SUOMEN RIISTAKESKUS Sompiontie HELSINKI PÄÄTÖS

Transkriptio

1 SUOMEN RIISTAKESKUS Sompiontie HELSINKI PÄÄTÖS Pvm Nro xxxxx xxxxxxxx Metsähallitus, Pohjanmaan luonto/pl OULU METSÄSTYSLAIN 41 C :N MUKAINEN POIKKEUSLUPA Hakijan asiakasnumero ja nimi HAKEMUS Metsähallitus/Pohjanmaan Luontopalvelut Hakija on hakenut Suomen riistakeskukselta poikkeuslupaa seuraavasti: Eläinlaji ja -määrä Metsäpeura 20 kpl Hakemusalue Suomussalmen ja Hyrynsalmen kunnat sekä Puolangan kunnan poronhoitoalueen puoleinen osa. Kielletyt pyyntimenetelmät - Ääntä synnyttävä koneellinen laite (B014) - Muu (9999): Moottoriajoneuvon ja keinovalon käyttö, aseen ja patruunan rajoitteet, aseen kuljettaminen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ja ilma-aluksella sekä oranssin huomiovärin käyttö. Välitoimenpiteet PÄÄTÖS Hakijan on puhelinkeskustelussa muuttanut haettua pyyntiaikaa ajalle Suomen riistakeskus on päättänyt myöntää poikkeusluvan hakemuksen mukaisesti. Metsäpeura 20 kpl Kielletyt pyyntimenetelmät - Ääntä synnyttävä koneellinen laite (B014) - Muu (9999): Moottoriajoneuvon ja keinovalon käyttö, aseen ja patruunan rajoitteet, aseen kuljettaminen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ja ilma-aluksella sekä oranssin huomiovärin käyttö. Poikkeuslupa-alue: Suomussalmen ja Hyrynsalmen kunnat sekä Puolangan kunnan poronhoitoalueen puoleinen osa. Poikkeusedellytys: 41 c luonnonvaraisen eläimistön säilyttämiseksi. Lisäksi Suomen riistakeskus on päättänyt myöntää hakijalle metsästyslain 41 :n 3 momentin nojalla luvan poiketa metsästyslain ja metsästysasetuksen rajoituksista seuraavasti:

2 Metsäpeurojen hätyyttämiseen ja jäljittämiseen saa käyttää metsästyslain 32 :n estämättä maalla kulkevia moottorikäyttöisiä ajoneuvoja ja ampua edellä mainituista moottorikäyttöisistä ajoneuvoista tai näiden suojasta tai välittömästi pysäyttämisen jälkeen sataa metriä lähempänä näitä. 2. Luvan poiketa metsästyslain 33 :ssä säädetystä keinotekoisen valolähteen käyttökiellosta. 3. Luvan poiketa metsästyslain 33 :ssä säädetystä ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttökiellosta. 4. Luvan poiketa metsästyslain 34 :n nojalla metsästysasetuksen 16 a :ssä säädetystä pyyntimenetelmiä ja pyyntivälineitä koskevasta käyttökiellosta. Metsäpeuran ampumisessa voidaan käyttää tarkoitukseen sopivaa asetta ja patruunaa. 5. Lisäksi Suomen riistakeskus on päättänyt myöntää hakijalle metsästyslain 41 :n 3 momentin nojalla luvan poiketa metsästyslain 35 :ssä säädetyistä metsästysaseen kuljettamista koskevista säännöksistä seuraavasti: metsästysasetta saa kuljettaa maastossa metsästyslain 35 :n 3 momentin estämättä maalla kulkevalla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla. 6. Suomen riistakeskus on päättänyt antaa luvan poiketa metsästyslain 35 :n 2 momentin kiellosta, jolloin metsästysase voi olla lataamattomana maalla kulkevassa moottorikäyttöisessä ajoneuvossa moottorin käydessä sijoittamattomana suojukseen tai suojattuun tilaan. 7. Metsäpeurojen pyynnissä voidaan poiketa metsästysasetuksen 22 :ssä säädetystä oranssinpunaisen tai oranssin päähineen tai päähineen suojuksen ja ylävartalon peittävän vaatteen käytöstä. Ehdot Poikkeusluvan ehdot ovat seuraavat: Tämän poikkeusluvan nojalla voidaan pyydystää päätöksessä mainitulla alueella 20 metsäpeuraa edellyttäen, että luvan käyttäjällä on alueella siihen muutoin metsästyslain säännösten edellyttämä oikeus. Poikkeuslupa oikeuttaa käyttämään pyynnissä metsästyslain 32 :n 1 ja 2 momenttien ja 35 :n 3 momentin estämättä yhteensä enintään viittä (5 kpl) maalla kulkevaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa. Poikkeusluvan käyttäjän tulee ottaa huomioon, että maalla kulkevien moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttö maastossa edellyttää maanomistajan lupaa. Poikkeusluvan käyttäjän tulee ottaa huomioon, että oikeudesta metsästää luonnonsuojelulain mukaisilla suojelualueilla on lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tai määrätään. Poikkeuslupaa voi käyttää vain XXXX XXXXX, XXXX XXXX tai XXXXXX tai XXXXXX nimeämä henkilö. Poikkeusluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle poikkeusluvan nojalla tapahtuneen pyynnin tuloksesta. Ilmoitus on tehtävä päätöksen mukana toimitetuilla lomakkeilla Suomen riistakeskuksen Kainuun aluetoimistolle sähköpostitse (kainuu@riista.fi) tai kirjeitse seitsemän vuorokauden kuluessa poikkeusluvan voimassaolon päätyttyä.

3 Ilmoituksessa on mainittava pyydystettyjen eläinten määrä ja pyyntipaikan koordinaatit. Lisäksi on ilmoitettava myös pyyntiajankohta ja sukupuoli Pyynnissä on muutoin noudatettava mitä metsästyslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään. Perustelut Keskeiset sovelletut säännökset Metsäpeura on rauhoitettu 1 päivästä helmikuuta syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään metsästysasetuksen (666/1993) 24 :n 9 kohdan perusteella. Metsäpeuran naaras, jota vuotta nuorempi jälkeläinen seuraa, on aina rauhoitettu metsästysasetuksen (666/1993) 25 :n perusteella. Rauhoituksesta voidaan poiketa Suomen riistakeskuksen luvalla metsästyslain 41 :n 2 momentin nojalla 41 c :ssä säädetyin edellytyksin, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole 1. luonnonvaraisen eläimistön tai kasviston säilyttämiseksi; 2. viljelmille, karjankasvatukselle, metsätaloudelle, kalataloudelle, porotaloudelle, riistataloudelle, vesistölle tai muulle omaisuudelle aiheutuvan merkittävän vahingon ehkäisemiseksi; 3. kansanterveyden, yleisen turvallisuuden tai muun erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien taloudelliset ja sosiaaliset syyt, sekä jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle; tai 4. näiden lajien tutkimus-, koulutus-, uudelleensijoittamis- ja istuttamistarkoituksessa taikka eläintautien ehkäisemiseksi. Suomen riistakeskus voi metsästyslain 41 c :ssä tarkoitetuissa tapauksissa myöntää luvan myös poiketa 32 :ssä säädetyistä moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käytön rajoituksista, 33 :ssä säädetyistä pyyntivälineitä ja -menetelmiä koskevista kielloista, 34 :n nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksistä ja 35 :ssä säädetyistä metsästysaseen kuljettamista koskevista säännöksistä sekä 51 :n 1 momentissa säädetystä koiran kiinnipitovelvollisuudesta. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (452/2013) 1 :ssä säädetään poikkeusluvan hakemisesta, 2 :ssä poikkeamisen edellytysten arvioinnista, 4 :ssä riistaeläintä koskevan poikkeusluvan myöntämisestä ja lupamääräyksistä, 5 :ssä poikkeusluvan voimassaoloajasta sekä 7 :ssä poikkeuslupaan liittyvästä saaliin ilmoittamisvelvollisuudesta. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n mukaan Suomen riistakeskuksen on metsästyslain 41 c :n 1-3 kohdassa säädettyä luvan myöntämisedellytyksiä arvioidessaan selvitettävä: 1) poikkeusluvan kohteena olevan riistaeläinlajin kanta tai kannan tila haetulla poikkeuslupa- alueella, maakunnassa sekä koko valtakunnassa; 2) poikkeusluvan kohteena olevan riistaeläinlajin yksilön käyttäytyminen haetulla poikkeuslupa-alueella; 3) tarvittaessa viranomaisten, julkisia hallintotehtäviä hoitavien organisaatioiden ja tutkimuslaitosten tiedot, jotka liittyvät poikkeusluvan hakuperusteeseen; 4) toimenpiteet, jotka poikkeusluvan sijasta voitaisiin toteuttaa. Suomen riistakeskuksen on kirjattava selvityksen keskeiset tulokset poikkeuslupapäätökseen. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 :n mukaan poikkeuslupa myönnetään vain sille rajatulle alueelle, jolla metsästyslain 41 c :ssä säädetyt poikkeusluvan myöntämisedellytykset täyttyvät.

4 Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n mukaan muut kuin suurpetojen tappamista koskevat poikkeusluvat ovat voimassa määräajan, jonka on vastattava poikkeusluvan tarkoitusta ja joka voi olla enintään viisi vuotta. Poikkeuslupa voidaan myöntää vuotta pidemmäksi ajaksi vain: 1. pysyvästi perustetulle kohteelle; 2. eläimistön suojelemisen perusteella; 3. tutkimusperusteella; tai 4. luonnonhoitohankkeen yhteydessä. Poikkeusluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle, jos vuotta pidemmäksi ajaksi myönnetyn poikkeusluvan myöntämisedellytys ei ole enää voimassa. Ilmoituksen seurauksena poikkeusluvan voimassaolo lakkaa. Ilmoitukseen on liitettävä 7 :ssä tarkoitettu saalisilmoitus vielä ilmoittamatta olevalta kalenterivuodelta. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :n mukaan poikkeusluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle poikkeusluvan nojalla tapahtuneen pyynnin tuloksesta seitsemän vuorokauden kuluessa poikkeusluvan voimassaolon päätyttyä. Jos poikkeuslupa on myönnetty vuotta pidemmäksi ajaksi, ilmoitus on tehtävä kunkin kalenterivuoden päätyttyä seitsemän vuorokauden kuluessa. Ilmoituksessa on mainittava pyydystettyjen eläinten määrä ja pyyntipaikan koordinaatit. Nisäkkäiden osalta on ilmoitettava myös pyyntiajankohta ja sukupuoli. Yksityiskohtaiset perustelut Metsäpeuran kanta tai kannan tila haetulla poikkeuslupa-alueella, maakunnassa sekä koko valtakunnassa Kainuun metsäpeuraosapopulaatio on talvialueillaan poronhoitoalueen ulkopuolella Sotkamossa, Ristijärvellä ja Kuhmossa. Kesäksi peurat vaeltavat laajalle alueelle itään, pohjoiseen ja kaakkoon päin. Osa (viime vuosina kolmannes radiopeuroista, vuonna 2014 puolet) menee Venäjälle kesäksi. Muutamia yksittäisiä peuroja esiintyy poronhoitoalueella talvikauden ulkopuolella. Kainuun metsäpeurakanta on selvitetty lentolaskennoilla ja maastoarvioinnilla luvun alusta lähtien. Kanta kasvoi hitaasti luvun alusta luvun puoliväliin saakka. Sen jälkeen kanta kasvoi nopeasti saavuttaen huippunsa v. 2001, jolloin helikopterilaskennassa tavattiin 1700 peuraa. Kanta taantui voimakkaasti vuoteen 2005 saakka, minkä jälkeen kanta on hieman pudonnut. Kanta on kuitenkin pysynyt noin 800 yksilön paikkeilla viimeiset neljä vuotta. Toinen metsäpeuran osapopulaatio Suomessa sijaitsee Suomenselällä. Suomenselän metsäpeurakanta on ollut laskentojen mukaan vakaa jo vuodesta 2003 lähtien. Viimeisimmässä helikopterilaskennassa 2013 Suomenselän metsäpeurapopulaation kooksi saatiin 1077 metsäpeuraa. Metsäpeuran käyttäytyminen haetulla poikkeuslupa-alueella Kainuun metsäpeuraosapopulaatio on talvialueillaan poronhoitoalueen ulkopuolella Sotkamossa, Ristijärvellä ja Kuhmossa. Kesäksi peurat vaeltavat laajalle alueelle itään, pohjoiseen ja kaakkoon päin. Osa (viime vuosina kolmannes radiopeuroista, vuonna 2014 puolet) menee Venäjälle kesäksi. Muutamia yksittäisiä peuroja esiintyy poronhoitoalueella talvikauden ulkopuolella. Kun nämä peurat menevät takaisin talvialueilleen, ne saattavat viedä mukanaan poroja, jotka voivat jäädä pysyvästi

5 peurojen joukkoon. Tämä on vahingollista metsäpeura-alalajin puhtauden kannalta. Näissä tilanteissa, joissa on vaarana, että poroja kulkeutuu peurojen mukana peura-alueelle, on tarkoituksenmukaista metsäpeuran suojelun kannalta poistaa tällaisen riskin aiheuttavia peuroja. Tämän lisäksi hakijan mukaan metsäpeura on hyvin arka eläin ja joutuessaan porotokkaan poroja koottaessa se saattaa hajottaa porotokan. Näin saattaa päivän tai useammankin päivän työ poronhoitotöissä mennä hukkaan ja aiheuttaa siten taloudellisia vahinkoja poronhoitajille. Peurojen poistamisessa porojen joukosta on myös se hyvä puoli, että näin saadaan peurojen poronhoidolle aiheuttamia ongelmia poistetuksi. Poikkeuslupa-aika Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n mukaan muut kuin suurpetojen tappamista koskevat poikkeusluvat ovat voimassa määräajan, jonka on vastattava poikkeusluvan tarkoitusta ja joka voi olla enintään viisi vuotta. Suomen riistakeskus katsoo, että hakijalle voidaan myöntää poikkeuslupa haetulle poikkeuslupa-ajalle. Rajattu alue Rotupuhtauden turvaamiseksi metsäpeurakantaa ei voida levitää poronhoitoalueelle. Koska lupa on haettu poronhoitoalueelle Suomen riistakeskus katsoo hakemuksessa esitetyn perusteella, että poikkeuslupa voidaan myöntää haetulle alueelle. Sallittu pyynnin määrä Edellisellä vastaavalla poikkeusluvalla ( ), joka oli hakemusalueella (voimassa ) poistettiin yhteensä 2 metsäpeuraa (molemmat aikuisia). Suomen riistakeskus katsoo hakemuksessa esitetyn perusteella, että poikkeuslupa voidaan myöntää haetulle metsäpeuramäärälle, koska poikkeusluvan tarkoituksena on metsäpeurakannan alalajin rotupuhtauden turvaaminen poistamalla metsäpeurat poronhoitoalueelta. Muun tyydyttävän ratkaisun käyttö Rotupuhtauden turvaamiseksi metsäpeurakantaa ei voida levittää poronhoitoalueelle. Metsäpeurojen siirtistutukset ovat erittäin tarkoin suunniteltavia ja toteutettavia toimenpiteitä ja ne vaativat myös suuria taloudellisia resursseja. Tällä hetkellä on valmisteilla suunnitelma metsäpeurojen siirtoistutuksista, mutta se ei toteudu vielä ainakaan lähiaikoina. Koska tällä hetkellä Suomessa ei suoriteta metsäpeurojen siirtoistutuksia, tavoitellun tuloksen saavuttamiseksi ei ole myöskään mahdollista käyttää muuta menetelmää luonnonvaraisen metsäpeuran säilyttämiseksi.

6 Päätökseen liittyvät muut poikkeukset Suomen riistakeskus katsoo, että tässä nimenomaisessa tapauksessa metsäpeuran rotupuhtauden turvaamiseksi tehtävä metsäpeurojen pyynti tulee voida suorittaa mahdollisimman tehokkaasti. Ottaen huomioon alueen olosuhteet Suomen riistakeskus katsoo, että metsäpeurojen pyynnissä on tarpeen sallia seuraavat poikkeukset: 1. Pyynnin yhteydessä voidaan poiketa päätöksen mukaisesti metsästyslain 32 :ssä säädetyistä maalla kulkevan moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käytön rajoituksista, koska muutoin pyynnin onnistuminen olisi hyvin epävarmaa. Suomen riistakeskus on kuitenkin rajoittanut pyynnissä käytettävien maalla kulkevien moottorikäyttöisten kulkuneuvojen määrän viiteen (5 kpl). 2. Tässä yhteydessä voidaan poiketa metsästyslain 33 :n 1 momentin 5 kohdan keinotekoisen valolähteen käyttökiellosta. Tehokkuuden varmistamiseksi Suomen riistakeskus katsoo, että talviaikaisen lyhyen päivän takia on tarpeen sallia keinovalon käyttö. 3. Tässä yhteydessä voidaan poiketa metsästyslain 33 :ssä säädetystä ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttökiellosta pyynnin tehostamiseksi. 4. Luvan poiketa metsästyslain 34 :n nojalla metsästysasetuksen 16 a :ssä säädetystä pyyntimenetelmiä ja pyyntivälineitä koskevasta käyttökiellosta. Metsäpeuran ampumisessa voidaan käyttää tarkoitukseen sopivaa asetta ja patruunaa. 5. Lisäksi tässä yhteydessä on tarpeen poiketa metsästysaseen kuljettamista maastossa maalla kulkevassa moottorikäyttöisessä ajoneuvossa koskevasta metsästyslain 35 :n 3 momentin kiellosta, koska hakijalla on tähän hyväksyttävä syy. 6. Suomen riistakeskus on päättänyt antaa luvan poiketa metsästyslain 35 :n 2 momentin kiellosta, jolloin metsästysase voi olla maalla kulkevassa moottorikäyttöisessä ajoneuvossa moottorin käydessä lataamattomana sijoittamattomana suojukseen tai suojattuun tilaan. Poikkeaminen on tarpeen lopettamistilanteen sujuvoittamiseksi. 7. Samoin voidaan myöntää poikkeus metsästysasetuksen 22 :ssä säädetyistä hirvieläimen metsästyksessä käytetyistä varusteista, koska kyseisellä säädöksellä on tarkoitus lisätä turvallisuutta ampuma-asein hirvieläinten seuruepyyntinä tapahtuvassa metsästyksessä. Loppuyhteenveto Hakija on hakenut lupaa 20 metsäpeuran pyydystämiseksi Suomussalmen ja Hyrynsalmen kuntien sekä Puolangan kunnan poronhoitoalueen puoleiselle osalle luonnonvaraisen eläimistön (metsäpeuran rotupuhtauden) säilyttämiseksi. Hakijalle myönnetään poikkeuslupa 20 metsäpeuran tappamiseen päätöksessä rajatulle alueelle luonnonvaraisen eläimistön säilyttämiseksi, koska muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole. Hakijalle myönnetään myös lupa käyttää pyynnissä päätöksessä erikseen mainittuja kiellettyjä pyyntimenetelmiä, koska metsäpeurat on tarkoituksenmukaista poistaa

7 mahdollisimman nopeasti rotupuhtauden turvaamiseksi Edellä mainituilla perusteluilla ja ottaen huomioon oikeusohjeissa mainitut säännökset Suomen riistakeskus on tehnyt päätöskohdasta ilmenevän päätöksen. Päätöksen täytäntöönpano Hallintolainkäyttölain (586/1996) 31 :n 2 momentin mukaan päätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa tai asetuksessa niin säädetään tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä. Riistahallintolain (158/2011) 31 :n 2 momentin mukaan yksittäistä lupaa koskeva Suomen riistakeskuksen päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Lisäksi Suomen riistakeskus katsoo, että tämä päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, koska poikkeuslupa tässä tapauksessa olosuhteet huomioon ottaen menettäisi merkityksensä, jos sitä ei voisi panna täytäntöön heti päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien. Edellä olevan perusteella tämä Suomen riistakeskuksen päätös voidaan panna täytäntöön päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien. Riistahallintolain 31 :n 2 momentin nojalla muutoksenhakuviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Oikeusohjeet Päätöstä tehtäessä on sovellettu seuraavia oikeusohjeita: metsästyslain (615/1993) 32 :n 1 ja 2 momentti, 33, 34, 35, 41 ja 41 c ja 90, riistahallintolain (158/2011) 8 :n 4 momentti ja 31 :n 2 momentti, hallintolainkäyttölain (586/1996) 31, metsästysasetuksen (666/1993) 22, 24, 25, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (452/2013) 1, 2, 4 :n 1 momentti, 5 :n 2 momentti ja 7 :n 2 ja 3 momentti, valtion maksuperustelain (150/1992) 6, 11 a ja 11 b, Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten julkisten hallintotehtävien maksuista vuosina annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1078/2014) 1 :n 1 momentin 6 kohta. Muutoksenhaku Suomen riistakeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta alueella toimivaltaiselta hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Käsittelymaksun määräämisen osalta valittaja voi vaatia valtion maksuperustelain (150/1992) 11 b :n nojalla oikaisua Suomen riistakeskukselta. Oikaisuvaatimusosoitus on päätöksen liitteenä. LISÄTIEDOT Lisätietoja päätöksestä antaa: Janne Miettinen SUOMEN RIISTAKESKUS Julkiset hallintotehtävät Sauli Härkönen julkisten hallintotehtävien päällikkö Janne Miettinen esittelijä, riistasuunnittelija

8 JAKELU Päätös on allekirjoitettu koneellisesti riistahallintolain (158/2011) 8 :n 4 momentin nojalla. Päätös hakijalle käsittelymaksuin postiennakolla Tiedoksi: Suomussalmen riistanhoitoyhdistys Hyrynsalmen-Ristijärven riistanhoitoyhdistys Puolangan riistanhoitoyhdistys Oulun poliisilaitos Paliskuntain yhdistys Metsähallitus Rajavartiolaitos Kainuun luonnonsuojelupiiri Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola Pohjois-Savo-Kainuu ry MAKSU Käsittelymaksu 120,00EUR

9 VALITUSOSOITUS (Riistahallintolaki 31.1 ) Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä, joka osoitetaan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava seuraavat asiat: valittajan nimi ja kotikunta päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan postiosoite ja puhelinnumero tai sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä, ellei valituskirjelmää ole lähetetty sähköisesti (faksi tai sähköposti). Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle asiamiehen valtakirja, jollei asiamiehenä toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Tiedoksisaantipäivä lasketaan seuraavasti: Jos päätös on luovutettu asianomaiselle, asianomaisen asiamiehelle tai lähetille, tiedoksisaantipäivä ilmenee päätöksessä olevasta leimasta. Jos päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vastaan, tiedoksisaantipäivä ilmenee saantitodistuksesta. Jos päätös on postitettu tavallisena kirjeenä sen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä postituspäivästä, jollei muuta ilmene. Jos päätös on toimitettu tiedoksi muulla tavalla jollekin muulle henkilölle kuin päätöksen saajalle (sijaistiedoksianto), katsotaan päätöksen saajan saaneen päätöksen tiedoksi kolmantena päivänä tiedoksianto- tai saantitodistuksen osoittamasta päivästä. Jos päätös tai kuulutus sen nähtävänä pitämisestä on julkaistu virallisessa lehdessä tai julkisella kuulutuksella ilmoitustaululla, katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jolloin kuulutus virallisessa lehdessä on julkaistu tai kuulutus pantu ilmoitustaululle. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmän voi toimittaa hallinto-oikeudelle henkilökohtaisesti, postitse maksettuna postilähetyksenä, telekopiona, sähköpostilla tai asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Postittaminen tai muu toimittaminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valitusasiakirjojen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän viraston aukioloajan päättymiseen. Käsittelymaksu Hallinto-oikeus perii pääsääntöisesti valitusasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksua 250 euroa tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla. Hallinto-oikeuden osoite Postiosoite: Pohjois-Suomen hallinto-oikeus, PL 189, OULU Käyntiosoite: Pohjois-Suomen hallinto-oikeus, Isokatu 4, 3 krs, OULU Sähköposti: pohjois-suomi.hao@oikeus.fi Puhelin: ja Faksi:

10 OIKAISUVAATIMUSOSOITUS Maksuvelvollinen, joka katsoo, että valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n sekä Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten julkisten hallintotehtävien maksuista vuosina annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1078/2014) 1 :n perusteella määrätyn maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia siihen valtion maksuperustelain 11 b :n nojalla oikaisua. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka osoitetaan Suomen riistakeskukselle, on ilmoitettava seuraavat asiat: vaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot päätös, johon oikaisua haetaan, miltä kohdin maksuun haetaan oikaisua, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella oikaisua vaaditaan. Jos vaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja tarvittavat yhteystiedot. Oikaisuvaatimuskirjelmän liitteet Oikaisuvaatimuskirjelmään on liitettävä: päätös tai muu asiakirja, johon maksun periminen perustuu, alkuperäisenä tai jäljennöksenä. asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja Aika oikaisuvaatimuksen tekemiselle Oikaisuvaatimus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä. Oikaisuvaatimuskirjelmän toimittaminen Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa Suomen riistakeskukselle henkilökohtaisesti, postitse maksettuna postilähetyksenä taikka asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Postittaminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Suomen riistakeskukselle ennen kuuden kuukauden määräajan päättymistä, jotta vaatimus voidaan tutkia. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto, määräaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän. Käsittelymaksu Oikaisuvaatimukseen annettava päätös on maksuton. Yhteystiedot Suomen riistakeskuksen yhteystiedot löytyvät päätöksen etusivulta.