Hakija on hakenut Suomen riistakeskukselta poikkeuslupaa seuraavasti: Lintulaji ja -määrä Sepelkyyhky (2014) 20 kpl Sepelkyyhky (2018)

Transkriptio

1 SUOMEN RIISTAKESKUS Kaakkois-Suomi Pikkuympyräkatu 3 A Hamina PÄÄTÖS Pvm Nro Mika Parkkinen Rinteentie PUNTALA METSÄSTYSLAIN 41 B :N MUKAINEN POIKKEUSLUPA HAKIJA HAKEMUS Taina Uosukainen-Parkkinen Hakija on hakenut Suomen riistakeskukselta poikkeuslupaa seuraavasti: Lintulaji ja -määrä Sepelkyyhky (2014) 20 kpl Sepelkyyhky (2015) 20 kpl Sepelkyyhky (2016) 20 kpl Sepelkyyhky (2017) 20 kpl Sepelkyyhky (2018) 20 kpl Varis (2014) 30 kpl Varis (2015) 30 kpl Varis (2016) 30 kpl Varis (2017) 30 kpl Varis (2018) 30 kpl Harmaalokki (2014) 60 kpl Harmaalokki (2015) 60 kpl Harmaalokki (2016) 60 kpl Harmaalokki (2017) 60 kpl Harmaalokki (2018) 60 kpl Räkättirastas (2014) 300 kpl Räkättirastas (2015) 300 kpl Räkättirastas (2016) 300 kpl Räkättirastas (2017) 300 kpl Räkättirastas (2018) 300 kpl Hakemuksen alue Ruokolahti Alueen pinta-ala 40 ha Hakija on hakenut päivätyllä hakemuksella poikkeuslupaa 60 harmaalokin, 30 variksen, 300 räkättirastaan ja 20 sepelkyyhkyn pyyntiin viljelmille koituvan vakavan vahingon estämiseksi. Haettu aika on Hakemus on tehty viidelle vuodelle. Hakija perustelee hakemustaan seuraavasti: Varisparvet viihtyvät marjapelloilla päivisin syömässä marjoja. Räkättirastasparvet ovat isoja ja elävät marjapeltojen läheisyydessä koko ajan. Harmaalokkiparvet ovat kasvanneet vuosi vuodelta. Linnut eivät välitä ihmisistä mitään vaan kulkevat rivien välissä nokkien lähes jokaista marjaa.

2 Sepelkyyhkyt aiheuttavat haittaa herneenviljelylle etenkin kylvövaiheessa. Hakija kylvää hernettä useaan eri aikaan hernesadon portaittamiseksi. Arvio variksen aiheuttamista vuosittaisista tuhoista on euroa, räkättirastaan osalta euroa vuodessa ja harmaalokin osalta vuosittain euroa. Sepelkyyhkyvahinkojen suuruus herneen viljelyssä on euroa vuositasolla. Hakija on yrittänyt häätää lintuja paineilmakarkottimilla, mutta menetelmä ei ole ollut toimiva. Viljely tapahtuu laajalla alueella ja viljelyalueet sijaitsevat useiden kilometrien päässä toisistaan, joten muuta vaihtoehtoa ei ole. Hakemuksen liitteenä on karttakopiot, joihin on merkitty marjan ja herneenviljelyalueet, joilla pyyntitarve esiintyy. Välitoimenpiteet Hakijalle soitettiin ja pyydettiin selvennystä vuosittaiseen haettuun lintumäärään. Hakija ilmoitti, että hakemuksessa haetut lintumäärät ovat vuosittaisia. Samalla hakijalta tiedusteltiin harmaalokkien määrää ja mahdollista kalalokkien määrää alueella. Hakija ilmoitti, että molempia lokkilajeja esiintyy alueella ja niiden määrät ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Suomen riistakeskus on hakemuksen käsittelyn yhteydessä selvittänyt hakemusalueiden ja niiden lähiympäristön Natura alueet, sekä arvioinut hakemuksen mukaisen toiminnan vaikutusta näiden alueiden suojeluarvoihin. PÄÄTÖS Suomen riistakeskus on päättänyt myöntää poikkeusluvan hakemuksesta poiketen seuraavasti: Sepelkyyhky (2014) 10 kpl Sepelkyyhky (2015) 10 kpl Sepelkyyhky (2016) 10 kpl Sepelkyyhky (2017) 10 kpl Sepelkyyhky (2018) 10 kpl Varis (2014) 15 kpl Varis (2015) 15 kpl Varis (2016) 15 kpl Varis (2017) 15 kpl Varis (2018) 15 kpl Harmaalokki (2014) 10 kpl Harmaalokki (2015) 10 kpl Harmaalokki (2016) 10 kpl Harmaalokki (2017) 10 kpl Harmaalokki (2018) 10 kpl Räkättirastas (2014) 150 kpl Räkättirastas (2015) 150 kpl Räkättirastas (2016) 150 kpl Räkättirastas (2017) 150 kpl Räkättirastas (2018) 150 kpl Lupa-alue kattaa hakemuksen liitekartassa kuvatut alueet. Vuonna 2014 ajanjaksolla ja muina vuosina ajanjaksolla poikkeuslupaa voidaan käyttää vain vahinkokohteella ja sen välittömässä läheisyydessä variksen, harmaalokin ja räkättirastaan aiheuttaman välittömän vahingon estämiseksi.

3 Vuosittain sepelkyyhkyn poikkeuslupaa voidaan käyttää vain heti kylvön jälkeen edellä sallittujen aikojen puitteissa kolmen viikon jaksoissa niillä peltoalueilla, joille kylvö on tehty. Jos kylvöjä tehdään useampi kasvukauden aikana, niin poikkeuslupaa voidaan käyttää kylvöstä aina uudelleen kolmen viikon aikana uusilla kylvöalueilla sallitun enimmäislintumäärän rajoissa. Tämä päätös on tehty metsästyslain (615/1993) 41 b :n 1 momentin 3 kohdan perusteella viljelmille koituvan vakavan vahingon estämiseksi. Ehdot Poikkeusluvan ehdot ovat seuraavat: Harmaalokin osalta pyynti tulee kohdistaa vain aikuispuvun omaaviin yksilöihin, jotta vähennetään riskiä tappaa erehdyksessä vaikeasti erotettavia rauhoitettujen lokkilajien nuoria yksilöitä. Sepelkyyhkyn osalta pyynti tulee kohdentaa parveutuneisiin lintuihin eikä sepelkyyhkyn houkutuskuvia saa käyttää apuna pyynnissä. Tämän poikkeusluvan nojalla voidaan pyytää hakemuksen karttaliitteeseen rajatulla alueella edellyttäen, että luvan käyttäjällä on alueella siihen muutoin metsästyslain säännösten edellyttämä oikeus. Poikkeusluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle poikkeusluvan nojalla tapahtuneen pyynnin tuloksesta. Ilmoitus on tehtävä toimittamalla Suomen riistakeskuksen Kaakkois-Suomen aluetoimistolle oheinen saalisilmoituslomake poikkeusluvan voimassaolon päätyttyä seitsemän vuorokauden kuluessa. Jos poikkeuslupa on myönnetty vuotta pidemmäksi ajaksi, ilmoitus on tehtävä kunkin kalenterivuoden päätyttyä seitsemän vuorokauden kuluessa. Ilmoituksessa on mainittava tämän poikkeusluvan numero, pyydystettyjen lintujen määrä ja pyyntipaikan koordinaatit. Poikkeusluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle, jos vuotta pidemmäksi ajaksi myönnetyn poikkeusluvan myöntämisedellytys ei ole enää voimassa. Ilmoituksen seurauksena poikkeusluvan voimassaolo lakkaa. Perustelut Keskeiset sovelletut säännökset Metsästysasetuksen (666/1993) 25 a :n mukaan rauhoittamattomat linnut ovat rauhoitettuja seuraavasti: 1) varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella , Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella ja muualla maassa ; 2) harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella ja muualla maassa ; 3) korppi poronhoitoalueella ; sekä 4) harmaalokkikoloniat koko vuoden. Rauhoituksesta voidaan poiketa Suomen riistakeskuksen luvalla metsästyslain 41 :n 1 momentin nojalla 41 b :ssä säädetyin edellytyksin, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä 1) kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi; 2) lentoturvallisuuden takaamiseksi; 3) viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estämiseksi;

4 ) kasviston ja eläimistön suojelemiseksi; tai 5) tutkimus- ja koulutustarkoituksessa, kannan lisäämis- ja uudelleenistutustarkoituksessa sekä tehdäkseen mahdolliseksi näitä varten tapahtuvan kasvatuksen. Suomen riistakeskus voi metsästyslain 41 b :n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa myöntää luvan myös poiketa 32 :ssä säädetyistä moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käytön rajoituksista, 33 :ssä säädetyistä pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä koskevista kielloista, 34 :n nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksistä ja 35 :ssä säädetyistä metsästysaseen kuljettamista koskevista säännöksistä sekä 51 :n 1 momentissa säädetystä koiran kiinnipitovelvollisuudesta. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (452/2013) 1 :ssä säädetään poikkeusluvan hakemisesta, 2 :ssä poikkeusluvan edellytysten arvioinnista, 5 :ssä poikkeusluvan voimassaoloajasta ja 7 :ssä poikkeuslupaan liittyvästä saaliin ilmoittamisvelvollisuudesta. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n 1 momentin mukaan Suomen riistakeskuksen on metsästyslain 41 b :n 1 momentin 1-4 kohdassa säädettyä luvan myöntämisedellytyksiä arvioidessaan selvitettävä rauhoittamattomien lintujen osalta toimenpiteet, jotka poikkeusluvan sijasta voitaisiin toteuttaa. Saman pykälän 3 momentin mukaan Suomen riistakeskuksen on kirjattava selvityksen keskeiset tulokset poikkeuslupapäätökseen. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 2 momentin mukaan poikkeusluvat ovat voimassa määräajan, jonka on vastattava poikkeusluvan tarkoitusta ja joka voi olla enintään viisi vuotta. Poikkeuslupa voidaan myöntää vuotta pidemmäksi ajaksi vain: 1) pysyvästi perustetulle kohteelle; 2) eläimistön suojelemisen perusteella; 3) tutkimusperusteella; tai 4) luonnonhoitohankkeen yhteydessä. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 3 momentin mukaan poikkeusluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle, jos vuotta pidemmäksi ajaksi myönnetyn poikkeusluvan myöntämisedellytys ei ole enää voimassa. Ilmoituksen seurauksena poikkeusluvan voimassaolo lakkaa. Ilmoitukseen on liitettävä 7 :ssä tarkoitettu saalisilmoitus vielä ilmoittamatta olevalta kalenterivuodelta. Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan pyynnin tuloksesta on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle poikkeusluvan voimassaolon päätyttyä seitsemän vuorokauden kuluessa. Jos poikkeuslupa on myönnetty vuotta pidemmäksi ajaksi, ilmoitus on tehtävä kunkin kalenterivuoden päätyttyä seitsemän vuorokauden kuluessa. Saman pykälän 3 momentin mukaan ilmoituksessa on mainittava pyydystettyjen eläinten määrä ja pyyntipaikan koordinaatit. Suotuisa suojelutaso Tämä poikkeuslupapäätös on tehty räkättirastaan, variksen, harmaalokin ja sepelkyyhkyn kannantila huomioon ottaen, jolloin poikkeamisella ei haitata näiden lintujen suotuisan suojelutason säilyttämistä. Räkättirastas, varis, harmaalokki ja

5 sepelkyyhky ovat runsaslukuisia ja niiden suojelun taso on suotuisa. Tällä poikkeuslupapäätöksellä sallittu rauhoituksesta poikkeaminen ei millään tavoin haittaa lajien suotuisan suojelutason säilyttämistä. Räkättirastaan, variksen, harmaalokin ja sepelkyyhkyn esiintyminen ja niiden aiheuttamat vahingot hakemusalueella Rättirastaat, varikset ja harmaalokit ovat alueella yleisiä ja ne aiheuttavat vakavaa vahinkoa hakijan marjaviljelmillä. Sepelkyyhkyt aiheuttavat vakavaa vahinkoa tuoreherneviljelmillä. Suomen riistakeskuksen Hedelmän ja Marjanviljelijäin liitolta saaman selvityksen ( ) mukaan räkättirastaat nokkivat marjoja varsinkin satokauden alussa ja pilaavat näin viljelijän taloudellisen tuloksen kannalta arvokkainta alkukesän satoa. Rastasvahinkojen määrä vaihtelee tilakohtaisesti muutamasta prosentista 30 %:iin sadon määrästä Ammattiviljelmällä mansikoita saadaan noin kg/ha. Tuottajahinta oli vuonna ,56 e/kg (arvonlisäveroton tuottajahinta). Näiden keskiarvotietojen perusteella laskien vahingot voivat nousta jopa euroon hehtaaria kohti. Mikäli viljelmän koko on esim. 5 ha, voivat vahingot olla jopa euroa. Lintujen marjojen nokkimisvahinkojen lisäksi räkättirastaat tahraavat kehittyviä raakileita ulosteellaan, mistä syntyy hygieniaongelmia. Eviran Tuoreiden hedelmien ja vihannesten kaupan pitämisestä koskevissa vaatimuksissa (17061/1) on määrätty, että marjojen tulee olla eheitä, puhtaita, vahingoittumattomia, tuoreennäköisiä mutta pesemättömiä, lähes vailla tuholaisten aiheuttamia vioittumia. Tämä tarkoittaa mm. lintujen nokkimisjälkiä ja ulosteita, joista voi olla terveydelle haittaa. Viljelijöiden on lisäksi korjattava linnun nokkimat ja ulosteen tahraamat mansikat pois kasvustoista, koska kypsyessään ne pilaavat muut kehittyvät raakileet. Muun tyydyttävän ratkaisun käyttö Ko. lintujen aiheuttamien vahinkojen ehkäisyyn ei ole olemassa alueella muuta tehokasta torjuntakeinoa. Kyseessä olevien rauhoittamattomien lintujen ja sepelkyyhkyn määrän mahdollisimman tehokas rajoittaminen on tarpeen vahinkojen estämiseksi. Muina vuoden aikoina tapahtuvalla pyynnillä vahinkoja ei pystytä riittävästi vähentämään. Hakijan tekemät vahinkojen estotoimenpiteet eivät ole tehonneet riittävässä määrin. Ko. lintujen aiheuttamien vahinkojen ehkäisyyn on kokeiltu pelottelua paineilmakarkottimilla, mutta ne eivät ole toimineet toivotulla tavalla. Kyseisistä vahingoista ei ole mahdollista saada korvauksia. Hakijan viljelmät sijaitsevat laajalla alueella eikä ole mahdollista löytää taloudellisesti ja työmäärällisesti käyttökelpoisia vahingontorjuntamenetelmiä. Rajattu alue Suomen riistakeskus katsoo käytettävissä olevien tietojen perusteella, että poikkeuslupa voidaan myöntää haetulle alueelle, joka kattaa marjojen ja herneen viljelyalueet. Poikkeuslupa-aika Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n 2 momentin mukaan poikkeusluvat ovat voimassa määräajan, jonka on

6 vastattava poikkeusluvan tarkoitusta ja joka voi olla enintään viisi vuotta. Poikkeuslupa voidaan myöntää vuotta pidemmäksi ajaksi vain: 1) pysyvästi perustetulle kohteelle; 2) eläimistön suojelemisen perusteella; 3) tutkimusperusteella; tai 4) luonnonhoitohankkeen yhteydessä Hakemuksessa mainittujen lajien lupa-aikaa on rajoitettu siten, ettei pyynti kohdistuisi muuttaviin yksilöihin (KHO:n päätös 3909/1/05) ja että eläinsuojelulliset näkökohdat tulisivat lajien pesäpoikasvaiheen osalta mahdollisimman hyvin huomioon otetuiksi. Poikkeamisaikaa on rajattu alkamaan vuonna 2014 haettua myöhemmäksi, jotta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan ratkaisujen (esim. Dnro 143/4/2012, , Dnro 103/4/2011, , Dnro /4/2011, ja Dnro 275/4/2008, ) mukainen valitusaika ehtii kulua ennen päätöksen täytäntöönpanoa. Harkinnassa on otettu huomioon myös Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut (mm nro 286) sekä apulaisoikeuskanslerin on ratkaisu Dnro OKV/931/1/ Sallitun pyynnin määrä Suomen riistakeskus on rajoittanut poikkeusluvan siihen laajuuteen, joka on välttämätön kyseessä olevan ongelman ratkaisemiseksi. Päätösharkinnassa on otettu huomioon samalle hakijalle aiempina vuosina myönnetyt poikkeusluvat ja niiden nojalla saatu saalis. Harmaalokin osalta pyynti on vaadittu kohdistettavaksi vain aikuispuvun omaaviin yksilöihin, jotta vähennetään riskiä tappaa erehdyksessä vaikeasti erotettavia rauhoitettujen lokkilajien nuoria yksilöitä. Sepelkyyhkyn osalta pyynti on rajattu parveutuneisiin lintuihin. Tällä vältetään pyynnin kohdistumista pesiviin aikuisiin lintuihin. Houkutuskuvien käyttä sepelkyyhkyn pyynnissä on kielletty, jotta lintuja ei tarkoituksellisesti houkutella alueelle.koska hakijan viljelytapaan kuuluu herneen kylväminen jaksoittain useassa eri erässä, on vahinkoja pystyttävä estämään koko satokauden ajan myös sepelkyyhkyjä koskien. Selvitys läheisen Kuokkalammen Natura-alueen (FI , SPA-alue) luontoarvoihin Tämän poikkeusluvan nojalla sallittu poikkeaminen variksen ja harmaalokin rauhoituksesta ei ole sellainen hanke tai suunnitelma, joka todennäköisesti merkittävästi heikentäisi poikkeuslupa-alueella tai sen läheisyydessä sijaitsevan Natura verkostoon kuuluvan alueen niitä luontoarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Tämän poikkeusluvan nojalla tapahtuva rauhoittamattomien lintujen pyynti voi aiheuttaa lyhytaikaista ja paikallista häiriötä ko. Natura alueen luonnolle. Tällä häiriöllä voi olla lyhytaikaista ja paikallista vaikutusta alueella olevien lintujen käyttäytymiseen. Häiriö on kuitenkin niin lyhytaikaista ja paikallista, ettei sillä sen vuoksi voi katsoa todennäköisesti merkittävästi heikennettävän Natura-alueiden niitä luontoarvoja, joiden vuoksi läheiset alueet on sisällytetty Natura verkostoon. Pyyntitoiminta ja siihen liittyvä alueella liikkuminen ei vaikuta pienimuotoisuutensa vuoksi mitenkään merkityksellisesti läheisen Kuokkalampi-nimisen Natura-alueen

7 luontotyyppeihin. Lähimmät suojeltavat peltoalueet ovat noin 140 metrin päässä Kuokkalamamen rannasta, jolloin ko. rauhoittamattomien lintujen pyynti aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä alueella pesiville rauhoitetuille linnuille. Koska pyyntiaika alkaa vuoisittain aikaisintaan 1.6. on valtaosalla pesimälinustoa pesiminen jo siinä vaiheessa, että pyynti ei aiheuta merkittävää haittaa. On hyvin todennäköistä, että ko. Natura-alueen pesimälinnuston poikastuotto paranee rauhoittamattomien lintujen (varis, harmaalokki) pyynnillä. Näin ollen luonnonsuojelulain 65 :n mukaista vaikutusarviota ei ole tarpeen tehdä. Loppuyhteenveto Hakijalle myönnetään metsästyslain 41 b :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu poikkeuslupa, koska muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole. Poikkeusluvan nojalla tapahtuvalla pyynnillä ei haitata myöskään päätöskohdassa tarkoitettujen lajien suotuisan suojelutason säilyttämistä. Ajallisesti ja määrällisesti rajattu poikkeuslupa on myönnetty vain sille rajatulle alueelle, jolla metsästyslain 41 b :ssä säädetyt poikkeusluvan myöntämisedellytykset täyttyvät. Päätöksellä on päätös -kohdassa kuvatusti sallittu poiketa variksen, räkättirastaan, harmaalokin ja sepelkyyhkyn rauhoituksesta. Pyynnissä on muutoin noudatettava mitä metsästyslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään. Edellä mainituilla perusteilla ja ottaen huomioon oikeusohjeissa mainitut säännökset Suomen riistakeskus on tehnyt päätöskohdasta ilmenevän päätöksen ehdot -kohdassa mainituin rajoituksin. Päätöksen täytäntöönpano Oikeusohjeet Tämä Suomen riistakeskuksen päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta riistahallintolain (158/2011) 31 :n 2 momentin nojalla. Muutoksenhakuviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Päätöstä tehtäessä on sovellettu seuraavia oikeusohjeita: metsästyslain (615/1993) 41 :n 1 momentti, 41 b :n 1 momentti ja 90, riistahallintolain (158/2011) 8 :n 4 momentti ja 31 :n 2 momentti, metsästysasetuksen (666/1993) 25 a, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (452/2013) 1 :n 1 ja 2 momentti, 2 :n 1 ja 3 momentti, 5 :n 2 ja 3 momentti ja 7 :n 2 ja 3 momentti, valtion maksuperustelain (150/1992) 6, 11 a ja 11 b, Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten julkisten hallintotehtävien maksuista vuonna 2014 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1023/2013) 1 :n 1 momentin 6 kohta, luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 :n 1 momentti. Muutoksenhaku Suomen riistakeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalta kirjallisella valituksella. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Käsittelymaksun määräämisen osalta valittaja voi vaatia valtion maksuperustelain (150/1992) 11 b :n nojalla oikaisua Suomen riistakeskukselta. Oikaisuvaatimusosoitus on päätöksen liitteenä. LISÄTIEDOT Lisätietoja päätöksestä antaa: Erkki Kiukas SUOMEN RIISTAKESKUS Julkiset hallintotehtävät

8 Sauli Härkönen julkisten hallintotehtävien päällikkö Erkki Kiukas esittelijä, riistapäällikkö Päätös on allekirjoitettu koneellisesti riistahallintolain (158/2011) 8 :n 4 momentin nojalla. JAKELU Päätös hakijalle toimitusmaksuin postiennakolla. Tiedoksi: Ruokolahden-Imatran riistanhoitoyhdistys Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri Kaakkois-Suomen poliisilaitos MAKSU Käsittelymaksu 30,00 EUR

9 VALITUSOSOITUS Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalta. Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä, joka osoitetaan maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle, on ilmoitettava seuraavat asiat: valittajan nimi ja kotikunta; päätös, johon muutosta haetaan, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan; postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Valitusaika Valitusaika on 30 päivää. Ajan laskeminen alkaa tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Tiedoksisaantipäivä lasketaan seuraavasti: Jos päätös on luovutettu asianomaiselle, asianomaisen asiamiehelle tai lähetille, tiedoksisaantipäivä ilmenee päätöksessä olevasta leimasta. Jos päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vastaan, tiedoksisaantipäivä ilmenee saantitodistuksesta. Jos päätös on postitettu tavallisena kirjeenä sen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä postituspäivästä, jollei muuta ilmene. Jos päätös on toimitettu tiedoksi muulla tavalla jollekin muulle henkilölle kuin päätöksen saajalle (sijaistiedoksianto), katsotaan päätöksen saajan saaneen päätöksen tiedoksi kolmantena päivänä tiedoksianto- tai saantitodistuksen osoittamasta päivästä. Jos päätös tai kuulutus sen nähtävänä pitämisestä on julkaistu virallisessa lehdessä tai julkisella kuulutuksella ilmoitustaululla, katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jolloin kuulutus virallisessa lehdessä on julkaistu tai kuulutus pantu ilmoitustaululle. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmän voi toimittaa maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse maksettuna postilähetyksenä, telekopiona tai sähköpostina. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän virka-ajan päättymiseen. Käsittelymaksu Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta perii pääsääntöisesti valitusasian tutkimisesta käsittelymaksuna 114 euroa maa- ja metsätalousministeriön antaman asetuksen (1067/2012) nojalla. Maksu peritään yleensä postiennakolla päätöksen lähettämisen yhteydessä. Yhteystiedot MSVLK Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta postiosoite: PL 820, HELSINKI käyntiosoite: Kaisaniemenkatu 4 A puhelinvaihde (09) telekopio (09) sähköposti valituslautakunta@valituslautakunta.fi virka-aika klo

10 OIKAISUVAATIMUSOSOITUS Maksuvelvollinen, joka katsoo, että valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n sekä Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten julkisten hallintotehtävien maksuista vuonna 2014 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1023/2013) 1 :n perusteella määrätyn maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia siihen valtion maksuperustelain 11 b :n nojalla oikaisua. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka osoitetaan Suomen riistakeskukselle, on ilmoitettava seuraavat asiat: vaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot päätös, johon oikaisua haetaan, miltä kohdin maksuun haetaan oikaisua, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella oikaisua vaaditaan. Jos vaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja tarvittavat yhteystiedot. Oikaisuvaatimuskirjelmän liitteet Oikaisuvaatimuskirjelmään on liitettävä: päätös tai muu asiakirja, johon maksun periminen perustuu, alkuperäisenä tai jäljennöksenä. asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja Aika oikaisuvaatimuksen tekemiselle Oikaisuvaatimus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä. Oikaisuvaatimuskirjelmän toimittaminen Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa Suomen riistakeskukselle henkilökohtaisesti, postitse maksettuna postilähetyksenä taikka asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Postittaminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Suomen riistakeskukselle ennen kuuden kuukauden määräajan päättymistä, jotta vaatimus voidaan tutkia. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto, määräaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän. Käsittelymaksu Oikaisuvaatimukseen annettava päätös on maksuton. Yhteystiedot Suomen riistakeskuksen yhteystiedot löytyvät päätöksen etusivulta.