SEURALAISEN KÄSIKIRJA

Transkriptio

1 SEURALAISEN KÄSIKIRJA SAIMAAN KAMERASEURA RY PL Lappeenranta

2 Sisällysluettelo Saimaan Kameraseura ry...4 Esittely... 4 Sääntömääräiset kokoukset...4 Hallitus... 5 Tilintarkastajat... 5 Liittyminen kameraseuran jäseneksi...6 Jäsenmaksut... 6 Tiivistetty historia... 6 Huomionosoitukset... 8 Säännöt... 8 Toiminta Jäsenillat Kesäretket Koulutus Näyttelyt Positiivi Kotisivut Kilpailut Vuoden kuvaajat...15 Kilpailusäännöt Kaakkois-Suomen haastekilpailu...18 Pimiö ja kalusto Näytön kalibrointi Kuvatiedostojen arkistointi...21 Lauritsala-talon pimiö...23 Kalusto-ohjeita...23 Studiosalamat...23 Filmin kehitys Mustavalkokuvan vedostus...26 SKsL Saimaan Kameraseura on SKsL:n jäsenseura...28 Finnfoto Koulutuspalvelut...29 Huomionosoitukset...29 Näyttelyt Arvonimet Suomen Kameraseurojen Liiton näyttelysäännöt...32 FIAP Näin lähetät kuviasi kansainvälisiin näyttelyihin...36 FIAP:n henkilökortti Arvonimet

3 Esipuhe Saimaan Kameraseuraan liittyy jatkuvasti uusia jäseniä. Seuran toiminnassa on paljon muistettavia asioita myös vanhojenkin jäsenten mielestä. Sen vuoksi kameraseura julkaisee Seuralaisen käsikirjaa, joka sisältää tietoa yhdistyksestä, sen toiminnasta, yhteyksistä ja jäsenistä. Käsikirja sisältää myös tietoa yhdistyksen historiasta, koska ollenkaan kaikki tieto ei aina kulkeudu puskaradion kautta jälkipolville. Käsikirjan sivumäärä on suuri, joten ei ole tarkoitus, että kaikki jäsenet lukisivat käsikirjan heti läpi kannesta kanteen. Tarkoituksena oli ennemminkin koota hakuteos, josta sisällysluettelon kautta löytyy nopeasti apu kulloiseenkin tarpeeseen. Ensimmäistä käsikirjaa laadittaessa tärkein asia oli saada kaikki seuran jäsenistöä koskettava säännöstö samoihin kansiin. Seuran omat säännöt, kilpailusäännöt, sekä Suomen Kameraseurojen Liiton vuosi- ja teemanäyttelysäännöt pelkästään ovat hyvä esimerkki siitä, miten monipuolista muistettavaa kameraseuralaisilla on jopa hyvin samantyyppisistä asioista. Käsikirjan suuri sivumäärä todistaa sen, että toimintamme on erittäin monipuolista. Toivottavasti käsikirjasta on hyötyä, ja toivottavasti tekstistä ei tullut liian puisevaa. Miellyttäviä lukuhetkiä itse kullekin! Tatu Kosonen Puheenjohtaja Julkaisija Saimaan Kameraseura ry Toinen painos, 2010 Yksi kappale jaetaan ilmaiseksi kaikille jäsenille, muutoin hinta 5,00 euroa / kpl. Saimaan Kameraseura ry 3.

4 Saimaan Kameraseura ry Esittely Saimaan kameraseura ry on Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan maakunnan asukkaille tarkoitettu yhdistys. Sen tarkoitus on ylläpitää ja edistää valokuvauksen ja valokuvataiteen harrastusta ja tasoa, sekä koota harrastajat yhteiseen toimintaan. Tarkoituksena on myös uudistaa ja kehittää kansalaisten käsitystä valokuvataiteesta. Kameraseuralaiset kokoontuvat joka kuukauden kolmantena arkitiistaina jäseniltaan. Illoissa kuunnellaan esitelmiä, katsellaan valokuvia ja keskustellaan ajankohtaisista asioista. Kesä- ja heinäkuussa jäsenillat korvataan muulla ohjelmalla. Seura järjestää keskimäärin kerran vuodessa näyttelyn, kaksi kertaa vuodessa kuvausretken ja muutaman kerran vuodessa erilaisia kursseja. Saimaan kameraseura on Suomen kameraseurojen liiton ja sen kautta myös Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto ry:n ja Fédération Internationale de l'art Photographique:n jäsen. Seura on perustettu tammikuussa Sääntömääräiset kokoukset Seuran ylintä päättävää valtaa käyttävät yhdistyksen kokoukset. Niissä äänivalta on kaikilla niillä yhdistyksen jäsenillä, jotka ovat suorittaneet erääntyneet jäsenmaksunsa. Sääntöjen mukaan vuosittain on pidettävä ainakin kaksi yhdistyksen kokousta, nimittäin kevät- ja syyskokous. Kevätkokous hyväksyy edellisen vuoden toimintakertomuksen, ja myöntää edellisen vuoden hallitukselle tili- ja vastuuvapauden. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdistys toteaa virallisesti asioiden olleen hoidettu hyvin, ja ottaa ne hallituksen vastuulta yhdistyksen omalle vastuulle. Jos asiat on hoidettu huonosti, voidaan tili- tai vastuuvapaus jättää myöntämättäkin, kunnes epäkohdat on oikaistu. Syyskokouksen tehtävänä on päättää seuraavan vuoden asioista. Kokous valitsee hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle, sekä laatii toimintasuunnitelman ja talousarvion seuraavaa vuotta varten. Tarvittaessa yhdistyksen kokouksia voidaan pitää useamminkin, mikäli hallitus tai riittävän suuri osa jäsenistöstä näkee sille tarvetta. Yhdistyksen kokouksen päätettäviä asioita ovat vuotuisten sääntömääräisten asioiden lisäksi suurimmat seuraa koskevat asiat, kuten seuran liittyminen liittoihin tai muihin järjestöihin, tai esim. seuran omien sääntöjen muuttaminen. 4. Saimaan Kameraseura ry

5 Hallitus Seuran toimintaa ohjaa hallitus, jonka jäsenet valitaan syyskokouksessa. Hallituksen tehtävänä on hoitaa seuran juoksevia asioita (esim. kerätä jäsenmaksut, pyörittää toimintaa ja huolehtia tiedotuksesta). Hallitus pitää kokouksia, joiden pöytäkirjat muodostavat tärkeän osan tilintarkastuksesta Puheenjohtaja vastaa hallituksen kokousten koollekutsumisesta, johtaa niissä puhetta, ja on vastuussa siitä, että kokouksesta syntyy pöytäkirja (jonka tosin sihteeri yleensä kirjoittaa). Jos jokin hallituksen kokouksen äänestys päättyy tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee. Puheenjohtaja saattaa joutua myös edustamaan yhdistystä erilaisissa tapahtumissa, pitämään puheita juhlissa, ja yleensä allekirjoittaa sopimukset, asiakirjat, ynnä muut kameraseuran puolesta. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan varamiehenä. Sihteeri pitää pöytäkirjaa hallituksen kokouksissa ja usein myös yhdistyksen kokouksissa. Sihteerin vastuulle jää yleensä myös toimintakertomusten ja -suunnitelmien kirjoittaminen hallituksen päätösten mukaisesti. Sihteeri myös vastaa seuran arkistoista ja niiden vuotuisesta siirtämisestä kaupunginarkistoon. Tämä siirto tehdään yleensä edellisvuoden osalta heti kevätkokouksen jälkeen. Taloudenhoitaja kerää jäsenmaksut ja huolehtii kameraseuran rahaliikenteestä, kuten laskujen maksamisesta. Yleensä taloudenhoitajan vastuulla on myös seuran jäsenrekisterin ylläpitäminen, usein kuitenkin yhteistyössä sihteerin kanssa. Kalustonhoitaja vastaa seuran omaisuuden huolloista, lainauksista yms. Muitakin tehtäviä on vuosien saatossa ollut, esimerkiksi erillinen tiedottaja tai kerhoemäntä/-isäntä. Puheenjohtaja valitaan joka vuosi, mutta hallituksen muiden varsinaisten jäsenten toimikausi on kaksi vuotta siten, että joka vuosi vain puolet on erovuorossa. Tämän tarkoituksena on ylläpitää jatkuvuutta, siis ei saada vaihdettua koko hallitusta yhdellä kertaa. Hallitus jakaa tehtävänsä kuitenkin joka vuodeksi erikseen. Tilintarkastajat Syyskokous valitsee kameraseuralle myös tilintarkastajat. Heidän tehtävänsä on lukea läpi vuoden aikana syntyneet tiliotteet, hallitusten kokousten pöytäkirjat, yhdistyksen kokousten pöytäkirjat, sekä hallituksen valmistelema toimintakertomus ja tilinpäätös. Tilintarkastajat tutkivat, vastaako seuran tilien rahaliikenne tehtyjä päätöksiä ja ne edelleen Suomen lakia. He antavat kevätkokoukselle lausuntonsa, jossa joko puoltavat tai eivät puolla tili- ja vastuuvapauden myöntämistä. Tilintarkastajat eivät missään tapauksessa voi olla samalla hallituksen jäseniä. Saimaan Kameraseura ry 5.

6 Liittyminen kameraseuran jäseneksi Saimaan kameraseuran jäseneksi on helppo liittyä. Jäseneksi kelpaavat kaikki valokuvauksesta kiinnostuneet, niin ammattilaiset kuin harrastajatkin. Helpoiten liittyminen onnistuu ottamalla yhteyttä seuran sihteeriin, ja toimintaan pääsee heti mukaan ilman sen kummempia muodollisuuksia. Seuraan voi liittyä myös vain maksamalla jäsenmaksun seuran tilille EKSP ja merkitsemällä viestiosaan tiedoksi nimen ja yhteystietot (ainakin postiosoite). Jäsenmaksut Syyskokous vahvistaa vuosittain seuran jäsenmaksujen suuruuden. Vuonna 2010 ne on porrastettu kolmeen osaan: Normaali jäsenmaksu on 20 euroa. Alennettu jäsenmaksu on 10 euroa. Kannatusjäsenmaksu (esim. yrityksille) 200 euroa Alennettuun jäsenmaksuun ovat oikeutettuja kaikki opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset, sekä sellaiset henkilöt, joiden perheestä ( sama jääkaappi ) jo joku maksaa normaalin jäsenmaksun. Hallitus voi pyynnöstä myöntää alennetun jäsenmaksun myös muista syistä (esim. varusmiespalvelus tai äitiysloma). Jäsenmaksu sisältää myös Suomen Kameraseurojen Liiton jäsenmaksun. Tiivistetty historia Saimaan kameraseura ry:n historia alkaa tammikuusta 1946, jolloin johtaja Gunnar Grönqvist kutsui koolle seuran perustavan kokouksen. Toiminta alkoi heti. Vuonna 1947 seura merkittiin yhdistysrekisteriin, ja se liittyi Suomen Kameraseurojen Liiton jäseneksi. Fédération Internationale de l'art Photographique (FIAP) perustettiin, ja Suomen kameraseurojen liitto liittyi siihen jäseneksi. Liiton kautta myös kameraseura on siis kuulunut FIAP:n heti alusta alkaen. Seuran logon laatimiseksi järjestettiin kilpailu, jonka V.F.Tiihonen. Tuo sama logo on käytössä yhä edelleenkin. voitti kultaseppä Vuonna 1952 seura hankki osakkeen Lappeenrannan kerhosta, jonka jälkeen kuukausittaiset jäsenillat pidettiin muutaman vuoden ajan kerhon tiloissa. Itse osake on yhä edelleen kameraseuran hallussa. Kilpailumenestystä alkoi kertyä 1950-luvulla pääasiassa Erkki Niemelän, Olli Jalon ja Pekka Virtasen ansiosta. Alkuaikojen näkyvin tulos oli Niemelän AFIAParvo vuonna Myös Unto Oikkosen ARPS-arvo oli merkittävä, koska se oli ensimmäinen laatuaan täällä suunnalla Suomea. 6. Saimaan Kameraseura ry

7 Merkittäväksi kilpailumenestykseksi voidaan lukea myös Tapani Räsäsen voitot Vuoden luontokuva -kilpailuissa 1991 ja 2000, saman miehen Fotofinlandia kilpailun finaalipaikka, sekä Jukka Olkkosen nimitys Suomen kameraseurojen liiton Vuoden kuvaajaksi Suomalaiset kameraseurat vaikuttivat luvuilla Suomessa hyvin vahvasti, etupäässä Suomen kameraseurojen liiton kautta. Liiton aloitteesta ja sen tukemana perustettiin niin Suomen valokuvataiteen museo (ja -säätiö) kuin Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto ry:kin. Valokuvauksen professuuri saatiin vuonna 1972, ja valtion valokuvataidetoimikunta Sen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Suomen kameraseurojen liiton puheenjohtaja, valkeakoskelainen Ari Yrjänä. Saimaan kameraseuran toiminta aktivoitui aivan uskomattomiin lukemiin, kun oma pimiö saatiin Lappeenrannan kaupungin kerhokeskukseen Puutarhurinkadulle 1980-luvun alussa. Laitteita hankittiin läänin ja kaupungin tuella. Tämä pimiötila menetettiin toukokuussa 2008, kun kaupunki irtisanoi sen säästösyistä. Seuran jäsenet ovat vaikuttaneet vahvasti myös Lauritsala-talon ja Sammontorien pimiöiden syntyyn. Seuran omaa jäsenlehteä on julkaistu vuodesta 1983 lähtien. Aluksi se keskittyi ajankohtaisten asioiden tiedottamiseen, mutta pian siinä alettiin julkaista myös valokuvia. Vuonna 1994 lehti nimettiin Positiiviksi Tatu Kososen ideoimana luvulla seura teki ainutlaatuista yhteistyötä Etelä-Karjalan taiteilijaseuran ja Maaseudun sivistysliiton kanssa. Yhteistyö johti mm. suuriin, Kantriksi ja urbaaniksi nimettyihin ympäristötaidenäyttelyihin monena eri vuonna, sekä Galleria Pihaton perustamiseen Lappeen vanhan pappilan alueelle. Keväällä 2005 kameraseuran jäsenet perustivat Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen. Vuonna 2008 jäsenillat siirrettiin keskuksen gallerian tiloihin. Yhteistyö keskuksen ja seuran välillä tiivistyi muutenkin merkittävästi. Taistelu katoavia jäseniä vastaan oli myös voittoisa; seuran jäsenmäärä nousi vuoden 2007 viidestä maksaneesta jäsenestä parissa vuodessa korkeaksi, peräti 30 vuoden takaisiin lukemiin. Saimaan kameraseuran puheenjohtajina ovat toimineet Sulo Kinnunen, 1950 Kauko Tiili, 1951 Sulo Kinnunen (uudelleen), Toivo Härkönen, Pauli Salminen, Pekka Virtanen, 1960 Unto Oikkonen, Mauno Laakso, 1963 Heikki Rasa, Martti Muukkonen, Unto Oikkonen (uudelleen), Aarne Mikonsaari, Esko Turkkila, 1975 Seppo Luoto, Markku Pöysti, 1978 Veikko Itkonen, 1979 Seppo Pelkonen, 1980 Juhani Sankala, Mauri Kokkola, Juha Virtanen, Esko Kivistö, Markku Lötjönen, 1992 Sami Luukkanen, Ari Nakari, Erkki Korhonen, Jarmo Nieminen, Tommi Kähärä, 2005 Markku Lötjönen (uudelleen), 2006 Aulikki Korpela-Taimela ja 2007 Juha Turunen. Vuodesta 2008 lähtien puheenjohtajana on toiminut Tatu Kosonen. Saimaan Kameraseura ry 7.

8 Huomionosoitukset Seuran kunniajäseniksi on kutsuttu Gunnar Grönqvist 1958, Erkki Niemelä ja Unto Oikkonen 1976, sekä Esko Turkkila ja Tapani Räsänen Suomen Kameraseurojen Liiton kultainen ansiomerkki on myönnetty Tommi Kähärälle ja Ville Savolaiselle Suomen Kameraseurojen Liiton myöntämän järjestötoiminnan kultaisen ansiomerkin ovat saaneet Esa Toppila ja Tommi Kähärä 2006, sekä Ari Nakari Suomen Kameraseurojen Liiton hopeinen ansiomerkki on myönnetty Mauri Kokkolalle, Erkki Niemelälle ja Unto Oikkoselle 1986, Kari Kiljuselle, Markku Lötjöselle, Ari Nakarille, Juhani Palovirralle, Terho Tiaiselle ja Esko Turkkilalle 1996, Tatu Kososelle, Tommi Kähärälle, Jarmo Niemiselle ja Esa Toppilalle 2002, Aulikki Korpela-Taimelalle, Juha Turuselle ja Anne-Mari Välikaupille 2006, sekä Elisa Putille, Ville Savolaiselle ja Marko Taimelalle Säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Saimaan kameraseura ry. Sen kotipaikka on Lappeenranta ja toimialue Etelä-Karjalan maakunta. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja edistää valokuvauksen ja valokuvataiteen harrastusta ja tasoa yhdistyksen kotipaikkakunnalla ja EteläKarjalan maakunnan alueella ja koota valokuvauksen ja valokuvataiteen harrastajat yhteiseen toimintaan. Yhdistyksen tarkoituksena on myös uudistaa ja kehittää kansalaisten käsitystä valokuvataiteesta. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys 8. järjestää kulttuuri-, keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia järjestää valokuvanäyttelyjä järjestää valokuvakilpailuja järjestää jäsenilleen valokuvaukseen ja valokuvataiteeseen liittyvää koulutusta ja opetus- ja neuvontatilaisuuksia järjestää jäsenilleen pienryhmä- ja kerhotoimintaa järjestää jäsenilleen kuvausretkiä sekä matkoja koti- ja ulkomaisiin valokuvanäyttelyihin harjoittaa tiedotustoimintaa ja tekee valokuvataidetta edistäviä aloitteita hankkii valokuvien tuottamiseen ja esittämiseen tarvittavia välineitä yhdistyksen käyttöön Saimaan Kameraseura ry

9 hankkii ja levittää valokuva-aiheista kirjallisuutta sekä voi julkaista omia valokuvakirjoja on yhteistoiminnassa muiden vastaavanlaisten järjestöjen kanssa Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi järjestää maksullisia valokuvanäyttelyjä järjestää maksullisia valokuvaukseen ja valokuvataiteeseen liittyviä yleisötilaisuuksia, esityksiä ja retkiä välittää ja myydä valokuvia ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtaina omaisuutta vuokrata omistamiaan laitteita lyhytaikaisesti 3. Jäsenet Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä valokuvausta harrastava tai valokuvataiteesta kiinnostunut henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. 4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä, sen omaisuutta tai sen mainetta, tai ei enää täytä laissa taikka näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Jäsen, jota hallitus ei ole erottanut ja joka huomautuksesta huolimatta ei ole kuuden kuukauden kuluessa suorittanut erääntynyttä jäsenmaksuaan, katsotaan yhdistyksestä eronneeksi. 5. Liittymis- ja jäsenmaksu Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja Saimaan Kameraseura ry 9.

10 vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää syyskokous. Jäsen, joka liittyy yhdistykseen syyskuun ensimmäisen ja joulukuun viimeisen päivän välisenä aikana, suorittaa puolet (½) kuluvan vuoden jäsenmaksusta. Jäsen, jonka perheestä joku muu suorittaa täyden jäsenmaksun, suorittaa puolet (½) jäsenmaksusta. Opiskelijat, työttömät, eläkeläiset, varusmiehet ja näihin rinnastettavat henkilöt suorittavat puolet (½) jäsenmaksusta. Kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja. 6. Hallitus Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja kolmesta seitsemään (3-7) muuta varsinaista jäsentä sekä korkeintaan kaksi (0-2) varajäsentä. Hallituksen muiden varsinaisten jäsenten sekä varajäsenten lukumäärä päätetään syyskokouksessa ennen hallituksen jäsenten valintaa. Hallituksen puheenjohtaja valitaan yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen muut varsinaiset jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi siten, että puolet hallituksen varsinaisista jäsenistä on erovuorossa vuosittain. Ensimmäisenä vuonna erovuoroiset valitaan arvalla. Erovuoroiset jäsenet voidaan valita uudelleen. Hallituksen varajäsenet valitaan yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Sihteeri huolehtii yhdistyksen arkistosta ja jäsenluettelosta. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun hän katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puolet sen jäsenistä ja lisäksi puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä. 10. Saimaan Kameraseura ry

11 Hallitus voi oikeuttaa yhdistyksen toimihenkilön kirjoittamaan yhdistyksen nimen yksin. 8. Tilikausi ja tilintarkastus Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle. 9. Yhdistyksen kokoukset Yhdistys pitää vuosittain kaksi (2) varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä helmikuun ensimmäisen ja toukokuun viimeisen päivän välisenä aikana. Yhdistyksen syyskokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä syyskuun ensimmäisen ja joulukuun viimeisen päivän välisenä aikana. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erikseen ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen varsinaisella jäsenellä, joka on laiminlyönyt erääntyneen jäsenmaksunsa kahden kuukauden ajan, mutta jota hallitus ei ole erottanut, on yhdistyksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa ei voi valtakirjalla siirtää edelleen. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei laissa taikka näissä säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kymmenen (10) vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. Saimaan Kameraseura ry 11.

12 11. Varsinaiset kokoukset Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. kokouksen avaus 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen asialista 5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto 6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille 7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. kokouksen avaus 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen asialista 5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle toimikaudelle 6. päätetään hallituksen varsinaisten ja varajäsenten lukumäärä 7. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut varsinaiset jäsenet erovuoroisten tilalle sekä varajäsenet 8. valitaan yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja 9. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 12. Yhdistyksiin, liittoihin ja muihin järjestöihin liittyminen ja niistä eroaminen Yhdistyksen kokous päättää mahdollisesta muihin järjestöihin liittymisestä tai niistä eroamisesta. 13. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkautumisesta. Yhdistyksen purkautuessa tai sen tullessa lakkautetuksi käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen sen kotipaikkakunnalla purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. 12. Saimaan Kameraseura ry

13 Toiminta Jäsenillat Saimaan kameraseuran toiminnan rungon muodostavat jäsenillat, jotka pidetään joka kuukauden kolmantena arkitiistaina klo 18 Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen tiloissa. Kesä- ja heinäkuussa jäseniltaa ei pidetä, mutta kesäkuussa järjestetään yleensä seuran saunailta. Jäsenilloissa on yleensä jokin aihe, tyypillisesti joku valokuvauksen harrastaja tai ammattilainen, joka esittelee omaa kuvatuotantoaan tai pitää esitelmän jostain aiheesta. Ajankohtaiset uutiset valokuvausrintamalta käydään läpi, ja kerätään mahdolliset kuvalähetykset kansallisiin ja kansainvälisiin näyttelyihin. Muutoinkin jäseniltojen keskustelu on runsasta, ja joskus sen aiheet saattavat jopa koskea valokuvausta. Jäseniltoihin on lupa tuoda mukaan tuttavia ja kavereita tutustumaan seuran toimintaan, ainahan käynnistä hyötyy vähintäänkin kahvikupillisen verran. Kesäretket Vaikka kameraseuran toiminta periaatteessa hiljeneekin kesäksi, eivät kaikki seuralaiset malta pysytellä kotona, vaan haluavat tavata toisensa useamminkin. Sen vuoksi seura alkoi järjestää kesäretkiä. Lyhyt kesäretki tehdään yleensä alkukesästä. Se kestää yhden päivän, aamusta iltaan, ja suuntautuu sen vuoksi johonkin lähiseuduille. Pitkä kesäretki tehdään loppukesästä. Sen kesto on 2-4 päivää, yleensä se sijoittuu kuitenkin viikonloppuun. Myös pitkät kesäretket ovat yleensä pysytelleet aiemmin Suomen rajojen sisäpuolella, mutta kohteet ovat kuitenkin kauempana. Vuonna 2010 pidempi kesäretki järjestettiin Viipuriin, ja se toimi samalla laajemman Viipurin-kuvausretkisarjan avajaana. Retkillä pyritään yleensä tutustumaan kohteen valokuvauskulttuuriin, mutta luonnollisesti kyseessä on aina myös kuvausretki. Rentoa yhdessäoloa ja valokuvausaiheisia keskustelujakaan ei voi aina välttää. Koulutus Yksi kameraseuran tärkeimmistä toimintatavoista on jäsenistön koulutus. Se tarkoittaa tietysti vuoden mittaan pidettäviä erilaisia kursseja, mutta myös kilpailuilla ja kuvaesityksillä tavoitellaan sivistävää vaikutusta. Mikäpä sen paremmin opettaisi esimerkiksi kuvanlukutaitoa, kuin muiden ottamien kuvien katsominen, ja kilpailutuomareiden arvostelujen kuunteleminen? Toiminta 13.

14 Näyttelyt Saimaan kameraseura pyrkii järjestämään joka vuosi vähintään yhden jäsenistönsä yhteisnäyttelyn. Näyttelypaikkoja vaihdellaan eri puolilla EteläKarjalaa. Niiden ilmekin on usein erilainen; gallerioita, kirjastoja, mutta yhtä hyvin kahviloita tai huoltoasemia. Tuoreimmat yhteisnäyttelyt ovat olleet 60-vuotisjuhlanäyttely galleria Pihatossa 2006, Retnografonomia Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksessa 2007, Pikaistus Imatran kulttuurikeskuksessa 2008 ja Morjehdus Kouvolan kirjastossa Jäsenien omat yksityisnäyttelyt ovat myös merkittäviä. Sen vuoksi ne on ollut tapana kirjata seuran toimintakertomuksiin. Positiivi Saimaan kameraseuran jäsenlehti Positiivi ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa. Lehti postitetaan kaikille seuran jäsenille. Sitä jaetaan Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksessa (Snellmaninkatu 13 A, Lappeenranta) ja lappeenrantalaisissa valokuvaliikkeissä. Kotisivut Saimaan Kameraseuran kotisivuilla tarjoillaan aina tuoreimmat kuulumiset ja uutiset seuran asioita koskien. Sivujen virallinen osoite on Suomen kameraseurojen liiton palvelimella, Toiminta

15 Kilpailut Saimaan kameraseura järjestää vuosittain valokuvakilpailuiden sarjan, jota kutsutaan GP-kilpailuksi. Osakilpailuissa eniten pisteitä kerännyt seuralainen nimetään joulukuussa vuoden kuvaajaksi, ja hän saa vuodeksi haltuunsa pronssisen kiertopalkinnon. GP-kilpailu vietti taukoa vuosina , mutta se elvytettiin henkiin jälleen vuodesta 2008 lähtien. Lisäksi joka vuosi pyrimme kilpailemaan muita kameraseuroja vastaan erityisesti lähialueilla. Perinteisesti tärkein tällainen kilpailu on ollut kisa Imatran Kameraseuraa vastaan, mutta uutena merkittävänä kilpailuna on mukaan tullut syksystä 2008 lähtien järjestetty Kaakkois-Suomen haastekilpailu. Osallistuminen Suomen Kameraseurojen Liiton ja Fédération Internationale de l'art Photographique:n näyttelyihin lasketaan kameraseurassa kilpailutoiminnaksi. Vuoden kuvaajat Vuoden mittaan järjestetyissä GP-kilpailuissa eniten pisteitä kerännyt henkilö nimetään vuosittain Vuoden kuvaajaksi. Arvonimi on myönnetty vuosina ja uudelleen vuodesta 2008 lähtien. Vuoden kuvaajaksi on nimitetty 1987 Esko Kivistö, 1988 Kari Kiljunen, 1989 Markku Lötjönen, 1990 Markku Lötjönen, 1991 Esko Turkkila, 1992 Markku Lötjönen, 1993 Ari Nakari, 1994 Jukka Olkkonen, 1995 Tatu Kosonen, 1996 Tatu Kosonen, 1997 Tatu Kosonen, 1998 Jukka Olkkonen, 1999 Tatu Kosonen, 2000 Jukka Olkkonen, 2001 Jarmo Nieminen, 2002 Jarmo Nieminen, 2008 Anu Kosonen ja 2009 Olli Räty. Kilpailusäännöt 1. Yleistä Valokuvakilpailut ovat tärkeä osa Saimaan kameraseura ry:n (myöhemmin: seura) toimintaa. Ne kannustavat jäseniä tuomaan kuviaan kokouksiin nähtäviksi. Kuva-arvioinnin tulee olla tekniseen osaamiseen ja visuaaliseen ilmaisuun opastavaa, tarvittaessa myös kannustavaa. Kaikki esille tuotavat kuvat on arvioitava. 2. Kilpailut Seura järjestää vuosittain kolme GP-osakilpailua. GP-1 järjestetään tammitoukokuussa, GP-2 elo-lokakuussa ja vuosikilpailu joulukuussa. GP-1- ja GP-2- Kilpailut 15.

16 kilpailuihin seuran hallitus valitsee aiheen, mutta vuosikilpailu kilpaillaan ilman aihetta. GP-1:n aiheeksi pyritään valitsemaan Suomen kameraseurojen liiton kulloisenkin teemanäyttelyn aihe. Hallitus voi päättää, että kuukausittaisen jäsenillan yhteydessä järjestetään Kuukauden kuva -kilpailu. Siihen voi osallistua sellaisilla kuvilla, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet Kuukauden kuva -kilpailuun. Kilpailuun osallistuvien kuvien tulisi olla tuoreita. 3. Sarjat Seuran GP-osakilpailuissa on kaksi sarjaa: A. Yksittäiset vedokset ja vedostetut kuvakokonaisuudet B. Projisoitavat teokset eli diat ja kuvatiedostot Kuukauden kuva -kilpailuissa ei ole sarjoja, vaan kaikki kuvat kilpailevat yhdessä. 4. Osallistumisoikeus Seuran kilpailuihin on osallistumisoikeus kaikilla seuran jäsenillä heidän itse ottamillaan valokuvilla. GP-osakilpailuissa yhden henkilön osallistumisoikeus on kuitenkin rajattu maksimissaan neljään teokseen per sarja per kilpailu. GP-osakilpailuissa ei saa osallistua sellaisilla teoksilla tai niiden rinnakkaisteoksilla, jotka on aiemmin palkittu joko itsenäisinä teoksina tai osana kuvakokonaisuutta GP-osakilpailuissa. Digitaalisesti koostettujen kuvien kaikkien kuvaoriginaalien tulee olla osallistujan itsensä kuvaamia ja koostamia. Kuvalähetysten mukaan suositellaan liitettäväksi kuvaluettelo. 5. Pisteet Seuran GP-osakilpailuissa jaetaan jokaisessa sarjassa pisteitä seuraavasti: 1) 15 pistettä, 2) 12 pistettä, 3) 10 pistettä, 4) 8 pistettä, 5) 6 pistettä, 6) 5 pistettä, 7) 4 pistettä, 8) 3 pistettä, 9) 2 pistettä, 10) 1 piste. Jos sama henkilö sijoittuu yhdessä kilpailussa samassa sarjassa useammalla kuin yhdellä teoksella, saa hän parhaasta sijoituksesta normaalit pisteet, mutta muista sijoituksista vain yhden pisteen kustakin. Jokainen osallistuja saa yhden pisteen myös jokaisesta sarjasta (per kilpailu), johon on osallistunut. Jokaisesta kuukauden kuvasta saa kolme pistettä. Seuran hallitus voi päättää, että jostain muusta kilpailusta (esim. KaakkoisSuomen haastekilpailu) jaetaan GP-pisteitä. Tällöin pisteitä jaetaan sijoituksista siten, kuin ne olisivat olleet sijoituksia GP-osakilpailuissa. Suomen kameraseurojen liiton vuosi- tai teemanäyttelyyn hyväksytystä teoksesta 16. Kilpailut

17 saa kolme GP-pistettä. Näyttelyssä saadusta kunniakirjasta saa toiset kolme pistettä lisää. SKsL:n vuoden kuvaajan tai vuoden nuoren kuvaajan arvonimestä saa 10 pistettä. Jos seura palkitaan näyttelyssä menestyneimpänä kameraseurana, saavat kaikki näyttelyyn kuviaan lähettäneet henkilöt yhden pisteen. Jokaisesta FIAP:n suojelemaan kansainväliseen hyväksynnästä saa yhden GP-pisteen. näyttelyyn saadusta 6. Vuoden kuvaaja Vuoden kuvaajaksi nimetään se henkilö, joka yhden kalenterivuoden aikana kerää eniten GP-pisteitä. Kaikkien pisteiden mennessä tasan ratkaisee voittajien keskinäisen järjestyksen pelkissä GP-osakilpailuissa kerättyjen pisteiden lukumäärä. Jos nekin menevät tasan, ratkaisee (virallisten) GP-osakilpailuiden sarjakohtaisten ykköstilojen lukumäärä, sen jälkeen kakkostilojen lukumäärä, jne. Jos Vuoden kuvaajaa ei vieläkään saada valittua, määrätään järjestys arvalla. Vuoden kuvaaja nimitetään vuosikilpailun tulosten julkistamisen yhteydessä. FIAP:n näyttelyistä kerättyjä pisteitä laskettaessa otetaan huomioon vain ne, joiden tulokset on julkaistu ennen vuosikilpailun kuvien arvostelupäivää. Loput pisteet siirretään automaattisesti seuraavalle vuodelle. Osallistujien on itse ilmoitettava pisteet seuran hallitukselle ennen vuosikilpailun tulosten julkistamista. 7. Vedokset Vedosten etupuolella ei saa olla kuvaajan nimeä, ellei se liity olennaisena osana teokseen. Seuran varsinaisiin kilpailuihin osallistuvien vedosten tulee olla kooltaan 15x15 50x60 cm. Tämä mitta sisältää mahdollisen passepartout-kehyksen. Vedoksen maksimipaksuus passepartout ja pohjustus mukaanlukien on 30 mm. Vedosten taakse on merkittävä kuvaajan nimi ja yhteystiedot sekä mahdollinen teoksen nimi. Selvyyden vuoksi suositellaan merkitsemään myös sen kilpailun nimi ja sarja, johon teos osallistuu. Kuukauden kuva -kilpailuihin osallistuvilla vedoksilla ei ole kokorajoitusta. Koska kilpailijat ovat läsnä, ei tunnistetietojen merkitseminenkään ole pakollista. 8. Diat Diojen tulee olla kehystettyjä 5x5 cm kehykseen. Kehykseen tulee merkitä kuvaajan nimi sekä mahdollinen teoksen nimi. Tarrojen käyttäminen on sallittua edellyttäen, etteivät ne vaikeuta teoksen esittämistä. Dia, joka juuttuu projektoriin huonon kehystyksen vuoksi, voidaan hylätä. Kehykseen on merkittävä projisointimerkki (mieluimmin punainen ympyrä) kuvan vasempaan alakulmaan kuvaa oikein päin katsottaessa. Kaikkien kilpailua varten tehtyjen merkintöjen tulee olla kehyksen valkoisella puolella. Kilpailut 17.

18 9. Kuvatiedostot Dataprojektorilla esitettävien kuvatiedostojen on oltava jpg-tiedostoja. Kuvan pidemmän sivun tulee olla pituudeltaan korkeintaan 2500 pikseliä. Suurin sallittu tiedostokoko on 600 kilotavua. 10. Järjestäjän oikeudet ja velvollisuudet Seuralla on oikeus julkaista kuvia ilman palkkiota vapaasti seuran omissa julkaisuissa ja seuran kotisivuilla, sekä muutenkin kilpailutuloksiin liittyvän tiedottamisen yhteydessä. Kilpailuteokset on palautettava kuvaajille viimeistään toisessa jäsenillassa kilpailutulosten julkaisun jälkeen. Järjestäjä ja arvostelijat ovat velvollisia käsittelemään teoksia huolellisesti, mutta eivät ole korvausvelvollisia vahinko- tai katoamistapauksissa. Kaakkois-Suomen haastekilpailu 1. Yleistä Kaakkois-Suomen haastekilpailu järjestetään vuosittain. Järjestämisvastuun tulisi vaihtua vuosittain, esim. voittanut kameraseura kantaa vastuun seuraavan vuoden järjestelyistä. 2. Säännöt Kaksi sarjaa: vedokset mv- ja värivedokset samassa sarjassa vedosten koko 15x15-50x60cm sisältäen mahdollisen paspiksen projisoitavat kinodiat kehystettynä, peukalomerkki kehyksen vasempaan alakulmaan digikuvat 1024x x2500 pikseliä, tiedostomuotona JPEG. Max. neljä kuvaa per osallistuva henkilö per sarja. Kuviin kannattaa luonnollisesti merkitä selkeästi kuvaajan ja seuran tiedot, ja ehkäpä jopa liittää kuvapaketin mukaan kuvaluettelo. Kilpailun voittajat ovat olleet 2008 Kouvolan kameraseura ry ja 2009 Loviisan kameraseura ry. 18. Kilpailut

19 Kalusto ja pimiö Näytön kalibrointi Digitaalinen valokuvaus on laaja käsite, ja samalla seuramme pääkoulutuskohde vuonna Valokuvaaminen digitaalikameroilla, tiedostoiden siirtäminen tietokoneelle, arkistointi ja käsittely, sekä lopulta niiden tulostus on pitkä tapahtumaketju. Vuoden mittaan on luvassa monia, eritasoisia kursseja, jotka toki ovat pääasiallinen tapa tarjota opastusta. Positiivikin on osallistunut talkoisiin tarjoten pienimuotoisen kurssin työtavoista; jos muuta apua ei ollut, niin ainakin työtapojen nimet ja perusteet tulevat toivottavasti tutuksi. Aiheestahan saisi kyllä laadittua kirjasarjankin, mutta joka tapauksessa artikkelisarjan alku on nyt siirretty Seuralaisen käsikirjaan Tuleviin painoksiin toivottavasti saadaan loputkin. :) Kuvaukseen liittyvät perusasiat (kuten valaistus, herkkyys, objektiivin polttovälin ja aukon merkitys jne) ovat toivottavasti suurimmalle osalle jäsenistöä tuttua asiaa, joten sarja alkaa siitä, kun kuvat on siirretty kamerasta tietokoneelle. Värien hallinta (engl. color management) on rautalangasta väännettynä tapa toistaa samat värit eri laitteissa aina saman näköisenä, ja sen onnistumiseksi näyttö on kalibroitava ennen ainoatakaan kuvankäsittelytoimenpidettä. Jos on otettu kuva Fazerin Sinisestä, se ei saisi naapurin tietokoneen näytöllä olla muuttunut kevytmaidon-siniseksi. Tämä vertaus on tarkoituksella haettu sellaiseksi, jossa ero ei ole suuri, mutta hyvin tunnistettava. Ongelmalliseksi värien hallinnan tekee se, että paitsi näyttö ja sen asetukset, myös ympäristö vaikuttaa värivaikutelmiin. Jo pelkästään aamu- ja iltavalo voi monessakin työpisteessä olla erilainen, ja senpä vuoksi päivänvalon merkitys on syytä mitätöidä mahdollisimman tarkasti. Ainakin näytöt tulee suunnata siten, ettei työskentelyn aikana näkökentässä ole ikkunaa; ei näytön takana eikä siitä heijastuen. Jos mahdollista, tulisi näyttö sijoittaa sellaiseen tilaan, jossa päivän mittaan ei valaistus juurikaan muutu (perinteisen studion pohjoisikkuna on ihan hyvä lähtökohta digiaikanakin). Valaistukseen voi vaikuttaa myös lisälaitteilla; esim. näyttöön asennettavalla kehyksellä. Hyvä lähtökohta näytön säädölle on aloittaa ns. tehdasasetuksista. Joko näytön valikoista etsitään asetusten nollaustoiminto (esim. sana Reset voi viitata tällaiseen), tai vaihtoehtoisesti käytetään hetki aikaa optimaalisten asetusten löytämiseksi. Lähes jokaiselle näyttömerkille ja -mallille löytyy Internetistä ehdotus ns. parhaiksi oletusarvoiksi (valmistaja on julkaissut, tai muut käyttäjät ovat löytäneet ne "yrityksen ja erehdyksen" menetelmin). Tämä vaatii hieman englannin kielen taitoa ja ajankäyttöä, mutta Google tai vastaava hakukone on oiva työkalu, joka luultavasti tulee säästämään kalibroijan kokonaistyöaikaa. Vaihtoehtoina näytön lopulliseen säätämiseen ovat testikuvat (lisätietoa Internetissä, esim. tai erityisen kalibrointilaitteen käyttäminen. Jälkimmäisen omistaminen ja säännöllinen käyttäminen on erittäin Kalusto ja pimiö 19.

20 suositeltavaa, jos omia kuvatiedostoita on koskaan tarkoitus toimittaa oman tietokoneen ulkopuolelle, esim. kuvavalmistamoon tai vaikka jollekin webbifoorumille. Ennen kalibrointia kannattaa näyttö pyyhkäistä puhtaaksi. Työskentelyergonomiaa toki lisää sekin, että näyttö pidetään jatkuvasti puhtaana; säännöllinen puhdistus on lämpimästi suositeltavaa. Puhdistukseen ei voi käyttää mitä tahansa tiskirättiä, vaan tarkoitukseen myydään puhdistusliinoja esim. kirjakaupoissa. Litteille näytöille ja kuvaputkinäytöille voi olla omat aineensa. Ainakin litteille näytöille on tarjolla sellaisiakin paketteja, joissa käytetään kerralla aina kaksi liinaa: kostea ja kuiva. Ensin pyyhitään kostealla ja heti perään kuivalla. Näin ei jää kuivumisjälkiä. Saimaan kameraseuran näytönkalibrointilaite Spyder 3 työssään. Laite on valokuvakeskuksella jäsenistömme lainatta vissa, laina-ajat ovat tosin lyhyitä. Näytönkalibrointilaitteen käyttäminen on ehdottomasti helpoin tapa pitää yllä näytön asetuksia, ja niinpä aktiivisimmilla teki jöillä sellainen on omasta takaa. Omalla laitteella kalibroinnin voi nimittäin tarkistaa vaikka viikoittain. Kalibroidulla näytöllä on mukava työs kennellä. Kalibrointi kannattaa kuitenkin uusia usein, koska näytöt kuluvat ja valaistusolosuhteet vaihtuvat vuoden ajan mukaan. Optimaalinen työskentelyympäristö pysyisi valaistukseltaan vakiona vuoden- ja vuorokaudenajasta riippumatta - mutta ainakaan kotioloissa tähän ei aina ole mahdollisuutta. 20. Kalusto ja pimiö