Lasten ja nuorten savuttomuuden. tukeminen. Toimintamalli
|
|
- Sari Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lasten ja nuorten savuttomuuden ja päihteettömyyden tukeminen Toimintamalli Lasten ja nuorten savuttomuuden ja päihteettömyyden tukeminen vanhempien ja huoltajien kanssa moniammatillisena yhteistoimintana. Naumanen Leena ja Hartikainen Sirkka
2 Lasten ja nuorten savuttomuuden ja päihteettömyyden tukeminen Sisällys 1. JOHDANTO HENKILÖSTÖN MIELIPITEITÄ NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSI OTTAMISESTA JA PUUTTUMISESTA NUORTEN MIELIPITEITÄ NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTÖSTÄ JA PÄIHTEIDEN KÄYTTÖÖN PUUTTUMISESTA VARHAISKASVATUS JA KOULUTUSPALVELUT Koulu Koulukuraattori Koulupsykologi TERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Nuorisopsykiatria NUORISOTYÖ SOSIAALIPALVELUT Nuorisoasema Lastensuojelu Sovatek POLIISI JA NUORTENTIIMI LÄHTEET TOIMINTAMALLIN TYÖSTÄMISESSÄ HYÖDYNNETTY MATERIAALI Liikennevalomalli lasten ja nuorten päihteettömyyden tukemisesta...17 Päihteettömyys sopimus 18
3 1. JOHDANTO Nuorten raittiiden osuus lisääntyi 2000-luvun alusta ja tämä kehitys on jatkunut viimeisen vuoden aikana sekä pojilla että tytöillä kaikissa ikäryhmissä. Kuitenkin kouluterveyskyselyn (2013) mukaan nuorten asenteet päihteiden käyttöä kohtaan ovat muuttuneet sallivammaksi. Viikoittain ja kuukausittain alkoholia käyttävien osuudet ovat laskeneet 2000-luvun alkupuolelta lähtien vuotiailla pojilla ja tytöillä. (Kinnunen, Lindfors, Pere, Ollila, Samposalo & Rimpelä, A. 2013). Kouluterveyskyselyn (2013) mukaan Itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuussa joi 8 9 luokkalaisista Pohjois-Karjalassa 12 %, kun vastaava luku vuonna 2010 oli 14 %. Pohjois-Karjalassa laittomia huumeita ainakin kerran oli kokeillut 8 9 luokkalaisista vuonna % (vuonna 2010, 6 %) ja lukion luokkalaisista 9 % (Kouluterveyskysely 2013). Kannabista kohtaan nuorten asenteet ovat muuttuneet entistä myönteisemmiksi ja tämä voi johtaa entistä helpommin kokeiluihin. Nuoren huumekokeiluihin on syytä aina puuttua ja on syytä muistaa, että kokeilusta ei välttämättä seuraa jatkuvaa käyttöä. (Irti huumeista ry). Nuorten tupakointikokeilut ovat vähentyneet ja kokeilujen sekä säännöllisen tupakoinnin alkamisikä on siirtynyt myöhäisemmäksi (Nuorten terveystapatutkimus 2013). Nuuskan käyttö sekä tupakan ja nuuskan yhteiskäyttö on lisääntynyt poikien keskuudessa. Tytöillä täysi tupakoimattomuus yleistyy. Tupakkatuotteista savukkeet ovat edelleen käytetyin muoto, mutta tytötkin ovat omaksumassa nuuskan käyttöä. (Ollila, H. 2015). Valtaosa nuorista hankkii nuuskan kavereiltaan ja tupakkaa alaikäisiltä kavereilta sekä aikuisilta (Nuorten terveystapatutkimus 2013). Sähkösavuke sekä vesipiippukokeilut ovat suhteellisen yleisiä (Ollila, H. 2015). Yläkoululaisista 85 % pitää savukkeita ja 73 % pitää nuuskaa varmasti terveydelle haitallisena. Vesipiippua pitää varmasti haitallisena 32 % ja sähkösavukkeita pitää haitallisena 33 % yläkouluikäisistä (Ollila, H. 2015). Nuoret tulevat tupakkatuotteista helpommin riippuvaiseksi kuin aikuiset ja jo kahden savukkeen päiväkulutus voi johtaa vieroitusoireisiin. Nikotiinialtistus huonontaa tarkkaavaisuutta ja heikentää työmuistia (Salminen, O. 2015). Suomalaisen väestön kattavan huumekyselyn mukaan vajaa kymmenesosa vuotiaista on kertonut käyttäneensä erilaisia päihteitä sekaisin. Lääkkeiden väärinkäyttö ja sekakäyttö ovat lisääntyneet nuorten keskuudessa. Sekakäyttö on hieman yleisempää pojilla kuin tytöillä. Sekakäytöllä tarkoitetaan useiden päihteiden käyttöä yhdessä, esimerkiksi alkoholin ja lääkkeiden tai alkoholin ja laittomien huumeiden käyttö samaan aikaan. (Kataja, K. & Karjalainen, K. 2012)
4 - 78 % nuorista sai viimeisen vuoden aikana oppitunnilla tietoa tupakoinnin vaarallisuudesta % ilmoitti, että koulussa on järjestetty viimeisen vuoden aikana tupakointia käsitteleviä teemapäiviä tms % ilmoitti, että nykyinen tai aiempi luokka oli osallistunut tupakoimattomuuteen kannustavaan kilpailuun - 54 % nykyisistä tupakoivista haluaisi lopettaa - 66 % oli tehnyt lopetusyrityksen viimeisen vuoden aikana - 4 % tupakoivista tai lopettaneista sai kehotuksen kouluterveydenhuollosta - 22 % ilmoitti, että opettajat tai muu koulun henkilökunta tupakoivat koulualueella koulupäivän aikana - 65 % ilmoitti, että oppilaat tupakoivat koulualueella koulupäivän aikana - 46 % uskoi, että koulujen tupakointikieltojen tiukka valvonta ehkäisisi tupakoinnin aloittamista - 75 % oli sitä mieltä, että nuorten parissa työskentelevien pitäisi olla tupakoimatta työaikana - 6 % hankki savukkeensa kaupallisista lähteistä. (Ollila, Ruokolainen & Heloma 2014). Ehkäisevää työtä tulee tehdä nuoria osallistamalla ja vanhempia tukemalla. Ehkäisevän työn kohdentamisessa tulee huomioida nuorten muuttuva kokeilukulttuuri, kuten uudet tupakkatuotteet, uusien tupakkatuotteiden yhteydet muihin päihteisiin ja huumeiden kokeiluun/ käyttöön. (Puuronen, A ) Ennaltaehkäisevässä työssä on tärkeää ymmärtää nuorta, järjestää sosiaalista korvaushoitoa ja olla nuorta edellä varsinkin sosiaalisissa ja emotionaalisissa seikoissa. Olla aikuinen se riittää. (Maunu, A ) Nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on tärkeää päihteiden käytön ehkäiseminen ja varhainen puuttuminen päihteiden käyttöön. Tärkeää on yhteistyö lasten ja nuorten vanhempien kanssa sekä eri toimijoiden yhtenäiset toimintatavat. Toimintamallissa on yhteisesti sovitut käytännöt, mutta malli mahdollistaa ammattilaisen oman suunnittelun yhteistyössä nuoren kanssa huomioiden nuoren yksilöllisyyden. Tässä toimintamallissa päihteillä tarkoitetaan tupakkatuotteita, alkoholia, huumeita, lääkkeiden väärinkäyttöä ja sekakäyttöä.
5 NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTÖN ENNALTAEHKÄISY Oppitunnit, nuorten tiimin/ poliisin pitämät tunnit, terveystarkastukset, th:n tunnit, suun terveydenhuollon määräaikaistarkastukset, nuorisotoimi JÄRJESTÖJEN ROOLI vapaa-ajan toimintoineen tulisi olla päihteettömyyttä edistävä ja tukeva sekä avustusten saamisen edellytys. HERÄÄ HUOLI Kouluterveydenhuolto KUKA huomaa huolen, ottaa PUHEEKSI Jos huoli jatkuu, asia viedään eteenpäin. Keskustelu huoltajan kanssa Koulukuraattori Koulupsykologi Oppilashuoltoryhmä Nuorisoasema Nuorten tiimi/ Poliisi Lääkäri - nuorisopsykiatria LASTENSUOJELU Joensuun Nuorisoasema: Kaija Kiiskinen sosiaaliohjaaja Suun terveydenhuollosta: Kouluterveydenhuolto: Lastensuojelu: Sirpa Järvinen suuhygienisti, Sirpa Hopiakangas hammashoitaja Terveydenhoitajat: Sari Mehtonen, Hannamari Kervinen ja Taru Hovinsalo. Kirsi Minkkinen sosiaaliohjaaja Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskus: Tiina Viinikainen koulupsykologi Pirjo Havukainen koulukuraattori Poliisin nuortentiimi Tervis -hanke Jarkko Riikonen erityisnuorisotyöntekijä Kehittäjätyöntekijät: Sirkka Hartikainen suuhygienisti, Leena Naumanen terveydenhoitaja
6 2. HENKILÖSTÖN MIELIPITEITÄ NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PU- HEEKSI OTTAMISESTA JA PUUTTUMISESTA Alkuvuodesta 2015 ennen toimintamallin laatimista ja työryhmän jäsenten valintaa järjestettiin kysely terveydenhuollon, sosiaalitoimen, nuorisotoimen ja nuorten tiimin henkilöstölle. Kyselyyn vastasi 23 työntekijää Joensuu, Outokumpu, Kontiolahti yhteistoiminta alueella. Taulukko 1. Vastaajilta kysyttiin milloin he ottavat nuoren kanssa puheeksi päihteiden käytön. OTAN NUOREN KANSSA PUHEEKSI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN 12 Aina kun tapaan nuoren 14 Jos, herää huoli nuoren päihteiden käytöstä 9 Työntekijälle tulee ilmoitus huolesta 3 Terveystarkastuksessa 38 YHTEENSÄ Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto ja lisäksi kirjoittaa vapaata tekstiä vaihtoehtoon, muuta mitä? Yli puolet vastaajista ottaa nuoren päihteiden käytön puheeksi, jos herää huoli ja vajaa puolet vastaajista ottaa päihteiden käytön puheeksi kaikissa kontakteissa nuoren kanssa. Taulukko 2. Onko käytössä toimintamalli tai yhdessä sovittu toimintapa 39 % Ei ole toimintamallia eikä toimintatapaa 30 % Käytössä on yhdessä sovittu toimintatapa 13 % En tiedä onko käytössä toimintamallia tai toimintatapaa 9 % Käytössä on toimintamalli 4 % On toimintamalli huumeiden käytöstä 4 % Ei vastannut tähän kysymykseen 100 % KAIKKI VASTAAJAT (23) Vastaajista 39 % oli sitä mieltä, ettei heillä ollut käytössä toimintamallia eikä toimintatapaa. Vajaa kolmasosa oli sitä mieltä, että heillä on yhdessä sovittu toimintatapa, jos nuori jää kiinni
7 päihteiden käytöstä ja 13 % ei ollut tietoinen, onko heillä käytössä yhdessä sovittu toimintamalli tai toimintatapa. Taulukko 3. Mitä muuta haluat sanoa? MITÄ MUUTA HALUAT SANOA Kaipaisin selkeää toimintamallia 8 Tarvitaan: rohkeutta, olemassa olevan tiedon jakamista. Tietoa: käytännön toiminnasta, minne ohjataan, kannabiksesta, keneen otan yhteyttä, sitooko vaitiolovelvollisuus. Hoidettava aina tilanteen mukaan, huomoitava myös lääkkeiden väärinkäyttö, nuoret haluavat salata päihteiden käytön omilta vanhemmilta, pois ajattelu - ei kuulu minulle. Kahdeksan vastaajaa toivoi selkeää toimintamallia ja muut olivat yksittäisiä vastauksia. 3. NUORTEN MIELIPITEITÄ NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTÖSTÄ JA PÄIHTEIDEN KÄYTTÖÖN PUUTTUMISESTA Yläkouluikäisiltä nuorilta kysyttiin mielipiteitä nuorten päihteiden käytöstä ja miten nuorten päihteiden käyttöön tulisi puuttua. Kysely toteutettiin kouluterveydenhoitajan toimesta. Terveydenhoitaja antoi kyselyn täydennettäväksi vastaanotolla käyneille tai jakoi kyselyn täydennettäväksi valitsemalleen luokalle oppitunnin aikana. Taulukko 4. Nuorten päihteiden käyttö PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ KAIKKI VASTAAJAT En ole käyttänyt, enkä kokeillut Olen käyttänyt tai kokeillut Kyselyyn vastasi 146 (vihreä pylväs) nuorta, heistä tyttöjä oli 92 (sininen) ja poikia 54 (punainen). Kaikista vastaajista 64 (44 %) ei ole käyttänyt eikä kokeillut mitään päihteitä. Vastaajista 82 (56 %) oli käyttänyt tai kokeillut päihteitä.
8 Taulukko 5. Mitä päihteitä nuoret käyttävät? YHTEENSÄ Muuta mitä? Sieniä Käytän lääkkeitä päihtymistarkoituksessa Käytän huumausaineita Käytän alkoholia Käytän nuuskaa Tupakoin Olen kokeillut huumeita Olen käyttänyt kerran tai kaksi alkoholia Olen kokeillut tupakkatuotteita En käytä enkä ole kokeillut mitään päihteitä POIKA TYTTÖ Kyselyyn vastanneista päihteitä oli kokeillut tai käyttänyt 56 % nuorista ja heistä 79 % oli kokeillut tupakkatuotteita. Heistä alkoholia kerran tai pari oli kokeillut 72 %. Huumeita oli kokeillut viisi ja he kaikki olivat poikia. 18 nuorta ilmoitti tupakoivansa säännöllisesti, kuusi käytti nuuskaa ja 12 vastaajaa käytti säännöllisesti alkoholia. Taulukko 5. Miten mielestäsi voidaan ennaltaehkäistä nuorten päihteiden käyttöä? 65 Puhuttaisiin nuorille enemmän päihteistä: vaaroista, haitoista ja riskeistä. 12 Vaikeuttamalla päihteiden saantia, nostamalla ostoikää 15 Ei mitenkään/ en tiedä 6 Rangaistus/ sakot/ yhteys poliisiin/ vankilaan 3 Tehostaa valvontaa 3 Enemmän aktiviteetteja nuorille 28 Muuta Kyselyyn vastanneista nuorista 46 % toivoi, että nuorille puhuttaisiin enemmän päihteistä, niiden vaaroista, haitoista, riskeistä. Reilu 8 % myös toivoi, että nuorten päihteiden saantia tulisi vaikeuttaa esimerkiksi nostamalla päihteiden ostoikää. Noin 10 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei nuorten päihteiden käyttöä voi ehkäistä tai ei tiedä miten. Muutama nuori toivoi kovempia rangaistuksia, valvonnan tehostamista ja enemmän aktiviteetteja nuorille.
9 4. VARHAISKASVATUS JA KOULUTUSPALVELUT 4.1 Koulu Opetussuunnitelman mukaiset oppitunnit perusopetuksessa, päihteiden ennaltaehkäisyä yhteensä noin tuntia. 5 luokalla biologiassa neljän oppitunnin verran (tupakka, alkoholi, huumeet). 6 luokalla biologiassa, fysiikassa/kemiassa yhteensä 8 oppitunnin verran (alkoholi, tupakka, huumeet, lääkkeet). Uskonnossa käsitellään päihteitä eettisestä näkökulmasta. 7 luokalla (2 4 oppitunnin verran) riippuvuus, tupakka päihteenä, tupakoinnin vaikutus nuoreen sekä tupakoimattomuuden tukeminen (päätöksenteko). 8 luokalla 3 5 oppituntia (alkoholi päihteenä, lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset vaikutukset, raittiuteen tukeminen). 3 5 oppituntia (huumeet, terveysvaarat ja lainsäädäntö, avun hakeminen, ensiaputaidot). 9 luokalla kolme oppituntia (päihteet ja liikenne, doping, lääkkeet ja niiden oikea käyttö). Päihteiden tuominen kouluun ja päihteiden käyttäminen koulualueella on kiellettyä. Koulun alueella tupakointi johtaa aina koulun aikuisen yhteydenottoon huoltajaan. Rikkeestä seuraa koulun järjestyssääntöjen mukainen seuraamus. Tarvittaessa koululta pyydetään poliisin apua. Vakavassa huolessa tehdään lastensuojeluilmoitus alle 18- vuotiaasta nuoresta. Tarvittaessa lastensuojelutilanteissa kutsutaan sosiaalityöntekijä mukaan koulupalaveriin. 4.2 Koulukuraattori Koulukuraattorin yhtenä tehtävänä on kartoittaa nuoren elämäntilannetta ja mahdollista päihteiden käyttöä. Työskentelymenetelmänä koulukuraattori käyttää motivoivaa keskustelua, jonka tavoitteena on tukea nuorta muuttamaan elämäntapaansa päihteettömäksi. Lievässä huolessa tekee nuoren luvalla yhteistyötä huoltajan ja kouluterveydenhoitajan kanssa sekä tarvittaessa muiden nuorta auttavien tahojen kanssa. Tuntuvassa
10 huolessa tekee yhteistyötä huoltajan kanssa ja muiden nuorta auttavien tahojen kanssa. Vakavassa huolessa tekee lastensuojeluilmoituksen ja yhteistyötä huoltajan, kouluterveydenhoitajan ja sosiaalityöntekijän kanssa. Tekee yhteistyötä muiden nuorta auttavien tahojen kanssa nuoren ja/tai huoltajan luvalla. Toimii tarvittaessa verkostopalaverin kokoonkutsujana. 4.3 Koulupsykologi Koulupsykologille voidaan ohjata, jos nuorella on elämänhallintaan tai koulunkäyntiin liittyvää ongelmaa tai psyykkistä oireilua tai nuori tarvitsee tukea ja ohjausta. Koulupsykologi kartoittaa tarpeen mukaan myös nuoren päihdekäyttöä osana kokonaistilannetta kiinnittäen huomiota nuoren toimintakykyyn. Koulupsykologi tukee nuorta päihteettömään elämäntapaan. Mahdollisuuksien mukaan koulukuraattori sekä koulupsykologi osallistuvat ennaltaehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen kouluilla. Osallistuu kutsuttaessa verkostopalaveriin ja koulun oppilashuoltoon. Tekee yhteistyötä muiden nuorta auttavien tahojen kanssa nuoren ja/tai huoltajan luvalla. Vakavassa huolessa tekee lastensuojeluilmoituksen alle 18-vuotiaasta nuoresta ja ohjaa nuorta päihdepalvelujen piiriin. 5. TERVEYDENHUOLTO 5.1 Kouluterveydenhuolto Alaluokilla (1-4) keskustellaan päihteistä perheen yksilöllisen tarpeen mukaan (esim. vanhempien päihteiden käyttö). Viidennen luokan oppilaille pidetään oppitunnit murrosiästä ja tupakoimattomuudesta. Päihteistä keskustellaan vuosittain 5. luokasta lähtien: kokeilu, suhtautuminen päihteiden käyttöön, annetaan tietoa päihteiden vaikutuksesta terveyteen ja kannustetaan täysraittiuteen. Alle 18 -vuotiaalle nuorelle ei anneta
11 lupaa päihteiden käyttöön. Seitsemännen luokan terveystarkastuksessa keskustellaan nuoren ja huoltajan kanssa nuoren asenteista päihteiden käyttöön sekä päihteiden käytön haitoista. Seitsemännen luokan terveystarkastuksessa jaetaan kaikille nuorille päihteettömyys sopimus, jonka nuori ja huoltaja voivat halutessaan tehdä. Kahdeksannen luokan päihteiden käytön seulontamenetelmänä suositellaan käytettävän nuorten päihdemittaria ADSUME. Nuorten päihdemittaria käytetään tarvittaessa myös muiden tapaamisten yhteydessä, koska erilaisten ongelmien (koulunkäyntivaikeudet, fyysinen oireilu jne.) ja vaikeuksien taustalla saattaa olla päihteiden käyttö. Jatkotoimet suunnitellaan nuoren yksilöllisen tarpeen, päihdemittarin pisteiden ja terveydenhoitajan huolen asteen mukaan. Päihteettömälle nuorelle annetaan positiivista palautetta. Päihteitä kokeilevan nuoren kanssa keskustellaan kokeilujen syistä, seurauksista, korostetaan päihteettömyyden etuja, tuodaan esille työntekijän huoli ja tarjotaan apua (motivoivan haastattelun keinoin). Nuoren voimavarat kartoitetaan ja häntä autetaan löytämään keinoja päihteiden käytön lopettamiseksi. Nuorelta odotetaan vastuuntuntoa toiminnastaan ja halua tehdä muutoksia. Tupakkaa tai nuuskaa kokeilevan tai käyttävän nuoren kanssa keskustellaan haitoista sekä lopettamisen keinoista ja hyödyistä. Seurantakäyntejä sovitaan, jos nuori motivoituu lopettamiseen tai vähentämiseen. Motivoitumattoman nuoren kanssa tupakointi otetaan puheeksi ainakin kerran vuodessa terveystarkastuksessa. Jos nuori on motivoitunut lopettamaan tupakoinnin ja nikotiiniriippuvuus on Fagerströmin testin mukaan voimakas, pyydetään koululääkäriltä resepti nikotiinikorvaustuotteesta ja sovitaan seurantakäynneistä. Huoltajaan ollaan yhteydessä tarvittaessa ja nuoren luvalla. Alkoholia käyttävä nuori jää kouluterveydenhoitajan seurantaan. Kouluterveydenhoitajan tuki yleensä riittää lievässä huolessa, jos nuori on toimintakykyinen ja ottaa vastuuta asioistaan. Tuntuvassa huolessa nuorella on päihteiden riskikäyttöä ja hän saa esim. AD- SUME pisteitä 7-9. Silloin tehdään yhteistyötä huoltajan sekä koulukuraattorin tai koulupsykologin kanssa. Lastensuojeluilmoitus tehdään, jos nuoren päihteiden käyttö jatkuu tukitoimista huolimatta tai huoltaja ei pärjää nuoren päihteiden käytön ehkäisemisessä. Vakavassa huolessa nuori käyttää runsaasti tai usein päihteitä ja siitä on hänelle elämää
12 tai terveyttä haittaavia vaikutuksia. Huoltajan kanssa tehdään yhteistyötä sopimalla asiasta nuoren kanssa. Tarvittaessa koululääkäri arvioi tällaisen nuoren tilannetta tai nuori ohjataan muille hoitotahoille. Lastensuojeluilmoitus tehdään voimavarattomasta alle 18 -vuotiaasta nuoresta, joka käyttää päihteitä runsaasti, ei motivoidu yhteistyöhön ja jonka elämänhallinnassa on monenlaista huolta. Nuoren lähiaikoina tapahtuva huumekokeilu tai sen epäily johtaa aina lastensuojeluilmoitukseen ja yhteydenottoon huoltajaan. Kouluterveydenhoitaja (ja tarvittaessa koululääkäri) arvioi nuoren elämäntilannetta yhdessä huoltajan kanssa. Muu jatkohoito ja nuoren tilanteen seuranta tapahtuu nuoren yksilöllisen tarpeen ja tilanteen mukaan. 5.2 Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon työntekijöiden tehtävänä on välittää vahva viesti tupakoimattomuuden ja päihteettömyyden puolesta. Suuhygienistin 1. luokan ja hammaslääkärin 3. luokan suun terveystarkastuksessa otetaan puheeksi lapsen ja perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Näihin kuuluu myös perheen motivointi päihteettömään elämäntapaan. Suun terveydenhuollossa keskustellaan päihteistä viimeistään 5. luokalla. Kerrotaan tupakoinnin suuvaikutuksista ja tuetaan nuoren päihteetöntä elämäntapaa. Huomioidaan lapsen lähipiirissä tapahtuva mahdollinen tupakointi ja tuetaan perheiden tupakoimattomuutta. Suun terveydessä huoli voi herätä lapsen haistessa tupakalle, johon voi liittyä myös huono suuhygienia ja suun terveyden nopea heikentyminen. Jos lapsi tupakoi, selvitetään onko tupakointi satunnaista vai jatkuvaa. Alakouluikäisen tupakointiin ja muuhun päihteiden käyttöön on aina puututtava eli alle 12 vuotiaasta päihteitä käyttävästä lapsesta otetaan yhteys huoltajaan. 7. luokan suun terveydenhoitokäynnillä kysytään mahdollisista päihdekokeiluista ja suhtautumisesta päihteisiin. Tuetaan ja kannustetaan päihteettömyyteen antamalla kiitosta raittiudesta. Jos nuori tupakoi, tehdään mini-interventio ja otetaan yhteyttä vanhempiin nuoren luvalla. 8. luokan suun terveystarkastus tehdään nuorelle hammaslääkärin vas-
13 taanotolla. Tällä käynnillä kysytään tupakkatuotteiden sekä päihteiden käytöstä ja kannustetaan nuorta edelleen raittiuteen. Jos nuori tupakoi, kysytään määrät ja säännöllisyys. Jos nuori on motivoitunut tupakoinnin lopettamiseen, nuori ohjataan suuhygienistille, kouluterveydenhuoltoon tai sairaanhoitajan vastaanotolle. Kotiin ollaan yhteydessä nuoren luvalla. Alaikäisen päihteiden käyttö kirjataan Mediatriin suun terveydenhuollon kertomukseen. Alaikäiselle ei anneta lupaa päihteiden käyttöön! Lastensuojeluun otetaan yhteyttä, jos on epäily lastensuojelun tarpeesta. Kts. terveydenhuoltolaki ja lastensuojelulaki. 5.3 Nuorisopsykiatria Nuorisopsykiatria tarjoaa hoitoa psyykkisistä ongelmista kärsiville nuorille. Tulosyitä voivat olla psyykkinen kriisitilanne, koulunkäyntivaikeudet, masennus, ahdistuneisuus, itsetuhoisuus, pelot, syömishäiriöt ja häiriöt todellisuudentajussa. Jos päihteitä käyttävällä nuorella on vakavaa psyykkistä oireilua koululääkäri, terveyskeskuslääkäri tai nuorisoaseman lääkäri tekee päihteitä käyttävästä nuoresta lähetteen nuorisopsykiatrialle. Kaikkien hoidossa olevien nuorten osalta tuetaan päihteettömyyttä. Nuorisopsykiatrian poliklinikka tarjoaa erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrista tutkimusta ja hoitoa vuotiaille nuorille. Nuorisopsykiatrisen polikliinisen hoidon tavoite on nuoren iänmukaisen psyykkisen kehityksen tukeminen ja psyykkisten oireiden ja kehityksen esteiden poistaminen. 6. NUORISOTYÖ Avoin nuorisotyö ja ryhmämuotoiset toiminnot tarjoavat nuorille päihteetöntä ja päihteettömyyteen kannustavaa toimintaa valvotusti. Nuorisotyössä voi tulla keskustelemaan ohjaajien kanssa mieltä askarruttavista asioista. Nuorisotilat tarjoavat nuorille mahdollisuuden tavata kavereita turvallisessa ympäristössä. Nuorisotaloilla tehdään nuorten kanssa materiaalia ja toimintoja savuttomuuteen ja päihteettömyyteen liittyen.
14 Nuorisotyön toiminnoissa päihtyneenä esiintyminen ja päihteiden hallussapito on kiellettyä. Huumeita kokeilevasta tai käyttävästä nuoresta ollaan yhteydessä huoltajaan ja tehdään lastensuojeluilmoitus sosiaaliviranomaisille. Tupakointi ja tupakkatuotteiden hallussapito nuorisotiloilla ja niiden välittömässä läheisyydessä on kiellettyä. Nuorisotyöntekijä ottaa yhteyttä huoltajaan, jos nuori tulee päihtyneenä toimintaan, sekä ohjaa ja neuvoo päihteitä käyttävää nuorta ja tämän huoltajaa tuen ja hoidon piiriin. Ohjaaja tekee ilmoituksen poliisille, jos nuorella on huumeita. Ohjaaja tekee lastensuojeluilmoituksen, jos nuorella on huumeita tai muu päihteiden käyttö herättää vakavan huolen. Nuorisotyössä tehdään yhteistyötä muiden nuorta auttavien tahojen kanssa nuoren ja/tai huoltajan luvalla. Tehdään yhteistyötä koulun oppilashuoltotyöryhmän kanssa. Ohjaajat osallistuvat teematuntien järjestämiseen kouluilla. 7. SOSIAALIPALVELUT 7.1 Nuorisoasema Nuorisoasemalle voi ottaa yhteyttä nuori itse, nuoren huoltajat, koulu ja sosiaalitoimen henkilöstö ja muu nuoren yhteistyötaho. Nuorisoasemalle ohjaudutaan ilman lähetettä. Nuorisoasema tarjoaa tukea elämänhallintaan ja arjen sujumiseen, mielenterveydellisiin asioihin, päihde- ja riippuvuusasioihin, ihmissuhde- ja vuorovaikutusasioihin sekä kasvuun ja kehitykseen liittyviin haasteisiin. 7.2 Lastensuojelu Nuoren päihteidenkäyttö tulee yleensä sosiaalityöntekijän tietoon lastensuojeluilmoituksen kautta tai muuna yhteydenottona lastensuojelupalveluihin. Ilmoituksen saatuaan sosiaalityöntekijä harkitsee asian kiireellisyyden ja tekee ratkaisun siitä, aloitetaanko nuo-
15 ren asiassa lastensuojelutarpeen selvitys. Lastensuojeluilmoitus/-tiedonsaanti lastensuojelun tarpeessa olevasta nuoresta suositellaan aina tekemään kirjallisena. Kiireelliset ilmoitukset/konsultaatiot lastensuojelutilanteissa voi myös soittaa numeroon Nuoren ja perheen päihteidenkäyttö otetaan aina puheeksi tehtäessä nuorta koskevaa lastensuojelutarpeen selvitystä. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja/tai sosiaaliohjaaja tekevät tarvittaessa yhteistyötä nuorta auttavien tahojen kanssa selvitysvaiheessa sekä lastensuojelun asiakkuuden aikana pääsääntöisesti nuoren ja huoltajan luvalla. Lastensuojelun palvelutarpeen selvitys on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluilmoituksen saapumisesta. Lastensuojelutarpeen selvitys päätetään joko aloittamalla lastensuojelun asiakkuus, mikäli lapsella/nuorella on lastensuojelun palveluiden tarve, tai lopettamalla selvitys aloittamatta lastensuojelun asiakkuutta, mikäli lastensuojelupalveluiden tarvetta ei ole. Selvityksen aikana ei ole asiakkuutta. Selvityksen aikana asiakkuus voi kuitenkin alkaa, mikäli on ryhdytty kiireellisiin toimenpiteisiin tai on myönnetty lastensuojelun palveluja. Lastensuojeluilmoitus voi johtaa sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden jatkumiseen nuorella/perheellä ja palvelutarpeen arvioon, vaikka lastensuojelulain mukaista lastensuojelutarpeen arviointia ei aloitettaisikaan tai se ei johtaisi lastensuojelun palveluiden tarpeeseen. Ensisijaisesti jo nuoren päihteiden käyttöä epäiltäessä nuoren tulisi ohjautua sosiaalihuoltolain varhaisen tuen mukaisiin palveluihin ennen kuin hänen tilanteessaan on vielä edes syytä arvioida lastensuojelun palvelujen tarvetta. Varhaisen tuen palveluja ovat mm. kasvatus- ja perheneuvola, perhetyö, nuorisoasema ja tukihenkilötoiminta. Näitä palveluja tulee järjestää nuorelle esim. osana päihteettömyyden tukemista ilman lastensuojelun asiakkuutta. Alle 18-vuotiaiden päihdehoidon avopalvelut toteutetaan yhteistyössä Sovatek Säätiön kanssa. Vastaanottopaikka ja päivä: Vastaanotto tapahtuu Nuorisoaseman tiloissa tiistaisin.
16 Työparityöskentely: Nuoren vastaanotto tapahtuu parityönä. Toinen työparin työntekijä tulee Sovatekilta ja toinen nuorisoasemalta, lastensuojelusta tai muusta sosiaalipalvelusta riippuen siitä, mistä asiakas on ohjautunut päihdearvioon ja/tai hoitoon. Lääkäripalvelu: Sovatekin lääkäriä on mahdollisuus tarvittaessa konsultoida Laboratorionäytteiden oton toteuttaminen: Laboratorionäytteet otetaan Terveydenhuollon näytteenottopisteessä. Nuorisoaseman sairaanhoitaja tekee lähetteet. Näytteenotosta kieltäytyminen tulkitaan positiiviseksi tulokseksi. 7.3 Sovatek Peruskouluikäinen ei varsinaisesti tule Sovatekin asiakkaaksi, mutta Sovatekin työntekijät toimivat Nuorisoaseman ja lastensuojelun kanssa työparina nuorten asiakkaiden kanssa. Sovatekin työntekijät myös konsultoivat tarvittaessa nuorten parissa työskenteleviä työntekijöitä. 8. POLIISI JA NUORTENTIIMI Koulupoliisin oppitunnit pidetään 5 luokan ja 8 luokan oppilaille. Sisältö tarpeen mukaan, joskus on paljon asiaa päihteistä, joskus ei yhtään. Muille luokille erityisnuorisotyöntekijä pitää oppitunteja ala- ja yläkoulussa tarpeen mukaan. Keväällä 2015 toteutettiin yläkouluille huumevalistustunnit Joensuun kantakaupungin suurissa yläkouluissa. Ammattilaisilta tieto Nuortentiimille: kaikista meneillään olevista ilmiöistä, massapäihdekokeiluista ym. (on hyödyksi valvonnassa ja valvonnan tarpeen kohdistamisessa). Huumeista ilmoitus poliisille (muun muassa käyttövälineistä). Humalatila - harkinnan mukaan ensin terveydenhuolto, lastensuojelu ja viimeisenä, jos edes tarvitsee poliisi. Tupakkatuotteet: Tiedoksi nuorten tiimille, jos tulee esille myyntiä tai välitystoiminta. Alle 18-vuotias ei saa pitää hallussaan mitään alkoholijuomia. Alkoholin välittäminen korvauksetta tai korvausta vastaan alle 18-vuotiaalle on rangaistava teko. Kaikki huuma-
17 usaineisiin liittyvä toiminta on rangaistavaa. Poliisi ilmoittaa lastensuojeluun havaitessaan alle 18-vuotiaalla lapsella olevan alkoholin tai huumeiden käyttöä. Alkoholilain perusteella puututaan nuorten alkoholin hallussapitoon. Laittomasta hallussapidosta annetaan (yli 15-vuotiaalle ja alle 18 (21)-vuotiaalle) rikesakko. Luvaton alkoholi hävitetään (kaadetaan maahan) ja alle 18-vuotiaasta ilmoitetaan huoltajalle. Terveydenhoidollista apua tarvitsevat nuoret saatetaan terveydenhuollon piiriin. Nuori, joka ei pysty huolehtimaan itsestään, toimitetaan kotiin tai ensiapuun. LÄHTEET Helenius, J Kissa pöydälle puhu alkoholista nuoren kanssa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. SLY-Lehtipainot Oy: Uusimaa, Porvoo. Kataja, K. & Karjalainen, K Sekakäyttö ja lääkkeiden väärinkäyttö. THL. Julkaistu Haettu Kinnunen, J.M., Lindfors, P., Pere, L. Ollila, H., Samposalo, H., Rimpelä, A Nuorten terveystapatutkimus. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2013:16. Kouluterveyskyselyn tulokset THL. Haettu Maunu, A Tupakka, tunteet ja sosiaalisuus. Miksi nuoret tupakoivat ja kuinka siihen voi vaikuttaa? Koulutus Nuoret ja nikotiiniriippuvuus kenellä vastuu? Helsinki, Finlandia-talo. Mistä tunnistat kokeilun ja käytön. Haettu Ollila, H., Ruokolainen, O. & Heloma, A Yläkoululaisten tupakointi suomessa Global Youth Tobacco Survey 2012 tutkimuksen maaraportti. THL. Raportti 28/2014. Ollila, H Nikotiinia tavalla tai toisella? Nuorten tupakointitilanne Suomessa. Koulutus Nuoret ja nikotiiniriippuvuus kenellä vastuu? Helsinki, Finlandia-talo. Puuronen, A Nuorten kokeilukulttuuri ja ennaltaehkäisy. Koulutus Nuoret ja nikotiiniriippuvuus kenellä vastuu? Helsinki, Finlandia-talo. Salminen, O Nuori nikotiinikoukussa? Koulutus Nuoret ja nikotiiniriippuvuus kenellä vastuu? Helsinki, Finlandia-talo.
18 TOIMINTAMALLIN TYÖSTÄMISESSÄ HYÖDYNNETTY MATERIAALI Pirskanen, M Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteettömyyden edistämiseksi toimintaohjeita Päihteiden käytön ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen lasten ja nuorten palveluissa Espoon kaupunki, sivistystoimi, Sosiaalihuoltolaki / voimassa alkaen. Tajua Mut! -toimintamalli lasten ja nuorten tukena Sitra selvityksiä 83. Toim. Ervamaa, S., Haahkola, K., Illi, M., Markkola, A., Tukiainen, H. & Suomalainen, K. Erweko, Helsinki. Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Toimintamalli Toimintamalli päihteitä käyttävän nuoren auttamiseksi Kangasalla Sosiaali- ja terveyskeskus, Sivistystoimi, Vapaa-aikatoimi, Poliisi ja Seurakunta. Haettu:
19 LASTEN JA NUORTEN SAVUTTOMUUDEN JA PÄIHTEETTÖMYYDEN TUKEMINEN TOIMINTAMALLI 2015 Ennalta ehkäisevä työ Kun huoli herää: Huolen taso Huolelle tyypilliset ominaisuudet Toimintaprosessi; ml. Toimijat ja vastuut 1. Kotona 2. Koulussa 3. Vapaa-ajalla Toimijat: Vanhemmat/huoltajat, Perusopetus Sosiaali- ja terveydenhuolto Nuorisotoimi Poliisi Järjestöt Lievä Tuntuva -ALAKOULU energiajuomat -YLÄKOULU tupakointi, nuuskaaminen, päihdekokeiluja ei vaikuta päivittäisiin toimintoihin/ arjen sujumiseen, ei terveysvaikutuksia. - Ihailevat ajatukset - Kaveripiiri käyttää ALAKOULU tupakointi, nuuskaaminen, rikkeitä YLÄKOULU alkoholi ja imppaaminen, rikkeitä Nuori itse Huoltajat Kenelle huoli tulee Koulu/ Koulu th Järjestöt MINI INTERVENTIO Nuori itse Huoltajat Nuorisotoimi Moniammatillinen puuttuminen MINI INTERVENTIO SEURANTAKÄYNNIT! OHJAUS TOISELLE TYÖNTEKIJÄLLE NUORISOASEMA LASTENSUOJELU Vakava ALAKOULU muut päihteet, kuin tupakkatuotteet, tupakkatuotteiden aiheuttamat terveysvaikutukset YLÄKOULU Päihteiden aih. terveysvaikutukset Alkoholin jatkuva käyttö, Huumeet, Sekakäyttö/ Lääkkeiden väärinkäyttö. Koulunkäynnin vaikeutuminen Rikoskierre NUORI ITSE Huoltajat NUORTEN TIIMI/ POLIISI NUORISOASEMA LASTENSUOJELU LÄÄKÄRIN ARVIO tarvittaessa lähete ERIKOISSAI- RAANHOITOON
20 Tervetuloa mukaan päihteettömyys sopimukseen! Päihteettömyys Sopimus Kouluterveystutkimuksen mukaan Joensuussa noin 15 % kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista polttaa tupakkaa (vuoden tupakat maksavat 1825 euroa, jos nuori tupakoi askin päivässä). Tupakointi vakiintuu vuoden iässä, joten voisimme juuri nyt vaikuttaa lasten tulevaisuuteen. Sijoitetulle pääomalle tulisi aikanaan hyvä korko paitsi rahana, myös parempana terveytenä. Harvemmat aloittavat tupakoinnin enää 18 ikävuoden jälkeen. Muutkin päihteet (nuuska, alkoholi, kannabis) houkuttelevat yhä nuorempia ja yhä useampia. Tutkimukset osoittavat, että päihdehaitat kohdistuvat aikuisena voimakkaimmin niihin ihmisiin, jotka ovat aloittaneet päihteidenkäytön nuorella iällä. Päihteettömyyden kontrollointi tapahtuu kotona. Tärkeää on keskustella sopimusta kaikista ehdoista jo sopimusta tehdessä ja pitää sitten sopimuksesta kiinni puolin ja toisin. Tämän sopimuksen allekirjoittaja sitoutuu päihteettömään elämäntapaan 18-vuotis syntymäpäivään asti. Samalla nuori on oikeutettu saamaan huoltajan kanssa yhdessä sovitun palkinnon. Lisäohjeita on sopimuksen kääntöpuolella. Huoltaja sitoutuu allekirjoituksellaan palkitsemaan nuoren. Lupaan palkita lapseni yhdessä sovitulla tavalla: päiväys: huoltajan allekirjoitus: Palkinto 18 v. syntymäpäivänä: Muut sopimusehdot Terveisin: Leena Naumanen kehittäjätyöntekijä/ terveydenhoitaja Sirkka Hartikainen kehittäjätyöntekijä/ suuhygienisti Lupaan sitoutua päihteettömyyteen: Päihteillä tarkoitetaan tässä tupakkatuotteita, alkoholia ja kaikkia huumeeksi luokiteltavia aineita. päiväys: allekirjoitus: leena.naumanen@jns.fi evä sirkka.hartikainen@jns.fi nimen selvennys:
(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)
1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia
LisätiedotInterventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö
1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.
LisätiedotLUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF
LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton
LisätiedotRaumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys
Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO
LisätiedotLapsen/Nuoren kysymykset
PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotNuorten tupakointi. Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta:
Nuorten tupakointi Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta: Nuorten terveystapatutkimus 12-18- Kouluterveyskysely Koulutyypin mukainen tarkastelu: Yläkoulun 8. ja 9. luokat sekä lukioiden ja ammatillisten
LisätiedotVALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua
VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotLasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010
Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä
LisätiedotLasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa
Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Katariina Lappalainen, erityissuunnittelija, Sivistystoimi Kouluterveyskyselystä
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotNuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,
LisätiedotTupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina
LisätiedotLastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa
Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja
LisätiedotTupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty kouluaikana ja koulun tapahtumissa sekä koulualueella. Vrt. tupakkalaki
HANKONIEMEN YLÄASTEEN JA LUKION PÄIHDESTRATEGIA 1. TUPAKKATUOTTEIDEN KÄYTÖN EHKÄISEMINEN Tupakkatuotteiden käytön ehkäisevä työ on tarpeen tupakoinnista aiheutuvien huomattavien niin yksilölle, kuin yhteiskunnallekin
LisätiedotKatsaus Lapin päihdetilanteeseen
Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotNuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet
Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius
LisätiedotOppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa
Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa HYÖDYNNETTY OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJAA SEKÄ LUOKANOHJAAJAN KÄSIKIRJAA Oppilashuollon käsikirja s. 15 Huoli
LisätiedotGlobal Youth Tobacco Survey Tuloksia Suomen kyselystä
Global Youth Tobacco Survey 12 Tuloksia Suomen kyselystä 8.1.15 www.thl.fi/gyts 1 Taustaa GYTS mittaa 13 15-vuotiaiden koululaisten asenteita, tietoja ja kokemuksia tupakointia ja tupakansavulle altistumista
LisätiedotNuorten tupakointi. Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta:
Nuorten tupakointi Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta: Nuorten terveystapatutkimus (Tampereen yliopisto) - Kouluterveyskysely (THL) Koulutyypin mukainen tarkastelu: Yläkoulun 8. ja 9. luokat
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotOPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu
OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä
LisätiedotHyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa
Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen
LisätiedotNuorten tupakointi. Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta:
Nuorten tupakointi Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta: Nuorten terveystapatutkimus (Tampereen yliopisto) 12- Kouluterveyskysely (THL) Koulutyypin mukainen tarkastelu: Yläkoulun 8. ja 9. luokat
LisätiedotNuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry
Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta
LisätiedotTHL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat
2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa
LisätiedotLapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu
1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia
LisätiedotKoulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
LisätiedotTUPAKOINTI ENNEN JA NYT
1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %
FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma
LisätiedotNuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat
Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri
LisätiedotGUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016
GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan
LisätiedotNuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa
Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotLUOKKAKILPAILU- INFO
LUOKKAKILPAILU- INFO me emme polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton Suomi 2040
LisätiedotPykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus
Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Katsaus alkoholi-, tupakka-, huumausaine- ja rahapelitilanteeseen 29.4.2016 Kirsimarja Raitasalo 1 ALKOHOLI 29.4.2016
LisätiedotEOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf
Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö
LisätiedotLUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF
LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton
LisätiedotNuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska
Nuoret ja nuuska Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuuskan suosio on kasvanut viime aikoina huolestuttavasti erityisesti poikien keskuudessa. Nuuska mielletään usein tiettyjä urheilulajeja harrastavien poikien
LisätiedotSuutarinkylän koulun päihdetoimintamalli
2018 Suutarinkylän koulun päihdetoimintamalli 2018-2019 YHTEISÖLLINEN HYVINVOINTIRYHMÄ TUPAKKATUOTTEET 1. Oppilas käyttää tupakkatuotteita koulun alueella Tupakkatuotteiden käyttö ja hallussapito ovat
LisätiedotVinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet
Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotHiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila
Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-
LisätiedotNUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS
NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Psykologi, psykoterapeutti Johanna Lukkarila Psykiatrinen sairaanhoitaja, pari- ja perheterapeutti Tarja Rossi Nuorisopsykiatrian
LisätiedotHUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA
HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä
LisätiedotLasten ja nuorten hoito Juvalla
Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti
LisätiedotPÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN?
PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? Anne Tapola hanketyöntekijä (psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalikasvattaja) Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 23.1.2012 1 JOHDANTO
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotVIP. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja yhdyspintatyöskentely Ylöjärvellä. Ylöjärven kaupunki. Vastaava koulukuraattori Tuija Landström
VIP Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja yhdyspintatyöskentely Ylöjärvellä Ylöjärvi lukuina 2017 Asukkaita 33 000, alle 15-v. 21,8 % (koko väestö 16,2%) Lasten- ja nuorisopsykiatrian (PSHP) kysyntä ja hyväksytyt
LisätiedotTupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014
Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Suomalaisten tupakointi 1950-2013 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950
LisätiedotSuurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi
Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys
LisätiedotMitä jäbä duunaa? - Tervetuloa seminaariin
Mitä jäbä duunaa? - Tervetuloa seminaariin Anne Kejonen, Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Nuorten terveystapatutkimus 2013 Tupakointikokeilut
LisätiedotKouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa
Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen
LisätiedotHelsingin Ote-opetus ja - perhetyö. Taina Torniainen
Helsingin Ote-opetus ja - perhetyö Taina Torniainen 22.11.2018 Ote-opetuksen ja -perhetyön lähtökohdat Ote-opetus ja -perhetyö on Helsingin perusopetuspalveluiden sekä lastensuojelupalveluiden yhteistyötä
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia
Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta
LisätiedotTUPAKOINTI ENNEN JA NYT
1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2017. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla
LisätiedotPäihteet Pohjois-Karjalassa
Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA
KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173
LisätiedotLastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi
Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen
LisätiedotMikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013
Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille
LisätiedotKiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.
Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotYksilökohtainen oppilashuolto. (oppilaan/huoltajan suostumuksella) Terveydenhoitaja, kuraattori tai psykologi yhdessä muiden ammattilaisten kanssa
Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoa
LisätiedotEsityksen aihe 9.10.2014
Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun
LisätiedotMonialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia
Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA
LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA LINNANKATU 28 p. 269 0974, 269 1185 Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten päihdekokeiluihin sekä huolta-aiheuttavaan aiheuttavaan tai haitalliseen päihteiden p käyttk
LisätiedotKumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio
Kumppanuuskyselyn tulokset Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Vastaajat ja toimintasektori yksityinen 11 kolmas sektori julkinen Kysely 0.-30..013, yhteensä vastaajaa eli % kohderyhmästä Vapaat
LisätiedotHyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat
4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten
Lisätiedot#lupakertoa - asennekysely
#lupakertoa - asennekysely Tajua Mut! -toimintamallin #lupakertoa -kampanja rohkaisi nuoria pyytämään apua ilman häpeää tai pelkoa. Kampanjan yhteydessä toteutettiin avoin asennekysely. Kysely selvitti
LisätiedotKunta savuttomaksi - tukea, tekoja ja yhteistyötä
Kunta savuttomaksi - tukea, tekoja ja yhteistyötä Tupakkahaittojen ehkäisyn tiimi, THL Haittojen ehkäisemisen ryhmä, STM 13.9.2013 www.thl.fi/tupakka 1 Päivittäin tupakoivat aikuiset koulutuksen mukaan
LisätiedotLAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt
Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimijoille LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ:
LisätiedotVuorovaikutuksellinen lastensuojelulain perehdytys yhteistyökumppaneille Espoonlahden lastensuojelun avopalveluissa
Vuorovaikutuksellinen lastensuojelulain perehdytys yhteistyökumppaneille Espoonlahden lastensuojelun avopalveluissa Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.-30.9.2011 Johtava sosiaalityöntekijä Pekka
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %
FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %
FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %
FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus
LisätiedotKannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.
Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden
LisätiedotEhkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011
1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita
FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto
LisätiedotOsa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.
Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus
LisätiedotHyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä
JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi
LisätiedotHUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9
HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea
LisätiedotKiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn
LisätiedotKuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt
1 Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt Kasvatus- ja sivistyslautakunta 31.8.2011 64 2 SISÄLLYS 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE...3 1.1. Järjestyssääntöjen tarkoitus...3 1.2. Viittaukset
LisätiedotLastensuojelun avohuollon laatukäsikirja
Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea
LisätiedotKannabiksen puheeksiotto menetelmiä käytön vähentämisen ja lopettamisen tueksi
Kannabiksen puheeksiotto menetelmiä käytön vähentämisen ja lopettamisen tueksi Terveydenhoitajapäivät 2019, Rovaniemi kim.kannussaari@ehyt.fi 050 597 7555 @KimKannussaari Elinaikainen käyttö (15 69-vuotiaat)
LisätiedotKouluterveyskyselyn tulokset maakunnittain v. 2017: alkoholin ja tupakkatuotteiden hankintapaikat alaikäisillä
Kouluterveyskyselyn tulokset maakunnittain v. 2017: alkoholin ja tupakkatuotteiden hankintapaikat alaikäisillä 8.2.2018 Tupakoi päivittäin (%), kaikki 8.2.2018 Ollila, THL 2 Nuuskaa päivittäin (%), pojat
LisätiedotHyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää?
1(2) Hyvä kuntapäättäjä! Olemme koonneet kuntasi Kouluterveyskyselyn tuloksista tiiviin indikaattorikoosteen poliittisen päätöksenteon tueksi. Toivomme, että koosteesta on hyötyä tehtävässäsi! Kouluterveyskyselyn
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotNuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen
Nuorten trendit ja päihteet Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorisoalalla työskentelevien osaamisen vahvistaminen: mielenterveyden edistäminen ja päihde- ja pelihaittojen
Lisätiedot,6 % 44,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:3.18, Hajonta:2.43) (Vastauksia:606)
1 (6) KENELLÄ ON VASTUU NUORILLE ANNETTAVASTA PÄIHDEKASVATUKSESTA Selvitys yläkouluikäisten nuorten vanhempien ajatuksista koskien nuorille suunnattua päihdekasvatusta ja nuorten päihteidenkäyttöä Etelä-Karjalassa
LisätiedotLapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?
Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen
LisätiedotTupakoimattomuutta tukeva koulu
Tupakoimattomuutta tukeva koulu Pohja nuoruusiän ja aikuisuuden tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. Alakoululla on tärkeä rooli yhdessä vanhempien kanssa tukea lapsen tupakoimattomuutta. Tupakoinnin
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja paikallisesta peruskoululaisten aineistosta Koulukuraattori Eija Kasurinen Koulupsykologi Reetta Puuronen Kouluterveyskysely 2017 -THL toteutti valtakunnallisen kouluterveyskyselyn
Lisätiedot