JÄLJET SE JÄTTI Vammaisten naisten kokemuksia väkivallasta ja selviytymisestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄLJET SE JÄTTI Vammaisten naisten kokemuksia väkivallasta ja selviytymisestä"

Transkriptio

1 Hanna Elfving Maiju Pulliainen JÄLJET SE JÄTTI Vammaisten naisten kokemuksia väkivallasta ja selviytymisestä Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Huhtikuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Hanna Elfving & Maiju Pulliainen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Sosiaalialan koulutusohjelma Jäljet se jätti Vammaisten naisten kokemuksia väkivallasta ja selviytymisestä Tiivistelmä Vammaisiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on tutkittu Suomessa hyvin vähän, vaikka joidenkin kansainvälisten tutkimusten mukaan vammaisiin naisiin kohdistuu useammin väkivaltaa kuin vammattomiin naisiin. Vammaisten naisten riskiä joutua väkivallan kohteeksi on selitetty muun muassa vammaisuuteen kohdistuvilla negatiivisilla asenteilla, riippuvuudella muiden ihmisten avusta ja vaikeudella puolustaa itseään. Olemme kumpikin kiinnostuneet vammais- sekä väkivaltatyöstä ja halusimme yhdistää nämä aiheet opinnäytetyössämme. Halusimme selvittää vammaisiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, sen muotoja, ilmenemistä ja kestoa sekä millaisia keinoja vammaiset naiset käyttävät selviytyäkseen väkivaltaisista kokemuksista ja kokevatko he vammaisuuden vaikuttavan kohtaamaansa väkivaltaan ja siitä selviytymiseen. Nämä ovat opinnäytetyömme tutkimuskysymykset. Keräsimme aineiston eri vammais- ja väkivaltajärjestöjen lehdissä ja Internet-sivuilla julkaistun ilmoituksen avulla. Ilmoituksessa pyysimme vammaisia naisia kirjoittamaan oman tarinansa kokemastaan väkivallasta, siitä selviytymisestä sekä selviytymisen keinoista. Pyysimme kirjoittajia pohtimaan myös vammaisuuden vaikutusta väkivaltaan ja selviytymiseen. Lähestymistapana opinnäytetyössämme on narratiivisuus. Narratiivisuus aineiston analyysimenetelmänä on uuden kertomuksen tuottamista aineiston perusteella. Tuotettu kertomus pyrkii nostamaan esiin aineiston kannalta keskeisiä teemoja. Narratiivisessa analyysissä tuotetaan ehjä, juonellinen, ajassa etenevä tarina. Tutkimuskysymystemme avulla tuotimme aineiston pohjalta tarinan, joka kuvaa kirjeissä esille tulleita yhteisiä teemoja. Kirjeistä ilmeni, että vammaiset naiset olivat kokeneet henkistä, fyysistä ja taloudellista väkivaltaa. Väkivalta myös paheni vähitellen ja tekijänä oli uhrin puoliso. Naisten elämässä esiintyi jokin käännekohta, jonka jälkeen päätös irtaantua suhteesta selkeni. Naiset hakivat apua tilanteeseensa usealta eri taholta, esimerkiksi turvakodista. Ystävien ja tuttavien tuki koettiin tärkeäksi. Naiset kokivat itsetuntonsa hyväksi, mikä auttoi selviytymisprosessissa. Naiset pyrkivät tekemään tilanteelleen jotain suhteellisen pian väkivallan alkamisen jälkeen, eivätkä he enää halunneet jatkaa suhdetta väkivaltaiseen mieheen. Kirjeistä ei selkeästi hahmottunut vamman vaikutus väkivaltaan ja selviytymiseen, mutta kuitenkin henkinen väkivalta ilmeni esimerkiksi naisen vammaisuuden ja ulkomuodon halventamisena. Asiasanat (avainsanat) vammaisuus, vammainen nainen, väkivalta, selviytyminen, selviytymiskeinot, narratiivisuus Sivumäärä Kieli URN 52 suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) 2 liitesivua Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Anitta Huotari

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Degree programme and option Hanna Elfving & Maiju Pulliainen Name of the bachelor's thesis It left marks Disabled women s experiences of violence and coping Abstract Degree Programme in Social Studies Violence against disabled women hasn t been researched much in Finland, although some international researches claim that there is more violence against disabled women than non-disabled women. The reasons for becoming a victim of violence include, for example, other people s attitudes towards disability, dependence on other people s help and difficulty to defend oneself. We are both interested in working with disabled people and victims of violence. We wanted to link these themes in our Bachelor s thesis and the topic was really interesting. We wanted to study violence against disabled women, its various forms and duration (and how it appears). We also wanted to find out what kind of resources the women use to cope with their violent experiences and how their disability affects these experiences in their opinion. We collected our data by publishing an announcement in several magazines of different violence and disability organizations and also in Internet. In our announcement we asked disabled women to write about their violent experiences and how they have survived and what kind of resources they have used. We also asked them to think of possible effects of their disability on these things. In our Bachelor s thesis we used narrative analysis method. It aims at producing new story based on data and the story includes basic themes of data. Narrative analysis method produces whole, progressing story with a plot. We wrote a story based on our data with the help of our research questions describing the common themes which appeared in the letters. Based on our study research we found out that disabled women had experienced mental, physical and financial violence. The violence also became more brutal little by little and the offenders were often the women s spouses. There was a clear turning point in the women s lives after which the decision to leave from the relationship was easier. The women tried to get help from many places such as safe shelter homes, and friends support was very important to them. The women felt that their self-esteem was good, which helped them in the process of survival. They tried to do something about their situation as soon as possible and they didn t want to continue their own relationship. In the letters there were not any clear signs of the disability s influence on violence and coping experiences. The study showed, however, that mental violence in the form of despising the women s disability and looks was involved. Subject headings, (keywords) disability, disabled woman, violence, coping, coping resource, narrative research Pages Language URN 52 finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices 2 pages of appendices Tutor Bachelor s thesis assigned by Anitta Huotari

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO VAMMAISUUS Vammaisuuden määritelmiä Mielikuvia vammaisuudesta ja kauneudesta Vammaisen naisen itsetunto VÄKIVALTA Väkivallan muodot Väkivallan selitysmalleja Naisiin kohdistuva väkivalta Väkivalta kansainvälisesti Väkivalta Suomessa VAMMAISIIN NAISIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA VÄKIVALLAN VAIKUTUKSET Väkivallan fyysiset ja psyykkiset vaikutukset uhriin Väkivalta traumatisoivana tapahtumana Väkivallan hinta SELVIYTYMINEN Väkivaltaisesta suhteesta irrottautuminen Naisen selviytymisprosessi Selviytymiskeinot TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuskysymykset ja -menetelmä Aineiston keruu Aineiston analysointi Luotettavuus TUTKIMUSTULOKSET Tuntui kuin olisin suljettu pulloon Keskeiset tulokset Vammaisten naisten kohtaama väkivalta Selviytyminen... 44

5 8.2.3 Vamman vaikutus POHDINTAA Tulosten pohdinta Opinnäytetyöprosessi Jatkotutkimusehdotukset LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO 1 Hän hakkasi minua paistinpannulla kun en suostunut laittamaan hänelle ruokaa keskellä yötä kun hän tuli kotiin humalassa. Eräänä jouluna hän kaatoi koko pöydän jouluruokineen. Kerran löi jalat poikki kahdesta kohtaa. Makasin verissäni lattialla, tajuttomana. Poika juoksi yövaatteissaan ulos kirkuen, että isä tappoi äidin. Otteita vammaisen naisen kokemuksista. (Viemerö 2004, 6-7.) Naisiin kohdistuva väkivalta on maailmanlaajuinen ongelma ja myös Suomessa se on yksi suurimmista ihmisoikeusongelmista. Joka viides eurooppalainen nainen on joutunut ainakin kerran puolisonsa pahoinpitelemäksi. Maailmanlaajuisesti parisuhdeväkivallan tilastot ovat vielä korkeammat. (Nurmi & Helander 2002, 22, 25.) Suomessa joka 6. minuutti nainen joutuu puolisonsa pahoinpitelemäksi ja joka toinen viikko yksi nainen kuolee lähisuhdeväkivallan seurauksena (Perttu ym. 2000, 13). Erityisesti vammaisiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on tutkittu hyvin vähän. On arveltu, että vammaisiin naisiin kohdistuu väkivaltaa 2-10 kertaa useammin kuin vammattomiin naisiin. (Viemerö 2004, 2.) Väkivalta vaikuttaa niin yksilöihin kuin yhteiskuntaan. Väkivallasta voi aiheutua yksilölle fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia seurauksia, jotka voivat vaikuttaa uhrin elämään pitkään väkivallan loppumisen jälkeenkin. Väkivallasta aiheutuu seurauksia myös yhteiskunnalle, esimerkiksi kustannuksia sosiaali- ja terveyssektorille. Väkivalta ei katso ikää, yhteiskunnallista asemaa tai kulttuuritaustaa. Se koskettaa niin vammaisia kuin vammattomiakin. Vammaisia kohdellaan usein niin sanottuina näkymättöminä kansalaisina. (Iglesias ym. 1998, 3.) Vammaisten naisten ihmisoikeuksissa on parannettavaa monella alueella. Mielestämme on tärkeää tutkia vammaisten naisten kohtaaman väkivallan erityispiirteitä, jotta olisi valmiuksia havaita väkivalta ja osaamista auttaa väkivaltaa kokeneita paremmin. Tutkimuksemme tavoitteena on selvittää vammaisiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa parisuhteessa, millaisia keinoja he käyttävät selviytyäkseen väkivaltaisista kokemuksistaan sekä kokevatko he vammaisuudella olevan vaikutusta kohtaamaansa väkivaltaan ja siitä selviytymiseen. Aineistomme koostuu vammaisten naisten kirjoittamista kirjeistä, joista työstämme narratiivista menetelmää käyttäen ilmiötä kuvaavan tarinan.

7 2 Teoreettisessa viitekehyksessä kuvaamme erilaisia vammaisuuden määritelmiä sekä yksilön ja yhteiskunnan ajatuksia ja asenteita vammaisuudesta. Tarkastelemme myös naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ilmiönä, muun muassa sen yleisyyttä, muotoja ja selitysmalleja sekä vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteitä. Esitämme tulokset tarinan muodossa ja sen lisäksi esittelemme tulosten pääkohdat jaoteltuna tutkimuskysymysten mukaan. Toivomme, että opinnäytetyömme herättäisi keskustelua ja lisäisi kiinnostusta aiheeseen. Toivomme myös, että opinnäytetyömme antaa uusia näkökulmia ja ajatuksia vammais- ja väkivaltatyöhön sekä halua parantaa vammaisten naisten asemaa yhteiskunnassa. Opinnäytetyöstämme voi olla hyötyä myös väkivaltaa kokeneille naisille heidän selviytymisprosessissaan. Emme voi sulkea silmiämme vammaisten naisten kokemalta väkivallalta, sillä se on rikos ja siihen on puututtava.

8 2 VAMMAISUUS 3 On arvioitu, että vammaisia ihmisiä on noin 10 % Euroopan väestöstä. Kehitysmaissa luvun arvellaan olevan jopa 20 %. (Iglesias ym. 1998, 3.) Vammaisuutta määritellään eri tavoin. Tarkastelemme muutamia näistä määritelmistä sekä vammaisten että vammattomien mielikuvia ja asenteita vammaisuudesta. Käsittelemme myös vammaisen naisen itsetuntoa ja sen vaikutusta elämään. Koemme, että näillä asioilla voi olla merkitystä väkivallasta selviytymiseen. 2.1 Vammaisuuden määritelmiä Vammaisista on ennen käytetty eri termejä, esimerkiksi raajarikko, joilla kuvattiin kyseisen vamman ominaislaatua. Sana vammainen on suhteellisen uusi termi. Vammaisuus yhdistetään helposti sairauteen, mutta se ei ole sama asia kuin sairaus. (Malm ym. 2004, 9.) Mediassa ja puhekielessä käytetään vielä nykyäänkin vanhoja negatiivisia ja vammaisia loukkaavia ilmauksia, kuten pyörätuoliin sidottu ja kääpiö (Koskinen 1998, 91). Nykyään vammaisuutta tarkastellaan siitä näkökulmasta, mitä toimintakyvyn rajoituksia ja sosiaalista haittaa vamma aiheuttaa. Malmin ym. (2004) määrittelyn mukaan vammainen ihminen on henkilö, jolla on pitkäaikaisia tai pysyviä toimintarajoitteita ja vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista omassa elinympäristössään. (Malm ym. 2004, 9.) Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi vuonna 2001 uuden vammaisuutta koskevan luokituksen ICF:n aikaisemman ICIDH-mallin tilalle. Uudessa mallissa on määritelty tarkemmin yksilön toimintakykyyn liittyviä tekijöitä sekä ympäristötekijöitä. ICF - mallin mukaan toimintakyky määräytyy kolmesta eri alueesta; ihmisen kehosta ja fysiologisista toiminnoista, mielekkäästä tekemisestä ja osallistumisesta sekä yhteiskunnasta, kulttuurista, tekniikasta ja elinympäristöstä, joilla on vaikutusta itsenäisesti selviytymiseen. Huomiota kiinnitetään yksilöön ja hänen ympäristöönsä ja sitä kautta rakennetaan käsitys ihmisen suoriutumisesta käytännön elämässä. Mallin avulla määriteltäessä yksilön toimintamahdollisuuksia voidaan myös käyttää käsitteitä suorituskyky (toiminnot, joita vammainen henkilö kykenee tehdä nykyisessä ympäristössään) ja kapasiteetti (toiminnot, joita vammainen henkilö kykenisi tehdä esteettömässä ympäristössä). ( Malm ym. 2004, )

9 4 Sosiaalinen malli edustaa erilaista näkökulmaa vammaisuuden määrittelyyn. Mallin mukaan sopeutuminen on yhteiskunnan ongelma, ei vammaisten. Ympäristössä on sekä syy että ratkaisu vammaisuuteen. Sosiaalinen malli erottelee kehon fyysiset ominaisuudet vammaisuudesta, jota tarkastellaan sosiaalisesti tuotettuna tilana. Tämä malli on usein vammaispoliittisten ohjelmien perustana, joiden tavoitteina on poistaa vammaisten ihmisten sosiaalisessa tai fyysisessä ympäristössä esiintyviä epäkohtia. (Malm ym. 2004, ) Vammainen on kuitenkin ennen kaikkea yksilö eikä häntä voi täydellisesti kuvata millään määrittelyillä. Eri määritelmien avulla yritetään paremmin huomioida vammaisen henkilön mahdollisia erityistarpeita ja oikeuksia yhteiskunnan palveluihin ja tukitoimiin. (Malm ym. 2004, 12.) 2.2 Mielikuvia vammaisuudesta ja kauneudesta Koskisen pro gradu -tutkielmassa (1998, 6) ilmeni, että vammattomien miesten ja naisten asenteet vammaisia kohtaan ovat negatiivisia. Vammainen nainen nähtiin negatiivisemmin kuin vammainen mies. Naisen vammautumisen syyksi arvioidaan yleensä sisäisiä syitä, kuten jokin sairaus. Tämä taas herättää vammaisia naisia kohtaan negatiivisempia asenteita, koska saatetaan pelätä esimerkiksi tartuntaa. Näin ollen vammainen nainen nähdään vaarallisempana ja kohtalonsa ansaitsevana. Naista kuvaillaan yleensä äitinä, vaimona, työntekijänä ja seksuaalisena yksilönä. Mielikuvat vammaisesta naisesta taas ovat hyvin negatiivisia, häntä kuvaillaan esimerkiksi rammaksi, säälittäväksi, yksinäiseksi ja rumaksi. Myös Reinikainen on tutkinut sitä, nähdäänkö vammainen nainen eri tavalla kuin vammainen mies. Vammattomat miehet ja naiset kuvailivat vammaisia miehiä itsenäisiksi toimijoiksi, joille työ, perhe ja sosiaalisesti aktiivinen elämä katsottiin olevan mahdollisia ja todennäköisiä. Vammainen nainen sen sijaan kytkettiin mielikuvissa enemmän vammaiseen ruumiiseensa ja toimimisen rajoitteena on hänen vammansa tai sairautensa. Vammaisen naisen kohdalla ajateltiin vammautumisen vaarantavan esimerkiksi mahdollisuudet työhön. Vammainen nainen nähtiin itse suurimpana esteenä itsenäiselle toimijuudelle. Tutkimuksen mukaan vammaisen henkilön sukupuolella on

10 siis merkitystä moniin asioihin, sukupuoli voi rajoittaa vammaisen naisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa. ( Reinikainen 2005.) 5 Kulttuurissamme kauneutta ja ruumiin täydellisyyttä pidetään hyveenä ja erityisesti naisille tällä on suuri merkitys. Sukupuoli, elämäntapa ja ihmisen keho symbolisoivat kulttuurissamme myös yksilön persoonallisuutta. Keholla on tärkeä merkitys yksilön identiteetille, täten ulkonäön laiminlyöntiä pidetään pahimmassa tapauksessa moraalisena epäonnistumisena. Kun yksilön ulkonäkö ei vastaa yleistä ihannekuvaa, hänen sosiaalinen hyväksyttävyytensä vähenee. Tarinoissakin opetus on: paha on rumaa, hyvä kaunista. Vammainen keho symbolisoi kulttuurissamme epätäydellisyyttä ja itsekontrolloimattomuutta. Yksilöitä arvotettaessa kehon ja ulkonäön perusteella vammaiset joutuvat elämään negatiivisen kehonkuvansa kanssa. Ulkonäköä koskevien normien täyttäminen on useille tärkeä osa itsearvostusta, joten vammaisuuden negatiivisten mielikuvien sisäistäminen on haitallista vammaisten käsityksille itsestään. (Burke 2002, 5, 9, 10 11, 17). Vammaisten on uskaltauduttava esiin vammansa takaa, vammaisuus ei ole kokopäivätyö. Vammaisilla naisilla on oikeus löytää oma naiseutensa, seksuaalisuutensa ja viehättävyytensä korostamalla omia myönteisiä ja vahvoja puoliaan kuitenkaan vammaa kieltämättä. Hyvistä ja viehättävistä ominaisuuksistaan on lupa nauttia. (Pelkonen & Willberg 1994, ) Tutkimus, jossa tutkittiin selkäydinvammaisten naisten omaa käsitystä viehättävyydestään ennen ja jälkeen vammautumisen, osoitti, että puolet naisista ei muuttanut mielipidettä omasta viehättävyydestään vammautumisen jälkeen. Naisista 17 % piti itseään viehättävämpänä ja vain 33 % naisista oli muuttanut käsitystään negatiivisemmaksi. (Koskinen, 2000, ) Burken tutkimuksen tuloksissa tuli esille, että haastateltavina olleet vammaiset naiset yhdistivät kauneuden ja naisellisuuden myös itsestään huolehtimiseen. He kokivat, että ulkonäöstä huolehtiminen on vammaiselle erityisen tärkeää, koska epäsiisti ulkomuoto kertoo epänaisellisuudesta ja se voi leimata naisen vammaisemmaksi kuin mitä hän oikeasti on. Heidän mielestään ruumiillinen toimintakyky on kuitenkin tärkeämpi kuin kulttuurin kauneusihanteet. Myös oma persoona koetaan tärkeämmäksi kuin se, miltä ulkoisesti näyttää. Useat Burken haastateltavista toivoivatkin, että ihmiset huomaisi-

11 vat, mitä he tekevät ja millaisia he ovat kuin sitä, miltä he näyttävät (Burke 2002, 29-30) 6 Burken tutkimuksessa (2002, 44) haastateltavien omassa suhtautumistavassa vammaisuuden kokemisesta oli havaittavissa ristiriita. Vaikka naiset olivat sopeutuneet omaan vammaisuutensa, nähtiin vammaisuus silti pohjimmiltaan ei-toivottuna ilmiönä. Mutta kuitenkin Weinbergin ja Williamsin (1978) tutkimuksen mukaan 51 % vastanneista ei halunnut olla vammaton, jos pystyisi valitsemaan. Vain 10 % vastanneista oli sitä mieltä, että vamma on kamala asia ja 8 % mielestä vamma on pahin asia, joka heille on tapahtunut. Enemmistö vastaajista koki vammansa elämän tosiasiana tai epämukavuutta aiheuttavana tekijänä, vammaisuus ei siis ole heille tragedia. (Koskinen 2000, 123.) 2.3 Vammaisen naisen itsetunto Itsetunto kertoo siitä, kuinka paljon ja mitä hyviä ominaisuuksia ihminen näkee itsessään. Hyvän itsetunnon omaava ihminen löytää itsestään enemmän hyviä kuin huonoja puolia, mutta huomaa myös omat heikkoutensa. Itsetunto on minäkuvan yksi osa. Minäkuva tarkoittaa kaikkia toimintoja, ominaisuuksia ja päämäärien kokonaisuutta, joiden avulla ihminen kuvaa itseään. Ihmisellä, jolla on huono itsetunto, on myös todennäköisesti ristiriitaisempi käsitys itsestään. (Laakkonen 2004, 4-5.) Usein ajatellaan, että syntymästään asti vammaiset eivät koe vammaansa sopeutumista ongelmana, koska he ovat eläneet vamman aiheuttamien rajoitusten kanssa syntymästään saakka. Heille ei tule äkillistä kriisiä vammasta johtuvien elämänmuutosten myötä, mutta kasvaminen vammaisen identiteettiin sen sijaan voi aiheuttaa muita ongelmia. Vammainen henkilö ei välttämättä saa lähiympäristöltä tukea henkiseen itsenäistymiseen, omatoimisuuteen ja itsetunnon kehittymiseen ja hänelle voi kehittyä kielteinen minäkuva ja passiivinen toimintatapa omissa asioissaankin. (Malm ym. 2004, 400.) Vasta aikuisiässä vammautuneelle on jo muodostunut ei-vammaisen ihmisen identiteetti. Vammasta aiheutuva elämänmuutos vaatii sopeutumista, mutta sosiaaliset taidot ja henkilön aikaisemmat kokemukset itsenäisyydestä ja selviytymisestä eri tilanteissa rohkaisevat toimimaan aktiivisesti ja huolehtimaan omista oikeuksistaan (Malm ym. 2004, 401).

12 7 Kulttuurissamme itsetunto on selvästi sidoksissa esimerkiksi työntekoon, siksi alemmuuden tunne tällä alueella on uhka itsetunnolle. Vammaisista naisista työelämässä arvioidaan olevan vain neljäsosa verrattuna vammattomiin naisiin. (Koskinen 1998, 7.) Työelämään hakeutumiseen tarvitaan rohkeutta, sillä vammainen nainen voi kohdata erilaisia haasteita käytännön ratkaisuissa ja muiden työntekijöiden suhtautumisessa. Heille voi olla tarve olla parempia työssään kuin vammattomat sekä todisteltava omaa ammattitaitoaan ja osaamistaan sekä sitä, että vamma ei vaikuta heidän työhönsä. (Pelkonen & Villberg 1994, ; Saraste 1998, ) On tutkittu, että myös väkivalta aiheuttaa monille itsetunnon alenemista. Näissä tutkimuksissa ei kuitenkaan ole pystytty todistamaan sitä, onko itsetunnon aleneminen seurausta väkivallasta vai ovatko naiset, joilla on huono itsetunto, alttiimpia väkivallalle. Psyykkinen väkivalta ja jatkuvat negatiiviset kommentit ja tarpeiden laiminlyönti heikentävät naisen minän tunnetta. (Laakkonen 2004, 4.) Hyvä itsetunto voi auttaa uhkaavista tilanteista selviytymisessä. Huonon itsetunnon omaava ihminen ei usko selviävänsä pelkoa aiheuttavista tilanteista, joten hän yrittää välttää niitä mahdollisuuksien mukaan. (Laakkonen 2004, 7.) Vammaisten naisten itsetunnosta ei ole juurikaan tehty tutkimuksia. Ne harvat tutkimukset, jotka aiheesta on tehty, osoittavat, että vammaisilla naisilla olisi heikompi itsetunto kuin vammattomilla. Fyysinen erilaisuus saattaa vaikuttaa myös naisen psyykkiseen kuntoon. Koskisen tutkimus vammaisten naisten itsetunnosta painottaa sitä, että vammaisilla naisilla ei ole huono itsetunto automaattisesti. Tutkimus osoitti kuitenkin, että vammaisilla naisilla esiintyy paljon hajontaa itsetunnon suhteen. Joillakin on todella hyvä ja joillakin todella huono itsetunto. (Koskinen 2000, 135, 137.) On tutkittu, että fyysisesti vammaisten naisten itsetuntoon vaikuttavat varsinkin sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät asiat, eikä sinänsä pelkkä vammaisuus. Itsetuntoa voi alentaa myös vaikeus toteuttaa naisen erilaisia rooleja. (Laakkonen 2004, 9.) Vammaisella naisella voi olla oma sisäänrakennettu pakko yrittää olla superhyvä pärjätäkseen vammattomille naisille. Vammaisen naisen on oltava parempi rakastajatar, parempi äiti ja parempi joku ollakseen tasa-arvoinen. (Pelkonen & Villberg 1994, 94.)

13 3 VÄKIVALTA 8 Väkivalta on käyttäytymistä, jonka kautta saadaan valtaa toisen ihmisen elämässä pelon ja uhkaavan ilmapiirin avulla. Se on myös tunteiden, ajatusten ja käyttäytymisen kontrollointia. (Perttu ym. 2000, 9.) Väkivallasta voidaan puhua monilla eri käsitteillä. Sitä tyypitetään esimerkiksi erilaisiksi rikoslajeiksi, kuten pahoinpitelyiksi, murhiksi ja raiskauksiksi. Väkivallasta puhutaan myös tekemisenä. Tällöin joku tai jotkut käyttäytyvät muita tai itseään kohtaan väkivaltaisesti. Väkivalta on myös kohteena olemista, jolloin puhutaan uhreista. Tällöin korostuu väkivallan kohteeksi joutuminen ja sen mukanaan tuomat tunteet ja kokemukset. (Paavilainen & Pösö 2003, 13.) Suomessa käytetään usein käsitettä perheväkivalta. Tässä käsitteessä väkivallan tekijän ja uhrin vuorovaikutukseen liittyvät taustatekijät korostuvat. Käytetään myös rinnakkaiskäsitettä lähisuhdeväkivalta. Ydinperheeseen kuuluvien jäsenten välistä väkivaltaa kutsutaan perheväkivallaksi, mutta lähisuhdeväkivalta on laajempi käsite. Lähisuhdeväkivalta kuvaa myös muissa lähisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Käsitettä parisuhdeväkivalta käytetään silloin, kun väkivallan kohteena on avo-/aviopuoliso tai seurustelukumppani. Väkivallan tekijästä käytetään myös erilaisia nimityksiä, kuten väkivaltainen mies, väkivallan käyttäjä ja väkivallan tekijä. (Säävälä ym. 2006, ) Suomalaista perheväkivalta-käsitettä vastaavat englanninkieliset käsitteet family violence ja domestic violence. Hearn (1998) kritisoi näitä termejä, koska niissä ongelma liitetään perheeseen systeeminä, vaikka väkivaltaan syyllistyvätkin vain yksilöt. (Nyqvist 2001, 17.) Käsitettä domestic violence on perusteltu sillä, että se viittaa kotiin tilana ja väkivaltaan, joka tapahtuu siellä. Hearn (1998) käyttää englanninkielistä termiä men s violence to known women, joka tarkoittaa miesten käyttämää väkivaltaa tuntemiaan naisia kohtaan. Tästä termistä näkyy selvästi väkivallan tekijä ja kohde sekä näiden suhde. (Notko 2000, 6.) Esimerkiksi Ruotsissa ei enää käytetä termiä perheväkivalta, kun kyse on parisuhdeväkivallasta. Norjassa ja Ruotsissa käytetään kvinnomisshandel-käsitettä, joka tarkoittaa parisuhdeväkivaltaa ja se samalla ilmaisee myös tekijän ja uhrin. (Nyqvist 2001, ) Monet eri käsitteet ja niiden mukanaan

14 tuomat mielikuvat ovat tärkeitä sekä empiirisesti, teoreettisesti ja poliittisesti (Notko 2000, 6). 9 Käytämme opinnäytetyössämme käsitettä parisuhdeväkivalta, jolla tarkoitamme miesten tekemää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa parisuhteessa. Tarkastelemme teoreettisessa viitekehyksessä väkivaltailmiötä nimenomaan parisuhteessa tapahtuvana väkivaltana. Emme käytä usein käytettyä käsitettä perheväkivalta, koska opinnäytetyömme näkökulma on naisiin kohdistuva väkivalta parisuhteessa, jota myös saamamme aineisto tukee. 3.1 Väkivallan muodot Yleisesti käsitteellä väkivalta viitataan fyysiseen väkivaltaan tai sen uhkaan ja se on myös helpoimmin tunnistettavissa. Fyysinen väkivalta voi olla lyömistä, potkimista, kuristamista, mutta myös vapauden riistoa ja pakkokeinoja. (Lehtonen & Perttu 1999, 37.) Se voi olla myös polttamista, ruumiin jäsenten vääntelyä, uhrin riepottelua, esineillä lyömistä ja eri aseiden käyttöä (Huhtalo ym. 2003, 10 11). Väkivalta on kuitenkin monimuotoisempaa ja monimutkaisempaa kuin pelkkä fyysinen väkivalta. Väkivaltaa voidaan toteuttaa hyvin monella eri tavalla. (Lehtonen & Perttu 1999, 37.) Fyysisen väkivallan lisäksi voi ilmetä myös henkistä, seksuaalista, taloudellista ja hengellistä väkivaltaa. Väkivaltaa on myös omaisuuden rikkominen, sukupuolinen häirintä, piilevä väkivalta, hoidon ja huolenpidon laiminlyönti sekä syrjintä. (Rautava & Perttu, 2002, ) Henkinen eli psyykkinen väkivalta on yleisin väkivallan muodoista ja väkivalta yleensä alkaa sillä. Henkinen väkivalta johtaa todennäköisesti myös fyysiseen väkivaltaan. Henkinen väkivalta voi olla sanallista tai sanatonta. Sen ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi alistaminen, nöyryyttäminen, painostaminen, pilkkaaminen, nimittely, uhkailu, kontrollointi, vähättely ja pelottelu. Esimerkiksi kontrollointi voi ilmetä liikkumisen, sosiaalisten suhteiden tai pukeutumisen rajoittamisena ja siinä on kyse jatkuvasta pyrkimyksestä hallita ja rajoittaa toisen elämää. (Lehtonen & Perttu 1999, 38.) Henkistä väkivaltaa on myös naiselle kuuluvien esineiden tuhoaminen, julmuus esimerkiksi lemmikkieläimiä kohtaan ja lapsia voidaan myös käyttää yhtenä kontrolloinnin väli-

15 neenä. Henkisen väkivallan tarkoituksena on murentaa naisen itseluottamusta ja uskoa omaan ajattelu- ja käsityskykyynsä sekä tunteisiinsa. (Perttu ym ) 10 Seksuaalinen väkivalta voi olla esimerkiksi seksuaalista ahdistelua, koskettelua, seksuaalisiin tekoihin pakottamista, pornografian katseluun pakottamista, raiskaus tai sen yritys (Rautava & Perttu 2002, 29 ). Usein raiskaaja on naisen tuttu, avo- tai aviopuoliso. Useimmiten raiskaukset tapahtuvat naisen kotona (Lehtonen & Perttu, 1999, 41). Seksuaalista väkivaltaa on myös seksillä kiristäminen, syyllistäminen sekä kaupankäynti (Huhtalo ym. 2003, 11). Taloudellinen väkivalta ilmenee tavalla, jossa väkivallan tekijä kontrolloi ja estää naista käyttämästä omia rahojaan tai pitää hänet rahattomana. Se voi olla myös taloudellista huijaamista, kodin tai omaisuuden myymiseen painostamista ja naisen rahojen väärinkäyttöä. (Perttu 1999, 14.) Taloudellinen väkivalta ei lopu, vaikka nainen kävisi töissä ja tienaisi omaa rahaa, se voi muuttaa vain muotoaan (Lehtonen & Perttu 1999, 43). Hengellinen väkivalta voi olla naisen uskonnollisuuden pilkkaamista, sen harjoittamisen kieltämistä tai pakottamista elämään jonkin uskonnon normien ja sääntöjen mukaan (Lehtonen & Perttu, 1999, 40). Hengellistä väkivaltaa on myös väkivallan perustelu uskonnon varjolla (Huhtalo ym., 2003, 11). Piilevä eli latentti väkivalta tarkoittaa uhan ilmapiiriä, jolloin vallitseva tunne on pelko milloin tahansa alkavasta mahdollisesta väkivallasta. Väkivaltaa voi tapahtua perheessä harvoin, mutta kuitenkin väkivallan mahdollisuus on piilevänä aina läsnä. Tämän takia uhri yrittää ennakoida tapahtumia muokaten omaa käyttäytymistään miellyttäen väkivallan tekijää sekä tarkkailemalla tekijän mielialoja väkivallan ehkäisemiseksi. (Lehtonen & Perttu, 1999, 44.) Hoidon ja huolenpidon laiminlyönti kohdistuu toisen ihmisen avusta riippuvaiseen henkilöön, esimerkiksi lapseen tai vammaiseen. Tällöin apua tarvitsevan henkilön perustarpeet jätetään hoitamatta ja siihen voi sisältyä myös vääränlaista hoitoa, kuten liiallista lääkitsemistä. (Rautava & Perttu, 2002, 30.) Iglesias ym. (1998, 15) määrittelevät tämän fyysiseksi ja emotionaaliseksi laiminlyönniksi, joka on passiivista väkival-

16 11 taa. Näitä ovat muun muassa ravinnotta jättäminen, hygienian laiminlyöminen ja mielipiteiden huomiotta jättäminen. Fyysinen väkivalta ja hoidon laiminlyönti voivat aiheuttaa erilaisia vaurioita johtaen jo olemassa olevan vamman pahenemiseen (Kallanranta 2003, 27). Yleensä väkivallan erilaiset muodot esiintyvät samaan aikaan. Esimerkiksi usein fyysiseen väkivaltaan parisuhteessa liittyy myös seksuaalista väkivaltaa. Kaikissa väkivallan muodoissa esiintyy aina henkistä väkivaltaa. (Perttu ym. 2000, 10.) 3.2 Väkivallan selitysmalleja Väkivaltaa on yritetty selittää usealla eri tavalla. Osassa selitysmalleissa väkivaltaisen käyttäytymisen katsotaan johtuvan ulkoisista tekijöistä, kuten ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvistä tekijöistä. Osa selitysmalleista selittää väkivallan johtuvan sisäisestä tekijästä, ihmisen psyykkisestä toiminnasta. Yksi näkemys on myös se, että vuorovaikutussuhteet vaikuttavat väkivallan alkamiseen. Väkivaltaa tarkastellaan monimuotoisena ilmiönä ja useat eri tekijät vaikuttavat sen olemassaoloon. (Holma & Wahlström 2005, 13.) Selitysmallien oikeudesta ei ole päästy yksimielisyyteen ja yhdenkään selitysmallin eduksi ei ole riittävää näyttöä. Väkivalta ilmiönä on hyvin moniulotteinen, joten vain yhden selitysmallin käyttö paljastaa siitä vain tietyn osa-alueen. (Flinck 2006, 22.) Seuraavaksi esittelemme yleisimpiä väkivallan selitysmalleja. Biologisessa selitysmallissa painotetaan aggressiivisuuden olevan osa ihmisen perimää. Biologinen malli pohjautuu evoluutioteoriaan ja sen mukaan väkivaltainen käyttäytyminen siirtyy sukupolvelta toiselle geeneissä. Ihmisellä on perintönä taipumus käyttäytyä väkivaltaisesti, kun hän kokee olevansa uhattuna. (Rautava & Perttu 2002, 31.) Nykytutkijat ovat sitä mieltä, että väkivaltaiseen käyttäytymiseen liittyvät erilaiset aivojen toimintahäiriöt, kuten keskushermoston välittäjäaineen aineenvaihduntahäiriöt (Nyqvist 2001, 22). Tällaisen käsityksen vaarana on se, että väkivallan tekijä saa mahdollisuuden paeta vastuuta syyttämällä asiasta aivoissa olevaa vikaa (Hautamäki 1997, 24). Psykososiaalisessa selitysteoriassa väkivaltaa tarkastellaan tutkimalla tilannekohtaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat perheeseen ja sen rakenteeseen. Väkivaltaa aiheuttavia teki-

17 12 jöitä voivat olla esimerkiksi köyhyys, työttömyys ja lapsen syntyminen. Yksi tekijä voi olla myös päihteet, kuten alkoholi. Joissakin väkivaltaisissa tapauksissa väkivallan tekijä on muuttunut aggressiiviseksi juotuaan paljon alkoholia, mutta alkoholia ei kuitenkaan voi pitää väkivallan syytekijänä, sillä myös raittiit käyttäytyvät väkivaltaisesti. (Lehtonen & Perttu 1999, ) Sosiokulttuurinen/ feministinen malli selittää väkivallan juontuvan yhteiskunnassa vallitsevasta miesten ja naisten valtasuhteesta, joka on epätasa-arvoinen. Se taas heijastuu miehen ja naisen väliseen suhteeseen. Malli tarkastelee väkivaltaa kulttuurissa esiintyvän patriarkaalisuuden eli miehisen vallan valossa. Siinä otetaan huomioon väkivaltaan ja perhesuhteisiin liittyvät sosiaaliset normit ja asenteet. Perheeseen ja sen yksityisyyteen liittyy yhteiskunnassa käsityksiä naisen alisteisesta asemasta ja miehen auktoriteettiroolista. (Lehtonen & Perttu 1999, 28.) Kulttuuriset normit sallivat miehille aggressiivisen käyttäytymisen ja vahvistavat naisten alistettua roolia. Sosiokulttuuristen selitysmallien mukaan syytekijät ovat yksilön ulkopuolella, esimerkiksi sosiaalisen roolin muodossa, sosiaalisessa ympäristössä, sukupuolijärjestelmässä, vallitsevan kulttuurin arvoissa ja kulttuuriperinnössä. (Nyqvist 2001, 23.) Perhedynaaminen teoria näkee väkivaltaisen käyttäytymisen liittyvän parisuhteen vaikeuksiin tai laajempiin sukulaissuhteiden ongelmiin (Lehtonen & Perttu 1999, 30). Väkivalta puolisoa kohtaan katsotaan olevan oire perheen tai parisuhteen ongelmista, esimerkiksi kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen ongelmista. Tietynlainen valtapeli puolisoiden välillä on katsottu olevan yksi väkivallan syy. (Rautava & Perttu 2002, 34.) Perhedynaamisen teorian ongelma on, että väkivallan tekijä ei ole yksin vastuussa teoistaan ja uhria saatetaan osasyyllistää teoista (Hautamäki 1997, 25). Sosiaalisen oppimisen mallin mukaan väkivaltaisuus on opittua käyttäytymistä, joka juontuu väkivallan tekijän lapsuuden väkivaltaisista kokemuksista. Tässä mallissa painotetaankin niiden kokemuksien merkitystä ja niiden vaikutusta myöhempään käyttäytymiseen. Tämän teorian mukaan väkivalta on sukupolvelta toiselle periytyvää ja se opitaan perhepiirissä. (Lehtonen & Perttu 1999, 30.) Vaikka miehillä olisi väkivaltaisia kokemuksia lapsuudessaan, kaikista ei kuitenkaan tule väkivaltaisia aikuisena. Selitysmallin ongelmana on se, että väkivaltaa korostetaan liikaa lapsuudessa opittuna

18 käyttäytymisenä, mikä voi johtaa väkivallan tekijän vastuullisuuden vähättelyyn ja jopa väkivallan hyväksymiseen. (Rautava & Perttu 2002, 35.) 13 Yhteiskunnan yleinen väkivaltaisuus on selitysmalli, jonka mukaan yleisellä väkivallalla yhteiskunnassa on vaikutuksia väkivallan esiintymiseen ja hyväksyttävyyteen myös perheen sisällä. Perhe on ns. yhteiskunnan pienoismalli, josta heijastuu yhteiskunnan hyvin - ja pahoinvointi. Väkivalta on yhteiskunnassa laajentunut myös nykytekniikkaan, esimerkiksi Internetiin. Yhteiskunnan yleisellä väkivallalla tarkoitetaan myös väkivallan määrällistä lisääntymistä ja suurempaa näkyvyyttä. Asenteet ja ilmapiiri ovat muuttuneet sallivimmaksi väkivaltaa kohtaan, se on arkipäiväistynyt. Teoria ei kuitenkaan selitä sitä, miksi naiset ovat väkivallan kohteina ja miehet väkivallan tekijöinä. (Mts. 33.) Erilaiset selitysmallit tarkastelevat väkivaltaa ilmiönä vain tietystä näkökulmasta. Väkivallan tekijä täytyy ottaa huomioon kokonaisuutena, jossa fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset ominaisuudet ovat yhteydessä toisiinsa (Hautamäki 1997, 26). 3.3 Naisiin kohdistuva väkivalta Seuraavassa käsittelemme naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ilmiönä niin maailmalla kuin Suomessakin. Väkivallasta yleensä vaietaan ja sitä salataan, mutta se koskettaa monia ihmisiä ja sitä voidaan kuvata maailmanlaajuisena ongelmana Väkivalta kansainvälisesti YK:n julistuksessa on vuonna 1993 määritelty naisiin kohdistuva väkivalta. Kahdessa artiklassa määritellään mitä naisiin kohdistuva väkivalta on ja minkälaisia muotoja se sisältää. YK:n maailmankonferenssissa Pekingissä vuonna 1995 julkistettiin julistus, joka käsittelee naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Julistuksessa käsitellään muun muassa seuraavia asioita: Naisten ja miesten välisessä tasa-arvossa on kysymys ihmisoikeuksista ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edellytyksistä.... Naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia.... Naisten rooli perheessä on ratkaisevan tärkeä. Naisiin kohdistuva väkivalta on este tasa-arvon, kehityksen ja rauhan saavuttamisen tiellä. Naisiin kohdistuva väkival-

19 14 ta sekä loukkaa että heikentää naisten mahdollisuuksia nauttia ihmisoikeuksistaan ja perusvapauksistaan tai jopa mitätöi ne kokonaan. Valtiot ovat pitkään epäonnistuneet näiden oikeuksien ja vapauksien turvaamisessa ja edistämisessä naisiin kohdistuvan väkivallan osalta. Siksi tämä asia on kaikkien valtioiden huolenaihe ja siihen on tartuttava. Naiset ja tytöt joutuvat kaikissa yhteiskunnissa enemmän tai vähemmän yleisen fyysisen, seksuaalisen ja henkisen väkivallan uhreiksi tulotasosta, yhteiskunnallisesta asemasta ja kulttuurista riippumatta. Väkivallan teot ja niillä uhkaaminen aiheuttavat naisten elämään pelkoa ja turvattomuutta vaikeuttaen siten heidän pyrkimystään tasa-arvoon, kehitykseen ja rauhaan. Naisiin kohdistuva väkivalta aiheuttaa suuria sosiaalisia, taloudellisia ja terveydenhuoltokustannuksia niin yksilöille kuin yhteiskunnallekin. Väkivalta naisia kohtaan on yksi niistä ankarista yhteiskunnallisista mekanismeista, joilla naisia pakotetaan alistettuun asemaan miehiin nähden. Naisiin kohdistuva väkivalta on osoitus naisten ja miesten historiallisesti eriarvoisista valtasuhteista, jotka ovat johtaneet siihen, että miehet ovat alistaneet ja syrjineet naisia sekä estäneet naisten tasavertaisuuden. (Koski 1999, ) Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan kiinnitettiin kansainvälisesti huomiota oikeastaan vasta 1990-luvulla ja asia huomioitiin silloin myös Suomessa. Vuonna 1996 Suomessa päätettiin Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanosta, ja samalla hyväksyttiin valtakunnallisen väkivaltaohjelman laatiminen. (Nurmi & Helander 2002, 18, 21.) Viime vuosien aikana monissa valtioissa on tilastoitu naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja kansainvälisissä vertailuissa väkivalta on osoittautunut suureksi ongelmaksi myös Suomessa, joka on kuitenkin tunnettu maailmalla tasa-arvoisena valtiona. (Nurmi & Helander 2002, 22). Suomessa fyysinen parisuhdeväkivalta on lähes kolme kertaa yleisempää kuin Ruotsissa. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan Suomessa naisten kuolleisuus väkivallan seurauksena on länsimaista USA:n jälkeen toiseksi korkein. (Husso, 2003, 16). Näin ollen voidaankin todeta, että naisiin kohdistuva väkivalta on yksi vakavimmista ihmisoikeusongelmista Suomessa (Nurmi & Helander 2002, 22). Suomessa tasa-arvolaki, viralliselta nimeltään Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta, tuli voimaan Se tähtää tasa-arvon parantamiseen, estää sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja parantaa naisten asemaa työelämässä. Tasa-arvolaki ei kuitenkaan suojele naista perheväkivallalta. Suomen lainsäädäntö on uudistunut hitaasti ver-

20 rattuna esimerkiksi Ruotsiin. Suomessa raiskaus avioliitossa kriminalisoitiin vasta vuonna 1994, kun Ruotsissa se tehtiin jo vuonna (Koski 1999, ) 15 Euroopassa noin joka viides nainen arvioiden mukaan on joutunut parisuhdeväkivallan uhriksi ainakin kerran, maailmanlaajuisesti luvut ovat vielä korkeammat. Unicefin tilastojen mukaan (1997) naisiin kohdistuva väkivalta aiheuttaa kuolemia ja vammautumisia vuotiaille naisille enemmän kuin syöpä, malaria ja sota. (Nurmi & Helander 2002, ) Väkivalta Suomessa Heiskanen ja Piispa ovat tutkineet naisiin kohdistuvaa väkivaltaa Suomessa vuosina 1997 ja Tulosten mukaan naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Vuoden 1997 tutkimuksessa tuli ilmi, että 40 % naisista on joskus kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai sen uhkaa. Kahdeksan vuoden aikana väkivaltakokemukset ovat lisääntyneet 43,5 %:iin. (Heiskanen & Piispa 1998, 4; Heiskanen & Piispa 2006, 20.) Yleisin väkivallan muoto oli liikkumisen estäminen ja kiinni tarttuminen. Läimäisy, väkivallalla uhkailu ja seksuaalinen väkivalta olivat myös usein esiintyviä väkivallan muotoja Heiskasen ja Piispan mukaan. Naiset, jotka olivat kokeneet väkivallalla uhkailua, olivat myös kokeneet fyysistä väkivaltaa, väkivallalla uhkailu oli siis harvoin yksittäistä. Entisissä parisuhteissa esiintyi väkivaltaa yli kaksi kertaa useammin kuin nykyisissä parisuhteissa ja väkivalta oli muodoiltaan vakavampaa. Tutkimuksessa vajaalla kolmanneksella naisista oli kokemuksia miehen väkivaltaisesta tai häiritsevästä käyttäytymisestä eron jälkeen. (Heiskanen & Piispa 2006, 45 46, 58.) Väkivallan uhriksi eivät joudu vain tietynlaiset naiset, vaan kuka tahansa voi joutua väkivallan kohteeksi riippumatta iästä, koulutuksesta, kulttuurista tai yhteiskunnallisesta asemasta. Vaikka naiset pelkäävät joutuvansa tuntemattoman miehen pahoinpitelemäksi, kuitenkin suurin osa väkivallan teoista tapahtuu kotona läheisten tekemänä. (Perttu ym. 2000, 12.)

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Väkivallasta perheessä saa puhua

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Väkivallasta perheessä saa puhua MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Väkivallasta perheessä saa puhua MISTÄ ON KYSE? Perheväkivalta on aihe, josta harvoin puhutaan Faktaa on, että perheväkivaltaa on olemassa ja on tärkeä tuntea ilmiö

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori Vainoaminen rikoksena Oulu 11.2.2014 Matti Tolvanen OTT, professori Tausta Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210), 34

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI Työntekijän lomake Kaarlejärvi, Kaisto, Malinen ja Mällinen 2014 SISÄLLYS Puheeksiotto kannattaa! 3 Mitä on väkivalta? 3 10 + 1 neuvoa Väkivallankäyttö puheeksi -lomakkeen käyttöön

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus Seksuaalioikeudet Seksuaalisuuden myytti Sukupuolisuus ja seksuaalisuus ovat normaali ja olennainen osa ihmisen elämää. Ne kuuluvat jokaisen elämään niihin liittyvine haluineen, toiveineen, mielikuvineen

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: FSD1286 PERHEVÄKIVALTA 2001 FSD1286 EXPERIENCES OF DOMESTIC VIOLENCE 2001 Tämä dokumtti on osa yllä mainittua Yhtskuntatieteellise tietoarkistoon arkistoitua tutkimusainstoa. Dokumttia hyödyntävi tulee

Lisätiedot

Miksi opettajan tulee edistää tasa-arvoa?

Miksi opettajan tulee edistää tasa-arvoa? Miksi opettajan tulee edistää tasa-arvoa? Mikä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja tasa-arvovaltuutetun toimisto Pojat ovat

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Tasa-arvokysely 212 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Helsingin normaalilyseo Tasa-arvotyöryhmä: Kristiina Holm Elina Mantere Kirsi Naukkarinen Antero Saarnio 1. Sukupuoli vaikuttaa koulussamme oppilaiden

Lisätiedot

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut

Lisätiedot

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA Seinäjoki 30.9.2009 Sirkka Perttu Projektipäällikkö Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sirkka.perttu@helsinki.fi Homofobia / syrjintä

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Mies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana. Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta Leo Nyqvist

Mies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana. Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta Leo Nyqvist Mies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta 27.10.2016 Leo Nyqvist Väkivalta ilmiönä Louise Bourgeois Ihminen ei kestä väkivaltaa! 1960-luku: Vietnamin

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia erityisasiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos Nuorten suhde työelämään - ne vakiintuneet teesit Nuorten työuria tulee

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Virittävä valistus

Virittävä valistus Virittävä valistus 17.11.2014 Valistus ja elämäntapojen muutos 1979 Teesejä valistuksesta 1981 Valistuksen paikka 1990 Jäikö virittävän valistuksen aate vaikuttamaan 1999 Valistus normilähteenä Valistus

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Määritelmään kuuluu ajatus tarkoituksenmukaisesta, toiseen kohdistuvasta ei-toivotusta ja toistuvasta käyttäytymisestä, joka koetaan häiritsevänä,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta 21.10.2015 Merja Pihlajasaari 22.2.2016 Puhutaan itsetunnosta ja rajoista Vapaaehtoinen toimii henkilökohtaisen tiedon, elämänkokemuksensa ja vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot