EPSBlaad Nro 3/ Pääkirjoitus

Transkriptio

1 EPSBlaad Nro 3/ Pääkirjoitus Kevät on jo pitkällä ja koko talven odottelin milloin sääsetä lupaa niin paljon lunta, että vene kannattaa peittää. No ei tullut sitä päivää ja niinpä kevätkunnostuksen aloittaminen on monta mutterinavausta helpompaa. Ja on muuten raikas tuoksu veneessä sisällä. Selityksen makua, sanoisi joku ;) Ruudullasi on uuden lehtemme kolmas numero ja lehti on saanut hyvän vastaanoton. Tiedotettavaa tuntuu olevan aina vain enemmän ja sivumäärä kasvaa vastaavasti. Kommentteja ja ehdotuksia otetaan edelleen mielellään vastaan. Olen erittäin iloinen jäsenkyselymme suosiosta. Reilusti yli 200 epsiläistä vastannutta on luku, jota kelpaa hehkuttaa. Se on paljon yli tällaisten kyselyjen keskiarvon ja osoittaa, että epsiläiset haluavat vaikuttaa seuramme tulevaisuuteen. Kattava analyysi kyselyn tuloksista on luettavissa tässä lehdessä. Syksyllä järjestettävä yhteismatka Saksaan messuille on myös saanut hyvän vastaanoton. Pari paikkaa on vielä vapaana mattimyöhäisille. Yhteys veneilytoimikuntaan ja homma hoituu. Ohjeet myös tässä lehdessä. Sosiaalisuus on päivän sana melkein alalla kuin alalla. S-alkuinen sana liitetään kaikkeen minkä halutaan tuntuvan modernilta. Sosiaalisuus on kuitenkin perusoikeutemme ja siihen haluamme EPSissäkin panostaa. Yhdessä tekeminen lienee ensimmäisiä askelia tällä tiellä. Jäsenkyselyssä tuli esille mm. se, että monet meistä eivät tunne edes laiturinaapureitaan. Otetaan ensimmäinen askel tällä sosiaalisuuden sektorilla ja vaihdetaan puhelinnumerot. Siitä se lähtee. Seuraavaksi tervehditään naapurin naapuria... ja sitten koko omaa laituria... hyvä me ;) Kevään tapahtumat lähestyvät. Sammutinhuollosta ja katsastuksista löytyy tietoa tässä lehdessä. Ja älkää unohtako massiivista rantatapahtumaa, jonka ilmoitus on heti tämän pääkirjoituksen jälkeen. Huomio! Kesä saa tulla! Harri Sane Kommodori

2 Tervetuloa EPSin RANTATAPAHTUMAAN klo Nyt on kova ja aito pyrkimys saada jäsenet, puolisot, lapset, perheet, miehistöt ja muut mukaan. Hypätkää siis porukalla rohkeasti kyytiin! We mean it. Ohjelmassa näillä näkymin mm. Särmästi järjestetyt talkoot Kirpputori jäsenille tuo turhat rensselit EPSin swapmeettiin Pelastuslaitoksen vene Ammattimainen lapsiparkki Palveluntarjoajia, mm. sammutinhuoltoa Lipunnosto uudemman ranskalaisen torwimusiikin säestyksellä, puheita ja huomionosoituksia Kahvitus Jatkuva Rib-kuljetus Suomenojalta ja takaisin Runkokatsastuksia niitä haluaville Vartiovuoroja vaikket niitä haluaisikaan Paikalla myös Retuperän WBK ja sammutuskalustoa. TERVETULOA

3 Oletko jo tykännyt EPSin Facebook-sivuista? Kerroimme viime numerossa EPSille avatuista Facebook-sivuista. Reilu 50 tykkääjää ne onkin jo löytänyt heille on siis tarjolla reaaliaikaisia päivityksiä EPSin Viestintätoimikunnalta sekä mm. EPSin tapahtumat muodossa, jossa ne saa helposti myös mobiililaitteisiin. Uudet sivut löydät Facebookin haulla tai voit mennä suoraan selaimella osoitteeseen Olet saattanut huomata Facebookin haulla löytyvän Espoon Pursiseura - Jäsenille nimisen suljetun ryhmän. Jos olet seuran jäsen, voit nyt liittyä ryhmään ja jäsenyyden tarkistuksen jälkeen ylläpito hyväksyy liittymisesi. Jäsenkysely onnistui yli odotusten! Maaliskuussa järjestettyyn venepaikkajäsenten kyselyyn saatiin ennätykselliset 217 vastausta. Venepaikkajäsenistä laskettu vastausprosentti on huikeasti yli 30. Iso kiitos kaikille vastanneille! Taustakysymysten analyysi osoittaa, että kyselyaineisto kuvaa aktiivisia EPSiläisiä suhteellisen hyvin. Analyysin yhteydessä nähtiin myös EPSissä veneilyn ikääntymiskehitystä, joka on käynnissä ilmeisesti maailmanlaajuisesti: aikuisena seuraan liittyneiden EPSiläisten keski-ikä on 53 vuotta, kun suomalaisten vuotiaiden keski-ikä on 44 vuotta vuotiaita jäseniä on hyvin vähän. Lisäksi 40 vuodessa keskimääräinen aikuisten liittymisikä on noussut 33 vuodesta 43 vuoteen. Samaan aikaan keskimääräinen asuntalainan takaisinmaksuaika on mm. Hypoteekkiyhdistyksen mukaan kasvanut 10 vuodesta 20 vuoteen. Keskimääräinen liittymisvuosi on Puolet seuran jäsenistä on ollut seurassa alle 10 vuotta ja neljännes alle 5 vuotta. Selkeänä enemmistönä kyselyyn vastanneista ovat matkapurjehtijat ja toisena isona ryhmänä matkamoottoriveneilijät. Suurin osa veneilee puolison ja lasten kanssa. Myös yksinveneileviä ja muiden (esim. kilpamiehistöjen) kanssa veneileviä on yli neljännes vastaajista. Vastaajat ovat varsin kokeneita veneilijöitä. Matkamoottorimoottoriveneilykokemusta vastaajilla on keskimäärin noin 10 vuotta ja matkapurjehduskokemusta noin 20 vuotta. Pätevöitymisen määrä on hämmästyttävä: puolella vastaajista on suoritettuna sekä eri laivuritutkintoja, VHF-lupa että ensiapukurssi, ja kolmanneksella on kv. huviveneenkuljettajakirja. Tulosta selittänevät osaltaan vastaajien pitkä kokemus ja seuran ikärakenne. Myös neljännes vastaajien puolisoista tai kimpan jäsenistä pärjäisi kaikissa tilanteissa veneenkäsittelyssä yhtä hyvin tai paremmin kuin vastaaja. Myös vastaajien perheiden kehittymishalu on suuri: arviolta 60 lasta olisi kiinnostunut lasten matkaveneilykoulutuksista, ja yli kolmannes puolisoista tai kimpan jäsenistä haluaisi kehittyä pärjäämään kaikissa tilanteissa itsenäisesti.

4 On varsin ikävää, että lähes kuudesosalla vastaajista ei ole yhtäkään ystävää seurassa. Suorastaan surullista on se, että 8 vastaajalla ei ole yhtäkään hyvänpäiväntuttua seurassa ja kolmanneksella niitä on vain 1-5. Lähes puolet vastaajista ei tunne kumpaakaan venepaikkanaapuriaan edes nimeltä ja vain murto-osa on vaihtanut puhelinnumeroita hätätilanteiden varalta. Yli puolet vastaajista haluaisikin tutustua paremmin seuran jäseniin. Tulos aavistettiin, ja yhtenä pienenä korjaavana liikkeenä järjestämme perehdytysillan 9.4. uusille jäsenille. Keskeiset esteet osallistumiselle seuran tapahtumiin joissa saattaisi oppia tuntemaan ihmisiä ovat omat tai puolison työkiireet, omat muut harrastukset tai lasten/puolison muut harrastukset. Veneily kilpailee siis muiden harrastusten kanssa ihmisten ajasta. Toki kuudesosa vastaajista tarvitsee vain laituripaikan eikä halua osallistua toimintaan. Hyvin kiinnostavia tuloksia saatiin maksuhalukkuudesta. Enemmistö vastanneista haluaisi maksaa sekä kesä- että talvivartioinnista itse vartioimisen sijaan. Maksuhalukkuuskeskiarvo oli kuitenkin vain alle 60 euroa, jolla vartioyötä kaupalliselta toimijalta ei saada. Taustalla ovat todennäköisesti vastaajien ikääntyminen sekä muut ajankäytön paineet. Lisäksi talvivartioinnin käytännöistä esitettiin paljon kitkerää kritiikkiä. Talkootoiminnasta hiukan alle puolet haluaisi maksaa, mutta selkeästi pienempiä summia. Myös talkoojärjestelyjä kritisoitiin voimakkaasti. Myös tämä tulos aavistettiin, ja talkootapahtumaan onkin panostettu nyt todella paljon. Kiinnostavimpien toimintamuotojen Top 5 oli seuraava: Käytännön hätätilannekurssit Tekniikka- ja huoltokurssit (myös järjestäjiä olisi paljon) Käytännön veneily- ja navigointikurssit Veneilykokemusten jakaminen eri puolilta sekä vuokravenekokemukset Välimereltä; illanvietot (myös kokemusten jakajia olisi paljon) Kesätapaamiset esim. Saaristomerellä Hyvästä tutkintotilanteesta huolimatta myös tutkintokursseja kysytään. Myös kevytvenetoimintaan osallistuminen kiinnostaa suurin suosikki olivat yhteiset kilpapurjehduksen sääntö- ja taktiikkaillat kevytvenepurjehtijoiden kanssa sekä kevytvenepurjehduksen esittely talkoissa ja vastaavissa. Yleisesti ottaen seuran toiminnan kehittämisestä ja toteuttamisesta innostunutta väkeä oli yli viidesosa vastaajista. Seuran toimintaan ollaan varsin tyytyväisiä. Kilpailu-matkaveneily- sekä moottori-purje -akselit hiertävät joitakin. Kehuja saivat: Perusasiat, satama (varauksin), fasiliteetit, vapaaehtoispanostus, sujuva toiminta. Katsastus. Tiedotus, viestintä. Hallinto. Asko ja Liisa. Satamissa kehitettävää: Septi. Pysäköinti. Talvisäilytyksen suojaisuus. Mastosäilytys. Ravintolapaikka. Suojaton I-laituri. Maasähkön ja veden saatavuus. Kesäveden myöhäinen kytkentä. Liian kapeat talvisäilytyspaikat. Liian vähän sähkö- ja vesipisteitä. Suomenojan tulevaisuus. Verstas. Saunallinen saaripaikka. Säilytystilaa. (hallitus tosin toteaa jo nyt että monissa mainituista seikoista on kyse joko siitä että tieto ongelmasta ei ole kulkeutunut tai siitä, että ongelma on kaupungin vastuulla ja seuraa on kielletty korjaamasta sitä..) Toiminnassa kehitettävää: Moottoriveneilijöille omaa toimintaa. Pukkitalkoot. Talkoot. Yhteispalveluja kaivataan. Vartioinnin, erityisesti talvivartioinnin, käytännöt. Tervehtimisen kulttuuri(!). Seurahenki takaisin.

5 Viestintätoimikunta jatkaa kyselyn analyysiä ja purkaa sitä muille toimikunnille. Hyvin todennäköisesti tulevan talven koulutukset ja toiminta suunnitellaan pitkälle kyselyn tulosten pohjalta. Jokainen meistä voi kantaa oman kortensa seuran yhteisöllisyyden kehittämiseen kahdella yksinkertaisella tempulla: 1) Tervehdi laiturilla! 2) Esittäydy venepaikkanaapurillesi! Kevätkokous Seuran kevätkokous pidettiin Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen mukaisesti toimintakertomus ja tilinpäätös Toimintakertomus ja tilinpäätös vahvistettiin ja hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus. Kokouksen jälkeen esiteltiin suoritetun venepaikkajäsenistön kyselyn alustavat tulokset, arvottiin lahjakorttien saajat ja esiteltiin seuran uudet www-sivut. Onnetar suosi lahjakortein seuraavia henkilöitä: Terhi Lambert-Karjalainen Jyrki Luukkonen Ritva Widell Onnittelut voittajille! Lahjakortit luovutetaan rantatapaamisessa Hallituksen esittäytyminen Ensimmäisessä EPSBlaadissa hallitus lupasi esittäytyä tarkemmin. Tässä se tulee. Valokuvat ovat tässä siksi jotta voit helpommin pysähtyä juttelemaan kanssamme. Harri Sane: kommodori. Tulin EPSin jäseneksi aivan 2000-luvun alussa ja miltei heti hallituksen varajäseneksi. Tapanani kun oli työntää nenäni joka asiaan. Niistä ovat peräisin EPSin nettisivujen kehittäminen (Martti Paajasen hyvästä pohjasta), sataman langaton verkko, klubirakennuksen projektori ja nettikamerat. "Tee-se-itse"-periaate sopi hyvin tuohon aikaan. Kommodorina olen nyt kuudetta vuotta ja virtaa tuntuu riittävän. Veneeni on 24-vuotias Finngulf 36, joka palvelee vuodesta toiseen luotettavasti. Vuosi 1956 oli hyvä vuosi, silloin tulivat Suomeen Rock ja minä. Munkkiniemen maisemat saivat tuta kolttoseni aina opiskeluajan kynnykselle ja Otaniemen koneinsinööriosaston läpikäymiseen käytin kaikki sallitut 11 vuotta - samalla kun tuli puuhasteltua kaikkea mahdollista tv-kameroiden molemmin puolin, vakuutusyhtiöiden ja taksiyhtiöiden parissa sekä matkamoottoripyöräkerhon puheenjohtajana. Esso ja Nokian verkkopuoli veivät elämästäni neljännesvuosisadan ja sen jälkeen on yrittäjän arki tullut tutuksi. Vanhemmat lapset ovat jo oivaltaneet perusasiat ja muuttaneet statukseni kaksinkertaiseksi vaariksi (minusta vaarit ovat kyllä paljon vanhempia) ja nuorin tytär tutkii teini-iän haasteita kotona ja hevostallilla. Harrastuksen kannalta aika kuluu EPSin lisäksi SPV:n hallituksessa ja veneilytoimikunnan puheenjohtajana

6 sekä Espoon Veneilyturvallisuusyhdistyksen puheenjohtajana. Kunnallisen varavaltuutetun postin jätin jo taakseni tovi sitten. EPS on hyvin hoidettu seura kiinnostavalla sijainnilla ja mahdollisuuksilla varustettuna. Hallituksessa ja toimikunnissa on virtaa tehdä uskomattomia asioita. Näen seuramme tulevaisuuden valoisana ja kiinnostavana. Tapani Juva, varakommodori: Purjehdus kuului perheemme vapaa-aikaan ihan lapsesta asti. Ollessani 3-vuotias vuonna 1967 isäni osti kansanveneen ja sillä koko perhe retkeili useamman kesän. Aikamoista sissi-toimintaa, sillä meitä oli veneessä minun ja vanhempieni lisäksi myös pikkusiskoni sekä kaksi vanhempaa siskoani. Sissitoimintaa siksi, että vene oli Kansanvene eli Folkkari. Vuonna 1970 keväällä kun odotimme perheemme uuden veneen, (S&S 6.6 eli Antilla 30), valmistumista minä liityin EPSin jäseneksi ja aloitin harjoittelut optimistijollalla. Purjehdusurani on aika kilpailupainotteista ja hyllystä löytyy vieläkin ensimmäinen kilpapurjehduspalkintoni EPSin Optiranking-kisoista vuodelta Iän karttuessa veneluokat vaihtuivat Flipperjollasta E-jollan kautta Laseriin. Kevytvenepurjehdus loppui lähtiessäni opiskelemaan Tampereelle, mutta kilpaileminen jatkui sekä perheemme Antilla-36 veneellä että muilla veneillä. Takana on mm. pikkaisen vajaat 20 Gotlant Runt -kisaa sekä monia SM ja luokkamestaruuskisoja. Tulipahan kerran käytyä jopa Sardinian Swan Regatassa, kun ystäväni ja EPSin jäsen Matti Kilpinen pyysi minua ruorimieheksi upouuteen Swan 48:iin. Pari viimeistä vuotta on mennyt ORCi MM ja EM projektien parissa RAMDATA-veneen miehistössä. Vanha Antilla-36 on minulla edelleen ja kisailu jatkuu taas sillä ja First 36.7, (s/y Hold Fast), yksityyppiveneellä. Lisäksi satamassa on myös pienehkö moottorivene, (Flipper 640 HT), jolla voi käydä pikaisesti pyörähtämässä vaikka Suomenlinnassa kahvilla. Terv. Tapsa 50 v. Kimmo Lautanen. Siviiliammatiltaan Talouspomo ja purjehtinut koko ikänsä. Pienenä se tavallinen; Optari, Flipper, 505-jolla ja sieltä muutama SM-kultakin. Nyt veneenä FinnFlyer 36 Blue Café ja kisattu hienolla tiimillä avomerirankingia viimeiset 5 vuotta. Kotipaikkana C-laituri, tervetuloa tutustumaan hienoon Racer-Cruiseriin, sillä tällä myös vedetään ahkerasti vaimon kanssa kaikki vapaat viikonloput ja lomat. Katselkaa myös ja Osmo Lipponen. Olen 41 vuotias purjehtija. EPS jäsen olen ollut noin 5 vuotta ja hallituksessa nyt toista vuotta. Aiemmin olin varajäsenenä hallituksessa ja vastasin Suomenojan telakoinneista. Hallituksessa vastuullani on veneilytoimikunta. Vesillä olen liikkunut koko 2000-luvun ja pääasiallisesti liikun perheeni kanssa. Olen täysverinen matkapurjehtija siis. Muu vapaa-aika kuluu lasten harrastuksissa.

7 Tero Voutilainen. Toimin EPSin viestintä- ja veneilytoimikunnissa sekä seuran ICT-vastaavana ja hallituksessa olen nyt toista kautta. EPSiin liityin vuonna 2010, jolloin hankin myös esikoiseni, Guy-27:n, jolla ensi kesänäkin taas saaristomerelle ja Ahvenanmaalle suunnataan avovaimon kera. ICT-asioihin kuuluu oikeastaan kaikki, mitä seurassa voidaan tietokoneavusteisesti tehdä nettisivut varmasti näistä näkyvimpänä. Onneksi nettisivujen sisällöntuotannosta vastaavat kaikki toimielimet omalla panoksellaan ja osalleni jää vain alustan ja ulkoasun ylläpito. 33 vuoden ikään päässeenä tietoliikenneinsinöörinä edustan seuran teinejä. Päivittäisen leivän haen CGI-nimisestä IT-talosta, jossa erityisosaaminen keskittyy sähköiseen viestintään lähinnä Microsoftin tuotteilla. Ehkäpä tämä antoi myös sykäyksen EPSin siirtymiseen pilvipalveluiden aikaan sähköpostissa tämän vuoden alussa! Töiden, yhdistystoiminnan ja veneilyn lisäksi harrastukset keskittyvät urheilun ja perheen kolmen koiran kanssa peuhaamiseen. Jos siis rannassa tulee vastaan kaksi mustaa sileäkarvaistanoutajaa ja yksi ruskea australienkelpie, niin tulethan moikkaamaan kukaan meistä ei pure! Tuomas Raivio. Olen 46-vuotias innokas purjehtija, veneilyä on takana 46 vuotta ja purjehdusuraa reilu neljännesvuosisata. Perheeseeni kuuluu vaimo ja kolme lasta, joiden kanssa purjehdimme innokkaasti koko pitkän kauden. EPSissä olen ollut 4 vuotta ja toimin myös katsastajana. Veneilykokemusta on lapsuudessa tullut yhteysveneilystä järvellä ja merikuviot ja purjeveneet ovat ilman sukurasitteita itseaiheutettu päänvaiva. Olen ollut alun perin puuvenepurjehtija, mutta lopulta elämän realiteetit saivat otteen ja lasikuituveneellä mennään nykyään. Vene on Elan 40 ja venepaikka I-laiturin tyvessä. Avomerikilpapurjehdusta olen harrastanut innokkaasti kymmenisen vuotta kavereiden veneissä, vaimolle olen luvannut että kisarensseleitä ei omaan veneeseen hankita. Arvokkaimpana saavutuksena kai voi pitää pikkuluokan jonkunlaista sijoitusta ORC MM-kisoissa Hallituksessa vastaan viestintätoiminnasta ja osallistun tapahtumajärjestelyyn. Harri Kokko EPSin päävalmentajaksi Vastavalittu päävalmentaja Matilda Akkola joutui valitettavasti lopettamaan henkilökohtaisista syistä sekä EPSin hallitustyön että päävalmentajan työn. Hallitus on kutsunut hallituksen asiantuntijaksi Matildan tilalle urheilutoimikunnan puheenjohtajan Jukka Muhosen. Uutena päävalmentajana ja nuorten valmennuksen kehittäjänä aloittaa Harri Kokko. Seuramme keskeisen toiminnan kehittäjän rooliin Harri Kokko tuo oman vahvan taustansa myötä paljon osaamista ja näkemystä lasten ja nuorten valmennuksesta. Ammatiltaan Harri on urheiluvalmentaja ja kuntotestaaja ja hänen työpaikkansa on Esport Ratiopharm Arenan testiaseman

8 testauspäällikkönä. Hänen valmennettaviinsa on kuulunut hyvin monen lajin urheilijoita NHL-kiekkoilijoista yleisurheilun junioreihin. Purjehduksessa hänellä on valmennuskokemusta optarista laseriin ja hänellä on myös purjehduksen ammattivalmentajatutkinto. Taustaltaan Harri on epsiläinen ja hän on valmentanut seurassamme Harrin oma kilpapurjehdusura aikuisena huipentui 90-luvulla kansainvälisellä tasolla Finnjollassa arvokisaedustuksiin ja mm 1996 Kielin maailmancupin sijaan 10. Viime vuosina finnjollapurjehdus on virinnyt uudelleen ja tuloksena kahden viime vuoden yleisen sarjan rankingmestaruus. Harrin tehtävänä on suunnitella EPSin nuorten ryhmien valmentajien kanssa kauden valmennusohjelmat, seurata ohjelmien toteutusta ja ennen kaikkea tukea ja ohjata nuoria valmentajiamme. Seuran tavoitteena on kehittää myös valmentajan urapolku nuorten urheilijoidemme kilpapurjehtijan polun rinnalle tai sille vaihtoehdoksi. Harri aloitti päävalmentajana huhtikuun alussa. Kevään katsastukset alkavat Veneilyn turvallisuuden parantamiseksi kaikki Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n, ja täten myös EPSin veneet on katsastettava vuosittain riippumatta siitä, onko laituripaikka Nuottaniemessä vai ei. Katsastuksissa noudatamme SPV:n sääntöjä, jotka määrittelevät tiettyjä minimivaatimuksia veneen kunnolle ja varusteille. Katsastuksia järjestetään 2-5 iltaa viikossa 30.6 saakka, joten sopiva ilta löytyy varmasti kaikille. Katsastusvuoro tilataan kerhohuoneen ilmoitustaululla olevilta vuorolistoilta, jotka julkaistaan 1-2 viikkoa ennen katsastusvuoroa. Kehitteillä on vaihtoehtoinen, nettipohjainen varausjärjestelmä, joka tulee pilottikäyttöön tänä keväänä. Sen käytöstä annetaan omia ohjeita todennäköisesti hyvinkin pian. Jos edellisestä peruskatsastuksesta on kulunut viisi vuotta tai jos venettä ei aiemmin ole peruskatsastettu EPSissä sinun nimissäsi, niin veneelle suoritetaan laajempi peruskatsastus. Tässä tapauksessa on muistettava, että peruskatsastus on kaksiosainen, josta runkokatsastus on suoritettava ennen kuin veneen pohja maalataan ja vene lasketaan vesille. Jos sinulla on katsastukseen liittyviä kysymyksiä, katso katsastusohjeet nettisivuilta (emme laita linkkiä koska sivut ovat juuri vaihtumassa) tai ota yhteyttä allekirjoittaneeseen mieluimmin sähköpostitse tai kiireellisissä/monimutkaisissa tapauksissa puhelimitse Terveisin Stefan Gordin, katsastuspäällikkö Sammutin yhteishuoltoon 8.4. mennessä Jos haluat yhteistarkastuttaa sammuttimesi, jätä ne kevytvenehuoltorakennuksen talliin (toimintakeskuksen koillispuolella n. 10 m päässä keskuksesta) huoltoa varten ti 8.4.klo 9 mennessä. Sammuttimet ovat haettavissa samasta paikasta lauantaina klo 10 jälkeen.

9 Merkitse sammutin omalla nimelläsi ja puhelinnumerollasi mieluiten sen yläosaan. (nimi luettavissa kun maassa on parisataa sammutinta vierekkäin. Talliin jätetyistä sammuttimista sähköposti Huolto maksaa 9 /sammutin ja se maksetaan mennessä tilille seuran tilille FI Presto huoltaa myös kevään rantatapahtumassa lauantaina klo Maksu myös 9. Olympialuokkien parhaat Palmalla - mukana tietysti myös EPSin joukkue Ensimmäisen kerran 2012 Lontoon olympialaisten jälkeen ovat maailman olympiapurjehduksen parhaat kokoontuneet samaan regattaan. Moni maailman purjehdushuippu piti olympialaisten jälkeen 2013 välivuoden tai purjehti muita veneluokkia. Nyt ovat projektit taas vauhdissa kohti Rion kisoja 2016 ja itse asiassa ensimmäinen tärkeä olympiadin koitos onkin jo tänä vuonna Espanjassa Santanderissa järjestettävät kaikkien olympialuokkien MM kisat, jossa jaetaan puolet 2016 olympialaisten maapaikoista. Palma de Mallorcalla järjestettävä maailmancup 45 TROFEO S.A.R. PRINCESA SOFÍA on perinteinen iso Euroopan purjehduskauden avausregatta. Suomesta siihen osallistuu koko maajoukkue sekä useita nuoria haastajia, jotka tavoittelevat paikkaa syksyn MM kilpailuihin. EPSin edustusjoukkue regatassa on seuraava: 470 miesten luokassa Leo Tykkyläinen yhdessä Miikka Nikkilän (TPS) kanssa hakee isojen kilpailujen kokemusta. 470 naisten luokassa muutaman kuukauden yhdessä Lontoon olympiamitalisti Mikaela Wulffin (HSK) kanssa purjehtinut Julia Toroi (kuvassa palmujen alla) on päässyt hyvään vauhtiin. Tässä kilpailussa haetaan ennen kaikkea kisakokemusta. Täysi EPS naisistomme uudessa olympialuokassa 49erFX Sofia Toroi ja Astrid Still on ottamassa ensi tuntumaa kovaan menoon. Haasteellista ei ole pelkästään uuden välineen hallinta, pitää vielä saada kilpailukykyinen vene ja paljon harjoittelutunteja. Maajoukkuepurjehtija Tapio Nirkko on harjoitellut tiiviisti ryhmänsä kanssa syksyn ja talven Ranskassa ja nyt ennen regattaa Palmalla. Tämän ryhmän projekti sisältää purjehdustreenin lisäksi myös purjekehitystä (WB) ja uuden maston kehitystyötä ranskalaisen mastovalmistajan ja Illy Brummerin kanssa. Hyvin on ryhmä harjoitellut kun tätä kirjoitettaessa ennen viimeisen kisapäivän Top 10 Medal Race -lähtöä tiimi pitää kokonaistulosten sijoja 2, 3, 5 ja 28. Tapio on sijalla 5. Regatan lopputulokset voi käydä katsomassa sivustolta

10 järjestää KÄYTÄNNÖN MERI-VHF HARJOITUKSEN Nuottaniemessä TO klo 17:30 Tilaisuus on EPSin jäsenille maksuton, mutta edellyttää osallistujilta seuraavia asioita: 1. Osallistuvalla aluksella on oltava voimassa oleva radiolupa. 2. Radiota harjoituksessa käyttävällä on oltava asianmukainen meriradioliikenteen pätevyystodistus, mutta koko perhe on tervetullut tutustumaan juuri Teidän veneenne laitteeseen! 3. Sitovat ilmoittautumiset etukäteen viimeistään mennessä (mahdollistaa tehtävien suunnittelemisen etukäteen venekohtaisesti). Huomaa kuitenkin, että paikkoja on rajoitetusti, joten TOIMI HETI! Lue lisää osoitteessa Harjoitukseen ilmoittaudut tästä.

11 E-jollailijoiden talvi E-jollaryhmässä tapahtui syksyllä suuri sukupolvenvaihdos, kun MM ja EM-tasolta menestystä rohmunneet huippupurjehtijat Julia Toroi, Oskari Muhonen, Risto Pesola, Astrid Still ja Erica Partanen siirtyivät olympialuokkiin. Nykyisestä joukkueesta Niklas Toroi aloittaa E-jollassa kolmatta kauttaan, mutta muut talvikiertueen osallistujat Waltteri Moisio, Roni Patterson, Laura Pesola, Janiina Partanen ja Aino Ikonen ovat käynnistelleet E-jollailua viimeisen vuoden aikana. Nuorentunut E-joukkue valmentaja Joel Tykkyläisen johdolla toteuttaa kuluvana talvena kolmen ulkomaanleirin ja -kilpailun ohjelman. Kuuden jollan ECF-traileri siirtyi Espanjaan alkutalvesta, ja palaa Italiasta pääsiäisen jälkeen. Leirit sijoittuvat pääasiassa koulujen loma-aikoihin: Ensimmäinen leiri pidettiin vuodenvaihteessa Espanjan Palamoksessa, jolloin osallistuttiin myös kansainväliseen GP via de Blanes -kilpailuun. Toinen leiri Palamoksessa sijoittui koulujen hiihtolomaan, ja kiertueen viimeinen tapahtuma on Italiassa Garda-järvellä ennen pääsiäistä, jolloin osallistutaan myös kansainväliseen Torbolen kilpailuun. Valmentaja Jolle on ollut hyvin tyytyväinen ryhmän edistymiseen. Ensimmäisen matkan aikana haettiin tuntumaa etenkin leirirutiineihin, omatoimisuuteen, urheilijan elämäntapaan ja harjoittelurytmiin. Toisella leirillä päästiin vieläkin tehokkaammin keräämään hyödyllistä purjehdustreeniä. Espanjasta on jo saatu huomattava määrä kokemusta aallokosta, jota on kotimaan iltaharjoituksissa harvoin tarjolla. Matkapäiviä on tätä kirjoittaessa kertynyt jo 20, ja viimeinen kolmannes kiertueesta on vielä edessä! Nuori ryhmämme on kotimaisen kauden alkaessa sekä hyvin valmistautunut että motivoitunut! Optimistijollakilpailuissa Omanissa Omanissa järjestettiin maaliskuussa kolmatta kertaa Mussanah Race Week, joka optimistipurjehtijoiden osalta sisälsi kahden päivän leirin Chris Atkinsin johdolla sekä kolmipäiväisen kisan. Leiriosuudessa käytiin läpi teoriaa ja strategiaa sekä kaikkien purjehtijoiden kanssa yhdessä että pienemmissä ryhmissä. Pienryhmissä kussakin oli vastuuvalmentaja ja yksi apuvalmentaja. Valmentajat olivat eri maiden kansallisia valmentajia. Vesitreeneissä purjehtijat harjoittelivat pareittain, pienryhmissä ja kahden ryhmän yhdistelmissä. Olosuhteet purjehdukselle ovat Omanissa ihanteelliset. Purjehtia voi lämpimissä olosuhteissa ( ), isoissa aalloilla ja pienemmissäkin. Vesikin oli yli 25 asteista. Tuuli vaihteli 3-8 m/s välillä. Treenipäivinä tuulta riitti enemmän, mutta kisapäivinä tuuli oli hiljaisempi. Suurin osa purjehtijoista toi mukanaan vain oman purjeen ja upouuden veneen sai käyttöönsä panttia vastaan. Kaikkiaan järjestelyt oli toteutettu erinomaisesti: teoriaosuudet, ruokailut, vesitreenit ja iltaohjelma sujuivat erinomaisesti. Viime vuonna optimistikisaa kuvailtiin hyvätasoiseksi kadettikilpailluksi. Oman Saililla on kunnianhimoiset tavoitteet nostaa kilpapurjehduksen tasoa Omanissa ja tehdä Mussanah Race Weekistä varteenotettava kovatasoinen kilpailu jatkossa. Tapahtuman profiilia nostettiinkin kutsumalla Euroopan maiden huippuja

12 mukaan ja kisassa olikin useita maailma kärkipurjehtijoita. Kaikkiaan purjehtijoita oli 16 eri maasta (ml eri luokat, kuten Laser, Hobie Cat, jne). Optareissa Suomen joukkue oli 12 purjehtijoiden voimin toiseksi suurin. EPSiä edustivat Hannu, Daniel ja Sini Kario. Hanseboot-messumatka toteutuu Innokkaita messuilijoita löytyi alati aktivoituvasta joukostamme peräti 16 kpl. Timo järjestelee jo matkaa. Mikäli haluat vielä liittyä matkaseuraan, mailaa ja kysele mahdollisuuksia. Suuntana itä -ilta klubitalolla Klubi-illassa SPV:n matkaveneilyn koordinaattori Mirja Rosenberg esitteli seikkaperäisesti nykytilanteen Suomenlahden itäisen pohjukan satamissa. Alustuksessa hän kertoi myös yhteistyöstä venäläisten viranomaisten kanssa. Vaikka ilmasto on kylmentynyt maailmanpolitiikan tasolla, niin Viipurin ja Pietarin alueen viranomaiset ovat erittäin yhteistyöhaluisia ja toivottavat veneilijät tervetulleiksi uusiin avattuihin satamiin. Tavoitteena on saada vieraita myös Itämeren ulkopuolelta esimerkiksi brittiläiset veneilijät ovat saaneet laadukkaat tietopaketit Pietarin alueen kohteista. Meno on helpottunut ja venekunnittain on mahdollista veneillä useammankin reitin kautta. Suomen rajanylityspaikkoja ovat Santio ja Haapasaari, Venäjän puolella on kolme saapumisreittiä: Saimaan kanavan reitti, Viipurin linnan viereinen raja-asema ja Kronstadt. Nyt on mahdollista jatkaa useampaan suuntaan myös sisävesireiteille. Mirja esitteli useita satamia ja näkymiä Kronstadtista, Terijoelle ja Viipuriin. Mikäli olet kiinnostunut ja aikeissa lähteä naapurikylään veneellä ja kysyttävää riittää niin Mirjan tavoittaa osoitteesta

13 Veneilijän ensiapukurssi Lauantaina syventyi toistakymmentä epsiläistä vesillä tapahtuvien onnettomuuksien ja vammojen ensiapuun. Mukana oli myös nuoria ohjaajia ja valmentajiamme. Useana vuonna seurallamme kurssittanut ensihoidon opettaja Sari Ebeling painotti perusasioiden hallintaa: avun hälyttäminen, tilanteen hallinta ja hengityksestä huolehtiminen. 112 hätänumeron lisäksi on syytä laittaa puhelimen muistiin meripelastuksen uusi hälytysnumero Vahinkojen ehkäisy veneessä helpottuu kun vene on järjestyksessä ja veteen ei pudota. Jos veteen joudutaan, niin liivit ovat päällä! Onnistunut perheveneily -ilta Keskiviikkoiltana klubilla keskusteltiin perheen parissa veneilystä. Toiminnanjohtaja Matti Nirkko alusti omalla esityksellään keskustelua, esitteli EPSin purjehduskoulutoimintaa ja kertoi myös omasta yli 20 vuotisesta kokemuksestaan. Veneilytoimikunnan puheenjohtaja Osmo Lipponen kertoi omasta perheveneilyhistoriastaan. Tässä muutama metodi Osmon perheeltä, joilla heillä on pärjätty. Sääolosuhteet ovat tärkeitä; ei ole häpeä jäädä rantaan, jos keli on kova tai kurja Päivien pituuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Välipäiviä kannattaa pitää; ei töissäkään olla joka päivä. Valitaan kohteet tarkoin huomioiden myös päivän sääolosuhteet Rantautumisrituaalit on mietitty etukäteen, syödään välipalaa n. puoli tuntia ennen rantautumista Siisteys ja tavaroiden oikeilla paikoilla olo Lopeta ajoissa, mieluummin ajatuksella olisipa ollut mukava jatkaa kuin onneksi se loppui Terhi Lambert-Karjalainen kertoi omasta matkamoottorivenetaustastaan sekä tuoreemmasta purjeveneharrastuksesta. Terhi on todennut käytännössä, että veneen tilat tulisi muistaa huomioida varustelussa. Varalla on syytä aina olla sellaiset tarpeet, että lämpimän ruuan niistä saa aikaiseksi milloin tahansa. Uunin omaavissa veneissä tuoresämpylät aamulla tuovat myös mukavat tuoksut. Saaristossa on usein tarjolla myös paikallista ruokaa Terhi kokee ne äärimmäisen hyviksi vaihtoehdoiksi, vaikkakin usein pieni on kallista. Töitä myös keittiötöitä kannattaa jakaa koko miehistölle, jottei kukaan tunne olevansa työleirillä. Muutama valmisleipä tai muu sormin popsittava välipala kannattaa aina varata matkaan ja myös muistaa tarjoilla. Tämä auttaa myös niille, joille matkanaikana on hankala olla sisätiloissa. Useassa kohteessa on myös mahdollista ruokailla ravintolassa; tämä on varsin mukavaa vaihtelua. Lopuksi pohdittiin sitä mitä lasten matkaveneilytoiminta voisi EPSillä olla. Esille tulivat mm. Kaveripörssi vaikkapa ilmoitustaulu mihin lasten perheet ovat suuntaamassa viikonloppuisin ja kesällä EPSNääsiin perhetapaaminen; lapset voisivat olla matkat eri veneissä kuin perheensä Laajempikin lapsivaihto mahdollisuuksien mukaan Vaihtoehdot jollakilpapurjehdukselle