PORILAINEN. Heinäkuu

Transkriptio

1 PORILAINEN Heinäkuu

2

3 Heinäkuu Valmiusjoukon varusmiehet Latviassa...? SISÄLTÖ Pääkirjoitus... 4 Valmiusjoukon koulutus huipentuu kansainvälisessä harjoituksessa... 6 Puolustuskykymme paranee... 9 Porin prikaatin kranaatinheitinkomppania kansainvälisessä syynissä Armeijan leivissä Rion olympialaisiin Ristomatti Hakolalle tunnustusta sotilashiihdosta Vanha Porilainen Suomi osallistuu Irakin koulutusoperaatioon Rauhanturvaamisen suosio on pysynyt tasaisena Seitsemän väärää uskomusta Puolustusvoimien Eläinklinikasta Elokuussa valalle Poriin Porin prikaati Jukolan viestin tukena Suunnistus - jokaiselle taistelijalle tärkeä taito Varusmiestoimikunta varusmiehen asialla Lippujuhlapäivänä 4.6. ylennetyt ja kunniamerkein palkitut Harjulintu-laavun kelot tuotiin Savukoskelta Viherhiukkaset Sotku liikkeellä Killan sivut Aliupseerikurssien kronikat PORILAINEN Toimitus SÄKYLÄ viestinta.porpr@mil.fi JULKAISIJA Porin prikaati ja Porin prikaatin kilta ry. JOHTOKUNTA Puheenjohtaja eversti Arto-Pekka Nurminen Varapuheenjohtaja varatuomari Timo Mäki Jäsenet: everstiluutnantti Tommi Haapala pankinjohtaja Eino Järvinen PÄÄTOIMITTAJA everstiluutnantti Tommi Haapala puh (vaihde) TOIMITUSSIHTEERI FM Markus Malila puh markus.malila@mil.fi TOIMITTAJAT Merja Hämäläinen puh Viestimies Aura Sainio AVUSTAJAT Esa-Pekka Avela puh Kari Nummila puh Asko Tanhuanpää puh Samuli Vahteristo puh Seija Heiska puh TAITTO Simo Nummi puh simo.nummi@ mainosnummi.inet.fi OSOITTEENMUUTOKSET auli.pakula@mil.fi puh TALOUDENHOITAJA Eino Järvinen porilainentalous@dnainternet.net puh PANKKI FI FI KIRJAPAINO Painorauma Oy PORILAINEN Kansi: Moottoripyörätiedustelija lähdössä tehtävään Latvian Adazissa. Kuva: Samuli Haapala. 3

4 Hyvät porilaislehden lukijat Eversti Janne Jaakkola (vas.) luovutti Porin prikaatin esikuntapäällikön tehtävät everstiluutnantti Tommi Haapalalle kesäkuun alussa. Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt etenkin Ukrainan kriisin seurauksena. Toimintaympäristössämme tapahtuneet muutokset edellyttävätkin yhteiskunnalta uudenlaista näkökulmaa varautumiseen ja valmiuteen. Haasteet eivät ole vain turvallisuuspoliittisella tasolla, vaan niitä riittää myös Puolustusvoimissa käytännön tasolle. Sota on taas Euroopassa. Hybridisodan käsite on noussut vahvasti julkisuuteen. Mietittäessä sodan ja taistelun kuvan muutosta on kuitenkin ehkä korostettava hybridisodankäynnin ja perinteisen voimankäytön yhteyttä. Meille luodaan kuvaa kasvottomasta ja tunnistamattomasta hyökkääjästä, joka toimii voimankäytön määritelmien ulkopuolella, rauhan ja sodan välisellä harmaalla alueella. Hybridisodankäynnin toimenpiteillä ei kuitenkaan välttämättä ole uskottavuutta ilman konventionaalisen sotilaallisen voiman uhkaa. Olemme myös nähneet, että ennakkovaroitusaikaa ei välttämättä ole kuukausista vuosiin. Joukkojen korkea toimintavalmius on saamassa uudenlaisen painoarvon. Valtioneuvoston tiedonannossa hallitusohjelmasta todetaan, että Suomi vähentää osallistumistaan sotilaallisiin rauhanturvaoperaatioihin, keskittyen Suomen kannalta merkityksellisimpiin ja vaikuttavimpiin operaatioihin. Kun asiakirjaa lukee, on ehkä huomattava että kyseessä on nykyisten operaatioiden vahvistettujen kansallisten mandaattien suunnitelmien mukainen päättyminen. Joka tapauksessa näkyvissä oleva tilanne 90 hengen vahvuudesta on kovin erilainen tilanne verrattuna esimerkiksi vuosituhannen vaihteeseen, jolloin ulkona oli parhaimmillaan kolme pataljoonaa. Jos kehitys on edellä esitetyn kaltainen, sillä voi olla vaikutusta osaamiseen ja rekrytointiin, lähtien jo kansainvälisestä valmiusjoukosta. Operaatioiden rinnalla on kuitenkin huomattava tiivistyvä puolustusyhteistyö. On jo pitkään puhuttu Post-ISAF -tilanteesta, jossa ytimenä on operaatiossa saavutetun yhteistoimintakyvyn ylläpito. Tämä tarkoittaa käytännössä harjoituksia. Ukrainan tapahtumat ovat antaneet tälle kehitykselle oman mausteensa, ja onkin todennäköistä että artikla 5 -harjoitukset lisääntyvät. Voimme valita meille soveltuvimmat harjoitukset, mutta 4 harjoitusten luonne tulee vaatimaan ulko- ja turvallisuuspoliittista pohdintaa harjoitusten tilannekehysten vaihtuessa kriisinhallinnasta kollektiiviseen puolustukseen. Oma lukunsa on luonnollisesti yhteistyö Ruotsin kanssa. Kaikki tämä kehitys tapahtuu kuitenkin haastavassa resurssinäkymässä. Porin prikaatille riittää töitä. Rakenteiden ja toimintatapojen uudistukset hallitsivat ajatuksia ja toimintaa vuoden vaihteen kahta puolin, mutta katseet on jo siirretty tulevaisuuteen. Porilaisille on tilausta myös jatkossa, mutta pelkkä koko ei riitä, myös laadun on säilyttävä korkeana. Luovutin esikuntapäällikön ja Porilaislehden päätoimittajan tehtävät 1.6. seuraajalleni, everstiluutnantti Tommi Haapalalle. Tommilla vanhana Porilaisena ja entisenä kriisinhallintajoukon komentajana on hyvä käsitys prikaatista. Toivotan Tommille ja prikaatille menestystä tulevissa haasteissa sekä lehden lukijoille oikein hyvää kesää! Eversti Janne Jaakkola

5 KORKEALAATUISTA KUNTOUTUSTA JO 30 VUOTTA! Meillä Laitilan Terveyskodissa panostetaan myös maistuvaan ruokaan, hyvinvointiin ja ystävälliseen hoitoon. Hyvinvointia osuustoiminnalla Sairaalantie 8, Laitila puh. (02) kolmekymmentä vuotta! vuotta! yli Keittiömestarilaatua s-kanava.fi/satakunta facebook.com/satakunnanosuuskauppa twitter.com/satakunnanok Sinisellä siivellä Säkylässä luonto menee edelle. Koko yhteisö on esimerkiksi sitoutunut alueella viihtyvien harvinaisuuksien, ruususiipisirkan ja harjusinisiiven, suojelemiseen. Mikä on sinun syysi viihtyä? 5

6 SABER STRIKE Lipunnäyttöä ja yhteistä kansainvälistä oppia Valmiusjoukon koulutus huipentuu kansainvälisessä harjoituksessa Teksti: Markus Malila Kuvat: Markus Malila ja Samuli Haapala Porin prikaatissa koulutettavat Suomen kansainvälisen valmiusjoukon varusmiehet osallistuivat kesäkuussa kansainväliseen Yhdysvaltojen johtamaan Saber Strike 15 -yhteistoimintaharjoitukseen Latviassa. Kesäkuiseen harjoitukseen osallistui aikavälillä Suomesta yhteensä noin 100 henkilöä, joista 70 oli varusmiehiä. Saber Strike 15 -harjoitukseen osallistui yhteensä noin 6000 henkilöä 13 maasta. Harjoituksen päätavoitteena oli harjaannuttaa osallistuvia joukkoja toimimaan yhdessä monikansallisessa toimintaympäristössä. Suomalaisten osalta harjoituksen tavoitteena oli kehittää suomalaisten kykyä toimia vaativassa yhteistoimintaoperaatiossa sekä tuottaa valmiusjoukon varusmiehille heidän koulutusvaiheeseensa soveltuva kokemus kansainvälisestä yhteistoiminnasta. Saber Strike 15 -harjoitukseen osallistuminen oli Puolustusvoimien kansainvälisen toiminnan vuosisuunnitelman mukaista maavoimien harjoitustoimintaa. Saber Strike -harjoitus edeltäjineen on Baltian maissa vuorovuosin järjestettävä harjoitus. Suomi on osallistunut Saber Strike -harjoitukseen myös aiemmin vuosina 2013 ja 2014 sekä aiemmin vastaavanlaisiin harjoituksiin esimerkiksi Norjassa. Ukrainan kriisistä käynnistyneen kansainvälisen turvallisuuspoliittisen tilanteen jännittymisen myötä mielenkiinto kansainvälisiä harjoituksia kohtaan on kasvanut. Saber Strike 15 -harjoituksessa vieraillut Maavoimien komentaja muistuttaa, että harjoittelulle on kuitenkin todettu tarve jo aiemmin: - Kansainvälinen kiinnostus Saber Strike harjoitusta kohtaan on ollut mittavaa harjoituksen ajankohdan ja val- 6

7 litsevan poliittisen tilanteen johdosta, kenraaliluutnantti Seppo Toivonen sanoo. - Se ei kuitenkaan ole muuttanut Suomen harjoitustavoitteita tähän harjoitukseen liittyen, vaan osallistumme harjoitukseen edelleen puhtaasti koulutuksellisista syistä ja riippumatta esimerkiksi Ukrainan tilanteesta. Kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa Puolustusvoimien henkilökunnan, reserviläisten sekä varusmiesten harjaantumisen kriisinhallinnan tehtävissä Puolustusvoimien kolmannen päätehtävän mukaisesti KV -harjoitus jokaiselle valmiusjoukon saapumiserälle Suomen kansainvälisen valmiusjoukon saapumiserien koulutukseen pyritään jokaisessa saapumiserässä sisällyttämään yksi kansainvälinen harjoitus. Koulutuksen suunnittelussa ajatuksena on, että monikansallisissa operaatioissa tarvittavia taitoja harjoitellaan ensin kotimaassa, minkä jälkeen koulutusta testataan monikansallisessa harjoituksessa. Kaikki tämä valmistaa valmiusjoukon varusmiehistä yhtä lailla kotimaan puolustuksen terävää kärkeä, kuin myös kriisinhallintatehtävien vaatimukset osaavaa reserviä. Valmiusjoukon varusmiehistä suurin osa on varusmiespalveluksen jälkeen toiminut myös kriisinhallintatehtävissä eri operaatioissa. Saber Strike 15 -harjoituksessa ahkeroineet upseerikokelas Jesse Järvinen ja alikersantti Jere Mäkipaakka arvioivat, että vaadittava osaaminen on liki vuoden kestäneen koulutuksen aikana onnistuttu hankkimaan: - Olemme pystyneet näyttämään täällä, että olemme sillä tasolla, millä pitääkin, Järvinen uskoo. AMOS-karanaatinheitinjärjestelmä sai Latviassa paljon huomiota osakseen. Varusmiehet esittelivät järjestelmää paikalliselle ja kansainväliselle medialle. 7

8 SABER STRIKE Latvialainen kiväärikomppania toimintanäytöksessä Latviassa. Mäkipaakka ja Järvinen ovat Kranaatinheitinkomppanian komentojoukkueen tuliasemaryhmän taistelijoita, joiden tehtävänä on mm. komppanian tuliasemien tiedustelu sekä sen toiminnan suojaaminen ja puolustaminen. Valmiusjoukon varusmiehet on alusta asti opetettu toimimaan kansainvälisesti yhteensopivilla toimintatavoilla. Koulutukseen on kuulunut mm. englanninkielisen radioliikenteen opettelua, yhteistoimintaa helikoptereiden kanssa sekä lääkintäevakuointien toteutusta. Kansainväliset käytänteet näihin ovat tulleet koulutukseen palkatun henkilökunnan kansainvälisten operaatioiden kokemuksen myötä. Varusmiesten sopeutumista Saber Strike 15 -harjoitukseen auttoivat myös paikalliset maasto-olosuhteet. Harjoituksen taistelut käydään Latviassa Adazin harjoitusalueella, noin 25 kilometriä Riikasta etelään. Harjoitusalue on Niinisalosta ja Säkylästäkin tuttua kangasmetsää. - Maasto muistuttaa Suomea, Järvinen vahvistaa. Harjoituksessa varusmiehet ovat saaneet käytännönläheistä oppia monikansallisesta yhteistyöstä. Muun muassa kielimuurin voittaminen ja erilaisten kansallisten toimintatapojen yhteensovittaminen tuovat omat lisänsä yhteistyöhön. Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivonen (oik.) ja Viron asevoimien komentaja kenraaliluutnantti Riho Terras vierailivat harjoituksessa. 8

9 Puolustuskykymme paranee vaativissa harjoituksissa Suomesta kansainvälisiin harjoituksiin osallistuvien joukkojen, esikuntaosien ja muiden suorituskykyjen osaaminen on nostettu Nato-maiden asevoimien tasolle. Tämä, jos mikä lisää puolustuksemme uskottavuutta ja nostaa ennalta ehkäisevää kynnystä. Tässä parin vuosikymmenen mittaisessa urakassa olemme saaneet merkittävästi tukea Nato-maiden asevoimilta, Ruotsia unohtamatta. On ollut paljon nopeampaa ja helpompaa, mutta myös edullisempaa kopioida operaatioissa testatut ratkaisut soveltuvin osin kansalliseen puolustukseen kuin keksiä ja kehittää niitä yksin. Tehokasta, mutta myös edullista. Puolustuskykymme laadullinen parantaminen edellyttää jatkossakin vaativia harjoituksia. EU ei järjestä joukkojen harjoituksia, joten parhaan harjoitusympäristön tarjoavat Naton nopean toiminnan joukot (NRF). Kustannustehokkuus on silmiinpistävää, sillä vaativien harjoituksen suunnittelu- ja järjestämiskustannukset lankeavat Nato-maiden kontolle. Yhteispohjoismaisissa rajat ylittävissä harjoituksissa kustannukset jaetaan osallistuvien kesken (cross-/over-boarder) sen sijaan, että rakentaisimme harjoitukset yksin. Erityisen tuloksekas yhteistoimintamuoto ovat vuosittaiset suorituskyvyn arviointitapahtumat (OCC E&F). Esimerkiksi 2014 toteutettiin arvioinnit raivaajaosastolle, helikopteriosastolle ja jääkäripataljoonan esikunnalle, esikunta- ja viestikomppanialle, henkilö- tiedustelujoukkueelle ja tukikomppanialle sekä rannikkojääkärikomppanialle. Uusinta-arviointi tehtiin maavoimien suojeluosastolle. Porin prikaati on ollut etulinjassa tässä yhteistyössä alusta alkaen. Tulokset ovat nähtävissä päivittäisessä koulutuksessa Huovinrinteellä ja harjoituksissa. ISAF -operaation päätyttyä 2014 Nato tarvitsi aiempaa vahvemman harjoitusohjelman, jolla varmistetaan Afganistanissa saavutettu kyky laajoihin monikansallisiin operaatioihin. Syksyllä 2014 Nato ryhmitti kumppanimaat osallistumistason mukaan, jolloin viidelle kehittyneimmälle (kärjessä Suomi ja Ruotsi) tarjottiin lisäoikeuksia ennestään meille tuttujen suunnittelu-, harjoitus- ja arviointityökalujen (PARP, MTEP, OCC jne) käyttöön. Uusiakin alueita on mahdollista kehittää ja testata, esimerkkeinä ulkomaisen avun vastaanotto- ja antokyky tai kyberyhteistyö sekä huoltovarmuus. Koska tämäkään yhteistyö ei ole täydellistä, johtamani työryhmä ( alkaen PIAG, entinen CFI Task Force) tunnistaa nykyisten yhteistyömuotojen epäkohtia ja hakee niihin korjausvaihtoehtoja. Esimerkkinä käytäntöön jo siirtyneestä parannuksesta on kumppanimaan hyväksyminen Naton suurten harjoitusten suunnitteluun ja valmisteluun heti alusta lukien (eli 3 vuotta aiemmin entisen runsaan vuoden sijasta). Työn alla olevia parannuskohteita ovat mm. kumppanimaan joukon liittäminen Naton korkean valmiuden joukkorakenteeseen (NRF täydennysosa), arviointikäytäntöjen joustavoittaminen ja PSE-upseereiden käytettävyyden parantaminen. Naton tarjoamat osallistumismahdollisuudet ovat määrällisesti riittäviä, mutta vaativiin harjoituksiin pääsyä olisi syytä syventää. Saavuttamamme korkea yhteensopivuuden taso Natomaiden joukkojen kanssa ei säily ilman yhteistä harjoittelua. Vaativissa harjoituksissa meille tarjotaan kustannustehokas kehittämisympäristö osaamisemme ja kansallisen puolustuksen suorituskykyjen kehittämiselle. Samalla säilytämme kriisinhallintaosaamisemme. Rahoituksen kiristyessä on keskityttävä oleelliseen, samaan suuntaan ajaa turvallisuusympäristön muutos. Taistelijoidemme onnistumiset ulkomaisen tarkkailun alla lisäävät Suomen kansallisen puolustuksen uskottavuutta välittömästi ja vaikuttavasti. NATON VUOSITARJOUS 2015 (Suomi mukana 2014) Harjoitukset yhteensä (MTEP) Nato-harjoituksia...95 ( - ) - Nato-harjoituksia avoinna kumppaneille (OTP)...52 (15) Nato-maiden harjoituksia (65) Naton koulutustapahtumia avoinna kumppaneille yhteensä... yli 1300 Opetus- ja koulutustapahtumat (ETOC) avoinna kumppaneille (200) Kirjoittaja: prikaatikenraali, valt. lis. Juha Pyykönen Puheenjohtaja, Partner Interoperability Advocacy Group, PIAG (entinen NATO CFI Task Force) 9

10 Porin prikaatissa Niinisalossa koulutettava Suomen kansainvälisen valmiusjoukon kranaatinheitinkomppania arvioitiin toukokuun puolivälissä. NATO:n NEL1 -yhteensopivuusarvioinnilla (Nato Evaluation 1). Arviointi järjestettiin valmiusjoukon varusmiesten koulutukseen kuuluvan viimeisen kriisinhallintaharjoituksen yhteydessä Säkylässä. Arviointiharjoituksen ajan komppania tukeutui Huovinrinteellä kriisinhallintatukikohta Camp Mauriin ja suoritti sieltä tehtäviä varuskunta-alueen lähimaastossa. Nyt arvioitu komppania oli ensimmäinen AMOS-kranaatinheitinjärjestelmälle koulutettu joukko Porin prikaatissa. Aiemmin AMOS-järjestelmän joukkoja on kouluttanut pääasiassa Karjalan prikaati. Kranaatinheitinkomppanian päällikkö, kapteeni Mikko Bäckström on ollut tyytyväinen valmiusjoukon varusmiehiin, heidän kouluttajiinsa ja kalustoonsa: - AMOS on järjestelmänä erinomainen ja toimiva. Voisi sanoa, että se on tuonut aselajimme tälle vuosituhannelle, Bäckström kehaisee. - Meillä on tähän tehtävään erittäin motivoitunut ja pätevä varusmiesjoukko, jolle olemme pystyneet antamaan uuden järjestelmän myötä haastavaa ja motivoivaa koulutusta. Varusmiehemme ovat kiitelleet koulutusta, jossa tulee koko ajan uutta opittavaa. Nykyisin kaikki Suomen kansainvälisten valmiusjoukkojen saapumiserien joukot arvioidaan koulutuksen loppuvaiheessa kansainvälisellä arvioinnilla. Arviointeja on tehty kaikille kansainvälisen valmiusjoukon saapumiserille vuodesta 2012 ja eri joukoille satunnaisemmin myös ennen sitä. Arviointiharjoituksen aikana mitattiin muun muassa komppanian osien lääkintä- ja evakuointitaitoja, yhteistoimintaa helikoptereiden kanssa sekä taistelutoimintaa erilaisissa ylläkkötilanteissa. Porin prikaatin kranaatinheitinkomppania kansainvälisessä syynissä Teksti: Markus Malila Kuva: Aura Sainio 10

11 Tekemisen taso on aina korkealla Suomessa Kansainvälisten standardien mukaan tehty arviointi auttaa Porin prikaatia ja Puolustusvoimia joukkojen suorituskyvyn mittaamisessa sekä koulutuksen kehittämisessä. Kansainvälisiä arviointeja suorittavat tavallisesti koulutetut suomalaiset ja kansainväliset arvioitsijat. Tällä kertaa ulkomaalaiset arvioijat tulivat Ranskasta, Saksasta ja Iso-Britanniasta. - Arvioitsijoiden välitön arvio harjoituksen jälkeen oli, että saavutimme yhteensopivuuden, mutta tarkemman eritellyn palautteen saamme vasta parin kuukauden kuluttua. - Keskusteltuani erään arvioitsijan kanssa hän totesi, että Suomeen on aina mukava tulla, kun tekemisen taso on joka kerta korkealla, Bäckström kertaa. Kotimaan harjoitusten jälkeen Kranaatinheitinkomppanian koulutus huipentui kesäkuun alkupuolella Latviassa järjestettyyn kansainväliseen Saber Strike 15 -harjoitukseen. Suomen kansainvälinen valmiusjoukko Suomen kansainvälinen valmiusjoukko (SKVJ) on osa Porin prikaatin joukkotuotantoa ja joukko koulutetaan ensisijaisesti Suomen sotilaalliseen puolustamiseen. Lisäksi koulutettavat saavat erikoiskoulutuksen sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin 347 päivää kestävän varusmiespalveluksen loppupuoliskolla pidettävällä kansainvälisellä jaksolla. Kansainvälisiin valmiusjoukkoihin koulutetaan vapaaehtoisesti koulutukseen hakeneita miehiä ja naisia, jotka sitoutuvat koulutukseen ja joilla on halu toimia varusmiespalveluksen jälkeen kriisinhallintatehtävissä ulkomailla. 11

12 Kuulantyöntäjä Arttu Kangas liikunta-aliupseerin virassa Niinisalossa Kersantin siivekkeiden alla arvomerkkilaatassa oleva miekka erottaa Arttu Kankaan samanikäisistä varusmiehistä. 12

13 Armeijan leivissä Rion olympialaisiin Teksti ja kuvat: Asko Tanhuanpää Suomen tämän hetken ykköskuulantyöntäjä, keväällä himoitun 20 metrin rajan ensimmäisen kerran hallissa puhkaissut Arttu Kangas on ollut toukokuun alusta lähtien Puolustusvoimien palkkalistoilla. 21-vuotias mörssäri työskentelee Porin prikaatin liikunta-aliupseerina kolmen vuoden sopimuksella. - Valehtelisin jos väittäisin, etteikö tämä ole urheilijan unelmahomma. Minun ja samalla vakanssilla työskentelevän hiihtäjä Risto-Matti Hakolan päätehtävä on urheilu ja käytännössä seuraavat olympialaiset. Niitä ajatellen vuosittaisesta työajasta on varattu 160 päivää omalle urheilulle. Sen sisällä ovat niin kansainväliset leirit kuin isot kilpailutkin. - Liikunta-aliupseerit huolehtivat viisihenkisen tiimin osana siitä, että prikaatin liikuntapaikat ovat kunnossa ja jos joku varusmies innostuu, saa varmasti vinkkejä treenaamiseenkin, Kangas selvittää. Liikuntatiimin esimiehenä toimii Porin Prikaatin liikuntavastaava, kapteeni Jussi Alanko. Niinisalossa vastaavana on ylikersantti Henri Pulkkinen. Reservin vänrikki Arttu Kankaalle Niinisalon maisemat ovat tuttuja jo poikavuosilta, sillä hänen isänsä, majuri Jarmo Kangas on työskennellyt varuskunnassa pitkään. Isä-Kangas on toiminut muun muassa Tykistöprikaatin henkilöstöpäällikkönä. - Olen saanut myös mahdollisuuden harjoitella Niinisalon hyvässä kunnossa olevilla suorituspaikoilla ja punttisalilla. Minulla oli kulkulupa alueelle jo ennen kuin tulin tänne töihin, kertoo Kangas. Oman varusmiesaikansa Arttu Kangas vietti Urheilukoulussa Lahdessa, reservin sotilasarvoltaan nykyinen aliupseerikersantti on vänrikki. - Suosittelen urheilukoulua varauksetta kaikille niille nuorille urheilijoille, jotka empivät oman varusmiespalveluksensa kanssa. Missään ei ole sen parempaa mahdollisuutta keskittyä urheilemiseen. Yrjölän tallissa Nuorempana pesäpalloa ja jääkiekkoa pelanneesta Kankaasta koulutti kuulantyöntäjän oma pappa, äidin isä Teuvo Rintee. Vuodesta 2009 valmentajana on ollut lajin kotimainen legenda Matti Yrjölä. - Voin sanoa suoraan, että ilman Mattia en olisi tässä. Hänellä on todella laaja näkemys ja tietotaitoa varmasti enemmän kuin kenelläkään muulla suomalaisella. Sillä ei ole mitään merkitystä, että Matti pakitti ja minä pyörähdän. Arttu Kangas on asettanut kuluvan kesän tulostavoitteekseen 20.45, mikä on sattumoisin myös Pekingin MM-kisojen tulosraja. Kankaanpäässä asuvan kuulantyöntäjän ennätys on Kesällä 2016 lähdetään sitten tavoittelemaan Matin ennätystä Siitä pitää lähteä, että valmennettavan ennätys on sentään parempi kuin valmentajan, virnistää Kangas. Kesän kolme tavoitetta Viime kesänä ensimmäisissä aikuisten arvokisoissa työntäneen Kankaan ykköstähtäin on Rio de Janeiron olympialaisissa 2016, mutta sitä ennen ohjelmassa on vielä kosolti muitakin tavoitteita. Kuluvana kesänä mies aikoo osallistua peräti kolmeen huipputapahtumaan. - Tallinnassa järjestetään heinäkuussa alle 23-vuotiaiden EM-kisat, Pekingin MM-kisat ovat ohjelmassa elokuussa ja syyskuussa lähdetään vielä sotilaiden MM-kisoihin Etelä-Koreaan, Kangas luettelee. - Tallinnaan lähdetään ilman muuta kamppailemaan mitaleista. Siellä sulkeutuu tavallaan myös yksi ympyrä, sillä samassa paikassa järjestettiin 23-vuotiaiden EM-kisat myös vuonna Vuotta aikaisemmin olin tehnyt ensimmäisen ulkomaanreissuni nuorten olympialaisiin Singaporeen. Muutakin kuin kuulantyöntöä Ennen Rion olympialaisia Arttu Kangas sanoo panostavansa erityisesti voiman, nopeuden ja räjähtävyyden hankintaan. - Tekniikka, työntö ja suorittaminen alkavat olla jo sillä tasolla kuin pitääkin, 13

14 Niinisalon urheilu- ja liikuntapaikat ovat huippukunnossa. Urheilukentällä on samanlainen mondo-pinnoite kuin Oslon Bisletillä, mutta heittopaikat sieltä ikävä kyllä puuttuvat. mutta muita ominaisuuksia on vielä varaa parantaa. Mikään ei tule kuitenkaan hetkessä, vaan kärsivällisesti ja ajan kanssa. Aikaa tarvitaan myös massan kasvattamiseen, sillä rintamalla tavoitteena on 115 kiloa tiukkaa lihaa, 187-senttinen ja nyt 108-kiloinen Kangas ynnää. Kangas sanoo empimättä, että työpaikan saaminen kahden totaalisesti urheilulle annetun vuoden jälkeen on tervetullut asia. - Uskon, että nykyinen tilanne palvelee urheilua paljon paremmin. Nyt ajatukset ovat välillä muuallakin kuin pelkässä kuulantyönnössä. Urheilijallekin on tärkeää, että ympärillä on muitakin kuin vain urheilijoita, hän miettii. Urheilusta nuoren miehen ajatukset vie pois myös tyttöystävä, itse moukarinheittoa ja painonnostoa harrastava Taru Turkia. Arttu Kangas suostui antamaan valokuvaajan toivomuksesta työntönäytöksen työasussaan. 20 metrin kerho Kerhon jäsenet ja ensimmäinen 20 metrin ylitys: Seppo Simola... 20,15 ( ) Matti Yrjölä... 20,02 ( ) Bo Grahn... 20,09 ( ) Reijo Ståhlberg... 20,38 (26,7,1973) Markku Tuokko... 20,03 ( ) Aulis Akonniemi.. 20,12 ( ) Janne Ronkainen.. 20,02 ( ) Jari Kuoppa... 20,17 ( ) Kari Töyrylä... 20,05 ( ) Markus Koistinen. 20,31 ( ) Mika Halvari... 20,08 ( ) Arsi Harju... 20,16 ( ) Timo Aaltonen... 20,12 ( ) Jani Illikainen... 20,43 ( ) Ville Tiisanoja... 20,06 ( ) Tepa Reinikainen... 20,01 ( ) Jarkko Haukijärvi... 20,20 ( ) Conny Karlsson... 20,45 ( ) Robert Häggblom... 20,13 ( ) Mika Vasara... 20,04 ( ) Arttu Kangas... 20,09 ( ) 14

15 Ristomatti Hakolalle tunnustusta sotilashiihdosta Eversti Arto-Pekka Nurminen onnitteli Ristomatti Hakolaa saavutuksista Porilaisritin kera. Torstaina Niinisalon sotilaskodissa järjestettiin Porin prikaatin kauden hiihtovalmennettavien kahvitilaisuus. Tilaisuudessa palkittiin Sotilaiden hiihdon Suomen mestaruuskisoihin 2015 osallistuneita valmennettavia. Niinisalon liikuntakasvatusaliupseeri, kersantti Ristomatti Hakola palkittiin prikaatin komentajan toimesta Porilaisristillä. Sitä mä oon ihmetelly aina, että kuka mut on hiihtään laittanut. Isä on joskus vieny ja sillä tiellä vielä ollaan. Mä oon vähä tämmönen kaikkiruokainen urheilija ja rakastan urheilua, erityisesti pallopelejä. Niitä tulee talvisin melko vähän vaan harrastettua, kun hiihto vie runsaasti aikaa, kertoo Hakola. Hakola onkin selvästi oikealla tiellä lajivalintojen suhteen, sillä hän on kunnostautunut hiihdossa niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla erityisen hyvin. Hiihtäjä on muun muassa kaikkien aikojen nuorin 50 km miesten FIS-kisan voittaja maailmassa. Hakola kertoo, että hiihtoa tehdään nyt kuitenkin niin ammattimaisesti, ettei pallopeleilläkään viitsi niin sanotusti keulia liikaa. Varusmiespalvelus urheilijana Hakola kertoo monien urheilijoiden olleen sitä mieltä, että varusmiespalvelusaika olisi huono vuosi kilpaurheilun kannalta. Hänelle se oli kuitenkin ensimmäinen todella hyvä vuosi. Hakola voitti kaksi nuorten suomenmestaruutta varusmiesvuotenaan ja kertoo kehityksen jatkuneen siitä ylöspäin askel askeleelta. Hän sanookin, että varusmiesajasta se lähti. Hakolalle palvelusaika oli askel säännöllisempään elämään, kun herättiin ja syötiin säännöllisesti. Varusmiespalveluksen rytmi on niin säännöllinen, että kyllä se monelle urheilijalle tekee ihan hyvää, Hakola toteaa. Kehityksen tahti on mars mars Hakola kertoo ettei sotilashiihto eroa juurikaan tavallisesta hiihdosta, hän valmistautuu kilpailuihin samalla lailla 15 ja aina haluaa voittaa. Hänelle on tullut viime aikoina kuitenkin melko vähän voittoja, sillä hän osallistuu nykyään niin kovatasoisiin kilpailuihin. Esimerkiksi maailmancup voitto ei Hakolan mielestä ole vielä ihan realistista, mutta jos kehitys jatkuu samana kuin tänä vuonna, voi hän vuoden kuluttua olla hyvinkin nopein hiihtäjä siellä. Hän kertoo kuitenkin olevansa tyytyväinen onnistumisiin. 27 sekkaa jäi maailmancupin voitosta tossa Lahdessa, että ku pikkusen kehittyy ja hyvä päivä niin se on mahdollista, Hakola toteaa. Sotilashiihdon suomenmestaruuskilpailuissa on Hakolan mukaan todella kovat vastukset. Siitä huolimatta hän toi kaksi kultamitalia kotiin tämän vuoden kilpailuista. Prikaatin komentaja henkilökohtaisesti kiitti Hakolaa menestyksestä porilaisten väreissä hiihtäen ja ojensi hänelle Porilaisristin. Hakola sanoi ristin pääsevän palkintokaapissa parhaalle paikalle mitalien kanssa.

16 Kärsimätön nuorimies pärjäsi harmaissa hyvin Teksti: Asko Tanhuanpää Kuvat: Jyrki Haran kotialbumi Yleisradion pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Jyrki Hara sanoo muistavansa armeija-aikansa kaikin puolin valoisana jaksona, mutta yksi tekijä Porin prikaatissa vietetystä vuodesta nousee silti ylitse muiden. Nimittäin hyvä henki, joka poikaporukassa vallitsi. - Minulle armeija-ajasta jäivät tosiaankin miellyttävimpinä muistoina mieleen ne nuoret pojat, joiden kanssa elämää yhdessä ihmeteltiin. Meillä oli oikeasti hyvä henki, mikä ei varmastikaan ole mikään itsestäänselvyys, Hara muistaa. - On tietyllä tapaa koskettavaakin ajatella nyt parikymmentä vuotta myöhemmin silloista vuotiaiden po- rukkaa, joka yritti olla aikuisempi, mitä oikeasti olikaan, hän naurahtaa. Odottelu yhdistää armeijaa ja nykytyötä Jyrki Hara, 39, on lähtöjään Huittisten poikia ja 30 kilometrin päässä kotoa sijainnut varuskunta tuntui varusmiesajalle mitä luonnollisimmalta valinnalta. Hara kuitenkin paljastaa, että halusi kutsunnoissa kauemmaksi eli Niinisaloon asti. - Yksi hyvä ystäväni oli menossa tykistöön ja sinne minäkin olisin halunnut. Näin jälkeenpäin voin kuitenkin sanoa, että ei Säkylään joutuminen kovinkaan pitkään jaksanut harmituttaa. Sieltä pääsi ainakin helpommin kotiin viikonloppulomille ja jopa iltavapaita viettämään. - Pärjäsinkin harmaissa suhteellisen hyvin, vaikka olinkin siihen aikaan aika kärsimätön nuorimies. Mieluummin olisin lähtenyt heti maailmalle kuin kuluttanut aikaani armeijassa. Varsinkin turha odottelu turhautti, mutta siihen on saanut tottua tässä toimittajan työssäkin. Jos tänä kesänä ehtisi munkkikahville Porin prikaatissa 11 kuukautta vuosina viettänyt Jyrki Hara on sotilasarvoltaan reservin kersantti. Muis- 16

17 tojen palatessa 20 vuoden taakse hän sanoo nauttineensa erityisesti aliupseerikouluajasta, missä tekeminen tuntui monella tapaa mielekkäämmältä kuin vielä alokkaana. - Sen aikaisista esimiehistä muistan erityisen hyvin AUK:n linjanjohtajana toimineen kapteeni Rami Saaren (nykyinen eversti, Karjalan Prikaatin esikuntapäällikkö) ja kranaatinheitinkomppanian päälliköksi tulleen kapteeni Jouni Lipposen. Mieleen hienona persoonana jäi myös vääpelimme, sotilasmestari Markku Hakanperä. - Sääli sanoa, mutta en ole sen koommin edes käynyt prikaatin porttien sisäpuolella. Tänä kesänä senkin puutteen voisi viimein poistaa. Jos vaikka ajelisi ihan huvikseen munkkikahville vanhoja fiilistelemään, Hara heittää. Reserviläiskirjettä ei koskaan tullut Jyrki Hara sanoo empimättä edustavansa sitä osaa suomalaisista, joiden mielestä yleinen asevelvollisuus on Suomelle sopivin mahdollinen vaihtoehto. - Ymmärrän hyvin sen logiikan, että yleisestä asevelvollisuudesta halutaan pitää kiinni. Se on Suomen kaltaisen maan puolustukselle luonteva ja toimiva selkäranka. - Omaa paikkaani en reservissä ikävä kyllä tiedä, sillä en ole ollut ikinä kertaamassa, eikä reserviläiskirjekään saapunut jostain syystä koskaan lahden tälle puolelle. Pitänee ottaa selvää, mihin se on oikein hukkunut. Tukholma hyvä paikka toimittajalle Jyrki Haran kolmivuotinen kirjeenvaihtajan pesti päättyy tänä kesänä ja edessä on muutto perheen kanssa Tukholmasta Helsinkiin. Syksyllä alkavat taas tutut työt Ylen taloustoimittajana. - Toimittajan työn kannalta Tukholma on ollut hyvä paikka. Ruotsissa, kuten Jyrki Haran kolmen vuoden työkomennus Yleisradion pohjoismaiden kirjeenvaihtajana päättyy tähän kesään, minkä jälkeen Hara palaa taloustoimittajan tehtäviin. 19-vuotias nuorimies, jolle ei vielä kasvanut kunnolla partakaan, tuskastui välillä varusmiesajan odotteluun, mutta pääsääntöisesti muistot armeijasta ovat kuitenkin erittäin valoisia. ylipäätään muissakin pohjoismaissa on avoin yhteiskunta ja niin poliitikkoja kuin virkamiehiäkin on helppo lähestyä. Jos täällä haluaa haastattelun pääministeriltä, niin se varmasti myös järjestyy. - Ruotsissa on myös hyvät vahvat tiedotusvälineet, joista on ollut hyötyä minulle itsellenikin. Eikä unohtaa sovi myöskään turvallisuusnäkökulmaa. Pohjoismaat ovat toimittajalle turvallinen ja vakaa paikka työskennellä, mitä ei ikävä kyllä monista muista maista voi sanoa, Yleisradion ulkomaantoimittajana paljon kiertämään joutunut Hara vertaa. Eniten juttuja turvallisuusasioista Ruotsissa yksi kirjeenvaihtajan tärkeimmistä aihepiireistä on liittynyt turvallisuuspolitiikkaan. Jyrki Hara laskee tehneensä määrällisesti ehkä eniten juttuja juuri tältä alalta. - Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö on ollut vakioaihe samoin kuin Itämeren alueen turvallisuusongelmat ja Venäjän tilanteen kehitys. Venäjä on noussut täällä keskustelunkin ykkösaiheeksi ja Ukrainan tilanne on vain kuumentanut tilannetta. En voi kuitenkaan sanoa, että Ruotsissa tunnettaisiin erityistä Venäjän pelkoa, puhuisin mieluummin Venäjän entistä korostetummasta huomioonottamisesta. - Ruotsissa on viime aikoina puhuttu varsin paljon myös jo kertaalleen kuopatun asevelvollisuusjärjestelmän palauttamisesta ainakin jossain määrin Tanskan mallin mukaisesti. Täällä on ollut pakko myöntää, että uudentyyppisen järjestelmän luominen on ollut paitsi kalliimpaa, myös hitaampaa, mitä odotettiin. Ammattiarmeijaan ei ole saatu rekrytoitua väkeä likikään niin hyvin, mitä odotettiin, Hara selvittää. Hauskempi tehtävä, mitä osasi odottaa Tätä haastattelua tehtäessä Jyrki Hara on juuri päässyt siirtämään prinssi Carl Philipin ja Sofia Hellqvistin häät tehtyjen töiden lokeroon. Hara ei epäile sanoa, että tehtävä ei välttämättä kovinkaan kauheasti innostanut. - Olin koko päivän kuninkaanlinnan tuntumassa odottamassa. Loppujen lopuksi se oli sittenkin hauskempi tehtävä, mitä odotin. Kuvallisesti keikka oli lopulta hyvinkin kiinnostava, myöntää Hara. 17

18 Jopa 5 % Bonusta LähiTapiolan vakuutuksista. Rekisteröi bonuksesi lahitapiola.fi/bonus Voit hoitaa rekisteröinnin myös puhelimitse numerossa * tai lähimmässä LähiTapiolan toimistossa (kts. lähin toimistosi lahitapiola.fi). Saat K-Plussa-etuja yli 3000 ostopaikasta. K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä. Tervetuloa kaupoille! *ma-pe klo , puhelu on maksuton. RAUTIA - K-MAATALOUS SALO Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiola alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Meriniitynkatu 11, SALO p , Erityisosaamista sotilaslakiasioissa. Brahenkatu 9 A 9, Turku Puh. (02) , fax (02) aatsto@lindell.inet.fi HYVÄ ILMA - SISÄLLÄKIN _Porilainen_88x30mm.indd 1 11/13/2014 8:52:36 AM 18

19 Oli hienoa saada tänään postista reserviläiskirje! Minusta tämä kirjeprojekti nostaa hyvin PV:n profiilia ja lisää meidän asevelvollisuusjärjestelmämme ja reserviläisiin perustuvan sodanajan joukkorakenteen tunnettavuutta. Lounais-Suomen aluetoimistoon saapunut palaute Sähköpostit laulavat reservin yhteydenotoista Reserviläiskirjeellä positiivisia vaikutuksia valmiuden kehittämiseen Toukokuun aikana kaikille reserviläisille lähetetty Puolustusvoimien reserviläiskirje on aktivoinut reserviläisiä ottamaan yhteyttä omiin aluetoimistoihinsa ja päivittämään asevelvollisuusrekisterin tietojaan. Kirjeessä reserviläisille toimitettiin tieto omasta sodan ajan sijoituksesta ja sen myötä Puolustusvoimat toivoi päivittävänsä mm. reserviläisten ammatilliseen osaamiseen liittyviä tietoja. Porin prikaatin johtamat aluetoimistot Lounais-Suomessa ja Pohjanmaalla ovat olleet tiiviisti tekemisissä kirjeprojektin kanssa. Lounais-Suomen aluetoimiston päällikkö, komentaja Sami Iso-Lauri kertoo: - Keskimäärin kolmen sotilaan työpanos on ollut täyspäiväisesti reserviläiskirjeen asiakaspalvelussa kolmen viikon ajan. Lounais-Suomen aluetoimiston omaa asiakaspalveluhenkilöstöä vahvennettiin yhdellä prikaatin esikunnan sotilashenkilöllä sekä yhdellä määräaikaisella toimistosihteerillä. Vahvennukset ovat olleet perin tärkeitä aluetoimiston kiireisen arjen keskellä. Aluetoimistojen puhelimet ja sähköpos- tit ovat laulaneet tiuhaan reserviläisten päivittäessä tietojaan ja varmistellessaan mm. kirjeessä olevien lyhenteiden merkityksiä. Julkisessa keskustelussa on ollut esillä kirjava joukko reaktioita kirjeeseen. - Yhteydenottoja, pääosassa sähköpostilla, on tullut lähes 1000 kolmen viikon aikana. Vaikuttaa siltä, että kirjeen sisältö on ollut selkeä, sillä ihmiset ovat osanneet toimia pääsääntöisesti ohjeiden mukaan. - Lähtökohtaisesti saatu palaute on ollut varsin hyvää. Aluetoimisto on saanut kiitosta selkeistä ja asiantuntevista sekä ennen kaikkea nopeista vastauksistaan. Kritiikkiä ei ole juuri tullut, mutta mainittakoon, että erityisesti varusmiespalveluksen aikaisten ylennysten merkitsemisessä järjestelmään on ollut puutteellisuuksia ja niistä on tullut palautetta. Palaute vain jäävuoren huippu Lounais-Suomen aluetoimiston päällikkö korostaa, että vaikka reserviläiskirje on aktivoinut palautekanavia, on 19 aluetoimiston pääasiallinen työ jossain muualla: - Yhteydenottoihin vastaaminen on ainoastaan jäävuoren huippu. Varsinainen työ tehdään aluetoimiston järjestämissä tarkastuksissa, joissa tehdään palveluskelpoisuuden tarkistukset sekä tehtäessä tarvittavat sijoitusmuutokset sodan ajan joukkoihin, Iso-Lauri muistuttaa. Päivitettyjen tietojen mukanaan tuomat henkilösijoitusten muuttamiset jatkunevat Iso-Laurin mukaan pitkälle loppuvuoteen. Työmäärää ei ole kuitenkaan aluetoimistoa hätkäyttänyt: - Työn määrää merkittävämpää on, että saamme korjattua sodan ajan joukkojemme henkilösijoituksia ja viranomaisten sekä muiden tärkeysluokiteltujen yritysten henkilövarauksia (VAP) paremmin ajan tasalle. Kysymys on valmiuden näkökulmasta perustavaa laatua olevasta työstä. Teksti: Markus Malila Kuva: Puolustusvoimat.fi

20 Suomi osallistuu Irakin koulutusoperaatioon Teksti: Markus Malila Kuva: Aura Sainio Porin prikaatissa on touko-kesäkuun aikana koulutettu henkilöstöä Irakin uuteen koulutusoperaatioon. Operation Inherent Resolve (OIR) -koulutusuoperaation tehtävänä on kouluttaa kurdien peshmerga-joukkoja taisteluun ääri-islamistista ISIL -järjestöä vastaan. Suomi osallistuu operaation koulutustoimintaan Pohjois-Irakissa Kurdistanin itsehallintoalueella, jossa toimintaa johtaa Saksa. Suomalaiset aloittavat toimintansa näillä näkymin heinä-elokuussa. OIR -operaatio käynnistettyyn YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman perusteella syksyllä Se on osa kansainvälistä yhteisyötä ääri-islamistisen ISIL:n vastaisen toiminnan koordinoimiseksi ja tehostamiseksi. Tasavallan presidentti päätti Suomen osallistumisesta Irakin turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Irakissa enintään 50 sotilaan kouluttajaosastolla. Osasto asetetaan tehtävään enintään 12 kuukauden määräajaksi. Suojelupoliisin ja Puolustusvoimien operaatioon liittyviin uhka-arvioihin pohjautuen operaatiossa kiinnitetään erityistä huomioita henkilöturvallisuuden kysymyksiin. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi operaation tiedotuslinja on aiempia operaatioita tiukempi eivätkä rauhanturvaajat esimerkiksi näytä kasvojaan tai nimiään julkisuudessa. Toimenpiteellä halutaan varmistaa, että rauhanturvaajat tai heidän omaisensa eivät joudu painostuksen tai uhkailun kohteiksi. 20