Vesialueen ruoppaaminen ja kahden laiturin rakentaminen Pienelle Pernajanlahdelle,

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 82/2012/2 Dnro ESAVI/149/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Vesialueen ruoppaaminen ja kahden laiturin rakentaminen Pienelle Pernajanlahdelle, Porvoo Ab Borgå Sjötransport Oy HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ab Borgå Sjötransport Oy on aluehallintovirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa kahdessa kohteessa vesialueen ruoppaamiseen venepaikkojen ja laiturin perustamista varten sekä kahden venelaiturin rakentamiseen päivätyn suunnitelman mukaisesti Pienellä Pernajanlahdella Porvoon kaupungin Yliken kylässä. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen kuvaus Vesistön kuvaus Hankealue sijaitsee Porvoon kaupungin Yliken kylässä noin 12 km Porvoon keskustasta itään Hommanäsin alueella Pienen Pernajanlahden länsirannalla. Hakijan tarkoituksena on ruopata vesialuetta kahdessa eri paikassa ja rakentaa kohteisiin venelaiturit. Laiturit toteutetaan kelluvina ponttonilaitureina, joissa kummassakin on 20 venepaikkaa. Laiturialueet tulevat olemaan luonteeltaan yksityiskäytössä olevia kotisatamia. Ruopattavien alueiden koko on suhteellisen pieni ja on pohjoisella laiturialueella noin m 2 ja itäisellä laiturialueella noin m 2. Ruopattavat massat, yhteensä noin m 3, läjitetään maalle ruoppauskohteiden läheisyyteen. Pieni Pernajanlahti on noin 8 km pitkä merenlahti, joka sijaitsee Loviisan- Pernajan rannikko-alueella (91.31). Lahden pinta-ala on noin 900 ha. Lahden pohjukkaan laskee Ilolanjoki, jonka valuma-alue on noin 309 km 2 ja järvisyys 3,6 %. Lahden pohjukka on matalaa ja ruovikkoista. Enimmillään ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 vesisyvyys on noin m lahden keskiosissa, jossa kulkee myös venereitti. Suunnitellut ruoppausalueet sijaitsevat lahden länsirannalla Hommanäsin niemen läheisyydessä. Hankealueella vesisyvyys on keskimäärin 0,8 m. Hydrologiset olosuhteet vaihtelevat alueella selvästi. Merivedenkorkeuden lähimmät viralliset mittauspisteet sijaitsevat Helsingissä ja Haminassa. Merivedenkorkeudet N 60 -korkeusjärjestelmässä vuoden 2011 teoreettisen keskiveden mukaan ovat seuraavat: Helsinki Hamina maksimi +1,45 m +1,96 m keskiylivesi +0,84 m +1,14 m keskialivesi -0,69 m -0,93 m minimi -0,69 m -0,93 m Pohjoisen laiturin alueella ranta on luonnostaan suhteellisen avointa. Itäisen laiturin alueella ruovikkoa on pidetty avoimena niittämällä useiden vuosien ajan. Hakijan havaintojen mukaan alueella ei pesi lintuja. Porvoonseudun kalastusalueen isännöitsijän mukaan Pienellä Pernajanlahdella harjoitetaan kotitarvekalastusta. Kalaston valtalajit ovat kuha, hauki, ahven, lahna ja särki. Saaliiksi saadaan jonkin verran myös istutettua siikaa, taimenta ja ankeriasta. Vedenlaatu Ympäristöhallinnon vuosien vedenlaatuaineistoon perustuvassa käyttökelpoisuusluokituksessa Pienen Pernajanlahden suualue on luokiteltu vedenlaadultaan tyydyttäväksi. Lahden pohjukassa vedenlaatua ovat heikentäneet hajakuormitus ja valuma-alueen taajamat. Uudessa vuosien biologisiin aineistoihin perustuvassa vesien ekologisessa luokittelussa koko tarkastelualue on luokiteltu tilaltaan välttäväksi. Pieneltä Pernajanlahdelta on vedenlaatutietoja hyvin rajoitetusti vuosilta Yleisen ravinnetason perusteella aluetta voidaan luonnehtia reheväksi. Happitilanne alueella on ollut välttävää tasoa ja ajoittain lopputalvella ja -kesällä on ollut havaittavissa pohjanläheisen veden happitilanteen heikkenemistä. Vesi on ollut etenkin pinnassa sameahkoa. Lisäksi veden suolaisuus vaihtelee melko voimakkaasti. Sedimentit Alueella ei ole tehty sedimenttitutkimuksia. Hommanäs-niemen yhteistä maa-aluetta (RN:o 878:5) on käytetty ja 1900-lukujen vaihteessa tiilisaven lastaukseen. Lastausalue sijoittuu pääosin ruoppausalueiden ulkopuolelle. On kuitenkin mahdollista, että sedimenteissä saattaa esiintyä pieniä määriä joitakin haitta-aineita. Alueella ei kuitenkaan ole harjoitettu merkittävää kuormittavaa toimintaa, jonka perusteella olisi syytä epäillä sedimentin saastumista. 2

3 3 Kaavoitus ja maankäyttö Luonnonsuojelu Alueelle on vahvistettu rantakaava, jossa on osoitettu 19 kpl rakennuspaikkoja ja joista kaksi rajoittuu rantaan. Rantakaava ei ulotu vesialueelle. Rantakaavassa on osoitettu venevalkama-alueet (LV-20) paikkoihin, joihin suunnitellut laiturit on tarkoitus sijoittaa. Pohjoinen venevalkamaalue rajautuu lähivirkistysalueeseen (VL) ja puistoalueeseen (VP). Itäinen venevalkama-alue rajautuu puistoalueeseen (VP) ja tiehen. Itäiseltä laiturialueelta lähin loma-asunto sijaitsee noin 150 m etelään ja pohjoiselta laiturialueelta noin 500 m luoteeseen. Lähin vakituinen asutus Pienen Pernajanlahden länsipuolella on Yliken kyläkeskuksen alueella noin 900 m ruoppausalueilta länteen. Ruopattavien alueiden ja kyläkeskuksen erottaa väliin jäävä Strandängsbergetin kallioalue. Pienen Pernajanlahden itärannalla on useita kymmeniä loma-asuntoja ja vakituista asutusta, joista lähimmät ovat noin 800 m:n etäisyydellä. Hankealue rajautuu länsipuolella Fallberget Strandängsbergetin arvokkaaseen kallioalueeseen (KAO010263), joka sisältää myös Hommanäsin Lehto -nimisen suojelualueen. Laiturialueet sijaitsevat Natura verkostoon kuuluvalla Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueella (FI ). Alue on suojeltu sekä luontodirektiivin luontotyyppien että lintudirektiivin lintulajien perusteella (SCI- ja SPA-alue). Natura-alueen pinta-ala on ha. Suoritettavat toimenpiteet Ruoppaus Pohjoisen ruoppausalueen pinta-ala on noin m 2. Ruopattava laiturialue on kooltaan 35 m x 40 m ja veneväylä 20 m x 45 m. Ruoppaus ulottuu noin 80 metrin päähän rantaviivasta. Alue ruopataan -2 m:n syvyyteen. Ruoppausmassoja syntyy noin m 3. Itäisen ruoppausalueen pinta-ala on noin m 2 (110 m x 30 m). Ruopattava alue ulottuu noin 105 m:n etäisyydelle rantaviivasta. Ruoppaus tehdään -2 m:n syvyydelle, jolloin ruoppausmassoja syntyy noin m 3. Ruoppaustyö toteutetaan talviaikana kaivinkoneella käyttäen hyväksi rantaan muodostuvaa jääkerrosta. Ruoppaus aloitetaan meren puoleisesta reunasta ja sitä jatketaan edeten kohti rantaa. Ruoppausmassat nostetaan aluksi rannan tuntumaan ja edelleen läjitysalueelle. Ruoppausmassoja ei varastoida jäällä tai veden peittämällä alueella. Ruopattavan alueen reuna muotoillaan noin 1:1 kaltevuuteen. Töiden kesto on noin 3 5 päivää. Läjitys Ruoppausmassat läjitetään maalle ruoppauskohteiden läheisyyteen tien ja rantaviivan väliin kahdelle eri alueelle. Pohjoisen laituripaikan ruoppaus-

4 Kiinteistötiedot massojen läjitysalue (3 000 m 2 ) sijoittuu alueelle, josta on otettu savea tiilen valmistusta varten. Ruoppausmassojen avulla voidaan maisemoida osa tiilisaven otossa syntyneistä kuopista. Itäisen laituripaikan ruoppausmassojen läjitysalue (3 500 m 2 ) sijoittuu luontaiseen noin 15 m leveään painanteeseen. Läjitysalueiden merenpuoleiseen reunaan rakennetaan läjitysalueen kaivumaasta penger, joka varmistaa ruoppausmassojen pysymisen alueella. Penkereen päihin kaivetaan oja, jonka kautta ruoppausmassojen mukana tuleva vesi voidaan hallitusti johtaa mereen. Ojan pohja kaivetaan purkuaukkoa syvemmäksi, jolloin ojaan muodostuu laskeutusallas. Näin voidaan rajoittaa mereen valuvan kiintoaineen määrää. Kun ruoppausmassoista ei erotu enää vettä, läjitysalue tasataan ja muotoillaan ympäröivän maaston mukaiseksi. Laiturirakenteet Laiturit toteutetaan kelluvina ponttonirakenteina ja ne tulevat jäämään alle metrin korkeudelle vedenpinnasta mitattuna. Laiturit ankkuroidaan harusketjuin merenpohjaan upotettaviin ja rantaan sijoitettaviin betonipainoihin. Pohjoisen laiturin pituus on noin 30 m ja laiturin molemmin puolin sijoitetaan yhteensä 20 kpl kolmen metrin levyistä venepaikkaa. Itäisen laiturin pituus on noin 60 m ja laiturin pohjoisen puoleiseen reunaan sijoitetaan 20 kpl kolmen metrin levyistä venepaikkaa. Kummankin laiturin leveys on noin 3 m. Ajopenkereet tehdään rannalle noin N 60 +1,7 m:n korkeudelle. Käyntisilta nivelöidään kumpaankin laituriin siten, että se sallii laiturin liikkeen. Laiturin kansirakenteena käytetään AB-luokan kestopuuta. Venepuomit (pituus 4 5 m) toteutetaan sinkitystä teräksestä. Venepuomi kiinnitetään laituriin saranaliitoksella ja tuetaan ulkopuoleisesta päästä poijuun. Pohjoinen laiturialue sijaitsee Porvoon kaupungin Yliken kylässä hakijan omistaman kiinteistön Hommanäs RN:o 3:54 edustalla siten, että laituri sijaitsee yhteisellä vesialueella Lastningsplats RN:o 876:9. Ruoppausalue sijaitsee yhteisillä vesialueilla Vattenområde RN:o 876:5 ja Lastningsplats RN:o 876:9. Hakijan kiinteistö Hommanäs on osakkaana yhteisessä vesialueessa Lastningsplats RN:o 876:9. Osakaskunnat eivät ole järjestäytyneet eikä niiden osakasluetteloa ole vahvistettu. Itäinen laiturialue sijaitsee Porvoon kaupungin Yliken kylässä hakijan omistaman kiinteistön Hommanäs RN:o 3:54 edustalla siten, että laituri ja ruoppausalue sijaitsevat hakijan omistamalla kiinteistöllä Hommanäs vatten RN:o 1:49. Ruoppausmassat läjitetään hakijan omistaman kiinteistön Hommanäs RN:o 3:54 maa-alueelle. 4

5 5 Hankkeen vaikutukset Vaikutukset vedenlaatuun Ruoppaustyön vaikutukset vedenlaatuun arvioidaan lyhytaikaisiksi ja paikallisiksi perustuen ruoppausmassojen pieneen määrään ja työn lyhyeen kestoon. Hankkeen haitallisia vaikutuksia vähennetään suorittamalla työ talvella. Lisäksi massat läjitetään maalle. Läjitysalueiden sijainti on suunniteltu siten, että massat eivät jää korkeankaan veden aikana veden alle eivätkä valu takaisin mereen. Laiturirakenteiden vaikutus vedenlaatuun on hyvin vähäinen, koska ne rakennetaan kelluviksi ja ruoppauksella varmistetaan laitureiden kelluminen myös matalan veden aikana. Venepaikat on tarkoitettu pienveneille ja satamat ovat luonteeltaan yksityiskäytössä olevia kotisatamia. Yksityisestä käytöstä johtuen alueelle ei rakenneta kiinteitä septitankkien tyhjennyslaitteistoja tai jätteiden vastaanottoa, joiden käyttö voisi vaarantaa vedenlaadun. Vaikutukset Natura-alueeseen ja muuhun luontoon Ruoppausalueilla tavataan Itämeren boreaaliset kapeat murtovesilahdet - luontotyyppiä. Luontotyyppiin kuuluvia pitkiä ja kapeita lahtia erottaa ympäröivästä merialueesta vedenalainen kynnysalue. Lahtien pohja on usein pehmeää liejua tai savea. Ruoppauskohteet ovat alavaa ja ruovikkoista merenrantaa. Ruopattavien alueiden pinta-ala on pieni verrattuna Naturaalueen murtovesilahtien luontotyypin kokonaispinta-alaan (197 ha). Olemassa olevien tietojen perusteella ruoppaus ei todennäköisesti merkittävästi heikennä suojeluperusteena olevaa luontotyyppiä. Hankealueella ei pesi vesilinnustoa. Lyhin etäisyys Pienen Pernajanlahden kansainvälisesti arvokkaaksi luokiteltuun lintuvesialueeseen ja Pienen Pernajanlahden luonnonsuojelualueeseen on noin 1,3 km. Koska hankealueen ympäristössä on loma-asutusta ja ruopattavat alueet ovat suhteellisen avonaisia, alueella ei ole havaittu pesiviä vesilintuja. Lintujen pesintä kohdistuu valtaosaltaan Pienen Pernajanlahden pohjoisosaan. Tehtävillä ruoppauksilla ja venelaitureilla ei voida katsoa olevan merkittävää vaikutusta linnustolle. Koska hankkeen vesialuevaikutukset jäävät paikallisiksi ja lyhytaikaisiksi, hankkeella ei ole merkittävää haitallista vaikutusta alueen kalastoon ja kalastukseen. Vaikutukset maisemaan ja rantojen käyttöön Venelaitureiden vaikutukset maisemaan ovat vähäiset rannanmuotojen rajatessa niiden näkyvyyttä ja lisäksi matalat kelluvat laiturirakenteet eivät erotu selkeästi meren suuntaan niiden jäädessä lähelle merenpintaa. Yleistä virkistyskäyttöä rantakaavoitetulla alueella on vähän. Strandängsbergetin luoteispäässä oleva, Yliken kylän asukkaita palveleva, yleinen veneranta sijaitsee noin 450 m pohjoisesta laiturialueesta. Lähin loma-asunto sijaitsee 150 m:n etäisyydellä itäisen laiturialueen eteläpuolella. Koska lai-

6 turi ei ole tarkoitettu yleiseen käyttöön ja veneliikenne ohjataan ruoppauksilla suoraan itään pois rannasta, venelaiturista ei aiheudu merkittävää haittaa loma-asunnon käytölle. Lisäksi alueella on jo käytössä muoviponttonilaituri, jonka käytöstä ei ole valitettu. Työnaikainen vesialuetarkkailu Samentumistilannetta seurataan päivittäin ja havainnot kirjataan työmaapäiväkirjaan. Lisäksi ruoppaustöiden aikana otetaan vesinäyte noin 50 m:n etäisyydeltä ruoppauskohteesta. Näytteestä määritetään lämpötila, sähkönjohtavuus, väri, kiintoaine, sameus ja kokonaisfosfori. Lisäksi mitataan näkösyvyys. Jos ruoppaustöistä aiheutuvaa samentumaa ilmenee, otetaan lisäksi ylimääräisiä näytteitä. Jäätilanteen salliessa otetaan mahdolliset ylimääräiset näytteet samentuman leviämissuuntaan metrin välein, kunnes samentumaa ei enää havaita. Samentuneen alueen lisänäytteistä määritetään kiintoaine ja sameus. 6 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Porvoon kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut muun muassa seuraavaa. Luonnonsuojelu ja Natura 2000 Ruoppausalueet sijaitsevat Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueella (FI ), joka on osa Natura verkostoa. Alue on valittu osaksi verkostoa sekä luontodirektiivin luontotyyppien että lintudirektiivin lintulajien perusteella (SCI- ja SPA-alue). Hakemukseen sisältyy arvio siitä, onko ruoppaushankkeesta tarpeen tehdä Natura-arviointi ja päädytty siihen, ettei se ole tarpeen. Y-vastuualueen mielestä hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Ruoppaustöitä ei kuitenkaan tule tehdä lintujen pesintäaikaan Heti hankealueen länsipuolella on Fallberget Strandängsbergetin arvokas kallioalue (KAO010263) sekä suojeltu Strandängsbergetin lehmusmetsä

7 (LTA204222). Massojen läjityksellä suunnitelman mukaisiin paikkoihin ei ole vaikutusta näihin alueisiin. Pohjavedet Hankealue ei ole pohjavesialuetta. Hankealueen länsipuolella sijaitsee Yliken pohjavesialue (tunnus ), joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. Vedenkorkeudet Hakemuksessa esitetyissä vedenkorkeustiedoissa keskialiveden ja minimin lukuarvot on merkitty virheellisesti samoiksi. Luvut eivät muutenkaan pidä paikkaansa Haminan minimin ja keskialiveden eivätkä Helsingin minimin osalta. Merentutkimuslaitoksen vuosien havaintojen perusteella merivedenkorkeudet N 60 -järjestelmässä Haminan ja Helsingin havaintoasemilta interpoloituina ovat olleet seuraavat (muunnettu vuodelle 2011): Maksimi HW +1,71 m Keskiylivedenkorkeus MHW +0,99 m Keskivedenkorkeus MW -0,02 m Keskialivedenkorkeus MNW -0,74 m Minimi NW -1,05 m Vesienhoito Ruoppausalueet sijaitsevat Suomenlahden sisäsaariston rannikkovesimuodostumassa Pikku Pernajanlahti (2_Ss_022), jonka ekologinen tila on Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 luokiteltu välttäväksi. Tavoitteena on saavuttaa hyvä ekologinen tila vuoteen 2027 mennessä. Koska hanke on lyhytaikainen ja vaikutukset rajoittuvat hankkeen lähialueelle, sen toteuttaminen ei vaikeuta vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Sedimentit Sedimenttejä ei ole tutkittu. Koska ruopattavat massat läjitetään maalle eikä ole syytä epäillä massojen olevan pilaantuneita, sedimenttien tutkiminen ei tässä tapauksessa ole tarpeen. Hankkeen vaikutusten tarkkailu Hakemuksessa esitetty tarkkailu voidaan hyväksyä lupapäätöksessä. Luvansaajan tulee toimittaa tarkkailuraportti ELY-keskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa töiden päättymisestä. Luvan myöntämisen edellytykset Y-vastuualue on katsonut, että yllä esitetyt seikat huomioon ottaen hankkeen toteuttamiseen suunnitelman mukaan voidaan myöntää lupa tavanomaisin lupamääräyksin. 7

8 2) Porvoon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on todennut, että hanketta voidaan perustella tarpeella toteuttaa venepaikat Hommanäsin ranta-asemakaava-alueen yhteyteen. Hankkeen vaikutukset Naturaalueen eläimistöön on esitetty melko ylimalkaisesti, minkä takia erityisesti vaikutukset vesilinnustoon olisi tarpeen arvioida tarkemmin. Myös pohjoisemman läjityspaikan sijoittumista tulee arvioida vielä tarkemmin, koska hakemuksessa esitetty paikka sijaitsee mahdollisesti arvokkaassa kosteikossa. Mikäli hankkeelle myönnetään lupa, tulee ruoppaukset toteuttaa lintujen pesimäkauden ulkopuolella. Ruoppausmassat tulee sijoittaa maalle siten, etteivät ne pääse valumaan takaisin mereen ja läjityspaikat tulee maisemoida huolellisesti. Esitetyn vesistötarkkailun toteuttaminen on perusteltua. Töiden aloituksesta ja valmistumisesta tulee ilmoittaa rakennus- ja ympäristölautakunnalle. 8 HAKIJAN SELITYS Hakija on todennut selityksessään, ettei sillä ole lisättävää 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutuksen johdosta. Hakija on todennut 2) Porvoon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan muistutuksen johdosta seuraavaa. Linnusto Hakijan havaintojen mukaan hankealueella ei pesi vesilinnustoa. Lyhin etäisyys Pienen Pernajanlahden kansainvälisesti arvokkaaksi luokiteltuun lintuvesialueeseen ja Pienen Pernajanlahden luonnonsuojelualueeseen on noin 1,3 km. Koska hankealueen ympäristössä on loma-asutusta, ruopattavat alueet ovat suhteellisen avonaisia, alueella ei ole havaittu pesiviä vesilintuja ja lintujen pesintä kohdistuu valtaosaltaan Pienen Pernajanlahden pohjoisosaan, tehtävillä ruoppauksilla ja venelaitureilla ei voida katsoa olevan merkittävää vaikutusta linnustolle. Ruoppaustyö tehdään hakemuksen ja ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti lintujen pesintäajan ulkopuolella välisenä aikana, jolloin se ei vaikuta pesintään. Koska selityksen antoajankohta ajoittuu talviaikaan 2012, ei tarkempaa kartoitusta vesilinnuston liikkumisesta ja pesinnästä alueella voida tässä yhteydessä tehdä. Hakijan näkemyksen mukaan tarkempi selvittäminen ei ole tarpeen, koska mahdolliset vaikutukset linnustolle rajautuvat välittömään laiturialueiden ympäristöön. Laitureiden rakenteet ja niiden käyttö rajautuvat noin m 2 alueelle molemmilla laituripaikoilla, josta veneliikenne suuntautuu suoraan Pienen Pernajanlahden avoimelle keskialueelle. Laiturialueiden pinta-ala on vain noin 0,4 % Pernajanlahtien Natura-alueen tämän luontotyypin kokonaispinta-alasta 196 ha. Itäisellä laituripaikalla laitureiden käyttö rajautuu noin 40 m levyiselle alueelle, jossa on jo tällä hetkellä olemassa oleva laituri, mistä syystä ruoppa-

9 us ja uuden laiturin rakentaminen ei muuta linnuston kannalta rannan tilaa merkittävästi nykyiseen verrattuna. Pohjoisella laituripaikalla rantaviivan suunnassa laituripaikan käyttö on noin 70 m levyisellä jo nyt suhteellisen avoimella alueella. Kummallakaan laituripaikalla ei ole havaittu pesiviä vesilintuja. Tämän perusteella laiturialueet voivat olla linnuston kannalta pääasiassa ruokailupaikkoja ja mahdollisesti muuttoaikana levähdyspaikkoja. Koska laiturit tulevat palvelemaan vain alueelle kaavoitettua loma-asutusta, siitä aiheutuva vesiliikenne ja ihmisen muu toiminta laitureilla jää suhteellisen vähäiseksi ja alue säilyttää rauhallisen luonteensa. Tällöin laiturialueiden ulkopuolisille alueille ei aiheudu suurta haittaa. Ruoppaustyö voi hieman parantaa alueen luonnetta lintujen levähdysalueena, kun rannan suuntaiselle yhtenäiselle ruovikkoalueelle muodostuu avoimia käytäviä. Kun laitureiden käyttö painottuu kesäaikaan, häiriö linnustolle muuttoaikoina syksyllä ja keväällä on vähäistä. Ruoppausmaiden läjitys Ruopattavien alueiden koko on suhteellisen pieni, pohjoisella laituripaikalla m 2 ja itäisellä laituripaikalla m 2. Ruopattavat massat läjitetään maalle ruoppauskohteiden läheisyyteen savenotosta syntyneeseen kaivantoon ja luontaiseen maaston painanteeseen. Ruoppausmassojen läjitystä käytetään hyväksi alueen luontaisten maaston muotojen palauttamiseksi. Itäisellä laituripaikalla ruoppausmassojen sijoitukseen varattu alue on jo raivattu valmiiksi, mistä syystä läjityksellä ei ole vaikutusta alueen nykyiseen puustoon. Pohjoisella laituripaikalla läjitys on tarkoitus tehdä ihmisen toiminnan seurauksena savenotosta syntyneisiin painanteisiin. Sateiden jälkeen ja lumien sulamisen yhteydessä painanteissa voi olla vettä, mutta ne ovat suurimman osan ajasta kuivia, joka on havaittavissa tasaisena puuston kasvuna alueella. Ruoppausmaiden läjitys osaltaan palauttaa alueen luontaista maanpinnan muotoa ja alueen luonne ei merkittävästi muutu. Selvä notkelma Strandängsbergetin ja Hommanäs-niemen välissä säilyy läjityksen jälkeenkin. Alue metsitetään nykyisen kaltaiseksi läjitystöiden päätteeksi. Hakijan näkemyksen mukaan läjitykseen suunniteltua aluetta ei voida pitää siinä määrin arvokkaana kosteikkona, että läjitystä ei voitaisi tehdä. Ruoppausmassojen läjittäminen ei muuta alueen luonnetta merkittäväsi ja se säilyy lehtomaisena ranta-alueena läjityksen jälkeenkin. Läjityksestä huolimatta alueella säilyy nykyisen kaltaisen kasviston ja eläimistön elinympäristö. 9 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Ab Borgå Sjötransport Oy:lle luvan vesialueen ruoppaamiseen sekä kahden venelaiturin rakentamiseen Porvoon kaupungin Yliken kylässä sijaitsevan kiinteistön Hommanäs RN:o 3:54 rannassa ja yhteisillä vesialueilla Vattenområde RN:o 876:5 ja Lastningsplats RN:o 876:9 sekä vesialueella kiinteistöllä Hommanäs vatten RN:o 1:49 hake-

10 mukseen liitetyn ja päivätyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti. Laitureissa on yhteensä 40 venepaikkaa. Aluehallintovirasto myöntää Ab Borgå Sjötransport Oy:lle pysyvän käyttöoikeuden pohjoista venelaituria ja sen venepaikkoja varten tarvittavaan noin 520 m 2 :n suuruiseen osaan Yliken kylän yhteisestä vesialueesta Lastningsplats RN:o 876:9. Hankkeesta ja myönnetystä pysyvästä käyttöoikeudesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 10 Lupamääräykset Toimenpiteet 1. Pohjoinen laiturialue ruopataan päivättyjen asemapiirroksen nro EW1.005 (mittakaava 1:1 500) ja leikkauspiirroksen nro EW1.006 (mittakaava 1:100/1:500) mukaisesti. Ruopatun alueen pohjan syvyys on -2 m. Ruoppausmassojen kokonaismäärä saa olla enintään noin m 3 ktr. Itäinen laiturialue ruopataan päivättyjen asemapiirroksen nro EW1.003 (mittakaava 1:1 500) ja leikkauspiirroksen nro EW1.004 (mittakaava 1:100/1:500) mukaisesti. Ruopatun alueen pohjan syvyys on -2 m. Ruoppausmassojen kokonaismäärä saa olla enintään noin m 3 ktr. 2. Ruoppausmassat läjitetään päivättyjen asemapiirrosten nro EW1.003 ja EW1.005 mukaisiin paikkoihin maa-alueelle. Massat on läjitettävä siten, etteivät ne pääse valumaan takaisin vesialueelle. Läjitysalueet on maisemoitava ympäröivään alueeseen sopeutuviksi. 3. Laiturit rakennetaan päivättyjen asemapiirrosten nro EW1.003 ja EW1.005 mukaisiin paikkoihin sekä periaatepiirroksen nro EW1.007 (mittakaava 1:250) mukaisesti. Pohjoisen laiturin pituus on 30 m ja leveys 3 m sekä itäisen laiturin pituus 60 m ja leveys 3 m lukuun ottamatta käyntisiltoja ja ajopenkereitä. Töiden suorittaminen 4. Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Työt on suoritettava mahdollisimman yhtäjaksoisesti. Töitä ei saa tehdä välisenä aikana.

11 5. Rakennustöiden päätyttyä töiden jäljet on siistittävä ja rakennuspaikat muutoinkin saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Kunnossapito 6. Laiturit on pidettävä tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. Korvaukset 7. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle. 8. Jos hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa. Tarkkailu 9. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen työaikaisia vaikutuksia merialueeseen viikoittain noin 50 m:n etäisyydelle ruoppauskohteista. Näytteistä tulee määrittää lämpötila, sähkönjohtavuus, väri, kiintoaine, sameus ja kokonaisfosfori. Molemmista ruoppauskohteista on otettava vähintään yksi vesinäyte. Tarkkailujen tulokset on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa töiden päättymisestä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on vaadittaessa annettava niille, joiden oikeutta tai etua asia voi koskea. Töiden aloittaminen ja toteuttaminen 10. Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa ja myönnetty pysyvä käyttöoikeus raukeavat. Ilmoitukset 11. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11

12 12 Perustelut Venelaitureiden ja venepaikkojen rakentaminen sekä vesialueen ruoppaaminen palvelevat Porvoon Hommanäsin rantakaava-aluetta ja hanke on kaavan mukainen. Venepaikat on tarkoitettu vain pienveneille ja laiturialueista muodostuu yksityiskäytössä olevia kotisatamia. Ruoppaustyön vaikutukset vesialueella ovat lyhytaikaisia ja paikallisia perustuen ruoppausmassojen pieneen määrään ja töiden lyhyeen kestoon. Venelaitureiden vaikutukset maisemaan ovat vähäisiä kelluvien rakenteiden mataluudesta johtuen ja rannanmuotojen rajatessa laitureiden näkyvyyttä. Lisäksi vesiliikenne jää suhteellisen vähäiseksi alueiden yksityisestä käytöstä johtuen. Pohjoinen venelaituri sijoittuu yhteiselle vesialueelle Lastningsplats RN:o 876:9, jossa hakijan omistama kiinteistö Hommanäs RN:o 3:54 on osakkaana. Osakaskunta ei ole järjestäytynyt eikä sen osakasluetteloa ole vahvistettu. Venelaituria ja sen venepaikkoja varten tarvittavan pysyvän käyttöoikeuden suuruus on noin 520 m 2, mikä on noin 0,6 % kyseisen yhteisen vesialueen kokonaispinta-alasta 9,08 ha. Ottaen huomioon tämän osan vähäisyyden ja käyttöoikeusalueen sijainnin sekä hakijan osakaskiinteistön Hommanäs maapinta-alan 31,986 ha pysyvä käyttöoikeus tarvittavaan noin 520 m 2 :n suuruiseen vesialueeseen voidaan myöntää hakijalle vesilain (264/1961) 2 luvun 7 :n 1 momentin nojalla eikä käyttöoikeuden myöntämisestä aiheudu korvattavaa edunmenetystä yhteisen vesialueen osakkaille. Ruoppausalueet sijaitsevat Suomenlahden sisäsaariston rannikkovesimuodostumassa Pikku Pernajanlahti (2_Ss_022), jonka ekologinen tila on Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 luokiteltu välttäväksi. Koska hankkeen toteutusaika on lyhyt ja vaikutukset rajoittuvat hankkeen lähialueelle, sen toteuttaminen ei vaikeuta vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueen (FI ) niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Hankkeella ei ole vaikutusta arvokkaaseen Fallberget Strandängsbergetin kallioalueeseen (KAO010263) eikä suojeltuun Strandängsbergetin lehmusmetsään (LTA204222). Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hankkeesta saatava hyöty on siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Sovelletut säännökset Vesilain (587/2011) 19 luvun 3 :n 1 momentti Vesilain (264/1961) 2 luvun 4, 6 :n 2 momentti, 7 :n 1 momentti ja 11 a sekä 16 luvun 23 a Luonnonsuojelulain 65

13 13 Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa asiassa tehdyt muistutukset ja vaatimukset huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintovirastojen vuosien 2012 ja 2013 maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan vesilain 2 luvun mukaista ruoppausta ( m 3 ktr) koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Maksutaulukon mukaan vesilain mukaisten useiden luvanvaraisten toimintojen käsittelystä peritään maksu korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruisena. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Ab Borgå Sjötransport Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Porvoon kaupunki Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalous (sähköisesti) Metsähallitus Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Porvoon kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

14 14 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Esko Vähäsöyrinki Päivi Jaara Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Esko Vähäsöyrinki. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Päivi Jaara. PJ/sl

15 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.