., - POHjOIA-YHTIöT POHJOLA SUOMI-SALAMA EUROOPPALAINEN ILMARINEN

Transkriptio

1

2 SNA. SVUL:N JASEN, HYÖDYT YHTESTYÖSTÄ POHJOLAN KANSSA Suomen Valtakunnan Urheiluliitto on sopinut maamme johtavan vakuutusyhtiöryhmän, Pohjola-yhtiöiden, kanssa yhteistyöstä vuosina Tästä koituu L.-.='--_--"---' etuja sinulle, piireissä, liitoissa ja seuroissa toimiva urheilija ja seuratoimitsija. KÄYTÄ HYVÄKSES LSENSSVAKUUTUSTEN PERUSTURVA Yli kolmekymmentä liittoa on solminut Pohjolan kanssa lisenssivakuutussopimukset. Niiden piiriin kuuluu noin henkilöä. Kilpailijavakuutukset takaavat perusturvan kilpailuissa ja harjoituksissa. Lisenssivakuutukset muodostavat hyvän Jokainen Pohjolan konttori - jokin 90:stä on lähellä sinua - palvelee sinua, SVUL:n jäsen, erityisen huolellisesti. Tule käymään ja tarkista vakuutuksesi.., - POHjOA-YHTöT POHJOLA SUOM-SALAMA EUROOPPALANEN LMARNEN Toimintakertomus 1986 Sisältö pohjan jokaisen urheilijan ja hänen perheensä yksilöllisen vakuutusturvan rakentamista varten. Kun keskität omat ja perheesi vakuutukset Pohjola-yhtiöihin, saat Moniturva-etuja, esimerkiksi 7 %:n alennuksen vakuutusmaksuista. Puheenjohtajan katsaus 2 Suomen Urheilulehti 37 ~~~~~~~= = =S_VU-=-=L:-'- n...::ca:..:... va=.:.ic..:. nt::...: iec..=d..::... ot'-- -=3 SVU L: n ku nn iajäsenet 38 ~E..::... du::..:.n.:...c v=al--'-- vo::..:.n.:..:.: ta::..:a=--.,ylh.:..:.: te:..:... is:..:. to..::... i mc..:. i n' :. 4 Ansiomerkit 38..::... S--,-- V..::...U..::...L -..::...su ::..:u:..:... nc:..:: ta::...:...: 19:...=8..:: =8 SVU L: n henkilöku nta 41 _S_V_U_L:_n_h_a_li_nt_o_1_9_86 ~12 _Ta_l -'- ou::...:s_1~9~8 :..: Liittohallitus 12 Tuloslaskelma 44 Liittovaltuusto 12 Tase 45 Jaostot 15 Tilintarkastuskertomus 46 SVUL:n edustukset eri yhteisöissä 16 Jäsenjärjestöt 48 SVUL:n toiminta Liittojen edustukset kansainvälisissä liitoissa 50 Jäsenjärjestöjen toimintamäärärahan jako 18 Jäsenliittojen määrän kasvu 52 Kehittämistoiminta 22 Jäsenliittojen seurat piireittäin 53 Seuratoiminta 22 Jäsenmäärät ja toimintamäärärahat 54 Valmentajakoulutus 23 Seuratilastoja 56 Nuorisotoiminta 24 Töölön Urheilutalosäätiö 58 Lasten Urheilukoulu LUK 24 Töölön Urheilu- ja Terveystalo 58 Nuorten Suurkisat Töölön Urheiluhallit ja SVUL:n squashhallit 58 Edunvalvonta 28 SVUL-toimitalo 59 Kansainvälinen toiminta 31 Jerismaja 60 Tiedotustoiminta 36 Suomen Urheiluopisto 61 (S31l1L11 SUOMEN VALTAKUNNAN URHELULTTO Radiokatu 12, Helsinki Puh. (90) 1581

3 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS SVUL:N AVANTEDOT Uudet tuulet ja monipuolisuus olivat tunnuspiirteitä suomalaisessa urheilussa SVULn toimintaan vaikuttivat erityisesti vuoden 1985 lopulla vahvistettu strateginen suunnitelma sekä Lahdessa kesäkuussa pidetyt Nuorten Suurkisat. Strategiassa painotetaan erityisesti seurojen toimintaa. Vapaaehtoisen urheiluseurat yön laajuutta ja tuloksellisuutta on vuoden aikana tuotu etujärjestötoiminnalla yhteiskul7nan päättäjien tietoisuuteen. Maamme ylivoimaisesti suurimmalle harrastusmuodolle on esitetty ponnekkaasti valtion ja kunnan tuen lisäystä. Vuonna 1986 saavutettiinkin ensimmäisiä konkreettisia tuloksia, mutta asetettuun tavoitteeseen eli tuen kolminkertaistamiseen vaaditaan vielä määrätietoista ja pitkäjänteistä toimintaa. Strateginen suunnitelma on edennyt ensimmäisenä voimassaolovuotenaan SVUL-organisaatiossa teoriasta käytäntöön. Tätä osoittaa sekin, että suurta osaa jäsenjärjestöistä on voitu palkita strategiaa edistäneistä toimenpiteistä vuosittaisessa määrärahajaossa. Monet ovat esittäneet pessimistiset arvelunsa Suomen urheilun tilasta perustaen käsityksensä perinteisten menestyslajiemme huippu-urheilutuloksiin. Viime vuonna eivät suomalaiset voineet kehua saavutuksillaan olympialajeissa - hiihdossakin oli välivuosi - sen sijaan muiden lajien urheilijat pitivät huolen siitä, että mitalitavoitteemme aikuisten EM- ja MM-kisoissa jopa ylitettiin. Mitalisaavutukset uusissa lajeissa ja lajiryhmissä asettavat perin- KASVUA JA UUDSTUMSTA t '~'\ / Jukka Uunila teisille urheilumuodoille vakavia haasteita. Pystyäkseen säilyttämään asemansa suomalaisessa urheilussa, kansainvälisestä puhumattakaan, niiden on parannettava tuloksiaan huomattavasti. Vuoden suurin suomalainen urheilu tapahtuma - Nuorten Suurkisat Lahdessa - oli menestys joka suhteessa. Asetetut osanottajatavoitteet ylitettiin selvästi. Liittojen, piirien ja seurojen aktiivinen toiminta valmisteluvaiheessa osoitti kisajärjestelmän muuttuneen jo osaksi SVUL-järjestön säännöllistä toimintaa. Erityisen huomion arvoisia ovat ne tuhannet vapaaehtoiset vetäjät ja toimitsijat, jotka panoksellaan mahdollistivat kisojen onnistuneen läpi viennin. Nuoret taas osoittivat Lahdessa, että urheiluseuroissa tehty kasvatustyö on saanut aikaan hyviä tuloksia. Kisapäivien aikana ei järjestyksenpidossa ollut mitään ongelmia. Aatteellisuuden puutteen on väitetty olevan nykyurheilun ongelma. Jos tarkastellaan vuoden tapahtumia ja tuloksia aatteellisuuden kannalta, voidaan tällaisia kannanottoja vain ihmetellä. Nuorten Suurkisoihin liittynyt mittava vapaaehtoinen lisäpanostus, seuratoiminnan valtaisat tulokset ja jatkuva kasvu, välittömästi edellisen suurtapahtuman jälkeen aloitettu uusien kisajärjestelmän huipentumien valmistelu sekä uusien nuorisotoiminnan kasvatuksellisuutta korosta vien suunnitelmien käynnistäminen ovat osoituksia liikunnan aattellisuuden vahvistumisesta SVUL-järjestössä. t~c; *) * *) Jäsenliittoja 51 Jäsenpiirejä 18 Urheiluseuroja 3887* Henkilöjäseniä * * Seuroissa toimivia ohjaajia ja valmentajia Seurojen järjestämiä kilpailujajyksilölajit) Seurojen järjestämiä muita tilaisuuksia Palkattu toimi henkilöstö 389 Keskushallinto 66 Jäsenpiirit 89 Jäsenliitot 234 (Urheiluseurat 2268: täystoimisia 488, osa-aikaisia 1 780) SVUL:n valtionapu ,- Jäsenjärjestöille jaettu avustus ,- Taseen loppusumma ,- Lisäksi piireihin kuulumattomia seuroja noin 300 sekä Suomen Metsästäjäliiton yhdistyksiä 2285 Lisäksi piireihin kuulumattomien seurojen henkilöjäseniä noin sekä metsästysyhdistysten jäseniä SVUL-ORGANSAATO LTTOKOKOUS 1 krt / 4v krt / v. 51 JÄSEN- r- LlTTO- JÄSEN- PRÄ VALTUUSTO LTTOA LTTO- HALLTUS f KESKUS- HALLNTO 3887 URHELUSEURAA ( metsästysseuraa).. Yli M LJOONA HENKLOJASENTÄ 2 3

4 EDUNVALVONTM YHTESTOMN SVUL:n edunvalvontarooli on korostunut selvästi viime vuosien aikana. Strategiaprosessin kuluessa hioutunut yhteinen näkemys on tehostanut muiden osa-alueiden tavoin myös edunvalvontaa. Keskushallinto on saanut edunvalvonnassa hyvää apua jäsenjärjestöiltä. Asia on yhdistänyt myös muut liikunnan alueella toimivat tahot - valtion urheiluneuvosto, opetusministeriö, kuntien keskusjärjestöt ja kaikki urheilun keskusjärjestöt - ovat olleet varsin yksimielisiä liikuntakulttuurin kehittämistavoitteista. Seuratoiminnan edellytysten kuvaamiseksi on vuoden aikana tehty useita toimenpiteitä, SVUL:n jäsenliitot ja -piirit ovat olleet aktiivisesti mukana. Erityisesti maakunnissa on piirien johdolla tuotu yhteisin teemoin esiin urheilun perustason eli seuratoiminnan merkitystä sekä perusteltu avustusten korotustarvetta kunnissa. Keväällä SVUL ja TUL jättivät valtiovarainministeriölle, slsaasiainministeriölle, opetusministeriölle ja kuntien keskusjärjestöille urheiluseurojen yhteiskunnan avustusten korottamista koskevan vetoomuksen. Huolimatta erittäin myönteisistä vastauksista ei kehitys valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1987 ollut seuratuen osalta tyydyttävä. Vaikuttaakseen budjetin sisältöön kaikkien keskusjärjestöjen seurojen edustajat kävivät luovuttamassa lähes 4000 seuran allekirjoittamat adressit eduskuntaryhmille. Historiallinen demonstraatio herätti varsin laajaa huomiota. Ympäri Suomea saapuneiden kymmenien seurajohtajien yhteislähetystöllä oli myös myönteinen vaikutus lopullisiin budjettilukuihin, joskin luvattuja markkamääriä jälleen loppuvaiheessa supistettiin. Loppuvuodesta valmisteltiin SVUL:n ja TUL:n yhteistyöllä kuntien johdolle järjestettävää mittavaa urheiluseuraseminaaria. Seminaarille asetettiin tavoitteeksi vakuuttaa kuntien päättäjät siitä, että kuntalaisille laajat palvelut turvaava urheiluseura on tuottava sijoitus. Alustajien ja osanottajien arvovaltainen joukko antoivat odottaa hyviä tuloksia. Vuoden 1987 valtion tuloja menoarvion käsittelyn yhteydessä suomalaiset urheiluseurat luovuttivat kaikille eduskuntaryhmile vetoomusadressin toimintansa kehittämiseksi ja yhteiskunnan tuen lisäämiseksi. Adressin luovuttajiksi oli eduskuntataloon saapunut lähes too:n urheiluseuran puheenjohtaja. 4 5

5 NUORTEN SUURKSAT 1986

6 SVUL-SUUNTA 1986 PANOTUKSA SVUL-STRATEGAN SUUNNASSA TEHDYSTÄ TULOKSSTA SEUROJEN TOMVUUS JA ELlNVOMASUUS Suomalaiset urheiluseurat on painokkaasti nostettu esiin yhteiskunnallisena voimavarana, aktiivisen kansalaistoiminnan esimerkillisenä ilmentymänä. SVUL:n viesti päättäjille: "Urheiluseuroille ei tarvita yhteiskunnan tukea siksi, että seurojen vapaaehtoistoiminta olisi kuolemassa, vaan siksi, että laajeneva vapaaehtoistyö vapautuisi rahantekemisestä urheilun tekemiseen" Näkemyksiä ylläolevaan avaintulokseen: kansalaisaktiivisuus on yhteiskunnan terveyden ja elinvoiman merkki - ja urheiluseurassa kansalaisaktiivisuus on Suomessa parhaimmillaan seuroilta ja valtakunnallisilta liikuntajärjestöiltä edellytetään "urheilulla menee hyvin - vahvaan kansalaistoimintaan kannattaa investoida" -ideologian sisäistämistä keskustelussa päättäjien kanssa laadukas yhteistyö edellyttää urheiluseurojen kansanliikeluonteen ymmärtämistä myös yhteiskunnan päätöksentekijöiltä ellei Suomella olisi nykyisenkaltaista motivoitunutta seurajärjestelmää, niin vastaavien liikuntapalvelujen järjestäminen "muin keinoin" kansalaisille maksaisi huikean summan rahaa HUOM! Urheilun suunnittelemattomista tarpeista yhteiskunnalle osoitetut vaatimukset eivät välttämättä lisää urheiluseurojen ja järjestöjen arvostusta yhteiskunnassa. Urheiluseura on noussut liittojen toiminnan tärkeimmäksi menestystekijäksi. Huippu-urheiluvalmennuksen tuottamat menestyvät urheilijat takaavat urheilumuodolle tulevaisuuden menestyksen, kun sillä on elinvoimaiset urheiluseurat. Näkemyksiä ylläolevaan avaintulokseen: seurojen elinvoiman tukeminen edellyttää liitolta samaa luovuutta ja sitkeyttä, joka sillä on valmennustoimintansa ja varainhankintansa kehittelyssä ja toteutuksessa liittojen seuratoimintaan liittyvästä resurssien ohjausvaiheesta ollaan siirtymässä syvällistä osaamista edellyttävään seurojen ja liiton väliseen vuorovaikutukseen. HUPPU-URHELU Urheilijan urheilu-uran jälkeisen elämänuran sekä urheilu-uran menestyksen varmistus urheilulukioiden ja urheilijoitten ammatillisten koulutuskokeilujen tukitoimenpiteillä. Näkemyksiä ylläolevaan avaintulokseen: urheilujärjestöiltä samoin kuin urheilijoilta vaaditaan huolellisuutta ja vastuullisuutta, jotta käynnissä olevat kokeilut muuttuvat pysyväksi osaksi suomalaista kilpa- ja huippu-urheilujärjestelmää. Huippu-urheilun valmennuksen ja valmennuksen iohtamiseen liittyvän konsultointijärjestelmän mallin kehittäminen. Näkemyksiä ylläolevaan avaintulokseen: järjestelmän ja siinä tarvittavan osaamisen kehittäminen vaatii huippuvalmentajien ja -toiminnanjohtajien pitkäjänteistä yhteisosallistumista kehittämisprosessiin resurssien ohjaus valmennusjohtajan/-päällikön johtajaroolin ja johtajavalmiuksien kehittämiseen on huomattavasti jäljessä toiminnanjohtajien vastaavien ominaisuuksien kehittämisestä toiminnanjohtaja resurssien hankkijasta myös urheilusektorin johtajaksi/resurssi ksi. NUORSOTOMNTA Urheilun kasvatustehtävän sekä nuorten urheiluharrastukseen kuuluvan monipuolisuuden vahvistaminen ovat pääsisältöjä SVUL:n valmisteilla olevassa ja lasten urheilu koulun perinteitä jatkavassa nuorisourheiluohjelmassa. Näkemyksiä ylläolevaan avaintulokseen: ohjelman tavoitteita ovat (1) laadun - monipuolisuuden ja kasvatuksellisuuden - kehittäminen, (2) harrastetoiminnan lisääminen, (3) seuratoimintaan aktivointi ja (4) nuorten saaminen mukaan toiminnan suunnitteluun nuorisourheiluohjelman toteutuksessa korostetaan lajien kautta etenemistä; ohjelma on liittojen resurssi ja se tarjotaan seuroille liittokohtaisin toimenpitein ja tehostetusti piirien tuella 8 9

7 SVULn liittovaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi kaudeksi valittu Pertti Tuomala johtaa kokouksenkulkua liittovaltuuston kevät- ja syyskokouksissa. SVUL:N JÄRJESTÖTAPAHTUMA 1986 Nuorten Suurkisojen yhteydessä Lahdessa pidetyille SVULn puheenjohtajapäiville osallistui yli 500 seurojen, liittojen ja piirien puheenjohtajaa. Päivien uusia muotoja kokeillut ohjelma kytkettiin Suurkisojen urheilulliseen sisältöön. kaalisten Urheilijoiden Mäkelä valotti ohjelmassa käsityksiään seurajohtajan profiilista. paljon hyviä urheilu- seurola SVULn liittovaltuusto kokoontui kevätkokoukseensa SVUL-toimitaloon Länsi-Pasilaan kesäkuun 2. päivänä. Uuden toimitalon tilavat kokoussalit mahdollistivat ensi kertaa valtuuston kokoontumisen keskusjärjestön omissa tiloissa. Hannu Koskivuori toimi SVULn liittovaltuuston puhenjohtajana vuosina Liittovaltuuston kevätkokouksessa 1986 luovutettiin Koskivuorelle ansiokkaan puheenjohtajakauden päätteeksi SVULn kuultokudos

8 SVU L: N HALL NTO 1986 SVUL:N LTOHALLTUS PU H EENJOHTAJA Jukka Uunila VARAPUHEENJOHTAJAT Orvo Anttila Keijo K. Kulha Osmo Niemelä Paavo Pekkanen MUUT JÄSENET 12 Martti Alopaeus. Matti Autio Aila Flöjt Tapani lkka mpi Jokinen Timo Kivi-Koskinen Anna-Maija Kivimäki Tapio Koivula Matti Lähdesmäki Jorma Räisänen Pertti Tuomala Matti Virtanen SVUL:N LTOVALTUUSTO PUHEENJOHTAJA VARAPUHEENJOHTAJAT JÄSENLTOSTA Aikidoliitto Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto Ampujainliitto Ampumahiihtoliitto Autourheilijoiden Liitto Baseball- ja Softball-liitto Golfliitto Hiihtoliitto Hockeyliitto Jousiampujainliitto Judoliitto Jääkiekkoliitto Kanoottiliitto Karateliitto Koripalloliitto Kuntourheiluliitto Käsipalloliitto Kävelyurheiluliitto Lentopalloli itto Luisteluliitto Metsästäjäliitto Miekkailuliitto Moottoriliitto Moottoriveneliitto Naisten Liikuntakasvatus Liitto Pertti Tuomala Pirjo Häggman Pentti Pihlakoski Kai Perttula Jari Närhi Erkki Karmila Jorma Helen Kari Ollikainen Bettina Frosterus Seppo Soratie Paavo M. Petäjä Toivo Lehtovuori Lennart Johansson Timo Pekkala Markku Vuotilainen Reino Lahtinen Timo Harju Paul Blomqvist Pentti Leino Matti Myllylä Kari Kuula (Keijo K. Kulha) v. -86 vj. Oiva Virtanen Erkki soniemi Anneli Kangas Onni Kari-Koskinen Erkki Levy (Pertti Tuomala) v. -86 vj. Panu Haapala Henrik Vaenerberg Pentti Tarkkanen Raimo Peltonen Rune Nylander Eero Multamäki Heikki S. Herikkilä Heikki Saarento Timo Katajamäki Jorma Kettunen (Maija-Liisa Saarinen t) vj. Ulla Mikkola Arnevi Lassila Nykyaikaisen 5-ottelun Liitto Arto Norovirta Nyrkkeilyliitto Painiliitto Painon nostol i itto Pesäpalloliitto Purjehtijaliitto Pyöräilyliitto Pöytätennisliitto Ratagolfliitto Ratsastajainliitto Ringetteliitto Rugby- ja Salamapalloliitto Soutuliitto Squashliitto Sulkapalloliitto Suunnistusliitto Tae kwon do liitto Taitoluisteluliitto Tanssiurheiluliitto Tennisliitto Uimaliitto Urheiluliitto. Urheilusukeltajain liitto Vesihiihtoliitto Voimisteluliitto SVUL:n Nuoret JÄSENPRESTÄ Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Tauno Salminen Aulis Lindell Pekka Kare Matti Huttunen Antti Heinonen Rafael Wolontis Pertti Kokkonen Esa Ellonen Kaj Wihlman Christopher Wegelius Antti Simola Marjatta Arkela Matti Pohjanheimo (Timo Kivi-Koskinen) v. -86 vj. Martin Simberg Tuomo Tennilä Kalevi Tarvainen Matti Salmenkylä Klaus Rytöhonka Urho Rouvali Esko Numminen Aimo Näräkkä lkka Lantto Tellervo Haapaniemi Koskinen Eila Mikola Uolevi Palola Eero Timonen Mauno Töllikkö Kalervo Rehnbäck Jorma Perolahti (Tapio Koivula) v. -86 vj. Raimo Heinonen Raimo Salo (Jorma Räisänen) v. -86 vj. Jaakko Hillgen Timo Ruoppa lmari Ylä-Autio Pirkko Lilja Yrjö Perälä (Matti Lähdesmäki) v. -86 vj. Antti Ristimäki Pauli Vyyryläinen lkka Tuominen Olavi Lehtisalo Anneli Vanamo Lasse Nordblad Häme Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lahti Länsi-Pohja Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Suur-Savo Uusimaa Varsi nais-suom i LSÄJÄSENET Mikko Koski Kalevi Talikka Pauli Koskinen Erkki Pajumäki (Matti Virtanen) v. -86 vj. Uolevi Eskelinen Antero Taanila Terttu Karhulahti Lauri Ranto Rauno Jaakkola Reino Mikkelä Erkki Timonen Heino Avikainen Pentti Larjanne Seppo Pelttari Yrjö Karttunen Kalevi Eronen Eero Niku Sulo Lehto Lauri Reinikainen Leena Hakanen Tapani Liski Nina Eriksson Risto Tuominen Leo Turunen Aatto Valkokivi Pentti Räty Pirkko Mantere Osmo Suosilta Pentti Pihlakoski Timo Lehmuskoski Jukka Marttila Jarmo Karjalainen Kai Hagelberg Hilkka Hakola Heikki Rusko Leena Jääskeläinen Pirjo Häggman Mauri Miettinen Pertti Paloheimo Raimo Vanninen Magnus Ståhlberg Eino Uusitalo Kari Sjöholm Raimo Viita Otso Vilhunen Pirkko Väänänen Toivo Yläjärvi 13

9 LUOTTAMUSORGANSAATO JAOSTOT LTTOKOKOUS NUORSOJAOSTO V ESTNT ÄJAOSTO SÄÄNTÖjAOSTO TALOUS Henkilöstö Talous Tiedonhallinta Jerismaja Urheilulehti LTTOVALTUUSTO LTTOHALLTUS PUHEENJOHTAJSTO JAOSTOT Nuoriso Seura Strategia URHELU YLESHALL NTO Media Viestintä Urheiluhallit Huippuurheilu Tieteellinen Ansiomerkit Säännöt Kv-asiat Erkki Alaja (puheenjohtaja) Eero Lehti, Sirpa Mäntyrinne, Eija Kalin, Ahti Vilpas, Heikki Vilske, Pekka Vähätaio (esittelijä) SEURAJAOSTO Jorma Räisänen (puheenjohtaja) Pertti Alaja, Airi Kosonen, Kalle Mäkelä, Kristiina Silanterä, Jari Haapanen, Aaro Järvelä (esittelijä), Olli Pekkanen (esittelijä) HUPPU-URHELUJAOSTO Heikki Kantola (puheenjohtaja) Seppo Heino, Kyösti Lampinen, Jarmo Mäkelä, Eero Saarinen, Erkka Westerlund, Jukka Pekkala (esittelijä) TETEELLNEN JAOSTO Pekka Oja (puheenjohtaja). Laura Jaakkola, Laura Jansson, Olli-Pekka Kärkkäinen, Jukka Viitasalo, Tero Viljanen, Jukka Pekkala (esittelijä) STRATEGAJAOSTO Timo Santalainen (puheenjohtaja) Kai Hietarinta, Yrjö Kokko, Pekka Litmanen, Antti Pellinen, Satu Procope, Jorma Savola (esittelijä) MEDAJAOSTO Risto Niku (puheenjohtaja) Martti Huhtamäki, Seppo Luode, Pekka Seppä, Martti Soramäki, Ari J. Aalto (esittelijä) Juhani Wiio (puheenjohtaja) Tuula Hämäläinen, Terttu Karhumaa, Mikko Olli t, Jorma Pokkinen, Leif Aberg, Ari J. Aalto (esittelijä) HENKLÖSTÖjAOSTO Mauri Moren (puheenjohtaja) Hilkka Hakola, Matti Nummela, Matti Virtanen, Ritva Wright, Annika Copeloussis, Esko Eklund (esittelijä) TALOUSJAOSTO Mikko Leppänen (puheenjohtaja) Tapio Kiiskinen, Tapio Koivula, Juhani Salmenkylä, Kimmo Varjovaara, Pekka Vasala, Teuvo Holopainen (esittelijä) T EDON HALL NTAJAOSTO Heikki Tuomala (puheenjohtaja) Risto Ankio, Mika Haavisto, Pertti Laurila, Anna Rokkanen, Markku Torkkeli, Antero Svedström (esittelijä) JERSMAJAJAOSTO Mikko Leppänen (puheenjohtaja) Heikki Lahelma, Rolf Pircklen, Nina Sarvana, Hannu Suominen, Jussi Yrjölä, Teuvo Holopainen ( esittelijä) URHELUHALLJAOSTO Kai Hagelberg (puheenjohtaja) Erkki Helenius, Tytti Kormi, Pekka Könni, Pekka Pukero, Erkki Suomivuori, Esko Eklund (esittelijä) lmari Ylä-Autio (puheenjohtaja) Seppo Alkunen, Solveig Fredriksson, Eero Korpela, Rauno Muukkonen, Risto Sylvelin, Kalevi Suortti (esittelijä) ANSOMERKKJAOSTO Olavi Lehtisalo (puheenjohtaja) Antti O. Arponen, Erkki Helenius, Pellervo Hyytiäinen, mpi Jokinen, Marja Saarinen, Ari J. Aalto (esittelijä) URHELULEHTJAOSTO Antti Mälkönen (puheenjohtaja) Matti Honni, lkka Kylmälä, Heikki Lehmusto, Juha Malmi, Henrik Rasmussen, Teuvo Holopainen (esittelijä) KANSANVÄLNEN JAOSTO Timo Kivi-Koskinen (puheenjohtaja) Aila Flöjt, Tor Jungman, Mikko Kuntola, Kosti Rasinperä, Kalevi Suortti (esittelijä) 14 15

10 SVUL:N EDUSTUKSET ER YHTESÖSSÄ JÄÄKENTTÄSÄÄTÖ - edustajiston jäsen Jukka Uunila KANSALASJÄRJ ESTÖJEN RATTUSTOMNNAN. KESKUSLTTO - edustaja Pekka Vähätaio KANSALLNEN DOPNG-TOMKUNTA - jäsen Osmo Niemelä - varajäsen Jouko Purontakanen KASURLA OY - hallituksen puheenjohtaja Seppo Hieta - hallituksen jäsen Teuvo Holopainen KSAKALLOSÄÄ TÖ - valtuuskunnan jäsen Hilkka Hakola Antti Heinonen Brita kävalko Kirsti ngervo Onerva Kivelä Tapio Koivula Sinikka Koskinen Doris Laine Arnevi Lassila Pirkko Luostarinen Kyllikki Maaninen Pirkko Näkki Leila Rautalahti Eine Rauttola Helka Ristolainen Anna-Maija Silvola Eila Stenbäck Pertti Tuomala Lilian Vaarna Urpo Vihervaara Marjatta Väänänen - johtokunnan jäsen Eero Ehrnrooth Juha Sipilä Osmo Niemelä 16 KNTESTÖMAALKENNE OY - hallituksen puheenjohtaja Jukka Uunila - hallituksen jäsen Seppo Hieta Teuvo Holopainen Paavo Pekkanen ALFRED KORDELNN YLESEN EDSTYS- JA SVSTYS RAHASTON URHELUN TUKRAHASTO - hoitokunnan jäsen Osmo Niemelä Mauri Oksanen LKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDSTÄMSKESKUS - valtuuskunnan jäsen Tor Jungman OY MUL TFAC AB - hallituksen puheenjohtaja Seppo Hieta hallituksen jäsen Mikko Leppänen Robert Liljeström Jan Törnroth Teuvo Holopainen OTANEMEN URHELUSÄÄTÖ - valtuuskunnan jäsen Olavi Lehtisalo, varajäsen Eero Vettenranta Esa Ellonen, varajäsen Erkki Helenius Martti Alopaeus, varajäsen Seppo Liitsola Antti Lanamäki, varajäsen Eero Uotila Esko Eklund, varajäsen Erkki Viinikainen hallituksen jäsen Erkki Helenius, varajäsen Hannu Suominen Pauli Vyyryläinen, varajäsen Pekka Vasala POHJOS-SUOMEN URHELUN KALOTTKESKUS SVUL:lla ei ole varsinaista edustajaa mutta oikeus olla läsnä kokouksissa ilman äänioikeutta; yhdyshenkilö Jouko Purontakanen GRETA JA VKTOR SMEDSN RAHASTOSÄÄ TÖ hallituksen puheenjohtaja Seppo Hieta, varajäsen Mauri Oksanen hallituksen varapuheenjohtaja Juhani Salmenkylä, varajäsen Teuvo Holopainen STADON-SÄÄTiÖ edustajiston jäsen Nisse Hagman Tapani lkka Yrjö Kokko Mauri Oksanen Jukka Uunila hallituksen jäsen Rolf Haikkola SUOMEN NYRKKELYSÄÄTÖ hallituksen jäsen Paavo Pekkanen SUOMEN OLYMPAYHDSTYS - valtuuskunnan puheenjohtaja Jukka Uunila valtuuskunnan jäsen Orvo Anttila Tellervo Haapaniemi Koskinen Carl-Olaf Homen Taina mpiö Osmo Niemelä Mauri Oksanen Paavo Pekkanen hallituksen puheenjohtaja Carl-Olaf Homen hallituksen jäsen Mauri Oksanen - valmennusvaliokunnan jäsen Seppo Liitsola SUOMEN RETKEL YMAJAJÄRJESTÖ - edustajiston jäsen Jaakko Holopainen, varajäsen Esko Salasuo hallituksen varapuheenjohtaja Erkki Helenius SUOMEN UMAOPETUS- JA HENGENPELASTUSLTTO - hallituksen jäsen Kai Hagelberg, varajäsen Jouko Purontakanen SUOMEN URHELUMUSEOSÄÄTÖ hallintoneuvoston jäsen Osmo Niemelä, varajäsen Kalevi Suortti hallituksen puheenjohtaja Martti Alopaeus hallituksen jäsen Erkki Helenius Suomen urheilun keskusarkiston johtokunnan jäsen Erkki Helenius Martti Noponen Urheilun yleisarkiston toimikunnan puheenjohtaja Erkki Helenius jäsen Esko Eklund SUOMEN URHELUOPSTO kannatusosakeyhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Paavo Pekkanen kannatusosakeyhtiö'l hallintoneuvoston jäsen Heino Avikainen Paul Blomqvist Eero Ehrnrooth Yrjö Kokko Urho Rouvali Seppo Soratie - hallituksen puheenjohtaja Jukka Uunila hallituksen jäsen Pentti Leino Aimo Näräkkä Mauri Oksanen Juhani Salmenkylä opiston johtokunta = 1allitus + opiston rehtori Tapani lkka SUOMEN URHELUSÄÄTÖ - valtuuskunta = SVUL:n liittohallitus hallituksen puheenjohtaja Mikko Leppänen hallituksen jäsen Tapio Kiiskinen Tapio Koivula Juhani Salmenkylä Kimmo Varjovaara Pekka Vasala - hallituksen esittelijä Teuvo Holopainen TÖÖLÖN URHELUTALOSÄÄTÖ - valtuuskunta = SVUL:n liittohallitus - hallituksen puheenjohtaja Seppo Hieta - hallituksen jäsen Erkki Helenius Kai Hagelberg Jaakko Holopainen Lauri Kärävä Mikko Leppänen Osmo Niemelä Kimmo Varjovaara hallituksen varalla Nisse Hagman mpi Jokinen Erkki Viinikainen hallituksen sihteeri Esko Eklund URHELULÄÄKETETEEN SÄÄTiÖ - hallituksen puheenjohtaja Antti Ahlström, varajäsen Heikki Rusko - hallituksen jäsen Seppo Hieta, varajäsen Jouko Purontakanen URHELULÄÄKETETEEN SÄÄTiÖN HELSNGN URHELULÄÄKÄRASEMA - johtokunnan jäsen Seppo Liitsola, varajäsen Jorma Savola VALTON LKUNTA TETEELLNEN NEUVOSTO - jäsen Jorma Savola VALTON URHELUNEUVOSTO - jäsen Mauri Oksanen VAPAAEHTOSEN PELASTUSPALVELUN KESKUSTOMKUNTA - yhdyshenkilö Kalevi Suortti VARALAN SÄÄTiÖ hallituksen jäsen Orvo Anttila Raimo Peltonen VUOKATNRNTEET OY - hallituksen puheenjohtaja Seppo Hieta - hallituksen jäsen Teuvo Holopainen VUOKATN SÄÄTiÖ edustajiston jäsen Jorma Helen, varajäsen Heikki Hovi Aimo Näräkkä, varajäsen Erkki Hulkkonen Pentti Pihlakoski, varajäsen Lauri Reinikainen Eero Niku,. varajäsen Paavo Poutiainen hallituksen jäsen Matti Virtanen Teuvo Holopainen 17

11 SVUL:N TOMNTA 1986 KESKUSHALLNNON URHELUOSASTO SVUL-STRA TEGAN TOTEUTTAJANA SVUL:n keskushallinnon nykyinen toimihenkilöorganisaatio perustettiin Uudessa organisaatiossa urheiluosaston kokonaistulos muodostui seuraavista alueista: Strategiaprosessin jatkaminen liittossa, piireissä ja keskushallinnossa Jäsenjärjestöjen määrärahajako strategian valmistajana Strategian toiminta-alueiden suunnittelu ja toteuttaminen keskushallinnon toimenpitein; huippu-urheilu seuratoiminta - nuorisotoiminta - kunto- ja harrasteliikunta Kisaprojektin tukeminen Tutkimustoiminta. Jäsenjärjestöjen toimintamäärärahan jaossa noudatettiin ensimmäistä kertaa liittokokouksen vahvistamia uusia jakoperusteita. SVUL-strategian toteutuksen varmistamiseksi osa määrärahoista jaettiin ns. strategiamäärärahana so. sen perusteella, minkälaisia tuloksia jäsenjärjestöt olivat edellisen vuoden aikana tehneet SVUL-strategian osa-alueilla. Kisaprojektin yhtenä keskeisenä tavoitteena oli tukea sekä keskushallinnon että jäsenjärjestöjen tavoitteiden toteuttamista. Urheiluosaston osalta onnistuivat tässä suhteessa erityisen hyvin kimpanvetäjäkampanja jälkihoitoineen ja puheenjohtajapäivät. JÄSENJÄRJESTÖjEN TOMNTAMÄÄRÄRAHAN JAKO JÄSENLTOT Toimintamäärärahan jaossa sovellettiin vuonna 1986 ensimmäistä kertaa liittokokouksen päättämiä uusia jakoperusteita. Sekä liittojen että piirien määräraha jakautui perusmäärärahaan, tasokorotusmäärärahaan ja strategiamäärärahaan. Liitoille jaettiin perusmäärärahaa markkaa, mikä sisälsi 3,7 %:n kasvun vuonna 1985 jaettuun lopulliseen määrärahaan. Määräraha määräytyi pääsääntöisesti siten, että vv hyväksyttyjen menojen muutosprosenttien keskiarvon mukaisesti laskettiin ensin laskennalliset määrärahan kasvut. Jaettavan perusmäärärahan kokonaiskasvu jaettiin liitoille laskennallisten kasvujen suhteessa. Tasokorotuksina jaettiin liitoille markkaa. Jako tapahtui seuraavin perustein: Kaikkien liittojen avustusten osuus hyväksyttävistä menoista pyritään korottamaan vuoden 1984 tilanteen mukaisesti vähintäin 30 %:iin 1-3 vuoden aikana. Vuonna 1985 aloitettua ohjelmaa jatkettiin 10 liiton osalta. Neljän liiton osalta korjattiin vuonna syntynyttä määrärahan jälkeenjääneisyyttä suhteessa jakoperusteiden mukaisesti mitattaviin toimintalukuihin. Avustuksen korkea osuus hyväksyttävistä menoista vaikutti rajaavana tekijänä. Aikaisempina vuosina tehdyt tasokorotukset otettiin huomioon. KUNTO- JA HARRASTELKUNTA Kunto- ja harrasteliikunnan kehittämisen keskeisin tulos kertomusvuoden aikana oli SVUL:n ja Suomen Kuntourheiluliiton kesken laadittu sopimus. Sen mukaisesti SKuL toteuttaa SVUL:ssa seuroihin suuntautuvassa kuntoliikuntatyössä keskushallintoroolia. Samalla se suuntaa voimavaroja aikaisempaa merkittävästi enemmän SVUL:n ja sen jäsenjärjestöjen kuntoliikuntatoimintaan. Keskeisenä työtapana tässä on keskitetty yhteistyö SVUL:n lajiliittojen kanssa. Vuoden 1986 aikana käynnistyi lajikohtaisten kuntoliikunnan kehittämisohjelmien suunnittelu Suomen Hiihtoliiton ja Suomen Suunnistusliiton kanssa. Strategiamääräraha SEUROJEN TOMVUUS JA ELlNVOMASUUS Jakoperusteina olivat liittojen raporttien ja piirien suorittamien arviointien pohjalta tehty harkinta sekä liiton seurojen harjoitustilaisuuksien ja niiden osanottajamäärien kehitys. Lähteenä käytettiin seurojen vuosi-ilmoitustiedostoista koottuja tilastoja. Kriteereiden perusteella rahaa saivat Pesäpalloliitto, Naisten Liikuntakasvatusliitto, Lentopalioliitto, Urheiluliitto, Koripalloliitto, Hiihtoliitto, Autourheilijoiden liitto ja Suunnistusliitto. Erityistunnustuksena huomioitiin Tanssiurheiluliiton panos seurakohtaisessa seurakonsulttitoiminnan toteutuksessa (5000 mk). Luokka mk Pesäpalloliitto sijoittui yksinään luokkaan kuusi. Pesäpalloliitto on rakentanut lajilleen jo aikaisemmin Pesisurajärjestelmän, joka ohjaa toimimaan lajin parissa seuroissa eri tehtävissä eri ikä-, kunto- ja taitotasolla. Pesis-urajärjestelmään kiinteästi kuuluen resursseja on kohdennettu erityisesti seurojen vetäjähuollon kehittämiseksi; toiminnan sisältö, koulutus, tuki ja palkitseminen. Vuoden 1985 näkyvänä toimenpiteenä toteutettiin lipunkantaja-operaatio = seuravetäjien valtakunnallinen palkitseminen. Luokka mk Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton koulutusohjelma tukee sekä ohjaajien jatkuvaa kehittymistä ja uusiutumista että seurojen johtohenkilöiden toimintakykyisyyttä. Liitto on ohjannut seuroja toimintatapaan, jossa seuran sisältä jatkuvasti etsitään uusia ohjaajia toimintaan eräänlaisen apuohjaajajärjestelmän avulla. Liiton seurojen toiminnallinen sisältö on ohjattu antamaan jäsenistölle mahdollisuus aktiiviseen liikuntaan koko eliniän. Luokka mk Tähän luokkaan kuuluivat Urheiluliitto ja Lentopalloliitto. Lentopalloliiton seurojen harjoituskertojen kasvu oli kaikista liitoista suurin. SUL ja SLeL ovat kohdentaneet kehittämistoimenpiteet seurojen toiminnallisen tason ja tarpeen mukaisesti (Jotavat, seurakonsultointi, lajikouluttajien seurakäynnit). SLeL on käynnistänyt 100 seuran vetäjäprojektin. SUL on aktivoinut alue- ja piiriorganisaatiot seuratoiminnan tukemiseen. Luokka mk Koripalloliiton huolellises valmistelema suunnitelma e tyisen projektin aloittamisesta eurojensa toiminnan tukemise si sisältää näkemyksen seuro~ e kehittämistarpeista ja -järjes ksestä, liitto tuottaa toiminn aloittamista varten isältö ä a välineitä. Projektin toteuttamista varten on olemassa budjettiin sidotut päätökset ja vastuu toiminnan etenemisestä on selkeästi osoitettu. Hiihtoliitto, Autourheilijoiden liitto ja Suunnistusliitto ovat tehneet onnistuneita toimenpiteitä lajisuorituspaikkojen aikaansaamiseksi (hiihtokeskusnormittelu, harjoitus- ja kilpailuradat, kunnallisten karttamäärärahojen kasvu). NUORSOTOMNTA Rahaa jaettiin vuotta 1985 koskevan toiminnan perusteella yhdeksälle (9) liitolle. Strategiarahan saamiseen vaikuttivat seuraavat tekijät: 1. Liiton toimenpiteet nuorisotoiminnan kehittämiseksi seuroissa 2. Liiton nuorten suhteellinen osuus kokonaisjäsenmäärästä sekä 3. Liiton nuorten määrän kasvun prosenttiosuus koko SVUL:n nuorten määrän kasvusta. Kohdan 1 painoarvo oli kaksinkertainen verrattuna kohtien 2 ja 3 painoarvoon. Lisäksi kohdan 1 arvioinnissa painottuivat seuraavat tekijät: monipuolisuus ja kasvatuksellisuus toiminna määrä koululiikunnan tukeminen ja erityisesti Lasten Urheilukoulu (LUK) tai lajikohtainen urheilukoulutoiminta (LAK). Rahaa saivat seuraavat liitot: Pesäpalloliitto mk Naisten Liikuntakasvatusliitto mk Suunnistusliitto mk Urheiluliitto mk Hiihtoliitto mk Jääkiekkoliitto mk Koripalloliitto mk Voimisteluliitto mk Urheilusukeltajain liitto mk Rahaa saaneista liitoista kohdassa yksi (1) menestyivät parhaiten Pesäpalloliitto, Urheiluliitto sekä Naisten Liikuntakasvatusliitto, Jääkiekkoliitto ja Suunnistusliitto. Kohdassa kaksi (2) oli paras suhdeluku Voimisteluliitolla ja Taitoluisteluliitolla. Seuraavina olivat Jääkiekkoliitto, Koripalloliitto, Ratsastajainliitto ja Uimaliitto. Kasvuprosenteissa (kohta 3) menestyivät seuraavat liitot: Pesäpalloliitto, Suunnistusliitto, Judoliitto ja Karateliitto. Suomen Urheilusukeltajain liitto sai 5000 mk erityistunnustuksena kasvatuksellisten tekijöiden korostamisesta nuorten merkkijärjestelmässä. Strategiarahan nuorisotoimintatavoitteena on aktivoida liittoja toteuttamaan lajikohtaista lasten ja nuorten urheilutoimintaa kokonaisvaltaisena liikuntakasvatuksellisena toimintana. HUPPU-URHELU Rahaa jaettiin vuoden 1985 toiminnan ja tulosten perusteella yhdeksälle liitolle. Strategiarahan saamiseen vaikuttivat kansainvälinen menestys, ottaen huomioon jaettavana olevien mitalien määrä, lajin kansainvälisten liittojen jäsenmaiden määrä ja Suomen sijaluku niissä (EM ja MM), lajin arvostus Suomessa, lajin kehitys ja ilmeen myönteisyys Suomessa ja erityispiirteenä lajin nuorisohuip