L PSEMME. Mitä kuuluu isä? Nyt peuhataan! Kodin sisäilma siistiksi. Perhe peliviidakossa. Paino puhuttaa 1/2009. Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "L PSEMME. Mitä kuuluu isä? Nyt peuhataan! Kodin sisäilma siistiksi. Perhe peliviidakossa. Paino puhuttaa 1/2009. Mannerheimin Lastensuojeluliiton"

Transkriptio

1 A L PSEMME Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kodin sisäilma siistiksi jäsenlehti 1/2009 Perhe peliviidakossa Nyt peuhataan! Paino puhuttaa Mitä kuuluu isä?

2 Monipuoliset hoitotuotteet hyvinvointisi tueksi apteekista. Pääkirjoitus Hoida itseäsi Lapsella on oikeus huolettomuuteen Osallistu ja voita L ama-uutisia ei voi välttää, niin jatkuva niiden virta parhaillaan on. Uutiset herättävät huolta. Pysyykö työpaikka, selvitäänkö lainoista, miten pahaksi tämä taantuma syvenee? 1990-luvun alun lama vaikutti pitkään. Osa sen seurauksista tuntuu jääneen pysyväksi. Esimerkiksi lapsiperheiden etuuksiin tehtyjä leikkauksia ei ole vieläkään palautettu, vaikka takana on monta poikkeuksellisen hyvän talouskasvun vuotta. Kun perheillä on vaikeaa, ympärillä olevan tukiverkoston pitäisi tiivistyä. Valtion, kuntien, seurakuntien ja järjestöjen toivoisi laajana rintamana voivan tulla apuun ja tarjota perheille tukea. Viime laman aikana tukea vähennettiin silloin kun sitä olisi eniten tarvittu. Perheet jäivät yksin, ja seuraukset olivat vakavat. Toivottavasti nyt ei toisteta vanhoja virheitä, vaan luodaan uusia ratkaisuja, jotka auttavat selviytymään ja luovat uskoa tulevaisuuteen. Oli taloustilanne mikä tahansa, lapsen perusoikeudet ovat samat. Lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista. Lapsella on aina oikeus myös lepoon, vapaa-aikaan, leikkimiseen, virkistystoimintaan sekä oikeus osallistua kulttuurielämään ja taiteisiin. Näiden ja kaikkien muidenkin lapsen oikeuksien sopimuksessa mainittujen oikeuksien pitää toteutua joka tilanteessa. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. Meistä aikuisista riippuu, toteutuuko se. Autetaan toisiamme, että lapsemme saavat viettää huolettoman lapsuuden. Hyvää lapsen oikeuksien juhlavuotta! Liisa Partio, päätoimittaja Multivita monivitamiinivalmiste Devisol D 3 -vitamiinivalmiste Linolive Omega-rasvahappovalmiste Ceralan Plus kuivan ihon perusvoide Bevita R hoitava ja suojaava voide Favora ravitseva hoitovoide Sebamed pesubalsami Monipuoliset Orionin tuotteet hyvinvointisi tueksi apteekista. Orionin itsehoitoon kehitetyt voiteet ja puhdistusaineet suojaavat ja hoitavat ihoa hellävaraisesti kaikissa olosuhteissa. Monipuolisia vitamiineja sekä pellava- ja oliiviöljyä sisältävät valmisteet pitävät elimistön vireänä ja vastustuskykyisenä vuoden jokaisena päivänä. Osallistu kilpailuun palauttamalla kuponki lähimpään apteekkiin! Voit voittaa kylpyläviikonlopun. Lisäksi arvomme 50 kpl tuotepaketteja. Kilpailukuponkien palautus Hoida itseäsi Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 8 Isällä on asiaa Isät pohtivat vanhemmuutta, jaksamista ja ajankäyttöä 15 Puheenjohtajalta 16 Peli lapsen mukaan Vanhemmilla on vastuu pelien valinnassa 22 Sisäilma siistiksi Ilmanvaihto kuntoon 25 Kentältä kuuluu Kaikki laivaan! 26 Meillä peuhataan Leikkiin heittäytyvät myös aikuiset 28 Kerro, kerro kuvastin... Jatkuva laihduttaminen antaa väärän mallin lapselle 30 Lapsiköyhyys kasvussa 32 Ei energiajuomille 35 Lastenkulttuuri 39 Kirjoissa & kansissa 40 Kevätilo-keräys on yhteinen ponnistus 42 Luetaan lakia Kesätyön pelisäännöt 47 Poimitut 48 Jäsensivut Multivita Devisol Ceralan Plus Bevita R Favora Linolive Sebamed LAPSEMME Päätoimittaja Liisa Partio Toimitussihteeri Sisko Kajama Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen Ulkoasu ja taitto Merja Lensu Kansikuva Mari Männikkö Toimitusneuvosto: Jan Pippingsköld (pj), Joona Kallio, Helena Peltola, Susanna Pitkälahti, Anne Vola Toimituksen osoite PL 141, Helsinki, p , Tilaukset ja osoitteen muutokset: p Vuosikerta 15 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun Ilmoitukset: Bouser Oy, Perttulantie 6, Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) , Jouni Kohonen, p. (09) , Ilmoitusaineistot: Lapsemme 2/2009 ilmestyy Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN Paino Oy Scanweb Ab Lapsemme-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 39. vuosikerta. Lapsemme 1/2009 3

3 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Kuva: Antero Aaltonen Nuoret viihtyvät koulussa MLL kartoitti viime syksynä vuotiaiden yläkoulun, lukion ja ammattioppilaitosten oppilaiden kouluviihtyvyyteen ja kaverisuhteisiin liittyviä asioita. Nettikyselyyn, joka toteutettiin yhdessä muun muassa IRC-Gallerian ja ii2:n kanssa, vastasi lähes nuorta. - Vastaajista parhaiten koulussa viihtyivät lukiolaiset (yli 80 %). Myös ammattioppilaitosten oppilaat viihtyivät aluksi koulussa, mutta viihtyvyys väheni kun oppilas siirtyi ylemmille vuosikursseille. - Huonoiten koulussa viihtyivät yläkoulun pojat. 8.- ja 9.-luokkalaisista yli neljännes vastasi, ettei viihdy koulussa. - Vastaajista vähintään 80 % tunsi olonsa koulussa turvalliseksi. - Yhdeksän kymmenestä nuoresta vastasi, että hänellä on ystävä, jonka kanssa voi puhua mieltä painavista asioista. Muistathan MLL:n adressit ja korusähkeet 4 Lapsemme 1/2009 MLL:ssa on jäsentä. Mediakasvatustukea kouluille MLL ja Asianajajaliitto ovat julkaisseet yhteistyössä opetusmateriaalin nuorten oikeuksista ja velvollisuuksista netissä. Materiaali on suunnattu yläkouluikäisille. Järjestöjen edustajat vierailevat kouluissa opastamassa oppilaita, opettajia ja vanhempia esimerkiksi tekijänoikeuksissa ja kunniansuojaan liittyvissä kysymyksissä. Lisätietoa mediakasvatus Sävellahja soi Ylen Entisten nuorten sävellahjassa soi nostalginen nuorisomusiikki. Maalis huhtikuussa sävellahjan keräyskohteena ovat MLL:n verkkotukarit eli jotka tarjoavat nuorille turvallista vertaistukea verkossa. Sävellahja soi Radio Suomessa lauantaisin klo Tutkimussäätiö jakoi apurahat MLL:n tutkimussäätiö on myöntänyt täksi vuodeksi yhteensä euroa seuraaviin väitöstutkimuksiin: TtM Ari Haaranen: Vanhempainryhmät lapsiperheiden terveyden edistämisessä Ryhmätoiminnan realistinen arviointi. TtM, potilasasiamies Jaana Inkilä: Lasten kaltoinkohtelun tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen liittyvä moniammatillinen yhteistyö. FM, kuvataiteilija Eija Riitta Parkkinen: Voiko kuvataiteilijan taideprojektissa käyttämä kuva-aineisto edesauttaa dysfasialasten kommunikaatiota ja itseilmaisua? KM Irene Rämä: Hiljainen tieto autismiopetuksessa. KM, FM Nina Saine: Ekapelin kuntouttavat vaikutukset lukivaikeusriskin omaavilla lapsilla. Tämän lisäksi jaettiin euron suuruinen Kauko Kouvalainen -tutkimusapuraha, joka myönnettiin KT, FM, Lto Liisa Granbom-Herraselle tutkimushankkeeseen: Sananlaskut kodin antamina eväinä kuulijan tulkinta ja kasvattajan tarkoite. Smokkijuoksijat tuottavat iloa liikuntatapahtumiin osallistujille ja keräävät rahaa hyvään tarkoitukseen. Mukana on joka vuosi tunnettuja henkilöitä maraton-valmennettavina, kuvassa Asko Kallonen. Tänä vuonna smokit juoksevat MLL:n hyväksi! UUDET JULKAISUT Ensimmäinen ruokavuosi Ravinto lapsen ensimmäisenä ikävuonna, rinta- ja pulloruokinta, ruokavalion laajeneminen, ruokatottumukset, vitamiinit ja kivennäisaineet, ruoka-allergia. Leikki-ikäisen ruokavuodet Energiantarve, ateriat ja välipalat, ruokahaluttomuus, ylipaino, suola, lisäaineet, vitamiinit ja kivennäisaineet. Oppaat ovat ilmestyneet myös ruotsinkielisinä. Koko A5, s. Hinta 1,40 euroa. Väh. 100 kpl 10%. Tilaukset. tai p ONNEA KULTAISEN ANSIOMERKIN SAAJILLE! Rouva Kristina Lahtinen Juupajoen yhdistys lastenhoitaja Irja Koivistoinen Varsinais-Suomen piiri tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen MLL Keskustoimisto perhepäivähoitaja Sirkku Lattu Lemin yhdistys lastenhoitaja Raija Tamminen Varsinais-Suomen piiri osastonhoitaja Aini Alatalo Haapaveden yhdistys emäntä Virpi Haimi Lappeenrannan vrsk yhdistys lastenhoitaja Päivi Kolehmainen Lappeenrannan vrsk yhdistys lastentarhanopettaja Ulla Lavaste Lappeenrannan vrsk yhdistys lastentarhanopettaja Ulla-Marja Lyytikäinen Lappeenrannan vrsk yhdistys lastenhoitaja Kirsi Martikainen Lappeenrannan vrsk yhdistys talouspäällikkö Markku Rasilainen Lappeenrannan vrsk yhdistys päiväkodin johtaja Pirjo Repola Lappeenrannan vrsk yhdistys ravitsemuspäällikkö Riitta Tikka Lappeenrannan vrsk yhdistys. Kultainen ansiomerkki myönnetään pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta, vähintään 15 vuotta kestäneestä työstä liiton hyväksi. Kuva: Smokkijuoksijat Pääsihteeri pohtii hyvinvoinnin paradokseja Köyhyys on lapsen kehityksen kannalta riski. Toisaalta aineellinen hyvinvointi lisää kokonaishyvinvointia vain tiettyyn pisteeseen asti: kun rahaa on liikaa, ongelmat lisääntyvät uudelleen. Tutkimustulokset viittaavat siihen, taloudellisesti erittäin hyvin toimentulevissa perheissä nuoret saattavat käyttäytyä samalla tavalla kuin erittäin köyhien perheiden nuoret - masennus, päihteidenkäyttö ja rikollisuus lisääntyvät. Aineellinen hyvinvointi ei siis automaattisesti tarkoita, että vanhemmilla on viisautta, aikaa, kärsivällisyyttä ja kiinnostusta, eikä taloudellinen niukkuus aina tarkoita sitä, että vanhemmat laiminlöisivät lastensa tarpeita. Vanhempi joka ei pysty tarjoamaan lapselleen kaikkea sitä, mitä luokkatovereilla on, saattaa kokea riistävänsä lapselta jotakin sellaista mitä lapselle kuuluu. Mutta lopputulos voikin olla päinvastainen: parhaiten pärjäävät ne lapset, jotka ovat oppineet odottamaan, ponnistamaan ja arvostamaan sitä mitä saavat. Onko siis niin, että lapsen oikeuksiin kuuluu myös oikeus jankuttaa, odottaa ja ponnistella, ja kun se oikeus riistetään lapselta, riistetään samalla oikeus kokea iloa ja kiitollisuutta? Uusia hankkeita Keskusjärjestön tämän vuoden uusissa hankkeissa keskitytään mediakasvatukseen, kiusaamisen ehkäisyyn ja uneen. Uudet projektit: Muksut ja media Finnish Internet Awareness and Safety Kiusaamisen ehkäisy alle kouluikäisten parissa Unikampanja Lisätietoa projekteista Anna toisenlainen lahja Kun vietät merkkipäivääsi, etkä halua lisää tavaraa, voit pyytää ystäviäsi lahjoittamaan lahjarahat MLL:lle lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Merkkipäivälahjoitus on helppo tehdä: pyydä ystäviäsi tekemään lahjoitus MLL:n tilille: Nordea ja kirjoittamaan tilisiirron viestiosaan oman nimensä, sinun nimesi ja merkkipäiväsi, esim. Maija Meikäläinen/Matti Mäkelä 50 vuotta. Ilmoitathan yhteystietosi p /Leila Mikkola tai sähköpostitse leila.mikkola(at)mll.fi. Lämmin kiitos kaikille, jotka tukivat MLL:n toimintaa viime vuonna! Lapsemme 1/2009 5

4 Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Olli otti ohjakset MLL:n uusi puheenjohtaja, professori Olli Simell halusi jo varhain lastenlääkäriksi. Lastenlääkärin vastaanottohuoneen leikkiautojen liuta vakuutti pienen pojan ammatin erinomaisuudesta. Onnea uuteen tehtävään, jännittääkö? MLL on minulle tuttu järjestö jo pitkältä ajalta, siinä mielessä ei jännitä. Mutta jonkinlaista huolta kannan siitä, että kaikki menisi hyvin. Puheenjohtajaksi tulo on tärkeä ratkaisu ja odotuksiin pitää vastata. Millaisen puheenjohtajan saamme? Aiempien johtotehtävieni perusteella ajattelen, että tasaisen, neuvottelevan ja ymmärtävän. Toivon olevani myös vapaaehtoisia ja toimihenkilöitä kannustava. Aika, jolloin tehtiin itse kaikki, on takana. Nyt pitäisi koettaa maksimoida ihmisissä oleva potentiaali, ja siihen ei ole muuta konstia kuin riittävän suuren kiitoksen jakaminen ja hengessä mukana oleminen. Mitkä olivat ensikosketuksesi liittoon? Vanhempani olivat MLL:n jäseniä. Lapsuudestani Jyväskylässä jäi erityisesti mieleeni liiton logo, joka loisti mainosvalon tavoin torin laidalla olevan kerrostalon katolla. Opiskeluaikanani professori Niilo Hallmanin oppipoikana tutustuin liittoon jonkin verran, mutta aktiivinen toimintani MLL:ssa alkoi 21 vuotta sitten Varsinais- Suomen piirin piirihallituksessa. Millaisena näet MLL:n roolin nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa? Tilanne on haastava, kun katsoo lastensuojelun koko kenttää ja ennen kaikkea varhaisen puuttumisen ideologiaa ja yritystä vaikuttaa lapsiperheiden asioihin. Maksamme 90-luvun lamasta yhä kovaa hintaa, ja jälleen on talouden laskukausi ja työttömyys kasvussa. Ehkäisevää työtä tarvitaan, jotta vältyttäisiin yhtä rajuilta seurauksilta kuin mitä lama-aika synnytti. MLL/Susa Junnola Mitkä ovat puheenjohtajakautesi suurimmat haasteet? MLL:ssa on käynnissä organisaatiouudistus. Uskon, että neuvottelulla ja rauhallisuudella uudistukseen löytyy oma selvä ratkaisu. Suuren haasteen asettaa perheiden kahtiajako menestyjiin ja niihin, joilla on entistä enemmän vaikeuksia. Tähän ongelmaan on pystyttävä käymään käsiksi varhain ja tehokkaasti. MLL:n haaste on myös se, ettei yhteiskunnallisessa päätännässä unohdettaisi lapsuutta. Lasten asiat on pidettävä jatkuvasti esillä. Mitä uutta haluat tuoda liiton työhön tai toimintaan? Pitkään tutkijan työtä tehneenä katsoisin, että näyttö MLL:n työn vaikuttavuudesta pitäisi saada nykyistä varmemmalle pohjalle. Projektityyppisen toiminnan suuri pulma on, että se jää usein itsearvioinnin varaan. Jokin toimintapa voi tuntua hyvältä, mutta pitäisi kyetä näyttämään, että jos panokset ovat tällaiset, tämä on se hyöty, mitä niistä saadaan. Siksi kohdentaisin dokumentaatioon lisää voimia. Miten voit käyttää osaamistasi ja tietämystäsi lastentautiopin professorina liiton hyväksi? Lastentautiopin-nimike vaivaa minua hieman, sillä eiväthän lastenlääkärit mitään tautiopin harrastajia ole. Muissa kielissä käytetään nimikettä pediatrics, joka on kattavampi nimitys lasten asioiden hoitamisesta. Edeltäjäni Tuula Tamminen oli loistava siinä, ettei hän rajoittunut las- tenpsykiatriaan, vaan hoiti hienosti koko kenttää. Näen lastentautiopin laajana alueena, jossa sairaudet on yksi tärkeä osa, mutta lastenlääkärin työhön liittyy velvoite ja halu viedä lasten asioita eteenpäin laajasti. Miksi halusit lastenlääkäriksi? Se oli mielessäni jo varhain. Tätini toimi neuvolassa lastenlääkärinä ja piti kotonaan myös yksityisvastaanottoa. Hänen vastaanottohuoneensa leikkiautoineen teki pieneen poikaan lähtemättömän vaikutuksen. Ajattelin, että tämäpä se vasta on jotain. Aloittaessani lääkäriopintoja oli juuri opittu tekemään sydämen avoleikkauksia, kirurgia oli pop ja kiinnostuin siitä itsekin. Valmistumisen lähestyessä tunsin kuitenkin lasten asiat kutsumuksekseni. Millaisesta perheestä olet ja millainen on oma perheesi? Isäni oli metsänhoitaja, joka reissasi paljon. Metsät ja metsässä olo tulivat minullekin hyvin tutuiksi, sillä pääsin usein noille retkille mukaan. Äitini oli lapsuuteni kotona. Omassa huushollissamme, isossa omakotitalossa Raisiossa meitä on jäljellä kaksi, kun neljä poikaamme ovat lentäneet maailmalle. Lapsenlapsia on viisi, joista viimeisin on tyttö! Vaimoni kanssa meillä on yhteinen harrastus, työmme, joka on mittava diabeteslasten hoitoa koskeva tutkimusprojekti. Olemme tehneet tutkimustyötä naapurihuoneissa jo parikymmentä vuotta. Liikeneekö aikaa harrastuksiin? Minulle tutkimus on harrastus ja toinen hyvä sellainen on lastensuojelu. MLL:n puheenjohtajan tehtävät - Johtaa ja seuraa liiton toimintaa sekä tukee toiminnan kehittämistä. - Johtaa liittohallituksen työskentelyä. - Toimii pääsihteerin esimiehenä. - Toimii MLL:n näkemysten viestinviejänä julkisuudessa. - Luottamustoimi kestää kerrallaan kolme vuotta. Aiemmat puheenjohtajat ylihoitajatar Sophie Mannerheim ( ) arkkiatri Arvo Ylppö ( ) professori Niilo Hallman ( , , ) dosentti Ilkka Väänänen ( , 1976) professori Kauko Kouvalainen ( ) professori Tuula Tamminen ( ). Siskot osaksi Oulun neuvolapalveluja M LL:n Pohjois-Pohjanmaan piirin Siskot-projektissa kehitettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella vuosina toimintamalli oululaisille alle 21- vuotiaille ensimmäistä lastaan odottaville erityistuen tarpeessa oleville äideille. Viime vuonna toiminta siirtyi osaksi Oulun kaupungin neuvolapalveluja. Siskot-toiminnan tavoitteena on tukea nuoria ensisynnyttäjiä ikään ja äitiyteen liittyvissä haasteissa, joihin nivoutuu monenlaisia riskitekijöitä, kuten suunnittelematon raskaus, raskauteen ja synnytykseen liittyvät pelot, mielialan vaihtelut tai läheisten vähäinen tuki. Äitejä autetaan tarjoamalla vertaisryhmiä, henkilökohtaisia tapaamisia sekä tukihenkilöitä. Uusimpana tukimuotona on isäryhmä. Siskot-ryhmän ohjaajina toimivat terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä. Ensihaastattelussa kartoitetaan äitien tuen tarve. Ryhmään valitaan 5 7 äitiä. Kokoontumiset alkavat 2 3 kuukautta ennen vauvan syntymää ja jatkuvat kunnes vauva on muutaman kuukauden ikäinen. Ryhmä kokoontuu kaikkiaan 24 kertaa. Vertaisryhmätoiminnan teemoja ovat muun muassa synnytys ja vauvan hoito, oma jaksaminen sekä vanhemmuuden voimavarat. Ryhmissä käydään läpi omaa elämänhistoriaa, rohkaistutaan keskustelemaan raskauden ja äitiyden aikaisista muutoksista sekä omista valmiuksista äitinä. Jokaiselle äidille varataan aikaa myös vähintään kolmen henkilökohtaiseen tapaamiseen ryhmänohjaajien kanssa. Tapaamiset toteutetaan kotikäynteinä, ja niihin voivat osallistua myös lapsen isä tai muut läheiset. Äitien on mahdollista saada myös tukihenkilö. Tukisiskot ovat Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita. Palautteen perusteella äidit ovat kokeneet erityisesti vertaisryhmään osallistumisen tärkeäksi. Se on vähentänyt yksinäisyyttä, epävarmuutta äitinä ja synnyttänyt uusia ystävyyssuhteita. Äidit kertovat saaneensa tukea, kannustusta ja uutta tietoa. Ryhmän toiminta pienensi myös äitiysneuvoloiden terveydenhoitajien huolta nuorten äitien pärjäämisestä. Siskot-toimintamallin vakiintuminen osaksi kaupungin neuvolapalveluja onnistui järjestön toimijoiden ja kaupungin neuvolatyöntekijöiden erinomaisen yhteistyön ansiosta. Toimintamallissa on keskeistä asiakaslähtöisyys ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen eli nuorten äitien tarpeisiin sopeutetut tukimuodot. Toiminnan taustalla on kunnioitus nuoria vanhempia ja heidän elämänvalintojaan kohtaan. Lisätietoja: projektipäällikkö Eeva-Maija Strand, p , 6 Lapsemme 1/2009 Lapsemme 1/ Antero Aaltonen

5 LIISA UUSINIITTY Kuvat LAURA VESA, MARI MÄNNIKKÖ, KAISA SIRÉN Isältä ei juuri kysellä, miten hän jaksaa. Kannattaisi kysyä useammin, sillä isillä olisi paljon sanottavaa isänä olemisesta. Isällä on asiaa Mannerheimin Lastensuojeluliitto järjesti kaikille alle 18-vuotiaiden lasten isille avoimen nettikyselyn. Kyselyyn vastasi 936 isää, joista valtaosa ikävuoden väliltä. Kyselyn toteuttaja oli Sosiaalikehitys Oy ja kokoaja Maija Säkäjärvi. I sät kokevat tulleensa kohdelluksi tasavertaisesti äidin kanssa lasten harrastuksissa, päiväkodissa ja koulussa. Neuvolassa sitä vastoin on peiliin katsomisen paikka: isistä puolet tuntee, ettei heitä noteerata, kun terveydenhoitaja keskittyy puhumaan äidin kanssa. Isät kokevat tulleensa sysätyksi kaapin taakse. Yli puolelta isistä ei ole neuvolassa koskaan kysytty, kuinka he voivat. Kokemukset käyvät ilmi isille tehdyssä avoimessa nettikyselyssä. Isät kokevat, että parisuhde joutuu koetukselle, kun perheeseen syntyy lapsi. Läheisyys puolisoon voi heiketä, mutta lasta ei silti koeta eron syyksi. Päinvastoin lasten takia ollaan valmiit sinnittelemään mahdollisimman pitkään. Vanhempien kannattaisi selvityksen mukaan nipistää itselleen myös kahdenkeskistä aikaa. Vaikka yhteinen aika tuntuu sillä hetkellä olevan lapsilta poissa, se kannattaa. Vanhempien hyvinvointi ja hyvä keskinäinen vuorovaikutus koituu aina lasten parhaaksi. Isät pohtivat paljonkin vanhemmuuttaan, jaksamistaan ja perheen talouteen liittyviä asioita. Heitä huolettaa, ovatko he isäksi riittävän hyviä. Suurinta iloa he saavat nähdessään lastensa kasvavan ja kehittyvän. Arkinen yhdessäolo ja lasten vilpitön, pyyteetön rakkaus ovat valtava voimavara. Toimiva yhteys lasten äitiin auttaa eron kokeneita isiä jaksamaan. Jaksamista lisää myös isän fyysinen kunto, jonka vaalimiseen vain pitäisi löytyä aikaa. Yli puolet isistä ei tunnu kaipaavan ulkopuolista tukea isänä olemiseen. He keskustelevat puolison, sukulaisten ja työkavereiden kanssa. Sitä vastoin kuntien, seurakuntien ja järjestöjen isille ja lapsille järjestettävä toiminta otettaisiin ilolla vastaan. Mieluisimpia ovat yhteiset kerhot ja retket. Kokkikerho ja käsillä tekeminen mainitaan yhtenä toimintamuotona. 8 Lapsemme 1/2009 Lapsemme 1/2009 9

6 Tyttären kehitystä on Aapon mielestä mielenkiintoista seurata. Tyttäret määräävät tahdin Pyykkikone ja astianpesukone hyrräävät raisiolaisessa kerrostalokodissa. Isä, Mika Salonen, 32, ehtii hetkeksi istahtaa. Tyttäret Nella, 4, Mea, 6, Tessa, 8, katselevat televisiosta lastenohjelmia, ja Tinja, 13, on omissa harrastuksissaan. On menossa vuoroviikko, jolloin lapsen asuvat isän luona. Kaksi vuotta sitten eronnut Salonen asuu lastensa äidistä parin kilometrin päässä. Tyttärien hoito ja huoltajuus sujuvat sutjakkaasti, sillä koulut ja hoitopaikat ovat melkein kodin vieressä. Kuinka jaksat? Tällä hetkellä hyviä päiviä on enemmän kuin huonoja. Avioeron jälkeinen aika oli melkoista rämpimistä. Ei riittänyt että suunnittelisi päivän etukäteen, piti keskittyä seuraavaan tuntiin, teknisellä alalla projektipäällikkönä työskentelevä Mika kertoo. Perheen arki muodostuu aika lailla itsestään. Tyttärien kanssa laitetaan yhdessä ruokaa ja siivotaan paikat. Tytöt askartelevat mielellään, ja heillä on tarvikkeet keittiössä omilla paikoillaan. Kun elämä on muutenkin hektistä, Mika on päättänyt, ettei hän tee tyttärien kanssa kotioven ulkopuolella kovin paljon sellaista, mikä ei tuottaisi myös hänelle itselleen iloa. Käymme uimassa, koska se on kaikkien mielestä kivaa. Itse en pääse juuri uimaan, koska pienimpiä lapsia pitää vahtia, mutta on kiva katsella, kun tytöt tykkäävät olla vedessä. Mika ei vaivaa itseään ajatuksella, että hänen pitäisi olla enemmän lastensa kanssa. Hän tuntee olevansa lasten arjessa ja tarvittaessa heidän lähellään. 10 Lapsemme 1/2009 Lapsilla on kaksi kotia. Tuntui hyvältä, kun olimme hoitoviikkoni aikana syömässä lasten äidin luona ja nuorin sanoi, että lähdetään jo kotiin. Hän ei koe olevansa luonani kylässä. Koulujen, neuvolan tai sosiaaliviranomaisten kanssa Mikalla ei ole ollut vaikeuksia. Hän sanoo olevansa sosiaalinen tyyppi, joka on tottunut tulemaan ihmisten kanssa toimeen ja saamaan suunsa auki. Hyvä isyys muodostuu Mikan mielestä arjen pikku siruista. Aika on hänestä tärkein: hyvä isyys on jatkuvaa läsnäoloa. Neljän tyttären isältä vaaditaan erilaista isyyttä, sillä 13-vuotiaassa alkaa jo ol- la aikuismaisia piirteitä. Nelivuotias taas on vaarassa jäädä vauvan-asemaansa. Täytyy välillä tsempata itseään, jotta pysyisi tasapuolisena. Naiselliset konstit tunnutaan ottavan käyttöön jo pienestä, Mika nauraa. Lapsilleen Mika haluaisi antaa vahvan itsetunnon. En pysty olemaan puskurina välissä, jotta he säästyisivät elämän kolhuilta, mutta toivon heillä olevan niin vahvan itsetunnon, että se auttaa heitä kestämään. Lasten pitäisi nähdä myös isänsä heikkona. Jos isä on liian täydellinen, lapsi on aika avuton aikuisuutensa kynnyksellä. Isät tietävät, mikä isiä kiinnostaa MLL:n isäkyselystä käy ilmi, että isätoiminnalle on selvä tilaus, ja monissa MLL:n piireissä asiaan on jo tartuttu. Esimerkiksi Varsinais-Suomen, Kainuun ja Keski-Suomen piireissä on jo kauan ollut erilaista isätoimintaa sekä paikallistasolla että yhteistyössä kuntien kanssa, kertoo MLL:n lapsi- ja perhetoiminnan päällikkö Anne Viinikka. Isätoiminnan haasteet kytkeytyvät Viinikan mielestä koko MLL:n toimintaan. Miehiä pitäisi kerta kaikkiaan saada mukaan naisvaltaiseen järjestötyöhön. Kunnissa ja monissa järjestöissä on ollut tapana, että naiset suunnittelevat toimintaa miehille. Nyt haluaisimme jo suunnitteluvaiheeseen miehiä mukaan. He voivat itse parhaiten ideoida miesvetoista, miesenergialla etenevää tekemistä lapsille ja perheille. MLL haluaa olla koko perheen järjestö, niin että myös isät voisivat osallistua itselleen luontevalla tavalla. Viinikan mielestä isätoiminta ei ole alue, jonka kehittäminen on pelkästään rahasta kiinni, vaikka hankerahaa kaivataankin. Monia ideoita on jo nyt kypsyttelyasteella. Maalaisjärjellä pärjää Muutaman kuukauden ikäinen Matilda tuhisee isänsä Aappo Mikkosen, 25, sylissä. Nukuttaa ja nälättää. Tottuneesti Aappo tarjoaa lapselle tuttipullosta lisäravintoa. Elämäni ei kertaheitolla muuttunut oikeastaan miksikään. Korkeintaan tavaramäärä kasvoi. Piti hankkia uudet vaunut vaikkei paljon muuta ostettukaan. Saatiin kierrätysperiaatteella tutuilta kaikenlaista tavaraa, Ruovedellä fysioterapeuttina työskentelevä Aappo kertoo. Aappo on naimisissa keuruulaisen koulutoverinsa Mirvan kanssa, ja lapsi kuului nuoren parin suunnitelmiin. Oli myös itsestään selvää, että hän osallistuu vauvanhoitoon ja taloustöihin. Aappo piti parin viikon hoitovapaan, ennen kuin palasi päivätyöhönsä. Työpäivä kestää yhdeksästä viiteen. Omassa elämässä suurin muutos on siinä, että unen laatu on muuttunut. Nukkuu herkemmin ja säpsähtää hereille. Lapsi on vielä niin pieni, että se nukkuu paljon. Silloin voi itsekin nukkua, Aappo huomauttaa. Nuorempana Aappo harrasti jalkapalloa, mutta sanoo oman liikkumisensa olevan nykyään hyötyliikuntaa ja vaunulenkkeilyä. Kun Matilda syntyi, lehdet kirjoittivat Islannin talouskriisistä ja ties mistä uhkista. Aappo sanoo, ettei juuri murehdi maailman menoa. Silloinhan ei uskaltaisi tehdä mitään. Hän on kasvanut seitsenpäisen sisarusparven viidentenä. Isän mallin hän uskoo saaneen kotoaan. Isällä oli aina tekemistä ja projekteja. Kun isä muurasi takkoja, olimme sementtiä sekoittamassa tai ehkä se oli enemmän säheltämistä, mutta saimme olla mukana. Aappo haluaisi olla tyttärelleen reilu ja rehti sekä rajoja asettava isä. Hän opettaisi myös Matildalle selviämisen perustaidot, ettei tämä kotoa lähtiessään olisi aivan pihalla. Käydessään Mirvan kanssa neuvolassa Aappo ei muista, että häneltä olisi kyselty vointia ja tai jaksamista. Istuin ja katselin ja olin henkisenä tukena. Olisi tietysti ollut hyvä, jos minultakin olisi jotain kysytty. Isäryhmiin Aappo ei tunne tarvetta. Isyydestä hän pystyy keskustelemaan tuttavien kanssa. Sisaruksillakin on jo yhteensä seitsemän pienokaista. Kasvatuksessa uskon pärjääväni käytännön maalaisjärjellä. Isätoiminta ei sinänsä olisi huono idea. Mihin kellonaikaan sellaista vain voisi järjestää? Päivällä sinne ei pääse, kun on töissä. Tyttären kehitystä on Aapon mielestä mielenkiintoista seurata. Jo nyt lapsi etenee huimin harppauksin. Aapon ollessa kahden päivän kurssilla Helsingissä Matilda oli oppinut tarttumaan esineisiin. Retkeilemme mielellämme, ja Matilda on jo kulkenut kantorepussa mukana. Odotan kovasti aikaa, jolloin Matilda alkaa ymmärtää ympäristöään ja tutkia itse asioita. Retkistä tulisi yhteistä puuhaa ja toivottavasti Matildalle yhtä mieluisaa, kuin meille. Lapsemme 1/

7 Onnellinen koti-isä Kun tapasin vanhoja poliisikavereita, sanoin heille, että teen tuhat kertaa raskaampaa työtä kuin te, nauraa rovaniemeläinen Jari Karjalainen, 50. Hän on kolmen pojan koti-isä. Jari jäi Helsingin poliisilaitokselta virkavapaalle kun lapsista Aarni, 17, syntyi. Perhe muutti Pieksämäelle, josta Jari on kotoisin. Myöhemmin muutettiin vaimon kotipuoleen Rovaniemelle. Oli sellainen tunne, että lapset on hyvä kasvattaa pienellä paikkakunnalla. Kolme vuotta myöhemmin syntyi Aleksi, 14. Kun nuorin, Eelis, 12, oli parivuotias, vaimo meni töihin. Laskimme pärjäävämme yhden ihmisen tuloilla. Myimme Helsingissä kaksion ja saimme samalla hinnalla omakotitalon Rovaniemeltä. Jarin radikaali ratkaisu ei ole kaduttanut häntä päivääkään. Sukulaisille ja tuttaville hän on joskus joutunut selittelemään. Monet ovat sanoneet, että tekisivät samoin, mutta heillä ei ole siihen varaa. On paljolti valintakysymys, mihin on varaa. Isot tulot saa kevyesti menemään. Jari ei ole huomannut, että häntä olisi kohdeltu huonosti sen kummemmin neuvolassa kuin koulussa. Päinvastoin. Lääkäri kysyi kerran neuvolassa, että miten isä jakselee. Hämmästyin niin, että tokaisin että mitä se tähän kuuluu. Jari on tietoisesti valinnut erilaisen isän mallin, kuin mitä hänen isänsä sukupolven miehet edustavat. Lääkäri kysyi kerran neuvolassa, että miten isä jakselee. Hämmästyin niin, että tokaisin että mitä se tähän kuuluu. He ovat sitä polvea, joka ei koskaan tiskannut, pyykännyt eikä vaihtanut lapselle vaippoja. Myös heidän huumorinsa on minulle vierasta. He saattavat nauraa, jos lapsi kompuroi ja satuttaa itsensä. Toisaalta he ovat myytyjä, kun lapsi ottaa heitä kädestä. Omaa isyyttään pohtiessaan Jari sanoo antaneensa poikiensa mennä. Hän ei ole suostunut ottamaan käteensä kasvatusoppaita. Isä voi tehdä virheitä eikä osaa aina olla oikeudenmukainen, mutta lasten on syytä oppia sietämään pettymyksiä. Poikien kasvun seuraaminen tuottaa isälle iloa, jos kohta vaivaakin. He harrastavat monipuolisesti liikuntaa ja musiikkia. Isästä on tullut vastoin periaatteitaan autokuski: Olen sanonut, että Rovaniemellä on niin lyhyet etäisyydet, että harrastamaan pääsette polkupyörällä, mutta samalla tavalla minä istun autossa ja odotan heitä kuin muutkin vanhemmat. Jari sanoo toisinaan pohtineensa, onko hän riittävän hyvä isä ja tehnyt suorat päätelmät. Ei heillä parempaakaan ole. En ryyppää kotona enkä tupakoi, joten en ainakaan anna heille huonoja malleja. Olen kotona, kun pojat tulevat koulusta. Kun illalla käyn katsomassa, miten he nukkuvat rauhallisina sängyssään, olen varma että olen aikoinani valinnut oikein. Tunnen olevani maailman onnellisin isä. Tekemistä pitää olla Kymmenen vuotta isä lapsi-kerhoa vetäneen Tarmo Mäkeläisen ryhmässä on puuhailtu äitienpäiväkortteja, avaimenperiä ja muuta mukavaa. Isät ja lapset ovat tutustuneet poliisi- ja pelastuslaitoksiin, käyneet veturitallissa sekä leiponeet pullaa ja pitsaa. Ohjelman täytyy kiinnostaa sekä isiä että lapsia, Mäkeläinen korostaa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Salon yhdistyksen ylläpitämässä kerhossa käy keskimäärin 12 isää ja heidän mukanaan 1 3 lasta. Tehokkaimmin tieto on Mäkeläisen mukaan kulkeutunut suusta suuhun: työpaikoilla ja kodeissa on puhuttu kerhosta. 10-vuotiaan tytön ja 12-vuotiaan pojan isänä Mäkeläinen tietää, mikä lapsia kiinnostaa. Askartelun pitää olla sellaista, että viisivuotiaskin pysyy mukana tunnin, puolitoista. Muuten homma menee juoksenteluksi. Isät ja lapset tarvitsevat nimenomaan toimintaa. Pelkkien keskustelukerhojen varaan isä lapsi-toimintaa ei Mäkeläisen mielestä kannata perustaa. Keskustelu syntyy luontevasti askartelun ja retkeilyn oheisjutteluna. Kun kerhossa käy tarpeeksi kauan, ryhmässä voidaan jutella luottamuksellisestikin. Projektipäällikkönä työskentelevä Mäkeläinen kantaa huolta niiden isien puolesta, joita isä lapsi-toiminta ei ole tavoittanut. Malli pitäisi luoda niin helpoksi, että kuka tahansa voisi tuntea kerhon omakseen. Kenenkään ei tarvitse pelätä, että siellä pitäisi ruveta kertomaan elämäkertaansa. alk. 4 kk alk. 8 kk 15 kk - 3 v Mitä enemmän hampaita suussa, sitä isompia paloja purkissa. ISO PILTTI on tehty varta vasten isommalle lapselle. Ruoka sisältää isompia paloja, enemmän makua ja on turvallinen vaihtoehto kasvavan lapsen tarpeisiin. ISON PILTIN rasvakoostumus on tasapainoinen. Se on myös vähäsuolainen, säilöntä- ja väriaineeton. Valikoimassa on kuusi herkullista makua pikku lasten suosikkiresepteistä, kaikki Suomessa valmistettuja. Piltti tukee Mannerheimin Lastensuojeluliiton työtä lapsiperheiden hyväksi. 12 Lapsemme 1/2009 Lapsemme 1/

8 Puheenjohtajalta Lapset, isät ja isoisät Lapsella on oikeus leikkiin, turvaan ja iloon. MLL auttaa vanhempia kasvattamaan ja suojelemaan lapsia ja iloitsemaan heistä. Tue MLL:n paikallista työtä osallistu lipaskeräykseen lahjoita keräystilille soita keräyspuhelimeen (10,10 e + pvm) tai (5,01 e + pvm) Lue lisää MLL:n toiminnasta Turvallinen lapsuus jokaiselle Keräyslupa OKH597A Perinteisessä perheessä äiti on lapsen lähin aikuinen. Lähes huomaamatta on kuitenkin tapahtumassa iso yhteiskunnallinen muutos, kun isät ovat entistä tiiviimmin liittyneet perheiden ja lasten arkeen, oikeasti osallistumaan lapsen elämään. Pohjaa on yhteiskunnassa luotu hyväksymällä isät mukaan synnytykseen, kokemaan lapsen ensi hengenvedot, pehmeän ihon ensi kosketus, tuntemaan lapsen syntymän todellisuus. Muodostuva isä-lapsi -side on useimmiten vankka niin kuin pitääkin. Monet yhteiskunnalliset muutokset ovat lisänneet isien kotona vietetyn ajan määrää ja siten isän merkitystä myös lapsen kannalta. Mikä kuitenkin jarruttaa niin sitkeästi isien roolin muuttumista perheissä? Onko osa syistä myötäsyntyisiä, jo varhaislapsuuteen liittyviä normaaleita ilmiöitä? Tutkimukset viittaavat siihen, että lapsen sukupuolen mukaisiin eroihin saattaisi vaikuttaa jo ensi elinkuukausien aikana esiintyvä hormonitoiminnan voimakas mutta lyhytkestoinen vilkastuminen, ns. minimurrosikä. Tässä minipuberteetissa tyttöjen ja poikien hormonitoiminnan erot ovat suhteellisesti yhtä suuria kuin oikeassakin murrosiässä, vaikka todelliset hormonipitoisuudet ovat luonnollisesti oikeaa murrosikää paljon alhaisemmat. Jos jätetään niin tytöille kuin pojillekin korvaamattoman tärkeä ikioma pehmolelu ja nönnö-rievut pois laskuista, jo pienten poika- ja tyttövauvojen toiminta ja kiinnostuksen kohteet eroavat toisistaan selvästi. Poikia kiinnostavat lähes poikkeuksetta autot, junat, sähkö- ja muut nappulat ja kaikenlaiset mekaaniset lelut. Suuri osa pojista on raisuja liikkujia, piehtaroinnin suosijoita, aina menossa. Tyttöjen maailmaan puolestaan kuuluvat nuket, eläinlelut ja muut hoivaa vaativat otukset, ja tyttöjen liikunnallisuus on keskimäärin vähäisempää. Sukupuolten väliset erot tuntuvat vain lisääntyvän pallero- ja kouluiässä. Ekaluokalla voikin sitten jo tossujen töminästä päätellä, onko liikkuja tyttö vai poika. Mannerheimin Lastensuojeluliiton lähivuosien yhtenä suurena haasteena on saada isät entistä tiiviimmin mukaan liiton ja paikallisyhdistysten toimintaan ja tukea isien ja isoisien roolia kotona ja lasten elämässä. Vaikka minipuberteetti ja erityisesti oikea murrosikä muovaavat miesten sosiaalisia ja muita peruspiirteitä, me miehet voimme vaikuttaa paljon näihinkin asioihin - isien ja isoisien panos kotona ja lasten ja lastenlasten jokapäiväisessä elämässä on tosi arvokas! Toivotan kaikille lukijoille antoisia yhdessäolon hetkiä! Olli Simell professori Lapsemme 1/

9 VILLE VANHALA Kuva ANTERO AALTONEN Peli lapsen mukaan Ikärajasuositukset ja sisältösymbolit opastavat video- ja tietokonepelien ostajia. Vastuu siitä, mitä peliä lapsi pelaa, on kuitenkin vanhemmilla. L apset sukeltavat virtuaalipelien maailmaan jo hyvin nuorina. Mitä pienempi lapsi on kysymyksessä, sitä suurempi on vanhempien vaikutus siihen, mitä virikkeitä lapsi pelaamalla saa. Suomessa myytävissä video- ja tietokonepeleissä noudatetaan yleiseurooppalaista ikärajaluokittelu- ja merkintäjärjestelmää (PEGI). Viime kädessä vastuu siitä, minkälaisia pelejä lapsi pelaa, on kuitenkin vanhemmilla, toteaa Valtion elokuvatarkastamon ylitarkastaja Maarit Pietinen. PEGI-järjestelmässä on kaksi toisiaan täydentävää osaa: ikärajaluokittelu 3+, 7+, 12+, 16+ ja 18+ ja pelien sisältöä kuvaavat symbolit, jotka kertovat pelien sisältämän haitallisen aineiston laadun. Vain 18+ on sitova ikäraja. Muut ovat suosituksia. Kuluttajien, eli tässä tapauksessa vanhempien ja muiden pelejä lapsille ostavien, on syytä muistaa, että myös suositusikärajat kuvaavat pelien rajuutta. 16+-peleissä voi olla jo hyvin väkivaltaisia osioita. Lasten kehitystahdissa ja olosuhteissa on suuria eroja, joten siinäkin mielessä vanhempien vastuu pelien valinnassa korostuu. Enemmän opetuspelejä Kaikkein nuorimmille suunnatuissa peleissä on yksinkertaisia tehtäviä, jotka kehittävät lasten havainnointikykyä ja motoriikkaa. Englanninkielisten pelien on todettu kehittävän myös lasten kielitaitoa. Nykyään on myös opetuspelejä, joita pitäisi saada mielestäni käyttöön enemmän. Tämän päivän lapset oppivat paljon asioita pelien tarjoaman toiminnan ja osallistuminen välityksellä, Pietinen tähdentää. Jos lapsi saa kuitenkin pelattavakseen suositusten vastaisen, mahdollisesti itselleen haitallisen pelin, lapsen kehityskin saattaa saada ei-toivottuja suuntia. Kokeellista tutkimusta esimerkiksi äärimmäisen väkivallan vaikutuksesta lapsiin ei eettisten syiden vuoksi voi tehdä. Monissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että matkimalla oppivaan lapseen tarttuvat myös ei-toivotut käyttäytymismallit helposti. Aggressioon taipuvainen ihminen myös hakee tietoisesti aggressiivisuuteen painottuvia pelejä. Väärissä käsissä Tunnetuimpia ja suosituimpia 18+- ikärajan pelejä on rikollismaailmaan sijoittuva väkivallalla kyllästetty GTA-pelisarja. Ikärajasta huolimatta peli on suosiossa myös alakouluikäisten keskuudessa. GTA-pelit ovat esimerkki siitä, miten ikärajoituksella määriteltyjä pelejä päätyy kaikesta huolimatta liian nuorten lasten käsiin, Pietinen kertoo. Se, kenen välityksellä kielletty peli lapselle päätyy, on arvailun varassa. Oletettavaa kuitenkin on, että hankinnoista vastaavat vanhemmat. Jos kauppa myy 18+-pelin alaikäiselle, myyjä syyllistyy rikokseen. Laki ottaa kantaa vain pelien julkiseen esittämiseen ja levittämiseen. 18+-pelin luovuttaminen alaikäiselle ei ole rikos, mutta moraalisesti se on väärin. Pelimyyjiltä saatujen viestien mukaan ostotapahtumaan puuttuminen silloin, kun epäillään pelin päätyvän aikuisen välityksellä alaikäiselle, mielletään tunkeiluksi, sanoo Pietinen. Peliviidakko verkossa Internetin online-pelit tulkitaan tilausohjelmapalveluiksi, ja ne on vapautettu pakollisesta ennakkotarkastuksesta. Osa verkkopeleistä on kuitenkin ilmoitettava elokuvatarkastamoon ja niihin on liitettävä ikärajasuositus. Pelitarjonta laajenee Professori Frans Mäyrä kehottaa vanhempia koeajamaan lapsille ostettavat pelit. Valtavirran pelitarjonta on pitkään toistanut samoja menestyskaavoja, ja väkivaltakuvastoa käyttävät toimintapelit ovat saaneet kohtuuttomasti huomiota. Onneksi nyt on näkyvissä merkkejä pelien kirjon laajenemisesta, sanoo professori Frans Mäyrä Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitokselta. Verkosta ladattavia pieniä pelejä on saatavilla yhä enemmän, ja niissä on myös kokeellisempia sovelluksia. Omien pelien ja pelihahmojen kehittämiseen on yhä helppokäyttöisempiä työkaluja, joten lapset ja nuoret voivat kasvattaa pelien parissa omaa taiteellista ja teknistä luovuuttaan. Uudella pelisukupolvella onkin erinomaiset edellytykset kehittyä oma-aloitteisiksi ja rohkeammin toimiviksi yksilöiksi. Sopivan vaikeaa Professori Mäyrän mukaan pelien PE- GI-symbolit tunnetaan verrattain hyvin, mutta parantamisen varaakin on. Sokea symboleihin tuijottaminen ei riitä vastuulliseen vanhemmuuteen. Jokainen lapsi on yksilö, jonka kehitystason, herkkyyden ja tunne-elämän vanhemmat tuntevat parhaiten. Pelit on yleensä rakennettu haastaviksi ja toimivuudeltaan sellaisiksi, että ne tarjoavat mahdollisuuksia erilaisten taitojen kehittämiseen. Vaikeustaso ja ikärajaluokittelu eivät aina osu yksiin. Liian helppo peli menettää äkkiä mielenkiintonsa. Lasta ei tulisi turhaan suojella epäonnistumisilta. Vanhempien olisikin syytä pelata lapsille ostamiaan pelejä itse. Siten selviää, onko pelimaailma ja sen toiminnot omalle lapselle sopivia. Mikä on PEGI? Suomessa suurimmassa osassa peleistä noudatetaan yleiseurooppalaista ikärajaluokittelu- ja merkintäjärjestelmää Pan European Game Information (PEGI). PEGI-luokittelu perustuu arviointilomakkeeseen, jonka avulla pelin valmistaja arvioi itse pelinsä. PEGI-järjestelmän toimeenpanijat, alankomaalainen MIcam tai VSC (Video Satndards Council) Isosta-Britanniasta tarkistavat vielä ennen ikä- rajan hyväksymistä 16+ ja 18+-pelien kohdalla ikärajan oikeellisuuden. Alempien ikärajojen 3+,7+ ja 12+ kohdalla valvonta on jälkikäteistä ja pistokokeisiin ja kuluttajien valituksiin perustuvaa. Niiden pelien osalta, joita ei ole PEGI-luokiteltu, noudatetaan soveltuvin osin elokuvien ikärajaluokituksen perusteita. 16 Lapsemme 1/2009 Lapsemme 1/

10 Tavoitteena on suojella lapsia mahdollisilta verkkopelien haitoilta, joten erilaiset opetus-, äly-, ja ns. mini- ja selainpelit on rajattu ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle. Käytännössä verkosta löytyvät kaikki samat pelit kuin kauppojen hyllyistäkin ja verkkolevityksen kontrolloiminen on erittäin vaikeaa. Verkossa peliviidakko saa siis rehottaa varsin vapaasti, erityisesti ns. vertaisverkoissa. Ylitarkastaja Pietinen muistuttaa, että pelit saattavat aiheuttaa riippuvuutta myös lapsille. Luonnollisesti joku uusi peli kiehtoo ja pelaaminen hetkellisesti yltyy, kun pelissä yritetään menestyä. Kohtuuttomuuksiin pelaaminen menee silloin, kun elämää aletaan elää pelin ehdoilla. Yksi oire siitä voi olla esimerkiksi se, että lapsi lipeää ulos normaalista vuorokausirytmistä. Oikeat pelit eivät ole pahasta, mutta pelaamisessakin on säilytettävä järkevät mittasuhteet. Jyrkkä ei alaikäisille Kotkan GameStopin myyjä Sami Piispanen kertoo, että alaikäiset yrittävät jatkuvasti ostaa myös itse 18+-pelejä. Nuorten keskuudessa suosittuja ovat varsinkin GTA-pelisarjan taistelu- ja autopelit. Kun itse tietää, minkälaisia kyseiset pelit ovat, niin niitä ei todellakaan myy alaikäisille. Hurjan sisällön vuoksi niitä ei sovi suositella edes kaikille aikuisille. Myös sellaisissa tapauksissa kannattaa Piispasen mukaan olla tarkkana, kun nuoren oloiset vanhemmat tulevat ostamaan lapselleen 18+-luokituksen pelejä. Joskus, kun on selvittänyt asiakkaalle pelin sisältöä, kyseinen peli on vaihtunut hieman kevyempään versioon. Pelien myyjän mielestä pelien merkinnät ajavat asiansa ja kertovat oleellisen myös pelien sisällöstä. Jos malttaa vähän katsoa pakkausta, niin ei jää epäselväksi, minkä lajin peli sen sisällä on. Lisätietoja video- ja tietokonepeleistä ja niiden merkinnöistä: ja syrjintää kiroilua Uutuus viehättää 15-vuotiaat Niko Hannula ja Tuomas Pulkkinen pelaavat innokkaasti Kotkan Game Stopin asiakaskonsolilla. Ruudussa kulkee Lego Batman-peli, jonka ikäsuositus on 7+, mutta se ei nuorten peli-intoa laimenna, pikemminkin päinvastoin. Alhaisesta ikäsuosituksesta huolimatta ihan katu-uskottava peli, Niko naurahtaa. Peliharrastajiksi tunnustautuvat kotkalaisnuoret ovat pelanneet kosolti myös heiltä kiellettyjä 18+-pelejä. Ikäraja ei haittaa pelaamista, jos peli on hyvä. Pelien hankkiminen ei ole mikään ongelma. Niko myöntää, että hänen vanhempansa haluavat tietää, minkä lajin pelejä pojalleen hankkivat. Tietoisku peleistä MLL on tuottanut tietoiskun digitaalisista peleistä, niiden hyvistä ja huonoista puolista, ikärajoista sekä pelien vaikutuksista. Aineisto on suunnattu luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen. Aineiston avulla myös nuorten kanssa työskentelevät ammattiryhmät, kuten opettajat ja nuorisotyöntekijät voivat syventää mediatietojaan. Koulut ja muut yhteisöt voivat tilata MLL:sta kouluttajan pitämään aiheesta luennon tai työpajan. Myöhemmin tänä vuonna digitaalisista peleistä julkaistaan verkossa tietopaketti pdf-muodossa. Lisätietoja: mediakasvatuksen suunnittelija Teemu Kammonen, p tai huumeita uhkapeliä kauhua seksiä - Harvemmin, jos koskaan he itse pelaavat. Nikon kuten myös Tuomaksen mielestä video- ja tietokonepelien ikärajoitukset ja -suositukset ovat valtaosin liian varovaisia. Suosituksista voi kyllä päätellä, minkä lajin peli on kysymyksessä. Toisaalta on myös pelejä, joissa esimerkiksi 18+-merkintä on ihan paikallaan. Pojat tähdentävät, että tärkeintä peleissä ei kuitenkaan ole niiden rajuus. Kun peli on uusi ja pitää sisällään tuoreita sovelluksia ja ideoita, niin se on aina pelaamisen väärti. Vaikka sitten 3+- peli, he naurahtavat. väkivaltaa PARASTA TURVAA PIKKUHAMPAILLE. VÄHENTÄÄ KARIESRISKIÄ LAPSILLA 18 Lapsemme 1/2009 www. jenkki.fi

11 MLL-tuotteet Ostamalla Mannerheimin Lastensuojeluliiton tuotteita tuet työtämme lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Kuvat EHTA OY/MARKKU HELLEVUO ja ANTERO AALTONEN Lasten huppari sininen ja punainen koot cm 60 % puuvillaa 40 % polyesteriä 25 e Kummi-paita, ruskea unisex-malli koot S XXL 100 % puuvillaa 22 e Aikuisten huppari sininen ja punainen koot S XXL 80 % puuvillaa 20 % polyesteriä 30 e Mummi-paita vaaleanpunainen koot S XXL 100 % puuvillaa 17 e Vaari-paita, ruskea koot M XXL 100 % puuvillaa 17 e Äiti-paita, turkoosi koot S XXL 100 % puuvillaa 17 e Ettei kukaan jää yksin -paita vihreä, koot XS XL stretch, 95 % puuvillaa, 5 % elastaasia 22 e Isä-paita, tummansininen koot M XXL 100 % puuvillaa 17 e Ettei kukaan jää yksin -paita musta, koot S XXL 100 % puuvillaa 17 e Poikanen-kangaskassi musta, lyhyet sangat 100 % luomupuuvillaa 5 e Sisko-paita, punainen koot cm 100 % puuvillaa 14 e Veli-paita, sininen koot cm 100 % puuvillaa 14 e Poikanen-body luonnonvalkoinen koot 0/3 kk 12/18 kk 100 % luomupuuvillaa 20 e Onni löytyy arjesta -tuotteet Lasten T-paita luonnonvalkoinen koot cm 100 % luomupuuvillaa 16 e Avainnauha 5 e Onni löytyy arjesta. Tulossa keväällä! Poikanen-pinssi 4 e Kukka-pinssi 4 e Poikanen-huivit 7 e Kädenjälki -kipsivalupakkaus 9,50 e Tilaa nyt! verkkokaupasta Poikanen-lippalakki tummansininen ympärysmitta 55 cm 100 % puuvillaa 10 e MLL:n tilauspalvelusta p Onni löytyy arjesta -muistikirja reilun kaupan tuote käsintehdystä lokta-paperista 10 e Onni löytyy arjesta -huivi tummansininen puuvillaa 7 e MLL:n paikallisyhdistyksistä ja piiritoimistoista yhteystiedot Posti- ja käsittelykulut: 4 e (kirjelähetys) tai 8 e (paketti). Yli 160 e:n tilaukset ilman toimituskuluja. Tilaukset toimitetaan saapumisjärjestyksessä niin kauan kuin varastoa riittää. Värit saattavat painoteknisistä syistä poiketa hieman tässä esitetyistä. Pidätämme oikeudet muutoksiin. Tuotteiden hinnat sisältävät alv. 22 %.

12 VIRVE JÄRVINEN Kuvat SUSA JUNNOLA Paranna kotisi sisäilmaa: Siivoa viikoittain. Huolehdi riittävästi ilmanvaihdosta. Vähennä epäpuhtauksien kulkeutumista sisätiloihin ulkoilmasuodattimilla. Käytä pölyttömiä sisustusmateriaaleja. Säädä lämpötila asteeseen ja seuraa ilman kosteutta. Vältä tupakointia sisätiloissa. Lähde Sisäilma siistiksi Nenä tuhisee, silmät punoittavat, väsyttää. Flunssa kiusaa, vaikka edellisestä on vasta tovi. Olisiko syy oireisiin huonossa sisäilmassa? O ma nenä on hyvä sisäilman laadun mittari. Tunkkainen, paha haju kielii usein huonosta ilmasta, samoin erilaiset hengitysteiden, ihon ja silmien ärsytysoireet. Syy kuumeiluun, väsymykseen, tulehduskierteisiin ja jopa astmaan saattaa löytyä kodin ilmanvaihdosta ja lämmityksestä, rakennus- ja sisustusmateriaaleista, kenties mikrobivaurioista. Tehoton siivous, tupakointi ja lemmikkieläimet heikentävät myös ilmanlaatua. Paras tapa hoitaa sisäilmaongelmia on ehkäistä niitä. Kun asukas oireilee, tilanne on usein kehittynyt pitkälle. Tällöin ongelman etsiminen ja korjaaminen vie aikaa ja rahaa. Kiinteistön kuntoarvio kannattaisi teettää vähintään kymmenen vuoden välein. Sen tarkoituksena on auttaa kiinteistön omistajaa huolehtimaan rakennuksesta niin, että se pysyy kunnossa, korjausneuvoja Tommi Riippa Hengitysliitosta sanoo. Ihminen käyttää päivittäin noin litraa ilmaa, ja siitä yli 90 prosenttia on sisäilmaa. Jotta kotona olisi terveellistä hengittää, ilmanvaihtojärjestelmän pitää olla kunnossa. Ilmanvaihtojärjestelmän tehtävänä on poistaa asunnosta kosteutta ja epäpuhtauksia ja tuoda ulkoa puhdasta ilmaa sisälle. Sen pitäisi vaihtaa ilma kokonaan uuteen kerran kahdessa tunnissa jatkuvasti, yötä päivää. Suurimmassa osassa pientaloja ilmanvaihto pidetään liian pienellä eikä sitä säädetä isommalle esimerkiksi ahkeran saunomisen yhteydessä. Laitteistoa pitää myös huoltaa. Suodattimet vaihdetaan uusiin ja poistoilmaventtiilit puhdistetaan kerran pari vuodessa, ilmanvaihtokanavat viimeistään kymmenen vuoden kuluttua edellisestä kerrasta. Liesituulettimen rasvasuodatin pestään vähintään muutaman kuukauden välein. Kannattaa tutustua laitteiden käyttöohjeisiin, esimerkiksi joissain liesituuletinmalleissa suodatin kuuluu pestä joka viikko. Ilmanvaihto tuskin on kunnossa, jos aamulenkin jälkeenkin makuuhuoneessa tuntuu tunkkaiselta. Kylpyhuoneen ilmanvaihto ei toimi, ellei kosteuden huurruttama peili tai ikkuna palaudu suihkun jälkeen ennalleen vartissa oven ollessa suljettuna. Ilmanvaihto asunnosta poispäin on varmasti riittämätön, jollei talouspaperiarkki pysy itsestään poistoilmaventtiilin päällä. Kosteus kuriin Asunnon liian korkea lämpötila heikentää ilman laatua. Useimmat ihmiset voivat hyvin, kun kotona on astetta lämmintä. Tätä alemmaksi ei mittari juuri saisi laskea, sillä matala lattialämpötila saa kosteuden tiivistymään rakenteisiin ja voi aiheuttaa mikrobivaurion, kuten homeongelman. Vastaavasta syystä ilmankostutinta ei kannata yleensä käyttää, eikä kuivattaa sisällä kuin pieniä pyykkimääriä. Kuivausrumpu tiivistää kosteuden ja on sisäilman kannalta parempi kuin kuivain, joka puhaltaa kosteuden ulos. Jälkimmäinen vaatii yleensä myös liitännän toimivaan ilmanvaihtojärjestelmään. Kovin pienessä asunnossa ei kannata kuivattaa pyykkiä lainkaan ei myöskään asunnossa, jossa ilmanvaihto on heikko. Vika rakennusmateriaaleissa? Rakennus- ja sisustusmateriaalit voivat saada asukkaat oireilemaan esimerkiksi kurkkukivulla, päänsäryllä tai silmien kutinalla. Oireen aiheuttajaa voi olla hankala selvittää, mutta joissain ongelmatapauksissa sisäilman ammoniakkipitoisuus on ollut kohonnut. Materiaaleista lähtevät voimakkaat hajut kielivät usein terveysriskeistä. Remontoijan ja rakentajan kannattaa valita kotiinsa vähäpäästöisiä materiaaleja: M1-luokkaan kuuluvat ovat sisäilman kannalta paras valinta. Lue lisää Poistoilmaventtiilit puhdistetaan kerran pari vuodessa. Liesituulettimen rasvasuodatin pestään vähintään muutaman kuukauden välein. 22 Lapsemme 1/2009 Lapsemme 1/

13 Ilmankosteutta on hyvä seurata digitaalisella mittarilla, joka näyttää yleensä kosteudenvaihtelut perinteisiä viisarinäyttöisiä paremmin. Jos ilmanvaihto toimii, talvella sisätiloissa ilma on kuivempaa kuin kesällä. Pakkaskaudella asunnon kosteus ei saisi nousta yli prosentin ja kovilla pakkasilla se voi jäädä alle 20:en. Mahdollisen kosteusvaurion voi tunnistaa rakenteen värjääntymisestä, pinnoitteen kupruilusta ja materiaalin irtoilemisesta. Homekasvustot ovat monesti rakenteiden sisällä, mistä niitä on vaikea havaita. Jo syntyneitä kosteus- ja homevaurioita ei voida korjata tehostamalla ilmanvaihtoa. Kostuneet materiaalit on vaihdettava uusiin ja rakenteet kuivattava ja puhdistettava huolellisesti. Jos epäilee kodin sisäilmaa syyksi omaan oireiluun, voi kokeilla asumista viikosta kahteen toisaalla. Sisäilman aiheuttamat oireet lievenevät yleensä, kun on vähän pidempiä aikoja poissa oireita aiheuttavasta asunnosta. Viikkosiivous tavaksi Pölyä keräävästä materiaalista valmistettu huonekalu, avoimissa hyllyissä säilytetyt kirjat, koriste-esineet ja lelut heikentävät osaltaan sisäilmaa. Vanha kunnon viikkosiivous on edelleen tarpeen, kunhan siivousvälineet ja -tavat ovat kunnossa. Hepasuodattimella varustettu imuri ja keskuspölynimuri vähentävät siivouksen jälkeen ilmassa leijuvan pölyn määrää. Pyyhkiminen nihkeällä mikrokuituliinalla vie loputkin pölynrippeet. Ilmanvaihtoa tehostetaan siivouksen aikana ja sen jälkeen voi tuulettaa tovin ristivedolla. Tuuletus on paikallaan usein myös ruoanlaiton yhteydessä ja saunomisen jälkeen. Ilmanpuhdistin ei korvaa siivousta eikä ilmanvaihtolaitteistoa, mutta siitä voi olla apua esimerkiksi eläinpölyn poistoon. Myös se vaatii hoitoa ja huoltoa, sillä hoitamattomana se voi olla syy oireiluun. Laite kannattaa imuroida viikoittain sisältä ja puhdistaa sekä vaih- taa suodattimet valmistajan ohjeiden mukaisesti. Jos ilmanlaatu ei omilla konsteilla tahdo parantua, kannattaa ottaa yhteyttä isännöitsijään tai kuntien terveys- ja rakennusvalvontaviranomaisiin. Asiantuntijoita voi hakea myös Hengitysliiton ja Allergia- ja astmaliiton avulla. Lue lisää Kysy sisäilmasta Hengitysliiton korjausneuvojat neuvovat sisäilma-asioihin liittyvissä kysymyksissä tiistaista perjantaihin klo 9 15 numerossa Allergia- ja astmaliiton sisäilmaneuvonta palvelee numerossa ma, ti, ke ja to ANTIWIRiä jälleen saatavana Oliivinlehtiuute + Monolauriini + Melissauute Elimistömme tu u puolustaja kolmella tehoaineella. Nopeavaiku einen ja vahva puolustuksen tuki kaikkina vuodenaikoina. Osta nyt! luontaistuotekaupoista ja apteekeista. Kaikki laivaan! Maija Suni on Köyliön paikallisyhdistyksen puheenjohtaja. Hän kertoo tunnelmia ja kuulumisia kentältä, pilke silmäkulmassa. Usein sanotaan, että laiva on kapteeninsa näköinen. MLL:n paatti on sen verran iso, että mukaan mahtuu monen eri tason kapteeneita. Isommat kapteenit tekevät mahdolliseksi sen, että paikallistasolla on kohtuullisen helppo seilata; meidät tunnetaan valtakunnallisesti. Paikallistasolla jokainen yhdistys tekee omasta toiminnastaan vielä persoonallisen, pienemmän version; sisävesilaivan, lossin tai hätätapauksessa venekin käy. Puheenjohtaja saa toimia kapteenina, mutta ilman innostunutta ja osaavaa porukkaa ei mikään laiva kulje mihinkään. Yhteistoimin selvitään myrskyistä ja nautitaan auringonlaskuista. Laivan jokaisesta jäsenestä huolehtiminen kannattaa elämän aalloilla. Jäsenhuolto-ajatuksen innoittamana läksimme mekin omasta yhdistyksestämme johtokunnan voimin näin vuoden aluksi piknik-risteilylle. Tapaus on yhdistyksemme historiassa ensimmäinen. Näin puheenjohtajan silmin teimme paljon: tilastot valmistuivat, toimintakertomus saatiin kaavittua kasaan ja mikä parasta, aivan uudet jäsenet saatiin mukaan ja ajettua sisään iloiseen porukkaamme. Myös muutama kunniakas ja vanha, siis jäsenvuosiltaan, saatiin saateltua hyvillä mielin ulos johtokunnasta. (Sekin on taitolaji, että osaa lopettaa silloin, kun on hauskaa.) Laivaseminaareissa on paljon hyviä puolia: kukaan ei lähde kesken kaiken kotiin ruokkimaan perhettään tai kuskaamaan lapsiaan. Ja viiden tunnin kokousaika on joskus tosi tarpeen, siinä saa puhuttua niin paljon muutakin, sitä elämää ja jaksamista. Vertaistukea parhaimmillaan! Ja kun MLL:n mimmit lähtevät kannat kopisten kokouksen jälkeen yhdessä vapaalle, sillä energialla, naurulla ja yhteishengellä jaksaa vähän rupuisempiakin paikallishommia arjessa vuoden tehdä! K entältä k Suuret laivat kääntyvät kylläkin hitaasti - meillä vei tämän laivareissun tuominen ideasta toteutukseen noin neljä vuotta. Eli ei meillä hummailla, vaan tosissaan tehdään pilke silmäkulmassa hommia! Muistan, kun aloitin itse MLL:n yhdistysuran. Ei ollut puhettakaan laivaristeilyistä tai muusta sellaisesta. Uutena jäsenenä kuuntelin silmät pyöreinä kunnioituksesta vanhoja puheenjohtajia ja uskon, että olen oppinut heiltä aika paljon. Sen vain huomaa, että ajat ovat muuttuneet ja maailma mukana. Ihminen onneksi itsessään ei ole muuttunut, vaan kaipaa toista ihmistä rinnalleen kulkemaan, jakamaan samoja kokemuksia ja tekemään hyvää yhdessä sukupolvesta riippumatta. Vaan tuurilla ne laivatkin seilaa Tulee vuosia, kun omaan yhdistyslaivaan ei saa aktiivista väkeä kirveelläkään, ja aina ei itse kaikkea jaksa, eikä tarvitsekaan. Tulee hetkiä, kun miettii, onko järkee vai ei. Pitäisikö sitä vaan pakolliset syys- ja kevätkokoukset ja antaisi muuten hommien olla. Ja sitten tulee vuosia, jolloin jostain siunaantuu vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka talkootyötunteja laskematta nauraen puskevat harmaitten kivienkin läpi. KIITOS te kaikki ihanat paikallisyhdistysten ihmiset ympäri Suomen, jotka jaksatte! Te kannatte niitäkin ihmisiä, jotka eivät jaksa. Teidän voimallanne MLL:n paatti liikkuu! Merellisin terveisin pellonperältä Sunin Maija uuluu Kuva: Kari Puumalainen Lapsemme 1/

14 Kuvat KRISTIINA KONTONIEMI Meillä peuhataan Pakkasen paukkuessa ja puhurin puhaltaessa olohuoneen nurkat ja neliöt vallataan hauskanpitoon. Kodin kalleudet siirretään syrjemmälle, kun hilavitkuttimet, tulvat ja taikurit päästetään valloilleen. Leikkiin heittäytyvät myös aikuiset. Rakentakaa tuoleista ja penkeistä rata. Radan läpi kuljetaan ryömimällä tai nousemalla penkeille. Avaimen piilotus Yksi leikkijä piilottaa avaimen tai jonkin muun pienen esineen, josta jätetään pikkuisen näkyviin. Muut tulevat sisään ja joku kysyy lintu vai kala ojentaen samalla kätensä suoraksi eteensä. Jos esine on piilotettu käden alapuolella olevaan paikkaan, piilottaja vastaa kala, jos taas yläpuolelle, lintu. Jokainen alkaa etsiä ja piilottaja ohjaa heitä sanoen lämpötiloja kuten kylmää, jos etsijä on kaukana kohteesta tai kuumaa, jos etsijä on lähellä. Etsijää ohjataan myös sanomalla lämpenee tai viilenee. Esineen löytänyt saa olla seuraava piilottaja. Taikuri esiintyy Joku perheenjäsen valitaan taikuriksi, jolla on taikasauva. Muut liikkuvat hyppien taikurin lausuessa: Päin seiniä, seiniä päin, sammakoiksi taion teidät näin. Tämän jälkeen muut alkavat liikkua ja äännellä taikurin nimeämän eläimen mukaan. Vaihdetaan välillä taikuria. Solmu Yksi leikkijöistä menee oven ulkopuolelle. Muut muodostavat piirin ja ottavat toisiaan käsistä kiinni. Tarkoituksena on pujottautua tiukkaan solmuun ilman, että käsistä päästetään irti. Kun solmu on valmis, kutsutaan oven ulkopuolella oleva sisään. Hän antaa suullisia ohjeita, joiden avulla solmua selvitetään. Tavoitteena on, että solmussa olleet palaavat ohjeiden avulla piiriksi käsiä irrottamatta. Kalanruoto Leikkijät menevät selälleen lattialle siten, että pää on aina toisen vatsan päällä. He muodostavat näin kalanruodon. Ensimmäinen leikkijä kalanruodossa sanoo hah, toinen hah hah, kolmas hah, hah, hah ja niin edelleen. Viestin pitäisi kulkea kalanruodossa siten, että kukaan ei rupea nauramaan. Jos joku nauraa, viesti täytyy aloittaa alusta. Hilavitkutin Yksi leikkijöistä alkaa tehdä jotakin liikettä ja ääntä. Muut leikkijät tulevat vuorollaan mukaan ja keksivät oman liikkeen ja äänen. Jokaisen leikkijän pitää olla kosketuksessa vähintään yhden leikkijän kanssa. Syntyy kone, joka on nimeltään Hilavitkutin. Tulva, haaksirikko, myrsky Yksi leikkijöistä rummuttaa ja muut liikkuvat ympäri huonetta. Rummutuksen tauotessa rummuttaja huutaa tulva, haaksirikko tai myrsky, jolloin muut toimivat sovitulla tavalla. Myrsky tarkoittaa toisen halaamista, haaksirikossa käydään vatsalleen uimaan ja tulvassa noustaan jonnekin korkealle, esimerkiksi tuolille istumaan niin, etteivät jalat kosketa lattiaa. 26 Lapsemme 1/2009 Lapsemme 1/

15 KAARINA KOKKONEN Kuvat VIRPI PENNA Kerro, kerro kuvastin... Mitä enemmän ulkonäköön kiinnitetään huomiota, sitä useampi laihduttaa. Varteensa tyytyväinen vanhempi auttaa lastaan kestämään paremmin ulkonäköpaineita. Lasten silmin aikuisten elämä on usein työntekoa, ostoksilla olemista ja laihduttamista. Tarkkakorvainen voi kuulla aikuisille tyypillistä huolipuhetta lihomisesta jo päiväkoti-ikäisten suusta, kun kotileikeissä ruokaa valmistavat pikkuemännät kyselevät toisiltaan, lihottaako tämä? 28 Lapsemme 1/2009 Parhaillaan monissa kodeissa kehoa kiristetään kesäkuntoon. Lehdet tarjoavat kilvan tehovinkkejä kiloista eroon pyrkiville. Jatkuvat laihdutuskuurit ja puheet laihduttamisesta antavat lapsille viestin, että ulkonäkö ja paino ovat hirveän tärkeitä asioita. Niillä mitataan itsetuntoa ja ihailtavia elämänarvoja, kuten menestystä ja itsekuria, sanoo psykologi ja syömishäiriöihin erikoistunut psykoterapeutti Pauliina Juntunen. Unicefin tutkimuksessa, joka selvitti 6.-luokkalaisten suomalaislasten käsityksiä niin leikistä, harrastamisesta kuin suhtautumisesta omaan ulkonäköön, 60 prosenttia tytöistä ja pojista kertoi olevansa tyytyväisiä ulkonäköönsä, kuten painoon, pituuteen ja hiusten väriin. Kuitenkin viidennes tytöistä koki itsensä useimmiten rumaksi ja lähes neljännes lihavaksi. 20 prosenttia pyrki laihduttamaan tai oli joskus laihduttanut. Tyytymättömien iso määrä kertoo siitä, että aikuisuutta ja siihen liittyviä epäterveitä ihanteita tyrkytetään lapsille ja nuorille entistä nuorempina. Vielä parikymmentä vuotta sitten luku olisi luultavasti ollut ihan erilainen, sillä 12- vuotiaat olivat lapsia, nyt nuoria erilaisine ulkonäköpaineineen. Demi-lehden viimeisen tyttötutkimuksen mukaan suurin osa vuotiaista on sitä mieltä, että ulkonäköön kiinnitetään liikaa huomiota. Tytöistä enemmistö, 85 prosenttia, tunnisti ulkonäköpaineet elämässään. Laihdutustrendi näkyi myös Demin tutkimuksessa: tytöt itse, ystävät tai äiti laihduttivat ainakin joskus. Myös normaalipainoiseksi itsensä kokevista puolet laihdutti ainakin joskus. Nuorten mukaan ulkonäköpaineita luo eniten lähipiiri, josta ykkösenä kaverit, mutta vaatimuksia synnyttävät myös televisio, lehdet ja mainokset. Lapsi ottaa mallia Hygienia- ja hoitotuotteista tunnettu Dove on tytöille ja äideille suuntaamassaan itsetuntokampanjassa herätellyt erityisesti äitejä tietoisemmaksi omista ulkonäköä koskevista asenteistaan. Se, miten äiti suhtautuu itseensä, ulkonäköönsä, kauneuteensa ja vartaloonsa, vaikuttaa siihen, miten oma tytär suhtautuu itseensä. Kun lapsi oppii näkemään ainutlaatuisuutensa ja hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, hän kestää paremmin ulkopuolelta tulevien vaatimusten ristitulessa. On tietenkin tilanteita, joissa on hyvä tai välttämätöntä laihduttaa, ei siksi että näyttäisi kivemmalta tai saisi paremman työpaikan, vaan terveydellisistä syistä. Pääasia on, ettei painonhallinta ole lasten jatkuvasti kuulema puheenaihe, Pauliina Juntunen toteaa. Hän muistuttaa, että vanhemmat ovat malleja myös terveellisessä laihduttamisessa, mikä ei ole sitä, että nipistetään ruokailukerroista tai kieltäydytään täysin herkuista. Joskus myös suhde liikuntaan vääristyy, niin että liikunnasta puhutaan vain laihdutuskeinona ja unohdetaan, että se on elimistölle ja mielelle hyväksi ja iloinen asia. Vanhempien antama malli vaikuttaa lapseen ja nuoreen enemmän kuin se, miten lasta neuvotaan suhtautumaan ruokaan tai liikuntaan, Pauliina Juntunen tähdentää. Jokaisen keho on yksilöllinen Lapsilla ja nuorilla ei yleensä ole tarvetta laihduttaa. Lapsuus- ja nuoruusiän pituuskasvu korjaa luonnostaan pienen pyöreyden. Parasta ylipainon ehkäisyä on se, että kotona ja koulussa syödään säännöllisesti ja monipuolista ravintoa. Murrosiän kynnyksellä monet tytöt ovat säikähtäneet sitä, että kouluterveydenhoitajan vaaka on näyttänyt heille muutaman kilon edellistä punnitusta enemmän. Painon karttuminen on kuitenkin normaalia, Pauliina Juntunen rauhoittaa. Nuoruusiän aikana tyttöjen paino nousee keskimäärin 15 kiloa, joskus rajusti lyhyessäkin ajassa. Painonnousu on naisen vartaloon valmistautumista ja edellytys kuukautisten alkamiselle ja toimimiselle. Nuoret myös vertailevat herkästi itseään kavereihin. Joskus nuori voi pitää itseään läskinä sen takia, että hänen lantionsa on leveämpi kuin toisella. Murrosikäisiä on hyvä muistuttaa, että ihmiset ovat rakenteeltaan erilaisia. Jokaisen keho on yksilöllinen, eikä se muodostu vain painosta tai rasvasta, vaan siihen vaikuttaa paljon perimä ja luuston rakenne. Pauliina Juntusen mielestä nykyisin kuvitellaan epärealistisesti, että kaikkeen voi omassa kehossa vaikuttaa. Niin kuin se olisi itsestä kiinni eikä biologiasta. Painostakin usein ajatellaan, että jos vain haluan, voin painaa sen ja sen verran unohtaen, että jokaiselle on oma yksilöllinen biologinen normaalipainonsa. Ruoka ei ratkaise ongelmia Ajattelevainen vanhempi ei kommentoi lapselle tämän painoa tai ulkomuotoa yleensä. Nuoria voi toki välillä kehua kivasta kampauksesta tai nätiksi laittautumisesta, mutta ulkomuotoasioiden sijaan lapsi tarvitsee huomiota ennen kaikkea osaamisiinsa ja tekemisiinsä, vaikka siihen, että on auttanut kaveria tai onnistunut koulutehtävässä tai harrastuksessa. Pauliina Juntusen mukaan tyttöjen ja poikien jatkuvasti lisääntyvät syömishäiriöt alkavat harvoin vain laihduttamisen halusta, ja sairastuneet eivät ole edes olleet ylipainoisia. Nämä asiat eivät kulje käsi kädessä. Ihmisen biologisen alttiuden ja persoonallisuuteen liittyvän herkkyyden lisäksi kodilla on kuitenkin osansa sairaudessa. Ympäristön paineet sitten laukaisevat laihuus- tai ahmimishäiriön. Sairastuneiden lasten perheille saattaa olla tyypillistä, että lapsi on jätetty yksin hämmentävän maailman keskelle, lapselle annettu liikaa vapauksia tai vastuuta asioissa, joihin hänellä ei vielä ole valmiuksia, tai hänestä on pidetty liikaa kiinni, jolloin elämä ja maailma näyttäytyy vaarallisena. Syömishäiriöiset nuoret ovat usein olleet jo lapsina keinotekoisen aikuisenoloisia. Hyvä nyrkkisääntö koteihin on, että jokainen lapsi tai nuori, vaikka hän vaikuttaisi miten osaavalta ja pärjäävältä, tarvitsee vanhempiensa ohjausta ja rajoja, mutta myös vapautta kokeilla asioita omin päin. Pauliina Juntunen toivoo vanhempien myös ymmärtävän, että tunteet ja tarpeet ovat luonnollisia ja tärkeitä. Lapsen ei pitäisi pelätä tai varoa ilmaisemasta niitä. Omista asioista ja huolista on lupa puhua ja aikuisella oltava aikaa kuunnella. Ruoka ei sovi ongelmien ratkaisukeinoksi. Suru ei poistu syömällä jäätelöä, vaikka se hetken lohduttaisikin. Painonhallinta ei saa olla jatkuva puheenaihe. Lähteitä ja lisätietoa: Tytöt & ruoka. Maito ja Terveys ry. Pojat & ruoka. Maito ja Terveys ry. Lapsen ylipaino. MLL. Demi-raportti Tutkimus suomalaistyttöjen itsetunnosta, ulkonäköpaineista, tyylistä ja ihanteista. Kuudesluokkalaisten käsityksiä leikistä, harrastuksista ja kavereista. Suomen Unicef. Lapsemme 1/

16 LIISA PARTIO, ESA IIVONEN Kuva HARRI TAHVANAINEN/GORILLA Lapsen oikeuksien yleissopimus: Lapsen oikeus hänen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon ja sosiaaliturvaan Lapsen oikeuksien yleissopimuksen 27 artiklan mukaan lapsella on oikeus hänen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Vanhemmilla tai muilla lapsen huollosta vastaavilla on ensisijainen velvollisuus kykyjensä ja taloudellisten mahdollisuuksiensa mukaisesti turvata lapsen kehityksen kannalta välttämättömät elinolosuhteet. Sopimusvaltion tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin tukeakseen vanhempia ja muita lapsesta vastuussa olevia tämän oikeuden toteuttamisessa. Sopimusvaltion tulee kaikin mahdollisin keinoin pyrkiä turvaamaan lapsen elatusmaksujen saannin vanhemmilta tai muilta lapsesta taloudellisessa vastuussa olevilta. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen 26 artiklan mukaan lapsella on oikeus nauttia sosiaaliturvasta, mukaan luettuna sosiaalivakuutus. Sopimusvaltion tulee ryhtyä välttämättömiin toimiin tämän oikeuden täydeksi toteuttamiseksi kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Yksinhuoltajien köyhyysaste (%) ,1 22,3 25,6 26,8 25,4 25,2 32,3 Lapsiköyhyysaste (%) ,7 11,7 12,2 12,1 11,5 12,3 13,9 Lähde: Tulonjakotilasto 2007, ennakkotiedot, Tilastokeskus Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa sopimusvaltion huolehtimaan siitä, että lapsi saa kehityksensä kannalta riittävän elintason ja sosiaaliturvan. Suomessa lapsiperheiden köyhyys oli pitkään vähäistä luvulla tilanne alkoi kuitenkin huonontua, ja sama kehitys on jatkunut 2000-luvulla. Lapsiperheiden asema tulonjaossa on selvästi heikentynyt. Monen suomalaislapsen oikeus riittävään elintasoon ei enää toteudu tyydyttävällä tavalla. Lapsiköyhyys on kasvanut, vaikka suomalaisten talous keskimäärin on ollut hyvällä mallilla. Pitkä nousukausi on nostanut yleistä elintasoa ja lisännyt taloudellista turvallisuutta. Ansiotulot ovat kasvaneet, ja korot ovat olleet kohtuullisella tasolla. Kaikkia kansalaisia kasvu ei ole kuitenkaan koskenut. Verrattuna muihin väestöryhmiin lapsiperheiden, joissa on alle kolmevuotiaita lapsia tai joissa on enemmän kuin kolme lasta, tulotaso jää selvästi keskitason alapuolelle. Yksinhuoltajien tilanne on vielä vaikeampi. Vielä vuonna 2006 laskettiin, että lapsia, jotka elävät pienituloisiksi luokiteltavissa perheissä, on Suomessa Lapsemme 1/2009 Lapsiköyhyys kasvussa Lapsi tuo leivän tullessaan, sanottiin ennen. Tulonjakotilastot osoittavat, että viisaus on vanhentunut. Lapsiperheet ovat jääneet tulokehityksessä muista jälkeen. Tiukinta on yksinhuoltajilla, joista joka kolmas on pienituloinen. Uusimpien, vuoden 2007 tilastoista saatujen ennakkotietojen mukaan luku on noussut selvästi ja on nyt Pidemmän aikavälin seuranta kertoo samaa: kun lapsiköyhyysaste vuonna 1995 oli 5 prosenttia, vuonna 2007 se oli noussut 14 %:iin. Yksinhuoltajilla muutos on vielä suurempi: vuonna 1995 yksinhuoltajista oli pienituloisia 8 %, nyt luku näyttää nousevan 32 %:iin. Pienituloisiksi tai köyhiksi kumpaa nimitystä kukin haluaa käyttää lasketaan ne henkilöt, joiden kotitalouksien käytettävissä olevat vuositulot ovat pienemmät kuin 60 % koko väestön vastaavasta mediaanitulosta. Pienituloisuusraja oli noin euroa yhden henkilön taloudessa vuonna Tulonsiirrot pahasti jälkijunassa Tärkein selittäjä lapsiperheiden suhteellisen köyhyyden lisääntymiselle on tulonsiirtojen jääminen jälkeen ansiotulojen kehityksestä. Kansaneläkelaitoksen uusimman laskelman mukaan esimerkiksi lapsilisä on jäänyt ansiotulojen kehityksestä jälkeen niin, että sen korotustarve suhteessa ansiotuloihin on yli 66 prosenttia. Suomalaisen perheen toimeentulon kulmakivet ovat ansiotyö ja kahden huoltajan talous. Kun jompikumpi näistä murentuu, turvallinen toimeentulo voi yllättäen olla vaakalaudalla. Sairastuminen, työttömyys, avioero tai puolison kuolema ovat tärkeimpiä syitä toimeentulo-ongelmien taustalla. Ansiotulot ovat perheen perustamisvaiheessa tavallisesti pienet. Vanhemmat ovat usein työuransa alkuvaiheessa, eikä omaisuustulojakaan ole kertynyt. Perheen toimeentulossa tulonsiirrot ovat tärkeässä asemassa. Kun tulonsiirtoja ei ole sidottu kuluttajahintaindeksiin, niiden reaaliarvo on alentunut. Tilanteeseen on vaikuttanut myös se, että 1990-luvulla lapsiperheiden verotusta kiristettiin poistamalla lapsi- ja yksinhuoltajavähennykset verotuksessa ja etuuksia leikattiin. Veropolitiikassa on suosittu pääomatuloja palkkatulojen kustannuksella. Arvonlisäverotus tuntuu niin ikään lapsiperheiden kukkarossa, sillä perheellinen käyttää huomattavasti enemmän rahaa välttämättömiin kulutusmenoihin, kuin lapseton aikuinen tai pariskunta. Köyhyys varjostaa lapsuutta Lapsiperheiden köyhyys on yhteiskunnallinen ongelma, koska huoli toimeentulosta vie vanhemmilta voimavaroja ja lisää riskiä masentua. Mahdollisuudet kouluttautumiseen ja virkistäytymiseen heikkenevät. Kuitenkin juuri turvallisilla ja onnellisilla varhaisvuosilla on ratkaiseva merkitys lapsen tulevan kehityksen kannalta. Varhaislapsuus ja nuoruusvuodet määrittelevät monella tavalla myös myöhempää elämän laatua ja luovat toimintamalleja. Kun on saanut apua, luottamus ja sitoutuminen yhteiskuntaan lisääntyy. Syrjään jääminen, jatkuva avun anominen ja avun tarpeen perusteleminen heikentävät itsetuntoa. Köyhyys varjostaa lapsuutta myös lapsen jokapäiväisessä elämässä. Tuloerot perheiden välillä ovat kasvaneet, mikä näkyy etenkin koululaisperheissä. Pienituloisten perheiden lapsilla ei ole samoja mahdollisuuksia harrastaa kuin muilla. Materiakeskeisessä yhteisössä lapsi kokee itsensä helposti erilaiseksi tai huonommaksi kuin muut. Yksinhuoltajien vaikea löytää työtä Lapsiperheistä heikoin tilanne on yksinhuoltajilla. Sen lisäksi että 32 % yksinhuoltajista kuuluu pienituloisiin, liian moni joutuu turvautumaan viimesijaiseen tukeen. Stakesin tilaston mukaan toimeentulotukea sai vuoden 2007 aikana peräti 23,3 % yksinhuoltajaperheistä. Avio- tai avopareista, joilla on lapsia, toimeentulotukea sai vain 4,3 %. Verotuksen lapsivähennyksen poistaminen vuonna 1994 kiristi erityisesti yksinhuoltajien verotusta. Myös tulonsiirtojen jälkeenjääneisyys vaikuttaa eniten yksinhuoltajaperheissä, sillä yksinhuoltajien työllisyyden lasku on ollut 1990-luvun alusta voimakasta. Erityisesti pienten lasten yksinhuoltajaäitien työllisyys heikentyi, ja työttömyysaste nousi 1990-luvulla luvun alussa työllisyys kääntyi nousuun, mutta oli edelleen matala verrattuna lamaa edeltäneeseen tilanteeseen ja suhteessa puolisoäitien työllisyyteen. Parempaa luvassa? Sosiaaliturvan uudistamista valmisteleva SATA-komitea jätti tammikuun lopussa esityksensä sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen peruslinjauksista. SATA-komitea antaa loppumietintönsä vuoden 2009 loppuun mennessä. SATA-komitean esitysten peruslinjauksiin sisältyi odotettu ehdotus: lapsilisien, vähimmäisvanhempainpäivärahojen ja kotihoidon tuen sitominen indeksiin. SATA-komitea esittää linjauksissaan myös vanhempainpäivärahojen korvaustason nostamista, kotihoidon tuen tason nostamista työttömyysturvan peruspäivärahan tasolle siihen saakka kun lapsi täyttää 1,5 vuotta sekä kotihoidontuen sisarkorotuksen nostamista. SATA-komitea esittää myös lapsilisän ulottamista 17-vuotiaisiin lapsiin. Komitea nostaisi osittaisen hoitorahan tasoa sekä parantaisi opiskelun ja perheen yhteensovittamista. SATA-komitean esitykset sisältävät paljon myönteisiä esityksiä lapsiperheiden sosiaaliturvan kannalta, ja ainakin joitakin linjauksista on toteutumassa. Hallitus päätti elvytystoimia koskeneiden ratkaisujen yhteydessä, että lapsilisät, alimmat vanhempainpäivärahat, kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki sidotaan kuluttajahintaindeksiin. Ensimmäinen indeksitarkistus toteutetaan SATA-komitean esitysten ehkä suurimpana heikkoutena voidaan pitää sitä, että yksinhuoltajaperheiden tilannetta ei edelleenkään ole riittävällä tavalla otettu huomioon. Lapsemme 1/

17 KARI KAUPPINEN Kuvat SUSA JUNNOLA Ei energiajuomille Energiajuomat ovat nuorten suosiossa. Mainokset antavat ymmärtää, että niiden avulla jaksaa. Myös veteen sekoitettavia energiapillereitä on markkinoilla. Ravitsemusasiantuntijoiden mielestä nuoret eivät energiajuomia tarvitse. Päinvastoin, niistä voi olla monenlaisia haittoja. M itä energiajuomat oikein ovat, ravitsemusasiantuntija Anna Ojala? - Niillä on piristävä vaikutus. Ne sisältävät kofeiinia, ja se tutkitusti piristää. Energiajuomien tehon väitetään perustuvan eri aineiden yhteisvaikutukseen. Mitä juomat sisältävät kofeiinin lisäksi? Tauriinia (aminohappo), ja usein niihin on lisätty b-ryhmän vitamiineja ja guaranaa, joka sisältää myös kofeiinia. Pääasiassa vaikuttavana aineena on kofeiini. Tauriinin uskotaan vahvistavan kofeiinin tehoa. Tosin tätä on tutkittu vain pienillä ryhmillä. Tauriinilla ei ole todettu haittavaikutuksia. Tölkillisestä energiajuomaa saa saman määrän kofeiinia kuin kahvikupillisesta, eli sata milligrammaa riippuen energiajuomasta. Se on kuitenkin eri asia kuin kahvin kofeiini, sillä energiajuomassa kofeiini on puhtaana. Kahvi sisältää klorogeenihappoa, joka kompensoi osittain kofeiinin vaikutuksia. Juomat ovat suosittuja nuorten keskuudessa. Mitä ajattelet tästä? Emme suosittele näitä lapsille ja nuorille ollenkaan. Jos väsyttää ja kokee tarvitsevansa piristävää juomaa, kannattaisi ensin nukkua riittävästi. Energiajuomien käyttö voi viedä yöunet. Lisäksi juomien sokeri tuo ylimääräistä energiaa ja voi poistaa nälkää, jolloin monipuolisuus syömisessä kärsii. Voiko energiajuomista tulla riippuvaiseksi? Voi. Energiajuomien sisältämä kofeiini voi aiheuttaa riippuvuuden helpommin kuin sama määrä kahvia. Miten energiajuomia on tutkittu? Tutkimusta on tehty jonkun verran lähinnä urheilun näkökulmasta. Koehenkilöiden määrä on yleensä ollut pieni. Energiajuomien tehon ja turvallisuuden osoittamiseksi tarvitaan vielä lisää tutkimusta suuremmilla koeryhmillä ja pidempikestoisia tutkimuksia juomien pitkäaikaisvaikutuksista. Kenelle energiajuomat on tarkoitettu? Hyvä kysymys. Kun mainontaa katsoo, niin vahvasti se nuoriin alle 18- vuotiaisiin ja nuoriin aikuisiin vetoaa. Urheilupiireissäkin näitä suositaan paljon. Mutta eivät nämä ole urheiluun hyviä, jo siksi että hiilihappohan tulee suorituksen aikana helposti ylös. Lisäksi kofeiini poistaa nestettä kehosta. Runsas sokerimäärä ei ole myöskään hyväksi liikunnan aikana nautittavassa juomassa. Usein nuorten urheilijoiden valmennusleireillä energiajuomat ovat kiellettyjä valmentajien toivomuksesta. Entä urheilujuomat? Ovatko nekin pahasta? Nämä ovat ihan eri asia kuin energiajuomat. Niissä ei ole hiilihappoa, kofeiinia tai muita piristäviä aineita. Lisäksi niissä on hieman hikoilun mukana poistuvia suoloja. Urheilujuomat on tarkoitettu elimistön nesteytykseen, ja ne ovat sokeripitoisuudeltaan suunnilleen kuin laimennettua tuoremehua. Alle tunnin suorituksessa pärjää hyvin juomatta tai vedellä. Urheilujuomat ovat hyviä pitkäkestoisessa suorituksessa tai helteellä. Mitä energiajuomat tekevät hampaille, Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri Helinä Keskinen? Ongelmana on, että energiajuomien ph on todella matala. Se tarkoittaa, että kyse on hammaseroosiota aiheuttavasta juomasta. Ph-arvo 5,5 on raja, jonka alle menevät juomat aiheuttavat eroosiota. Energiajuomien ph on 2,8. Energiajuomina on myös ns. light-juomia. Ne aiheuttavat eroosiota samalla tavalla kuin sokereilla makeutetut juomat. Juomat tuhoavat hampaiden pintaa hyvinkin helposti. Uutta pintaa, kiillettä ei tule. Se ohenee, hampaat tulevat vihloviksi, mikä tekee kuuman ja kylmän tuntemuksista ikäviä. Lisäksi etuhampaiden kärjet rispautuvat, lyhenevät ja ohenevat. Ulkonäkö kärsii. Hampaista voi lohjeta pieniä paloja. Pahimmillaan ne kuluttavat purupintoja. Silloin purenta muuttuu, sen tasapaino järkkyy, tulee jännityksiä purentalihaksiin ja kasvojen lihaksiin. Ne aiheuttavat päänsärkyä ja muita pään alueen kipuja. Hoito on todella hankalaa ja kallista. Jos pahaksi pääsee, niin kaikki hampaat pitää kruunuttaa eli rakentaa korotusta liuenneen pinnan tilalle. Harva juomia juo yhteen menoon, eli kun niitä lipitetään, happohyökkäyksestä tulee pitempiaikainen. Ne ovat 32 Lapsemme 1/2009 Lapsemme 1/ Kofeiini vaikuttaa mieleen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira julkisti marraskuussa tutkimustietoja nuorten kofeiinialtistuksesta ja sen vaikutuksesta nuorten käyttäytymiseen. Riskinarvioinnissa tunnistettiin jo pienillä kofeiinimäärillä haitallisia vaikutuksia kuten ahdistuneisuutta ja jännittyneisyyttä sekä kofeiinin sietokyvyn lisääntymistä. Eviran mukaan 50 milligramman annoksilla kofeiinin sietokyky voi lisääntyä. Sietokyvyn kasvu on merkki kofeiiniriippuvuudesta, joka kehittyy säännöllisessä käytössä. Ahdistuneisuutta ja jännittyneisyyttä havaitaan yli 125 milligramman päivittäisillä annoksilla. Tölkillisestä energiajuomaa (0,33 litraa) saa noin 105 milligrammaa kofeiinia. Energiajuomien kofeiini on puhtaammassa muodossa kuin kahvissa, se on vaikutukseltaan voimakkaampaa. Kofeiinin liikasaantiin liittyviä sivuvaikutuksia ovat lisäksi sydämentykytys, rytmihäiriö, hermostuneisuus, levottomuus, ärtyneisyys, vatsavaivat ja stressinsietokyvyn laskeminen. Kofeiiniherkät henkilöt voivat saada oireita pienilläkin annoksilla. Jos kofeiinia on tottunut saamaan vuorokaudessa noin milligrammaa, sen käytön äkillinen vähentäminen aiheuttaa väsymyksen tunnetta tai päänsärkyä. Evira osallistui hankkeeseen, jossa arvioitiin pohjoismaiden lasten ja nuorten kofeiinialtistusta.

18 Lastenkulttuuri Kirjakko Tuula Korolainen on kirjailija ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut toimittaja. myös sokeripitoisia, aiheuttavat hampaiden reikiintymistä ja lihottavat. Lapsilla hammaseroosio tulee helpommin kuin aikuisilla, joilla hammasluu on vuosien mittaan kovettunut. Entä urheilujuomien vaikutus hampaille? Myös urheilujuomissa on matala ph. Niitä juodaan yleensä urheilun yhteydessä kuivaan suuhun, mikä vielä lisää eroosion vaaraa. Anna Ojala on UKK-instituutin yhteydessä toimivan Tampereen Urheilulääkäriaseman ravitsemusasiantuntija. PÄIVI HAMARUS Koulukiusaaminen Huomaa, puutu, ehkäise Teos lähestyy kiusaamista kasvatuksen, yhteisön ja vuorovaikutuksen näkökulmasta. Mukana on käytännöllisiä ohjeita ja välineitä kiusaamisen havaitsemiseen, siihen puuttumiseen ja sen ennalta ehkäisemiseen. Ovh. 31,90 Kirjakaupoista ja Kotimaakaupasta: Hietalahdenranta 34 13, Helsinki (ma pe klo 9 17) Lapsemme 1/2008 Suosituksia kaivataan Yhdessä lapsen parhaaksi KIRSIKKA ARKIMIES Terveisiä sijaisperheestä Yhdessä lapsen parhaaksi Sijaisperheitä tarvitaan kipeästi, mutta sijaisvanhemmaksi aikovan on vaikea löytää tietoa ja vastauksia moniin mielessä askarruttaviin kysymyksiin. Tämä kirja kokoaa niitä tilanteita ja tunteita, joita sijaisvanhemmat, huostaanotetut ja lastenhuollon ammattilaiset kohtaavat. Ovh. 29,90 MARITTA ITÄPUISTO Pullon pohjimmaiset Lapsi, perhe ja alkoholi Elämä päihdeongelmaisen vanhemman kanssa on monesti yksinäistä ja turvatonta. Teos valottaa lasten kokemia haittoja ja selviytymisstrategioita. Käytännönläheinen teos antaa välineitä päihdeperheiden lasten auttamiseen. Ovh. 28,90 Osa kauppiaista ei ole myynyt energiajuomia alle 18-vuotiaille. Päivittäistavarakauppa PTY ry:n toimitusjohtaja Osmo Laine toivoo, että viranomaiset antaisivat suositukset juomien myyntiin. PTY on pyytänyt lausuntoa asiasta Eviralta. Elintarvikelainsäädäntö ei anna Eviralle toimivaltuuksia rajoittaa elintarvikkeiden, mukaan luettuna energiajuomat, myyntikanavia eikä niiden myymistä lapsille, sanoo ylitarkastaja Minna-Maija Väänänen Evirasta. Runsaasti kofeiinia sisältäviin energiajuomiin tulee laittaa varoitusmerkintä, ettei niitä suositella lapsille, raskaana oleville eikä kofeiiniherkille henkilöille sekä merkintä suurimmasta vuorokautisesta käyttömäärästä. Elintarvikkeiden pakollisetkaan varoitusmerkinnät eivät anna kauppiaille oikeutta tai velvollisuutta päättää, kenelle elintarvikkeita myydään. Elintarvikelainsäädännön perusteella ei näin ollen voida kieltäytyä myymästä esimerkiksi energiajuomia lapsille tai raskaana oleville. Ainakin yhdessä energiajuomassa on alkoholia keskioluen verran. Sitä ei luonnollisestikaan saa myydä alle 18- vuotiaille. SOILI POIJULA Lapsi ja kriisi Selviytymisen tukeminen Tietoa lapsen auttamisen menetelmistä sekä traumaattisten tapahtumien vaikutuksista lapsen mieleen. Tarkastelun keskiössä ovat lasta suojaavat ja hänen selviytymistään tukevat tekijät. Kirja vastaa paitsi vanhempien, mm. koulujen ja päivähoidon kriisityön tarpeisiin. Ovh. 31,90 Lapsi ja kriisi on ensimmäinen suomalainen teos lapsen auttamisesta kriisitilanteessa. Teos avaa traumapsykologian kysymyksiä lapsen kehitysvaiheesta ja tarpeista käsin ja kertoo traumatisoivan tapahtuman vaikutuksista lapsen mieleen ja kehoon. Tarkastelun keskiössä ovat lasta suojaavat ja hänen selviytymistään tukevat tekijät. Vaikeita tapahtumia lähestytään kirjassa myös niiden lapsessa herättämien kysymysten ja tilannekohtaisten tarpeiden kautta. Mukana on runsaasti käytännöllisiä keinoja ja toimintaohjeita, joiden avulla vanhemmat, päivähoidon ja koulun henkilöstö sekä kriisityön ammattilaiset voivat käsitellä tapahtunutta lapsen tai lapsiryhmän kanssa. Sisältöä elämään. Kuva kirjasta Villapäät, Tammi Antaa palaa, pojat! Uusissa poikakirjoissa hommat hoituvat taas porukalla, sekä omaksi että muiden parhaaksi. Tekeekö 60-lukulainen osallistuminen paluuta? Kulttuurissa ilmiöt kertautuvat, tuttuina mutta uusin maustein. Nyt näyttää, että yltiöindividualismi on aikansa elänyt: taas haetaan suvaitsevaisuutta ja yhteisvastuuta kuin 1960-luvulla, nykytermein siis yhteisöllisyyttä. Suuntaus näkyy erityisen selvästi uusissa poikakirjoissa, esim. Tuula Kallioniemen Rottaklaanissa (Otava), Markku Karpion Myrskyvaroituksessa (Otava) ja Esko-Pekka Tiitisen Villapäät-romaanissa (Tammi), jotka muuten ovat hyvin erilaisia teoksia. Kolmikosta Kallioniemen Rottaklaani on perinteisin poikakirja: se liikkuu 12-vuotiaan Ykän matkassa kotona, koulussa ja ostarilla, setvii äidin ja pojan suhteita ja luokan sosiaalisia kuvioita ja kuljettaa juoneen jopa luurangon, rotan ja aution talon. Perinteet kuitenkin romuttuvat, kun Sami kirjaimellisesti törmää Ykään pyörätuolillaan. Kohta Ykä huomaa kauhukseen olevansa vammaisen kaveri ja vielä tutustumassa pariin muuhun. Kallioniemi kuvaa Ykän ennakkoluuloista kiemurtelua herkästi ja humoristisesti. Onneksi Sami on oiva luotsi ja osoittaa, että vammaisuudelle voi jopa nauraa. Tarinan edetessä erot unohtuvat, ja Ykä saa huomata useammankin kerran luulleensa väärin. Henkilötyypit ja letkeä kieli kutittavat nauruhermoja; tosin Ykän supermieshaaveet ja kälättävä, ylihuolehtiva äiti ovat tuttuja muistakin Kallioniemen kirjoista. Rottaklaania voisi nimittää vammaisromaaniksi, mikä se sekä on että ei ole. Myös Karpion Myrskyvaroitukseen olisi helppoa liimata etikettejä: monikulttuurisuus, vähemmistöt, avioerolapset, maahanmuuttajat, saaristolaisuus jne. Kaikki nämä kirjassa näkyvät, mutta taidokkaina kuteina 11- vuotiaan Emilin herkkävaistoisesti kerrotussa tarinassa. Kenialais-suomalainen Emil on muuttanut eronneen äitinsä kanssa kaksikieliseen ulkosaareen mummin avuksi. Lääkäriisä taas on hakeutunut Uppsalaan, kun ei Suomessa ole saanut oikeita töitä. Emilin isänikävä on suunnaton, eikä sitä yhtään helpota uusi koulu, jossa tummanaama joutuu äimistelyn kohteeksi etenkin aikuisten. Sekä luonnossa että Emilin sisällä myrskyää, kun hän matkustaa Tukholmaan ja vastassa onkin isän tuiki tuntematon uusi vaimo, joka odottaa lasta. Emil pyörtää salamana takaisin laivaan ja saa häntä etsivät läheisensä paniikkiin. Ajan myötä aallot tietysti laantuvat, eivätkä vähiten siksi, että Emilin ympärille muodostuu luontokerholaisten ystäväjoukko, joka sekä empaattisesti ymmärtää että iloisesti yllättää. Kun tietää, että pimeässä tuikkii ystävän taskulamppu, uskaltaa kohta jopa olla isoveli. Hyvää sydämelle Siinä missä Rottaklaani on hauska ja Myrskyvaroitus koskettava, Tiitisen Villapäät on molempia ja tekee vielä hyvää sydämelle ja kielikorvalle. 15-vuotias Timppa, joka on muuttanut uudelle paikkakunnalle ja uuteen kouluun mä-alueelta mie-vyöhykkeelle kertoo elämänsä etsikkovaiheesta itse, nokkelasti, kipinöivästi ja välillä itseironisesti. Kun kaikki on hakusessa, riittää jos joku vetää oikeasta narusta. Timpan tapauksessa se on musiikinopettaja, joka herättää pojan luovan potentiaalin ja saattaa yhteen oikeat kaverit. Vaikka Timppa, Pike, Tom ja Teija osaavat vain kaksi sointua, Timpan höyryäminen vyöttää bändin ensin kouluesitykseen ja sitten jopa SPR:n juhlaan musikaalintekijöiksi. Sattumalta yhtyeen päähineiksi tulevat villasukat, joista kehkeytyy nimi Villapäät. Lopullisesti palikat loksahtelevat paikoilleen, kun Timppa ja Teija katsovat elokuvan Henry Dunant ista ja innostuvat tosissaan Punaisen Ristin aatteesta. Siinä sivussa he löytävät toisensakin ja hapuilevan ensirakkauden. Tiitinen kuvaa nuorten intoa ja luovaa prosessia vastustamattoman hauskasti ja pystyy näyttämään, ettei jännitteen syntymiseen tarvita tragediaa. Riittää, että tekee henkilöistä ihmisiä, joilla on täysi tunneskaala ja Timpan tapauksessa vielä kyky sekä mokata että tehdä parannus tähteys kun nousee välillä myös lettiin. Villapäät palkittiin Finlandia Juniorilla ja syystä. Se, samoin kuin Kallioniemen ja Karpion romaanit, on niitä nuortenkirjoja, jotka tuovat iloa ja oivalluksia myös aikuisille. Villapäistä voisi jopa katsoa mallia, sillä sen eri-ikäiset ihmiset välittävät oikeasti toisistaan ja toimivat luontevasti ja tasaveroisina maailman vähäosaisten hyväksi. Lapsemme 1/ Kuva kirjasta Rottaklaani, Otava 2008.

19 Lastenkulttuuri Koonnut Maarit Piippo Lastenkulttuuri Matkalla oppii Nils Holgersson on poika, jonka mielestä on kivaa tehdä kiusaa eläimille. Rangaistukseksi kotihaltija taikoo Nilsin pikkuruiseksi Peukaloiseksi ja antaa hänelle kyvyn puhua eläimille. Sitten villihanhet ottavat Peukaloisen mukaan matkaansa ympäri Ruotsinmaan. Matkalla Peukaloinen oppii kunnioittamaan eläimiä ja muita ihmisiä sekä kasvamaan vapaaksi aikuiseksi. Unga teaternin Peukaloisen retket tuo humaanin tarinan Lillkobb-näyttämölle Helsinkiin Jukka Hannukaisen musiikissa kaikuvat japanilaiset Taiko-rummut. Christian Lindroosin ohjaamaa näytelmää suositellaan yli 5-vuotiaille. Lisätiedot: p. (09) , Musiikki Lastenlaulujen kootut suosikit Jöröjukka-rock, Mustan kissan tango ja Mörri-Möykky kohtaavat Lenni Lokinpoikasen, Sutsisatsin ja Ti-Ti Nallen. Pikkuväen klassikot ja uudet hitit on nyt koottu kolmois-cd:lle, ja teos kantaa vaatimatonta nimeä Kaikkien aikojen paras lastenlevy. Lastenmusiikin kaikuja kuullaan aina Georg Malmstenin 1930-luvulta Risto Räppääjän 2008-vuoteen asti. Emin julkaisemaa kokoelmaa on saatavilla kaikissa hyvin varustetuissa musiikkikaupoissa. Kuva: Petra Lönnqvist Nuorten yksinäisyydestä Kuka ei kuulu joukkoon? Nuoret kokevat yksinäisyyden voimakkaasti, jopa silloin kun ympärillä on muita ihmisiä. Pudotusuhka on Sanni Haadenmaan sooloesitys nuoren ihmisen yksinäisestä maailmasta. Noora Himben ohjaama, nukke- ja naamioteatterin keinoin elävöitetty näytelmä on suunnattu vuotiaille sekä kaikille nuorten kanssa tekemisissä oleville. Esitykset Rauman kaupunginteatterissa Lisätiedot: p. (02) , Teatteri Taikapavut ja viekas kissa Jaakko myy lehmän viidestä pavusta ja kauppa ei olekaan huono, kun pavuista kasvaa taikapuu. Seikkailuun, jonka vaarana ovat jättiläiset ja palkintona ihana prinsessa, Jaakko saa oppaakseen neuvokkaan, mutta viekkaan Saapasjalkakissan. Koominen ja romanttinen uusi koko perheen näytelmä yhdistää kaksi klassista satua. Ville Sandvistin ohjaaman Saapasjalkakissa ja ihmeellinen papupuu -näytelmän musiikin on säveltänyt Iiro Ollila. Ensi-ilta on Joensuun kaupunginteatterissa Lisätiedot: (013) , teatteri.jns.fi Ystävää etsimässä Viiru-kissa on yksinäisen ukko-pesosen paras kaveri. Eräänä aamuna Viiru kuitenkin katoaa. Miika Murasen ohjaama Viiru ja Pesonen -näytelmä kertoo ystävän etsimisestä. Yli 3-vuotialle suunnattua esitystä nähdään Jyväskylän kaupunginteatterissa kevään aikana asti. Kuva: Markus Sommers Pellekaija pyrähtää kiertueelle Keltaisenkirjava, tuuheatöyhtöinen matkijalintu Pellekaija Pum laittaa jälleen yleisöön vipinää. Tirehtöörin ja Hanslankarin johdolla kuullaan leikitystä ja rytmimusiikkia orkesterin uusimmalta levyltä Matkalla Huitsin Nevadaan. Höyry-Henkka, Bumerangi ja Turbaani svengaavat konserttikiertueella eri puolella Suomea: Vantaalla, 7.3. Espoossa, Keuruulla, 1.4. Tyrnävällä ja 5.4. Tampereella. Lisätietoja: pellekaijapum.net Kuva: Matti Salmi Dvd Rohkeita myös tosielämässä Nim on sisukas tyttö, joka asuu eksoottisella saarella seikkailukirjoja ahmien. Kun Nimin isä joutuu myrskyn varaan merelle, tyttö pyytää apua kirjasankariltaan Alex Roverilta. Viestin saa kuitenkin kirjailija Alexandra Rover, joka pelkää kaikkea kotinsa ulkopuolista maailmaa. Kirjailija lähtee pelkojaan uhmaten auttamaan Nimiä, ja molemmat saavat kohdata oman sankaruutensa trooppisen saaren kätköissä. Nim ja salainen saari -elokuva tulee myyntiin dvd-tallenteena mm. Lasten leffakerhoon alkaen. Pääosissa nähdään Abigail Breslin ja Jodie Foster. Ikäraja K-7. Lisätiedot: Näyttelyt Näytä tunteesi! Mitä aineksia porisee kiukkukeitossa, entä miten löytää kadoksissa oleva onni? Jaamme tunteen -näyttely tuo esille perustunteita ja kertoo, kuinka tärkeää on jakaa tunteita toisten kanssa. Onni, viha, pelko ja ilo tuodaan esille 4 10-vuotiaiden lasten ideoiden pohjalta Postikadun varrella olevissa tunteiden taloissa. Tarjolla on myös draamaopastuksia ja tunneruletti-työpajoja. Näyttely on esillä Helsingin Postimuseossa asti. Lisätiedot: Haukuntaa hotellin täydeltä Sisarukset Andi ja Bruce joutuvat ahdinkoon, kun uudet sijaisvanhemmat eivät hyväksy kodissaan lemmikkieläimiä eivät edes rakasta Friday-koiraa. Lapset eivät voi luopua lemmikistään vaan perustavat salaa koirahoitolan entiseen hotelliin. Pian hylätty talo raikuu kulkukoirien haukuntaa, kun Andi ja Bruce pitävät huolta myös lukemattomista Fridayn koirakavereista. Mutta miten pitää äänekäs toiminta salassa vanhemmilta ja naapurustolta? Koirahotelli-elokuvan Suomen ensiilta on Kuva: Tapio Mustasaari Netti Piirrä Katso video Elokuvat Hiiri pelastaa valtakunnan Taianomaisen ja eloisan Dorin valtakuntaa kohtasi onnettomuus, joka särki kuninkaan sydämen ja sai kansalaiset toivottomiksi. Keskelle masentavaa harmautta syntyi rohkea ja isokorvainen hiiri Despero Tilli, joka kieltäytyy vaipumasta toivottomuuteen. Ritaritarinoiden innoittama hiiri lähtee taisteluun ennakkoluuloja ja ankeutta vastaan. Tuleeko Desperostakin tarunomainen sankari, nähdään Desperon taru -elokuvassa, joka saa ensiiltansa kautta maan. Pelejä Ystäväkirja Puuhapiironki Kuvagalleria Oppimisen iloa verkossa Oppi & Ilo on WSOY:n uusi nettisivusto, joka tarjoaa puuhaa lapsille sekä verkkokaupan viihdyttävästi kehittävien edutainmenttuotteiden hankintaan. Sivuilla pelataan, piirretään, leikitään ja katsotaan videoita. Lisäksi Summamutikan Mummon ystäväkirjaan voi tallentaa omia tietojaan osoitteessa 36 Lapsemme 1/2009 Lapsemme 1/

20 Kirjoissa & kansissa Leikitän ja hellin vauvaa Hyvät vuorovaikutushetket ovat vauvalle elintärkeitä. Kirjaan on koottu ajatuksia, lauluja ja leikkejä, jotka tukevat vauvan ja vanhemman suhdetta. Hyvässä vuorovaikutuksessa lapsi kokee, että häntä rakastetaan, ihaillaan ja arvostetaan. Vuorovaikutusleikki vauvan kanssa on innostamista, kosketusta ja hoivaa, jota erilaiset laulut ja lorut rytmittävät. Kirja perustuu theraplay-vuorovaikutusterapian pariaatteisiin. Saara Salo, Kirsi Tuomi: Hoivaa ja leiki. Vauvan ja vanhemman vuorovaikutus. Psykologien kustannus. Miksi kiusaaja kiusaa? Kirja selvittää, miten kiusaaminen syntyy, kehittyy ja mikä pitää sitä yllä. Teos lähestyy kiusaamista osana kouluyhteisön vuorovaikutussuhteita, ryhmädynamiikkaa ja statushierarkioita. Kiusaamisen motiiveina nähdään vallanhimo, kateus ja aseman tavoittelu ryhmässä. Opas tähdentää, että kiusaaminen on havaittava ajoissa ja siihen on puututtava heti. Kirja antaa käytännön työkaluja ja ohjeita kiusaamisen kitkemiseksi. Päivi Hamarus: Koulukiusaaminen. Huomaa, puutu, ehkäise. Kirjapaja. Perhe purkaa salaisuuden Lähes kaikilla perheillä ja suvuilla on salaisuutensa. Salaisuudet voivat olla hyviä ja suojaavia, mutta valtaosa on tuhoavia, kuten alkoholismi, insesti, väkivalta ja uskottomuus. Myös adoptio, seksuaalinen suuntautuminen, uskonto tai sairaus voi salattuna ahdistaa. Kirja kertoo lähes 40 ihmisen tarinan erilaisten salaisuuksien varjossa elämisestä. Teos opastaa, miten omaa salailuvyyhteä kannattaa lähteä purkamaan. Sirkku Suontausta-Kyläinpää: Perhesalaisuudet. Vaikenemisesta vapauteen. Minerva. Kun verkko kasvattaa Moni vanhempi on pulassa: miten lasta pitäisi opettaa käyttämään verkkoa, kun tämä tietää siitä paljon enemmät kuin vanhemmat. Lapsi voi tehdä verkossa myös sellaista, mistä vanhemmat eivät ole selvillä lainkaan. Lapsille ja nuorille verkko on ennen kaikkea paikka toisten kohtaamiseen ja yhdessä olemiseen. Kirja antaa aikuisille paljon tarpeellista tietoa verkkomaailmasta selvittämällä muun muassa verkossa tarvittavia uusia luku- ja kirjoitustaitoja. Kirjaan kuuluva sanasto avaa verkkoon liittyviä käsitteitä ja ilmiöitä. Janne Matikainen: Verkko kasvattajana. Mitä aikuisen tulisi tietää ja ajatella verkosta. Gaudeamus. Terveisiä lapsiperheestä Kirjailija ja toimittaja käyvät avointa ja suoraa kirjeenvaihtoa lapsiperheen arjen riemuista ja kauhuista: miten reissataan junassa, kun perheellä on oksennustauti, entä miten hoidetaan parisuhdetta, kun kahdenkeskistä aikaa ei juuri ole. Saako joskus toivoa, ettei perhettä olisikaan? Kirjeissä välittyy uupumus ja arjen pureva havainnointi mutta tärkeimpänä välittäminen, myötäeläminen, huumori ja ilo. Elämää rakastetaan ja lapsia yli kaiken. Armas Alvari ja Matilda Katajamäki: Kirjeitä lapsiperheestä. Edita. Sateenkaariperheen kohtaaminen Sateenkaariperheissä elää tuhansia lapsia. Vaikka epätavanomaisena pidetyn perheen arki ja vanhemmuuden haasteet ovat hyvin tavanomaisia, sateenkaariperhe kokee usein välttelyä hakiessaan apua pulmiinsa. Oppikirja antaa perheiden ja lasten kanssa työskenteleville työkaluja moninaisuuden käsittelemiseen ja kohtaamiseen, mikä ei vaadi erikoiskäytäntöjä, vaan tiedostamista ja huomioimista. Kirjassa on myös ideoita, miten perheiden moninaisuutta käsitellään eri-ikäisten lasten kanssa. Juha Jämsä (toim.): Sateenkaariperheet ja hyvinvointi. Käsikirja lasten ja perheiden kanssa työskenteleville. PS-kustannus. MAJA Mielikuvituksellinen lastenhuonekirja (WSOY) jakaa kutkuttavia ideoita kaikenkokoisiin koteihin siitä, miten hylätyistä, löydetyistä, kierrätetyistä, parittomista ja helposti saatavilla olevista materiaaleista rakennetaan hauskoja leikkejä ja jännittäviä maailmoja vaikka pöydän alle ja vaatekaappiin. Lapsemme 1/

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Miten parannan sisäilman laatua?

Miten parannan sisäilman laatua? Miten parannan sisäilman laatua? Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 17/05/2014 Mitä on hyvä sisäilma? Sisäilma on hyvää, jos suurin osa rakennuksen käyttäjistä on tyytyväisiä sisäilman laatuun

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Lasten ehdoilla perheen taloudessa? Lapset yhä useammin perheen projekteja, ajankäyttö lasten

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Lentäjän poika. Ari Inkinen Helsingin NMKY Kumppanuutta lasten hyvinvoinnin edistämiseksi

Lentäjän poika. Ari Inkinen Helsingin NMKY Kumppanuutta lasten hyvinvoinnin edistämiseksi Lentäjän poika Isän paikka lapsen elämässä. Minä ihailin villiä voimaa, Minä nöyristä lapsista nöyrin. Ja kun moottorit ampuivat sankarin matkaan, Jäin seuraavaa odottamaan. Säkeistö laulusta Lentäjän

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin

Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin Mikko Meriläinen mikko.merilainen@ehyt.fi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, 00510 Helsinki www.ehyt.fi www.pelitaito.fi

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM 10. maaliskuuta 2009 Miessakit ry KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM NTSÄLÄSSÄ Ilmo Saneri Isyyden tueksi hanke Jarna Elomaa Neuvolatoiminnan vastaava Mäntsälä Annankatu

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 1 Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 2 Pelitaito-projekti (2010-2014) Tavoitteena on lasten ja nuorten liikapelaamisen ja pelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisy Pelaamisella

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Piirrä kuvasi tauluun.

Piirrä kuvasi tauluun. Linus ja Ismenia haluaisivat tutustua sinuun. Piirrä kuvasi tauluun. Artikla 7. Jokaisella lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. Mikä on sinun nimesi ja kansalaisuutesi? On hauska tutustua uusiin

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Vanhempainillassa käsiteltäviä teemoja

Vanhempainillassa käsiteltäviä teemoja Vanhempainillassa käsiteltäviä teemoja Nuorten netinkäyttö/sosiaalinen media Nettikiusaaminen Pelit ja pelaaminen Miten tukea nuorta mediankäytössä Kouluttajana Anne Hämäläinen Mediankäyttö koostuu pienistä

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI 17. huhtikuuta 2013 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi MIKSI?

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi Fonecta Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 03 Fonecta.fi-sivustolla kävijä Olen 5-vuotias nainen. Asun kaksin puolisoni kanssa Etelä- Suomessa pienemmällä paikkakunnalla. Käyn Fonectan sivustolla

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot