun veikkaussidonnaisuudesta Ja toisaalta siitä, mitä urheilumenoja voitaisiin siirtää rahoitettavaksi muilla kuin veikkausvaroilla. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla jouduttiin voimakkaasti puolu:, tamaan jälleen urheilun asemia vuoden 986 valtion budjettiesitystä käsiteltäessä. SVUL:n valtionapu a) Valtakunnallisten liikuntajärjestöjen määrärahat mmk mmk: kasvu 8,8 % b) SVUL:n toimintamääräraha ,607 mmk ,549 mmk: kasvu 9,5 % Liikuntalaki edellyttää, että järjestöjä avustettaessa otetaan huomioon toiminnan laatu, laajuus ja yhteiskunnallinen merkitys. Vuosien ajan SVUL:n toimesta on osoitettu, että vallitsevat avustus- ja toiminnallisuussuhteet eivät pitäneet yhtä. Hakiessaan vuodelle 985 valtionavustusta SVU L vaati, että tasokorotustarpeet selvitetään vuoden 985 määrärahaesitystä valmisteltaessa. Mikäli selvitys osoittaa, että jonkun järjestön avustus olisi jäljessä, tilanne olisi korjattava. Pitkällisten keskustelujen jälkeen, valtion urheiluneuvosto, jonka tulee lain mukaan antaa opetusministeriölle lausunto järjestömäärärahaasiassa, päätti suositella urheilun keskusjärjestöjen avustuksiin tasokorotusta. SVUL:n kohdalla jälkeenjääneisyys oli voimakkainta. VUN:n sisäisen sopimuksen mukaan SVUL:n avustukseen tehtiinkin yleiskorotuksen lisäksi 3,8 mmk:n tasokorotus. Edelleen VUN oli sitä mieltä, että lähes vastaavanlainen tasokorotus tulisi tehdä SVUL:lle myös kahtena seuraavana vuonna. Urheiluseura-avustukset a) Liikuntalain mukaisten seuraavustusten kokonaismäärä ,0 mmk , mmk: kasvu 5 % b) Kuntien liikuntatoimen kokonaismenot ,5 mmk ,8 mmk: kasvu 6 % Kuntien panokset maamme julkisen liikuntatoimen hoitamisessa on kunnioitettava. Selvitysten mukaan kunnat käyttävät liikuntatoimen hoitamiseen noin viisi kertaa niin paljon kuin valtio. Kuntien saamat valtionosuudet liikuntatoimen hallinnonalalla ovat erittäin pienet, vain murto-osa siitä, mitä ne ovat monilla muilla vapaa-aikatoimen ja kulttuuritoimen sektorilla. Seura-avustukset kattavat urheiluseurojen varaintarpeesta keskimäärin 0 %. SVUL on katsonut, että osuus on liian pieni ja esittänyt, että avustusten kokonaismäärä tulisi kolminkertaistaa vuosikymmenen loppuun mennessä. SVUL:n liittokokouksessa vahvistettu strategia-asiakirja ilmoittaa ao. tavoitteen konkreettisesti. Vuoden aikana tavoitetta ryhdyttiin pitämään säännöllisesti esillä. -- ~ Kunnalliset urheilumalrö' rahat v ".",. 2

13 KANSANVÄLNEN TOMNTA 22 SVUL:n kansainvälinen toiminta voidaan jakaa seuraaviin alueisiin : - liittojen kansainvälinen toiminta oman lajinsa puitteissa - keskushallinnon kansainvälinen toiminta: a) pohjoismaisten keskusjärjestöjen välinen säännönmukainen yhteydenpito b) eurooppalaisten urheilun keskusjärjestöjen välinen säännönmukainen yhteydenpito c) osallistuminen valtioiden väliseen liikuntakulttuurin alan yhteistoimintaan d) liikunta-alan kehitysyhteistyö e) kansainvälinen asiantuntijayhteistyö. Vuoden lopussa tehdyn kartoituksen perusteella kävi ilmi, että 75 eri henkilöä on valittu SVUL:n jäsen liitoista kansainvälisten erikoisliittojen erilaisiin tehtäviin. Kansainvälisen liiton tai Euroopan liiton hallituksissa oli vuoden lopulla yhteensä kuusitoista SVUL:n jäsenliiton edustajaa. Yhteensä 95 kansainvälisen erikoisliiton toimielimessä on SVUL:n jäsenliiton edustus. Kansainvälistä vertailua ei ole käytettävissä, mutta voitaneen todeta, että vuosittain yhä useammat SVUL:n liitot saavat edustajiaan yhä useampiin keskeisiin kansainvälisiin tehtäviin. Vuoden aikana virisi keskustelu myös siitä, millä tavoin keskushallinto voisi nykyistä paremmin tukea jäsenliittoja kansainvälisissä kysymyksissä. Pohjoismaisten urheilun keskusjärjestöjen Faelleskomitea kokoontui syksyllä Norjassa. Pohjoismaisen yhteistyön tuloksista on mainittava yhteisen doping-säännöstön aikaansaaminen sekä erityisen media-työryhmän perustaminen pohtimaan urheilun asemaa ja etuja kehittyvässä joukkoviestinnässä. Faelleskomitea suositteli myös pohjoismaisille kansallisille erikoisliitoille entistä aktiivisempaa otetta lajinsa kansainvälisten liittojen suuntaan mm. doping-kysymysten ratkaisem iseksi. Merkille pantavaa toimintavuoden aikana oli myös yleinen aktivoituminen henkilö-, linja- ja osastokohtaisessa yhteydenpidossa veljesjärjestöjen välillä. Laajempaa keskusjärjestöjen välistä kansainvälistä kanssakäymistä leimasi mm. ANOS-järjestöön liittyvät ongelmat. SVUL oli edelleen tarkkailijana - kuten myös Ruotsin ja Norjan keskusliitot. A NOS:n istuva puheenjohtaja Thomas Keller syrjäytettiin Kobessa pidetyssä järjestön kolmannessa yleiskokouksessa. Ratkaisu heijastui välittömästi eurooppalaisten suhtautumiseen ANOS:n tulevaisuuteen. NGO-klubin kokouksissa käydyn keskustelun perusteella kävi ilmeiseksi, että SVUL:n jäsenyydestä ANOS-järjestössä ei tarvinne lähiaikoina tehdä päätöksiä. Valtioiden välisen urheiluyhteistyön alueella vakiintui vuoden aikana käytäntö, jonka mukaan SVUL sai lähes säännönmukaisesti tarkkailijaedustuksen niin pohjoismaisiin kokouksiin kuin eurooppalaiseenkin virkamiestyöhön. Opetusministeriön urheilutoimiston ja urheilujärjestöjen välisen vuoropuhelun lisääntymisen kansainvälisissäkin kysymyksissä havaittiin palvelevan molempia osapuolia - kuten on luonnollistakin. Eurooppalainen Urheilukonferenssi järjestettiin lokakuussa Gardiffissa. Konferenssi nimesi Suomen puheenjohtajaksi yhteen alatyöryhmäänsä - Sport for the World-työryhmään. Kahden seuraavan vuoden ajan kahdeksan maan edustajista koostuva työryhmä pyrkii selvittämään urheilun keh itysyhteistyömahdoll isu u ksia Euroopan ja Afrikan välillä. Vuonna 984 VUN :n asettamassa työryhmässä pohdittiin mahdollisuuksia liikunta-alan kehitysyhteistyön aloittamiseen Suomen ja jonkun maamme kehitysyhteistyön ohjelmamaan kanssa. Urheilun keskusjärjestöt perustivat työryhmän, johon SVUL nimesi yhteysjohtaja Kalevi Suortin ja kehityspäällikkö Jorma Savolan. Vuoden lopulla päädyttiin pilottitutkimuksen toteuttamiseen Tansaniassa vuoden 986 aikana. Tutkimuksen tulosten perusteella on ajateltu aloitettavan varsinainen liikunta-alan kehitysyhteistyöprojekti. Hankkeeseen haettiin erillistä valtionavustusta. Samanaikaisesti pilottitutkimuksen kanssa päätettiin ryhtyä toteuttamaan erityisesti urheilujärjestöjen sisällä kehitystyöstä kertovaa tiedotusta. Vuoden 985 aikana oli nähtävissä kansainvälistymiseen tähtääviä piirteitä. Näistä leimaa-antavin lienee henkilötasolla tapahtuvan kansainvälisen yhteydenpidon lisääntyminen. SVUL:n keskushallinnon edustajien osallistuminen kansainvälisiin tilaisuuksiin: Pohjoismainen keskusjärjestöjen välinen yhteydenpito - Pääsihteerikokous: Oslo Kalevi Suortti - Faelleskomitea: Oslo Jukka Uunila - Mauri Oksanen - Kalevi Suortti - Seppo Liitsola - Masters Games -989/pohjoismaisten keskusjärjestöjen neuvottelu: Kööpenhamina Kalevi Suortti - Pääsihteeri kokous: Kööpenhamina Kalevi Suortti - Pohjoismainen urheilun kehitysyhteistyökokous: Helsinki Kalevi Suortti - Pohjoismainen nuorisojohtajakurssi Bosön, Ruotsi - Jukka Hukka, Antti Jylhä, Taina Laaksonen, Hannu Rantanen, Tiina Runsas, Annu Tuominen - Pohjoismainen nuorisoleiri Laugarvatn, slanti - Ulla Härkönen, Rikka Kevo, Soile Levola, Heli Raatikainen, Maarit Repo, Tero Hallila, Pirkko Alho Pohjoismaisten urheilun keskusjärjestöjen Faelleskomitea kokoontui syyskuussa Oulussa. - Sport jugend Niedersaehsen Scandinavium Seminar Hannover - Pirkko Alho - Pohjoismaiden koulutuspäällikkökonferenssi Jorma Savola, Olli Pekkanen, Jukka Pekkala, Seppo Li itsola - Pohjoismaiden tieteellinen kongressi Tampere - Jorma Savola, Oll i Pekkanen - Tutkimuskongressi Bosön, Ruotsi - Seppo Liitsola, Seppo Rehunen - X nternational Trim and Fitness Congress sle of Man - Jorma Savola Eurooppalainen keskusjärjestöjen välinen yhteydenpito - NGO-klubi: Pariisi Osmo Niemelä - Kalevi Suortti - NGO-klubi: Lontoo Osmo Niemelä - Kalevi Suortti. Valtioiden välinen liikuntakulttuuria koskeva yhteistoiminta - Pohjoismaisten urheilusta vastaavien ministeriöiden virkamieskokous: Trondheim Kalevi Suortti - Euroopan Neuvoston urheilukomitea: Strasbourg Kalevi Sl!Jortti - Eurooppalaisen Urheilukonferenssin työryhmä "Sport for the World ": Oslo Kalevi Suortti - Pohjoismaisten urheilusta vastaavien ministeriöiden virkamieskokous: Turku Kalevi Suortti Muut kansainväliset edustukset - Masters Games: Toronto Kalevi Suortti Oärjestäjien kutsuvieraana) 23

14 TEDOTUSTOMNTA SUOMEN URHELULEHT Viime vuoden aikana Suomen Valtakunnan Urheiluliitto oli järjestönä voimakkaasti esillä julkisuudessa. Tiedotustoiminnalle loivat erinomaiset mahdollisuudet vuoden suuret tapahtumat: Nuorten Talvisuurkisat, uuden toimitalon valmistuminen ja SVUL:n liittokokous. Nuorten Talvisuurkisoja seurasi Jyväskylässä yli 00 tiedotusvälineiden edustajaa. Heidän välittämänään Nuorten Talvisuurkisojen monipuolisuus ja iloinen meno tulivat tunnetuiksi ympäri Suomen. Kisoista tehty video-ohjelma sekä kuvajulkaisu tallensivat yli osanottajan kokemuksia. Talvisuurkisat olivat pohjana myös seuraavan kesän Nuorten Suurkisojen tiedottamisen suunnittelulle. Vuoden aikana tuotettiin jo runsaasti materiaalia Lahden tapahtumien tiedottamiseksi. Uuden toimitalon valmistuminen ja SVUL:n muutto olivat järjestön toiminnan kannalta historiallisia tapahtumia, jotka saivat myös ansaitsemansa julkisuuden. Muuttoon liittyi mittava määrä SVUL:n ja sen jäsenjärjestöjen painotuotteiden uusimista. Yhdenmukaistamalla eri tuotteita - kirjelomakkeita, -kuoria, käyntikortteja jne. - luotiin jo edellisenä vuonna hyväksytyn SVUL:n graafisen ohjelmiston mukaista ilmettä ja näin kehitettiin järjestön ulkoista SVUL-kuvaa. Vuoden järjestöllinen kohokohta oli SVUL:n liittokokous marrasjoulukuun vaihteessa Oulussa. Liittokokouksessa olivat pääaiheina SVUL:n urheilun suunta eli SVUL:n liikuntapoliittinen periaateohjelma sekä SVUL:n strateginen suunnitelma seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Järjestön sisällä näistä käytiin perusteelliset keskustelut. liikuntapoliittisesti merkittävinä sekä periaateohjelma- että strategiakeskusteluun saatiin myös tiedotusvälineet mukaan. Asiat esiteltiin erikseen mm. päätoimittajille järjestetyssä seminaaritilaisuudessa. SVUL:n tiedotusvaliokunnan johdolla perehdyttiin viestinnän teknologian kehitykseen. Vuoden alussa järjestettiin yhteistyössä MTV: n kanssa liittojen toiminnanjohtajille seminaari sähköisen viestinnän tulevaisuuden näkymistä ja kesällä valmistui yhteenveto aiheesta. Syksyllä käynnistyi Faelles-komitean aloitteesta Pohjoismaisen mediaryhmän työskentely. KERTOMUSVUODEN AKANA LMESTYNEET JULKASUT Urheilun tulevaisuus Toimintakertomus 984 Urheilukalenteri 986 Soita SVUL 985: urheilun puhelin- ja osoitekirja Ansiomerkkisäännöt SVUL kouluttaa 986 Kisaopas Nuorten Talvisuurkisat 985 Doping - kiitos ei, uusintapainos Lasten Urheilukoulu LUK, uusintapainos Lasten Urheilukoulu LUK, uusintapainos Lasten Urheilukoulu LUK, uusintapainos Lasten Urheilukoulu LUK V, uusintapainos Liikuntalaki: julkinen ohjaus, tuki ja seuranta kunto- ja erityisryhmien liikunnassa Liikuntatieteellinen sarja - Jalkalihaksia kuormittavissa nopeusvoimaharjoitteissa tuotettu voima, nopeus ja ihasaktiivisuus Tutkimus- ja tietopalvelu - Lyhennelmiä ulkomaisista urheilutieteellisistä ja valmennuksellisista aikakauslehdistä (3 numeroa) Seuravalmentaja -tutkinto, B-perusosa Henkilöstölehti Kotiottelu (3 numeroa) SVUL:n pää-äänenkannattaja Suomen Urheilulehti on elänyt 80-luvulla voimakkaan kehittämisen aikaa. Kehitystyön lähtökohtana on ollut saattaa lehti vastaamaan niitä toiveita ja vaatimuksia, joita urheilun lukijakunta nyky-yhteiskunnassa lisääntyvässä määrin asettaa. Niiden täyttämiseksi on Suomen Urheilu lehden roolia muutettu perinteisestä järjestöjulkaisusta suurta urheiluyleisöä kiinnostavammaksi ja viihdyttävämmäksi urheilun erikoislehdeksi. Samalla on luotu pohjaa lehden kaupalliselle markkinoinnille ja taloudelliselle vakiinnuttamiselle. Lehden kehitys on konkreettisesti luettavissa Levikintarkastus Oy:n suorittamista virallisista levikintarkastuksista. Kun levikki vuonna 982 oli 7700, oli se vuonna 984 jo Positiivinen kehitys jatkui myös viime vuonna, jolloin viralliseksi levikkilukemaksi tuli kappaletta. Viime vuonna lehden kehittämistä jatkettiin aikaisempaa voimakkaammin muuttamalla myös lehden ulkonäköä nykyajan vaatimuksia vastaavammaksi. Tähän sisältyivät muutokset paperin laadussa ja värikkyydessä. Toimintavuoteen liittyi olennaisesti myös pohjat yö ilmoitus- ja levikkimyynnin uudelleen organisoimiseksi. Sisällön osalta lehden tulevaa mallia vahvistettiin toimintavuoden aikana solmimalla yhteistyösopimus Suomen Kuntourheiluliiton kanssa myös vapaa-ajan liikunnan roolin lisäämisestä aihepiirissä. Kaikki edellä mainitut toimenpiteet vaativat myös taloudellista satsausta, jotka tähtäävät tulokseen viimeistään lehden täyttäessä 90 vuotta kahden vuoden kuluttua. Merkkejä toimenpiteiden oikeasta valinnasta on ollut nähtävissä jo alkaneen vuoden ensimmäisten kuukausien aikana. Toimintavuonna Suomen Urheilulehti ilmestyi aikaisempaan tapaan 52 eri numerona eli kerran viikossa. Lisäksi Suomen Urheilulehti julkaisi perinteisen Urheilijan Joulu-erikoislehden, jonka taloudellinen tulos oli edelleen kasvava

15 SVUL:N KUNNAJÄSENET KUNNAPUHEENJOHTAJAT var Wilskman (94-982) Jukka Rangell ( ) Erkki Kivelä ( ) KUNNAJÄSENET Orvo Anttila, Bore Bergman, ~arri Eljanko, Lempi Hartikka, Erkki Helenius, Seppo Hieta, Paavo H~nkajuuri, Arvi Jantunen, mpi Joklne~, Risto Kalajo, Urho Kekkonen, rja Kleemola, Elna Kopponen, Hannu Koskivuori, Ukko Könni, Väinö. Lahtinen Aaro Laine, Aino Manninen, Liisa 'Mattila-Oukari, Osmo Niemelä, Paavo Oinaala, Liisa qrko, Erkki Palolampi, Paavo Pekkanen ~ Pentti Pihlakoski, Reino Piirto, Laun Reinikainen, Valle Resko, Helka Ristolainen, Tauno Salonen, Esko Sarvikas, Heikki Savolainen, Aaro Tynell, Jukka Uunila, Armas Valste. EDESMENNEET KUNNAJÄSENET Karl G.R. Ahlbäck, Bruno Arjanko, Toivo Aro, J.G. Blomqvist, Ernst Bredberg, Viktor Damm, Aksel Ek, Viktor Heikel, Arvo Himberg, Rolf Hohenthal, Mikko Hämäläinen, Eemeli Juureva, Yrjö Kaloniemi, Kaarina Kari, V.A.M. Karikoski, Akseli Kaskela, Aarne Kiira, Erkki Kivelä, Kauno Kleemola, Ali Koskimaa, Kallio Kotkas, Kalle Käkönen, Heikki Lehmusto, Jukka Lehtinen, K.E. Levälahti, Harry Lindblad, John Lihdstedt Edvard Lundström, K.H. Majantie,' Une Melkko, Erkki. Merinen, v.j. Niiniluoto, Aarno Pajunen, Lauri Pihkala, Väinö Pynninen, Oskari Rikkilä, Urho Saariaho, Veli Saarinen, Yrjö Salmela, Anton Salmenkylä, Lauri Rantala, \(iktor Smeds, Erkki Sorakuru, Laun Tanner Väinö Teivaala, Toimi Tulikoura, Yrjö Valkama, Arvo Vartia, Gösta Wasenius, var Wilskman, Aatos Vuolle-Apiala. ANSOMERKT SVUL:n ansiomerkkivaliokunta toimi vuoden aikana aktiivisesti käsitellen lähes 300 SVUL:n huomionosoitusten anomusta sekä syksyllä yli 400 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun huomion?soi.~~~~e~ esitystä. var Wilskmanln p~l~ana julkistetussa opetusr:.'lnlsteriön myöntämien Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun listassa svul~ lilaisten urheilujohtajien osuus oli hallitseva. SVUL:n liittovaltuusto kutsui joulukuun. päivänä järjestölle kahdeksan uutta kunniajäsentä. Vuosikymmeniä SV~.L:~ ja s~om~laisen urheilun hyvaksl monin en tavoin toimineina kunniajäsenen arvoon nousivat Erkki Helenius, Seppo Hieta, rja Kleemola, Osm~ N~emelä, Paavo Pekkanen, Pentti Plhlakoski, Lauri Reinikainen ja Esko Sarvikas. ) J MVÖNNETYT SVUL:N ANSOMERKT Kunniajäsenmerkki 0 8 SVUL-kunniakilpi SVUL-kilpi Kultainen ansiomerkki Hopeinen ansiomerkki Tunnustusmerkki Kultainen plaketti Hopeinen plaketti Tunnustusplaketti Kultaviiri Hopeaviiri Tunnustusviiri Yhteensä \, Liittovaltuusto kutsui.2. SVUL/le kahdeksan uutta kunniajäsentä. Tunnustusta saaneet urheilujohtajat vasemmalta Erkki Helenius, Seppo Hieta, rja Kleemola, Osmo Niemelä, Paavo Pekkanen, Pentti Plhlakoskl, Lauri Reinikainen ja Esko Sarvikas

16 HENKLÖKUNTA 28 KESKUSHALLNTO Aalto Ari J., tiedotuspäällikkö Blomqvist Leena, pääkirjanpitäjä Copeloussis Annika, kielenkääntäjä Eklund Esko, konttoripäällikkö Elomaa Nea, postitusapulainen Grönberg Christer, monistamoapulainen 6.8. asti Holopainen Teuvo, talousjohtaja Huopainen Jukka, offsetpainaja mmonen Heikki, lähetti asti nnanen Seppo, nuoriso-/ projektipäällikkö kävalko Mika, monistamoapulainen Jaakkola Virpi, keskuksenhoitaja Joki Riku, oto, talouspäällikkö Järvelä Aaro, kenttäpäällikkö Kaartinen Marita, osastosihteeri Karhu Pirjo, jakeluapulainen Karjalainen Sakari, offsetpainaja Kaukiainen Päivi, toimistosihteeri Klemi Toini, kirjanpitäjä Kormu smo, jakeluapulainen Koskinen Liisa, tekstinkäsittelijä 2.2. asti Kujala Jarkko, lähetti Kukkonen rja, kirjanpitäjä Lamberg Marko, offsetpainaja Laine Sirke, kirjanpitäjä Leilas Tapio, painoapulainen 4.9. alkaen Liitsola Seppo, koulutuspäällikkö 3.7. asti Lindahl Marga, osastosihteeri Lindberg Roger, offsetpainaja 9.9. alkaen Lindgren Mirja, tiedotussihteeri Lötjönen Maire, postituksenhoitaja Malinen Hilkka, vt.kirjanpitäjä 0.6. alkaen Moilanen Kristiina, kassaapulainen Mäkinen Hannele, jakeluapuiainen Nio Helena, pääkassa Nordqvist Sirpa, projektisihteeri Oksanen Mauri, pääsihteeri Pekkala Jukka, koulutuspäällikkö.0. alkaen Pekkanen Olli, järjestösihteeri Purontakanen Jouko, osastonjohtaja 9.9. alkaen Rautio-Suihkonen Kirsi, keskuksenhoitaja Räsänen Nina, postitusapulainen asti Saarnio Eija, kirjan pitäjä Salmi Anna, kielenkääntäjä Saviaro Eino, vahtimestari Savola Jorma, kehityspäällikkö Savolainen Kaisa, toimistoapulainen alkaen Segercrantz Tim, autonkuljettaja alkaen Silfer Susanne, postitusapulainen alkaen Suominen Hannu, markkinointipäällikkö 3.2. asti Suortti Kalevi, osastopäällikkö Svedström Antero, atk-suunnittelija Söderholm Anna-Liisa, jakelunhoitaja Tarkiainen Marko, autonkuljettaja Thusberg Ritva, sihteeri Tiainen Tarja, kassa-apulainen Toivanen rma, kirjanpitäjä Toropainen Raija, pakkakirjanpitäjä Tuominen Annu, nuorisosihteeri asti Turunen Elli, tekstinkäsittelijä Turunen Leila, toimistosihteeri Vajamo Kirsi, tekstinkäsittelijä 9.8. alkaen Viljamaa Paula, kirjanpitäjä Wilskman Jyrki, autonkuljettaja.3. asti Wistrand Helkky, postitusapulainen Vitali Hannele, osastosihteeri Vähä-Ruona Jouko, monistamon hoitaja Vähätaio Pekka, nuorisopäällikkö.. alkaen Välläri Terttu, jakeluapulainen 9.9. asti Örså Vuokko, kassanhoitaja Österlund Raili, tekstinkäsittelijä URHELULEHT Aunula Anne-Maj, toimittaja Halava Brita, toimistonhoitaja Juola Aate, ilmoituspäällikkö Karppinen Lauri, toimittaja Linnonmaa Raili, toimistosihteeri Nurminen Kimmo, toimittaja 26.. alkaen Närhi Riitta, toimittaja.. asti Pajunen Pekka, myyntipäällikkö 8.2. alkaen Saarela Kauko, levikkipäällikkö Teronen Arto, päätoimittaja TÖÖLÖN URHELUHALLlT Eklund Esko, isännöitsijä Hagelberg Martti. laitosmies Hamnell Kaija, lipunmyyjä Hirvonen Helena, toimistovirkailija Holmström Marina, uinninvalvoja Huhta Reino, laitosmestari Joki Tiina, uinninvalvoja Kettula Juhani, laitosmies Kettukangas Kari, uinninvalvoja 3.3. asti Kuikka Rauni, lipunmyyjä 2.. asti Lind Pasi, uinninvalvoja Luoto Aune, toimistonhoitaja Mustakari Kirsi-Marja, osastopäällikkö 2.0. alkaen Nuutinen Raine, hallimestari Pesonen Helena, lippukassanhoitaja Roth Hjalmar, kokoussalivahtimestari SVUL :N KESKUSHALLNNON TOMHENKLOORGANSAATO PAASHTEER MAUR OKSANEN ~ SHrEER RTVA THUSBERG TALOUSOSASTO TALOUSJOHTAJA TEUVO HOLOPANEN YHTEYSJOHTAJA ~;2~Li~~o KALEV SUORTT AR J AALTO ~~~~T~E:~6~~~ ~~~~T~~~~~~~R L...J OSASTOSHTEER EJ.t------i romsto- TOMSTO- OSASTO- ~ SHTEER- SHTEER SHTEER PAV KAUKANEN LELA TURUNEN hannel VTAll MARTA KAART NE. PALVELUYKSKÖT PUHEUN+ lll postltus NEUVQNT MYYNT PALVELU KESKUS KOKOUS- TLAT '--_...'-_...'--_... ~~~~ÄRT LAHETtT PAKOfTUS KULJETUK~ SET HUOLTO Rouhola Mika, uinninvalvoja Salminen Jarkko, uinninvalvoja 2.8. asti Satola Marja, vahtimestari Tammilehto Pirjo, lippukassanhoitaja Vartio Satu, asiakasneuvoja Vikki Aulis, autohallimestari Ylenius Aira, lipunmyyjä 0.8. asti URHELUSÄÄTÖ/URHELU MEDAT Battilana Enrico, myyntipäällikkö Elo Tarja, sihteeri 5.3. alkaen Naumanen rmeli, sihteeri 7.2. asti URHELUOSASTO.-----' OSASTONJOHTAJA JOUKO PURONTAKANEN KSAPROJEKT PAOJEKTPAALLlKKO SEPPO NNANEN PROJEKTSHTEER SRPA NORDOVST NUORSOSHTEER 29

17 i POHJOLAN [0 mlllldll MTEN VOT VARMSTJA STÄ, E ENÄT RAHAT LOPU SLLON, KUN NTÄ ENTEN TARVTASN? (ej ta kaiki~e perheesi jäsenille Kansalaisv~uutu~! Se maksaa sairauskulut, antaa pätvärahaa työkyvyttömyystapaukslssa, ptää elintasoa yllä perheenpään kuoleman jälkeen ja suojaa säästöt inflaatiolta. Etkä eläissäsi muuta tarvitse, sillä Kansalaisvakuutusta voit kasvattaa, kun on tarvis. Kysy lisää lähimmästä Pohjolan konttorista! RAHOTUSLASKELMA VUOSTULOS Rahoitustulos VAHTO-OMASUUS Varaston muutos SVUL:n valtionavustus kasvoi kuluneelle vuodelle 8 % edellisestä vuodesta. Saamastaan markan valtionavustuksesta SVUL jakoi jäsenjärjestöilleen avustuksina markkaa. Jäsenjärjestöjen avustukset kasvoivat kertomusvuonna 7,4 % vuodesta 984. Varsinaisen toiminnan osalta tehty taloussuunnitelma toteutui varsin hyvin. SVUL:n varsinaisen toiminnan kulujäämä oli markkaa, jossa on kasvua edellisestä vuodesta 6,9 %. Sijoitustoiminnan tulos saavutti asetetut tavoitteet. Sijoitustoiminnan tuotto kertomusvuonna oli markkaa. Varainhankinnan tulos jäi asetetuista tavoitteista markkaa. Suurimpana tähän vaikuttavana tekijänä oli Suomen Urheilulehden tulos, joka jäi tavoitteestaan markkaa. Lehden tappio johtui uusmyynnin suurista kustannuksista sekä vanhan ilmoituskannan poisjäännistä. Toinen suurempi tekijä varainhankinnan tulokseen oli Töölön Urheiluhallien markan budjetoitua suurempi tappio. Korkokulut kasvoivat vuonna % edellisestä vuodesta johtuen TEL-lainan kasvusta ja Nuorten Suurkisoja varten otetusta lainasta. Tilinpäätöksessä on käyttöomaisuudesta tehty poistoja ,80 markkaa. Nuorten Suurkisojen tappio ,42 markkaa ja opetusministeriön myöntämä tappiontakuu markkaa on kirjattu vuoden 985 tulokseen, joka yhteisvaikutukseltaan rasittaa tulosta ,42 markkaa. Tilikauden tuottojen toteutuma on 98,6 % ja kulujen toteutuma 98,9 %. Tilikauden tulos osoittaa ,47 markan alijäämää l ' KÄYTÖOMASUUS JA MUUT PTKÄVAKUTESET MENOT Jerismaja-kiinteistö Koneet ja kalusto Muut pitkävaikutteiset m.enot SALDO VERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen lisäys Pitkäaikainen lisäys RAHOTUSOMASUUDEN MUUTOS RAHOTUSOMASUUS VUODEN ALUSSA RAHOTUSOMASUUS VUODEN LOPUSSA RAHOTUSOMASUUDEN MUUTOS

18 lil i 32 TULOSLASKELMA VARSNANEN TOMNTA Urheiluosasto Yleistoiminta Koulutustoiminta Tuotot Kulut Seuratoiminta Järjestöllinen koulutus Nuorisotoiminta Kulut Tutkimus- ja tieteellinen toiminta Yleinen osasto Liikuntapoliittinen toimina Kulut Tiedotustoiminta Tuotot Kulut Julkaisutoiminta Tuotot Kulut Kansainvälinen toiminta Hallinto- ja talousosasto Yleishallinto Palveluyksiköt Tuotot Kulut Oman v~rsinaisen toiminnan kulujäämä KESK NASET AVUSTUKSET SVUL:n avustukset liitoille MUDEN YHTESÖJEN AVUSTUKSET Kulut Opintostipendit Suomen Urheilusäätiö Varsinaisen toiminnan kulujäämä SJOTUSTOMNTA Tuotot Kulut VARANHANKNTA Tuotot Kulut KORKOKULUT Omatoiminen kulujäämä YLESAVUSTUKSET Tuotot Opetusministeriö Toimintamäärärahaa Valmentajamäärärahaa Muut avustukset Kulut Toimintamääräraha liitoille Toimintamääräraha piireille Valmentajamääräraha liitoille Muut avustukset TLKAUDEN TOMNNALLNEN YLJÄÄMÄ POSTOT PALAUTETUT AVUSTUKSET OPM :LLE NUORTEN TALVSUURKSAT -85 Tuotot Kulut OPM:n myöntämä tappiontakuu TLKAUDEN YL-/ALlJÄÄMÄ , ,- 8.23, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,- 0.05, , mk , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 mk ,0 TASE VASTAAVAA RAHOTUSOMASUUS Rahat ja pankkisaamiset Myyntisaamiset Saamiset jäsenliitoilta Töölön Urheilutalosäätiö Suomen Urheilusäätiö Lainasaamiset Kiinteistömaaliikenne Oy Töölön Urheilutalosäätiö Muut lainasaamiset Ennakkomaksut Siirtosaamiset VAHTO-OMASUUS Tavaravarasto KÄYTTÖOMASUUS JA MUUT PTKÄVAKUTESET MENOT Maa-alueet Rakennukset Koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet Muut pitkävaikutteiset menot VASTATTAVAA VERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Vel".t jäsen liitoille Lär,si-Pasila Ennakkomaksut Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat Lainojen lyhennykset Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Eläkelainat Jäsenliittojen edelleen sijoittamat varat OMA PÄÄOMA Rakennusrahasto Ede. tilikausien ylijäämä.. KTM:n avustus v. 83 Tilikauden yli-/alijäämä , , , , , , , , , ,66, ,38, ,763, , , , , , , , , , ,- 6,286.56,- 4, , ,83 Vastuut: Velan vakuudeksi annetut kiinnitykset omista sitoumuksista ,- Velan vakuudeksi annetut kiinnitykset muiden sitoumuksista , , , ,80 mk , ,754, ,35 469,08, ,36 mk ,0 Annetut pantit omista sitoumuksista 29.30,- Takaukset muiden sitoumuksista 2, ,64 Alkaneet eläkevastuut ,- Jukka Uunila Timo Kivi-Koskinen Paavo Pekkanen Helsingissä 3. maaliskuuta 986 Orvo Anttila Matti Lähdesmäki Osmo Niemelä Tapio Koivula Matti Autio Matti Virtanen Aila Flöjt Jorma Räisänen , , , , , , ,000, , , , , , , , , , , , , ,673, ,-,35.766,20 4, , , , , , , ,0 Tapani lkka Mauri Oksanen mpi Jokinen Edellä oleva tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Helsingissä. päivänä huhtikuuta 986 lmari Aro HTM Kari Miettinen KHT , , ,- mk , , , ,83 mk ,99 33 ["

19 --TÖ0l:0N l:jb:el:tjfatesäåt=6-t TLNTARKASTUSKERTOMUS Olemme tarkastaneet Suomen Valtakunnan Urheiluliitto SVUL ry:n tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon tilivuodelta 985 hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa. Olemme myös tarkastaneet liiton kirjanpitoon yhdistetyt Suomen Urheilulehden, Töölön Urheiluhallien, SVUL:n Squashhallien ja Retkeilyhotelli Jerismajan sekä Nuorten Suurkisojen kirjanpidot erillisine tilinpäätöksineen. Tilikauden jatkuvan tarkastuksen on suorittanut KHT-yhteistyö Sami, Virkkunen & Helenius Ky. Tilinpäätös , joka osoittaa tappiota ,47 markkaa, on laadittu voimassa olevien säännösten mukaisesti. Saadut avustukset on käytettyavustusehtojen mukaisesti. Edellä esitetyn perusteella ehdottamme, että tilinpäätös vahvistetaan ja että liittohallituksen jäsenille sekä muille tilivelvollisille myönnetään vastuuvapaus. Helsingissä. huhtikuuta 986 Töölön Urheilutalosäätiö perusti Töölön Urheilu- ja terveystalo Oy -nimisen keskinäisen kiinteistöyhtiön, joka merkittiin kaupparekisteriin Yhtiön tarkoituksena on hallita vuokraoikeuden nojalla yleishyödylliseen tarkoitukseen varattua tonttia ja voittoa tavoittelematta ylläpitää tontilla sijaitsevaa, omistamaansa Töölön Urheilutaloa. Töölön Urheilutalosäätiö myi Suomen valtiolle Töölön Urheilu- ja terveystalo Oy:n osakkeet, jotka oikeuttavat rakennuksen, yhteensä 6 075,5 m 2 suuruisten toimisto- ja kokoustilojen sekä niihin liittyvien noin m 2 suuruisten autopaikka- ja varastotilojen hallintaan. Tilojen hallinta siirtyi ostajalle kauppakirjan ehtojen mukaisesti SVUL:n muutettua uuteen toimitaloonsa marras-joulukuun vaihteessa. Talon kokonaispinta-ala on 2 92,5 m 2 ja tilavuus m 3. Kiinteistö kokonaisuudessaan oli kertomusvuoden aikana saakka Töölön Urheilutalosäätiön hallinnassa. Kiinteistöön edelleen liittyvät Töölön Urheiluhallit ja SVUL:n Squashhallit jäivät Töölön Urheilutalosäätiön omistukseen ja hallintaan. Kiinteistössä toteutettiin kertomusvuoden aikana kauppaehtojen mukaiset sähkön, veden ja energian jakoon liittyvät muutostyöt mittariasennuksineen. lmari Aro, HMT Kari Miettinen, KHT 34

20 SVUL:N UUS TOMTALO LÄNS-PASLASSA VALMSTU SVUL:n uuden toimitalon suunnittelu käynnistyi vuoden 983 alussa tavoitteena turvata järjestön toiminnan kehittymistä ja kasvua vastaavat tilat. Toimitalon rakennuspäätös tehtiin SVUL:n liittohallituksen kokouksessa Rakennuttajana toimi tehdyn päätöksen mukaisesti Töölön Urheilutalosäätiö. Urakkasopimus allekirjoitettiin Polar-rakennusosakeyhtiön kanssa marraskuussa 983 ja louhintatyöt akoivat saman vuod~m joulukuussa Länsi-Pasilan tontilla. Uusi toimitalo sijaitsee Länsi-Pasilan luoteisreunalla, Radiokadun varrella. Rakennuksessa on kahdeksan maanpäällistä kerrosta ja sen pinta-ala on 2400 m 2. Toimitalon pohjoispuolinen tontti on kaavoitettu liikuntalaitoksen rakentamista varten. Toimitalon tontin vuokrasopimusehtoihin liittyy velvoite osallistua liikuntalaitoksen rakentamiseen. Toimitalon peruskivi muu rattiin toukokuussa 984. Peruskiven muuraajina toimivat mm. eduskunnan puhemies Erkki Pystynen, Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Harri Holkeri, SVUL:n kunniapuheenjohtaja Erkki Kivelä, SVUL:n puheenjohtaja Jukka Uunila ja rakenustoimikunnan puheenjohtaja Seppo Hieta. Toimitalo valmistui marraskuun alussa 985 noin kuukauden määräajastaan etuajassa. Rakennuksen kustannukset pysyivät hyvin ennakkosuunnitelmien mukaisina. Toimitalon kustannukset tehtyine lisä- ja muutostöineen sekä rakennuttajan hankintoineen olivat 79 mmk. Muutto Topeliuksenkadun kiinteistöstä Länsi-Pasilaan ajoittui marraskuun kahdelle viimeiselle viikolle ja uuden toimitalon avajaiset pidettiin Avajaistilaisuudessa rakennustoimikunnan puheenjohtaja Seppo Hieta luovutti toimitalon avaimen SVUL:n puheenjohtaja Jukka Uunilalle. Rakennuksessa on kahdeksan kerrosta sekä lisäksi kellari- ja ullakkokerros. Kellariin sijoittuu autotalli (66 autopaikkaa) ja varastotilat.. kerroksessa ovat SVUL:n palvelupisteet (vahtimestari, puhelinvaihde, postitus, monistamo ja jakelu), lenkkeilijöiden suihkutilat, varastotiloja sekä pieniä liike- ja toimistohuoneistoja. Pihakannella. kerroksen tasossa ovat asiakaspysäköintiin tarkoitetut autopaikat. 2. kerros käsittää toimistotilojen lisäksi henkilöstöravintolan keittiötiloineen sekä kokous- ja koulutustilat kerros ovat tyypillisiä toimistokerroksia. 8. kerroksessa on toimistotilojen lisäksi saunaosasto. Ullakkokerroksessa on imanvaihto- ja hissikonehuoneet. Tontin eteläosassa on toimitaloon liittyvä kaksikerroksinen liikerakennus. Toimitalon arkkitehtisuunnittelun on toteuttanut Arkkitehti- ja yhdyskuntasuunnittelutoimisto Järvinen & Valjakka, arkkitehti Simo Järvinen. Toimitalon rakennustoimikuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana Seppo Hieta, varapuheenjohtajana Kai Hagelberg sekä jäseninä Polarrakennusosakeyhtiön edustajana Ritmo Laine ja SVUL:n edustajina Paavo Pekkanen, Juhani Salmenkylä, Pertti Tuomala, Pekka Pukero, Teuvo Holopainen ja Esko Eklund. SVULn puheenjohtaja Jukka Uunila ja Po/ar-raken- Arvovaltaisessa muurausjoukossa Toimitalon harjannostajaisia vietettiin helmikuussa nusosakeyhtiön apulaisjohtaja Ritmo Laine huoleh- laastikauhaa käytti mm. SVULn 985. Tilaisuuden viihteestä huolehti hanuristi Kautivat muurauspäivän tietoaineiston taltioinnista pe- puheenjohtaja Jukka Uunila. ko konen. ruskiveen. 36 Uuden SVUL-ta/on avajaisissa osoittivat tyytyväisyyttään onnistunees ta rakennusprojektista sekä isännät että pääurakoitsija Po/ar-raken- nusosakeyhtiö vuorineuvos Kauko Rastaan johdolla. 37 Uuden toimitalon avajaiset pidettiin Avajaistilaisuudessa rakennustoimikunnan puheenjohtaja Seppo Hieta luovutti talon avamet SVULn puheenjohtaja Jukka Uunilalle.