Aloittelijan kaavoitusopas

Transkriptio

1 2013 Aloittelijan kaavoitusopas Laura Kotomaa Turun luonnonsuojeluyhdistys

2 Kaavoitusten tarkoitus Kaavoitusten tarkoituksena on suunnitella maankäyttöä niin, että kokonaisuus säilyy tasapainoisena ja täyttää hyvin vaaditut tarpeet. Toisin sanoen kaavoitusten tarkoituksena on suunnitella sitä, mihin tarkoitukseen ja miten maa-alueita kaupungeissa ja kunnissa käytetään. Erilaisten kaavojen lisäksi kunnilla on oltava rakennusjärjestys, jolla annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä ja ohjeita. Suomessa kaavoitusta ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus. Kaavoitusta hyödyntämällä voidaan varata alueita esimerkiksi asumista, palveluja, uimarantoja ja ulkoilua varten. Aluevaraukset on kuitenkin osoitettava myös ympäristövaikutuksiltaan ikävämpinä pidetyille tarpeille kuten jätehuollolle, liikenneväylille, autopaikoitukselle, voimalaitoksille ja teollisuudelle. Kaavoitustyössä kuuluu tuoda esille käsiteltävän kaavan perustiedot, siihen liittyvät mielipiteet ja arvot sekä sen arvioituja vaikutuksia. Eri osapuolien välille syntyneet ristiriitatilanteet ovat yleisiä kaavoitustyön edetessä. Tällöin erilaiset näkökulmat hyvine ja huonoine ominaisuuksineen esitellään päätöksentekijöille, jotka viime kädessä tekevät ratkaisun. Kaavoitus, kuten suunnittelu yleensäkin, on ensisijaisesti valintoja. 1

3 Maakuntakaavoitus Maakuntakaavoituksen tarkoitus Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta on tarpeen. Maakuntakaavan laatimisesta vastaa maakunnan liitto ja sen hyväksyy maakunnan liiton liittovaltuusto. Kaava saa lainvoiman kun se on vahvistettu ympäristöministeriössä. Sisältövaatimukset Maakuntakaavaa laadittaessa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maankäyttö- ja rakennuslain säädösten mukaan. Kaavaa laadittaessa tulee kiinnittää huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Luonnonsuojelulaissa tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja -päätösten, sekä maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena maakuntakaavaa laadittaessa. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen, ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin ja vesi- ja maaainesvarojen kestävään käyttöön. Muuta tärkeää huomioitavaa kaavassa on maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset, maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys kaava-alueella. Kaavaa laadittaessa on huolehdittava myös alueiden käytön taloudellisuudesta ja sitä, ettei kaava aiheuta kohtuutonta haittaa maanomistajille. Kaavaa laadittaessa on myös selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. 2

4 Esitystapa ja määräykset Maakuntakaava esitetään kartalla kaavamerkintöjen ja kaavamääräysten avulla. Maakuntakaavaan liittyy myös selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteet, vaikutukset ja muut, muun muassa kaavan tulkinnan ja toteuttamisen kannalta tarpeelliset tiedot säädösten mukaan. Maakunta-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa tarvitaan maakuntakaavamääräyksiä, joita voidaan antaa maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa voidaan antaa myös suojelumääräyksiä joillekin tietyille maakunnan alueille, jos aluetta on suojeltava maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi. Muita maakuntakaavaan sisällytettäviä määräyksiä ovat muun muassa rakentamisrajoitukset ja kiellot. Kaavassa virkistys- tai suojelualueeksi tai liikenteen ja teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamisrajoitus. Rakentamisrajoituksen aluetta voidaan tarpeen vaatiessa laajentaa tai supistaa, tai se voidaan kumota jos siitä aiheutuu maanomistajalle huomattavasti haittaa. Oikeusvaikutukset Maakuntakaava ohjaa yleiskaavaa ja asemakaavaa, ja niitä laadittaessa ja muutettaessa on aina huomioitava ensisijaisesti maakuntakaava. Maakuntakaava on huomioitava myös alueidenkäyttöä koskevia toimenpiteitä tehdessä, sillä kaavan toteuttamista on pyrittävä edistämään ja toimenpiteet eivät saa vaikeuttaa sitä. Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. 3

5 Yleiskaavoitus Yleiskaavoituksen tarkoitus Yleiskaava on kunnan tai sen osan maankäytön ja yhdyskuntarakenteen yleispiirteinen suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai vain sen tiettyä osa-aluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan. Kaava esitetään kartalla ja siihen liitetään kaavamerkinnät ja -määräykset sekä selostus. Yleiskaavan laatimisesta vastaa kunta ja kaava hyväksytään kaupungin- tai kunnanvaltuustossa. Jos kunnat ovat laatineet yhteisen yleiskaavan, kuntien yhteinen toimielin hyväksyy ja ympäristöministeriö vahvistaa sen. Sisältövaatimukset Yleiskaavaa laadittaessa on ensisijaisesti huomioitava maakuntakaava, sillä maakuntakaava ohjaa yleiskaavaa. Muuta tärkeää huomioitavaa yleiskaavaa laadittaessa on yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö ja asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus. Edellä mainittujen lisäksi yleiskaavasta tulee ilmetä mahdollisuudet liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla ja kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Yleiskaavan tulee myös edellyttää mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön sekä taata virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Myös ympäristöhaittojen vähentäminen ja rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen on ilmettävä yleiskaavassa. Yllä mainituista sisältövaatimuksista huolimatta yleiskaavan voimaantulo ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Esitystapa ja määräykset Yleiskaava esitetään kartalla ja siihen kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Kaavaan liittyy myös selostus, jossa esitetään yleiskaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten, sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot säädösten mukaan. Yleiskaavassa voidaan antaa myös määräyksiä. Määräyksiä annetaan huomioiden kaavan tarkoitukset ja sen sisällön vaatimukset. Yleiskaavamääräyksiä tarvitaan yleiskaava-aluetta 4

6 suunniteltaessa, rakennettaessa tai muulla tavoin käytettäessä. Yleiskaavamääräykset voivat koskea esimerkiksi maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella, ja haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. Yleiskaavassa voidaan myös määrätä, ettei maisemaa muuttavaa toimenpidettä saa suorittaa ilman maisematyölupaa, tai ettei yleiskaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että se vaikeuttaisi yleiskaavan toteutumista. Kun yleiskaavan laatimisesta tai muuttamisesta tehdään vireille pano, voi kunta määrätä alueelle rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus ovat voimassa alueella enintään viisi vuotta, mutta kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi kunta voi pidentää aikaa enintään viidellä vuodella kerrallaan ja ELY-keskus vielä sen jälkeen enintään viidellä vuodella. Yleiskaavassa voidaan antaa aluekohtaisia suojelumääräyksiä jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava. Oikeusvaikutukset Yleiskaava ohjaa asemakaavan laatimista ja siihen tehtäviä muutoksia. Alueiden käyttöä suunnitellessaan viranomaiset huolehtivat, etteivät toimenpiteet vaikeuta kaavan toteutumista. Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole voimassa asemakaava-alueella muulla tavoin kuin asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Yleiskaava voidaan laatia ja hyväksyä myös niin, ettei koko yleiskaavan tai sen osan alueella ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia. Se, onko koko yleiskaava tai vain osa siitä tarkoitettu oikeusvaikutuksettomaksi, tulee ilmetä kaavakartalta. 5

7 Asemakaavoitus Asemakaavan tarkoitus Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, joka hyväksytään kunnanvaltuustossa. Asemakaavoituksen tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä kaavan edellyttämällä tavalla. Näitä edellytyksiä ovat muun muassa kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, sekä olemassa olevan rakennuskannan käytön edistäminen ja suojelu. Asemakaavan laadinnan jälkeen sitä on pidettävä ajan tasalla sen mukaan kun kunta kehittyy. Asemakaavassa siis määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainnit, koot ja niiden käyttötarkoitus. Asemakaava voi koskea vain yhtä tonttia, tai jopa kokonaista asuntoaluetta asuin-, työ- ja virkistysalueineen. Ranta-alueiden rakentamista voidaan ohjata rantaasemakaavalla. Sisältövaatimukset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaava on laadittava niin, että sen avulla luodaan peruselintarpeelliset edellytykset kunnan asukkaille. Edellytyksiin kuuluu erilaisten palvelujen aluekohtainen saatavuus, liikenteen asianmukainen järjestäminen, sekä terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön säilyttäminen. Myös jo rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä on vaalittava, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava myös riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaava ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun heikkenemistä sillä tavoin, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Kohtuuttoman haitan tai rajoituksen aiheuttaminen maanomistajalle on myös kiellettyä. Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä on laissa säädetty. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös yleiskaava ja sen sisältövaatimukset. Esitystapa ja määräykset 6

8 Asemakaava esitetään kartalla, jossa osoitetaan asemakaava-alueen rajat eli asemakaavaalue. Kartasta on ilmettävä myös asemakaavaan sisältyvien eri alueiden rajat, alueen tuleva käyttötarkoitus, rakentamisen määrä, sekä rakennusten sijoituspaikat ja tavat. Katujen ja muiden yleisten alueiden nimet määrätään asemakaavassa samalla tavalla kuin kunnanosan ja korttelien numerot. Edellä mainitut numerotiedot ja katujen ja muiden yleisten alueiden nimet on mahdollista muuttaa myös kunnan erillisellä päätöksellä kuntalain mukaan. Asemakaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Kaavaan liittyy selostus, jossa esitetään sen tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi kaikki tarpeelliset tiedot. Asemakaavamääräykset voivat koskea esimerkiksi haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. Jos jotakin tiettyä aluetta tai rakennusta on suojeltava maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi, siitä voidaan myös asemakaavassa antaa suojelumääräyksiä. Asemakaavassa voidaan määrätä myös rakennuksen liittämisestä kaukolämpöverkkoon, jos se on tarpeen energian tehokkaan ja kestävän käytön, ilman tavoiteltavan laadun tai asemakaavan muiden tavoitteiden kannalta. Oikeusvaikutukset Rakentamisrajoituksen vuoksi rakennusta ei saa rakentaa asemakaavaa huomioimatta. Asemakaava-alueelle ei myöskään saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitettujen muiden alueiden käytölle. Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa myöskään sellaisia toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevaa asemakaavamääräystä vastaan. Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on huomioitava Maankäyttö- ja rakennuslakiin kirjattujen muiden säädösten osalta. Asemakaavassa voidaan kieltää uuden rakennuksen rakentaminen enintään kolmen vuoden ajaksi kerrallaan, jos se on tarpeen kaavan toteutumisen kannalta. Lisäksi kunta saa erityisestä syystä pidentää kieltoaikaa enintään kolme vuotta kerrallaan. 7

9 Kaavoituspäätöksiin vaikuttaminen Kaavoitusten voimaan tulo on monivaiheinen prosessi aina kaavan vireille tulosta kaavan hyväksymisvaiheeseen. Merkitykseltään suurissa kaavoissa, laajoja alueita koskevissa osayleiskaavoissa ja yleiskaavassa kaavoitusprosessi on laajempi jolloin myös mahdollisuuksia osallistua kaavoitusprosessin etenemiseen on enemmän. Mielipide Osallisella on mahdollisuus esittää kaavan valmistelijalle suullinen tai kirjallinen mielipiteensä vireillä olevasta kaavasta. Mielipiteen voi esittää alustavasta kaavaluonnoksesta tai luonnoksesta. Mielipide kannattaa jättää kirjallisena, jotta se päätyy varmimmin myös päätöksentekijöiden tietoon kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakuntaan. Mielipidekyselylomake lähetetään osallisille kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukana. Mielipiteen voi ilmaista myös vapaamuotoisella kirjeellä tai sähköpostilla suoraan kaavan valmistelijalle. Muistutus Osallinen voi tehdä kirjallisen muistutuksen jos nähtävillä olevassa kaavaehdotuksessa on jotakin huomauttamista. Muistutus toimitetaan kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikköön ennen nähtävillä oloajan päättymistä. Muistutuksen tehneille ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto, jos he ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja ilmoittaneet muistutuksen mukana myös osoitteensa. Muutoksenhaku ja valitus Muutoksenhakukeino kaava-asioissa on kunnallisvalitus, ja se tehdään 30 vuorokauden kuluessa hyväksymispäätöksestä Turun hallinto-oikeudelle. Valitusperusteita kunnallisvalitukselle ovat jos päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai jos päätös on muuten lainvastainen. Valitusoikeus on asianosaisella sekä kunnan jäsenellä. Vaikutuksiltaan vähäisen asemakaavamuutoksen valitusoikeus on kunnan jäsenten sijasta vain niillä, joiden oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen kyseinen kaava vaikuttaa. Mikäli kunnallisvalituksen tehnyt saa kielteisen päätöksen hallinto-oikeudelta, on mahdollista tehdä jatkovalitus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 8

10 Vaikutuksiltaan vähäisen kaavan kulku Aloitusvaihe Vaikutuksiltaan vähäisen kaavan laatimisen valmistelu alkaa ympäristötoimialan kaupunkisuunnittelusta. Aluksi arvioidaan kaavoitustarve, jonka jälkeen tehdään anomus kaavan laatimisesta. Jos anomus hyväksytään käsiteltäväksi, on seuraavaksi odotettava kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan päätöstä kaavan laatimisesta. Hyväksyvän päätöksen jälkeen laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan vireille tulosta ilmoitetaan osallisille kirjeitse. Tällöin osallisten on mahdollista esittää mielipiteensä kaavasta mielipidekyselylomakkeen avulla. Mielipidekyselylomake lähetetään osallisille kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukana, mutta osallinen voi ilmaista mielipiteen myös vapaamuotoisella sähköpostilla tai kirjeellä suoraan kaavan valmistelijalle, tai suullisesti. Vaikutuksiltaan vähäisessä kaavanmuutoksessa osallisia ovat kunnan jäsenten sijaan kuitenkin vain ne henkilöt, joiden oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen kaava välittömästi vaikuttaa. Kaavan vireille tulosta ilmoitetaan kirjeitse myös kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle, joka käsittelee osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheessa tavoitteiden, perusselvitysten ja vaihtoehtojen pohjalta laaditaan kaavaehdotus ja viranomaiset antavat ehdotuksesta lausuntoja. Sen jälkeen kaavaehdotus kuulutetaan nähtäväksi kolmeksikymmeneksi vuorokaudeksi. Osallisten on mahdollista tehdä kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus ennen nähtävillä oloajan päättymistä. Muistutukset käsitellään kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnassa. Hyväksymisvaihe Hyväksymisvaiheessa kaavaehdotusta parannellaan saatujen palautteiden perusteella, jonka jälkeen se viedään kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan hyväksymiskäsittelyyn. Jos kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta hyväksyy ehdotuksen, siitä ilmoitetaan paikallisissa tiedotusvälineissä. Päätöksestä voi valittaa 30 vuorokauden kuluessa tekemällä kunnallisvalituksen. Vaikutuksiltaan vähäisen kaavanmuutoksen hyväksymisestä on valitusoikeus vain niillä joiden oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen kaava välittömästi vaikuttaa. Kunnallisvalitukset käsitellään hallinto-oikeudessa. Kun valitus on käsitelty hallinto-oikeudessa, päätöksestä ilmoitetaan kirjeitse osallisille. Jos kaava toteutuu valituksista huolimatta, sen voimaantulosta 9

11 kuulutetaan ja ilmoitetaan sitä pyytäneille, sekä osallisille. Kunnallisvalituksen tehneen on mahdollista anoa jatkovalituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, jos hän saa hallinto-oikeudelta kielteisen päätöksen. Vaikutuksiltaan merkittävän kaavan kulku Aloitusvaihe Vaikutuksiltaan merkittävän kaavan valmistelu alkaa ympäristötoimialan kaupunkisuunnittelusta. Aluksi arvioidaan kaavoitustarve ja tehdään aloite kaavan laatimisesta tai muuttamisesta. Päätöksen aloitteelle antaa kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta tai kaupunginvaltuusto. Jos aloite hyväksytään, kaavasta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, ja kaavasta tehdään vireille tuloilmoitus. Vireille tulosta ilmoitetaan kaavoituskatsauksessa, kuulutuksella ja kirjeitse, ja se lähetetään osallisille sekä kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle. Osallisilla on tässä vaiheessa mahdollisuus esittää mielipiteensä kirjallisesti tai suullisesti ennen kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan päätöstä. Osallisille lähetetään mielipidekyselylomake kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukana. Mielipiteen voi kuitenkin ilmaista myös vapaamuotoisella kirjeellä tai sähköpostilla suoraan kaavan valmistelijalle. Luonnosvaihe Luonnosvaiheessa tavoitteiden, perusselvitysten ja vaihtoehtojen pohjalta laaditaan kaavaluonnos. Osalliset voivat jälleen esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta kaavan valmistelijalle, joko kirjallisesti tai suullisesti, taikka sähköpostia käyttäen. Kaavaluonnos käsitellään kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnassa. Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheessa kaavan valmistelija laatii kaavaehdotuksen luonnosvaiheessa saatujen palautteiden perusteella, jonka jälkeen kaavasta annetaan viranomaislausuntoja. Kaavaehdotusta tarkennetaan saatujen lausuntojen mukaan, jonka jälkeen se viedään käsiteltäväksi kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakuntaan. Osallisten on mahdollista seurata kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan päätöksentekoa paikallislehdistä ja internetistä. Hyväksyvän päätöksen jälkeen kaavaehdotus kuulutetaan nähtäville 30 vuorokauden ajaksi. Jos nähtävillä olevassa kaavaehdotuksessa on jotakin huomauttamista, on osallisten mahdollista tehdä kaavaehdotuksesta muistutus ennen kuulutuksessa 10

12 ilmoitetun nähtävänä oloajan päättymistä. Muistutukset käsitellään kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnassa. Hyväksymisvaihe Muistutusten käsittelyn jälkeen kaavan valmistelija tarkentaa kaavaehdotusta saatujen palautteiden perusteella ja kaava viedään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaavan hyväksymisestä tiedotetaan paikallisissa tiedotusvälineissä, ja internetissä. Osalliset voivat tehdä kunnallisvalituksen kaavan hyväksymispäätöksestä, poikkeamispäätöksestä ja suunnittelutarveratkaisusta 30 päivän sisällä päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksestä ilmoitetaan kirjeitse osallisille, ja kaavan voimaantulosta kuulutetaan ja ilmoitetaan sitä pyytäneille. Mikäli kunnallisvalituksen tehnyt saa hallinto-oikeudelta kielteisen päätöksen, on mahdollista anoa jatkovalituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. 11

13 Turun Luonnonsuojeluyhdistyksen kaavaryhmä Turun luonnonsuojeluyhdistyksen toimintaan kuuluva kaavaryhmä seuraa kaupungin kaavoitustilannetta ja valmistelee tarpeen mukaan kannanottoja, mielipiteitä ja valituksia. Ryhmässä käsitellään paikallisia ja ajankohtaisia kaavoitukseen liittyviä asioita ja ryhmän jäsenet seuraavat aktiivisesti vireillä olevia kaavaehdotuksia ja kaavoitussuunnitelmia. Jos vireillä olevan kaavan havaitaan olevan uhka alueen luonnolle, kaavoitusryhmä työstää yhdessä sähköpostilistan kautta mielipiteen tai valituksen, joka lähetetään eteenpäin. Toimintansa puolesta kaavaryhmä soveltuu hyvin kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneille henkilöille, joilla on halu vaikuttaa kaupungin kehittämiseen. Ryhmän toimintaan mukaan tuleminen ei edellytä osaamista kaavoituksesta, ja mukaan tulleita neuvotaan ja opastetaan tarpeen mukaan. Kaavoitusasioihin voi alkaa perehtyä esimerkiksi Google Drivesta löytyvän Aloittelijan kaavoitusoppaan avulla. Myös yhdistyksen laatimia lausuntoja, mielipiteitä ja valituksia kannattaa käydä lukemassa yhdistyksen nettisivuilla. Kaikki Turun luonnonsuojeluyhdistyksen aiemmin laatimat mielipiteet, huomautukset ja valitukset löytyvät PDF-muodossa yhdistyksen nettisivuilta osiosta Toimintaryhmät > Kaavaryhmä. 12

14 Satava - Kakskerran osayleiskaava Satava-Kakskerran osayleiskaavan laatiminen alkoi Turun yleiskaava 2020:n hyväksymistä koskevan päätöksen perusteella vuonna Vuonna 2009 Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi Satava-Kakskerran osayleiskaavan. Kaavan hyväksyminen tarkoitti toisin sanoen sitä, että kaupunki aikoi kaavoittaa Kakskerran ja Satavan saarille pientaloja yli asukkaalle. Saaret ovat melko harvaan asuttuja, ja saaristoluonnon kannalta ainutlaatuista, suojelua kaipaavaa ympäristöä, minne rakentamista tulisi harkita tarkkaan ja hillitysti. Valitus Satava-Kakskerran osayleiskaava hyväksyttiin Turun kaupunginvaltuustossa Turun luonnonsuojeluyhdistys antoi kaavasta Turun lintutieteellisen yhdistyksen kanssa valituksen Turun hallinto-oikeudelle. Valituksessa vaadittiin kaupunginhallituksen tekemän päätöksen kumoamista vetoamalla maankäyttö- ja rakennuslakiin, sekä puutteellisiin luontoselvityksiin. Lausunto Turun ympäristö- ja kaavoitusvirasto pyysi Turun luonnonsuojeluyhdistykseltä lausunnon kaavasta, sillä TLSY oli merkitty kaavan osallisiin. Turun luonnonsuojeluyhdistys antoi osayleiskaavasta 12-sivuisen lausunnon, jossa käytiin tarkasti läpi kaavan toteutumisen aiheuttamat haitat alueen ympäristölle ja erityisesti eliökunnalle. Turun hallinto-oikeus Valitukset osayleiskaavan toteutumisesta vietiin Turun hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeus kumosi kaavan maakuntakaavan vastaisena. Hallinto-oikeuden mukaan Satava-Kakskerran osayleiskaavan asuinalueita koskevat kaavaratkaisut olivat ristiriidassa maakuntakaavan suunnitteluperiaatteiden kanssa. Osayleiskaavassa osoitettiin asukasluvultaan merkittäviä uusia asuinalueita olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle, kun maakuntakaavassa asuinalueet oli tarkoitus sijoittaa yhdyskuntarakenteen sisään. Kaavan maankäyttöratkaisut eivät myöskään tukeneet joukkoliikennettä. Näiden syiden vuoksi Satava-Kakskerran osayleiskaava oli myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisen vastainen. Hallinto-oikeus kumoaa kaupunginvaltuuston osayleiskaavan hyväksymistä koskevan päätöksen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Jussi Jääskeläisen, Matti Päivärinnan, Reijo Jokisen ym., Meidän Turku - Vårt Åbo ry:n, Satavan Pientaloyhdistys ry:n, Pentti Aaltojärven ym. sekä Turun luonnonsuojeluyhdistys ry:n ja Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry:n valituksista. Voimassa oleva maakuntakaava ei ole ollut maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla ohjeena osayleiskaavaa laadittaessa. Osayleiskaava ei myöskään edistä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymispäätös on näin ollen lainvastainen. 13

15 Turun kaupunki oli tyytymätön hallinto-oikeuden tekemään päätökseen ja asiasta valitettiin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Loppuratkaisu Lopulta taistelu Satavan ja Kakskerran osayleiskaavan voimaantulosta kääntyi voitoksi luonnonsuojelijoiden hyväksi, sillä kaavapäätös kumottiin myös Korkeimmassa hallintooikeudessa. Kaupungin valituksista huolimatta, Korkein hallinto-oikeus piti voimassa Turun hallintooikeuden päätöksen myös vuotta myöhemmin kesällä Tällä hetkellä kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan Satava-Kakskerran alueella on voimassa rakennuskielto asti, mutta uutta kaavaa luonnostellaan jo. Tapausta koskevat Turun luonnonsuojeluyhdistyksen laatimat dokumentit löytyvät PDFmuodossa yhdistyksen nettisivuilta osiosta Toimintaryhmät > Kaavaryhmä. 14

16 Sanastoa Ajantasa-asemakaava Ajantasa-asemakaava on koostekartta lainvoiman saaneista asemakaavoista. Turussa ajantasaasemakaavaan voi tutustua ympäristötoimialan asiakaspalvelussa osoitteessa Puolalankatu 5 tai internetissä Turun seudun karttapalvelussa opaskartta.turku.fi Aloite Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Asemakaavoitusta koskevat aloitteet voi osoittaa suoraan ympäristötoimialan kaupunkisuunnitteluyksikölle. Aloite voi olla vapaamuotoinen, mutta siitä tulee selvitä aloitteen tekijän yhteystiedot, jotta hänelle voidaan ilmoittaa toimenpiteistä, joihin aloitteen johdosta ryhdytään. Asemakaava, kaava Asemakaava on maankäytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laadittu suunnitelma. Asemakaavoitusta ohjaa yleiskaava. Asemakaavassa määritellään esimerkiksi rakennuskorttelit, katualueet, liikennealueet, virkistysalueet, erityisalueet ja vesialueet. Asemakaavat voivat olla vaikutuksiltaan merkittäviä tai vähäisiä. Asemakaavat laatii Turussa ympäristötoimialan kaupunkisuunnitteluyksikkö. Alustava luonnos Asemakaavan valmistelun alkuvaiheessa laaditaan alustava luonnos. Alustava luonnos viedään kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan luonnoskäsittelyyn, ja hyväksynnän jälkeen siitä tulee luonnos. Asemakaavaluonnos, luonnos Asemakaavaluonnos on kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan luonnoskäsittelyä varten laadittu asemakaavakartta. Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot niiltä hallintokunnilta ja viranomaisilta, joiden toimialaan suunniteltu kaava saattaa vaikuttaa. Lausuntojen perusteella ehdotukseen tehdään tarpeelliset muutokset ja korjaukset, jonka jälkeen kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta hyväksyy ehdotuksen. Asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi. Asemakaavan hyväksyminen Kaupunginvaltuusto hyväksyy vaikutuksiltaan merkittävämmät asemakaavat ja kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta vaikutuksiltaan vähäisemmät asemakaavat. Asemakaavan voimaantulo, lainvoimaisuus Asemakaava tulee voimaan, kun sen hyväksymistä koskevasta päätöksestä kuulutetaan. Asemakaavan hyväksymisen ja voimaantulon välillä kaava-alueella on voimassa rakennuskielto ja toimenpiderajoitus. Asemakaavoitusanomus, asemakaavamuutoksen anominen 15

17 Maanomistaja voi anoa asemakaavoittamattoman alueen kaavoitusta tai kaavoitetun alueen asemakaavan muuttamista. Samalla voidaan myös anoa tonttijakoa tai tonttijaonmuutosta kaavoituksen yhteydessä. Asemakaavoitusta tai asemakaavanmuutosta anotaan sitä varten laaditulla hakemuslomakkeella. Asemapiirros Asemapiirros on maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä liitekartta. Asemapiirros edellytetään rakennuslupa- ja poikkeamislupahakemuksissa, sekä suunnittelutarveratkaisuhakemuksissa. Asemapiirroksessa kuvataan tontti ja rakennuspaikka sekä lähiympäristö ennen ja jälkeen suunnitellun rakentamisen. Asunto- ja maankäyttöohjelma Asunto- ja maankäyttöohjelma laaditaan kerrallaan viidelle vuodelle. Kaksi ensimmäistä vuotta toteutetaan sitovalla ohjelmatasolla ja kolme seuraavaa vuotta esitetään ohjeellisella tasolla. Lisäksi ohjelma sisältää kaavoitussuunnitelman, joka ulottuu varsinaisen ohjelmakauden ulkopuolelle määrittäen pitkällä aikavälillä kaupungin laajenemissuunnat ja maanhankinnan painopistealueet. Asunto- ja maankäyttöohjelma koostuu valtuustoryhmien välisestä sopimuksesta, sen toteuttamiseksi laadittavasta Turku-strategian ohjelmakokonaisuudesta ja yleiskaavassa hyväksytyistä tavoitteista. Kaava Kaava on asiakirja, jossa määrätään alueiden käytöstä ja rakentamisesta. Kaava-asiakirjat Kaava-asiakirjoihin kuuluvat kaavakartta, kaavaselostus, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä tarpeen mukaan laadittavat erilliset selvitykset. Kaavakartta ja kaavamääräykset muodostavat varsinaisen oikeudellisen kaavan. Kaavaehdotus, asemakaavaehdotus, yleiskaavaehdotus Kaavaehdotus on viralliseen käsittelyyn menevä kaava, joka on valmis hyväksyttäväksi. Kaavaehdotus asetetaan nähtäväksi ennen sen lopullista hyväksymistä. Kaavaluonnos, asemakaavaluonnos, yleiskaavaluonnos Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan käsittelyä varten valmisteltu kaava. Kaavamerkintä, kaavamääräys Kaavamerkinnät tarkoittavat kaavakartassa esitettyjä alueiden rajoja, käyttötarkoituksia, rakentamisen määrää ja muita alueiden käyttöä ohjaavia määrittelyjä. Kaavamerkintöjä voidaan tarvittaessa tarkentaa kaavamääräyksillä, jotka esitetään kirjallisessa muodossa kaavakartalla. Määräykset voivat koskea esimerkiksi tonttien istuttamista, autopaikkamääriä ja rakennusten materiaaleja. Kaavaselostus 16

18 Kaavaselostus on kaavan valmistelun aikana laadittava asiakirja, jossa kerrotaan mm. alueen historiasta, nykyoloista, suunnittelun tavoitteista, vaihtoehdoista, kaavan vaikutuksista, osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisestä, sekä kerrotaan valitun kaavaratkaisun keskeinen sisältö. Kaavoitettu alue Kaavoitetulla alueella tarkoitetaan aluetta, jolla on voimassa asemakaava. Kaupunkialueet ovat pääosin kaavoitettuja ja kaavoittamattomat alueet sijaitsevat yleensä taajamien ulkopuolella. Turussa kaavoittamattomia alueita sijaitsee pääasiassa Hirvensalossa, Satavassa ja Kakskerrassa, sekä pohjoisessa. Kaavoitusohjelma Kaavoitusohjelma mitoitustarkasteluineen sisältyy asunto- ja maankäyttöohjelmaan. Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksessa esitellään ajankohtaiset merkittävät kaavahankkeet ja liikennesuunnitelmat. Katsaus tehdään kerran vuodessa ja se jaetaan kaikkiin turkulaisiin talouksiin Turkupostin mukana. Kansallinen kaupunkipuisto Kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Näitä arvoja ovat muun muassa kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneus, historialliset ominaispiirteet tai siihen liittyvät kaupunkikuvalliset, sosiaaliset ja virkistykselliset arvot. Turun kansallisen kaupunkipuiston perustettiin Turun kaupungin ja ympäristöministeriön johdosta. Kaupunkikuva Kaupunkikuva muodostuu kaupungin rakennusten ja puistojen yhteisistä näkymistä. Kaupunkikuvan kannalta tärkeitä ovat myös rakennusten väliin jäävät aukiot ja katutilat, sekä rakennusten suhde toisiinsa. Kaupunkisuunnittelu Kaavoituksen yhteydessä tapahtuva kaupunkisuunnittelu tarkoittaa kaupungin rakennuksien ja katujen, sekä kaupungin toimintojen kuten asumisen, työpaikkojen ja liikenteen järjestämistä tarkoituksenmukaisella, kestävällä ja kauniilla tavalla. Kaupunkisuunnittelu ja ympäristölautakunta (KSYL) Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta käsittelee mm. kaavoituksiin liittyviä asioita. Lautakunnan tavoitteena on viihtyisän, toimivan, terveellisen ja turvallisen elinympäristön edistämiseksi ja säilymiseksi järjestää rakennetun ja luonnonmukaisen ympäristön suunnittelu ja ympäristönsuojelu kestävän kehityksen edellyttämällä tavalla. Lautakunta huolehtii myös kaupungin rakenteellisesta ja kaupunkikuvallisesta kehittämisestä. Kerrosala 17

19 Kerrosala on yksi rakennuksen laajuutta kuvaava pinta-alakäsite. Kerrosala saadaan laskemalla yhteen rakennuksen eri tasojen pinta-alat ulkoseinien ulkopintoihin saakka mitattuna. Tontin tai rakennuspaikan kerrosalalla tarkoitetaan sille rakennettaviksi sallittujen rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa. Sallittu kerrosala ilmoitetaan tehokkuuslukuna tai neliömetreinä. Kiinteistön muodostaminen Kaupunki vastaa asemakaava-alueella tonttijakojen laadinnoista ja kiinteistötoimituksista. Näiden toimenpiteiden jälkeen tontti voidaan merkitä kiinteistörekisteriin ja hakea rakennuslupaa rakennusvalvontatoimistosta. Kiinteistörekisteri Kiinteistörekisteriä pidetään kiinteistöistä ja muista maa- ja vesialueiden rekisteriyksiköistä. Kiinteistörekisteri sisältää tietoja yksiköiden ominaisuuksista ja sijainnista sekä yksiköitä koskevia muita tärkeitä tietoja. Kullakin kiinteistöllä tulee olla toisistaan poikkeava kiinteistötunnus. Kiinteistörekisteriotteita tarvitaan mm. rakennuslupaa haettaessa ja kiinteistöä tai sen määräalaa myytäessä. Kuuleminen Kuulemisella tarkoitetaan sitä, että naapureille annetaan tieto rakennuslupahakemuksen vireille tulemisesta ja heille varataan tilaisuus esittää huomautuksensa suunnitelmasta. Naapurilla on muutoksenhakuoikeus tehtävästä lupapäätöksestä, mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että suunnitelmaa olisi aina muutettava naapurien huomautusten mukaisesti. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajaa ja haltijaa. Kuulutus, kuuluttaminen Kaavojen vireille tulosta, nähtäville asettamisesta, voimaantulosta ja tiedotus- ja yleisötilaisuuksista tiedottaminen hoidetaan julkaisemalla kuulutus. Kuulutus julkaistaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Linnankatu 23, Turun Sanomissa ja Åbo Underrättelserissä sekä Internetissä. Lainvoimaisuus, kaavan voimaantulo Kaava saa lainvoiman, eli se astuu voimaan, kun sen hyväksymispäätöksestä kuulutetaan julkisesti. Kuulutukset julkaistaan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Linnankatu 23, Turun Sanomissa ja Åbo Underrättelserissä ja internetissä. Lausunto Kaavaehdotuksesta pyydetään lausuntoja. Yleiskaavoista pyydetään lausuntoja myös luonnosvaiheessa. Lausunnot pyydetään osallisilta, eli niiltä, jotka on lueteltu kunkin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Lohkominen Tonttijaon mukainen tontti muodostetaan kiinteistöksi lohkomalla. Siinä merkitään tontin rajat maastoon ja selvitetään tontin oikeudelliset rekisteröintiedellytykset. Lohkomisen jälkeen tontti on rakennuskelpoinen. 18

20 Yleisen alueen lohkomisessa erotetaan itsenäisiksi kiinteistöiksi kaupungin omistamat asemakaavassa osoitetut yleiset alueet, kuten kadut ja puistot. Maakuntakaava Maakuntakaava on usean kunnan yhteinen yleispiirteinen maankäytön suunnitelma maakunnassa tai sen osa-alueilla. Turun seudulla maakuntakaavan laatii Varsinais-Suomen liitto ja sen vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaava ohjaa kuntien yleiskaavoitusta. Maankäyttösopimus Maankäyttösopimus solmitaan yksityisen maanomistajan ja kaupungin välille. Siinä sovitaan yksityisen maanomistajan osallistumisesta kaavan aiheuttamiin toteuttamiskustannuksiin. Mielipide Osallisella on mahdollisuus esittää kaavan valmistelijalle mielipiteensä vireillä olevasta kaavasta. Mielipiteen voi esittää alustavasta kaavaluonnoksesta tai luonnoksesta, ja se tehdään suullisesti tai kirjallisesti. Mielipidekyselylomake lähetetään osallisille yleensä kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukana. Mielipiteen voi ilmaista myös vapaamuotoisella kirjeellä tai sähköpostilla suoraan kaavan valmistelijalle. Muistutus Osallinen voi tehdä kirjallisen muistutuksen jos nähtävänä olevassa kaavaehdotuksessa on jotakin huomauttamista. Muistutus on tehtävä ennen kuulutuksessa ilmoitetun nähtävänä oloajan päättymistä. Muutoksenhaku Muutoksenhaku on keino tehdä kaavasta kunnallisvalitus. Kunnallisvalitus tehdään 30 vuorokauden kuluessa kaavan hyväksymispäätöksestä hallinto-oikeudelle, Turussa Turun hallinto-oikeudelle. Asianosaisella sekä kunnan jäsenellä on oikeus valittaa päätöksestä. Vaikutuksiltaan vähäisestä kaavanmuutoksesta on valitusoikeus kunnan jäsenen sijasta vain niillä henkilöillä, joiden oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen kaava vaikuttaa. Mikäli kunnallisvalituksen tehnyt saa hallinto-oikeudelta kielteisen päätöksen, on mahdollista anoa jatkovalituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta (KHO). Määräala Määräala on rajoiltaan määrätty kiinteistön tai muun rekisteriyksikön alue. Määräala on mahdollista erottaa omaksi kiinteistöksi kiinteistötoimituksella, jota kutsutaan myös lohkomiseksi. Nimistö, nimistötoimikunta Nimistön suunnittelu on osa kaavoitusta. Asemakaavassa annetaan nimet kaupunginosille, kaduille, puistoille, toreille ja muille yleisille alueille. Nimistösuunnittelusta vastaa kaupunginhallituksen 19

21 asettama nimistötoimikunta. Kaavanimien lisäksi nimistötoimikunta suunnittelee haja-asutusalueiden tiestön nimet. Nähtäville asettaminen, nähtävillä olo Kaavaehdotus on lain mukaan asetettava julkisesti nähtäville. Turussa kaavan nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Linnankatu 23, paikallislehdissä (Turun Sanomat, Åbo Underrättelser) sekä internetissä. Kaavaehdotuksen nähtävillä oloaika on 30 päivää. Jos kaavaehdotusta muutetaan, se on asetettava nähtäville uudelleen. Uudelleen nähtäville asettaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos tehdyt muutokset koskevat vain yksityistä etua. Silloin kuullaan erikseen niitä osallisia, joita muutokset koskevat. Oikaisukehotus ELY-keskus voi tehdä oikaisukehotuksen kunnalle sen hyväksymästä yleiskaavasta tai asemakaavasta. Oikaisukehotus tehdään jos kaava on laadittu ottamatta huomioon valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tai jos se on muulla tavoin vastoin lain säännöksiä, ja kaavan uudelleenkäsittely on yleisesti ottaen aiheellinen. Oikaisukehotus tehdään kaavaa koskevan päätöksen valitusajan kuluessa. Jollei valtuusto tee päätöstä kuuden kuukauden kuluessa oikaisukehotuksesta, katsotaan kaava rauenneeksi. Oikaisuvaatimus Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Kuntalain mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä asianosainen sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti viranhaltijalle 14 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Vaatimus otetaan välittömästi viranomaisen käsiteltäväksi. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuihin päätöksiin voi vielä hakea muutosta tekemällä kuntavalituksen. Valituksen voi tehdä vain se henkilö tai taho, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Oikeusvaikutteinen / oikeusvaikutukseton Termi oikeusvaikutteinen / oikeusvaikutukseton ilmaisee kaavoituksen yhteydessä sen, miten sitovia vaikutuksia kaavalla on. Asemakaava on aina oikeusvaikutteinen, ja se tarkoittaa sitä, että rakentamisen yhteydessä siitä voi poiketa ainoastaan vähäisessä määrässä. Yleiskaava voidaan laatia sekä oikeusvaikutteisena että oikeusvaikutuksettomana. Mikäli yleiskaava on oikeusvaikutteinen, se on mainittava kaavakartassa. Oikeusvaikutukseton yleiskaava on kehittämispoliittinen ja strateginen suunnitelma. Oikeusvaikutteinen yleiskaava vaikuttaa sitovammin muuhun suunnitteluun. Osallinen Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia voivat olla myös viranomaistahot, sekä erilaiset yhteisöt kuten asukas-, kiinteistö- ja ympäristöyhdistykset. Käytännössä osallinen on jokainen, joka itsensä osalliseksi katsoo. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 20

22 Jokaisesta vireillä olevasta kaavasta laaditan aluksi osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Siinä määritellään kaavan eri vaiheiden osallistumis- ja arviointimenettelyt, sekä arvioidaan kaavan vaikutukset. Osayleiskaava Osayleiskaava on kunnan tietylle osalle laadittu yleiskaava. Poikkeaminen, poikkeamisluvat Poikkeamislupa tarvitaan ennen rakennusluvan hakemista silloin kun rakennetaan asemakaava-alueen ulkopuolelle. Poikkeuksen rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista myöntää kaupunki tai ELY-keskus. Rakennusjärjestys Jokaisessa kunnassa on oltava rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla ja ne voivat koskea mm. rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä ja suunnittelutarvealueen määrittelemistä. Rakennusoikeus Rakennusoikeus kertoo, kuinka paljon tontille saa rakentaa. Rakennusoikeus määritellään asemakaavassa. Rakentamisrajoitus Rakentamisrajoitus on voimassa virkistys- ja suojelualueilla, sekä liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella. Rakentamisrajoitus merkitään maakuntakaavaan ja aluetta voidaan laajentaa tai supistaa erityisellä määräyksellä. Ranta-asemakaava Ranta-asemakaava on pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi laadittu asemakaava. Rantaasemakaava laaditaan ranta-alueille, ja se on ainoa kaava jonka myös maanomistaja voi laatia. Rantaasemakaava laaditaan usein loma-asutuksen järjestämiseksi. Suunnitellun rakentamisen ja muun maankäytön tulee sopeutua rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Rasite Rasite on kahden tai useamman kiinteistön välinen, maapohjan tai rakennuksen käyttöön liittyvä pysyvä oikeus. Rasitteita on kahdenlaisia: rakennusrasitteita ja kiinteistörasitteita. Rakennusrasitteen perustamisesta, muuttamisesta ja poistamisesta päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Suunnittelutarveratkaisu Suunnittelutarveratkaisu tarvitaan ennen rakennusluvan hakemista kun rakennetaan asemakaavaalueen ulkopuolella. Suunnittelutarveratkaisua haetaan kirjallisella hakemuksella, ympäristötoimialalta, osoitteessa Puolalankatu 5. 21

23 Tehokkuusluku Tehokkuusluku (e) ilmaisee rakennusoikeuden määrän suhteessa tontin, korttelin tai alueen pintaalaan. Toimenpiderajoitus, rakennuskielto Rakennuskieltojen tarkoituksena on väliaikaisesti estää alueella rakentaminen. Rakennuskielto on voimassa alueenkäytön suunnittelun aikana. Kaupunki voi määrätä alueille rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen yleiskaavan ja asemakaavan laadinnan yhteydessä. Yleiskaavan yhteydessä annetut rakennuskiellot ja toimenpiderajoitukset ovat voimassa 5 vuotta kerrallaan, ja enintään 15 vuotta. Asemakaavan yhteydessä annettu rakennuskielto on voimassa 2 vuotta kerrallaan, ja enintään 8 vuotta. Rakennuskielto on voimassa myös alueella, jolle on hyväksytty asemakaava tai asemakaavanmuutos, kunnes hyväksymispäätös astuu voimaan. Tontti, rekisteritontti Rekisteritontti on asemakaava-alueella sijaitseva rakennuskortteliin kuuluva alue. Rekisteritontti erotetaan hyväksytyn tonttijaon mukaisesti itsenäiseksi kiinteistöksi tontinmittauksessa. Vain rekisterissä oleville tonteille voidaan myöntää rakennuslupa. Tonttijako Tonttijako laaditaan asemakaavan yhteydessä joko sitovana tai ohjeellisena. Tonttijako voidaan myös laatia erillisenä toimituksena, jolloin asemakaava toimii ohjeena. Erillisen tonttijaon laatii Turussa Kiinteistöliikelaitos. Tonttijakoa voidaan muuttaa joko asemakaavanmuutoksen yhteydessä tai erillisellä tonttijaonmuutoksella. Tonttikartta, rakennuslupakartta Tonttikartta on rakennuslupahakemuksen liitekartta. Tonttikartassa esitetään tontin rajamitat ja asemakaavan kaavamääräykset. Tonttikartan laatii Turussa Kiinteistöliikelaitos. Valitus Kaavan hyväksymispäätöksestä, poikkeamispäätöksestä ja suunnittelutarveratkaisusta voi valittaa 30 päivän sisällä päätöksestä. Turussa valitus tehdään Turun hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus Kaavan hyväksymispäätöksestä, poikkeamispäätöksestä ja suunnittelutarveratkaisusta voi valittaa vain se, jolla on valitusoikeus. Kuntalaissa (97 ) ja maankäyttö- ja rakennuslaissa (191 ) on määritelty ne tahot joilla on oikeus tehdä valitus. Viranomaisneuvottelu Kaavaa valmisteltaessa ollaan yhteydessä paikalliseen ELY-keskukseen, jos kaava koskee valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita, tai jos se on maankäytön, luonnonarvojen, kulttuuriympäristön tai valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta merkittävä. ELY-keskuksen ja kunnan kesken järjestetään neuvottelu kaavan laadintaan liittyvien keskeisten tavoitteiden selvittämiseksi. 22

24 Viranomaisneuvottelu järjestetään kaavoitukseen ryhdyttäessä ja tarvittaessa sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. Neuvotteluun kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Vireille tulo Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Jos vireille tulosta ei voi ilmoittaa kaavoituskatsauksessa, julkaistaan Turussa vaikutuksiltaan merkittävän kaavan vireille tulosta kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Linnankatu 23, paikallislehdissä (Turun Sanomat ja Åbo Underrättelser) ja internetissä. Vaikutuksiltaan vähäisten kaavojen vireille tulosta ilmoitetaan osallisille kirjeitse. Vireillä olevat kaavat löytyvät Kaavahausta ja Turun seudun karttapalvelusta. Vuorovaikutus Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteisiin kuuluu ajatus kaavoittajan ja kansalaisten vuorovaikutteisuudesta. Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lain mukaan kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta niin, että asianomaisilla on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Yleiskaava, yleiskaavoitus Yleiskaava on osa aluesuunnittelua ja siinä määritetään kunnan kehityksen suuret linjat sekä kaavaalueen käyttö yleispiirteisesti. Yleiskaavassa määriteltäviä asioita ovat esimerkiksi asuinalueiden, työpaikkojen ja liikenneväylien sijainnit. Yleiskaavassa on mahdollista merkitä myös ennallaan säilyvät alueet ja ne alueet, joihin tulee joko pienempiä tai isompia muutoksia. Yleiskaava ohjaa asemakaavaa, mutta jos asemakaavaa ei ole, rakennetaan yleiskaavan mukaan. Yleiskaavan vahvistaa kunnanvaltuusto ja se voidaan laatia joko oikeusvaikutteisena tai oikeusvaikutuksettomana. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain (vaihekaava), osa-alueittain (osayleiskaava) tai kuntien yhteisenä yleiskaavana (yhteinen yleiskaava). Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi Turun oikeusvaikutteisen yleiskaavan Ympäristötoimiala Ympäristötoimialan tarkoituksena on järjestää ympäristön suunnittelu ja suojelu, sekä ympäristöterveydenhuolto kestävän kehityksen edellyttämällä tavalla niin, että elinympäristö säilyy viihtyisänä, toimivana, terveellisenä ja turvallisena. Ympäristövaikutusselvitys Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. 23

25 Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) YVA-menettelyä sovelletaan erilaisissa hankkeissa ja suunnitelmissa, esimerkiksi tie-, satama-, voimalaitos- ja jätteidenkäsittelyhankkeissa. YVA-menettelyn avulla pyritään vähentää tai kokonaan estää hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia. 24

26 Lähteet o o o o kuvat: ts.fi 25