TAMPEREEN KIRJASTOT ENNEN JA NYT

Transkriptio

1 TAMPEREEN KIRJASTOT ENNEN JA NYT TIETOJA TAMPEREEN KAUPUNGIN KIRJASTOISTA 2015

2 SISÄLLYS TAMPEREEN KAUPUNKI, KIRJASTOPALVELUT... 1 PALVELUJEN TILAAMINEN... 1 PALVELUJEN TUOTTAMINEN... 1 PÄÄKIRJASTO... 4 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA... 7 KIRJASTOAUTOT... 8 KOILLINEN ALUE MESSUKYLÄN KIRJASTO KÄMMENNIEMEN KIRJASTO PELLERVON KIRJASTO TERÄLAHDEN KIRJASTO KAAKKOINEN ALUE HERVANNAN KIRJASTO KAUKAJÄRVEN KIRJASTO ETELÄINEN ALUE SAMPOLAN KIRJASTO HÄRMÄLÄN KIRJASTO KOIVISTONKYLÄN KIRJASTO NEKALAN KIRJASTO PELTOLAMMIN KIRJASTO LÄNTINEN ALUE LIELAHDEN KIRJASTO Läntinen alue TESOMAN KIRJASTO KIRJASTON KOTI- JA LAITOSPALVELUT KIRJASTON TIETOYHTEISKUNTAPALVELUT SAMPOLAN KIRJASTON TIETOTORI HERVANNAN KIRJASTON TIETOTORI JA LEHTILUKUSALI LIELAHDEN KIRJASTON TIETOTORI LAKKAUTETUT SIVUKIRJASTOT LAKKAUTETUT LAITOSKIRJASTOT JA MUUT PALVELUT

3 TAMPEREEN KAUPUNKI, KIRJASTOPALVELUT PALVELUJEN TILAAMINEN Tampereen kaupungin tilaaja-tuottaja-mallissa tilaajalautakunnat vastaavat palveluiden järjestämisestä: arvioivat palvelutarpeet ja valitsevat palvelujen tuottajat. Pääosan kirjastopalveluista tilaa sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta. SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNTA Varajäsen Pj. Olli-Poika Parviainen Emilia Olkanen Vpj. Minna Talonen Matti Höyssä Jäsenet Siina Autio Lauri Helke Lasse Eskonen Esa Kanerva Hanna-Kaisa Heilimo Olga Haapa-aho Pertti Johansson Pentti Teräväinen Tarja Jokinen Johanna Loukaskorpi Ilkka Järvelä Lilli Kilpinen Tomi Erola Ilpo Rantanen Antti Hervonen Antti Siren Terhi Kiemunki Hannu Soro Lasse Oksanen Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen tilaajapäällikkönä toimii Lauri Savisaari. PALVELUJEN TUOTTAMINEN Hyvinvointipalvelujen tuotanto-organisaatio koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja sivistyspalveluista. Sivistyspalvelujen yksi osa on kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, joita johtaa tuotantojohtaja Toimi Jaatinen. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluilla on yhteinen johtokunta. KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUJEN JOHTOKUNTA Varajäsen Pj. Seppo Kovala Vpj. Paula Virolainen Pyry Urhonen Jäsenet Matti Joki Pirjo Halme Erkki Lydén Tuila Jaatinen Linda-Riina Paavilainen Hannu Juhola Lauri Ruoholahti Kirsti Viljanen Miia-Hannele Vuori Tuija Malmio-Haikansalo 1

4 Kirjastopalvelujohtaja Kirjaston johtoryhmä Pirkko Lindberg kirjastopalvelujohtaja Pirkko Lindberg, pj. kokoelmapäällikkö Maarit Helén viestintäsuunnittelija Ritva Hokka-Ahti suunnittelija Susanna Lampola-Autio taloussuunnittelija Maaret Lehtovirta henkilöstöpäällikkö Paula Rautaharkko verkkopäällikkö Petri Tonteri henkilökunnan edustaja Raili Sihvonen Aikaisemmat kirjastonhoitajat ja -johtajat Kirjaston kehitysvaiheita Enbom, Israel Lindroos, Ananias Kärkönen, Tapani Kärkönen, Suoma Kemiläinen, Juho Arvi Keravuori, Armo Saarnio, Uuno Palmgren, Raoul Mäkelä, Mikko Elonheimo, Elna Martikainen, Tuula Haavisto, Tuula Tampereen ensimmäinen kaikille kaupunkilaisille tarkoitettu lainakirjasto (Sällskapet för Låne Bibliothek i Tammerfors stad) perustettiin jo Huhtikuun 5. päivänä 1861 perustettiin seura, jonka tarkoituksena oli lainakirjaston ylläpitäminen. Kirjaston ensimmäinen lainauspäivä oli kirjasto sijoitettiin Kauppakadun varrella olevan alkeiskoulun kaksikerroksiseen rakennukseen kirjasto pääsi muuttamaan Hämeenpuiston varteen kansakoulun rakennukseen, mutta jo vuonna 1879 kirjasto muutti Hammarenin taloon Kuninkaankatu 22:een siirrettiin kirjaston toiminta tehtailija Salmisen taloon osoitteeseen Puutarhakatu 23. Kirjastotalohanke oli vireillä pitkään, jo vuonna 1893 herätettiin kirjaston johtokunnassa ajatus oman talon rakentamisesta kirjastolle ja lukusalille. Monien vaiheiden jälkeen vanha kirjastotalo valmistui 1925 ja vihkiäiset pidettiin Aleksis Kiven päivänä Nykyisen pääkirjaston arkkitehtikilpailu pidettiin vuonna Perinteitä noudattaen myös Metson vihkiäiset pidettiin Aleksis Kiven päivänä luvulla alettiin suunnitella sivukirjastojen perustamista. Ensimmäisenä avattiin 1922 Tammelan lainausasema ja 1923 Rantaperkiön siirtokirjastoasema. Tällä hetkellä 2

5 lähikirjastoja on yhteensä 13. Kaupungin toimintamallin uudistuksen osana myös kirjastossa on koulujen ja päiväkotien tapaan siirrytty alueelliseen toimintamalliin alkaen. Lähikirjastoverkko on jaettu neljään alueeseen seuraavasti: - Koillinen alue: Messukylän, Kämmenniemen, Pellervon ja Terälahden kirjastot - Kaakkoinen alue: Hervannan ja Kaukajärven kirjastot - Eteläinen alue: Sampolan, Härmälän, Koivistonkylän, Nekalan ja Peltolammin kirjastot - Läntinen alue: Tesoman ja Lentävänniemen kirjastot Kesäkuun 27. päivänä 1966 aloitti kaupunginkirjaston ensimmäinen kirjastoauto toimintansa. Toinen kirjastoauto aloitti liikennöinnin ja Teiskon kuntaliitoksen myötä 1972 saatiin käyttöön kolmas kirjastoauto. Kirjastoauto Muumipeikko otettiin käyttöön Vuoden 1993 alusta kaupungin säästötoimien johdosta autojen lukumäärä vähennettiin kahteen. Kirjastoauto Roosa otettiin vanhemman kirjastoauton tilalle käyttöön Kirjastoauto Kustaa otettiin käyttöön Muumipeikon tilalle. Internet-bussi Netti-Nysse rakennettiin liikennelaitokselta poistettuun vanhaan linjaautoon ja otettiin käyttöön Uusi Netti-Nysse rakennettiin ja varustettiin pääosin etampere-hankkeen varoin ja otettiin käyttöön Netti-Nyssen toiminta päättyi vuoden 2014 alussa. Pispan palvelutaloon perustettiin 1982 lainausasema, jota palvelutalon asiakkaat käyttävät pääosin itsepalveluperiaatteella. Tammelan palvelukeskuksen kirjasto perustettiin heti palvelukeskuksen valmistuttua vuonna Saukonpuiston koulussa oli kirjakokoelma oppilaiden käytössä alkaen. Kokoelma lopetettiin vuonna 1989 ja Saukonpuiston koulua on siitä lähtien palveltu vaihtuvan kokoelman avulla. Kirjasto lähettää lisäksi vaihtuvia kokoelmia laitoksiin, vanhainkoteihin, päivätoimintakeskuksiin ja päiväkoteihin sekä palvelee kotiin niitä tamperelaisia, jotka eivät sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi voi käyttää tavallisia kirjastoja. 3

6 PÄÄKIRJASTO Käyntiosoite: Pirkankatu 2 Postiosoite: PL TAMPERE p tampereen.kaupunginkirjasto@tampere.fi kirjasto.tampere.fi Perustaminen ja kehitys: Pääkirjasto toimi vanhassa kirjastotalossa osoitteessa Keskustori 4 vuosina Vuonna 1925 pääkerroksessa oli yleinen lainausosasto, tieteellinen lukusali, yleinen lukusali, luettelointi, johtajan huone, johtokunnan huone sekä kerhohuone. Pohjakerroksessa sijaitsivat lasten ja nuorten lainausosasto, lasten lukusali, satusali ja sanomalehtilukusali sekä varastotilaa. Kolmanteen kerrokseen sijoitettiin valtuuston istuntosali ja kahvilasali, kirjaston varastotilaa sekä kirjastonjohtajan asunto. Neljännessä kerroksessa oli taidenäyttelysali ja työväenopiston huoneisto luvulla jouduttiin varastotiloja järjestämään uudelleen kirjasto sai käyttöönsä kaupunginvaltuuston kahvilasalin. Vuosina tehtiin kirjastotalon kaikissa osastoissa perusteellisia korjauksia. Työväenopiston päästyä muuttamaan omaan rakennukseen 1960-luvulla sai kirjasto käyttöönsä suuresti tarvitsemaansa lisätilaa. Kaupunginkirjaston saatua maakuntakirjasto-oikeudet 1972 se sai koko kirjastotalon omaan käyttöönsä. Kirjastossa jouduttiin suorittamaan eräitä muutoksia, mm. taidenäyttelysali otettiin kirjaston käyttöön. Vanhan pääkirjaston hyötypinta-ala oli m 2. Vanha pääkirjasto suljettiin , jolloin muutto uuteen taloon alkoi. Entisessä Frenckellin kattilahuoneessa suoritettujen muutos- ja korjaustöiden jälkeen otettiin tämä tila kirjaston käyttöön Rakennukseen sijoitettiin lehtilukusali sekä kirjaston varasto. Kirjavarasto siirrettiin uuteen kirjastotaloon sen käyttöönoton yhteydessä. Väinölänkadun varasto oli kirjaston käytössä Nykyisen pääkirjaston arkkitehtikilpailun voitti arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän suunnitelma "Soidinkuvat". Uusi pääkirjasto on rakennettu tämän suunnitelman pohjalta vuosina Kirjasto avattiin yleisölle Arkkitehtisuunnittelun lisäksi Raili ja Reima Pietilä ovat tehneet rakennuksen sisustussuunnittelun. Rakentaja on Tampereen kaupungin talonrakennusvirasto. Pääkirjastorakennuksen kustannukset olivat noin 70 miljoonaa markkaa, minkä lisäksi kalusteiden ja laitteiden kustannukset noin 7 miljoonaa markkaa. 4

7 Koko rakennuksen pinta-ala on m 2, josta kirjaston hyötypinta-ala on m 2. Rakennuksen tilavuus on m 3. Rakennus nimettiin vuoden 1985 betonirakenteeksi. Kirvesmiesryhmä sai Rakevan palkinnon betonilaudoitustyöstä ja vastaava rakennusmestari nimettiin vuoden 1986 rakennusmestariksi. Invalidiliitto ry myönsi kaupungille vuoden 1986 yhdyskuntasuunnittelupalkinnon pääkirjastorakennuksen valmistuttua. Rakennushankkeen vaiheet - rakennustyöt alkoivat peruskiven muuraus harjannostajaiset rakennuksen luovutus kirjastolle kirjaston avaaminen yleisölle vihkiäiset Toiminta-alue: Pääkirjaston palveluita käyttävät asuinpaikasta riippumatta kaikki tamperelaiset ja myös monet lähikuntien asukkaat. Kiinteän kirjaston välittömään vaikutusalueeseen luetaan n. 2 km:n alue kirjaston ympärillä. Pääkirjaston henkilökunta : kirjastopalvelujohtaja, henkilöstöpäällikkö, kokoelmapäällikkö, verkkopäällikkö, viestintäsuunnittelija, suunnittelija, koordinaattori, verkkosuunnittelija, websuunnittelija, viestintäsihteeri, tietopalvelupäällikkö, 2 osastonjohtajaa, pedagoginen informaatikko, 2 erikoiskirjastonhoitajaa, 20 kirjastonhoitajaa, 3 tietopalvelusihteeriä, lainauspalvelupäällikkö, tietotekniikkasihteeri, 32 kirjastovirkailijaa, toimistoesimies, hallintosihteeri, 2 toimistosihteeriä, palvelussuhdesihteeri, palveluesimies, 3 vahtimestaria, 2 lukusalinhoitajaa, kirjastoaineistokäsittelijä, 13 kirjastoavustajaa Pääkirjaston hyötypinta-ala: m 2. - Metson kirjastotilat m 2 - lehtilukusali 504 m 2 5

8 Pääkirjaston käyttö v Vuosi Käynnit Kokonaislainaus

9 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA p kirjasto.tampere.fi/index.php/palvelut-ja-asiointi/kaukopalvelu/ Tampereen kaupunginkirjasto sai maakuntakirjasto-oikeudet vuoden 1972 alusta. Tuolloin toiminta-alueeseen kuuluivat Tampereen lisäksi Eräjärvi, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Kuorevesi, Kuru, Kylmäkoski, Lempäälä, Luopioinen, Längelmäki, Mänttä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pohjaslahti, Pälkäne, Ruovesi, Sahalahti, Sääksmäki, Toijala, Tottijärvi, Valkeakoski, Vesilahti, Viiala, Vilppula, Virrat ja Ylöjärvi, yhteensä 27 kuntaa Tampereen lisäksi. Vuonna 2013 toiminta-alueeseen kuuluu Tampereen lisäksi 22 kuntaa: Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Kuhmalahti, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi. Toiminta-alueen väkiluku oli yhteensä Kirjastoasetuksen (1078/1998) mukaan maakuntakirjaston tehtävänä on mm. tukea alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehittää toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua sekä perehdyttää toiminta-alueen kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamalleihin ja kehittämishankkeisiin. Tämä tarkoittaa käytännössä kaukopalvelua, tiedottamista, Pirkanmaa-kokoelman keruuta, Pirkitta-aluetietokannan ylläpitoa ja koulutustilaisuuksien järjestämistä. Maakuntakirjastotoiminta sijoittuu pääosin kirjaston hankinta- ja tietokantaosastolle, josta vastaa kokoelmapäällikkö Maarit Helén. Alueellisesta täydennyskoulutuksesta vastaa suunnittelija Susanna Lampola-Autio. Lähes koko Pirkanmaan kattavasta kirjastojen PIKIyhteisjärjestelmästä vastaa koordinaattori Pirjo Järvinen. Entiset maakuntakirjastonhoitajat: Ester Seppälä , Maija Karhunmaa , Tuula Martikainen , kirjastotoimen apulaisjohtaja Maija Kanerva Henkilökunta: kaukopalvelu 1 tietopalvelusihteeri. Vakanssi sisältyy pääkirjaston kohdalla mainittuun henkilökuntamäärään. Kaukopalvelu (tulleet ja lähteneet tilaukset yhteensä) Lisäksi on välitetty seutulainoja muihin PIKI-yhteisjärjestelmän kunnankirjastoihin (Tampereelle tulleet ja lähteneet yhteensä)

10 KIRJASTOAUTOT Kirjastoautokeskus Käyntiosoite: Pirkankatu 2 Postiosoite: PL TAMPERE p kirjastoautot@tampere.fi kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/kirjastoautot/ Kirjastoauton pysäkkejä talvikautena on yhteensä 153, joista 26 kouluilla ja 23 päiväkodeilla, kokonaispysähdysaikaa n. 53 tuntia/viikko Osastonjohtaja Ville-Pekka Nummi Entiset kirjastonhoitajat/osastonhoitajat: Kirsti Laari 1966, Irma Arnala 1967, Sirkka-Liisa Janakka , Antero Kyöstiö , Maaret Lehtovirta , Pirjo Mansikkamäki Henkilökunta: osastonjohtaja, 2 kirjastonhoitajaa, 5 kirjastovirkailijaa, 2 kirjastoautonkuljettajaa Toiminta-alue: koulut, päiväkodit, vanhustentalot ja alueet jotka ovat kiinteiden kirjastojen vaikutusalueiden ulkopuolella. Perustaminen ja kehitys: Kesäkuun 27. päivänä 1966 aloitti kaupunginkirjaston ensimmäinen kirjastoauto toimintansa ja pysäkkipaikkoja oli kesäaikana 21 ja talviaikana 24. Toinen kirjastoauto aloitti reittiajon marraskuussa 1969 ja Teiskon kuntaliitoksen myötä 1972 saatiin kolmas kirjastoauto. Saman vuoden alusta perustettiin kirjastoautoosasto, nykyinen kirjastoautokeskus. Kirjastoauto 1 uusittiin tammikuussa 1976, kirjastoauto 3 tammikuussa 1984, kirjastoauto 2 kesäkuussa 1986, kirjastoauto 1:n tilalle tuli uusi auto (Muumipeikko) joulukuussa Kaupungin säästötoimien johdosta vuoden 1993 alusta autojen lukumäärää vähennettiin kahteen lakkauttamalla kirjastoauto 3:n toiminta. Uusi kirjastoauto Roosa korvasi vanhemman kirjastoauton tammikuussa Muumipeikon korvasi uusi kirjastoauto Kustaa, joka otettiin käyttöön Ylöjärveltä ostettiin kirjastoautopalveluita luoteiselle alueelle vuosina Pirkkalan kunnan toiveesta Toivion asuinalueelle perustettiin iltapysäkki vuonna

11 Kirjastoautojen käyttö Vuosi Käynnit Kokonaislainaus

12 KOILLINEN ALUE Messukylän kirjasto, Kämmenniemen kirjasto, Pellervon kirjasto ja Terälahden kirjasto Aluekirjastonjohtaja Anu Hakari (2014-) MESSUKYLÄN KIRJASTO Hintsankatu TAMPERE p kirjasto.messukyla@tampere.fi kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/messukylae/ Aluekirjastonjohtaja Anu Hakari Entiset vastuuhenkilöt: ei arkistotietoa, Heikki Hermonen , J.G.Helenius , Fanny Nyman (Halme) , G.A.Wilenius , Serafia Lehtinen , K.A.Vaarasalo , Elli Vaarasalo , Kaarina Halme (Heinivaho) 1920, Lauri Halme 1921, Fanny Halme , Laura Lönnroth , Jaakko Sydänheimo , Saimi Hakanen 1941, Aili Björkqvist , Anneli Salonen (päätoiminen kirjastonjohtaja) , Taina Saarikko (Petrell) , aluekirjastonjohtajana Henkilökunta: aluekirjastonjohtaja, 3 kirjastonhoitajaa, 3 kirjastovirkailijaa, 1 alueen yhteinen kirjastovirkailija. Huoneiston hyötypinta-ala: 653 m 2 Toiminta-alue: Messukylän kirjaston vaikutusalueeseen kuuluvat Huikas, Takahuhti, Hakametsä, Ristinarkku, Messukylä, Pappila, Ruotula, Aakkula, Turtola ja osa Linnainmaasta. Lisäksi Messukylä on lähin kiinteä kirjasto Niihaman, Atalan, Ojalan, Kumpulan, Tasanteen, Olkahisten, Leinolan, Holvastin, Vehmaisten, Linnainmaan osan, Aitoniemen, Sorilan ja Nurmin alueille. Perustaminen ja kehitys: Messukylän kirjasto perustettiin jo vuonna 1865, kun orivesiläinen lastenopettaja Karoliina Bergman lahjoitti 72 kirjaa silloiseen Messukylän pitäjään. Alkuaikoina kirjasto toimi seurakunnan hoivissa, yksityiskodeissa ja Messukylän koululla. Vuonna 1914 kunnan kirjastolaitos järjestettiin uudelleen kantakirjastoksi ja piirikirjastoksi kuuteen koulupiiriin. Vuonna 1939 kantakirjasto muutti Messukylän työväentalon yläkertaan. Kuntaliitoksen myötä vuonna 1947 siitä tuli Tampereen kaupungin vanhin lähikirjasto. Vuonna 1989 kirjasto siirtyi väliaikaisiin vuokratiloihin Takahuhdintielle. Uudisrakennus valmistui Ristinarkun koulun yhteyteen Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Mikko Uotila Arkkitehtitoimisto Aarne Heino Ky:stä. Julkaisu: Alajoki & Saarikko, Messukylän kirjaston historia : lahjakirjoista kirjastoksi. Tampereen kaupunginkirjasto 1997, 99 s. 10

13 Messukylän kirjaston käyttö Vuosi Käynnit Kokonaislainaus 1914*) **) *) kantakirjasto + 6 piirikirjastoa **) kantakirjasto + Koivisto, Uusikylä, Vehmainen yhteensä, viimeinen toimintavuosi Messukylän kunnankirjastona 11

14 Koillinen alue KÄMMENNIEMEN KIRJASTO Paavolantie KÄMMENNIEMI p kirjasto.kammenniemi@tampere.fi kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/kaemmenniemi/ Tietopalvelusihteeri Katja Poikajärvi Entinen vastuuhenkilö Maija Juvén-Mikkola Henkilökunta: tietopalvelusihteeri Huoneiston hyötypinta-ala: 203,5m 2 Toiminta-alue: Kirjaston vaikutusalue on Kämmenniemi. Lisäksi Kämmenniemi on lähin kiinteä kirjasto Viitapohjan asukkaille. Perustaminen ja kehitys: Kämmenniemen kirjasto saatiin kuntasuunnitelmaan vuodelle Hanke eteni varsin ripeästi: rakentaminen aloitettiin ja tilat avattiin yleisölle Kirjasto sijaitsi Kämmenniemen koulun lisärakennuksessa 73,5 m 2 :n tiloissa. Lisärakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Pekka Ilveskoski Ky ja kirjaston sisustussuunnitelmat on laatinut sisustusarkkitehti Reijo Ojanen talonrakennusvirastosta. Tilat osoittautuivat alun alkaen käyttöön nähden pieniksi. Taloussuunnitelmassa Teiskon koulun toiminta päätettiin siirtää Kämmenniemen koulun yhteyteen rakennettavaan lisärakennukseen. Kirjastolle päätettiin myös rakentaa uudet, isommat ja sekä koulua että asukkaita paremmin palvelevat tilat. Lisärakennuksen suunnitteli arkkitehti Pekka Timola arkkitehtitoimisto Stenvall-Timola-Varhi Oy:stä. Kirjaston uudet tilat valmistuivat kesällä 2001 ja kirjasto avattiin yleisölle Kämmenniemen kirjaston käyttö Vuosi Käynnit Kokonaislainaus

15 Koillinen alue PELLERVON KIRJASTO Uimalankatu 5, Sammon keskuslukio TAMPERE p kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/pellervo/ Kirjastonhoitaja Päivi Saari Entiset vastuuhenkilöt: Tarja Sarapisto , Ritva Nevantausta , Anna- Maria Halonen , Päivi Laakkonen , Maaret Lehtovirta Henkilökunta: kirjastonhoitaja, kirjastovirkailija Huoneiston hyötypinta-ala: 512 m 2 Toiminta-alue: Kalevanrinne, Kaleva, Kissanmaa, Uusikylä ja Kauppi Perustaminen ja kehitys: Pellervon sivukirjasto avattiin Pellervon uudessa kansakoulurakennuksessa. Kirjakokoelmansa se sai pääasiassa vuonna 1965 toimintansa lopettaneesta Uudenkylän sivukirjastosta. Tämä entinen Messukylän piirikirjasto oli perustettu vuonna Se jatkoi Messukylän kaupunkiin liittämisen jälkeen vuonna 1947 toimintaansa Uudenkylän työväentalossa, jossa kirjasto oli lainaustoiminnan lopettamiseen asti. Pellervon sivukirjasto peruskorjattiin ja laajennettiin Kirjasto sai lisätilaa koululta 88 hm 2. Korjaustyöt teki Tampereen kaupungin rakennusvirasto, sisustussuunnittelijoina sisustusarkkitehti Reijo Ojanen ja arkkit.yo Ritva Tiihonen-Anttila. Pellervon kirjaston uudet toimitilat valmistuivat kesällä 2005 uuden Sammon keskuslukion yhteyteen. Rakennuksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Olli Pekka Jokela Oy ja kirjaston sisustuksen arkkitehti Karola Sahi samasta toimistosta. Kirjaston ikkunoissa on akateemikko Outi Heiskasen figuureja. Uusi kirjasto avattiin asiakkaille Rakennuksen vihkiäisiä juhlittiin

16 Pellervon kirjaston käyttö Vuosi Käynnit Kokonaislainaus

17 Koillinen alue TERÄLAHDEN KIRJASTO Niemikyläntie TERÄLAHTI p kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/teraelahti/ Henkilökunta: kirjastovirkailija Taina Herra, Entinen vastuuhenkilö: Ulpu Ketvel Huoneiston hyötypinta-ala 102 m 2 Toiminta-alue: Kirjaston vaikutusalue on Terälahti. Lisäksi Terälahti on lähin kiinteä kirjasto Velaatan ja Polson asukkaille. Perustaminen ja kehitys: Teisko kuului niihin harvoihin pitäjiin, joissa on ollut kirkollista kiertokoulua tasokkaampaa kansanopetusta ennen varsinaisen kansakoulun perustamista. Myös kirjaston toiminnan tiedetään alkaneen jo vuonna 1864 kirkon sakastissa hoidetusta pienestä kirjavarastosta, joka 1870 siirrettiin pitäjän ensimmäiselle kansakoululle Padustaipaleelle. Vuodesta 1917 kirjasto toimi yksityiskodeissa, sai säännöt ja valtionapua. Kirjastosta kehittyi pitäjän kantakirjasto, jonka oheen perustettiin useita piirikirjastoja ja lainausasemia. Vuonna 1960 kirjasto palasi Padustaipaleen koululle. Sijainti huomattiin kuitenkin syrjäiseksi ja Terälahti tuntui paremmalta paikalta. Sopivat tilat saatiin entisestä Teiskon Kauppa Oy:n huoneistosta, jossa kirjasto toimi 36 vuotta ( ). Kirjastoauto hankittiin Teiskon kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin 1972, jolloin Teiskon pääkirjastosta tuli Terälahden sivukirjasto. Kirjaston kokoelmissa oli viimeisenä vuonna ennen liitosta 7631 kirjaa ja lainoja Vuonna 2002 tälle Tampereen vanhimmalle lähikirjastolle rakennettiin 102 m²:n tilat Terälahden koulukiinteistön yhteyteen. Samassa pihapiirissä toimii kirjaston lisäksi päiväkoti, peruskoulu (1-6 luokat) ja Tampereen luontokoulu Korento. Kirjasto avattiin uusissa tiloissa Tilat suunnitteli arkkitehti Mikko Uotila. Terälahden kirjaston aukioloaika moninkertaistui , kun kirjastossa alkoi omatoimipalvelu. Omatoimiaukiolo mahdollistaa kirjaston käytön myös silloin, kun siellä ei ole henkilökuntaa paikalla. Henkilökunta päivystää kirjastossa edelleen kahtena päivänä viikossa. 15

18 Kirjaston käyttö ja kokoelmat Vuosi Käynnit Kokonaislainaus 1971 * *Vuoden 1971 tilastot sisältävät Teiskon kirjastoauton luvut. 16

19 KAAKKOINEN ALUE Hervannan kirjasto, Kaukajärven kirjasto Aluekirjastonjohtaja Marjut Pohjalainen (2008-) HERVANNAN KIRJASTO Käyntiosoite: Insinöörinkatu 38 Postiosoite: PL TAMPERE p. (03) kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/hervanta/ Aluekirjastonjohtaja Marjut Pohjalainen Entiset vastuuhenkilöt: Aulikki Plihtari , Liisa Hakanen Henkilökunta: aluekirjastonjohtaja, osastonjohtaja, 3 kirjastonhoitajaa, toimistoesimies, 8 kirjastovirkailijaa, 2 vahtimestaria, kirjastoavustaja, alueen yhteinen kirjastovirkailija. Tietotori-lehtilukusalin henkilökunta ei sisälly tähän. Huoneiston hyötypinta-ala: m 2 (ilman tietotori-lehtilukusalia) Toiminta-alue: Kirjaston vaikutusalue on Hervanta, Rusko, Hervantajärvi sekä osa Hallilasta ja Lukonmäestä. Lisäksi Hervannan kirjasto on lähin kiinteä kirjasto Vuoreksen asukkaille. Perustaminen ja kehitys: Hervannan kirjasto perustettiin Kirjasto sijaitsi Ahvenisjärven koulun tiloissa, jotka suunnitteli Arkkitehtitoimisto Harry W. Schreck & kumpp. Sisustuksen suunnittelusta vastasi sisustusarkkitehti Reijo Ojanen talonrakennusvirastosta. Kirjaston hyötypinta-ala oli 301 m 2. Uusi kirjasto valmistui arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän suunnittelemaan Hervannan Toimintakeskukseen. Toimintakeskus sijaitsee Hervannan keskusakselilla, johon arkkitehdit ovat lisäksi suunnitelleet vapaa-aikakeskuksen ja liikekeskuksen. Kohteelle myönnettiin rakennuslupa ja muutosten vuoksi uusi rakennuslupa Maanrakennustyöt käynnistyivät syksyllä 1984, mutta varsinainen rakentaminen aloitettiin toukokuussa Harjannostajaiset pidettiin , ja uusi kirjasto avattiin yleisölle Toimintakeskuksen vihkiäiset olivat Kirjastotilojen alapuolelle katutasoon toteutettiin keväällä 2004 laajennus, johon sijoitettiin lehtilukusali ja tietotori. Tietotorin ja lehtilukusalin tiedot ovat jäljempänä kirjaston tietoyhteiskuntapalveluiden yhteydessä. 17

20 Hervannan kirjaston käyttö Vuosi Käynnit Kokonaislainaus * * * * * * * * Luvuissa ei ole mukana tietotorin kävijöitä 18

21 Kaakkoinen alue KAUKAJÄRVEN KIRJASTO Käätykatu TAMPERE p kirjasto.kaukajarvi@tampere.fi kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/kaukajaervi/ Kirjastonjohtaja Ulla Mustila Entiset vastuuhenkilöt: Teuvo Halme , Anneli Salonen Henkilökunta: kirjastonjohtaja, 2 kirjastonhoitajaa, 2 kirjastovirkailijaa Huoneiston hyötypinta-ala: 752 m 2 Toiminta-alue: Kaukajärvi, Haihara, Viiala, Hankkio ja osa Lukonmäestä Perustaminen ja kehitys: Kaukajärven sivukirjasto avattiin Kirjasto sijaitsee kiinteistössä, jossa toimii myös Juvan päiväkoti. Kaikki kirjaston tilat ovat samassa tasossa ensimmäisessä kerroksessa. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Knuuti & Schreck. Sisustuksen on suunnitellut sisustusarkkitehti Reijo Ojanen Tampereen kaupungin talonrakennusvirastosta. Kirjastotilat peruskorjattiin ja laajennettiin Laajennuksessa kirjasto sai 318 m 2 lisää hyötypinta-alaa. Tilojen ja sisustuksen suunnittelija on Arkkitehtuuritoimisto Seppo Kangasniemi Oy / rakennusarkkitehti Mika Suihko. 19

22 Kaukajärven kirjaston käyttö Vuosi Käynnit Kokonaislainaus * * * * *Kaukajärven kirjasto oli suljettuna laajennuksen ja peruskorjauksen vuoksi

23 ETELÄINEN ALUE Sampolan kirjasto, Härmälän kirjasto, Koivistonkylän kirjasto, Nekalan kirjasto, Peltolammin kirjasto Aluekirjastonjohtaja Ritva Järvelin (2006-) SAMPOLAN KIRJASTO Käyntiosoite: Sammonkatu 2, Sampola Postiosoite: PL 59, TAMPERE p , kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/sampola/ Aluekirjastonjohtaja Ritva Järvelin Entiset vastuuhenkilöt: Suoma Kärkönen , Kaarlo Sahramäki , Ester Seppälä , Vappu Pölkkynen , Ritva Piispanen , Eeva Puro , Inkeri Saarni , Ritva Järvelin Henkilökunta: aluekirjastonjohtaja, 3 kirjastonhoitajaa, 5 kirjastovirkailijaa, kirjastoavustaja, alueen yhteinen kirjastovirkailija. Tietotorin henkilökunta ei sisälly tähän. Huoneiston hyötypinta-ala: 1026,5 m 2 (ilman tietotoria) Toiminta-alue: Kirjaston vaikutusalue on Osmonmäki, Tammela, Tulli, Kalevanharju, Liisankallio, Lappi, Lapinniemi, Petsamo ja osa Järvensivusta. Lisäksi Sampolan kirjasto on lähin kiinteä kirjasto Vuohenojan asukkaille. Sampolan kirjaston toiminta-alueella oli yhteensä asukasta. Perustaminen ja kehitys: Tammelan lainausasema avattiin osuusliike Voiman talossa, Tammelanpuistokatu 27:ssä. Samassa tilassa oli toiminut jo vuodesta 1907 kaupungin 3. sanomalehtilukusali. Vuonna 1929 kirjasto ja lukusali siirrettiin osoitteeseen Ilmarinkatu 12. Jo seuraavana vuonna muutettiin jälleen, Ilmarinkatu 6:een. Näissä Ilmarinkadun tiloissa lainausasema toimi pienin muutoksin vuoteen 1957 saakka. Tammelan koulun lisärakennus valmistui 1957, ja kirjasto sai siitä uudet tilat, osoitteesta Ilmarinkatu 17. Tilaa oli 440 m 2. Ensimmäisessä kerroksessa oli lasten osasto ja toisessa kerroksessa aikuisten osasto ja kaupunginkirjaston musiikkiosasto, joka aloitti toimintansa Tammelassa lokakuussa Vuonna 1965 musiikkiosasto siirtyi pääkirjastoon. Käsikirjastoksi muutetun musiikkiosaston yläpuolelle rakennettiin parvi helpottamaan tilan ahtautta. Vuosina kirjaston tilat remontoitiin. Lehtiosasto siirrettiin alakertaan. Parvi purettiin. Vuonna 1990 Tammelan kirjastolle suunniteltiin uusia tiloja entisestä Teknillisen museon rakennuksesta. Hanke peruuntui laman myötä. Kirjastolle valmistuivat uudet tilat Sampolan sisäpihalle rakennettuun uudisrakennukseen. Tilat suunnitteli Arkkitehtuuritoimisto Matti Silvennoinen Oy. Kirjasto avattiin uusissa tiloissa Muuton yhteydessä kirjaston nimi muuttui kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan päätöksellä Tammelan kirjastosta Sampolan kirjastoksi. Kirjastoon tuli myös Tampereen ensimmäinen tietotori. Rakennuksen vihkiäiset olivat Tietotorin tiedot ovat jäljempänä kirjaston tietoyhteiskuntapalveluiden yhteydessä. 21

24 Sampolan kirjaston käyttö Vuosi Käynnit Kokonaislainaus

25 Eteläinen alue HÄRMÄLÄN KIRJASTO Nuolialantie TAMPERE p kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/haermaelae/ Kirjastonjohtaja Tuulia Kappas Entiset vastuuhenkilöt: Lauri Lax 1923, Hilja Stolt , Heikki Salminen , Sanni Mäkinen , Varma Huhtinen , Seija Salomaa , Vappu Pölkkynen , Eeva Puro , Torsti Laurikainen , Tauno Pirtola Henkilökunta: kirjastonjohtaja, 2 kirjastovirkailijaa Huoneiston hyötypinta-ala: 252 m 2. Toiminta-alue: Härmälä, Rantaperkiö ja Hatanpää, asukasta ( ). Perustaminen ja kehitys: Härmälän sivukirjasto aloitti toimintansa Rantaperkiön siirtokirjastoasemana Huoneisto sijaitsi aluksi Rantaperkiön työväentalossa käsittäen näyttämöllä olevan pienen maskeeraushuoneen ja oli avoinna vain kerran viikossa. Vuonna 1928 kirjasto sijoitettiin alakerran sanomalehtilukusalin yhteyteen ja sai lisätiloikseen myöhemmin työväentalon tupakkahuoneen. Vuonna 1953 kirjasto muutti Härmälän uuteen kansakoulurakennukseen, jolloin sen nimi muutettiin Härmälän sivukirjastoksi. Härmälän sivukirjasto peruskorjattiin ja kalustettiin uudelleen Henkilökunnan ruokailu- ja työtila maalattiin sekä keittiövarustus ja valaistus uusittiin

26 Härmälän kirjaston käyttö Vuosi Käynnit Kokonaislainaus

27 Eteläinen alue KOIVISTONKYLÄN KIRJASTO Lehvänkatu TAMPERE p kirjasto.koivistonkyla@tampere.fi kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/koivistonkylae/ Kirjastonjohtaja Riitta Uusimaa Entiset vastuuhenkilöt: Hilja Sormas 1947, Kaisa Salonen , vuosina hoidettiin pääkirjastosta, Terttu Rautiainen , Anneli Jylhäsaari , Ritva Rieppo 1969, Marja Makkonen , Maija-Liisa Tsokkinen Henkilökunta: kirjastonjohtaja, kirjastovirkailija Huoneiston hyötypinta-ala: 237m 2 Toiminta-alue: Koivistonkylä, Nirva, Taatala, Veisu, Korkinmäki, Vihioja, Rautaharkko, Lahdesjärvi ja osa Hallilasta Perustaminen ja kehitys: Koivistonkylän kirjaston edelläkävijä oli Messukylän kantakirjastoon kuulunut 1913 perustettu Hatanpään piirikirjasto. Hatanpään Tampereeseen liittämisen jälkeen 1920 Hatanpään piirikirjastosta muodostettiin Koiviston piirikirjasto ja Messukylän Tampereeseen yhdistämisen jälkeen 1947 piirikirjastosta Koivistonkylän sivukirjasto. Kirjasto toimi ensin Koivistonkylän kansakoulun opettajainhuoneessa ja myöhemmin koulun alakerran saunakamarissa. Vuonna 1958 kirjasto muutti Viljapellontie 10:een vuokratiloihin, joihin 1962 saatiin lisätilaa. Vuonna 1986 kirjasto pääsi muuttamaan uusiin tiloihin Koiviston koulun lisärakennukseen osoitteeseen Lehvänkatu 9. Lisärakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Olavi Suvitie Ky ja kirjaston sisustussuunnitelman on laatinut sisustusarkkitehti Reijo Ojanen talonrakennusvirastosta. Lisärakennuksessa on kirjaston ja koulun tilojen lisäksi nuorisotilat ja hammashoitola sekä päiväkodin tiloja. Vuonna 2006 kirjaston palvelutiski uusittiin ja henkilökunnan työtila kalustettiin uudelleen. 25

28 Koivistonkylän kirjaston käyttö Vuosi Käynnit Kokonaislainaus

29 Eteläinen alue NEKALAN KIRJASTO Lounaantie TAMPERE p kirjasto.nekala@tampere.fi kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/nekala/ Kirjastonjohtaja Ritva Kauppinen Entiset vastuuhenkilöt: Soile Kaukovalta , Pirkko Pennanen , kirjastonjohtaja Marketta Könönen Henkilökunta: kirjastovirkailija Huoneiston hyötypinta-ala: 264 m 2 Toiminta-alue: Nekala, Viinikka, Jokipohja, Muotiala ja osa Järvensivusta Perustaminen ja kehitys: Nekalan sivukirjasto perustettiin vuonna 1951 Nekalan kansakoulun uuteen lisärakennukseen, jonka pohjakerroksesta se sai yhden huoneen. Kirjasto oli tarkoitettu lasten kirjastoksi. Kirjastolle saneerattiin Nekalan koulun 2. kerrokseen uudet tilat Kirjasto sai käyttöönsä 224 hm 2 luokka- ja käytävätilaa. Sisustussuunnittelijat olivat sisustusarkkitehti Reijo Ojanen ja arkkit.yo. Ritva Tiihonen-Anttila Tampereen kaupungin talonrakennusvirastosta. Nekalan koulun peruskorjauksen yhteydessä vuosina kirjasto pääsi siirtymään pihatasoon entisten kirjastotilojen alapuolelle. Kirjasto avattiin uusissa tiloissa Tilat suunnitteli arkkitehti Esa Niva, Arkkitehdit A3 Oy, ja kirjaston sisustuksen suunnitteli sisustusarkkitehti Kristiina Mäkelä, KM Interiors Oy. 27

30 Nekalan kirjaston käyttö Vuosi Käynnit Kokonaislainaus * * * * * Nekalan kirjasto oli suljettuna rakennuksen peruskorjauksen takia. 28

31 Eteläinen alue PELTOLAMMIN KIRJASTO Säästäjänkatu TAMPERE p kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/peltolammi/ Kirjastonjohtaja Ritva Kauppinen Entinen vastuuhenkilö: Irene Niemelä Henkilökunta: kirjastonjohtaja, kirjastovirkailija (50 % työajasta) Huoneiston hyötypinta-ala: 211 m 2 Toiminta-alue: Peltolammi, Multisilta, Lakalaiva ja Sarankulma, asukasta ( ). Perustaminen ja kehitys: Peltolammin kirjaston perustaminen oli vireillä pitkään. Hanke oli tarkoitus toteuttaa Peltolammin kansakoulun toisen rakennusvaiheen yhteydessä ja myöhemmin Peltolammin yläasteen rakentamisen yhteydessä. Kun yläasteen rakentamisesta luovuttiin, alettiin tutkia muita vaihtoehtoja kirjaston saamiseksi Peltolammin ja Multisillan alueelle. Kun Peltolammin koulun oppilasmäärä väheni, koulu luovutti kirjaston käyttöön kolme luokkahuonetta ja käytävätilaa ensimmäisestä kerroksesta rakennuksen eteläpuolelta. Tilojen saneeraus aloitettiin vuonna 1986 ja Peltolammin kirjasto avattiin yleisölle Rakennustyöt teki Tampereen Rakennus ja Maalaus Oy. Sisustussuunnitelman laati sisustusarkkitehti Reijo Ojanen Tampereen kaupungin talonrakennusvirastosta. 29

32 Peltolammin kirjaston käyttö Vuosi Käynnit Kokonaislainaus

33 LÄNTINEN ALUE Tesoman kirjasto, Lielahden kirjasto Aluekirjastonjohtaja Marjaana Meriläinen LIELAHDEN KIRJASTO Teivaankatu 1, Lielahtikeskus Tampere p kirjasto.tampere.fi/kirjastot-ja-aukiolot/lielahden-kirjasto/ Aluekirjastonjohtaja: Marjaana Meriläinen Edelliset vastuuhenkilöt: Annikki Solala , Alli-Maire Pulkkinen , Tarja Sarapisto , Antero Kyöstiö , Kirsti Vuorinen , Mirjam Kalpio , Päivi Laakkonen , Tarja Ylipää Henkilökunta: aluekirjastonjohtaja, 3 kirjastonhoitajaa, tietopalvelusihteeri, 2 kirjastovirkailijaa. Tietotorin henkilökunta ei sisälly tähän. Huoneiston hyötypinta-ala: 1033 m2 Toiminta-alue: Lielahti, Niemi, Pohtola, Lintulampi, Ryydynpohja ja Hyhky. Lisäksi Lielahden kirjasto on lähin kiinteä kirjasto Lentävänniemen asukkaille sekä osalle Kaarilan ja Lamminpään asukkaita. Perustaminen ja kehitys: Ylöjärven kuntaan kuuluva Lielahden kansakoulukirjasto muutettiin 1929 Ylöjärven kunnan piirikirjastoksi. Lielahti liitettiin vuonna 1950 Tampereen kaupunkiin ja Lielahden kirjastosta tuli kaupunginkirjaston sivukirjasto. Kirjat jäivät kuitenkin Ylöjärven kunnankirjastolle. Lielahden sivukirjasto avattiin kirjakokoelmaltaan täysin uusittuna Lielahden kansakoulun opettajarakennuksen alakerrassa helmikuussa Vuonna 1957 kirjasto siirtyi saman rakennuksen yläkertaan, josta se sai käyttönsä kaksi huonetta. Entinen huone jäi varastoksi. Kirjastoa laajennettiin Lielahden sivukirjasto paloi ja avattiin kalustukseltaan ja kirjavaroiltaan uusittuna. Lielahden sivukirjaston toiminta päättyi ja kirjakokoelma siirrettiin välisenä aikana uuteen Lentävänniemen sivukirjastoon, joka aloitti toimintansa Lentävänniemen koulun yhteydessä Kirjaston suunnitteli Arkkitehtitoimisto Olavi Suvitie ja Taito Uusitalo. Sisustussuunnittelijana toimi sisustusarkkitehti Reijo Ojanen Tampereen kaupungin talonrakennusvirastosta. Koulun tiloihin kuuluva käsikirjastotila oli koulun ja kirjaston yhteiskäytössä. Aamupäivisin ennen kirjaston avaamista käsikirjasto toimi oppilaiden ryhmätyöskentelytilana. Kirjaston aukioloaikoina se palveli yleisen kirjaston käyttäjiä käsikirjastona ja lehtienlukupaikkana. Kun Lielahteen valmistui vuonna 2014 uusi palvelurakennus, Lielahtikeskus, Lentävänniemen kirjaston henkilökunta ja kokoelmat siirtyivät uusiin tiloihin. Kirjasto nimettiin toistamiseen Lielahden kirjastoksi. Kirjastolla on vuokratilat Lielahtikeskuksen ylimmässä kerroksessa, jossa on myös kaupungin muita toimijoita. Arkkitehtitoimisto A3 suunnitteli rakennuksen (arkkitehdit Esa Niva, Vesa Niva ja Marko Kormu). Kirjaston sisustussuunnittelusta vastasi arkkitehti Marjo Kreku. Kirjasto avattiin kaupunkilaisten käyttöön

34 Lielahden kirjaston käyttö 2014 Vuosi Käynnit Kokonaislainaus

35 Läntinen alue TESOMAN KIRJASTO Kohmankaari TAMPERE p kirjasto.tesoma@tampere.fi kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/tesoma/ Kirjastonjohtaja Tarja Ylipää Entiset vastuuhenkilöt: Irma Salmi , Antero Kyöstiö , Sirkka Vuori , Leena Neva , Taina Saarikko , Kalervo Koivu , Terttu Rautiainen , Paula Rautaharkko Henkilökunta: kirjastonjohtaja, 3 kirjastonhoitajaa, 3 kirjastovirkailijaa Huoneiston hyötypinta-ala: 599m 2 Toiminta-alue: Kirjaston vaikutusalue on Tesomajärvi, Ristimäki, Tohloppi, Rahola, Epilänharju, Lamminpää sekä osat Epilästä, Ikurista, Haukiluomasta, Lamminpäästä ja Kaarilasta.. Lisäksi Tesoman kirjasto on lähin kiinteä kirjasto Villilän, Kalkun ja Myllypuron asukkaille sekä osalle Epilän, Ikurin, Haukiluoman, Lamminpään ja Kaarilan asukkaita. Perustaminen ja kehitys: Tesoman kirjasto muodostettiin 1979 yhdistämällä Raholan koululla toiminut Raholan sivukirjasto ja Tesomajärven koululla toiminut Tesoman sivukirjasto. Molempien kirjastojen kirjakokoelmat ja henkilökunta siirrettiin uuteen Tesoman sivukirjastoon. Tesoman koululla toiminut sivukirjasto oli avattu Kirjastona oli 40 m 2 :n luokkahuone, joka oli myös koulun käytössä. Toiminta päättyi Vuosina Tesoman kirjasto toimi vuokrakiinteistössä, joka oli kirjastokäyttöön kunnostettu entinen liikehuoneisto, hyötypinta-alaltaan 517 m 2. Näistä tiloista jouduttiin luopumaan tammikuussa 1989 kiinteistön vaihdettua omistajaa. Koska uuden kirjaston rakentamisen aloitus lykkääntyi, jouduttiin kirjasto sijoittamaan väliaikaisiin vuokratiloihin samaan kiinteistöön, jossa aikaisemmatkin vuokratilat olivat. Kirjastolle rakennettiin omat tilat kiinteistöön, jossa toimii myös Tesoman nuorisokeskus. Kiinteistön suunnitteli ja sisustussuunnitelman laati kaupunginarkkitehti Jukka Hagman Tampereen kaupungin talonrakennusvirastosta. Kirjasto avattiin uusissa tiloissa

36 Tesoman kirjaston käyttö Vuosi Käynnit Kokonaislainaus

37 KIRJASTON KOTI- JA LAITOSPALVELUT Pirkankatu 2 E (käynti Puutarhakadun puolelta) Tampere p tai (03) kotijalaitos@tampere.fi kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/kirjaston-koti-ja-laitospalvelut/ Kirjaston koti- ja laitospalvelun toiminta on kohderyhmäpalvelua, jolla huolehditaan niiden tamperelaisten kirjastopalveluista, jotka eivät sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi voi itse asioida kirjastossa. Kirjastoaineistoa toimitetaan asiakkaiden toiveiden mukaisesti kotiin yksityisasiakkaille, erilaisille laitoksille ja yhteisöille, palvelutalojen ja vanhainkotien asukkaille sekä sairaaloiden potilaille. Viidessä laitoskirjastossa on lisäksi kirjastotilat ja pääosin itsepalvelulainaukseen perustuvat kokoelmat. Osastonjohtaja Riitta-Liisa Kivi Entiset osastonjohtajat: Leena Salo , Pirkko Pennanen Henkilökunta: osastonjohtaja, erikoiskirjastonhoitaja, kirjastonhoitaja, 5 tietopalvelusihteeriä Henkilökunnan työaika jakaantuu koti- ja yhteisöpalveluiden ja viiden laitoskirjaston kesken. Kukin on vuorollaan vastuussa yhdestä laitoskirjastosta 3 kk:n ajan. Aineisto: Koti- ja laitospalvelun aineistokokoelma on ns. kelluva. Suurin osa aineistosta hankitaan Koti- ja laitospalveluosastolle (60), mutta myös viiteen laitoskirjastoon hankitaan omia kokoelmia (62-66). Kokoelmat koostuvat kirjoista, nuoteista, lehdistä, äänikirjoista, musiikki- ja kuvatallenteista. Laitoskirjastoissa lainataan myös c- kasettinauhureita äänikirjojen kuuntelijoille. Näkövammaisten ja lukemisesteisten Celiakirjaston kanssa tehdään yhteistyötä. Palvelut tuottaa kuusi eri toimipistettä: Kirjaston koti- ja laitospalvelut (60) Pirkankatu Tampere p Kirjaston koti- ja laitospalvelut takaavat tasa-arvoiset kirjastopalvelut niille kuntalaisille, joiden terveydentila estää tavallisen kirjaston käyttämisen. Henkilökunta pitää yhteyttä kotipalvelu- ja yhteisöasiakkaisiinsa puhelimitse. Aineiston kuljetuksista huolehtii kuljetusliike. Vuonna 2009 kotipalvelun piirissä oli 119 henkilöä ja 44 erilaista yhteisöä ja laitosta: vanhainkoteja, palvelukoteja, päiväkeskuksia, ryhmäkoteja ym. Yksikkö toteuttaa myös erilaisia ohjelmapalveluita omille kohderyhmilleen. Huoneiston pinta-ala: 299 m 2 Perustaminen ja kehitys: Kirjaston laitospalvelut siirrettiin kaupunginkirjaston muista toimipisteistä laitoskirjastolle vuonna 1971, toimintaa oli sitä ennen ollut jo n. 10 vuotta. Kirjaston kotipalvelu aloitettiin kokeiluna vuonna

38 Hatanpään sairaalan kahvilakirjasto (62) Hatanpäänkatu 24 (1. krs, pääaula) Tampere p Osastopalveluita annetaan sekä Hatanpään kantasairaalalle että puistosairaalalle. Huoneiston pinta-ala: 55 m2 Perustaminen ja kehitys: Kirjasto perustettiin vuonna 1965 ja se sijaitsi Hatanpään psykiatrisen osastoryhmän tiloissa. Vuonna 1984 kirjasto muutti Hatanpään kantasairaalan A-portaan 6. kerrokseen. Vuodesta 1990 lähtien psykiatrisen yksikön kirjastopalvelut on hoidettu kantasairaalasta käsin, samoin kuin vuonna 2003 perustetun geriatrisen yksikön kirjastopalvelut. Geriatristen ja psykogeriatristen yksiköiden yhteisnimi on Hatanpään puistosairaala. Kesäkuussa 2008 potilaskirjasto sai uudet tilat kantasairaalan 1. kerroksesta kahvion vierestä. Uudeksi nimeksi tuli Hatanpään sairaalan kahvilakirjasto. Kirjasto on avoin kaikille. Koukkuniemen vanhainkodin kirjasto (63) Rauhaniementie Tampere Koukkuniemi, Koivula, K-kerros p Kirjasto on aina avoinna (itsepalvelu). Osastokokoelmia ja kotipalvelua asukkaille. Huoneiston pinta-ala: 157,5 m2. Perustaminen ja kehitys: Laitoskirjastotyö alkoi Tampereella vuonna 1959, jolloin Koukkuniemen kunnalliskodin ja Kaupin keuhkotautisairaalan kirjastot siirtyivät kaupunginkirjastolle. Koukkuniemen pieni kirjastotila sijaitsi Jukolassa. Vuonna 1989 kirjasto sai uudet tilat Koivulan pohjakerroksesta. Kirjaston nimi on muuttunut Koukkuniemen kunnalliskodin kirjastosta Koukkuniemen vanhainkodin kirjastoksi. Kaupin sairaalan potilaskirjasto (64) Parantolankatu Tampere (sairaalan 1. kerros) p Kirjasto on aina avoinna (itsepalvelu). Osastokiertoja ja -kokoelmia. Lainausoikeus on myös sairaalan ympärillä olevien palvelutalojen ja Veljeskodin asukkailla. Huoneiston pinta-ala: 26,5m2 Perustaminen ja kehitys: Kaupin keuhkotautisairaalan kirjasto siirtyi kaupunginkirjastolle vuonna Tuberkuloosin vähitellen vähennyttyä Kaupin parantolan toiminta asteittain päättyi ja laitos muutettiin vanhustensairaalaksi nimeltään Marjatan osastoryhmän Kaupin osasto ja myöhemmin Kaupin sairaalaksi ja kirjasto vastaavasti Kaupin sairaalan potilaskirjastoksi. Kirjastotila sairaalan pohjakerrokseen saatiin vuonna Uusiin tiloihin sairaalan 1. kerrokseen muutettiin vuonna

39 Pispan palvelukeskuksen kirjasto (65) Simolankatu Tampere p Kirjasto on avoinna palvelukeskuksen aukioloaikana (itsepalvelu) ja lainausoikeus on palvelukeskuskortin haltijoilla. Perustaminen ja kehitys: Kirjasto perustettiin vuonna Kirjaston hoidosta vastasi aluksi pääkirjaston aikuisten osasto, mutta vuoden 1993 alusta kirjasto siirrettiin laitoskirjastoihin. Palvelukeskuksessa toimii myös päiväkeskus. Tammelan palvelukeskuksen kirjasto (66) Itsenäisyydenkatu 21 B Tampere p Kirjasto on avoinna palvelukeskuksen aukioloaikana (itsepalvelu) ja lainausoikeus on palvelukeskuskortin haltijoilla. Perustaminen ja kehitys: Kirjasto perustettiin palvelukeskuksen valmistuttua vuonna Palvelukeskuksessa toimii lisäksi 3 päiväkeskusta. KOTI- JA LAITOSPALVELUIDEN TILASTOT YHTEENSÄ Vuosi Kokoelmat Käynnit Kokonaislainaus

40 KIRJASTON TIETOYHTEISKUNTAPALVELUT Sampolan tietotori, Hervannan tietotori, Lielahden tietotori Palvelupäällikkö Pertti Rasi (2014-) Tietotorit tarjoavat asiakkaidensa käyttöön tietokoneita. Tietotorien henkilökunta opastaa tietokoneen, sähköpostin ja internetin käytössä. Tietotoreilla järjestetään maksuttomia tietokoneen käytön peruskursseja sekä teemakursseja erilaisista aiheista. Ryhmät ja yhdistykset voivat varata opetustiloja omaan käyttöönsä. SAMPOLAN KIRJASTON TIETOTORI Käyntiosoite: Sammonkatu 2, Sampola Postiosoite: PL 59, TAMPERE p kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/tietotorit/ Palvelupäällikkö Perttu Rasi Entiset vastuuhenkilöt: informaatikko Anu Hakari , palvelupäällikkö Marjaana Meriläinen Henkilökunta: palvelupäällikkö, 3 mediasihteeriä Huoneiston hyötypinta-ala: 78 m 2 Toiminta-alue: Sampolan kirjaston ja tietotorin vaikutusalue on Osmonmäki, Tammela, Tulli, Kalevanharju, Liisankallio, Lappi, Lapinniemi, Petsamo ja osa Järvensivusta Toistaiseksi ainoana keskustan alueella toimivana tietotorina Sampolan tietotori palvelee kaupungin koko väestöä. Perustaminen ja kehitys: Tampereen ensimmäinen tietotori avattiin uudessa Sampolan kirjastossa Netti-Nyssen toiminnasta saatujen myönteisten kokemusten perusteella. Tietotorilla on asiakkaiden käytettävissä 20 tietokonetta oheislaitteineen. Tietotori on jaettavissa lasiseinällä kahteen osaan. Yhdessä tietokoneessa on lukiongelmaisten käyttöön tarkoitettuja ohjelmia. Sampolan kirjaston ja tietotorin tilat suunnitteli Arkkitehtuuritoimisto Matti Silvennoinen Oy. 38