7 / / / / 66y. Asiassa aiemmin kertyneet asiakirjat ovat korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Ne voidaan pyynnöstä toimittaa nähtäväksi.

Transkriptio

1 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Vihdin kunnan ympäristölautakunta Päivämäärä Diaarin:o / / / / 66y VASTINEPYYNTÖ Korkein hallinto-oikeus lähettää Vihdin kunnan ympäristölautakunnalle jäljennöksen Asunto Oy Nummelan Kisarinteen valituksesta vastineen antamista varten. Vastine pyydetään toimittamaan mennessä. Vastine voidaan toimittaa myös sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi tai Valtioneuvoston suojatun sähköpostipalvelun kautta; web -osoite: Käytettävyyden vuoksi liitetiedosto pyydetään toimittamaan ensisijaisesti odt, rtf tai doc -tiedostomuodossa tai vaihtoehtoisesti pdf -tiedostona. Asiassa aiemmin kertyneet asiakirjat ovat korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Ne voidaan pyynnöstä toimittaa nähtäväksi. Vastauksessa on mainittava tämän kirjeen päivämäärä ja asian diaarinumero. Notaari Puh: (vaihde) Postiosoite / Postadress Osoite / Adress Puhelin 1 Telefon PL 1801 P8 180 Fabianinkatu 15 Vaihde / Vaxel HELSINKI / HELSINGFORS Fabiansgatan 15 Telefax

2 Korkein halinto -oikeus Saapunut 2 $ uu Liitteitä..!... No , ily a d l m u a 0 U f H 4 N U, N N I N I N M. I. u, M N N KORKEIMALLE HALLINT O-OIKE UDE LLE ASIA Valitus Vaasan hallinto-oikeuden vesitalousasiassa antamaan päätökseen nro 14/0299/2 (diaarinumero 00098/13/5208) VALITTAJA Asunto Oy Nummelan Kisarinne, Vihti ASIA M IES JA PROSESSIOSOITE Asianajaja Tapio Kovelo Asianajotoimisto Tapio Kovelo Oy PL 82, Nummela puh , telekopio sähköposti io.kovelo(i saunalahti.fisaunalahti.fi

3 2 MUUTOS VAATIMUKSET Vaasan hallinto -oikeuden asiassa antama päätös on kumottava ja valittajalle on myönnettävä lupa neljäntoista ( 14) 220 metrin syvän maalämpökaivon rakentamiseen kiinteistölle Kisarinne ( ) Vihdin kunnassa osoitteessa Enäjärventie 3, Nummela. PER US TE ET Taustatietoja Rakentamishanke käynnistyi johtavan rakennustarkastajan myöntämällä toimenpide- ja aloitusluvalla. Tätä ennen valittaja oli saanut Vihdin kunnan ympäristötarkastajalta kirjalliset ohjeet maalämpöjärjestelmän rakentamisesta kunnan alueella Ohjeissa oli todettu, että hakijan oli syytä ottaa yhteyttä viranomaisiin ennen rakentamista sen selvittämiseksi, sijaitseeko rakennuskohde esimerkiksi vedenottamon suoja-alueella Tämä rakennuskohde sijaitsi riidattomasti tällaisen suoja-alueen ulkopuolella. Rakentaminen aloitettiin välittömästi luvan myöntämisen jälkeen rakennustarkastajan suullisen suostumuksen perusteella. Missään vaiheessa ei lupaviranomaisten taholta kerrottu, että hanke vaatisi vesilain mukaisen lupamenettelyn. Myöhemmin kunnan tekninen johtaja on julkisuudessa myöntänyt, että tällaista rakennushanketta koskevat määräykset olivat puutteelliset eikä kunnassa ollut myöskään tietoa, että hanke vaatisi erikseen vesilain mukaisen käsittelyn. Valittaja toimi vilpittömässä mielessä luottaen viranomaisilta saatuihin tietoihin. Rakennushanke keskeytettiin noin viikon kuluttua töiden aloittamisesta. Keskeyttämisen syytä ei ilmoitettu. Maalämpökaivoista oli ehditty porata kaksitoista kappaletta eli syysteemi oli lähes valmiina. Kukaan taho ei valittanut toimenpideluvasta, vaan se sai aikanaan lainvoiman. Päätöksen perusteiden arviointi Voimassaolevan vesilain 3 luvun 2 :n 5-kohdan mukaan maalämpöjärjestelmään liittyvien kaivojen rakentamiseen ei voida myöntää lupaa, jos hanke olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta ta muutoin huonontaa sen käyttökelpoisutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä. Kunnan lupaviranomaisille on aikanaan riittänyt, ettei valittajan kiinteistö sijainnut vedenottamon suoja-alueella lupaa myöntäessään. Uudenmaan ELY.keskus on valituksen johdosta antamassaan lausunnossa todennut porauksessa olevan suurena riskinä, että hankealueen lounaispuolella sijaitseva likaantunut pohjavesi lähtee virtaamaan hallitsemattomasti kohti lämpökaivoja tai johonkin ennalta arvaamattomaan suuntaan ja saattaa tällöin liata sellaista pohjavettä, joka on vielä säilynyt puhtaana. Edelleen hallinto-oikeus on päätöksen perusteluissa todennut alueella olevan 3-10 metriä paksuisen vettä läpäisemättömän savikerroksen, joka on puhkaistu lämpökaivoilla selvittämättä etukäteen alueen maaperän rakennetta ja pohjaveden tilaa.

4 3 Hallinto-oikeudelle osoitetun valituskirjelmän liitteessä selvitetttiin sekä sanallisesti että kuvallisesti maalämpöreiän suojaputken rakenne. Poraus on ulotettu vähintään kahden metrin syvyydelle kallioon tiivistettynä siten, etteivät pintavedet pääse porareiän kautta syvempiin vesikerroksiin. Lisäksi teräsputken syöpyminen on estetty porareiän kautta tiiviillä muoviputkitiivistyksellä. Kuten taustatiedoissa todettiin, kaksitoista maalämpökaivoa on porattu maaperään lokakuussa Valittajan maaperässä on siis ollut jo kolme vuotta lähes 2,7 kilometrin matkalla maalämpöputkea, josta teräsputkea peruskallioon saakka, kaikki 220 metrin syvyydellä maanpinnasta. Putket ovat tiivistyneet ympäröivään maaperään Mitään ely-keskuksen tai hallinto-oikeuden ennakoimia ympäristövahinkoja ei ole havaittu tapahtuneen jatkuvasta tarkkailusta huolimatta. Mahdolliset maaperän liuotinjäämät ovat pysyneet paikallaan. Puhtaana tuolloin ollut pohjavesi on edelleen pysynyt puhtaana. Ajankuluminen on tässä tapauksessa ollut vahvana näyttönä siitä, että poraamisessa ei ole ollut lupaviranomaisen näkemiä riskejä ja luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Valittajan käsityksen mukaan hankkeen mahdollinen pohjaveden laadun heikentyminen ja pohjaveden pilaantuminen ovat tässä tilanteessa ns. teoreettisia riskejä, jotka eivät ole konkretisoituneet, koska maaperään ei ole alueella koskettu kolmeen vuoteen. Suoielutoimenniteet ja tarkkailuvelvoite Hallinto-oikeuden päätöksessä ei oteta lainkaan kantaa valittajan esittämiin suojelutoimenpiteisiin ja tarkkailuehdotuksiin mahdollisten pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Maakerrosten välisten vesien sekoittumisen estämiseksi hankkeen suunnittelija esitti porareikien injektointia sopivalla massalla kuten betonoinnilla. Lisäksi porausreiän suojaputkituksella estetään pintavesien valuminen syvempiin vesikerroksiin ja putken syöpyminen muoviputkitiivistyksellä. Vesilain 3 luvun 11 :n mukaisina tarkkailutoimenpiteinä valittaja esitti yhden porareiän jättämistä näytteenottokaivoksi. Hallinto-oikeudenkin mainitseman maalämpönesteen kulkua tarkkailtaisiin vahinkotapauksissa vuodonilmaisimella. Hankkeen taloudellinen merkitys valittajalle Valittaja lähti lämmitysjärjestelmän muutoshankkeeseen suurin toivein ja odotuksin. Taustatyö oli tehty huolellisesti ja hankkeen suunnittelijana oli alan asiantuntija. Myos luottamus viranomaisilta saatuihin ohjeisiin ja neuvoihin oli vilpitön. Taloyhtiö käsittää 39 huoneistoa ja talossa asuu noin 80 henkilöä. Lähes käyttövalmiina hanke on tähän mennessä maksanut noin euroa. Laitteiston purkaminen ja toiseen lämmitysjärjestelmään siirtyminen tulee kustantamaan noin euroa. Lisäksi valittaja menettää noin viiden vuoden ajalta energiankulu-

5 tuksesta aiheutuvat säästöt. Laitteiston arvioitiin maksavan itsensä noin kymmenessä vuodessa. Toisena puolena vaakakupissa on em. summien kanssa hankkeen merkitys pohjaveden laadulle tulevaisuudessa. Tässä valitusikiijelmässä on aiemmin pyritty korostamaan ajankulumista konkreettista pohjaveden pilaantumisen riskiä pienentävänä tekijänä. Valittaja on valmis tilanne huomioiden kaikkiin lupaviranomaisen mahdollisesti asettamiin tarkkailu- ja suojeluvelvoitteisiin.vaihtoehtona koko lämpökaivojärjestelmän purkamiselle. Toimivan maalämpökaivojäijestelmän purkamisesta ei tiettävästi ole Suomessa käytännön kokemusta. Vallitsevat pohjavesiolot huomioiden purkamiseen liittyy vähintään yhtä suuria riskejä kuin sen rakentamiseen. Tämäkin tosiseikka huomioiden valittajan mielestä olemassaolevan tilanteen säilyttäminen olisi niin yhteiskunnan kuin valittajankin intressissä luonnon kannalta purkamista turvallisempi vaihtoehto. Vihdissä, lokakuun 24 päivänä LAATI 'apio Kovelo asianajaja, varatuomari Karkkila LIIT E Vaasan hallinto-oikeuden päätös jäljennöksenä

6 Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL VAASA Puhelin Faksi Sähköposti Päätös Antopäivä Päätösnumero /0299/2 Diaarinumero 00098/13/5208 Asia Valitus vesitalousasiassa Luvan hakija ja muutoksenhakija Asunto Oy Nummelan Kisarinne, Vihti Päätös, johon on haettu muutosta Etelä-Suomen aluehallintovirasto Nro 214/2012/2 Dnro ESAVI/35/04.09/2012 Aluehallintovirasto on hylännyt Asunto Oy Nummelan Kisarinteen vesitalouslupahakemuksen neljäntoista 220 m syvän maalämpökaivon rakentamiseen kiinteistölle Kisarinne ( ) Vihdin kunnassa osoitteessa Enäjärventie 3, Vihti. Määräykset 1) Hakijan on poistettava jo tehdyt rakenteet ja täytettävä jo tehdyt lämpökaivot tai muulla tavoin ehkäistävä pohjaveteen kohdistuvien haittojen syntyminen. Toimenpiteitä koskeva suunnitelma on esitettävä Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 2) Töiden valmistumisesta on 60 vuorokauden kuluessa kirjallisesti ilmoitettava aluehallintovirastolle, Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin mukaan lupa vesitaloushankkeelle myönnetään, jos hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Lupaa haetaan lämpökaivojen sijoittamiseen yhdyskuntien vedenhankinnan

7 2 (11) kannalta tärkeälle Nummelanharjun 1 luokan pohjavesialueelle noin 1,6 kmar etäisyydelle Vihdin Veden Luontolan vedenottamosta. Lämpökaivokenttä on Luontolan vedenottamon vesilain mukaisen suoja-alueen kaukosuojavyöhykkeen ulkopuolella. Pohjavesialueella vaikuttaa liuotinpäästö, jonka tarkkaa sijaintia ei ole pystytty todentamaan. Päästä vaikuttaa Luontolan vedenottamon raakavedenlaatuun. Erittäin likaantunutta pohjavettä on todettu As Oy Nummelan Kisarinteen välittömässä läheisyydessä havaintoputkien MV45 ja MV46 edustamassa pohjavedessä. Havaintoputki MV46 sijaitsee As Oy Nummelan Kisarinteen C-D talosta noin 30 m ja havaintoputki MV45 noin 80 m lounaaseen. Lämmönsiirtoaineena kaivoissa käytettävän etanolin pääsy pohjaveteen vahinkotapauksissa muodostaisi pohjaveden pilaantumisvaaran. Uusien reikien poraaminen jo todettujen saastuneiden alueiden välittömään läheisyyteen suurella todennäköisyydellä pahentaisi tilannetta. Lämpökaivojärjestelmän loppuun rakentaminen ja käyttäminen voivat heikentää pohjaveden laatua ja lisätä entisestään pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kallioperän ominaisuuksien selvittäminen 220 metriin asti sekä lämpökaivojen poraamisen aiheuttaman maakerroksissa tapahtuvien pohjaveden virtausten muutoksen arviointi ei ole käytännössä realistista. Hanke vaikeuttaa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 4 luvun 22 :n vesienhoitosuunnitelman ympäristötavoitteiden saavuttamista Nummelanharjun pohjavesialueen osalta. Aluehallintovirasto on katsonut, että lämpökaivojen rakentaminen ja käyttäminen Nummelanharjun 1 luokan pohjavesialueella voi heikentää pohjaveden laatua ja lisätä merkittävästi pohjaveden pilaantumisvaaraa. Tästä johtuen hankkeesta saatavat hyödyt eivät ole siitä aiheutuvia menetyksiä huomattavasti suurempia eikä vesilain mukaisia luvan myöntämisen edellytyksiä ole. Määräys rakenteiden poistamisesta ja muusta ennallistamisesta on tarpeen jo tehtyjen töiden pohjaveden laadulle aiheuttamien riskien ehkäisemiseksi. Lainkohdat Vaatimukset hallinto -oikeudessa Vesilaki 3 luku 2 ja 4 1 momentti 2 kohta Asunto Oy Nummelan Kisarinne on vaatinut, että aluehallintoviraston päätös kumotaan ja yhtiölle myönnetään hakemuksen mukaisesti vesilain tarkoittama vesitalouslupa lämpökaivojen rakentamiseen yhtiön omistamalle kiinteistölle ( ). Vaatimuksensa perusteena yhtiö on esittänyt, että ryhtyessään maalämpöjärjes telmän rakentamisen suunnitteluun yhtiö pyysi Vihdin kunnalta mahdollisia ohjeita rakentamisen toteuttamiseen. Yhtiö sai kunnalta ohjeeksi päivätyn "Ohjeita maalämpöjärjestelmän rakentamiseen Vihdin kunnassa." Ohjeissa todetaan, ettei maalämpöjärjestelmän rakentaminen vaadi rakennusvalvontaviranomaisten lupaa. Ohjeessa kuitenkin todetaan, että rakentajan on

8 syytä ottaa yhteyttä viranomaisiin ennen rakentamista, koska joillain alueilla on rajoituksia rakentamisessa, esimerkiksi vedenottamoiden suoja-alueilla. Kysymyksessä oleva rakentamisalue ei sijaitse vedenottamon suoja-alueella. Vihdin kunnan johtava rakennustarkastaja myönsi taloyhtiölle maalämpökaivoj en poraukseen toimenpideluvan. Rakennustarkastaja antoi isännöitsijälle lähetetyllä sähköpostiviestillä maalämpökaivojen poraustöiden keskeytysmääräyksen. Tuolloin suunnitellusta 14:sta kaivosta oli porattu valmiiksi (11) Tämän jälkeen taloyhtiötä kehotettiin tekemään uusi hakemus Etelä-Suomen aluehallintovirastolle maalämpöjärjestelmän rakentamiseksi. Taloyhtiön edustajalle jäi epäselväksi syy, miksi näin piti tehdä jo lähes valmiin maalämpöjärjestelmän käyttöönoton kynnyksellä, koska alkuperäinen lupa, jonka mukaisesti työ oli tehty, oli lainvoimainen. Kunnan rakennusvalvontaviranomaiset ovat kaivojen rakentamista koskevaa toimenpidelupaa antaessaan katsoneet, ettei hanke vaaranna pohjavesivarannon laatua tai muutenkaan aiheuta vesilaissa tarkoitettua vahinkoa tai haittaa. Taloyhtiö on toiminut annettujen lupaehtojen mukaisesti ja toteuttanut suunnitellun järjestelmän lähes käyttövalmiiksi. Rakentamisen aikana ei taloyhtiön tai sen valitseman urakoitsijan tietoon ole tullut mitään vesilain 3 luvun 2 :n 5 kohdassa mainittuja seurauksia. Tätä tukevat otettujen vesinäytteiden analyysitulokset ja käytettävissä olevat muut tiedot. Koska mitään konkreettista vahinkoa taloyhtiön rakennushankkeesta ei ole tähän mennessä aiheutunut maaperään tai pohjaveteen, on mahdollista myöntää lupa ja määrätä siinä vesilain 3 luvun 11 :n mukainen tarkkailuvelvoite. Hankkeen suunnittelusta vastaava Insinööritoimisto Vesi & Watti Oy on lausunnossaan esittänyt eri maakerrosten välisten vesien sekoittumisen estämiseksi porareikien injektointia sopivalla massalla eli betonoimalla. Lisäksi se on ehdottanut yhden poratuista kaivoista jättämistä näytteenottokaivoksi. Käytetty maalämpöneste on melko haitatonta ympäristölle ja järjestelmä on varustettu vuodonilmaisimella vahinkotapauksia varten. Lupahakemuksessaan taloyhtiö on esittänyt lämpökaivon putkitetun porauksen suorittamista siten, että poraus ulotetaan vähintään kahden metrin syvyydelle kallioon tiivistettynä niin, etteivät pintavedet pääse reiän kautta syvempiin vesikerroksiin. Tämän lisäksi teräsputki putkitetaan sisäpuoleltaan tiiviillä muoviputkella, jotta myöhemmin mahdollisesti tapahtuvat teräsputken syöpymiset eivät aiheuta pintavesille pääsyä alempiin vesikerroksiin. Näillä tehdyillä toimenpiteillä on haluttu varmistaa hankkeen mahdollisimman tehokas ympäristöturvallisuus. Taloyhtiö on rakennushankkeen toteuttamisessa toiminut vilpittömässä mielessä noudattaen viranomaisten sille antamia ohjeita. Kun rakennustyö keskeytettiin, lämmitysjärjestelmän lämmönkeruu- ja siirtoputket sekä niihin liittyvät kokoojakaivot yms. oli jo valmiiksi rakennettu. Kaivoista puuttui vain kaksi. Ympäristöstä otetut vesinäytteet eivät osoittaneet oleellisesti aiemmin tiedossa olleita arvoja huonompia mittaustuloksia. Kuten hankkeen suunnittelija on todennut, lämpöjärjestelmän purkaminen tässä vaiheessa voi olla riskialtista toimintaa, koska maaporauksen putkien poisto aiheuttaisi maakerrosten sekoittumista koko putkitetulta osuudelta ja jättäisi otollisen reitin maa-aineskerrokser ja kallioperän välisten vesikerrostumien sekoittumiselle.

9 Asian käsittely hallinto -oikeudessa 4(f 1) Väheksymättä sitä vaaraa, jota valituksen kohteena olevan päätöksen peruste luissa on hankkeen esitetty mahdollisesti aiheuttavan pohjaveden laadulle, on myös otettava harkinnassa toisaalta huomioon hankkeen mahdollisesta peruuntumisesta taloyhtiölle aiheutuvat taloudelliset menetykset. Hanke on tässä vaiheessa lähes täysin käyttövalmiina maksanut taloyhtiölle noin 320,000 euroa. Lisäksi laitteiston purkaminen ja johonkin vaihtoehtoiseen lämmitysjärjestelmään siirtyminen tulee maksamaan arviolta euroa. Kun vielä huomioidaan laitteiston purkamiseen liittyvät, edellä esitetyt ympäristövahinkoriskit, ei hankkeen hylkäävää päätöstä voida pitää perusteltuna varsinkaan, kun vesilain 3 luvun 2 :n 5 kohdassa edellytettyä konkreettista tai olennaista uhkaa pohjaveden pilaantumiselle ei ole osoitettu aiheutuneen. Taloyhtiö hyväksyy myönteiseen lupapäätökseen asetettavan kohtuullisen tarkkailuvelvoitteen. Uudenmaan ELY-keskuson antanut valituksen johdosta vastineen, jossa se on todennut, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi ELYkeskukselle aihetta muuttaa käsitystään luvan myöntämisedellytyksistä. Valitus on hylättävä. Vihdin kunnan rakennusvalvonta myönsi toimenpideluvan hankkeelle Toimenpidelupapäätöksessä todetaan, että lupa on lainvoimainen Vihdin ympäristövalvonnan tietoon tuli , että taloyhtiön tontilla porataan maalämpökaivoja, jolloin ympäristövalvonta suositteli keskeyttämään työn ja pyytämään lausunnon hankkeesta Uudenmaan ELY-keskukselta. ELY-keskukseen oltiin yhteydessä ja ELY-keskus antoi kielteisen lausunnon hankkeesta , jonka jälkeen Vihdin rakennusvalvonta määräsi keskeyttämään poraustyön. Tuolloin porattuna oli 12 lämpökaivoa. Yhtiö antaa valituksessaan käsityksen, jonka mukaan yhtiöllä olisi ollut lainvoimainen maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä lupa kaivojen poraamiseen, mutta tapahtumien perusteella yhtiöllä ei ole ollut tällaista lupaa silloin, kun kaivot on tehty. Lisäksi yhtiöltä on puuttunut vesilain nojalla edellytettävä lupa. Yhtiön vesilain edellyttämä vireille tullut lupahakemus on käsitelty voimaan tulleen vesilain säännösten nojalla. Myös vanhan vesilain 1 luvun 18 :n nojalla toimenpide olisi edellyttänyt aluehallintoviraston lupaa. Taloyhtiön tontin rajasta noin m:n etäisyydellä oleva likaantunut pohjavesi on pystytty paikantamaan. Likaantunutta pohjavettä on todettu useassa havaintopisteessä yhtiön tontin ympäristössä. Ympäristönsuojelulain 8 :n pohjaveden pilaamiskiellon mukaan jo pohjaveden vaarantaminen on kiellettyä. Tapahtumien perusteella yhtiö on teettänyt ilman asianmukaista lupaa muutaman kymmenen metrin päähän likaantunutta pohjavettä sisältävästä alueesta useita porakaivoja tuntematta pohjavesiolosuhteita, jolloin kysymys on pohjaveden laadun vaarantamisesta ja näin ollen pohjaveden pilaamiskiellon vastaisesta toiminnasta. Yhtiö on viitannut valituksessaan otettujen vesinäytteiden analyysituloksiin. Tältä osin ELY-keskus on todennut, että analyysituloksissa on todettu samoja

10 5(11) aineita, joskin pienempinä pitoisuuksia kuin mitä naapurikiinteistöllä olevassa likaantuneessa pohjavedessä esiintyy. Kyseiset näytteet on otettu varsin lyhyen ajan kuluessa kaivojen poraamisesta. Näytteet on lisäksi pystytty ottamaan vain pohjavesiesiintymän pintakerroksesta, eikä niiden perusteella voi arvioida esimerkiksi 200 metrin syvyydellä olevan pohjaveden laatua eikä myöskään toimenpiteen pitkäaikaisvaikutuksia. Hankkeen toteuttamisen seurauksena asunto-osakeyhtiön aiheuttama pohjaveden likaantumisriski on kasvanut nykyisestään ja lämmitysjärjestelmästä on tullut yksi riskikohde lisää Nummelanharjun pohjavesialueelle, joka on kemiallisesti huonossa tilassa ja jolla jo ennestään on paljon riskikohteita. Näin ollen hanke vaikeuttaa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 4 luvun 22 :n vesienhoitosuunnitelman ympäristötavoitteiden saavuttamista Nummelanharjun pohjavesialueen osalta. Hakija ei ole esittänyt valituksessaan mitään sellaista, minkä perusteella vesitalousluvan myöntämisen edellytysten voitaisiin katsoa täyttyvän. Aluehallintoviraston kielteinen päätös tulee pitää voimassa. Vihdin kunnan ympäristölautakunta on antanut valituksen johdosta vastineen sekä ympäristönsuojeluviranomaisen että rakennusvalvontaviranomaisen ominaisuudessa. Ympäristönsuojeluviranomaisena lautakunta on lausunut seuraavaa: Hakija ei ole esittänyt valituksessaan mitään sellaista uutta, jonka perusteella vesitalousluvan myöntämisen edellytysten voitaisiin katsoa muuttuneen. Hakijaa edustava isännöitsijä on tiedustellut ympäristövalvonnasta puhelimitse yleisellä tasolla kunnan kantaa maalämpöön pohjavesialueella. Ympäristötarkastaja on tuolloin lähettänyt isännöitsijälle hakijan valituksen liitteenä esittämän rakennusvalvonnan ja ympäristövalvonnan laatiman yleisohjeen maalämpöjärjestelmien rakentamisesta. Maalämpöjärjestelmien rakentaminen ei tuolloin ole ollut Vihdin kunnassa toimenpide - eikä rakennusluvanvaraista. Vihdin kunnan ympäristönsuojelumääräysten pohjavesialueita koskeva maalämpökaivojen rakentamiskielto ei tuolloin vielä ollut voimassa. Ympäristövalvonnan tietoon tuli , että osoitteessa Enäjärventie 3 porataan maalämpökaivoja. Ympäristötarkastaja kävi tuolloin toteamassa, että Asunto Oy Nummelan Kisarinteen kiinteistölle oli porattu viisi maalämpökaivoa. Tämän jälkeen ympäristövalvonta selvitti, oliko kohteelle haettu/myönnetty toimenpidelupaa, maalämpöjärjestelmien rakentamisen tultua toimenpideluvanvaraisiksi toukokuussa Ympäristövalvonnan saamien tietojen mukaan Asunto Oy Nummelan Kisarinteen toimenpidelupahakemus 14 maalämpökaivon rakentamiselle oli tullut vireille Vihdin kunnan rakennusvalvontaan , mutta lupakäsittely oli kesken. Ympäristövalvonta ilmoitti johtavalle rakennustarkastajalle, taloyhtiön isännöitsijälle sekä maalämpöurakoitsijalle, että hankkeen laajuudesta johtuen, tulee hankkeesta pyytää lausuntoa vesilain mukaisen luvan tarpeesta toimivaltaiselta viranomaiselta eli Uudenmaan ELY-keskukselta. Ympäristövalvonta suositteli samassa yhteydessä, että maalämpökaivojen rakentamista ei jatketa. Ympäristövalvonta sai tiedon, että urakoitsija oli pyytänyt ELY-keskukselta hankkeesta edellytetyn lausunnon. ELY-keskuksen lausunto toimitettiin hakijalle sekä ym päristötarkastajalle Lausunnossa todettiin, että hankkeelle ei tule

11 Hallinto-oikeuden ratkaisu myöntää lupaa, sillä se saattaa aiheuttaa pohjaveden pilaamiskiellon vastaisiaseurauksia. Sen lisäksi, että kiinteistö sijaitsee vedenotolle tärkeällä pohjavesialueella, josta on virtaus Luontolan vedenottamon suuntaan, Asunto Oy Nummelan Kisarinteen välittömässä läheisyydessä on todettu liuottimilla erittäin Iikaantunutta pohjavettä ja maalämpökaivojen poraamisessa on riskinä, että Iikaantunut pohjavesi lähtee virtaamaan hallitsemattomasti kohti lämpökaivoja tai johonkin sellaiseen ennalta arvaamattomaan suuntaan ja saattaa liata sellaista pohjavettä, joka vielä on säilynyt puhtaana. Ympäristövalvonta saattoi lausunnon välittömästi tiedoksi rakennusvalvontaan ja pyysi rakennustarkastajaa keskeyttämään välittömästi toiminnan, mikäli toimintaa on. Maalämpökaivoja oli porattu ympäristövalvonnan saamien tietojen mukaan tuolloin 11 kpl. Asunto Oy Nummelan Kisarinteen valituksesta ilmenee että maalämpöputkia on porattu kiinteistölle 12. Ympäristövalvonta sai tiedon hankkeelle myönnetystä toimenpideluvasta , jolloin päätöksen valitusajan määräaika oli jo päättynyt. Päätöksestä ei oltu valitettu. Rakennusvalvontaviranomaisena lautakunta on lausunut seuraavaa: Toimenpidelupahakemuksessaan As Oy Nummelan Kisarinne on hakenut lupaa aloittaa toimenpide vakuutta vastaan ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta. Hakemuksesta poiketen toimenpidelupapäätöksen yhteydessä ei kuitenkaan ole myönnetty maankäyttö- ja rakennuslain 144 :n mukaista aloittamisoikeulta ja päätöksen mukaisesti toimenpiteeseen olisi saanut ryhtyä vasta toimenpidelupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi Rakennustyöt on määrätty keskeytettäväksi Koska toimenpiteeseen oli ryhdytty ennen kuin toimenpidelupapäätös oli tullut lainvoimaiseksi, voidaan maankäyttö- ja rakennuslain momentin mukaisten rakennustöiden keskeyttämisen edellytysten katsoa tuolloin täyttyneen. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on valituksen ja vastineiden johdosta antamassaan lausunnossa todennut, ettei sillä ole asiasta uutta lausuttavaa ja viitannut päätökseensä ja sen perusteluihin. Asunto Oy Nummelan Kisarinne Oyon antanut vastineiden ja lausunnon johdosta vastauksen. Valittaja on korostanut sitä taloudellista vahinkoa, jota hankkeen kieltäminen sille tulee aiheuttamaan vain pelkästään siksi, että taloyhtiö on olettanut kunnan viranomaisten tuntevan voimassaolevat lainsäännökset ja luottanut siten saamiinsa ohjeisiin ja päätöksiin. Hallinto-oikeus hylkää valituksen. Perustelut Sovellettavat oikeusohjeet Vesilain 3 luvun 2 :n 1 momentin mukaan vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa muun muassa, jos se voi muuttaa pohjaveden laatua tai

12 7 (1 J? määrää, ja tämä muutos 2) aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista tai 5) olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytöll e talous vetenä. Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohdan mukaan lupa vesitaloushankkeelle myönnetään, jos hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 8 :ssä säädetään pohjaveden pilaamiskiellosta. Pykälän 1 momentin mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että muun muassa tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua. Asiassa saatu selvitys Asunto Oy Nummelan Kisarinne on hakenut vesilain mukaista lupaa maalämpökaivojen rakentamiseen kiinteistölle Vihdin kunnassa, osoitteessa Enäjärventie 3. Hakemuksen mukaan 220 metriä syviä lämpökaivoja on tarkoitus rakentaa yhteensä 14, joista 12 on jo rakennettu Vihdin kunnan rakennusvalvontaviranomaisen myöntämän toimenpideluvan nojalla. ELY-keskuksen annettua hankkeesta kielteisen lausunnon, rakennusvalvontaviranomainen on keskeyttänyt rakentamistyöt Hakemuksen mukaan lämpöjärjestelmässä on tarkoitus käyttää lämmönsiirtonesteenä denaturoitua etanolipohjaista maalämpönestettä noin 7,2 m3. Hankealue sijaitsee Nummelanharjun I-luokan pohjavesialueella ( ) pohjaveden muodostumisalueella. Samalla pohjavesialueella noin 1,6 km:n etäisyydellä hankealueesta luoteeseen on Vihdin kunnan päävedenottamo Luontola. Hankealue sijoittuu Nummelanharjun läpäisevän luode-kaakkosuuntaisen erittäin syvän ja laajan kallioperän ruhjevyöhykkeen pohjoisreunalle. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan pohjaveden virtaussuunta hankealueelta on kohti Luontolan vedenottamoa. Länsi-Suomen vesioikeus on vuonna 1993 päätöksellään 31/1994/1 määrännyt Luontolan pohjavedenottamolle suoja-alueet. Asunto Oy Nummelan Kisarinteen hankekiinteistö ei sijaitse näil lä suoja-alueilla. Nummelanharjun pohjavedessä on todettu liuotinjäämiä, jotka vaikuttavat Luontolan vedenottamon raakaveden laatuun. Likaantunutta pohjavettä on todettu useassa havaintopisteessä Asunto Oy Nummelan Kisarinteen hankekiinteistön ympäristössä. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa Nummelanharjun pohjavesialueen kemiallinen tila on luokiteltu huonoksi pohjavedessä esiintyvien liuotinpäästöjen vuoksi.

13 Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös Hallinto-oikeus toteaa, että vesitalouslupa ja maankäyttö- ja rakennuslain mukainen toimenpidelupa ovat erillisiä lupia, joita lainsäädännön mukaan käsitellään erikseen. Valituksenalaisessa päätöksessä on kysymys vesitalousluvasta lämpökaivojen rakentamiseen, joten asia ratkaistaan vesilain säännösten mukaisesti. Näin ollen asiassa esitetyillä maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpidelupaa koskevilla seikoilla ei ole tämän vesilain mukaisen vesitalouslupa-asian ratkaisun kannalta merkitystä. Hankkeen läheisyydessä on havaittu liuottimilla pilaantunutta vettä, jonka alkuperää ei tiedetä. Hankealueelle taloyhtiön toimesta poratut 12 noin 220 m syvää reikää saattavat hallinto-oikeuden arvion mukaan vaikuttaa alueen pohjaveden virtausolosuhteisiin ja veden sekoittumiseen eri pohjavesikerroksissa. Alueen kairauksissa on havaittu maaperän olevan m syvyydeltä hiekkaa, jonka alapuolella on 3-10 m paksuinen vettä läpäisemätön savikerros, jonka alla on moreenia tai kallio. Tämä vettä läpäisemätön savikerros on puhkaistu poraamalla lämpökaivot selvittämättä etukäteen alueen maaperän rakennetta ja pohjaveden tilaa. Jo poratuista lämpökaivoista on havaittu samoja liuotinaineita kuin lähistöllä olevalla pilaantuneella alueella. Myös lämpökaivoissa lämmönsiirtoaineena käytettävä etanolipitoinen denaturoitu neste muodostaa vahinkotapauksissa pohjaveden pilaantumisvaaran ja aiheuttaa siten lisäriskin alueen pohjavedelle. Edellä esitetyn perusteella ja kun lisäksi otetaan huomioon edellä ilmenevät aluehallintoviraston päätöksen perustelut, hallinto-oikeus katsoo, että lämpökaivojen rakentaminen ja käyttäminen Nummelanharjun 1 luokan pohjavesialueella voi heikentää pohjaveden laatua. Toiminnasta voi aiheutua myös ympäristönsuojelulain 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista. Näin ollen yleiseltä kannalta arvioituna hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty ei ole huomattava verrattuna siitä yleiselle tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Koska vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 2 kohdan mukainen edellytys vesitalousluvan myöntämiselle ei siten täyty, aluehallintoviraston on tullut hylätä hakemus. Sovelletut oikeusohjeet Vesilaki 3 luku 2 ja 4 1 momentti 2 kohta Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 8 Julkipano Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Päätöksestä ilmoittaminen Vihdin kunnanhallituksen on viipymättä ilmoitettava tästä päätöksestä kunnan ilmoitustaululla.

14 9(11) Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimmalle hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä eli viimeistään Valitusosoitus on liitteenä VeJp (01.12).

15 Diaarinumero 00098/13/5208 Asian ovat ratkaisseet lainoppineet hallinto-oikeustuomarit Marja Lampi ja Raija Uusi-Niemi sekä luonnontieteiden alan hallinto-oikeustuomari Juha Väisänen. Asian on esitellyt Raija Uusi-Niemi. Marja Lampi Raija Uusi-Niemi Juha Väisänen Toimituskirjan antaja: Anette Järvi lainkäyttösihteeri.r