EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Transkriptio

1 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2002) 152 lopullinen 2002/0071 (COD) KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Internetin käyttöturvallisuuden parantamista maailmanlaajuisten verkkojen laitonta ja haitallista sisältöä torjumalla koskevan yhteisön monivuotisen toimintasuunnitelman jatkaminen Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskevan yhteisön monivuotisen toimintasuunnitelman hyväksymisestä maailmanlaajuisten verkkojen laitonta ja haitallista sisältöä torjumalla tehdyn päätöksen N:o 276/1999/EY muuttamisesta (komission esittämä)

2 KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Internetin käyttöturvallisuuden parantamista maailmanlaajuisten verkkojen laitonta ja haitallista sisältöä torjumalla koskevan yhteisön monivuotisen toimintasuunnitelman jatkaminen SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TOIMET OVAT TARPEEN LISÄARVOA YHTEISÖN TOIMISTA SAADUT KOKEMUKSET JA TULEVAISUUTTA KOSKEVAT PÄÄTELMÄT KATSE TULEVAISUUTEEN TOINEN VAIHE TOIMIEN TOTEUTTAMINEN TOISEN VAIHEEN AIKANA TOISTA VAIHETTA VARTEN TARVITTAVAT RESURSSIT ( )

3 1. JOHDANTO Tässä tiedonannossa käsitellään jatkotoimenpiteitä Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskevalle toimintasuunnitelmalle, jonka yhteydessä rahoitetaan toimia Internetin laittoman ja haitallisen sisällön torjumiseksi. Nykyisen toimintasuunnitelman voimassaolo päättyy 31. joulukuuta Toimintasuunnitelmaa ehdotetaan jatkettavaksi toisella vaiheella, joka kestää kaksi vuotta. Lisäksi ehdotetaan toimintasuunnitelman soveltamisalan ja toteuttamisen mukauttamista saatujen kokemusten perusteella ja uuden teknologian huomioon ottamiseksi sekä koordinaation varmistamiseksi verkko- ja tietoturvan alalla samanaikaisesti tehtävän työn kanssa. Koska nämä jatkotoimenpiteet ovat osa eeurope-hankkeeseen perustuvaa yleistä eurooppalaista strategiaa, niissä painotetaan verkostoitumisen tehostamista kaikkien asianmukaisten toimijoiden saamiseksi mukaan toimintaan. Komissio pyrkii edistämään eurooppalaista ja maailmanlaajuista yhteistyötä ja osallistumaan siihen. Internetin käyttöturvallisuus ulotetaan kattamaan uudet verkon käyttöön liittyvät tekniikat, joihin kuuluvat langattomissa ja laajakaistaverkoissa tarjottava sisältö, online-pelit, käyttäjätietokoneiden välinen suora tiedostojen siirto ja kaikenlainen tosiaikainen viestintä, kuten verkkojutteluryhmät ja pikaviestipalvelut. Toimia toteutetaan sen varmistamiseksi, että huolestusta herättävä laiton ja haitallinen sisältö ja toiminta, myös rasismi ja väkivalta, tulevat katettua entistä laajemmin. Toisen vaiheen aikana valmistellaan mahdollisesti myöhemmin toteutettavaa laajaalaisempaa aloitetta, joka koskee Internetin ja uusien verkon käyttöön liittyvien medioiden sisältöä ja johon kuuluu tarvittaessa lapsia ja uusmediakasvatusta varta vasten suunnitellun, laadukkaan eurooppalaisen sisällön tukeminen. Aloitteella pyritään ottamaan huomioon erilaisten tekniikoiden lähentyminen ja verkkoturvallisuuteen liittyvät laajemmat näkökohdat, kuten kuluttajansuoja. 2. TOIMET OVAT TARPEEN 2.1. Tilanneanalyysi Internetin laiton ja haitallinen sisältö askarruttaa jatkuvasti lainlaatijoita, Internet-alaa ja vanhempia. Euroopan unioni on vuodesta 1996 ollut edelläkävijä laittoman ja haitallisen sisällön torjunnan alalla, ja Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat yksimielisesti hyväksyneet sen lähestymistavan. Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskeva toimintasuunnitelma muodostaa merkittävän osan komission toimista tällä alalla. Komission muita välineitä ovat tietoverkkorikollisuuden ja lapsipornografian vastaiset oikeudelliset välineet ja käytännön toimenpiteet sekä alaikäisten ja ihmisarvon suojelua koskeva suositus. Suosituksen ja toimintasuunnitelman lähestymistapa on sama: välittämällä tietoa laittomasta ja haitallisesta sisällöstä ja tarjoamalla välineitä sen torjumiseksi käyttäjälle annetaan mahdollisuus ottaa vastaan vain haluamaansa sisältöä. 3

4 Nelivuotinen suunnitelma Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskeva toimintasuunnitelma on nelivuotinen. Se alkoi 1. tammikuuta 1999 ja päättyy 31. joulukuuta Toimintasuunnitelma hyväksyttiin 25. tammikuuta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kuluttajansuojaa koskevan 153 artiklan (entinen 129 a artikla) perusteella. Rahoitusohjeeksi vahvistettiin 25 miljoonaa euroa. Toimintasuunnitelmalla on tarkoitus tukea erilaisia lainsäädännön ulkopuolisia toimenpiteitä. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä 2 (jäljempänä 'päätös') mainitut toimintasuunnitelman tavoitteet ovat seuraavat: toimijoiden (kyseinen ala, käyttäjät) kannustaminen sopivien itsesääntelyjärjestelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen, keskeisten muutosten aikaansaaminen esittelyjä ja soveltuvia teknisiä ratkaisuja tukemalla, vanhempien ja opettajien huomion kohdistaminen näihin kysymyksiin, erityisesti heidän asiaa koskevien yhdistystensä kautta, yhteistyön sekä kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihdon edistäminen, Euroopan laajuisen koordinoinnin tukeminen eri toimijoiden välillä, Euroopassa omaksutun ja muualla valitun lähestymistavan yhteensopivuuden varmistaminen. Sen kolme päätoimintalinjaa ovat: turvallisemman käyttöympäristön luominen (Euroopan vihjelinjaverkoston perustaminen sekä itsesääntelyn ja käytännesääntöjen tukeminen), suodatin- ja luokitusjärjestelmien kehittäminen, tiedotustoimien edistäminen Tämänhetkinen tilanne ja toiminnan tulokset Ehdotuspyyntöjä järjestettiin vuosina 1999, 2000 ja Niiden perusteella valituista hankkeista on parhaillaan meneillään 19, ja yhdeksän hanketta on valittu rahoitettavaksi vuoden 2001 talousarviosta. Lisäksi on tehty kaksi palvelusopimusta, joista toinen liittyy Internetin käyttöturvallisuudesta tiedottavien vaihtojärjestelyn (Safer Internet Awareness Exchange) tukemiseen ja toinen käytännesääntöjen laatimista koskevan neuvonnan tarjoamiseen itsesääntelyelimille. Tiedotustoimia koskeva ehdotuspyyntö on myös käynnistetty, ja ehdotusten jättämisen määräpäivä on 31. tammikuuta Sen perusteella valitaan muutamia 1 2 EYVL L 33, , s tammikuuta 1999 tehdyn päätöksen N:o 276/1999/EY (EYVL L 33, , s. 1) liitteen I johdanto. 4

5 laajempia tiedotushankkeita, jotka kattavat laajan maantieteellisen alueen. Ne ovat ensimmäinen askel kohti toisessa vaiheessa perustettavaa verkostoa, jota koskevaa ehdotusta käsitellään jäljempänä. Ohjelman päättyessä oletetaan käynnistetyn noin 35 hanketta, jotka yhdistävät 125 organisaatiota 17 ETA-maasta Euroopan vihjelinjaverkosto Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskevan toimintasuunnitelman suurin anti laittoman sisällön torjunnalle on Euroopan vihjelinjaverkosto. Vihjelinjat vastaanottavat yleisöltä valituksia laittomasta sisällöstä. Tutkittuaan valituksen ne siirtävät sen asianmukaiselle elimelle: poliisille, Internet-palveluntarjoajille tai vastaavalle vihjelinjalle. Euroopan verkostoon kuuluu tällä hetkellä jäseniä 11 maasta: Itävallasta, Belgiasta, Tanskasta, Ranskasta, Saksasta, Islannista, Irlannista, Alankomaista, Espanjasta, Ruotsista ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta. INHOPEjärjestö 3, johon kaikki vihjelinjat kuuluvat, järjestää kokouksia, laatii parhaita käytäntöjä koskevia ohjeita ja tukee uusia jäseniä. Liitännäisjäseniä on Yhdysvalloissa ja Australiassa. Hankkeen tärkeimpiä saavutuksia ovat seuraavat: Internet Watch Foundationin (IWF) toimittaman tiedon avulla käynnistettiin tutkinta, joka johti yhteen Yhdistyneen kuningaskunnan suurimmista pedofiiliratsioista. Rädda barnen (Save the Children) -operaatiossa paljastettiin Ruotsin tähän asti suurin Internetiin perustuva lapsipornografiarengas. Operaatio perustui suurelta osin Ruotsin vihjelinjan toimittamaan tietoon. Tanskan vihjelinja on käynnistänyt kunnianhimoisen, turvallisempaa verkkojuttelua koskevan tiedotuskampanjan, jonka on tarkoitus saavuttaa kaikki Tanskan vuotiaat koululaiset Itsesääntelyn tukeminen Tämä tuki annetaan pikemminkin neuvontana kuin rahoitustukena. Komissio teki äskettäin Oxfordin yliopiston kanssa avoimeen tarjouspyyntöön perustuvan sopimuksen. Itsesääntelyä 4 koskevassa tutkimuksessa tutkitaan Euroopan eri tiedotusvälineiden itsesääntelytoimia ja autetaan itsesääntelyelimiä laatimaan käytännesääntöjä ja toteuttamaan niitä. Tutkimus kattaa Internet-, digitaalielokuva- ja digitaalivideoalan, videopelit, digitaalisen television ja WAP/GPRS/UMTSteknologian. Sen avulla luodaan itsesääntelymallien tietokeskus, joka auttaa muun muassa viranomaisia saavuttamaan poliittiset ja lainsäädännölliset tavoitteensa. Tutkimuksen perusteella laaditaan lisäksi kansalliset rajat ylittäviä itsesääntelymalleja ja itsesääntelyä koskevia sääntöjä Internet-alan, käyttäjien ja kuluttajien edustajia sekä virallisia sääntelyelimiä kuullen

6 Vanhempia varten kehitetyt tekniset valvontakeinot luokitus- ja suodatinjärjestelmät Suodattaminen on kiistanalaista sitä arvostellaan usein kahdesta syystä. Ensinnäkin joku (vanhempi, opettaja, kirjastonhoitaja tai työnantaja) päättää, ettei tietynlainen sisältö ole loppukäyttäjän (lapsi, kirjaston käyttäjä tai työntekijä) saatavilla, mikä voi vaikuttaa loppukäyttäjän perusoikeuksiin eli sananvapauteen, vapaaseen tiedonsaantioikeuteen, tietosuojaan ja yksityisyyden suojaan. Valtaosa ihmisistä katsoo, että vanhemmilla ja opettajilla on oikeus käyttää teknisiä apukeinoja ainakin lasten suojelemiseksi. Rajoitusten olisi kuitenkin oltava sitä vähäisempiä, mitä vanhempi lapsi on. Toinen syy on se, että suodatinohjelmat eivät toimi niin hyvin kuin asentava käyttäjä toivoisi. Ohjelma joko estää aivan liian tehokkaasti, eikä lapsi pääse sivuille, jotka käyttäjä mielellään soisi hänen näkevän, tai liian tehottomasti, jolloin lasta ei estetä pääsemästä sivuille, jotka ovat käyttäjän mielestä hänelle sopimattomia. Euroopassa erityisen ongelmallista on se, että useimmat ohjelmat on tarkoitettu amerikkalaisille käyttäjille, eivätkä ne kykene täysin käsittelemään muita kuin englanninkielisiä sanoja. Tästä syystä toimintasuunnitelman yhteydessä rahoitetaan 13:a suodatinjärjestelmähanketta. Niissä sovelletaan useita erilaisia teknisiä ratkaisuja, ja lisätietoja on saatavissa www-sivustolta europa.eu.int/iap. Mainittakoon esimerkkinä seuraavat kolme hanketta: Internet Content Rating Association eli ICRA (Internetin sisällönluokitusyhdistys). Yhdistys on EU:n yhteisrahoituksen avulla luonut uuden kansainvälisen sisällönluokitusjärjestelmän, jossa otetaan huomioon eurooppalaisen käyttäjän tarpeet. medcertain on laatinut suuntaviivat www-sivustojen luotettavuutta kuvaavia luokituksia antavia ulkopuolisia luokituspalveluja varten. NETPROTECT-hankkeessa 5 on laadittu perusteellinen selvitys 6 saatavilla olevista suodatinohjelmistoista ja erityisesti niiden soveltuvuudesta muille kuin englanninkielisille käyttäjille. Lisäksi Yhteinen tutkimuskeskus tekee parhaillaan selvitystä tietoyhteiskunnan pääosastolle suodatinohjelmistojen ja -palvelujen vertailevasta arvioinnista Tiedotustoimet Euroopan komissio on rahoittanut yhteensä yhdeksää tiedotushanketta. Niissä on mukana 16 maata, ja niissä käytetään monia erilaisia lähestymistapoja, muun muassa kyselylomakkeisiin, kohderyhmiin ja koululuokkiin perustuvia tutkimuksia, käytännön valistusta www-sivustojen ja henkilökohtaisen viestinnän, esimerkiksi pelien, avulla tai tiedottamista joukkoviestinten välityksellä. Näillä hankkeilla on tietyt kohderyhmät: opettajat, lapset tai suuri yleisö, erityisesti vanhemmat Selvitys saatavilla olevista suodatinvälineistä osoitteessa 6

7 Komissio on myös perustanut Internetin käyttöturvallisuudesta tiedottavien vaihtojärjestelyn (Safer Internet Awareness Exchange) tämän toimintalinjan tukemiseksi. Järjestelyyn kuuluvat www-sivusto ja -tiedote, joka on saatavissa englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Sen puitteissa järjestetään myös verkkokeskusteluja ja henkilökohtaisia tapaamisia, joista viimeisimpänä Luxemburgissa 25. lokakuuta 2001 pidetty kokous 7. Uusi ehdotuspyyntö julkistettiin 1. marraskuuta Tarkoituksena on käynnistää pienempi määrä hankkeita, jotka kattavat useita maita ja muodostavat eräänlaisen kansainvälisen verkoston. Tämä on ensimmäinen askel kohti vahvan ja kiinteän yleiseurooppalaisen verkoston perustamista. Verkosto koostuu kansallisista yhteyspisteistä, joiden tehtävänä on kannustaa ja edistää joko niiden itsensä, saman maan muiden osallistujien tai yhteenliittymään kuulumattomien kolmansien osapuolten toteuttamia kansallisia tiedotustoimia. Yleiseurooppalaisuus merkitsee myös, että verkoston jäsenet osallistuvat aktiivisesti tosiasiallisiin ja virtuaalisiin kokouksiin, joita järjestetään yhteenliittymän muiden jäsenten ja asianmukaisten ohjelmaan osallistuvien sidosryhmien kanssa. Tiedotustoimilla on neljä pääkohderyhmää: opettajat ja muu opetusala, suuri yleisö, erityisesti vanhemmat ja lapset, viranomaiset sekä lehdistö- ja tiedotusvälinepiirit, kyseinen ala, mukaan lukien online-sisällön tuottajat, koostajat ja jakelijat. Yleiseurooppalaisuuteen kuuluu lisäksi verkkotukitoiminto, joka tarjoaa laadukkaita tietojen vaihto- ja jakelupalveluja, toimitustyö- ja viestintäpalveluja sekä tukea keskusten väliselle rajatylittävälle yhteistyölle ja koko verkostolle. Toiminnolla on muun muassa seuraavat tehtävät: koordinoitujen Euroopan laajuisten kampanjoiden suunnittelu, tiedotus- ja opetusmateriaalin ulkoasun ja sisällön yhtenäistäminen, mukaan lukien soveltuvien tieto- ja tiedotuslähteiden mukauttaminen eri kieliin ja kulttuureihin sopiviksi, yhteinen hakemistosivu (Internet-portaali) kaikelle hankkeen yhteydessä tuotetulle tiedotusaineistolle, mukaan lukien soveltuvat haku- ja linkityspalvelut. suhteet kansainvälisiin markkinatoimijoihin ja kuluttajajärjestöihin, sääntelyelimiin ja muihin asiaan liittyviin eurooppalaisiin ryhmittymiin ja verkostoihin,

8 kohdennetut analyysit verkoston toimintaan vaikuttavasta nykyisestä ja tulevasta kehityksestä sääntelyn ja teknologian alalla. Merkittäviä tiedotushankkeita: SUI-hankkeessa EU:n ja sen jäseniksi ehdolla olevien maiden opettajille jaettiin esitettä, jossa kerrotaan laajasti Internetin turvallisesta käytöstä ja toimintasuunnitelman hankkeista. INFONET-hankkeessa toteutettiin kaksikielinen (espanja ja italia) wwwsivusto, jossa käytetään piirroshahmoja. Ranskassa ja Belgiassa toteutettavassa EDUCAUNET-hankkeessa kokeillaan useita erilaisia tätä tarkoitusta varten suunniteltuja pelejä, joiden avulla eriikäisille lapsille ja nuorille kerrotaan Internetin turvallisesta käytöstä. DotSAFE ja CISA ovat tuottaneet selvityksiä siitä, miten lapset Itävallassa, Kreikassa, Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa käyttävät Internetiä ja kuinka paljon vanhemmat ja opettajat tietävät siitä ja valvovat sitä Yleinen huoli on jatkuvaa Ihmiset ovat jatkuvasti huolissaan Internetin laittomasta ja haitallisesta sisällöstä, mutta toimintakin lisääntyy eri maissa. Laiton sisältö ja toiminta ei tarkoita vain lapsipornografian ja rasistisen materiaalin levittämistä vaan myös tietokoneverkkojen ja -teknologian käyttöä muiden rikosten, esimerkiksi petosten, edistämiseksi ja verkkojen turvallisuuden vaarantamista esimerkiksi ilkivaltaisella hakkeroinnilla. On yhä hälyttävämpää, että pedofiilit käyttävät Internetiä päästäkseen yhteyteen lasten kanssa verkossa tai verkon ulkopuolella tapahtuvaa seksuaalista toimintaa varten. Haitallinen sisältö voi olla laissa haitalliseksi määriteltyä sisältöä, johon voidaan siten kohdistaa alaikäisten pääsyä rajoittavia toimia, tai sisältöä, jota vanhemmat eivät yksinkertaisesti halua lapsensa näkevän. Useimmat meistä lienevät sitä mieltä, että lasten ei pitäisi altistua mediasisällölle, joka on heille haitallista. Tästä laajasta yksimielisyydestä huolimatta käsitykset siitä, minkälainen sisältö on tietyn ikäisille lapsille haitallista, kuka saa päättää yleisistä säännöistä, joita sisällön tuottajien tulee noudattaa, ja kuka saa päättää näiden sääntöjen soveltamisesta, vaihtelevat melkoisesti. Lapset ovat eri-ikäisiä, ja tiettyyn ikäryhmään kuuluvat lapset voivat reagoida eri tavoin seksin tai väkivallan näkemiseen. Lisäksi vanhempien näkemykset vaihtelevat. Myös eri maiden lähestymistavat tällä alalla näyttävät poikkeavan huomattavasti toisistaan. Internetin ja verkon käyttöön liittyvien tekniikoiden käyttöturvallisuus herättää alaikäisten suojelun ohella muitakin kysymyksiä, jotka liittyvät tietosuojaan ja yksityisyyden suojaan, verkko- ja tietoturvaan sekä kuluttajansuojaan. Näiden kysymysten huomioon ottamiseksi on toteutettu kansainvälisiä sekä yhteisön ja 8

9 kansallisen tason toimia 9. Nämä kysymykset ja toimet olisi otettava huomioon toimintasuunnitelman yhteydessä tuettavissa toimenpiteissä Tulevien tarpeiden ennustaminen Internetiä ja uusia verkon käyttöön liittyviä tekniikoita käytetään selvästi eniten rakentaviin tiedonsaanti- ja ajanvietetarkoituksiin. Tällainen käyttö lisääntyy ja monipuolistuu. Samalla kuitenkin myös näiden tekniikoiden käyttö laittoman ja haitallisen sisällön levittämiseksi lisääntyy ja monipuolistuu. Laittoman ja haitallisen sisällön hallintakeinojen kehittäminen on edistynyt melkoisesti, mutta tietojenvaihdon ja parhaiden käytäntöjen levittämisen koordinointia ja tukemista on syytä tehostaa. Alaikäisten ja ihmisarvon suojelua koskevassa suosituksessa ehdotetaan suuntaviivoja itsesääntelyä koskeville käytännesäännöille. Toimintasuunnitelmassa käsitellään sellaisia käytännön toimia, joissa yhteisön taloudellinen tuki on aiheellista ja tehokasta ja jotka eivät edellytä lainmuutoksia. Komissio on hyväksynyt myös muita aloitteita 10, jotka koskevat erityisesti tietoverkkorikosten ja lapsipornografian torjuntaa sekä välittäjien oikeudellisen aseman määrittelyä. Se on myös ehdottanut toimenpiteitä verkko- ja tietoturvan parantamiseksi. Toimia tarvitaan yhä seuraavilla aloilla: (1) käyttäjille on tarjottava mahdollisuus ilmoittaa laittomasta sisällöstä, jotta se voidaan poistaa ja syylliset saada oikeuden eteen, (2) itsesääntelyä on edistettävä joustavien ja tasapuolisten sääntöjen luomiseksi markkinatoimijoille, (3) käyttäjille on tarjottava tarvittava suodatinteknologia, jotta he voivat välttää haitallista sisältöä, (4) on lisättävä tietoa Internetin turvallisemmasta käytöstä, mukaan luettuina kysymykset, jotka liittyvät tietosuojaan ja yksityisyyden suojaan, verkko- ja tietoturvaan sekä kuluttajansuojaan. Kaikki toimet ovat toisistaan riippuvaisia eikä mikään niistä riitä yksinään. 3. LISÄARVOA YHTEISÖN TOIMISTA 3.1. Miten yhteisön toimia perustellaan? Toimintasuunnitelman perimmäinen tarkoitus oli alun perin ja on yhä valinnan mahdollisuuden tarjoaminen kuluttajalle. Toimet tällä sosiaalisen kentän alueella täydentävät ja vahvistavat toimia, joilla yhteisö tukee taloudellista yhdentymistä ja teknologian kehittymistä Katso liite. Katso liite. 9

10 Kesäkuussa 2001 pidetyn seminaarin osallistujat ja ohjelman väliarviota varten haastatellut asiantuntijat antoivat selkeän tukensa yhteisön toimien jatkamiselle. Komission olisi edistettävä eurooppalaista ja maailmanlaajuista yhteistyötä ja osallistuttava siihen. Olisi pyrittävä laajaan hajauttamiseen käyttämällä kansallisista toimijoista koostuvia verkostoja. Komissiolla on hyvät mahdollisuudet saavuttaa jäljempänä yksilöidyt tavoitteet ja todellinen eurooppalainen "kriittinen massa". Nykyiset ja ehdotetut EU:n toimet täydentävät muita toimia, ovat niiden kanssa yhdenmukaisia ja luovat synergiavaikutuksia. Mainittakoon erityisesti, että neuvosto on selvästi todennut päätelmissään 11 kansallisten aloitteiden ja EU:n toimien täydentävän toisiaan ja rohkaissut komissiota jatkamaan nykyisiä toimiaan EU ja jäsenvaltiot Parhaillaan on käynnissä useita kansallisia hankkeita. Kansallisesti ja erityisesti alueellisesti ja paikallisesti toimimalla voidaankin parhaiten ottaa huomioon paikallinen kulttuuri, kieli ja käyttäjien erityistarpeet sekä valjastaa olemassa olevat rakenteet parhaalla mahdollisella tavalla. On kuitenkin tietysti olemassa myös päällekkäisyyden vaara, ellei kokemuksia vaihdeta eri jäsenvaltioiden toimijoiden kesken. Vaara on erityisen suuri, kun kyseessä on maailmanlaajuinen media, jonka teknologia ei tunne rajoja. Yhä useampien jäsenvaltioiden käynnistäessä tämän alan toimia EU voi käyttää hyväkseen jo saavutettuja tuloksia ja auttaa lähestymistapojen arvioinnissa ja koordinoinnissa sekä kokemusten vaihdossa EU ja ehdokasmaat On toivottavaa, että myös ehdokasmaat voivat käyttää hyväkseen EU:ssa saatuja kokemuksia yhteisön ja kansallisten ohjelmien ja hankkeiden välityksellä. Vaikka kumppanuudet yksittäisten jäsen- ja ehdokasmaiden välillä ovat mahdollisia, yhteisön rahoittama ohjelma olisi tehokkain, sillä siinä voidaan käyttää hyväksi EU:n parhaita käytäntöjä EU, kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt Maailmanlaajuiset haasteet edellyttävät maailmanlaajuisia ratkaisuja. Euroopan onkin saatava äänensä kuuluville keskusteluissa, joita käydään oikeasta lähestymistavasta ja ratkaisusta. Tästä esimerkkinä ovat sellaiset uraauurtavat tapahtumat kuin Saksan hallituksen ja komission Bonnissa vuonna 1997 järjestämä ministerikokous "Maailmanlaajuiset tietoverkot: mahdollisuuksien toteuttaminen" ja Internetissä välitettävän 11 Neuvoston päätelmät, neuvoston istunto, Luxemburg, 21. kesäkuuta 2001: KEHOTTAA komissiota arviointikertomuksen perusteella - jatkamaan työtään tähänastisten rohkaisevien tulosten pohjalta ja edistämään suosituksen soveltamista helpottamalla alaikäisten suojelua koskevien kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoa yhteisön tasolla kaikki audiovisuaaliset tiedotusvälineet huomioon ottaen, - jatkamaan vuoropuhelua asianomaisten osapuolten ja erityisesti teollisuuden kanssa mahdollisuuksista toteuttaa teknisiä järjestelmiä, jotka mahdollistaisivat vanhempien suorittaman valvonnan digitaalisessa ympäristössä. 10

11 lapsipornografian torjumista käsitellyt kansainvälinen konferenssi, jonka Itävallan hallitus, Yhdysvaltain hallitus ja komissio järjestivät vuonna Siitä ovat esimerkkinä myös Bertelsmann-säätiön vuonna 1999 järjestämän, Internetin sisältöä käsitelleen huippukokouksen ja toimintasuunnitelmasta rahoitetun INCORE-hankkeen onnistuminen sekä se, että vihjelinjojen INHOPE-järjestö on saanut aktiivisia jäseniä myös Yhdysvalloista ja Australiasta. Komissio ja eräiden toimintasuunnitelman hankkeiden osallistujat olivat aktiivisesti mukana Singaporessa järjestetyssä Safe Surfing konferenssissa. Toinen vaihe perustuu näihin toimiin. 4. SAADUT KOKEMUKSET JA TULEVAISUUTTA KOSKEVAT PÄÄTELMÄT 4.1. Väliarvioinnissa esitetyt tulokset Päätöksen 6 artiklan 4 kohdan mukaan kahden vuoden kuluttua ja toimintasuunnitelman päättyessä komissio antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle 5 artiklassa tarkoitetun komitean tarkastaman kertomuksen, jossa komissio arvioi liitteessä I määriteltyjen toimintalinjojen toteuttamisessa saavutettuja tuloksia. Kertomuksessa esitetään myös yleisiä johtopäätöksiä, joita voidaan soveltaa kaikentyyppiseen laittomaan sisältöön. Komissio voi näiden tulosten perusteella tehdä ehdotuksia toimintasuunnitelman painopisteiden mukauttamisesta. Väliarvioinnin suoritti yritys, joka valittiin tietoyhteiskunnan pääosaston kesällä 2000 julkaiseman avoimen tarjouskilpailun perusteella. Arviointi suoritettiin marraskuun 2000 ja huhtikuun 2001 välisenä aikana. Tiedonanto, johon sisältyvät komission vastaukset arvioinnissa esitettyihin suosituksiin, hyväksyttiin 23. marraskuuta 2001 (KOM (2001) 690). Arviointi sisältää 15 suositusta. Ohjelman mahdollisen jatkamisen kannalta merkittävimmät suositukset ovat seuraavat: 1) Nykyisen toimintasuunnitelman jako kolmeen päätoimintalinjaan (vihjelinjat ja itsesääntely, tiedotus sekä suodatus ja luokitus) olisi säilytettävä mahdollisessa tulevassa toiminnassa. 2) Toimintalinjoja olisi laajennettava, jotta niissä voidaan käsitellä uusien tekniikoiden vaikutuksia. 3) Toimintasuunnitelmassa olisi käsiteltävä tasapuolisesti eri sisältöluokkia. 12) Toimintasuunnitelmassa olisi harkittava järjestelyjen sopimista ennalta oikeudellisten ja sääntelytoimien kehityksen havaitsemiseksi. 13) Toimintasuunnitelmassa olisi harkittava muodollisten järjestelyjen luomista teknologian ja markkinoiden kehityksen seuraamiseksi ja arvioimiseksi. 15) Toimintasuunnitelmassa olisi harkittava yhteyksien lisäämistä EU:n ulkopuolisiin toimiin ja organisaatioihin. 11

12 5. KATSE TULEVAISUUTEEN 5.1. Uudet vuorovaikutteiset tekniikat Luxemburgissa pidettiin kesäkuuta 2001 seminaari, jossa tarkasteltiin uusien vuorovaikutteisten tekniikoiden vaikutuksia Internetin käyttöturvallisuuteen viiden seuraavan vuoden kuluessa. Sen aiheita olivat uudet tekniikat, uudet käyttäjät ja käyttötavat, uudet mediat ja tietoisuus sekä uudet sääntelyn muodot. Huolellisesti valitut osallistujat edustivat maantieteellisesti laajaa aluetta ja korkeaa asiantuntemusta näillä aloilla. Seminaarissa tehtiin muun muassa seuraavat keskeiset päätelmät: Uudet tekniikat, uudet käyttäjät ja uudet käyttötavat aiheuttavat uusia vaaroja ja lisäävät olemassa olevia vaaroja samalla, kun ne avaavat lukemattomia uusia mahdollisuuksia. Internetin käyttöturvallisuuden alalla kaivataan kipeästi sekä kansallisen että Euroopan tason koordinointia. Komission olisi edistettävä eurooppalaista ja maailmanlaajuista yhteistyötä ja osallistuttava siihen. EU:n ja ehdokasmaiden välistä yhteistyötä on tehostettava. Olisi pyrittävä laajaan hajauttamiseen käyttämällä hyväksi kansallisten koordinoijien verkostoja. Kaikkia asianmukaisia toimijoita, erityisesti entistä useampia verkon käyttöön liittyvän sisällön tuottajia, olisi rohkaistava osallistumaan toimintaan. Sääntelyyn ja itsesääntelyyn perustuvat lähestymistavat mutta myös muut kuin lainsäädännölliset keinot ovat tarpeen, sillä laiton sisältö ja haitallinen sisältö edellyttävät erilaisia toimia. Toimien toteuttamisessa on kunnioitettava perusoikeuksia eli sananvapautta, vapaata tiedonsaantioikeutta, tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa. Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskevalle toimintasuunnitelmalle tarvitaan jatkotoimenpiteitä. Mahdollisessa uudessa ohjelmassa olisi keskityttävä itsesääntelyyn ja lainsäädännön ulkopuolisiin keinoihin Internetin käyttöturvallisuuden parantamiseksi. Uuden ohjelman olisi koostuttava pääosin tiedotustoimista. Internetin käyttöturvallisuutta koskevia tiedotustoimia tarvitaan yhä, erityisesti käyttäjäkohtaisesti mukautettavia, vuorovaikutteisia ja matkaviestintäsovelluksia varten. Tiedotukseen liittyvät jatkotoimenpiteet olisi kytkettävä muihin mediakasvatusta ja verkkolukutaitoa koskeviin EU:n toimiin. Olisi kohdistettava enemmän huomiota ratkaisuihin, jotka liittyvät Internetin ulkopuolisiin sisällön toimitusmuotoihin. Esimerkiksi video- ja tietokonepelit olisi otettava mukaan. Sisällön luokituksessa olisi otettava huomioon erilaisten tekniikoiden lähentyminen ja haettava yhteisiä luokitusperusteita samanlaiselle sisällölle 12

13 riippumatta jakelutavasta. Vanhemmat tarvitsevat helposti ymmärrettävän sisällönluokitusjärjestelmän. Ensimmäinen askel näiden suositusten toteuttamisessa on se, että 1. marraskuuta 2001 julkistetussa ehdotuspyynnössä todetaan, että tiedotustoimien ei pitäisi rajoittua lapsille mahdollisesti sopimattomaan Internet-sisältöön vaan niissä olisi otettava huomioon useita haitallisen sisällön luokkia (myös esimerkiksi rasismi ja muukalaisviha) ja Internetin nopean leviämisen synnyttämiä vuorovaikutteisen tiedon ja viestinnän uusia muotoja (esimerkiksi matkaviestinpalvelut ja käyttäjätietokoneiden väliseen suoraan yhteyteen perustuvat palvelut, laajakaistavideo, pikaviestipalvelut ja verkkojutteluryhmät). 6. TOINEN VAIHE 6.1. Kahden vuoden jatkoaika Nykyiselle toimintasuunnitelmalle ehdotetaan kahden vuoden jatkoaikaa, jolloin sen painopisteitä muutettaisiin merkittävästi edellä mainituissa väliarviossa ja seminaarissa esitettyjen havaintojen perusteella. Seuraavassa esitetään tärkeimmät syyt, joiden vuoksi toimintasuunnitelman voimassaolon jatkaminen kahdella vuodella on toivottavaa ja jopa välttämätöntä: On tehostettava alan kansallisten aloitteiden verkostoitumista ja lisättävä koordinointia sellaisten yhteisön aloitteiden kanssa, jotka koskevat esimerkiksi verkko- ja tietoturvaa sekä kuluttajansuojaa. On otettava huomioon uuden Internet-teknologian ja uusien Internetiä käyttävien ympäristöjen ja palvelujen sekä entistä laaja-alaisemman online-sisällön ja -yhteyksien vaikutukset, kuten asiantuntijaseminaarissa selkeästi todettiin. Ehdokasmaiden kanssa on aloitettu neuvottelut niiden asteittaisesta liittymisestä toimintasuunnitelmaan. Prosessia voitaisiin merkittävästi helpottaa ja nopeuttaa ottamalla ehdokasmaat nimenomaisesti huomioon jatkotoimenpiteissä. Jatkoaika antaisi mahdollisuuden toteuttaa käytännössä ohjelmasta tähän mennessä saadut kokemukset mukauttamalla toimenpiteitä ja välineitä. Muita syitä ovat seuraavat: Jäsenvaltioissa, joilta puuttuu tarvittava kokemus ja infrastruktuuri, on jatkettava työtä, jotta tietoisuus Internetin turvallisesta käytöstä nousisi samalle tasolle kuin maissa, joissa Internetin käyttö kodeissa ja kouluissa on yleisempää. Ydinryhmät eivät osallistu toimiin tasaisesti. Valtion tukemat elimet, yliopistot ja perheiden ja lasten hyvinvoinnista kiinnostuneet ryhmät ovat aktiivisesti mukana toimintasuunnitelman toimissa, mutta elinkeinoelämän toimijat ovat aliedustettuja erityisesti tiedottamisen tärkeällä saralla. Ehdotettu kahden vuoden jatkoaika antaisi niille mahdollisuuden asennoitua toimintaan aktiivisemmin. 13

14 Jatkoajan ansiosta toimintasuunnitelma ehtisi saada lisää näkyvyyttä ja kestävämpiä tuloksia. Se turvaisi myös ohjelmaan osallistuvien hankkeiden jatkumisen ilman tukea. Kahden lisävuoden aikana ehdittäisiin myös arvioida, tarvitaanko Internetin ja uusien verkon käyttöön liittyvien medioiden sisältöön liittyvää laaja-alaisempaa aloitetta, joka olisi osa eeurope-hankkeen jatkona toteutettavaa yleistä eurooppalaista strategiaa. Tähän aloitteeseen voisi sisältyä tuki varta vasten lapsille suunnitellun, laadukkaan eurooppalaisen sisällön tuottamiselle. Samalla arvioitaisiin, tarvitsevatko aihetta sivuavat toimet, kuten sisällönluokitus ja uusmediakasvatus, pitkäaikaisempaa rahoitusta tekniikoiden lähentymisen ja verkon välityksellä toimimista koskevaan turvallisuuteen liittyvien laajempien näkökohtien, kuten kuluttajansuojan ja verkkoturvan huomioon ottamiseksi. Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskevan toimintasuunnitelman lopullinen arviointi, jonka on määrä valmistua vuoden 2002 lopussa, on osa tätä arviointia. Siinä tarkastellaan perusteellisesti toimintasuunnitelman piirissä toteutettujen yksittäisten hankkeiden tuloksia ja vaikutuksia. Sidosryhmien ja eri eturyhmien edustajien kanssa käydään jatkuvaa vuoropuhelua Erot ensimmäisen ja toisen vaiheen välillä Saadun kokemuksen ja uusien tekniikoiden huomioon ottamiseksi tehdään tarvittavat mukautukset, erityisesti seuraavat: i. Kaikkia Internetin käyttöturvallisuuden alalla jäsenvaltioissa toimivia ja eri toimintalinjojen mukaisissa hankkeissa, erityisesti vihjelinjojen, tiedotuksen, sisällönluokituksen ja itsesääntelyn parissa toimivia rohkaistaan verkostoitumaan perustamalla heitä varten Internetin käyttöturvallisuutta käsittelevä foorumi (Safer Internet Forum). ii. iii. Sisällön tuottajia ja medioita kannustetaan osallistumaan toimintaan entistä aktiivisemmin, ja yhteistyötä alalla toimivien valtion tukemien elinten kanssa lisätään. Ehdokasmaita ryhdytään ottamaan mukaan meneillään oleviin toimiin ja niiden kanssa ryhdytään vaihtamaan kokemuksia ja taitotietoa. Myös kolmansien maiden vastaaviin toimiin ja kansainvälisiin organisaatioihin lisätään yhteyksiä, ja yhteistyötä niiden kanssa edistetään edellä mainittuun foorumiin liittyvien pyöreän pöydän keskustelujen avulla. iv. Käyttöturvallisuuden parantaminen ulotetaan kattamaan uudet verkon käyttöön liittyvät tekniikat, mukaan lukien langattomissa ja laajakaistaverkoissa tarjottava sisältö, online-pelit, käyttäjätietokoneiden välinen suora tiedostojen siirto sekä kaikenlainen tosiaikainen viestintä, kuten verkkojutteluryhmät ja pikaviestipalvelut. v. Toimia toteutetaan myös sen varmistamiseksi, että huolestusta herättävä laiton ja haitallinen sisältö ja toiminta, myös rasismi ja väkivalta, tulevat katettua entistä laajemmin. Lisäksi edistetään tietämystä kysymyksistä, jotka liittyvät tietosuojaan ja yksityisyyden suojaan, verkko- ja tietoturvaan sekä kuluttajansuojaan. 14

15 6.3. ENSIMMÄISEN JA TOISEN VAIHEEN VERTAILU Aihe 1. Yleiskatsaus ohjelmaan Nykyinen toimintasuunnitelma ( ) Toinen vaihe ( ) Talousarvio 25 miljoonaa euroa neljäksi vuodeksi 13,3 miljoonaa euroa kahdeksi vuodeksi Maantieteellinen kattavuus EU:n jäsenvaltiot sekä ETA- ja EFTAmaat Laajenee asteittain kattamaan ehdokasmaat. Tuetaan yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Tekniikat Keskeisimpänä Internetin sisältö Myös langattomissa ja laajakaistaverkoissa tarjottava sisältö (erityisesti videokuva), verkkojutteluryhmät, Internet-pohjaiset sanomanvälityspalvelut, online-pelit jne. Sisällöt Osallistujat Hankerakenne Keskeisimpänä lapsipornografia ja alaikäisten suojelu Laaja osallistuminen yliopistojen, tutkimuslaitosten ja kansalaisjärjestöjen hankkeisiin Useita hankkeita, joita ei tunneta paljoakaan kansallisten rajojen ulkopuolella, ei yhteistä hakemistosivua nykyisille ja tuleville tieto- ja tiedotuslähteille Laajenee kattamaan myös muun tyyppisen laittoman ja haitallisen sisällön (rasismi, väkivalta jne.). Lisäksi edistetään tietämystä asiaan liittyvistä kysymyksistä kuluttajansuojan, tietosuojan ja yksityisyyden suojan sekä verkko- ja tietoturvan aloilla. Edistetään sisällön tuottajien ja median aktiivisempaa osallistumista, laajennetaan yhteistyötä alalla toimivien valtion tukemien elinten kanssa. Luodaan asteittain monipalveluverkko (tai verkkoja), joka sisältää tiedotus- ja jakelujärjestelmät ja yhteisen hakemistosivun (tai sivut). Tähän yhdistetään kansalliset yhteyspisteet, jotka muodostavat Internetin käyttöturvallisuutta käsittelevän foorumin. Foorumiin liitetään kansainvälisen pyöreän pöydän keskusteluja. Ohjelman rakenne Erilliset toimintalinjat Kiinteämmät yhteydet eri toimintalinjojen, esim. vihjelinja- ja tiedotustoimien tai luokituksen ja itsesääntelyn välillä. Ohjelman tunnettuus Muut kuin varsinaiset osallistujat tuntevat ohjelman vain rajoitetusti Ohjelmaan sisällytetään kansainvälisiä seminaareja tunnettuuden lisäämiseksi ja yksimielisyyden edistämiseksi tekniikan ja sääntelyn aloilla. Lisätään myös ohjelman näkyvyyttä hankkeiden toimissa. 15

16 2. Toimintalinjat Aihe Nykyinen toimintasuunnitelma ( ) Vihjelinjat INHOPE-järjestö: 13 vihjelinjaa 11 maassa sekä liitännäisjäseniä (joille ei myönnetä rahoitusta) USA:ssa ja Australiassa Toinen vaihe ( ) Laajennetaan toimintaa muihin EU- ja EFTAmaihin, luodaan yhteyksiä ehdokasmaihin, lujitetaan kansainvälisiä yhteyksiä. Itsesääntelyn tukeminen Vanhempia varten kehitetyt tekniset valvontakeinot (luokitus- ja suodatinjärjestelmät) Tiedotus Itsesääntelyelimille annetaan käytännesääntöjä koskevia ohjeita (IAPCODE-sopimus) Viisi luokitus- ja suodatinhanketta (vuoden 1999 ehdotuspyyntö), kahdeksan uutta hanketta (vuoden 2001 ehdotuspyyntö) Yhdeksän tiedotushanketta, Internetin käyttöturvallisuudesta tiedottavien vaihtojärjestely, vuoden 2002 ehdotuspyyntöön liittyy tavoite luoda asteittain kansallisten yhteyspisteiden muodostama monipalveluverkko Verkostoidaan jäsenvaltioiden asianmukaisia rakenteita Internetin käyttöturvallisuutta käsittelevän foorumin kautta, laajennetaan yhteyksiä Euroopan ulkopuolisiin itsesääntelyelimiin, luodaan tätä tukeva seurantajärjestelmä, jonka avulla seurataan lainsäädännön ja sääntelyn sekä teknologian ja markkinoiden kehitystä. Tutkitaan itsesääntelyn asemaa alaikäisten suojelussa, mukaan luettuina kuluttajansuoja, tietosuoja ja yksityisyyden suoja sekä verkko- ja tietoturva. Keskitytään suodatinohjelmistojen ja -palvelujen vertailevaan arviointiin (tehokkuus, käytettävyys, soveltuvuus Euroopan markkinoille ja uudenlaisiin digitaalisiin sisältöihin). Tekninen kehitys sisällytetään yhteisön tutkimusohjelmiin. Luokitusta koskevissa toimissa otetaan huomioon erilaisten tekniikoiden lähentyminen. Jatketaan eurooppalaisen tieto- ja tiedotusverkoston perustamista Internetin ja uusien verkon käyttöön liittyvien tekniikoiden käyttöturvallisuuden parantamiseksi uusmediakasvatusta koskevia parhaita käytäntöjä vaihtamalla. Sitä tukevat - kattava kansainvälinen tieto- ja tiedotuslähteiden tietovarasto (Internetportaali), - soveltava sosiologinen tutkimus siitä, miten lapset käyttävät uutta teknologiaa, tavoitteena kasvatuksellisten ja teknisten keinojen löytäminen lasten suojelemiseksi. Verkosto avustaa myös ehdokasmaita, jotka haluavat toteuttaa tiedotustoimia ja laajentaa yhteyksiään Euroopan ulkopuolisiin tiedotustoimiin. Tukitoimet Ohjelman arviointi Järjestetään useammin kansainvälisiä seminaareja; hankkeiden ja strategian arviointia edellytetään jatkuvasti. 16

17 7. TOIMIEN TOTEUTTAMINEN TOISEN VAIHEEN AIKANA a) Käyttäjille mahdollisuus ilmoittaa laittomasta sisällöstä Nykyisen verkoston toimintaa tehostetaan edelleen, kytketään toiminta tiiviisti Internetin käyttöturvallisuutta koskeviin tiedotustoimiin, sovelletaan parhaita käytäntöjä koskevia ohjeita uuteen teknologiaan, laajennetaan verkosto kaikkiin jäsenvaltioihin sekä tarjotaan käytännön apua ehdokasmaille, jotka haluavat perustaa vihjelinjoja ja laajentaa yhteyksiään Euroopan ulkopuolisiin vihjelinjoihin. b) Itsesääntelyn edistäminen Varmistetaan yhteisön tason yhteistyö verkostoimalla jäsenvaltioiden asiaa koskevat rakenteet sekä tarkastellaan järjestelmällisesti asiaan liittyviä lainsäädännöllisiä ja sääntelyä koskevia kysymyksiä ja ilmoitetaan niistä, tiedotetaan järjestelmällisesti teknologian ja sen käytön kehityksestä sekä tarjotaan apua ehdokasmaille, jotka haluavat perustaa itsesääntelyelimiä ja laajentaa yhteyksiään Euroopan ulkopuolisiin itsesääntelyelimiin. c) Käyttäjille mahdollisuus välttää haitallista sisältöä Keskitytään suodatinohjelmistojen ja -palvelujen vertailevaan arviointiin (tehokkuus, käytettävyys, soveltuvuus Euroopan markkinoille ja uudenlaiseen digitaaliseen sisältöön). Suodatinteknologian kehittämistä tuetaan vastedes yhteisön tutkimusohjelmasta läheisessä yhteistyössä toimintasuunnitelman piirissä toteutettavien, suodattimiin liittyvien toimien kanssa. d) Käyttäjäystävällisen sisällönluokituksen edistäminen Kootaan yhteen alalla toimivia yrittäjiä ja muita osapuolia, kuten sisällön tuottajia, sääntely- ja itsesääntelyelimiä, ohjelmistoalan organisaatioita ja Internetin luokitusorganisaatioita ja kuluttajajärjestöjä suotuisien olosuhteiden luomiseksi sellaisten luokitusjärjestelmien kehittämiselle ja toteuttamiselle, joita sisällön tuottajien ja kuluttajien on helppo ymmärtää ja käyttää, joiden avulla vanhemmat ja kasvattajat saavat tarvittavaa tietoa tehdäkseen kulttuuristen ja kielellisten arvojensa mukaisia päätöksiä ja joissa otetaan huomioon televiestinnän, audiovisuaalisten viestinten ja tietotekniikan lähentyminen. e) Tiedon lisääminen turvallisemmasta käytöstä Tuetaan uusmediakasvatusta koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoa perustamalla tiivis eurooppalainen verkosto tiedon lisäämiseksi Internetin ja uusien verkon käyttöön liittyvien tekniikoiden turvallisemmasta käytöstä. Tätä tukevat kattava kansainvälinen tieto- ja tiedotuslähteiden tietovarasto (Internet-portaali) sekä soveltava sosiologinen tutkimus siitä, miten lapset käyttävät uutta teknologiaa. Tutkimuksessa ovat mukana kaikki asianmukaiset tahot (koulutusala, lasten hyvinvoinnin parissa työskentelevät viranomaiset ja vapaaehtoisjärjestöt, vanhempien yhdistykset, alan toimijat, lainvalvontaviranomaiset), ja tutkimuksen tavoitteena on sellaisten kasvatuksellisten ja teknisten keinojen löytäminen, joilla lapsia voidaan suojella haitoilta. Verkosto auttaa myös ehdokasmaita, jotka haluavat 17

18 toteuttaa tiedotustoimia ja laajentaa yhteyksiään Euroopan ulkopuolisiin tiedotustoimiin Toteutusmenetelmät Valittu lähestymistapa edistää alan toimijoiden verkostoitumista ja tietojen vaihtoa niiden välillä. Se perustuu toimintasuunnitelman puitteissa jo saatuihin tuloksiin ja vahvistaa niitä. Toimissa otetaan huomioon Internetin globaali luonne luomalla yhteyksiä ehdokasmaihin ja kolmansien maiden merkittävimpiin toimijoihin. Toimintatapoja on kaksi: yhteistyö ja hankkeiden tukeminen taloudellisesti Yhteistyö Avoimen yhteistyön avulla laaditaan yhteisiä suuntaviivoja ja tavoitteita ja luodaan seurantamenetelmiä sekä määritellään tarvittaessa sovittuihin indikaattoreihin perustuvia arviointikriteerejä. Niin ikään perustetaan Internetin käyttöturvallisuutta käsittelevä EU:n foorumi. Jäsenvaltioissa nimetään soveltuvat yhteyspisteet asianmukaisten viranomaisten kuulemisen jälkeen. Kansalliset yhteyspisteet toimivat komission keskustelukumppaneina uusien verkon käyttöön liittyvien tekniikoiden käyttöturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Kansalliset yhteyspisteet huolehtivat siitä, että komissio ja muut jäsenvaltiot ovat tietoisia kansallisista poliittisista aloitteista ja hyvistä käytännöistä. Foorumi huolehtii myös siitä, että keskeiset yhdistykset, alan edustajat ja viranomaiset ovat tietoisia ja niitä kuullaan EU:n ja muun maailman käyttöturvallisuusaloitteista ja että ne vaikuttavat niihin. Foorumiin liittyvillä pyöreän pöydän keskusteluilla, joissa vaihdetaan tietoja parhaista käytännöistä, edistetään kansainvälistä yhteistyötä Hankkeet Välineinä käytetään yhteisrahoitusta, jossa hankkeilta edellytetään runsaasti erilaista osaamista ja useita osallistujia, ja sataprosenttista rahoitusta, joka myönnetään yleensä tiettyjä, erikoistaitoja ja logistista tukea edellyttäviä tehtäviä koskeville palvelusopimuksille. Rahoitus on tarkoitettu erityisesti rajatylittävästä yhteistyöstä ja verkostoitumisesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten kattamiseen. Hankkeiden valitsemisessa ja hallinnoimisessa käytetään tavanomaisia menettelyjä (ehdotus- ja tarjouspyynnöt). 18

19 8. TOISTA VAIHETTA VARTEN TARVITTAVAT RESURSSIT ( ) Toimintalinja 1. Turvallisemman ympäristön luominen Määrä (tuhatta euroa) Huomioita 1.1 Euroopan vihjelinjaverkoston perustaminen 3300 Keskusverkkoon liittyville toimille 100 %:n rahoitus, euroa vuosittain; muille 50 %:n rahoitus. 1.2 Itsesääntelyn ja käytännesääntöjen laatimisen tukeminen Toimintalinja 1 yhteensä Suodatin- ja luokitusjärjestelmien kehittäminen 2.1 Suodatin- ja luokitusjärjestelmien vertaileva arviointi 2.2 Käyttäjäystävällisen sisällönluokituksen tukeminen Toimintalinja 2 yhteensä Tiedotus 3.1 Laajapohjaisen eurooppalaisen verkoston perustaminen %:n rahoitus %:n rahoitus %:n rahoitus 3.2 Soveltava sosiologinen tutkimus %:n rahoitus Toimintalinja 3 yhteensä Ohjelman tukitoimet Hankearvioinnit Kansainväliset konferenssit, seminaarit ja kokoukset, mukaan luettuina EU:n rahoittamien ja kansallisten ja kansainvälisten aloitteiden väliset suhteet Selvitykset, joilla tuetaan toimintalinjojen välisiä toimia Julkaisut Yleiset toimet (ehdotusten arviointi, ohjelman lopullinen arviointikertomus) %:n rahoitustuki keskusverkkoon liittyville toimille ( euroa) ja erityistoimille, joilla tuetaan ehdokasmaita ( euroa); muille 50 %:n rahoitus Toimintalinja 4 yhteensä Yhteensä Tarkemmat tiedot rahoitusselvityksessä. 100 %:n rahoitus 19

20 LIITE 1. MUUT ASIAAN LIITTYVÄT EU:N OHJELMAT STOP II DAPHNE ECONTENT TIETOYHTEIS- KUNNAN TEKNIIKAT -OHJELMA Ihmiskaupan ja lasten hyväksikäytön torjunnasta vastaaville henkilöille tarkoitettu kannustus- ja vaihto-ohjelma. Vuonna 2000 STOP-ohjelmasta yhteisrahoitettiin Internetissä esiintyvän lapsipornografian torjuntaa käsitellyt kansainvälinen konferenssi, joka oli jatkoa Wienissä vuonna 1999 pidetylle samanaiheiselle konferenssille. Konferenssissa keskityttiin ilmiön oikeustieteellisiin ja kansainvälisiin näkökohtiin. Ohjelmasta rahoitettiin myös COPINEhanketta ja sen jatkoa, joissa selvitettiin lapsipornografiaa keräävien lainrikkojien käyttäytymistä ja automaattisen indeksoinnin ja hakutoiminnon sisältävän, lapsipornografiaa koskevan tietokannan perustamista. Vuosina toteutettava Daphne-ohjelma on Euroopan yhteisön toimintaohjelma lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Väkivalta käsitetään tässä yhteydessä mahdollisimman laajasti niin, että se voi kattaa seksuaalisen hyväksikäytön, perheväkivallan, kaupallisen hyväksikäytön, koulukiusaamisen, ihmiskaupan sekä vammaisiin, vähemmistöihin, siirtolaisiin tai muutoin heikommassa asemassa oleviin kohdistuvan syrjinnän. Daphnesta rahoitetaan hanketta, jolla pyritään löytämään lapsipornografian uhreja. econtent-ohjelma on osa eeurope-toimintasuunnitelmaa ja sen kolmatta tavoitetta, joka koskee Internetin käytön edistämistä. econtent-ohjelman tarkoituksena on eurooppalaisen digitaalisen sisällön tuotannon, jakelun ja käytön tukeminen sekä kielellisen monimuotoisuuden edistäminen maailmanlaajuisissa verkoissa. econtent-ohjelma perustuu kolmeen päätoimintalinjaan, joissa EU:n tuomaa lisäarvoa voidaan hyödyntää parhaiten. Toimintalinjat ovat seuraavat: julkisen sektorin tietojen saatavuuden parantaminen ja tietojen käytön lisääminen, monikielisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä toteutettavan sisältötuotannon edistäminen sekä digitaalisen sisällön markkinoiden tehokkuuden lisääminen. Tiedon saanti, suodattaminen, analysointi ja käsittely -toiminta. Tämän toiminnan yleisenä tavoitteena on sellaisten multimedian hallintavälineiden ja -tekniikoiden kehittäminen, joiden avulla käyttäjä voi valita, vastaanottaa ja käsitellä vain haluamaansa tietoa. Siinä keskitytään lisäksi audiovisuaaliseen sisältöön, joka nykyään leviää Internetin, CD:n ja DVD:n välityksellä, mutta jota on lähivuosina saatavilla myös kehittyneiden tv-palvelujen, kodin multimediajärjestelmien ja langattomien multimediaverkkojen kautta. ELEARNING Komissio hyväksyi elearning-aloitteen EU:n koulutusjärjestelmän mukauttamiseksi tietopohjaiseen talouteen ja digitaaliseen kulttuuriin. Aloite jakautuu neljään toimintalinjaan: multimediatietokoneiden hankinta kouluille, Euroopan opettajien kouluttaminen digitaaliteknologian käytössä, Euroopan opetusalan palvelujen ja opetusohjelmistojen kehittäminen sekä koulujen ja opettajien verkostoitumisen nopeuttaminen. Laittoman ja haitallisen sisällön hallitseminen kouluissa on tärkeää. "Oppiminen tietoyhteiskunnassa" - toimintasuunnitelman yhteydessä perustettu verkosto tarjoaa jakelukanavan Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskevan toimintasuunnitelman puitteissa syntyneelle sisällölle. Internetin turvallisuudesta keskusteltiin European School Netin järjestämässä escholatapahtumassa vuonna

21 2. ASIAAN LIITTYVÄT EU:N POLIITTISET ALOITTEET Alaikäisten ja ihmisarvon suojelua koskeva suositus Tietoverkkorikollisuutta koskeva tiedonanto Lapsipornografiaa koskeva puitepäätös Verkko- ja tietoturvaa koskeva tiedonanto Avoimuutta koskeva direktiivi Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä Tietosuoja ja yksityisyyden suoja econfidence-aloite Suosituksessa esitetään suuntaviivoja alaikäisten ja ihmisarvon suojelua koskevan kansallisen itsesääntelyn kehittämiselle. Itsesääntely perustuu kolmeen perustekijään, jotka ovat kaikkien asianomaisten osapuolten (hallitukset, Internet-ala, palvelujen ja yhteyksien tarjoajat, käyttäjäjärjestöt) osallistuminen käytännesääntöjen laatimiseen, käytännesääntöjen soveltaminen alan yrityksissä sekä toteutettujen toimien arviointi. Komissio on hyväksynyt tiedonannon "Turvallisempaan tietoyhteiskuntaan tietojärjestelmien turvallisuutta parantamalla ja tietokonerikollisuutta ehkäisemällä" (KOM(2000) 890). Tässä tiedonannossa tarkastellaan laaja-alaisen poliittisen aloitteen tarvetta ja mahdollisia toteutustapoja. EU:n laajempien tietoyhteiskuntaan sekä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyvien tavoitteiden osana pyritään lisäämään tietojärjestelmien tietoturvaa ja ehkäisemään tietoverkkorikollisuutta kunnioittaen samalla unionin tunnustamia kansalaisten perusoikeuksia. Tiedonannossa esitellään useita lainsäädännöllisiä ja muita aloitteita. EU:n "kolmannen pilarin" (oikeus- ja sisäasiain yhteistyö) puitteissa tehtiin Internetissä välitettävän lapsipornografian vastaisia toimenpiteitä koskeva päätös, jossa jäsenvaltioita kehotetaan toteuttamaan joukko toimenpiteitä Internetissä välitettävää lapsipornografiaa koskevan lainvalvonnan tehostamiseksi ja jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten yhteistyön tukemiseksi. Sen jälkeen komissio teki ehdotuksen puitepäätökseksi, jossa määritellään kaikille jäsenvaltioille yhteinen rikoslainsäädäntö tehokkaine, oikeasuhteisine ja varoittavine seuraamuksineen. Tiedonannossa ehdotetaan eurooppalaista poliittista lähestymistapaa, jolla pyritään parantamaan verkko- ja tietoturvaa. Siinä analysoidaan tarvetta täydentää markkinoiden ratkaisuja poliittisin toimin ja luetellaan konkreettisia poliittisia toimia Tukholman Eurooppa-neuvoston pyynnön mukaisesti. Ehdotettu politiikka tulisi nähdä kiinteänä osana nykyistä sääntelyjärjestelmää sähköisen viestinnän palvelujen ja tietosuojan sekä nyttemmin verkkorikollisuuden alalla. Direktiivissä 98/48/EY säädetään jäsenvaltioiden velvollisuudesta ilmoittaa uusista tietoyhteiskunnan palveluihin liittyvistä toimenpiteistä ja menettelyistä, joita sovelletaan, jos komissio tai muut jäsenvaltiot vastustavat toimenpiteitä. Direktiivi 2000/31/EY kattaa useita sähköiseen kaupankäyntiin liittyviä lainsäädännöllisiä kysymyksiä, kuten kaupallisen viestinnän, sähköisesti tehdyt sopimukset, avoimuutta koskevat vaatimukset ja välittäjien vastuun. Lisäksi direktiivillä rohkaistaan laatimaan käytännesääntöjä. Yksilöiden suojelua henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaata liikkuvuutta koskevassa direktiivissä 95/46/EY annetaan säännöt henkilökohtaisten tietojen keräämisestä, yksilöä koskevien tietojen käytöstä ja oikeudesta saada tietoja ja oikaista niitä. Viimeksi mainittuja sääntöjä sovelletaan Internetin käyttäjien tietoihin ja heidän yksityisyytensä suojaamiseen Internetiä käytettäessä. Kyseisessä direktiivissä edellytetään asianmukaisten teknisten ja organisatoristen toimenpiteiden toteuttamista käsiteltyjen tietojen suojan varmistamiseksi, mikä on erityisen tärkeää Internetin turvallisen käytön varmistamisessa ja edistämisessä. Lisäksi henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta televiestinnän alalla annetussa direktiivissä 97/66/EY edellytetään erityisiä turvatoimenpiteitä. Direktiivin säännöksillä varmistetaan viestinnän myös sähköpostiviestien luottamuksellisuus. Lisäksi siinä annetaan säännöt tilaajaluetteloista ja sähköpostin käytöstä markkinoinnissa. Komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla. Ehdotetulla direktiivillä on tarkoitus ajantasaistaa ja korvata direktiivi 97/66/EY. Tarvitaan selkeää mekanismia, jonka avulla lujitetaan kuluttajien luottamusta sähköiseen kaupankäyntiin. Komission jäsen David Byrne puuttui tähän tarpeeseen käynnistäessään toukokuussa 2000 econfidence-aloitteen. Aloitteen päämääränä on laatia yhteissääntelyn avulla standardeja kaikkialla Euroopassa käytettäviä luotettavuusmerkintäjärjestelmiä varten. Näiden järjestelmien avulla kuluttajat tietäisivät entistä helpommin, mihin verkkosivuihin he voivat luottaa. 21