KUVAN RESIDENSSI YHDISTYS VUODEN TOIMINTAKERTOMUS / 2013 MUKANA VUODEN 2013 TOIMINTASUUNNTEILMA. kuvat Ulla Leppävuori

Transkriptio

1 KUVAN RESIDENSSI YHDISTYS VUODEN TOIMINTAKERTOMUS / 2013 MUKANA VUODEN 2013 TOIMINTASUUNNTEILMA kuvat Ulla Leppävuori 1

2 UTÖN RESIDENSSIN TOIMINTASUUNNITELMA /kirjoitettu joulukuussa 2012 yhdistystä perustettaessa Mahdollistaa residenssitoimintaa Utössä ympärivuotisesti Kuvataideakatemian opiskelijoille. Yhdistys jatkaa Kuvataideakatemian oppilaskunnan v Utössä alkanutta residenssitoimintaa sellaisenaan. Residenssin siirtyminen siitä huolehtivalle yhdistykselle selkeyttää ja tehostaa residenssiin liittyviä käytäntöjä ja helpottaa yhdyshenkilöiden toimintaa sekä Kuvassa että Utössä. Tavoitteet Tarjota Kuvan opiskelijoille mahdollisuudet työskentely- ja ideointiperiodiin ulkomerellä residenssi- pohjaisista lähtökohdista. TOIMINTASUUNNTELMA VUODELLE 2013 Vuosikokouksessa hyväksytty toimintasuunnitelma on lyhyt ja ytimekäs. Toimintasuunnitelma vuodelle 2013: ylläpitää residenssiä Utön saarella ja suunnitella siihen liittyvää näyttely- ja julkaisutoimintaa. Vuoden 2012 lopulla sovittu toiminnan sisältö ja käytännöt selviävät tarkemmin yhdistyksen perustamisvaiheessa loppusyksyllä kirjoitetusta toimintasuunnitelmasta joka koskee ainoaa tämänhetkistä kohdetta Utön residenssiä. Tehdä saaristolaiselämää sekä sen nykymuotoa että kulttuuriin vaikuttanutta historiaa tutuksi taideopiskelijoille. Tarjota mahdollisuus tutustua ulkomeren luontoon ja sääolosuhteisiin kaikkina vuodenaikoina. Kasvattaa tietämyksen ja kokemuksen kautta tämän erityisen asuinympäristön ja luonnon arvostusta. Tarjota mahdollisuuksia liittää saaristo tulevaisuudessa osaksi omaa elämää. Käytäntö Yhdistys vuokraa Telegrafenia eli Impilinnaa Öjer Utvekling ab:lta. Yhdistys jakaa siellä käyttäjilleen viikkojen pituisia työskentelyjaksoja. Käyttäjäryhmän määrittely Ensisijaiset käyttäjät: Taideyliopiston kuvanveiston, taidegrafiikan, maalauksen ja tila- aikataiteen opiskelijat sekä Kuvan tohtoriopiskelijat, Taideyliopiston yhteistyöprojektit, Kuvan alumnit Residenssiaikojen jako Puolivuosittain hakemusten perusteella. Peruutusaikoja niille perustetun listan kautta. Rahoitus Yhdistys pyrkii ensisijaisesti hakemaan rahoitusta apurahojen ja yhdistyksen mahdollisten tulojen muodossa, esim. myydyt julkaisut. Viime kädessä ottaa vastaan Kuvan säätiöltä tukea sen mukaan kuin sitä on mahdollisuus saada. Voittoa tavoittelematon, mahdolliset voitot sijoitetaan residenssitoiminnan profiilin nostamiseen, kiinteistön ja irtaimiston kunnostamiseen. Edistämissuunnitelmia Kunnostaa kiinteistöä ja hakea rahoitusta sen kunnostamiseen. Pyrkiä enemmän avaamaan residenssissä syntyneitä ideoita ja taideprojekteja, esim. julkaisujen ja mantereella pidettävien näyttelyiden muodossa. Etsiä ja ehdottaa uusia saaristoelämään soveltuvia tapoja tehdä yhteistyötä nykytaiteilijoiden kanssa. Nimetyt vastuuhenkilöt Kuvan opiskelijoista ja sieltä valmistuneista 2

3 Yhdistyksen aktiivijäsenet saavat pienimuotoisia ja ennalta sovitun pituisia palkkioaikoja hoitamissaan kohteissa KUVAN RESIDENSSI YHDISTYKSEN 1.VUODEN TOIMINTAKERTOMUS/ 2013 SISÄLLYSLUETTELO s. 2 Toimintasuunnitelma vuodelle 2013, Utön residenssin toimintasuunnitelma s.3 Utön residenssin aikaisempi toiminta ja sen siirtyminen residenssi yhdistykselle Osa 1. Sisältö s.4 Idea residenssistä saaressa Yhdistyksen vastuu Jäsenistä s.5 Tavoitteiden saavuttaminen ja toiminta Kuvan residenssi ry:n tarkoitus ja toiminta, lainaus yhdistysrekisteristä Osa 2. Päätöksen teko s. 5 Yhdistyksen järjestäytyminen Kokoukset Osa 3. Käytäntö s. 6 Tiedottaminen Residenssiaikojen jako ja käytännöt Peruutusaikalista Residenssiaikojen jako vuonna 2013 s. 7 Näyttelytoiminta, Utö, mantere Toteutunut näyttelytoiminta Utön residenssin näkyminen näyttelyissä s.8 Vuoden 2013 aikana pidetyt talkoot ja kiinteistön kunnostus s.9 Kiinteistön kunnostus tulevaisuudessa Muu toteutunut toiminta s.10 Haetut apurahat Kehittämissuunnitelma KUVALIITE / keskittyy Impilinnassa tehtyihin kunnostuksiin s. 1 3 Vanhan terassin purku ja uuden rakentaminen s. 4 Luonnonkiviportaiden ja kasvimaalaatikon rakennus ja mukulakiven esille otto s. 5 Uusien rännien rakennus, talon maalin poisto ja kasvimaan istutus s. 6-7 Kuvataideakatemian talkoot s Peruskunnostusta s. 12 Telegrafen syyskuussa 2013 Toimintakertomuksen kuvat: Ulla Leppävuori kannen kuvat; isot Telegrafen joulukuu 2012, Telgrafen syyskuu 2013, pienet; Telegrafen huhtikuu 2013, toukokuu 2013, majakalta Telegrafenille päin syyskuu 2012 UTÖN RESIDENSSIN AIKASEMPI TOIMINTA JA SEN SIIRTYMINEN KUVAN RESIDENSSI YHDISTYKSELLE Kuvataideakatemian Ylioppilaskunta eli Kuvyo on ylläpitänyt vuodesta 2007 lähtien residenssitoimintaa Kuvan opiskelijoille Utön Telegrafen tai Impilinna nimisessä talossa. Vaikka oppilaskunta oli pieni, resursseja ja toimijoita niukasti, onnistuttiin residenssitoimintaa pitämään yllä ympärivuotisesti ja jatkuvasti. Vuosien aikana Utön residenssi oli osoittautunut käyttäjilleen tarpeelliseksi. Idean on ollut taloudellisesti realistinen eli kustannukset on saatu katetuksi. Toiminta on arvokasta ja rahalla mittaamattomissa. Utön residenssi on käsite käyttäjilleen. Kuvan residenssi yhdistyi syntyi, jotta sen kautta Kuvyon ylläpitämä residenssitoiminta Utön saarella voisi jatkua. Kuvyo lakkasi olemasta Kuvataideakatemian liityttyä Taideyliopistoon vuoden 2013 alusta. Idea yhdistyksen perustamisesta syntyi opiskelijoiden keskuudessa, jotka paikan käyttäjinä kokivat sen olemassaolon tärkeäksi. Haluttiin turvata paikan toimiminen samoista lähtökohdista myös tulevaisuudessa. Utö nähtiin pysyvyyden arvoja puolustavana vaihtuvassa ja muotoaan hakevassa ja alussa vaikeasti hahmotettavassa Taideyliopisto kuviossa. Matalan kynnyksen residenssitoiminta pidettiin turvaamisen arvoisena. Haluttiin turvata residenssitoiminnan pysymisen rentona ja joustavana ja pienimuotoisena ja sen mahdollisuudet olla marginaalisuuden puolustaja. Toiminta haluttiin pitää Taideyliopistosta itsenäisenä ja ennen kaikkea opiskelijalähtöisenä. Pelkona oli mm. että toiminta ison Ylioppilaskunnan myötä byrokratisoituisi, muuttuisi lisääntyvien välikäsien kautta joustamattomaksi eikä marginaalisuuden kanssa osattaisi luovia tai pystyttäisi antamaan sille tilaa. Toiminnan pelättiin tyrehtyvän omaan mahdottomuuteensa liian monimutkaisessa pienen ja ison suhteessa. Yhdistystä perustettiin loppuvuodesta 2012 alkaen. Rakennetta mietittiin yhteistyössä Kuvyon ja Kuvataideakatemian hallinnon kanssa. Residenssin käytäntöjen ylläpito lipui vaiheittain vuoden 2012 alusta lähtien Taideyliopiston yhdistymiskiireissä painivalta Kuviolta residenssin nykyisille ylläpitäjille. Kuvataideakatemian hallinto lupasi resursseja perusmenojen kattamiseen murrosvaiheessa ja oli tällä osaltaan pelastamassa toiminnan olemassaoloa. Yhdistys jatkaa Kuvion aloittamaa residenssitoimintaa, muuttaen toimintaa jäntevämmäksi, kantaa vastuuta ja on läsnä Utössä ja kehittää residenssiin liittyvää julkaisu- ja näyttelytoimintaa. Yhdistyksen säännöissä tarkoitus ja toiminta mahdollistaa tulevaisuudessa myös muiden profiiliin sopivien residenssikohteiden ylläpidon. Tällä hetkellä yhdistyksen ainoa kohde on Utön residenssi ja aktiivijäsenten toiminta sekä tehty työ kohdistuu Utön residenssin toimintaan ja sen kehittämiseen. Myös vuoden 2013 toimintakertomus keskittyy erittelemättömästi tähän. 3

4 OSA 1. SISÄLTÖ IDEA RESIDENSSISTÄ SAARESSA Residenssimme toimii Utön saaressa ulkomerellä ja sijaitsee siellä Utön kylän laidalla. Saari on Suomen eteläisin asuinpaikka. Se on ainakin luvulta lähtien rakentunut saalistustukikohtana ja laitumena, kalamajasaarena ja myöhemmin korkean paikan maamerkin / majakan ympärille ja luotsisaareksi. Nykyään Utö on maamme pienimpiä edelleen ympärivuotisesti asuttuja saaristolaiskyliä. Saaressa sijaitsee Suomen pienin koulu, ympärivuotinen kauppa, luotsitukikohta, säähavaintoasema, oma vesilaitos ja vedenpuhdistamo. Yhteysalus saareen lähtee Korppoon saaristotieltä ja matkaa sinne n. 5 tuntia edeten kohti karumpaa maisemaa. Residenssi miljöössä, jossa löytyvät nämä luonnonolosuhteet, kulttuurihistorialliset lähtökohdat sekä nykyaikaisena muotoaan hakeva kylä, pystyy tarjoamaan arvokasta ja merkityksellistä aineistoa erilaisista lähtökohdista ja erilaisilla metodeilla työskenteleville kuvataiteilijoille. Residenssin suosio tähänastisen olemassaolon aikana kertoo siitä, että se edustaa asioita, joita usea kuvataiteilija kokee työskentelynsä kannalta olennaiseksi vuotias entinen sähköttäjän talo toimii residenssinä ympäri vuoden. Talon saa ilmaiseksi käyttöönsä opiskelija tai kuvataiteilija, joka pystyy vakuuttamaan mielenkiintonsa paikkaa kohtaan, sitoutumisensa ja läsnäolonsa saaren sijaintiin, olosuhteisiin ja pieneen kylään. Myönnettävien jaksojen pituus vaihtelee viikosta kuukauteen. Aikoja saa sekä aikaisemmin residenssissä vierailleet että ensikertalaiset. YHDISTYKSEN JÄSENISTÄ Utön residenssistä ja Kuvan residenssi yhdistyksestä huolehtii pieni ydinryhmä eli Kuvan residenssi yhdistys. Yhteinen huoli residenssin tulevaisuudesta ja asemasta Taideyliopisto yhdistymisessä kokosi toisilleen entuudestaan vieraampia opiskelijoita ja valmistuneita miettimään mahdollisuutta toiminnan jatkolle. Aihe yhdisti; Utössä oli ehditty viettää paljon aikaa tai pitkä kiinnostus paikkaa ja toimintaa kohtaan, vaikka siihen ei ehkä vielä ollut ehtinyt osallistua tai purjehtiminen ja saariston kuuluminen elämään monella tavalla tai halu mahdollistaa pienimuotoisen, ja tulosvastuuseen tähtäämättömän toiminnan tarpeellisuus kasvavan Yliopiston sivussa ovat vaikuttaneet toimintaan hakeutumiseen. Myös yleisemmin taiteilijavetoinen residenssitoiminta arvokkaiksi ja mielenkiintoisiksi koetuissa paikoissa ja miljöissä ja siellä vastuun kanto ja läsnäolo ovat tulevaisuuden yhteisiä motiiveja. Residenssissä aikaa viettävä pistäytyy Utön elämässä hetken voimakkaana kokemuksenakin käynti on kävijälle pieni raapaisu, sellaisenaankin arvokas ja uutta avaava. Saarella residenssissä aikaa viettänyt jatkaa yleensä löytyneitä aiheita myöhemmin toisessa muodossa tai palaa saarelle niitä jatkamaan Matka saareen on konkreettinen siirtyminen paikassa. Aloitteleva kuvataiteilija on etäällä Instituution järjestämästä ohjelmasta ja työhuonerutiineista. Irrallaan olon kokemus on lempeällä tavalla erillään oloa ja koettelemassa sietokyvyn rajoja, mutta tarjoaa vastapainoksi jotain tilalle. Tässä paikassa on tilaa ja aikaa. Elämässä luonnon olosuhteiden ehdoilla ja luonnon jatkuvasti vaikuttaessa elämään myös hyvin konkreettista. Residenssiasukas on omalla tavallaan myös osa kyläyhteisöä hetken aikaa. Residenssissä kohtaa omillaan oloa, joka kuuluu osaltaan aina kuvataiteilijan ammattiin ja josta hän voi tulla houkutelluksi jopa nauttimaan tai oppia hyödyntämään tai ainakin sietämään. Nykyinen toiminta on kasvavasta Taideyliopisto- kompleksista erillistä vapaaehtoistyötä. Se kulkee itsenäisesti reittiään, joka saattaa näyttää pienimuotoiselta ja marginaaliselta. Nämä koetaan voimavaroiksi sekä toiminnassa itsessään, mutta myös globaalimmista lähtökohdistakin, joissa yhdistyksen toiminta keskittyy ulos ruuhkakeskuksista. YHDISTYKSEN VASTUU Utö on yhdistyksen jäsenille merkityksellinen paikka. Miljöötä, sen pitkää ja erityistä syntytapaa ja nykymuotoja olla olemassa saaristolaiskylänä arvostetaan kunnioitetaan. Sidoksia Utöseen halutaan pitää yllä ja kantaa vastuuta omalta osalta niin kuin se meille on mahdollista. Residenssitoimintaa ja kiinteistöä hoidetaan Utön saarta ja sen asukkaita kunnioittaen. Siltä osin kuin asioita ei ole hallittu tai vielä hallita ollaan halukkaita ja oppimiskykyisiä. Residenssin ja kylän yhteistyön ja vuorovaikutteisuuden rakentaminen ei voi olla yksittäisten residenssiajan saaneiden varassa. He ovat toiminnan voimavarana ja moottorina toiminnalle. Taustalla oleva ja pitkäjänteisesti paikkaan sitoutunut yhdistys pystyy näkemään jatkuvuuden, luomaan vuorovaikutteisuutta ja pääsemän vähän myös sisälle saaren elämään siellä toimimisen kautta. Yhteistyö vaatii kasvualustan. Se synny tyhjästä tai hetkessä. Yhteistyön toteutuminen vaatii sekä ulkopuolisena saareen tulevalta että saaressa jo olevilta asiaan kasvamista, sopivien yhteyksien löytämistä ja oivaltamista. Pitkäjänteisellä saaressa olemisella voi löytyä tapoja, ulkopuolelta tullut toimija löytää paikkaansa ja pystyy tuomaan saareen sellaisia voimavaroja, jotka myös saarelaiset voisivat kokea aidosti resursseiksi. myynnissä olleita joulukortteja 4

5 OSA 2. PÄÄTÖKSEN TEKO VUODEN 2013 TOIMINTASUUNNITELMAN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Residenssitoiminta Utössä on kaikilta osin muuttunut toimivammaksi ja laajentunut enemmän kuin uskallettiin toivoa. Vuodeksi 2013 tehty edistämissuunnitelma toteutui. Kautta toiminnan on yritetty kehittyä niin, että luovuus, joustavuus ja vapaamuotoisuus säilyy mutta silti toiminta jäntevöityy ja tulee määrätietoisemmaksi sekä on läsnä Utön kylässä enemmin kuin ennen. Huoli residenssimahdollisuuden vetovoimaisuuden säilymisestä Taideyliopiston kasvavan tarjonnan keskellä, osoittautui turhaksi. Residenssi on ollut lähes 100 % käytössä. Hakemuksia on tullut runsaasti enemmän kuin aikoja on tarjolla, ne ovat muuttuneet keskittyvämmiksi ja ajan saaneet ovat sitoutuneempia pitämään kiinni sovitusta eli peruutuslistan toiminta on kutistunut. Siitä huolimatta, että tuloksellisuus ei ole päätavoite, vaan rauhallinen paikka olla, miettiä ja työskennellä on residenssissä työskentely näkynyt vuoden aikana Kuvan keväässä sekä muissa gallerioissa. Useaa residenssissä alkunsa saanutta projektia työstetään parhaillaankin, joista osa on lopputöitä. Uusi yhdistys hakee muotoaan edelleen. Kokouksia on pidetty yhden sääntömääräisen lisäksi kaksi muuta, joista on pöytäkirjat. Aikojen jako ja talon käytännöt ovat jäsentyneet vuoden aikana. Talkoot ja kiinteistön kunnostaminen edistivät Impilinnan viihtyisyyttä ja peruskuntoa. Yhteistyö Utön kylän ja vuokranantajan kanssa on kehittynyt. JÄRJESTÄYTYMINEN Kuvan residenssi ry. on hyväksytty ja merkitty yhdistysrekisteriin Vuoden 2013 hallitus on : Ulla Leppävuori puheenjohtaja /perustajajäsen Erika Erre varapuheenjohtaja /perustajajäsen Elina Vainio sihteeri /perustajajäsen Anna Sailamaa rahastonhoitaja /perustajajäsen Uudet jäsenet: Nuutti Koskinen toiminnantarkastaja /jäseneksi 13.3 (varalla Ulla Leppävuori) Eveliina Hämäläinen / jäseneksi 2.10 Nykyinen kokoonpano on 4 perustajajäsentä ja 3 hakemisen ja hyväksymisen kautta tullutta uutta jäsentä Toistaiseksi jäsenmäärä on pidetty pienenä. Kuluvan vuoden aikana ei mahdollisuudesta hakea jäseneksi ole yleisesti ilmoitettu. 1. vuoden aikana olemme hakeneet sellaisia toiminnan muotoja, joilla voitaisiin turvata alkuperäisen idean säilyminen. Kaikille uusille jäsenille paikka on entuudestaan tuttu ja merkityksellinen, joista Nuutti Koskinen perusti residenssin Impilinnaan ollessaan Kuvyon puheenjohtaja. KUVAN RESIDENSSI YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTA Lainaus Patentti- ja rekisterihallinnon hyväksymistä yhdistyksen säännöistä Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Taideyliopistossa pääaineenaan kuvanveistoa, maalausta, taidegrafiikkaa, tila- aikataiteita ja Kuvan jatkotutkinto- osastolla opiskelevien, sekä edellisistä laitoksista tai Kuvataideakatemiasta aikaisemmin valmistuneiden henkilöiden mahdollisuuksia työskentelyyn residenssitoiminnan kautta. Opiskelijoille tehdään tutuksi residenssilähtöistä työskentelyä ja luodaan mahdollisuudet sen kokeiluun käytännössä. Luonnon ja elämäntavan kannalta erityisessä kohteessa olevan residenssin kautta halutaan tutustuttaa ja kasvattaa ymmärrystä paikallisuutta ja sen ilmenemismuotoja kohtaan. Valmistuneita opiskelijoita halutaan kannustaa residenssissä alkaneiden ideoiden loppuun saattamiseen ja suoda mahdollisuus niiden jatkamiseen sekä kannustaa jopa hakeutumaan työskentelemään jatkossa vastaaviin paikkoihin Kannustaa ja mahdollistaa tulevia taiteilijoita työskentelemään ja ideoimaan ympäröivien olosuhteiden ehdoilla ja niitä huomioimalla särkemään työhuone- ja työtoverirutiineja. Työskentelyn kannalta poikkeuksellisissa olosuhteissa halutaan altistaa työskentely uusille lähtökohdille. Ne kannustavat löytämään uusia näkökulmia, mutta toisaalta selkeämmin havaitsemaan oman työskentelyn päälinjoja muuttuvissakin tilanteissa. Yhdistys valitsee residenssikohteensa arvostaen ja ollen kiinnostunut luonto- ja ympäristöarvoista sekä niiden ja paikan historian tuottamasta kulttuurista ja sen ilmenemismuodoista. KOKOUKSET 1.vuosikokous pidettiin 13.3 ja se on samalla vuoden ainoa sääntömääräinen kokous. Paikalla oli kaikki yhdistyksen neljä aikaisempaa jäsentä sekä uusi kokouksessa hyväksyttävä jäsen. Kokous oli yhdistyksen ensimmäinen sen aikana hahmoteltiin yhdistyksen käytännön asioita mm; uusien jäsenten otto menetelmää, tarkastettiin residenssiaikojen jakamisen periaatteita, peruutusaikalistan suhdetta aikojen jakamiseen sekä listan funktiota. Sovittiin vastuuhenkilöistä kotisivujen ja pankkitilin perustamiseen. Päätettiin aloitta talon remontointi talkoilla. Sovittiin yhdistyksen omien palkkioaikojen kiintiöstä ja periaatteista. Yhdistyksen ylimääräiset viralliset kokoukset on pidetty 9.5 osallistui 4/ 6 jäsentä ja 2.10 osallistui 4/ 6 jäsentä. Kevään kokouksessa mm. päätettiin yhdistyksen rakenteesta siinä tapauksessa, että tulevaisuudessa kohteita olisi saaristossa muitakin kuin Utö. Jatkettiin peruutuslistan ja peruutusten toimintatapojen kehittelyä. Suunniteltiin tulevia talkoita. Syksyn kokouksessa mm. kehiteltiin edelleen residenssiaikojen jakamisen periaatteita, ideoitiin mahdollista näyttelyä Utön Vapenlagretiin ja sen käytännön järjestelyitä. Katsottiin vapaamuotoinen kuvallinen toimintakertomus. Suunniteltiin seuraavan vuoden budjettia. Sovittiin apurahojen hakemiseen panostamisesta. Kokoukset ovat tällä hetkellä myös hallituksen kokouksia, koska yhdistykseen ei kuluu toistaiseksi kuin sen hallitus. 5

6 OSA 3. KÄYTÄNTÖ TIEDOTTAMINEN Sääntöjen mukaan pakottaminen ei ole ollut toiminnan periaatteiden mukaista vaan asioihin on vaikutettu parantamalla tiedottamista ja sen mukana tiedostamista. On kannustettu perättäisten ajan saaneita pitämän yhteyttä toisiinsa. Näin on saatu hukkaan menevät käyttämättömät päivät käyttöön ja talon käytäntörutiinit paikan päällä toimimaan paremmin Ajan saanut kuittaa s- postissa lukeneensa yhdistyksen valmistaman tietopaketin ja vasta näin lunastaa residenssiajan itselleen. Paketti sisältää sekä tietoa saaresta ja residenssistä sekä ohjeet siitä, mitä residenssin asukkaalta odotetaan ja miten yhteisessä talossa ja saarella ollaan. Saareen menijöitä kannustetaan itsenäisesti ottamaan selvää tulevasta matkasta. Sähköposti vastaa kysymyksiin ja ottaa yhteyttä saareen menijään muutamaa viikkoa ennen matkustamista varmistaakseen, että matka toteutuu. Talon käytännön pyörimisestä vapaaehtoisvoimin on jaettu tietoa ja sitä kautta sitoutettu käyttäjät noudattamaan talon käytännöstä huolehtimista. Niiden kautta Telegrafen on nyt pääosin odottanut puhtaana ja siistinä ja raikkaana seuraavaa tulijaa. Käyttäjät ovat myös vapaaehtoisesti varustaneet taloa. Vuokrasopimuksen siirryttyä yhdistykselle vuokranantaja Öjar Utvekling halusi, että vieraskirjan lisäksi talossa aloitettaisiin lokikirja, josta kävisi ilmi jokainen käyttäjä, hänen sidoksensa Kuvaan sekä mitä oleskelun aikana teki. Vaikka ÖU näin halusi vakuuttua, että Telegrafen pysyy vuokrasopimuksen mukaisessa residenssikäytössä eikä tule väärinkäytetyksi esim. turismiin, on vuoden 2013 alusta pidetty lokikirja myös hyvä taltiointi yleisesti siitä, mitä talossa on puuhailtu. RESIDENSSIAIKOJEN JAKO JA KÄYTÄNNÖT Periaatteita, joilla residenssiaikoja annetaan on tarkastettu ja hiottu pitkin vuotta. Tarkkailun perusteella on aktiivisesti mietitty parannuskeinoja aikojen jakoon, joita on kokouksissa täsmennetty. Vaikka käytäntöjä on jäntevöitetty on lähtökohta turvata residenssivieraille mahdollisuus rauhoittumiseen meren äärellä ja mahdollisuus antaa ajatusten muodostaa uutta ollut itseisarvoisen tärkeää. Aikoja myönnetään sekä paikassa olleille sekä ensikertaa vieraileville. Aikaisempi käytäntö, joka halusi tasapuolisesti tarjota mahdollisuuden kaikille vierailla saarella ja jossa residenssiajan sai pääsääntöisesti vain kerran opiskeluidensa aikana on lopetettu. Nyt on myönnetty, että paikka ei sovi eikä sen edes tule sopia kaikille. Koska residenssiin on mahdollisuus palata ainoan käyntikerran muodostama rasite ja dramatiikka ovat hävinneet. Tieto siitä, että saarelle pääsee takaisin auttaa ideoimaan pitkäjänteisemmin ja suunnittelemaan saarelle tuloa esim. toisena vuodenaikana tai myöhemmin. Saarella oloon ja työskentelyyn on helpompi syventyä. Mahdollisuus palata antaa mahdollisuuden ideoille kasvaa jälkeenpäin. Vastuunkanto kiinteistöstä ja yleisesti saaresta ja miljööstä näyttäytyy konkreettisemmalta. Ei olla läpikulkumatkalla. Hakemuksissa, joilla aikoja haetaan ei vaadita yksityiskohtaista työsuunnitelmaa. Rentojen ja vapaamuotoisten hakemusten odotetaan osoittavan paneutumista ja motivaatiota liittää oleskelu saarella omaan taiteelliseen työskentelyyn ja kehittämiseen sekä sitoumusta residenssijaksoon. Tulijalla on mahdollisuus olla läsnä saarella ja ajatella saari lähtökohtanaan eikä edeltä ajatellun idean pohjalta. Aikojen jakaminen aikaisemman työskentelyn jatkamiseen kasvattaa hakijamäärää. Aikoja jaettaessa pyritään hahmottamaan tapoja löytää ne käyttäjät jotka paikasta hyötyvät. Vaikka jokainen kokemus on merkityksellinen pyritään residenssi antamaan sellaisten käyttöön, jotka siitä hyötyvät rakentavasti. Vuosien 2012 ja 2013 aikana on ollut kaksi Utöseen päätynyttä, joiden mielestä paikassa oleminen on heti alkuun ollut raskasta ja epämieluisaa tai muuten omaan sen hetkiseen tilanteeseen sopimatonta; on ollut kokemus hämätyksi tulemisesta paikkaan, jossa ei halua olla. Vaikka yhdistys ei voi olla vastuussa yksittäiselle käyttäjälle muodostuneista vääristä mielikuvista, pyritään näitä ehkäisemään tiedottamisen avulla. Jo hakuvaiheessa kannustetaan paneutumaan kohteeseen. Residenssi aikoja annetaan monenlaiselle työskentelylle ja erialisista lähtökohdista tekemiselle. Tietoisesti vältetään paikassa tehtävien teosten profiloitumista johonkin selkeään kategoriaan. Tällainen toiminta on mielestämme luovaa ja tuo myös saarelle luovuutta lisää. Ainoa lähtökohta, joka jokaisen saareen tulijan tulee täyttää on että hän kunnioittaa saaren luontoa sekä paikallisten ja muiden saarella liikkuvien elämänmuotoa sekä sitoutuu noudattamaan residenssin käyttäjille kirjoitettuja ohjeita talon käytännöistä. Pidemmälle edenneiden opiskelijoiden sekä alumnien hakemuksista toivotaan käyvän ilmi syventyminen oman vaiheen mukaisesti. Residenssiajoista pääosa jaetaan opiskelijoille ja pienempi osa valmistuneille taiteilijoille eli Kuvan alumneille. Alumneilta peritään pieni korvaus residenssin käytöstä. Summa on pienempi kuin kiinteistön käyttökulut. Tällä hetkellä korvaus on 90e/ viikko / ryhmä. Suositaan pidentyviä residenssiaikoja niille, jotka paikkaan pystyvät syventymään ja löytävät ajanjaksolle sopivan ajan eli myös 1kk:n aika on mahdollinen. Ensikertalaisille on päätetty tarjota n. viikon aikoja tammikuun 2014 hakemisen yhteydessä ja siitä eteenpäin. PERUUTUSAIKALISTA Peruutusaikalista perustettiin tammikuussa 2012 samalla kun toiminta alkoi liukua yhdistykselle. Listan tarkoitus oli pitää talo asuttuna ja välittää peruutetut ajat listalla niitä odottaville. Impilinna oli aikaisemmin seisonut n. 1/3 osan ajasta tyhjänä peruutusten vuoksi. Tieto ei kulkenut mantereelle ja siellä oleville halukkaille käyttäjille. Viime vuosien peruutusten suuri määrä johtui siitä, että Kuvyolla ei ollut enää resursseja valmistuessaan kasvaviin Taideyliopistokuvioihin hoitaa Utön residenssiä sen vaatimalla tavalla, sekä tiedotus että aikojen jako tapahtui satunnaisemmin kuin olisi ollut tarpeen. Viimeisimpien Kuvyon aikojen jako meni lähes kokonaan uusiksi peruutuslistan kautta ja oli listan ylläpitämisen näkökulmasta työlästä. Peruutusaikalista tarjoaa edelleen pidempien peruutusjaksojen lisäksi lyhyitä peruutusaikoja kahden perättäisen ajan saaneen välillä ja mahdollistaa nopean käynnin saarella ensikertalaiselle tutustumista varten ja jo saarella käyneelle työskentelyn jatkamiseen. Peruutuslistan ajat jaettaan listalle ilmoittautumisjärjestyksessä, eikä aikaisempia käyntejä laskettu. Tärkeää on, että talo pysyi käytössä ja ne jotka nopean peruutusajan kykenevät käyttämään pääsevät sinne. Peruutusaikalistan tarkoitus oli osoittaa paikan haluttavuus ja saada ajan saaneet ottamaan vastuuta ja sitoutumaan vastaan ottamaansa aikansa paremmin. Se tähtäsi siihen, että tekisi itsestään loppujen lopuksi turhan, - nyt ollaan tässä tilanteessa. Peruutuslista on edelleen olemassa, mutta käytännössä sen toiminta on olematonta. Peruutettuja aikoja kysellään, mutta nyt näyttäisi esim. siltä, että syyskuun jaossa jaetuista puolen seuraavan vuoden ajoista halutaan kaikista pitää kiinni ja vain viimehetken peruutukset sairauden tai muun odottamattoman syyn vuoksi ovat todennäköisiä. Peruutusaikalistan toiminnan tyrehtyminen vie nyt mahdollisuuden sellaisilta lähtijöiltä, joille äkkilähtö entuudestaan tuttuun saaren kun se tuntui tarpeelliselta, oli tervetullut vaihtoehto. VUODEN 2013 AIKOJEN JAKAANTUMINEN Vuoden 2013 sekä kevään, että syksyn hakemukset ovat olleet entiseen verrattuna paneutuvia, perusteltuja ja sisältäneet kuvaliitteitä. On haettu uusia residenssiaikoja jo aloitetuille projekteille. Mukana on myös Taideyliopiston maisterinnäytetöitä ja kurssitöitä. Haettujen aikojen ruuhka sijoittuu loma- aikohin, jolloin ei ole kursseja eli kesälomaan ja joululomaan. Tammikuun haku Hakuaika Jaettavat ajat Hakemuksia saapui 43 (yksityisen henkilön), joista aika pystyttiin antamaan 18, lisäksi viikon talkooaika sekä 1 palkkioaika. Ajoista 1 ei voitu ottaa vastaan, muut otettiin vastan järjestelyiden ja muutamien vaihdosten jälkeen. Viimehetken peruutuksia tuli 3 alkukeväästä. Ajat menivät peruutuslistalle. Niistä 3 viikkoa käytettiin talkoisiin pääsiäisenä ja sen jälkeen, talkoille tehtiin tilaa myös toukokuussa. Impilinna oli vapaa 1 viikon koko aikana. Syyskuun haku Hakuaika Jaettavat ajat Hakemuksia saapui 19( 17 yksittäisen hakija ja 2 työryhmän), joista pystyttiin antamaan 14 aikaa, ei palkkioaikoja yhdistykselle, ei talkooaikoja 2 aikaa jäi vastaanottamatta, koska niitä yhdistys halusi hyväntahdon eleenä / kannustuksena ehdottaa sellaisille, jotka eivät juuri sitä ajankohtaa hakeneetkaan. Ajat löysivät ottajan peruutuslistan kautta. 6

7 NÄYTTELYTOIMINTA UTÖN RESIDENSSIN NÄKYMINEN NÄYTTELYISSÄ Ideoitu näyttelytoiminta Utöseen - Galleria FAFA: Eveliina Hämäläinen ja Kristin Hec kova, Utössä tehtyjä piirustuksia ja maalauksia Kun kylä ja yhteisö on pieni, tekijöitä tarvitaan. 2006, jolloin residenssitoiminta Impilinnassa alkoi liittyi Utön saaren puolelta vuokrasopimukseen toive, että residenssin toiminta näkyisi jollain lailla saarella. - Pariisin DDessin piirustusmessut, Atelier Richeliu, sama näyttely kuin edellä Vaikka Kuvyo onnistui ylläpitämään jatkuvaa residenssitoimintaa, - ei sillä ollut resursseja näkyä saarella tai rakentaa sinne parempia siltoja paikallisten ja itsensä välille esim. kehittyvän näyttelytoiminnan muodossa. Kuvion aikana residenssissä tehdyn tuotannon esittely saarella on ollut pienimuotoista ja rajoittunut useana vuonna järjestettyyn muutaman kesäpäivän pituiseen työpajamaiseen esittelyyn, jonne halukkaat ovat voineet viedä töitään esille vapaasti ja kokonaisuutta suunnittelematta. Hembydsgården on paikkana rajoittanut paneutuvampaa kokonaisuutta. Yksittäisiä opiskelijoita on oman residenssioleskelunsa aikana tehnyt yhteisöllisiä projekteja saarella, yhteistyötä Utön ala- asteen kanssa, residenssi on muutettu neulanreikäkameraksi, jonne yleisö on ollut tervetullut havaitsemaan camera obscura ilmiön tekemän majakan ylösalaisin seinällä. Näyttelytoimintaan on liittynyt myös väärinkäsityksiä tai vaikeuksia sopia käytännöistä, jotka ovat vaikeuttaneet luottamuksen syntymistä ja asian oikeaa kehitystä. Vaikka yhdistyksessä on nyt eri ihmiset, se lähtee eteenpäin myös näitä kokemuksia viisaampana ja niistä toimintaansa parantaen. - Kuvan kevät : Eveliina Hämäläinen, Diana Soria Hernandez - Oksasenkadun Galleria, Jenni Markkanen videoteos Olemme ideoineet näyttelytoimintaa, joka sijoittuisi luontevasti Utön saareen. Utössä järjestettävien näyttelyiden ideoidaan olevan osa residenssitoimintaa ja sen kasvavan saaren lähtökohdista. Näyttelyt syntyvän saarella olosta ja siellä syntyneistä ideoista tai tarpeista ja siellä työskentelystä tai siellä löydetystä. Näyttelyiden ei haluta olevan ulkopuolinen idea jonka viedään irrallisena saareen vaan idealla on saaressa jonkinlaiset juuret ja kasvaminen. Ideoita ei haluta rajata, vaan monenlaiselle kuvataiteelle haluttaisiin antaa luovasti mahdollisuus kasvaa tarinoiksi saarelaisten ja tekijöiden välillä. Residenssi on jo lähes 10 vuotta ollut saarella. Usein saarella kuulee mainittavan, että olisi mielenkiintoista nähdä talon tuotoksia. Saaren matkailijoille näyttely kertoo yhdestä tavasta, miten Utössä ollaan olemassa ympäri vuoden. Näyttelyn ideointitoiveet kohdistuvat Vapanlagretiin, Utön venäläistyyliseen asevarastoon. Rakennus valmistuu peruskorjauksesta kesällä 2014, jossa se on Museoviraston valvonnassa saanut alkuperäisen asunsa. Rakennus jugend- henkisine vihreine seinineen ja valkoisine kaareutuvine paneelikattoineen olisi hyvä näyttelytila. Tila on osa kylän historiaa ja arvokkaasta remontista valmistuessaan se on yksi kylän harvoja yleisiä tiloja. Tilaan suunnitteilla olevan ja sinne ehdotettavan toiminnan tulee olla tilaa arvostavaa. Jotta voisimme jatkaa keskusteluita Utön kanssa kyseisen näyttelyn järjestämisestä tähän tilaan, on meidän ennen sitä varmistuttava asianmukaisen budjetin olemassaolosta. Vaikka ulkomerellä järjestettävän taidenäyttelyn tulee olla rakenteeltaan helppo pystyttää ja keveyden säilyttäminen teemassa ja tekemisessä on perusteltua, vaatii suunnittelu ja järjestely oman työnsä ja etukäteen päätetyn aikataulun. Haemme rahoitusta kustannuksiin, jotka vaaditaan näyttelyn järjestämiseen paikassa, jossa näyttelytoiminta ei ole rutiini eikä olemassa olevia rakenteita löydy, mm valvojan palkkio ja asunto, kuljetuskustannukset jne. Näyttelytoiminta mantereella Olemme suunnitelleet mantereella järjestettävää näyttelyä, jossa esillä olisi Utössä syntyneitä tai sieltä alkunsa saaneita töitä vuosien varrelta - tai talon käyttäjien pyydetysti uudelleen lämmittelemiä vanhoja saarelle alkaneita teemoja. Näyttelyyn liittyisi julkaisu. TOTEUTUNUT NÄYTTELYTOIMINTA JA MYYNTITAPAHTUMAT V.2013 Kuvan kirjasto, lokakuu: Esillä kirjaston uusia Utön seutuja käsittelevää kirjallisuutta, karttoja, informaatioita residenssistä ja valokuvia Utön saarelta eri vuodenaikoina / apuraha Kuvalta 200 e materiaaleihin Ehdotettu ja jo ideoitu näyttely Utön Vapenlagretiin kesällä 2014 tai 2015 Joulumyyjäiset Kuvalla; kahvila,yhdistyksen kortteja, informaation jakoa Suomenlinnan Joulumyyjäiset; kortteja Kuvan joulumyyjäisten kahvila ja Erika myymässä sekä korttien myyntiä. 7

8 VUODEN 2013 AIKANA PIDETYT TALKOOT JA KIINTEISTÖN KUNNOSTUS Yhdistys välittää Impilinnasta; arvostaa rakennusta sekä kulttuuriympäristöä, johon se kuuluu. Impilinnan parempi kunto on kaikkien etu. Vuoden kunnostuksissa aloitetut asiat haluttiin tehdä vastuullisesti. Ei haluttu pakata tutkimattomia ongelmia uusitun kuoren alle piiloon. Uuden laudoituksen tekeminen tuntui turhalta, jos se jouduttaisiin purkamaan pois kun talon kuntoa tutkittaisiin. Haluttiin tehdä taloa ajattelevaa ja tulevaisuudessakin hyödyttävää parannustyötä. Tämä johti seinien purkamiseen ulkoapäin hirsiin asti, jolloin saatiin ajankohtaista tietoa hirsirungon kunnosta. Peruskunnostusta vaativien töiden aikaan saaminen olisi yhdistyksen motiivi ja halu. Jos omistajan kanssa ja asiantuntija- apua käyttäen voitaisiin kunnostussuunnitelman järjestystä mietittyä, olisi yhdistys halukas organisoimaan suunnitelman mukaista peruskunnostuksen etenemistä. Yhdistys olisi halukas järjestämään avustuksia ja asiantuntevaa työvoimaa. Olisimme halukkaita tekemään yhteystyötä museoviraston ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Vuoden 2013 talkoiden tarkoitus oli edistää Impilinnan ja sen pihan kuntoa niin kuin tilanteessa oli mahdollista. Hiljattain perustetulla yhdistyksellä oli motivaatio, mutta ei omia taloudellisia resursseja, oltiin vapaaehtoistyövoiman ja sekä vaihtelevan kokoisena ilmoittautuvan talkootyövoiman varassa. Kaikille suunnitelluille materiaalikustannuksille oli löydettävä maksaja etukäteen. Suunnittelu oli haasteellista. Saaristossa muutenkin rakentamista vapaaehtoistyönä nuorten kanssa tehnyt Jari Suormaa ehdotti haluavansa rakentaa terassin vanhan lahon tilalle. Yhdistys ehdotti kesän urakaksi ulko- ja sisämaalausta. Omistaja piti kiireellisimpinä asioina ulkolaudoituksen uusimista muutamasta kohdasta ennen maalausta sekä rännien asentamisen taloon. Ne puuttuivat talosta yhtä seinämää lukuun ottamatta kokonaan. Jari Suormaa halusi huolehtia rännien asennuksesta ja Kuvalaiset halusivat mahdollisuuksiensa mukaan uusia ulkolaudoitusta ennen ja etsivät siihen sopivaa tekijää. Vuoden 2013 aikana tehdyt kunnostukset ovat lisänneet Impilinnan käytettävyyttä. Uusi entistä käyttökelpoisempi terassi sekä vanhojen mukulakivien esille otto kivijalan vierestä sekä kulkureitti terasilta kivetykselle kiviportaiden kautta ja nurmikon matalana pito ovat lisänneet tilan tuntua ja tehneet pihan käyttökelpoiseksi merkittävästi eri tavalla kuin ennen. Pihan käyttökausi on pidentynyt sekä eri ilmoilla ja tuulissa löytyy talon ympäriltä yleensä paikka sille, joka haluaa ulkona lukea tai työskennellä. Kasvimaalaatikko tuottaa satoa pitkälle syksyyn. Lahon terassin paikalle tarjoutui mahdollisuus rakentaa uusi terassi, Jari Suormaa oli halukas toteuttamaan sen osana Notke- projektia, joka edistää nuorten työelämään nivellyttämistä keskiasteen ja ammattiopintojen välillä. Terassi rakennettiin Pääsiäislomalla, rakennusmateriaaleista ja ylläpitokustannuksista sekä ohjaajien palkasta huolehti Turun yliopisto, joka organisoima Notke oli. Jari Suormaa ja Ulla Leppävuori organisoivat ja huolehtivat kuljetuksista ja toimivat ohjaajina. Myös kaksi nuorista, joilla oli ammattitutkinto olivat ohjaajan roolissa ja saivat Yliopistolta siitä korvausta. Lopputuloksena nuoret saivat mukavan, mutta työntäyteisen Pääsiäisen, onnistumisen tunteen projektin loppuun saattamisesta, Utön sai uuden pitkäaikaisen terassin vanhan ja lahon paikalle ja residenssiasukkaat käyttökelpoisemman talon. Sama projekti toetutti myös kasvilaatikon ja talosta puuttuvat rännit kevään aikana toteutuneella toisella projektillaan samoista lähtökohdista. Turun yliopisto kustansi materiaalit. Kuvataideakatemian opiskelijoille oli yleisesti esitetty kutsu osallistua kesän talkoisiin, jossa maalattaisiin Impilinna ulkoa ja sisältä. Paikalle saapui osa ilmoittautuneista eli yhdistyksestä Erika ja Ulla sekä opiskelijoista Eveliina Hämäläinen, Timo Kurppa ja Sini Havukainen. Ulkopuolisina talkoisiin otti osaa Esko Pesonen sekä saaressa jo paljon entuudestaan rakentanut Jari Suormaa. Koska urakka oli osanottajiin nähden iso, jäi maalaustyö kesken. Myös rännejä ja terassia viimeisteltiin. Kunnostustyö on kaikessa työläydessään tuntunut perustellulta ja tärkeältä. Talkoiden avulla Impilinnaa varmasti jatkossakin pidetään hyvässä kunnossa pienen kunnostuksen osalta. Peruskunnostukseen liittyvät urakat ja niiden työvoiman rahoittaminen on myös tulevaisuudessa mahdollista, jos ulkopuolisen rahoituksen hakeminen on mahdollista. Vuonna 2013 tehdyt parannukset: - Uusi lankkuterassi - Nurmikon alle unohtuneen 100- vuotiaan mukulakiven esille otto talon vierustasta - Kasvimaalaatikko ja kiviportaat terasilta mukulakiville - Uudet rännit - Ulkoseinien maalaus ja vanhan maalin poisto - Sisäseinien maalaus - Kahden ulkoseinän osalta purettiin vanha laudoitus, sekä sen alla oleva vanha laudoitus, tehtiin kuntokartoitus ja poistettiin vanhojen hirsien huonoja osia ja rakennettiin väliaikaistuet niiden paikalle. Seinä tiivistettiin ekovillalla ja rakennettiin asianmukainen kolinkin ja tervapaperointi sekä uusi laudoitus. - Aita maalattiin - Vuokranantaja on asentanut uudet patterit koko taloon syksyllä 2012 ja syksyllä 2013 hankkinut uuden jääkaapin - Ruohikkoa pidetään lyhyenä sekä aidan sisältä, että sen ulkopuolelta. Käärmeiden havaitseminen on helpompaa ja punkkien vaara pienentynyt. Pihalla kasvaneet luonnonkukat esim. neilikat eivät valitettavasti ole saaneet mahdollisuutta kasvuun myöskään. Kunnostustöiden työvoima on ollut palkatonta vapaaehtoistyötä. Näistä kuvaliitteessä tarkemmin. Rakennustarvikkeet ja työkalut tulivat suurelta osin vapaaehtoistyövoiman projektien mukana, mutta myös vuokranantajan taholta. Turun Yliopiston Nuorten Notke- hanke kustansi materiaalit lankkuterassiin, rännit, lankut kasvilavaan ja multaa sekä edellisiin tarvittavien materiaalien tilaamisen ja kuljetuksen työvälineet ja peräkärryn sekä työnohjauksen ja ruuat. Kuvalaisten talkoisiin materiaalit maksoi vuokranantaja, mutta tilaamisesta ja kuljetuksesta vastasi yhdistys. Työvälineet olivat osittain omia ja osittain vuokranantajan. Kesän aikana tapahtuneeseen peruskunnostukseen vuokranantaja kustansi materiaalit ja lainasi työvälineitä. Myös yksityiset utöläiset lainasivat työvälineitä. Residenssi toimi kunnostustöiden aikana majoituspaikkana. Seinien kunnostusten osalta vuokranantajan kustansi työparille lounaan päivittäin sekä kustansi tai auttoi asumisessa eri puolilla saarta (vierasmaja Fågell, Vapenlagret, telttailu)koska Telegrafen toimi samaan aikaan residenssinä residenssivieraille. Kun laudoituksen uusimiselle tarjoutui mahdollisuus, asia haluttiin tehdä kunnolla. Selvisi, että uusimalla pelkkä päällyslaudoitus, jätettäisiin seinän sisälle monta kysymystä ja tutkimatonta ongelmaa, joiden selvittäminen tulevaisuudessa vaatisi uusimamme laudoituksen purkamisen pois. Tämä tuntui epäkäytännölliseltä ratkaisulta eikä kokonaisuuden ja talon kannalta oikealta tavalta tehdä asioita. Sen takia päätimme tarkastaa koko hirsirungon kunnon siltä osin kuin se olisi saatavissa näkyviin. Alun perin pelkän laudoituksen uusimisena lähtenyt projekti johti lopuksi koko hirsipinnan esille ottoon kahden seinän osalta. Saimme hirsirungon kunnosta paljon uutta tietoa, josta on olemassa hyvät kuvadokumentit. Alta paljastuneet yksityiskohdat on dokumentoitu. Alimpien hirsien lahoja kohtia on korvattu väliaikaistukien avulla. Seinään tehtiin koolaus, ekovilloitus ja tervapaperi. Seinä tehtiin hyvin, niin ettei sen avaamiselle ole tarvetta pitkää aikaan. Alimmat laudat kiinnitettiin ruuveilla, jotta hirret pääsisi tulevaisuudessa vaihtamaan ilman laudoituksen uusimista. Sama tehtiin ulko- oven viereiselle seinälle. 8

9 Suunnittelupiirrokset terassista, joka toteutettiin Pääsiäisenä. Terassin piirsi Ulla Leppävuori kuunnellen yhdistyksen ja ÖU:n mielipiteitä. Tämä ehdotus valittiin neljästä. Terassin korkeus on sama kuin vahan terassin. Se on 20 cm entistä terassia leveämpi. KIINTEISTÖN KUNNOSTUS TULEVAISUUDESSA Kesän 2013 seinien purkamisen yhteydessä saatiin arvokasta tietoa kiinteistön peruskunnon tilanteesta. Tähän asti tieto on ollut oletuksia sekä sen varassa minkälaisia ratkaisuja on löytynyt Utön muista rakennuksista, joiden peruskunnosta armeija on pitkään huolehtinut. Yhdistys näkisi mahdollisena jatkaa talon peruskunnostuksen organisointia vaihe kerrallaan, jos omistaja on siihen halukas. Kesällä 2013 Kalle Sjöberg näki mahdolliseksi, että Kuvan residenssi yhdistys hakisi itsenäisesti rahoitusta peruskunnostusprojekteihin ja palkkaisi ja etsisi ammattilaisia urakoihin. Tähän tarvittaisiin peruskunnostussuunnitelma, joka tulisi tehdä yhdessä omistajan kanssa Lyhyesti todettuna kesän kunnostuksissa kävi ilmi, että talon hirret ovat pääosin hyvässä kunnossa. Kaksi alinta hirttä näyttäisi olevan kuitenkin kaikkien seinien osalta täysin tai osittain lahoja. Talon alla olevien juoksujen tilanne oli sama eli ne ovat lahot / kosteat, siltä osin kuin niihin päästiin käsiksi. Hirsitalon alkuperäinen ilmastointi on armeijan remonteissa estetty. Hirsiseinien ilmastointiaukot on tukittu samalla massalla, jota on käytetty lattian ponttilautojen päälle tasoitteena. Hirsien sisäpinta näyttäisi olevan vuorattu muovilla. Talossa ei tällä hetkellä ole ilmastointia, vaan tuuletus on tapahtuu ikkunoiden tiivisteiden kautta. Oikein tiivistetyt ikkunat saavat huoneilman muuttumaan hengittämättömäksi ja ikkunoihin kerääntyy kosteutta. Julkisivun peruskunnostuskohteita, joista yhdistys voisi huolehtia mahdollisesti kesän 2014 aikana - Rännien asennuksen loppuun saattaminen, verannan yläpuolella olevaan kouruun sopiva pysäyttäjä, ämpärit vettä keräämään tai vaihtoehtoisesti pidemmän juoksutorvet. - Mukulakiven esille kaivamisen loppuun saattaminen ja kosteuden poispääsy kivijalasta - Pienen huoneen ikkunan ja osan pokista uusiminen - Julkisivun maalauksen saattaminen loppuun valkoisten osien ja ikkunoiden osalta Tulevaisuuden peruskunnostusta vaativia kohteita rungossa: - Talon kaikkien alahirsien uusiminen 2 alimman hirren osalta - Talon alla olevien juoksujen uusiminen - Talon kivijalan rappaus ja oudon kourun, jossa vesi seisoo ratkaiseminen. Kosteuden seisominen estäminen talon lähellä. Esille otettu 100- vuotias mukulakivi on todennäköisesti juuri ollut hoitamassa tätä, mutta se ei ole enää ehjä talon kaikilla seinustoilla. - Tuuletuksen avaaminen Tulevaisuuden peruskunnostusta vaativia kohteita julkisivussa: - Ulkokaton maalaaminen, jota ennen ylimääräisen maalin poisto painepesurilla ja katon parempi kiinnitys. - Portaiden ja kivijalan välisen vettä seisottavan kourun ratkaiseminen, rappujen poisto ja puisten rakentaminen tilalle (?) Tulevaisuuden peruskunnostusta vaativia kohteita Sisätiloissa: - Keittiökalusteiden uusiminen ja keittiön toimivuuden parantaminen - Keittiön seinien sisällä mahdollisesti olevien kahden vanhan ikkunan esille otto, jolloin keittiöstä avautuisi näkymä sekä merelle että pirunpellolle. - Sisäseinien alla olevien muovien ja mahdollisten homevaurioiden kartoittaminen keittiössä ja kylpyhuoneessa. - Ponttilattian paljastamisen mahdollisuus ja mahdollisen asbestipitoisen tasoitekerroksen olemassaolon selvittäminen MUUTA TOTEUTUNUTTA KÄYTÄNNÖN TOIMINTAA - Kevättalvella on laadittu linkistä löytyvä info- paketti Utön saaresta ja sinne menemisestä sekä kohteliaat residenssin käyttöohjeet sekä kartta saaresta. Paketti on sekä suomeksi että englanniksi. - Nuutti Koskinen on tekemässä yhdistykselle kotisivuja, jotka tulevat olemaan osoitteessa Sivujen alle tulee tulevaisuudessa myös muut yhdistyksen residenssi kohteet, Impilinna nimenä valittiin tulevaisuutta ajatelleen muistuttamaan siitä, mistä kaikki alkoi ja profiloimaan sitä kautta toiminnan laatua. - Kuva- lehdessä numero 2 ilmestyi 3 sivun pituinen informatiivinen artikkeli kuvineen, joka kertoi saaresta ja residenssistä ja kuvasi arkea saarella. - Tiedottava kirje Kuvan alumneille taukokuussa Taloon on tehty pieniä kierrätystavara hankintoja: erityisesti uudet pihakalusteet, joita voi käyttää myös sänkyinä sekä maalausjalustoina, lahjoituksena on saatu käytetyt sängyt patjoineen sekä 2 käyttämätöntä vieraspatjaa - On sovittu, että vankila tekee saareen soveltuvat ja kestävät maitokärryt tilauksesta 9

10 HAETUT AVUSTUKSET Koneen säätiö: Residenssitoimintaa Utön saarella aloitteleville kuvataiteilijoille sekä kiinteistön peruskunnostukseen/ vuoden arvioitu budjetti Suomen Kulttuurirahaston keskusrahasto : Residenssitoimintaan Utön saarella / peruskuihin, residenssitoiminnan ja varustetason kehittämiseen ja kiinteistön peruskorjauksen edistämiseen /vuoden arvioitu budjetti Taike tuet residensseille: Residenssitoimintaan Utön saarella / peruskuluihin, residenssitoiminnan ja varustetason kehittämiseen ja kiinteistön peruskorjauksen edistämiseen Tarkoitus hakea kiinteistön kunnostukseen rahoitusta mm. ELY- keskukselta ja Svenska Kulturfondetilta Kuvataideakatemian Ystävät halusivat siirsivät ehdotetusta yhteistyöstä sekä avustusten pyynnöstä toistaiseksi oman epäselvän ja muotoa hakevan rakenteensa takia. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Rahoitusta on tarpeen kehittää kuluvan vuoden aikana yhdistyksen ainoa käyttöraha on ollut n. 300 e eli Joulumyyjäisten 2012 tuotto. Käyttörahaa ei ole ollut hankintoihin ja niitä on tehty osaksi yhdistyksen jäsenten omista rahoista. Moni välttämätön tarve on jäänyt roikkumaan kuten saareen hankittavat maitokärryt. Yhdistys on ollut aktiivinen asioissa, joita olisi saatu paremmin hoidettua rahoituksen ollessa olemassa. Talkoisiin ei ollut kunnon rahoitusta materiaaleihin joilla kunnostaa irtaimistoa eikä talkooporukan ruokaan tai saunaan. Jos yhdistys pystyisi jakamaan palkkioita tehdystä työstä tekijöilleen yhdistyksen asiat edistyisivät nopeammin esim. kotisivut. Toiminnan parissa työskentelevien mahdollisuus pieneen korvaukseen tekemästään takaisi, että toimintaa olisi jatkossakin mahdollista paneutua ja pitää se tasokkaana. Talossa ei ole työkaluja; niitä jouduttu tuomaan saareen edestakaisin (Jari Suormaa ) sekä lainaamaan hätäavuksi saaresta paikallisten välillä sietokykyä venyttäenkin. Tiedottamisessa on vielä mahdollisuuksia parantaa. Toimenkuvien selkeyttäminen ja tehtävien tasapuolisemmin jakautuminen. Nyt lopullinen vastuu kaikesta on puheenjohtajalla. Rahallinen palkkio toiminnasta tekisi monelle realistiseksi toteuttaa niitä asioita yhdistyksessä joita haluaisi. Kuluvan vuoden aikana yhdistys on pienimuotoisesti ollut yhteydessä Suomen majakkaseuraan ja Seilin saaren tutkimuskeskukseen. Yhteistyömahdollisuuksia olisi mukava kehittää varsinkin jos löytyy uusia vastuuhenkilöitä uusien residenssikohteiden organisointiin. Kohteiden ja kapasiteetin mahdollisesti lisääntyessä, voitaisiin tarjota rajatusti toimintaa TEAK:in ja SIBIksen opiskelijoille. vuoden 2013 joulukortteja yhdistyksen hyväksi 10