Karkkilan Kotiseutuyhdistys. ARKKILAN OTISEUTUYHDISTYS ry.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Karkkilan Kotiseutuyhdistys. ARKKILAN OTISEUTUYHDISTYS ry."

Transkriptio

1 ARKKILAN OTISEUTUYHDISTYS ry. Jäsenlehtí N:o 16 Joulukuu

2 Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry:n jäsenlehti n:o 16 Joulukuu 2006 Toimituskunta: Marja Holli (päätoimittaja) Pekka Wikberg ja Risto Hakomäki Toimituksen yhteystiedot: Viestintä Sananjalka Huhdintie 7 A 14, Karkkila p Pekka Wikberg p. (09) , Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 350, 1/2 sivu 200, 1/4 sivu 120, 1/8 sivu 70 Taitto: Timo Rantanen Paino: Karkkilan Painopalvelu Oy, Karkkila, 2006 Kansien kuvat veturin saapumisesta Karkkiaan on ottanut Matti Pulkkinen. Kuvat kuuluvat Karkkilan Ruukkimuseo Senkan kokoelmiin. Sisältö: 3 Pääkirjoitus: Kylätoimintaa karkkilassa... Risto Hakomäki 4 Veturia vastaanottamassa... Pekka Wikberg 7 Veturin vastaanottopuhe... Tommi Kuutsa 9 Rautatien aikaa muistellen... Marja Holli 11 Juna sapui raiteelle yksi... Tommi Kuutsa 13 Antiikkipalsta... Risto hakomäki 14 Haukkamäki-tapahtuma jo kymmenennen kerran... Hannu Ilmanen/Raili Kataisto 16 Magnus von Wrightin Karkkila-taulut... Klas Alander 20 Sananparsia läheltä ja kaukaa... Reino Luoto 23 Karkkilan murre hävii jonsei mitäänt tehrä... Raine Lahtinen 24 Sodanajan kuvia Karkkilasta ja karkkilalaisista sodassa... Janne Viitala 26 Keräilyjaoston toiminnan tiimoilta... Antti Valonen 27 Lapsuusmuistelmia... F. Laine 29 Koulumuistoja 50 vuoden takaa... Ismo Outinen 30 Tunnetko vielä... Marja Holli 31 Retkellä Vaskijärvellä... Juhani Holli 33 Juhlat Järvenpään tyyliin... Marja Holli 34 Emalinäyttely Valimomuseoon ensi kesänä... Janne Viitala 35 Rauta hehkuu ja aate palaa... Marja Holli 37 Runoja... Tarja Johansson 38 Matkoja... Juhani Silvan 39 Kotiseutuyhdistyksen myymät tuotteet 2

3 Pääkirjoitus Veturi on palannut Karkkilan Kotiseutuyhdistys Euroopan rakennusperintöpäiviä, joiden pääjärjestäjinä Suomessa toimivat ympäristöministeriö ja Suomen Kotiseutuliitto, vietettiin taas tänä syksynä kaikissa Euroopan maissa. Tämänkertainen teema oli Lähdön ja saapumisen paikat, joilla tarkoitetaan matkustamiseen liittyviä rakennuksia kuten rautatieasemia, satamia jne. Rautatiet rakennettiin Suomessa yhdistämään maakunnan keskuspaikat ja sisävesialueet rannikkokaupunkien satamiin. Siten syntyivät pitkät etelästä pohjoiseen suuntautuvat pääradat läntisine haaroineen. Myöhemmin on rakennettu niihin yhdistyviä poikkiratoja. Ensimmäinen rata oli vuonna 1862 rakennettu Helsingin Hämeenlinnan rata ja viisi vuotta myöhemmin rakennettu Riihimäen ja Pietarin välinen rata, joka yhdisti maan silloiset tärkeät kauppakeskukset. Rautateillä on ollut tärkeä asema maamme asutus- ja teollistumishistoriassa. Rautateiden kannattajien perusteluna oli myös sivistyksen edistäminen, koska rautatie edisti postilaitosta, kirjakauppaa, sähkösanomien vaihtoa ja matkustajien kuljetusta. Junaliikenne loi myös tarpeen yhtenäiselle ajan mittaamiselle ja kellon käytölle. Suomen Valtionrautatiet rakensi sadan vuoden kuluessa, vuosina , yli rakennusta, joista erikokoisia asemia oli noin 600. Kapearaiteisia, yksityisessä omistuksessa olleita ratoja oli eri puolel- la maata useita ja myös niille rakennettiin oma asemaverkostonsa. Tällainen kapearaiteinen yksityinen rautatie toimi myös Karkkilan ja Hyvinkään välillä vuosina Nyt, lähes neljäkymmentä vuotta radan lakkauttamisen jälkeen Rakennusperintöpäivien teema sopii Karkkilaan erityisen hyvin sillä lauantaina , paikkakuntamme tähänastisen liikennehistorian ehkä merkittävin esine, Pikku- Pässi veturi palasi takaisin 13 vuotta kestäneeltä evakkoretkeltään takaisin kotisatamaansa. Veturi on nyt kaikkien ihasteltavana upeasti kunnostettuna kaupungintalon eteisaulassa. Yhdessä samassa tilassa olevan toisen historiallisen kulkuvälineen, Högforsin tehtaan vanhan paloauton sekä niiden yhteyteen avattavan näyttelyn kanssa se muodostaa hienon kokonaisuuden, joka kannattaa tulla katsoman kauempaakin. Karkkilan vanhaa rautatieasemaa ei valitettavasti enää ole olemassa, mutta jonkinlainen Lähdön ja saapumisen paikka raideliikenteen näkökulmasta oli toki veturin nykyinen sijoituspaikkakin Högforsin entinen konepaja. Pikku-Pässi ei enää Karkkilasta mihinkään lähde, mutta aivan oikeaan entisaikojen junatunnelmaan Karkkila-Hyvinkää radan toisen veturin kyydissä pääsee niinkin lähellä kuin Jokioisten museorautatiellä. Risto Hakomäki Karkkilan vanhasta rautatieasemasta on tallessa joitakin kuvia. Tämä on Ritva Alhon kokoelmista. 3

4 Veturia vastaanottamassa Aimo Liljegren, Risto Sintonen, Esko Tamminen ja Tommi Kuutsa tyytyväisinä veturia vastaanottamassa. Aurinko paistoi ja höyryjuna puksutteli huimaa 25 km/t vauhtia Jokioisilta Minkiöön. Tunnelma kohosi, kun eväspaperit aukesivat rapisten ja ruisleipä ja mehu maistuivat kaikille kutsuvieraille. Saattoi aistia varmaankin samanlaista tunnelmaa kuin vuonna 1911 junan ajaessa ensimmäistä kertaa Hyvinkäältä Högforsiin. Niin kuin silloinkin, moni oli nytkin ensimmäistä kertaa kapearaiteisen junan kyydissä. Maalaismaiseman läpi jyskyttelevän junan puupenkeillä istuvat matkalaiset saivat rauhassa katsella hyvin hoidettuja peltoja. Ei voi sanoa, että maisemat vilahtelivat ohi. Olimme matkalla Minkiön Höyryfestivaaleille. Tapahtuma oli valittu myös tämän vuoden Hämepäiväksi, joten Hämeen liiton jakamat eväät varmistivat matkalaisten perille pääsyn. Me menimme vastaanottamaan Karkkilan kaupungin, Karkkilan Lions Clubin ja Karkkilan Kotiseutuyhdistyksen edustajina, entisöidyn höyryveturin n:o 3. Meidän joukkoomme kuului kaksi Karkkilan Lions Clubin veteraania, Aimo Liljegren ja Esko Tamminen, jotka olivat v 1967 siirtämässä veturia Karkkilassa harjun kupeeseen. Höyryveturin arvokkaasti viheltäessä saavuimme lopulta Minkiön asemalle ja keskelle erilaisten höyrykoneiden pihinää ja puhinaa. Siellä oli junien lisäksi höyrytraktori, höyryjyrä ja monenlaista höyrykonetta pyörittämässä vanhoja työkoneita. Sunnuntain 30 pnä heinäkuuta armon vuonna 2006 Häme-päivän pääohjelmanumerona oli kuitenkin museorautatiellä näyttelykuntoon kunnostetun museoveturin juhlallinen luovutus Karkkilan kaupungille. Kyseessä on Tampellan veturitehtaan vuonna 1910 valmistama Hyvinkään- Karkkilan rautatien höyryveturin numero 3, jonka sisarveturi numero 5 höyryää ajokuntoisena museorautatiellä. 4

5 Veturi sijoitetaan mahdollisimman edustavaan paikkaan, sillä se tulee yleisön nähtäville kaupungintalon aulaan. Karkkilassa halutaan kunnioittaa rautatiehen liittyvää historiaa, sillä rautatie kasvatti Högforsin tehtaan toimintaa ja tehdas kasvatti Karkkilaa, totesi Karkkilan kaupungin museonjohtaja Tommi Kuutsa. Veturi kuljetetaan Karkkilaan syksyllä. Kunnostustyöstä vastannut Lauri Virtanen kertoi, että vuoteen 1993 Karkkilan linja-autoaseman edustalla seissyt veturi oli ehtinyt rapistua varsin huonoon kuntoon. Vaikka veturia ei nyt olekaan kunnostettu ajokuntoon, vaati ulkoinen kunnostustyökin mittavia metalli- ja puutöitä. Muun muassa suuri osa veturin hytistä on rakennettu uudelleen, samoin savutorvi ja höyrykattilan suojapellit. Myös hytin puuosat on uusittu lähes kauttaaltaan, Lauri Virtanen esittelee. Kunnostustyö museorautatiellä alkoi vuoden 2005 keväällä. Veturi on palautettu siihen asuun, jossa Karkkilan Kotiseutuyhdistys se oli 1950-luvulla. Muun muassa 1910-luvun sininen pääväri on korvattu vihreällä ja öljylyhdyt asetyleenikaasuvaloilla. Hyvinkään-Karkkilan rautatie ja höyryveturi numero 3 Hyvinkään-Karkkilan rautatie syntyi 1910-luvun taitteessa tyydyttämään ensin Kytäjän kartanon Hyvinkään länsiosissa ja sitten Högforsin rautatehtaiden kuljetustarpeen Karkkilan Pyhäjärvellä. Rautatien raideleveys oli 750 mm, pääteasemien Hyvinkään ja Karkkilan välinen etäisyys noin 44 km. Henkilöliikenne rautatiellä loppui toukokuussa 1961 ja koko liikenne vuoden 1967 syyskuussa. Rautatie oli Suomen toisiksi pisin kapearaiteinen rautatie ja pisimpään henkilöliikennettä harjoittanut kapearaiderata. Veturi numero 3 on valmistettu Tampereen Pellava- ja Rautatehtaan eli Tampellan tehtaalla Tam- Aimo Liljegren ja joka pojan unelma päästä veturinkuljettajaksi. 5

6 Pekka Wikberg ja Pikkupässi luovutustilaisuudessa. pereella vuonna 1910 valmistusnumerolla 157. Veturin valmistajalaatat vaihtuivat jo tehtaalla toisen veturin kanssa, joten niissä on virheellisesti numero 158. Työkunnossa noin 35 tonnia painava Kolmonen on ensimmäinen veturi tyyppiä Hb 68 (LT), jota valmistettiin kolme kappaletta, kaikki Hyvinkään-Karkkilan rautatielle. Sisarveturi 4 valmistettiin vuonna 1911 ja 5 vuonna Numero 4 romutettiin 70-luvun alussa ja numero 5 liikennöi peruskorjattuna Jokioisten Museorautatiellä. Kolmonen on teknisesti samanlainen kuin museorautatiellä käytössä oleva Loviisan-Vesijärven rautatien numero 6, mutta veturia ei ole varustettu erillisellä polttoaine- ja vesivaunulla eli tenderillä. Kolmosen höyrykattilan tarvitsema vesi kuljetettiin veturin sivuilla olevissa tankeissa ja polttoaineena käytetyt halot veturin perässä olevassa polttoainetilassa eli bunkkerissa. Kolmonen sijoitettiin kolmen vaunun kanssa muistomerkiksi Karkkilan linja-autoasemalle pian rautatien liikenteen lopettamisen jälkeen. Tuolloin veturi ajettiin omin konein sijoituspaikalleen kadulle rakennettua väliaikaista rataa pitkin. Veturi ja vaunut kuljetettiin kunnostettaviksi Jokioisten Museorautatielle maaliskuussa Karkkilan kaupunki on luovuttanut muistomerkkijunan vaunut museorautatielle ja Museorautatieyhdistys on kunnostanut Kolmosen vastineeksi ulkoiseen näyttelykuntoon. Pekka Wikberg Pekka Wikberg oli Karkkilan Kotiseutuyhdistyksen edustajana vastaanottamassa veturia. Lisäksi hän on kirjoituksessaan käyttänyt lähteenä teosta Kapeat kiskot vuodelta

7 Veturin vastaanottopuhe Tommi Kuutsa pitämässä puhetta veturin vastaanottotilaisuudessa. Kuva: Pekka Wikberg. Arvoisa Häme-päivän ja Minkiön Höyryfestivaalin yleisö! Juhlimme tänään HKR 3-höyryveturin eli Pikkupässin kunnostustyön valmistumista. Vaativan ja taidokkaan kunnostuksen tulos on nyt kaikkien nähtävänä ja ihailtavana. Veturi on valmis luovutettavaksi takaisin Karkkilaan. Hyvinkään-Karkkilan rautatiellä pitkän työuran tehneen veturin säilyttäminen muistomerkkinä ja kunnostustyö ovat hienoja osoituksia teollisuushistorian ja rautatieliikenteen historian vaalimisesta. Karkkilassa juhlittiin myös 95 vuotta sitten rautatien merkeissä. Elokuisena sunnuntaipäivänä vuonna 1911 paikkakunnalle saapui ensimmäinen juna, veturi numero ykkösen vetämänä. Tapahtuma olikin hyvin juhlava, sillä seudun liikenneoloissa tapahtui käänteentekevä parannus. Ensimmäisen junan saapumisesta on säilynyt muutamia valokuvia. Kuvissa näkyy kuinka sank- ka väkijoukko, pyhävaatteisiin pukeutuneina, oli tullut junaa vastaa. Junan herättämä innostus ja mielenkiinto välittyy hyvin valokuvista, joissa joukko ihmisiä on kiivennyt Karkkilaan saapuneen junan vaunuihin ja jopa vaunujen päälle. Karkkilassa sijaitsevalle Högforsin valimolle Hyvinkään-Karkkilan radan valmistuminen oli aikoinaan suorastaan elinehto. Rata loi omalta osaltaan edellytykset Högforsin tehtaan kehittämiseksi Suomen suurimmaksi rakennus- ja talousvalujen valmistajaksi. Osuvasti onkin sanottu, että juuri rautatie kasvatti tehtaan toimintaa ja tehdas puolestaan kasvatti Karkkilan. Veturi numero kolmosen ja sen sisarvetureiden junissa kuljetettiin monenlaisia Högforsin tehtaassa valmistettuja tuotteita, kuten liesiä, keskuslämmityskattiloita ja kylpyammeita. Radalla kulkikin vuosittain kymmeniätuhansia tonneja 7

8 Kuva vuodelta 1911, kun ensimmäinen juna saapui Högforsiin. Kuva on Karkkilan Ruukkimuseo Senkan kokoelmista. valutuotteita, ja paluukyydissä saapui tehtaalla tarvittavia raaka-aineita. Sekajunissa kulki myös matkustajia. Aikataulun mukaan sekajunavuoroja kulki päivittäin kaksi kumpaankin suuntaan. Vilkkaimpana vuotena matkustajia oli yli Junan vauhti oli toki verkkainen, ja 44 km matkaan Karkkilasta Lopen kautta Hyvinkäälle kului yli kaksi tuntia. Junaan liittyykin useita kaskuja, joissa kerrotaan matkustamisesta; Kerrankin erästä kiireistä matkustajaa junan hidas kulku pitkästytti. Kun välillä pysähdyttiin, meni matkustaja veturille ja kysyi kuljettajalta: Ettekö pääse yhtään kovempaa? Tähän lupsakka veturinkuljettaja vastasi: Kyllähän minä pääsisin, mutta sopimus on sellainen, että veturia ei saa jättää. Pikkupässi-veturi oli käytössä liikenteen päättymisen asti vuoteen Sen jälkeen tehdas lahjoitti veturin ja kolme vaunua muistomerkiksi Karkkilan kauppalalle. Juna siirrettiin omin konein tilapäistä rataa pitkin Nyhkälän harjun kupeeseen Karkkilan torin tuntumaan. Siirron järjestelyistä vastasi Lions Club Karkkila. Juna toimi parin vuosikymmenen ajan suosittuna nähtävyyskohteena, ja lukuisten karkkilalaisten kesään kuuluikin joka viikko perjantaisin torikäynnin lisäksi myös vierailu museojunassa. Veturi ja vaunut kuljetettiin kunnostettaviksi Minkiölle maaliskuussa Karkkilan kaupunki luovutti junanvaunut museorautatieyhdistykselle, joka lupasi kunnostaa Pikkupässin vastineeksi näyttelykuntoon Nyt kunnostettu veturi sijoitetaan Karkkilan kaupungintalon ala-aulaan yleisön nähtäväksi. Sijoituspaikka liittyy radan ja tehtaan historiaan. Karkkilan kaupungintalo toimii nimittäin Högforsin vanhassa konepajarakennuksessa, ja sen aulatilassa sijaitsi aikoinaan yksi junanvaunujen lastauspisteistä. Veturin sijoituspaikan yhteyteen pystytetään myös näyttely, jossa kerrotaan radan ja veturin vaiheista. Karkkilan kaupunki ja Karkkilan ruukkimuseo saavat veturista komean lisän paikkakunnan ja Högforsin ruukin historiasta kertovaan kokoelmaan. Pikkupässi-veturi on ollut poissa Karkkilasta 13 vuoden ajan. Sen paluuta on odotettu innokkaasti, ja jotkut karkkilalaiset olivat jo vaipua epätoivoon. Nyt veturi on kuitenkin palaamassa takaisin, ja entistä ehompana. Esitänkin Karkkilan kaupungin puolesta suuret kiitokset Jokioisten Museorautatieyhdistykselle veturin kunnostuksesta ja etenkin Lauri Virtaselle, joka on vastannut kunnostustyöstä. Samalla toivotan Museorautatieyhdistykselle työn iloa tänne jäävien junanvaunujen kunnostustyössä. Kiitän myös Museorautatieyhdistystä ja Hämeen liittoa juhlavan luovutustilaisuuden järjestämisestä. Yhteistyömme Museorautatieyhdistyksen kanssa ei kuitenkaan vielä pääty tähän juhlaan, sillä syksyllä on edessä veturin siirto Karkkilaan. Tämän vaativan operaation jälkeen voidaankin sitten järjestää veturin saapumisjuhla Karkkilassa 95 vuoden takaisten tapahtumien merkeissä. Tommi Kuutsa Karkkilan museonjohtaja Tommi Kuutsa puhui Häme-päivänä Minkiön Höyryfestivaaleilla Loppumetrit veturia puskettiin nykyiseen paikkaansa kaupungintalon aulaan traktorin voimin. Kuva Matti Pulkkinen/Karkkilan Ruukkimuseo Senkan kokoelmat. 8

9 Rautatien aikaa muistellen Karkkilan Kotiseutuyhdistys Tukin ajoa rautatielle. Kuva on Pekka Wikbergin kokoelmista. Lämmittäjä heittää lisää koivuhalkoja tulipesään. Pikkupässin piipusta nousee harmaa savu. Muutamat kipinät sinkoilevat hämärtyvään iltaan. Matkan-tekkoo-matkan-tekkoo, rytmikäs kolke kiirii hiljaiseen kuusikkoon. Vaunun puisilla penkeillä on ahdasta. Savu ja noki tuntuvat matkustavaisten sieraimissa. Viimeisessä penkissä pikkutyttö on nukahtanut äitinsä syliin, Miehellä on punainen villapaita ja sylissään hanuri, hiukset on kammattu huolella päälaen kaljua peittämään. Äijäkolmikko antaa taskumaton kiertää. Konduktööri kävelee ja katsahtaa, mutta ei sano mitään. Katkelma on Tapio Kesälahden kirjoittamasta artikkelista Rautatie ja junaliikenne. Se sisältyy Salli Suorsan toimittamaan Kolmen kylän kirjaan, joka esittelee elämää Pilpalan, Hunsalan ja Tevännön kylissä menneistä ajoista nykypäivään. Teos ilmestyi vuonna Tapio Kesälahti tarkastelee kirjoituksessaan Hyvinkää Karkkila rautatien syntytaustaa, esittelee radan liikennöinnin ja siirtyy sitten kertomaan Hunsalan asemanseudusta, elämästä asemalla ja aseman henkilökunnasta. Kesälahti on tehnyt tarkkaa työtä. Salapoliisin tavoin hän kaivanut esiin ratavartijat ja topparoikat. Kuvituksesta löytyy jopa vanha matkalippu, joka oikeutti toisen luokan matkaan vuonna 1959, samoin korttirinki, joka kokoontui pelaamaan radan varteen. Junan tulo on aina ollut pienillä paikkakunnilla varsinainen tapahtuma. Näin oli Hunsalassakin. Kesälahti kirjoittaa: Asema oli kokoontumispaikka, jossa nähtiin ja vaihdettiin kuulumiset. Kuormausta rautatievaunuun. Kuva on Pekka Wikbergin kokoelmista. 9

10 Erityisesti iltajunan saapuminen Hyvinkäältä oli tärkeä tapaus. Iltajuna saapui työväentalon mäkeä alaspäin Hunsalan asemalle, riippuen vuosikymmenestä, puoli yhdeksän tai vartin yli yhdeksän aikoihin. Päivän työt oli jo tehty, joten oli aikaa huvitukseen. Samoin pyhäpäivänä päiväjuna keräsi paikalle laajalti aina Rautakoskea myöten. Ketä junalla kulkee, ketkä jäävät pois asemalle, onko junaan nousijoita, mitä Hyrryn rouvilla oli päällänsä, siinä oli emännille jutunjuurta. Sunnuntaisin junassa kulki lehtipoika, joten asemalta saattoi silloin ostaa vaikkapa Helsingin Sanomat tai Suomen Kuvalehden. Junan saapuminen oli tapaus. Höyryjunan kolina, ruuvijarrujen kirskunta, korkealle nouseva savupatsas, illan pimeydessä piipusta lentävät kipinät ja pillien vihellys. Pienten poikien haaveet veturinkuljettajan urasta saivat lisäpontta. Kylän nuoriso parveili kesäiltaisin asemalla. Kylän vanhemmat katsoivat, että nuorison saattoi turvallisin mielin päästää asemalle. Siellä oli riittävästi aikuisia vahtimassa, lisäksi aseman odotushuoneeseen nuorisolla ei ollut asiaa. Aikuisista huolimatta vaihdettiin katseita, juteltiin, rehvasteltiin ja kikatettiin. Saattoipa asemalta löytää sen mielitietyn, jota sitten Liitontalolla tai työväentalolla tanssitettiin. Aikansa mainostajat tiesivät missä väki liikkui. Asemanvaraston seinä on vieläkin täynnä niittejä, nastoja ja pahvinauloja. Seinällä ovat roikkuneet niin iltamajulisteet, huutokauppamainokset kuin kunnallis- ja eduskuntavaalimainokset. Vaikka radalla kävely oli virallisesti kielletty, niin ratapohjasta tuli kyläläisille tärkeä kulkureitti. Radan vieressä mutkitteli polku, jota pitkin monet marjareissut tehtiin. Kävelyaskeleen saattoi mitoittaa pölkyltä pölkylle. Lapset leikkivät radalla, juoksivat kiskoa pitkin kuin nuorallatanssijat. Jos korvan laittoi kiskolle, niin saattoi huminasta päätellä, oliko juna pian tulossa. Onnettomuuksia sattui harvoin. Junan tulon kyllä kuuli ja 25 km/h matkanopeus ei vedä vertaa nykyajan Pendolinoille. Entisaikana oli aikaa havaita ja tulla havaituksi. Saattoipa pojanviikarit joskus asetella raiteelle hiukan ennen junan tuloa kolikon, joka veturin ja vaunujen mentyä otettiin käteen ihmeteltäväksi. Kovasti oli lämmin ja leimaus prässäytynyt pois. Nuppineula käyttäytyi hiukan toisin. Se suli rataan kiinni. Kerrotaan pojankoltiaisten joskus rasvanneen Kotamäessä kiskot niin liukkaiksi, ettei Pikkupässi enää päässyt ylös vaan vetopyörät sutivat tyhjää. Oli palattava takaisin ja heiteltävä kiskoille hiekkaa. Kesälahden teksti herättää valtavasti muistoja. Silmiin nousevat asemalla olleet mainoskyltit, joissa VR mainosti talvi- ja kesämatkojaan. Ja hieman uudempana muistona kaikuu juna-laivajuna. Se kuvasi mahdollisuutta matkustaa mukavasti aina Ruotsin uumeniin asti. Sitä vain en koskaan ymmärtänyt, miksi kyseinen hokema herätti rautateillä työskennelleessä tuttavaperheessä jatkuvasti suurta hilpeyttä. Marja Holli Lähde: Kolmen kylän kirja, toimittanut Salli Suorsa, ilm Lainaukset ovat kirjaan sisältyvästä Tapio Kesälahden artikkelista. Maitoauto Högforsin rautatieasemalla. Kuva on Pekka Wikbergin kokoelmista. 10

11 Juna saapui raiteelle yksi Karkkilan Kotiseutuyhdistys Jokioisten Museorautatieyhdistyksen kunnostama HKR 3 -höyryveturi eli Pikkupässi palasi vihdoin takaisin Karkkilaan. Perusteellisen ja vaativan kunnostuksen kokenut veturi nostettiin lauantaiaamuna Minkiöllä rekka-auton lavetille kahden nosturin voimin. Sen jälkeen lähdettiin matkalle kohti Karkkilaa, jonne saavuttiin keskipäivällä. Karkkilassa veturi nostettiin lavetilta kaupungintalon pihamaalle rakennetulle tilapäiselle radalle eli raiteelle numero yksi. Apajan työporukka oli edellisen viikon aikana rakentanut 30 metrin pituisen radan, josta puolet sijaitsi kaupungintalon pihalla ja loput sisällä aulassa. Radan rakentamisessa tarvittavat kiskot, pölkyt ja työvälineet saatiin lainaksi museorautatieyhdistykseltä. Veturin siirto-operaation vuoksi yksi kaupungintalon aulan ikkuna sokkeleineen jouduttiin tilapäisesti purkamaan, työn suoritti Karkkilan Rakennus Ka- Ra Oy. Radalle nostettu veturi työnnettiin aulatiloihin. Työntövaiheessa käytettiin Maanrakennus Ky Sappisen kauhakuormaajaa, johon oli kiinnitetty työntöpuomi. Kun veturi oli saatu paikalleen aulatiloihin, se kuivattiin vesisateen jäljiltä. Lopuksi veturin keulaan kiinnitettiin kuljetuksen ajaksi irrotettu puskuri. Pikkupässi toimii nyt muistomerkkinä ja näyttelyesineenä. Tilapäinen rata purettiin kaupungintalon pihalta, tiilisokkeli muurattiin ja ikkuna asetettiin paikoilleen. Veturin viereen rakennetaan myöhemmin koroke, jonka kautta yleisö pääsee katselemaan veturin upeaa hyttiä ja laitteita. Veturin hyttiin ja lamppuihin laitetaan valaistus. Kaupungintalon aulaan rakennetaan lisäksi Hyvinkään-Karkkilan radan vaiheista kertova näyttely, joka avataan vuonna Tuolloin tulee kuluneeksi 95 vuotta Kytäjän - Karkkilan rataosuuden vihkiäisistä ja toisaalta 40 vuotta liikenteen lopettamisesta. Veturin luovutusjuhla järjestettiin marraskuun 2006 jälkipuolella. Juhlan ohjelmaan kuului mm. puheita ja musiikkiesityksiä. Lisäksi kerrottiin veturin vaiheista ja sen kunnostustyöstä. Tommi Kuutsa Kuvat: Marja Holli 11

12 12

13 Tuuliviiri Kirvun kirkon kukko vuodelta 168, jossa on Kirvun kappalaiseksi valitun Antonius Hertzin nimikirjaimet AHS = Antonius Hertz Sacellanus. Lohikäärme oli toinen suosittu aihe tuuliviireissä. Tällä antiikkipalstalla on aiemmin käsitelty pääasiassa esineitä, jotka ovat tuttuja kotiemme sisäpuolella. Kuitenkin myös seinien ulkopuolella saatamme nähdä erilaisia esineitä ja ilmiöitä, joiden historia saattaa olla hyvinkin vanha ja mielenkiintoinen. Eräs tällainen esine on tuuliviiri. Tuuliviiri oli tunnettu jo ennen ajanlaskun alkua Kreikassa. Tunnetuin näistä antiikin ajan tuuliviireistä on vuodelta 48 oleva pronssinen Triton (vedenhaltija)-figuuri Ateenassa Tuulten tornissa. jonka oli suunnitellut syyrialainen meteorologi Andronikos Kyrrestes. Antiikin kansoille tuulet merkitsivät luonnonvoimia ja tuuliviirejä pidettiin satokauden ennustajina. Myöhemmin 800-luvulla kirkkojen katoille laitettiin paavin määräyksestä kukko muistuttamaan hengellisen valvomisen tärkeydestä. Kukko oli jo muinaisessa Persiassa pyhä oraakkelieläin ja eurooppalaisessa kansanperinteessä sitä pidettiin pahojen henkien karkoittajana, ilmojen haltijana, säiden ennustajana ja viisauden tunnuksena. Toinen eläinaihe lohikäärme oli peräisin viikingeiltä, joiden veneiden keulakoristeet metallista. On myös arveltu, että sotilaitten kangasviirit ovat voineet myös olla lähtökohta tuuliviireille. Aluksi tuuliviirit olivat vain linnojen, kirkontornien ja julkisten rakennusten koristeita mutta 1500-luvulla niitä alettiin laittamaan myös asuintaloihin. Tapa merkitä viireihin vuosiluku ja nimikirjaimet levisi Kustaa Vaasan aikana Saksasta Pohjoismaihin. Tallinnan vanhin tuuliviiri on Vana Toomas vuodelta Suomessa säilynyt hyvin vähän ennen 1700-lukua valmistettuja viirejä luku tuuliviirien kulta-aikaa Suomessa. Niitä sijoitettiin katon päähän asuintaloihin, ulkorakennuksiin, myllyihin, linnoihin, kirkkoihin,, kellotapuliin ym. julkisiin rakennuksiin. Maaseudulla aitan tai tallin päähän, lyhyeen tankoon tai pitkään, jopa maahan ulottuvaan viirisalkoon. Etelä-Pohjanmaalla se oli myös katolla olevan vellikellotapulin koristeena. Yksinkertaisin tuuliviiri tehtiin luonnonmateriaaleista. Se saattoi olla yksinkertaisimmillaan jäniksen tuulessa heiluva häntä ikkunan ulkopuolella tai vaikkapa metson pyrstö tangossa. Yleisimmin se kuitenkin tehtiin kuparista ja raudasta. parhaat olivat kupari ja rautaseppien tekemiä, mutta sellaisen saattoi helposti tehdä myös itse metallilevystä leikkaamalla. Ensimmäiset viirit ovat olleet viirin tai lipunmuotoisia (ns. tuulenlippu, flaku ). Myöhemmin tulivat lintuaiheet, joissa kukko oli yleisin aihe. Se sisälsi vanhaa kirkollista symboliikka ja muistutti hengellisen valveutuneisuuden tärkeydestä. Siksi keskiaikaisten kivikirkkojen päädyissä onkin useimmiten kukkoviiri. Talonpoikaisessa käytössä kukon tehtävänä valvoa talon toimeliaisuutta. Lohikäärmeaihe oli kukon rinnalla suosituin 1600-luvulta alkaen. Sitä on käytetty yhtä lailla kirkollisissa kuin maallisissa rakennuksissa ja alun perin symboloinut paholaista ja kuolemaa. Myöhemmin kansanperinteessä merkinnyt rikkauksien suojelijaa ja pahojen voimien karkottajaa sekä ilmojen haltijoita. Muut eläinaiheet ovat harvinaisempia mutta hevonen, jänis, kala, leijona ja yksisarvinen esiintyvät silloin tällöin tuuliviirien aiheina. Risto Hakomäki 13

14 Haukkamäki-tapahtuma jo kymmenennen kerran Y-talo. Haukkamäessä, siinä vanhan Tujen vieressä on kasvattanut monta yrittäjää. Kuvassa oikealla näkyvän yläkerran ikkunan takana on ollut Ilmasen Hannun lapsuudenkoti. Kuva: Raili Kataisto. Kesällä 1997 Raili Kataisto tuli ajatelleeksi, että olisi kiva saada entisiä Haukkamäen koulun oppilaita kokoon. Hän pisti pienen puffin paikallislehtiin ja odotti jännityksellä, saapuisiko Mattimuorin kalliolle ketään. Tulijoita oli yli 50! Siitä lähtien on Haukkamäki-tapahtumaa vietetty joka kesä, ja vietetään jatkossakin. Kesällä 2000 satoi ja tulijoita oli vain vähän, mutta siitä huolimatta vuotuiseksi osallistuneiden keskiarvoksi tulee yli 60. Tänä vuonna vietettiin tapahtuman 10-vuotisjuhlaa, minkä kunniaksi Pakarin seinille oli suurennettu kuvia eri vuosien tapahtumista. Kuvissa riittää niin paljon katsomista, että Raili Kataisto lupaa tuoda kuvan näytteille jälleen ensi kesänä, kun tuttuun tapaan tavataan heinäkuun ensimmäisenä lauantaina Haukkamäki-tapahtuman suurimpia valtteja on, että siellä voi kiireettä tavata tuttuja, muistella menneitä ja olla jännittämättä oma itsensä. Vaikka ohjelmapuolta ei ole ollutkaan paljon, on sentään jotain. Tällä kertaa Raili Kataisto luki jutun, jonka Hannu Ilmanen oli kirjoittanut. Jutussaan Hannu muistelee Haukkamäessä olevaa taloa, josta on lähtenyt monta yrittäjää. Ei ihme, että tapahtuman osanottajat yhdessä päättivätkin, että talo tulisi nimittään Haukkamäen Y-taloksi. Y-talo Haukkamäkeen Tällaista kerrottavaa Hannu Ilmasella oli: Haukkamäjessä vanhan Tujen vieressä on yrityshautomo tai yrittämättäjättämö, kuten Hannu venkoillen asian ilmaisee. Talossa on asu- 14

15 nut monta tulevaa karkkilalaisyrittäjää. Tuen puoleisessa päässä asuivat Liljegrenit, Aimosta tuli Auto-Kehän perustaja. Liike tunnetaan Japania myöten ja se on suuri työllistäjä paikkakunnalla. Aimon sisar Aune Lindgren perusti kemikalioliikkeen. Karkkilan Kotiseutuyhdistys Erpo Erola aloitti Vattolan kioskin pidon, siirtyi sitten työväentalolle Cafe Rosen isännäksi ja on nykyisin Auto-Kehän kahvilan peräsimessä. Martta Rantala rakensi Vattolaan liiketalon ja avasi kaupan ja baarin. Hänen pojastaan Raunista tuli kuorma-auto- ja traktorialan yrittäjä, joka hoiti katujen puhdistusta niin talvisin kuin kesäisinkin. Raimo Heino on Aito Kullassa isäntänä. Hän korjaa kymmenien vuosien kokemuksella kelloja ja auttaa asiakkaita löytämään sopivia lahjoa erilaisiin tilaisuuksiin. Talon vinttikamarin pojasta, jolle hätäkasteessa annettiin nimi Hannu, tuli kodinkoneliike Expert Sähkö- ja koneavun perustaja. Hänen liikkeestään ovat monet lähikuntienkin asukkaat hankkineet kodinkoneensa. Vanhoilla Fagerkullan ja Haukkamäen taloilla on nimet, kuten Lähtelä, Parvi ja Torppa ovat tänä- Soittajat. Haukkamäestä on aina löytynyt musikaalista väkeä. Kuva on Mattimuorin kalliolta kesältä Hannu Ilmanen kitaroineen ja Jorma Koppanen hanureineen takasivat tuolloin letkeän menon. Kuvan on ottanut Raili Kataisto. kin päivänä tallessa, mutta esimerkiksi Säätytalo, Onnela ja Nurmela ovat vain muistoissa. Uudemmat talot ovat jääneet nimettä. Talo, josta on Karkkilaan saatu niin monta yrittäjää, kannattaa nimetä Y-taloksi. Jälkipolville nimi kertoo, miten vaatimattomistakin oloista rohkeudella ja päättäväisyydellä voi päästä elämässä eteenpäin toki puolisoiden merkitystä unohtamatta. Hannu Ilmanen / Raili Kataisto Haukkamäki-tapahtuma on alusta asti koonnut paljon väkeä. Kuva on ensimmäisestä tapaamisesta kesältä Raili Kataiston albumissa on tuosta tapaamisesta paljon kuvia. 15

16 Kuva saatu lainaksi Ruukkimuseo senkalta. Magnus von Wrightin Karkkila-taulut Magnus von Wright syntyi Kuopion pitäjässä ja kuoli Helsingissä. von Wrightiä voi hyvin luonnehtia pohjoiseksi maalariksi, joka taiteessaan kurkottaa pimeydestä ja raskaudesta kohti keveyttä ja valoa. Hänen taiteensa oli uusia uria aukova. Hän teki lumimaisemia. Ne olivat Suomessa talven läpimurtotaidetta, syntyi suomalaisen talvimaiseman genre. Tauluissa oli tehokas, talvinen tunnelma. von Wrightin maalaukset kertovat rakkaudesta kotimaata ja sen luontoa kohtaan. Hän tunsi hyvin oman maansa. Hän teki matkoja Uudenmaan, Hämeen ja Varsinais-Suomen lääneissä. Hän tunsi kaikkien maakuntien mausteet. Taidetilaukset antoivat hänelle aiheen vierailla paikoissa, joissa hän ei ehkä muuten olisi tullut käyneeksi. von Wright maalasi suomalaiseen makuun sopivia aiheita, tietyllä tavalla suomalaistettuja asioita. Suomi tuli näkyvästi esiin omana itsenään. Magnus von Wright oli ahkera, aktiivinen, määrätietoinen, pitkäjänteinen ja monipuolinen taiteilija. Hänestä löytyi sisua. Magnus von Wright toimi piirtäjänä, graafikkona, kuvittajana, lintu- ja luontokirjojen julkaisijana, taidemaalarina. Hän teki tilaustöinä öljymaalauksia Suomen ruukeista, kuten Karkkilasta, ja kartanoista. Hän toimi yliopiston piirustuksenopettajana, mikä lienee myös jättänyt jälkensä hänen taiteeseensa. Hän antoi myös muulla tavalla taideammatillista koulutusta, lisäksi hän toimi kansainvälisissä tapahtumissa ja asiantuntijana taideasioissa. Taide oli von Wrightin elämä. Hänellä oli aina tiivis ohjelma ja hän oli työlleen loppuun saakka omistautunut. Magnus von Wrightin maalaustaide tuntui kelpaavan kaikille. Oli kysyntää ja tarvetta. Toimeen hän tuli totisella työnteolla, mutta ei hän rikastumaan päässyt. Hänellä oli muut motiivit 16

17 kuin rikastuminen, hän ei vain voinut olla maalaamatta. Avioliitossaan Christina Sofia Sallménin kanssa Magnus von Wrightillä oli yhdeksän lasta. Perheensä puolesta von Wrightin piti taistella toimeentulosta. Hänen piti saada pakon sanelemia lisäansioita, piti tehdä kaikenlaisia töitä, sillä elämä pääkaupungissa ei ollut halpaa. Suomen kaltaisessa pienessä maassa vuosina pelkällä taiteilijan työllä elämä ei voinut olla paljon. Varsin pieni määrä ihmisiä työskenteli taidealalla. Ruukit olivat von Wrightin kuvausaiheita. Högforsin ruukin lisäksi löytyvät seuraavat: Vantaanjoen koski, myllyrak Juvankosken tehdas 1846 Fagervikin ruukki 1846 Tervakoski 1846 Valkiakoski 1846 Kyröskoski 1846 Juvankosken mylly 1860 Anjalankoski 1860 Nukarin mylly 1861 Juvankosken paperitehdas 1862 Tampereen tehtaat 1862 Nokian koski 1864 Varkauden mekaaninen verstas 1867 von Wrightin Karkkila-taulut ovat vahva näyttö hänen kyvyistään taiteilijana. von Wright oli vanheneva taiteilija, 60-vuotias, Karkkila-maalausten tekovuonna Hänestä oli kasvanut taiteilija, jolla on tekniikka hyvin hallussaan. Högforsin ruukki kuuluu von Wrightin tuottoisimpaan taidekauteen. Meitä karkkilalaisia hemmotellaan suuren mestarin huipputyöllä, jota mikä tahansa kaupunki kadehtisi. Suomen kunnissa ei juuri näin vanhaan laatutaiteeseen törmää. Maalaukset ovat kulttuuriperintö, jota meidän karkkilalaisten on vaalittava. Niistä saa henkisiä voimavaroja, niistä saa itselleen jotain. Vuonna 1865 Högfors-maalaukset olivat dokumentoivia uutiskuvia Karkkilasta. Kuka tietäisi raudan kaupungista 140 vuotta sitten mitään ilman näitä tauluja. Karkkilan Kotiseutuyhdistys Tänään von Wrightin taulut ovat herättäneet kiinnostuksen Karkkilaan. Ne ovat eläviä muistomerkkejä kaupungistamme. Meille on suurta herkkua, että von Wright on maalannut Karkkilaa. Högforsin ruukkia Magnus von Wright piirsi kahdelta suunnalta vierailun aikana 9. ja välillä, ja samana syksynä hän maalasi kaksi edustusmaalausta ruukinpatruuna, kapteeni Brehmerille. Maalauksen n:o 1 näköalan hän piirsi maalauspäiväkirjansa mukaan. Hän aloitti tämän maalaamisen ja sai taulun valmiiksi samana vuonna. Maalaus n:o 2 aloitettiin ja se valmistui samana vuonna. Vielä von Wright maalasi joitakin detaljeja Karkkila-tauluihin odottaessaan niiden noutamista. Koska hakijan taululaatikot olivat liian pienet, hän pystyi vasta kirjoittamaan maalauspäiväkirjaansa: Karkkilataulut lähtivät vihdoinkin tänään aamupäivällä, pakkasta. Högfors 1. Högforsin ruukin kartanorakennus. Etualalla tie, joka kulkee halki peltojen ja niittyjen, keskustassa kartanon päärakennus, siitä vasempaan taustalla Pyhäjärven kirkko ja pappila sekä kylärakennuksia. Pilviä vaalealla taivaalla. Öljyväri. 38x77. Sign. M.v.Wright Högfors 2. Högforsin ruukki. Kahtia jakautuva Karjaanjoki, jonka keskellä on metsäinen saari. Saarella punainen tiilirakennus, ylhäällä oikealla asuinrakennus keltaisen viljapellon takana. Etualalla nainen pesusoikon ääressä. Öljyväri. 58x78. Sign. M.v.Wright Karkkila-maalaus 1 on hiljainen ja liikkumaton kuin kesäyö, mutta taustalla jokilaaksossa tapahtuu kyllä kaikenlaista ja muutoksiakin saattaa olla ilmassa. Högforsin ruukin suuri tulevaisuus on vasta tulossa. von Wright kävi taulun luonnosvaiheessa katsomassa ympäristöä ja tutki, mistä kulmasta maalaisi. Hän tarkkaili perusteellisesti jokea, koskea, rantoja, rakennuksia, puita, metsää, ilmansuuntia ja valoa. Karkkilan hengen hän aisti paikan päällä. von Wright suunnitteli tarkasti etukäteen. Hän teki piirroksia, jotka sitten toimivat raakamateriaalina lopullisiin öljymaalauksiin. Hän viimeisteli kauan töitään. Taulu 1 on maalattu nykyiseltä seuratalon mäeltä. Maisema sijoittuu dramaattisesti sivilisaation ja villin luonnon välimaastoon. On mielenkiintoista katsoa, mitä rakennuksia taiteilija halusi maalaukseen mukaan: mihin hän kiinnitti huomionsa? Näkyy ruukinkartano, viljamakasiini 17

18 vellikelloineen, tallirakennus, putskopin mestarin asuintalo, ulkorakennuksia, alhaalla Karjaanjokilaaksossa ruukkirakennuksia, kirkko ja pappila kaukana sekä kylää. Alueelta on sittemmin purettu pois putskopin mestarin asuintalo, saha, ratasliiteri, puulaakin puoti ja ulkorakennuksia. Myös tänään olemassaolevat rakennukset tuntuvat taulussa tulevan menneisyydestä, maalaus luo niihin etäisyyttä. Tulee lievä museoitumisen tuntu, vaikka talot ovat tänään yhtä komeita. Edessä on ruukin puutarhan alue ja avara peltomaisema. Yksinäinen nainen istuu penkillä kuin opaskartassa, johon on merkitty katsojan sijaintipaikka, olet nyt tässä. Maalauksessa 1 voi hukkua yksityiskohtiin. Samalla kun se on paljon kertova ja yksityiskohtainen, se jää myös etäiseksi. Jos yksikköjä on teoksessa kovin monta, pääasia uhkaa liukua käsistä. Taulussa hämää ehkä hiukan liiallinen yrittämisen tuntu tai sitten ei, riippuu katsojasta. Vastasivatko Magnus von Wrightin maalaukset Brehmerin odotuksia? Olivatko taulut pikemminkin Brehmerille käyttöesineitä kuin kaunotaideteoksia? von Wright selostaa seikkaperäisesti Karkkila-maalausten vaiheita päiväkirjassaan. Hän kirjoittaa, mitä ajattelee, tietää ja tuntee. Kaikki Karkkila-asiat kirjattiin. Päiväkirja käsittää monta volyymia. Päiväkirjan kieli on ruotsi ja tyyli viehkosti vanhahtavaa. Ruotsin kieli on tässä tarpeen. Sitä ei voi kääntää, on vaikeasti tulkittavia sanoja, erikoisia oikeinkirjoituksia ja paljon lyhennyksiä. Tekstit ovat myös osoitus aikansa maailmasta. Magnus von Wrightillä ei ollut mitään vaikeuksia puhua suomea tai oikeastaan savoa. Klas Alander Lähteet: Aune Lindström: Taiteilijaveljekset von Wright. Otava. Helsinki Markku Valkonen: Kultakausi. WSOY. Porvoo- Helsinki-Juva Kuvataiteilijat Suomen Taiteilijaseura. Gummerus. Jyväskylä Magnus von Wright: Dagbok Utgiven av Anto Leikola, Juhani Lokki, Torsten Stjernberg och Johan Ulfvens. Svenska Litteratursällskapet i Finland. Gummerus. Helsingfors Vivi Lindberg: v. Wrightarna pœ Haminanlaks. Söderström & Co. Helsingfors Otteita Magnus von Wrightin päiväkirjasta vuosilta September de (fredag) f. m. lagade jag mig i ordning att resa till Högfors bruk i Pyhäjärvi k. Kl. Ω 4 reste jag härisfrœn och kom kl. Ω 9 om afton till Nummela gästg. gœrd i. Vichtis. Vädret var det herrligaste man kunde önska sig. 9 de (lördag) kl 7 om morgon reste jag fr. Nummela, och kom fram till Högfors jernbruk (kapten Brehmers) kl. 10 f.m. DŒ jag passerade förbi en mängd sjöar fick jag njuta af deras spegellugna vatten, och tyckte mig inne i den herrligaste sommartid. Kl. 2 eft.m. satte jag mig ned pœ andra sidan forsen och blef der till kl. 6. Derunder gjorde jag en ritning af bruket. 10 de (söndag) tog jag en annan utsigt af Högfors. Solsken, mulet och fint regn emellanœt, men temligen varmt ännu. Redan kl. 6 om morgon var jag ute. Om afton storm, regn och kall luft. 11 de (mœndag) Under hela natten ett ohyggligt oväder strom och hellande regn, som fortsattes under hela dagen. Jag färglade bœda utsigterna 12 de (tisdag) Genomträngande kall strom, men klart. Kl 11. reste jag fr. Högfors, och kom hem kl. 9 om afton. Sednare pœ afton forsvunno mine glasögon. October de (onsdag) började jag pœ duk teckna den ena Högfors utsigten Kl pœ ritsalen mindre kyligt. 5 de (torsdag) började jag mla pœ den igœr tecknade utsigten klart, men kyligt 7 de (lördag) 2 ra marknadsdagen. Jag tecknade den andra Högfors utsigten. Emellan 7 och 12 pœ afton var jag pœ konstn. gillets aktiva möte 8 de (söndag) fulländade jag teckningen af, och började mœlningen pœ den andra Högfors utsigten SŒ tidig snö här har icke kommit under den tid (34 Œr) jag bott i Helsingfors. 9 de (mœndag) slutade jag anläggningen af gœrdagens tafla klart och kyligt väder. 10 de (tisdag) mœlade jag luft m.m. till första taflan. 11 de (onsdag) slutade jag undermœlningen af gœrdagens tafla, sœ att hvardera Högfors taflorna nu äro undermœlade. 14 de (onsdag) 12-1 pœ ritsalen bref till kapten Brehmer hela 18

19 afton jemte Betty pœ konstnärsgillet. 15 de (söndag) mœlade jag färdig hela bakgrunden pœ den första Högfors taflan. de sednare nœtterna ha varit ruskiga. 17 de (tisdag) mœlade jag pœ 1 ta Högfors taflan frœn tit. Brehmer kom 60 rubel förskott 18 de (onsdag) samma mœlning (förgrunden) Om afton var jaf pœ thé och soupée hos senator F. 19 de (torsdag) samma mœlning 21 ta (lördag) samma mœlning 22 ra (söndag) samma mœlning 23 dje (mœndag) samma mœlnig ehuru dœlig dager 24 de (tisdag) samma mœlning, under 3 timmar. TvŒ famnar tallved á 3 rub. 55 k, och 3 rub 60 k. köptes i dag lilla Ellis födelsedag hon är nu 8 Œr 27 de (fredag) Klart och vackert f.m. hvarföre jag företog mig att fullända luften pœ N o 1 af Högfors utsigterna. men blef i otid öfverraskad af mörker sœ att luften blef pœ halft 28 de (lördag) borttog jag större delen af den igœr mœlade luften 29 de (söndag) försökte jag mœla men omöjligt för mörker och regn 31 ta (tisdag) Blott en liten bit pœ Högfors tavl N o 2 kunde jag mœla med anledn. Af mörkret November ra (torsdag) mœlade jag en liten bit pœ tafl. N o 2. Mulet allt fortfarande, 3 dje (fredag) ändligen en temligen klar dag sœ att jag kunde mœla fr 9 f.m. till 3 eft. midd. Altt pœ N o 2 4 de (lördag) mœlning pœ N o 2 6 te (mœndag) samma mœln., och samma mörker Ida upphörde med att städa hos mig 7 de (tisdag) samma mœln., och litet mindre skum luft 8 de (onsdag) samma mœln. (luften blef fulländad). 9 de (torsdag) mœln. Fr (luften fœrdig pœ Högfors N o 1) bergsmekanikus magister Brehmer hos mig f.m. för att se taflorna 10 de (fredag) samma mœl, och lika mulet som förut 11 te (lördag) Jag mœlade pœ Högfors N o 2. Emellan 5 och 6 hos magister Brehmer. Derefter liqviderade jag Ids som Karkkilan Kotiseutuyhdistys nu gick bort, efter att under 3 Œr ha varit hos oss. Det gement kalla köket var orsaken att hon flyttade 13 de (mœndag) mœln. pœ Högf. N o 1 under ett par timmar, emedan jag var tvungen att löpa ut först kl. 10 till magister Brehmer, derefter till Wasenii Bokhandel, Z. TopeliusÉ 14 de (tisdag) litet mœln. pœ boda taflorna mœln. pœ taflorna 20 de (mœndag) samma mœln. N o 2. Härunder var jag hos magister Brehmer 28 de (tisdag) mœlning pœ Högfors N o samma mœln. December ta (fredag) samma mœln. Luften, emedan för en tid sedan mœlade icke torkade den första blef borttagen med tertentin. Dessutom fulländade jag hvarjehanda mindre partier sœ att endast mindre jemkningar ŒterstŒ 2-4 mœlning N o 1 6 te (onsdag) 12-1 pœ ritsalen hemkommen skref jag till kapten pœ Högfors. 7 de (torsdag) É derefter aftecknade jag och mœlade en bykersta tœ Högfors N o 2 eft. den ena af vœra jungfrur 10 de (söndag) SŒ pass ljus luft att jag kunde lägga alra sista handen vid Högfors taflorna, som nu äro försedda med figurer, och fullt färdiga 15 de (fredag) Bref fr. Brehmer pœ Högfors jämte 200 f.m. Han riskerade icke att med ens sända proset för taflorna; ej heller nœgot för ramarnam ehuru jag begärde det, och han viste (!) att de längesedan varit färdiga 29 de (fredag) bref fr. Kapt. Brehmer (Högfors) Januari dje (onsdag) Bref till kapten Bremer pœ Högfors jemte qvitt. räkning för tafvelramarna. 11 te (torsdag) Det ämnade i flera skœf att klarna i luften (tillockmed tittade solen fram), hvarföre jag företog mig att anbringa nœgra lasurer pœ Högfors-taflorna. Under det jag höll pœ dermed, kom ett bud fr. Högfors men budets medförda tafvellœdor voro mycket för smœ, ocksœ var det slut med slädföret hvadan taflorna blefvo qvar hos mig Februari de (torsdag) Högforstaflorna reste af ändtligen i dag pœ f.m. 6 0 kallt 19

20 Sananparsia läheltä ja kaukaa Se on pakko ny, huusi Åhmannin pappa vetämättömälle hevoselleen, kun kaikki muut keinot oli jo käytetty. Kirjan Meittii oli neljä riskii miästä kuvitusta. Kun Karkkilan Kotiseutuyhdistys keväällä piti vuosikokoustaan, toivottiin, että paikallisia kaskuja alettaisiin taas kerätä. Reino Luoto saattoi tuolloin kertoa, että kaskuja on jo koossa melkoinen määrä. Yhdistyksen jäsenlehti julkaisee nyt osan Reino Luodon kokoamista kaskuista. Kuulkas kun veli pelaa, sanoi Ahlgrenin Eemeli ja nousi kuoppamäen miessakissa seisomaan paljastaen samalla päänsä, kun ehtoolliskellot alkoivat soida. Eemelin veli toimi kellonsoittajana. Oh hohm mut toi oli niin iso asia, et siit olis piisannu sanomist kahrekskin kertaa, sanoi Lund, kun eukko mäkätti. Ensteks syätetään ja sit amputaan, et tyynyhöyhenet pöllyy pitkin järvenpintaa, sanoi Enqvistin Eeroi vesilintujen ruokkijoista. Terveisii luujauhotehtaalt, huusi Frimannin pappa, kun pitkältä sairaslomalta palasi. Älkäi vaan sanoko, et meillä tulee vesi sisälle, nostavat vielä vuokraa, sanoi Frimannin pappa, kun Nurmelan katto vuosi. Miksette aikaisemmin tullu, täältä on löytännyt paljon rumemmakki itteles miähe, sanoi Frimannin pappa, kun tehtaalle tuli töihin kaksi vanhaapiikaa. Juu juu, sanoi Juuperi, kun housut paloi ja pänni jäi, sanottiin, kun jokin asia pieleen meni. Varjelis tulelt, kun on varjellu vedeltäkin, sanoi Niemen Ida, kun kyläpaikan emäntä tavallista likaisempaa lasta esitteli. Tänäpän on saannu juasta kiäli sualivyän alla, pruukai Sundqvistin Tilta sanoa, kun tavallista kiireempi päivä oli. Kattos vaan. Ylhäällä muutettiin seulaa, sanoi Silvanderin Eemeli, kun lumihiutaleet pyryilmalla suurenivat. Sarostaa kuin Hellmanskan pää, pruukattiin Haapalassa sanoa, kun päätä särki. Justaan tost, sanoi Myllyojan Jussi, kun hirveä paloitteli. Koht tulee Tuulon tua, lohdutteli kauppias Elo asiakkaitaan, jos kaupasta joku tavara oli loppunut. Ei se mitään, ei se mitään, se paikka vaan vahvistuu, tapasi opettaja Tuominen sanoa, kun mukulat koulussa itseään teloivat. Ota hattusi ja mene, oli rovasti Varmavuorella tapana sanoa osaamattomille rippilapsille. Herran haltuun, huusi Pöytäkiven isäntä kotitilan kohdalla, kun ei osannut pysäyttää juuri ostamaansa uutta moottoripyörää. Matkanteko päättyi vasta, kun bensa loppui tankista. 20

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

PERKELE KIUSAA JEESUSTA

PERKELE KIUSAA JEESUSTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PERKELE KIUSAA JEESUSTA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä!

Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä! Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä! Vaaleanvihreä patalappu asuu nyt Kruununhaassa Meritullinkadulla, vanhan jugendtalon sisäpihalle antavan huoneiston keittiössä. Lappu roikkuu kavereineen

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

JEESUS JA TURKULAINEN NAINEN. Jaakko Kujala Urban Light

JEESUS JA TURKULAINEN NAINEN. Jaakko Kujala Urban Light JEESUS JA TURKULAINEN NAINEN Jaakko Kujala Urban Light 17.3.2016 JOH. 4:3-30 (OMA KÄÄNNÖS ) Jeesus lähti Jyväskylästä ja oli taas menossa Ahvenanmaalle. Hänen oli kuljettava Turun kautta. Niin hän saapui

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta a/a aamiainen aamiaisen aamiaista aamiaisia aamu aamun aamua aamuja aamupäivä aamupäivän aamupäivää aamupäiviä aatto aaton aattoa aattoja ahkera ahkeran ahkeraa ahkeria ai aihe aiheen aihetta aiheita aika

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965

Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965 Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965 Mattijuhani Koponen 1965, 2005 1 2 On ahdasta ja sokeat ohjaavat täällä sokeita. On vaikeaa toimia vaikeaa työskennellä. Älä periksi anna, valitse kivisin tie;

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 15/ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SADANPÄÄMIEHEN USKO 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Meille jo tutussa Jeesuksen kotikaupungissa, Kapernaumissa b) Kertomuksessa

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Vaasan Retkeilijät ry:n 30 hengen iloinen joukko Tuomo Perkiön johdolla teki ikimuistoisen matkan Montenegroon (Crna Gora) jota voidaan kutsua Välimeren helmeksi. Montenegro

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

PALLO JALASSA VAI HUKASSA?

PALLO JALASSA VAI HUKASSA? Wanuvan toimintapäivä aloitettiin Vauhtikellarissa, erilaisilla leikkimielisillä kilpailuilla. Vetäjänä ja tuomarina kisoissa toimi Eetu Putkinen, joka työskentelee Vauhtikellarissa ja Energy Fitness Clubilla.

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60.

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60. Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 55/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Vainoajan tie saarnaajaksi

Vainoajan tie saarnaajaksi Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot