XIX EDUSTAJAKOKOUS HÄMEENLINNA

Transkriptio

1 XIX EDUSTAJAKOKOUS HÄMEENLINNA Ota mukaan kokoukseen!

2 Kokousmateriaali Sisältö: Aikataulu Esityslista Kokouskutsu Kokousedustajat Työ- ja järjestyssäännöt Talouskatsaus vuosilta Aloitteet ja vastausesitykset Aloitteet ja vastausesitykset koskien sääntöjä Toimintaohjelma vuosille Sääntömuutosesitykset Liiton säännöt Aluejärjestön säännöt Ammattiosaston säännöt Vaalijärjestys Talouden suuntaviivat vuosille SEL:n XIX Edustajakokous

3 Aikataulu Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n 19. edustajakokous Suomen Elintarviketyöläisten Työttömyyskassan 19. edustajiston kokous Aika: Paikka: Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Aulangontie 93, Hämeenlinna Ohjeellinen aikataulu, muutokset mahdollisia. Perjantaina Aamukahvi ja sämpylä kokoussalin aulassa Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus Kokoussalin ovet avautuvat Kokouksen avaus Ensimmäisenä päivänä käsitellään työjärjestyksen kohdat 1 15 ja toisena päivänä kohdat Lounas Kokous jatkuu Kokous keskeytetään Ryhmäkokoukset Vaaliliitto A: Tawastia-sali Vaaliliitto B: Kokoussali Päivällinen Karaokea Night Hugossa Lauantaina Aamiainen Ilmoittautuminen valtakirjantarkastajille Kokous jatkuu Lounas Kokous jatkuu Kokous päättyy Työttömyyskassan edustajiston kokous Vapaata virkistäytymisaikaa Juhlaillallinen Sunnuntaina Aamiainen Kiitos kaikille kokouksiin osallistuneille! Hyvää ja turvallista kotimatkaa! SEL:n XIX Edustajakokous

4 Esityslista 1 Kokouksen avaaminen 2 Läsnäolevien kokousedustajien toteaminen 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 Kokousvirkailijoiden valitseminen a) puheenjohtajat (4) b) sihteerit (3) c) pöytäkirjantarkastajat (2 + 2 varalle) d) ääntenlaskijat (6) 5 Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi 6 Kokousvaliokuntien valitseminen a) menettelytapavaliokunta = kokouksen puheenjohtajat (4) b) sääntövaliokunta (5) c) talousvaliokunta (5) d) vaalivaliokunta (5) e) toimintaohjelmavaliokunta (5) f) päätös- ja julkilausumavaliokunta (5) 7 Kokouksen työ- ja järjestyssääntöjen hyväksyminen 8 Kutsuvieraiden esitteleminen ja tervehdykset 9 Edustajien kokouspalkkion suuruudesta ja matkojen korvaamisesta päättäminen 10 Katsaus vuosien toimintaan 11 Katsaus vuosien talouteen 12 Toimintaohjelma vuosille Talouden suuntaviivat vuosille Käsitellään muut kuin sääntöjä koskevat aloitteet ja liittohallituksen esitykset kokouksen vastauksiksi niihin SEL:n XIX Edustajakokous

5 15 Käsitellään sääntöjä koskevat aloitteet ja liittohallituksen esitykset kokouksen vastauksiksi niihin 16 Päätetään muista kuin sääntöjä koskevista aloitteista 17 Päätetään liiton, aluejärjestöjen ja ammattiosastojen säännöistä sekä vaalijärjestyksestä 18 Päätetään toimintaohjelmasta vuosille Valitaan liiton puheenjohtaja ja liittohallituksen varsinaiset ja varajäsenet a) liittopuheenjohtaja b) muut liittohallituksen varsinaiset jäsenet c) henkilökohtaiset varajäsenet d) yleisvarajäsenet 20 Valitaan liittovaltuuston puheenjohtajat ja muut liittovaltuuston varsinaiset ja varajäsenet a) puheenjohtaja b) varapuheenjohtajat c) varsinaiset jäsenet d) henkilökohtaiset varajäsenet e) yleisvarajäsenet 21 Valitaan liiton kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajat 22 Käsitellään esitykset päätös- ja julkilausumiksi 23 Kokouksen päättäminen 6 SEL:n XIX Edustajakokous

6 Kokouskutsu KUTSU EDUSTAJAKOKOUKSEEN Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n 19. varsinainen edustajakokous pidetään Hämeenlinnassa, Rantasipi Aulanko -hotellissa kesäkuun päivinä Edustajakokous alkaa ensin mainittuna päivänä klo ja edustajain valtakirjojen tarkastus aloitetaan kokouspaikalla klo 9.00 alkaen. Edustajakokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 8 :n määräämät asiat, liittohallituksen valmistamat sääntömuutos- ja muut esitykset sekä ammattiosastojen esittämät sääntömuutosja muut esitykset. Ammattiosastojen oikeudesta asettaa edustajakokousehdokkaita ilmoitetaan erikseen. Jos ehdokkaita asetetaan enemmän kun valittavien määrä on, suoritetaan edustajien vaalit niillä sopimusaloilla ja siinä vaalipiirissä, jossa ehdokkaita on asetettu enemmän kuin sääntöjen mukaan valitaan. Edustajain vaali toimitetaan liiton sääntöjä ja vaalijärjestystä noudattaen siten, että postivaalit suoritetaan ja uurnavaalit Kirkkonummella Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry Liittohallitus Veli-Matti Kuntonen Henri Lindholm liittopuheenjohtaja liittosihteeri KALLELSE TILL KONGRESSEN Finlands Livsmedelsarbetarförbund SEL r.f.:s XIX ordinarie kongress går av stapeln i Tavastehus, på Rantasipi Aulanko-hotellet den juni Kongressen inleds den först nämnda dagen klockan och granskningen av delegaternas fullmakter inleds på mötesplatsen klockan På kongressen behandlas de ärenden som bestäms i 8 i förbundets stadgar, förslag till stadgeändring och andra förslag, som förberetts av förbundsstyrelsen samt fackavdelningarnas föreslagna stadgeändrings- och andra förslag. Om fackavdelningarnas rätt att nominera delegater till kongressen meddelas separat. Såvida flera kandidater nomineras än man väljs, förrättas delegaternas val inom de avtalsbranscher och i den valkrets, där man nominerat flera kandidater än vad om väljs enligt stadgarna. Valet av delegater förrättas enligt förbundets stadgar och valordning så, att förhandsröstning via post sker och urnval sker I Kyrkslätt den Finlands Livsmedelsarbetareförbund SEL rf Förbundsstyrelsen Veli-Matti Kuntonen Henri Lindholm förbundsordförande förbundssekreterare SEL:n XIX Edustajakokous

7 Kokousedustajat Kokoukseen on valittu 97 äänivaltaista kokousedustajaa. VAALILIITTO A 1. Ahola Aulikki Läntinen vaalipiiri 2. Autio Jouni Itäinen vaalipiiri 3. Färman Taisto Läntinen vaalipiiri 4. Harjumaaskola Arto Itäinen vaalipiiri 5. Hauhia Ari Itäinen vaalipiiri 6. Heikkilä Pekka Itäinen vaalipiiri 7. Hietanen Tarja Läntinen vaalipiiri 8. Honkaniemi Ari Pohjoinen vaalipiiri 9. Itkonen Pirjo Itäinen vaalipiiri 10. Kanto Jaana Itäinen vaalipiiri 11. Kariaho Silja Läntinen vaalipiiri 12. Kemppi Jussi Läntinen vaalipiiri 13. Kivimäki Jorma Pohjoinen vaalipiiri 14. Koliseva Pasi Itäinen vaalipiiri 15. Koskinen Seppo Itäinen vaalipiiri 16. Lehtinen Lauri Läntinen vaalipiiri 17. Lehto Max Läntinen vaalipiiri 18. Lehto Tapio Pohjoinen vaalipiiri 19. Lemettinen Mauno Pohjoinen vaalipiiri 20. Lempinen Päivi Pohjoinen vaalipiiri 21. Levonmaa Eira Läntinen vaalipiiri 22. Lindroos Sari Läntinen vaalipiiri 23. Niskanen Lauri Läntinen vaalipiiri 24. Ojanen Eija Itäinen vaalipiiri 25. Peltola Asko Pohjoinen vaalipiiri 26. Pilto Kari Itäinen vaalipiiri 27. Puska Reijo Pohjoinen vaalipiiri 28. Pynnönen Simo Läntinen vaalipiiri 29. Reponen Marja-Leena Itäinen vaalipiiri 30. Ristimäki Raisa Itäinen vaalipiiri 31. Seppäläinen Tommi Itäinen vaalipiiri 32. Sorsa Leila Läntinen vaalipiiri 33. Tiainen Markku Itäinen vaalipiiri 34. Tirkkonen Timo Itäinen vaalipiiri 35. Tuomari Juha Pohjoinen vaalipiiri 36. Välimäki Matti Pohjoinen vaalipiiri 37. Ylinen Ari Pohjoinen vaalipiiri 8 SEL:n XIX Edustajakokous

8 VAALILIITTO B 1. Aaltovirta Pentti Itäinen vaalipiiri 2. Ahjolinna Jouni Itäinen vaalipiiri 3. Ahola Lasse Läntinen vaalipiiri 4. Alajärvi Markku Läntinen vaalipiiri 5. Auer Mira-Veera Itäinen vaalipiiri 6. Granlund Jussi Pohjoinen vaalipiiri 7. Haapaniemi Mari Pohjoinen vaalipiiri 8. Halonen Päivi Pohjoinen vaalipiiri 9. Hannonen Ritva Läntinen vaalipiiri 10. Heikkilä Maija-Liisa Läntinen vaalipiiri 11. Heinonen Tiina Läntinen vaalipiiri 12. Helander Päivi Itäinen vaalipiiri 13. Hirvonen Ossi Läntinen vaalipiiri 14. Homin Miika Itäinen vaalipiiri 15. Honkonen Senja Pohjoinen vaalipiiri 16. Järveläinen Jesse Läntinen vaalipiiri 17. Kivimäki Mikko Läntinen vaalipiiri 18. Kohtamäki Hanna Itäinen vaalipiiri 19. Koivula Mika Läntinen vaalipiiri 20. Kuja-Aro Mika Pohjoinen vaalipiiri 21. Kukkonen Veijo Itäinen vaalipiiri 22. Kähkönen Kari Itäinen vaalipiiri 23. Laakso Marko Läntinen vaalipiiri 24. Laine Aila Pohjoinen vaalipiiri 25. Lievo Heli Itäinen vaalipiiri 26. Luoma Pekka Itäinen vaalipiiri 27. Mäkinen Rauno Läntinen vaalipiiri 28. Nickström Janne Itäinen vaalipiiri 29. Nieminen Janne Läntinen vaalipiiri 30. Nissilä Pasi Itäinen vaalipiiri 31. Nissinen Jukka Itäinen vaalipiiri 32. Nystén Tuija Läntinen vaalipiiri 33. Paavola Pauli Itäinen vaalipiiri 34. Puhakka Harri Läntinen vaalipiiri 35. Raita Janne Läntinen vaalipiiri 36. Ranta Jouni Pohjoinen vaalipiiri 37. Rintamaa Keijo Läntinen vaalipiiri 38. Rintamaa Pekka Läntinen vaalipiiri 39. Ritola Markku Pohjoinen vaalipiiri 40. Ryynänen Topi Itäinen vaalipiiri 41. Räsänen Arja Itäinen vaalipiiri 42. Salminen Kari Itäinen vaalipiiri 43. Selander Eija Läntinen vaalipiiri 44. Seppänen Teijo Pohjoinen vaalipiiri 45. Siviranta Miikka Itäinen vaalipiiri 46. Suominen Jari Läntinen vaalipiiri 47. Tamminen Ari Läntinen vaalipiiri 48. Techtolin Merja Läntinen vaalipiiri 49. Tiihonen Veijo Itäinen vaalipiiri 50. Tikkanen Tuomo Itäinen vaalipiiri 51. Tolonen Ritva Pohjoinen vaalipiiri 52. Uusitalo Merja Pohjoinen vaalipiiri 53. Vahlsten Esa Läntinen vaalipiiri 54. Wassholm Anne Itäinen vaalipiiri 55. Vataja Antti Itäinen vaalipiiri 56. Vatka Ville Itäinen vaalipiiri 57. Vilkman Marja Läntinen vaalipiiri 58. Virtanen Leena Itäinen vaalipiiri 59. Väyrynen Esa Läntinen vaalipiiri 60. Ylitalo-Salo Eira Läntinen vaalipiiri SEL:n XIX Edustajakokous

9 Kokouksen työ- ja järjestyssäännöt 1 Istunnot aloitetaan läsnäolevien toteamisella valtakirjantarkastajien lausunnon perusteella. 2 Liiton palveluksessa olevilla henkilöillä on puheoikeus. Liittohallituksen ja liittovaltuuston jäsenillä on puhe- ja esitysoikeus, mutta ei äänioikeutta, mikäli heitä ei ole valittu kokousedustajiksi. Puhe- ja esitysoikeus on myös tilintarkastajilla. 3 Puheenvuorot pyydetään puheenjohtajalta kirjallisesti. Kannatuspuheenvuoron voi jättää puheenjohtajalle asiakohdassa kirjallisesti ilman suullista puheenvuoroa. 4 Puheenvuorot annetaan siinä järjestyksessä kuin ne on pyydetty. Liittohallituksen puolesta vastauksen tai selvityksen antaja saa puheenvuoron yleisestä puheenvuorojärjestyksestä riippumatta. 5 Puheenvuoro saa kestää alustajien esityksiä lukuun ottamatta 5 minuuttia. Puheenjohtajilla on oikeus rajoittaa puheenvuorojen käyttöä ja aikaa. 6 Puheenvuorojen rajoittamisen jälkeenkin myönnetään alustavan puheenvuoron käyttäjälle ja liittohallituksen edustalle mahdollisuus vastata keskustelussa esiin tulleisiin kysymyksiin. 7 Puheenvuorot on esitettävä puhujakorokkeelta mikrofonin kautta. (äänitys) 8 Puheenvuoroja annettaessa mainitsee puheenjohtaja kenellä on seuraavaa puheenvuoro, jolloin asianomaisen on siirryttävä odottamaan puheenvuoroaan tätä tarkoitusta varten varatulle paikalle. 9 Puheenvuorossa on puhuttava vain esillä olevasta asiasta. Jos puhuja poikkeaa varsinaisesta aiheesta, on puheenjohtajan kehotettava häntä palaamaan asiaan. Ellei puhuja noudata puheenjohtajan ohjeita, voi puheenjohtaja keskeyttää hänen puheenvuoronsa. 10 Päätös- ja muutosehdotukset on jätettävä puheenjohtajalle kirjallisesti. 11 Äänestys suoritetaan ryhmäkorttia näyttämällä tai nimenhuudolla. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kannattama mielipide. 12 Henkilövaali toimitetaan suljetuin lipuin, ellei valinta ole yksimielinen. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. 13 Äänioikeus on ainoastaan kokousedustajilla. 14 Kokoussaliin päästetään ainoastaan edustaja- tai seuraajakorttia näyttämällä. 10 SEL:n XIX Edustajakokous

10 Talouskatsaus vuosilta Jäsenmaksut ja toiminnan tuotot Jäsenmaksujen perusteissa ei ole tapahtunut muutoksia edustajakokouskauden aikana. Jäsenmaksuprosentti on 1,50 ja se jakautuu työttömyyskassan osuuteen 0,4 % ja liiton osuuteen 1,1 %, josta 12 % palautetaan ammattiosastoille. Jäsenmaksukertymä on pysynyt samalla tasolla koko viisivuotiskauden. Ilmeisesti SEL:n jäsenmaksukertymän tähänastinen huippu saavutettiin vuonna 2008, jolloin kokonaiskertymä oli euroa. Sen jälkeen jäsenmaksukertymä on hitaasti laskenut. Vuosittainen kertymän lasku ei ole suuri, mutta samanaikaisesti toiminnan kulut ovat olleet yleisen palkka- ja hintakehityksen mukaisessa kasvussa. Tuloksena on ollut kasvanut kulujäämä, jota on täytynyt paikata sijoitustoiminnan tuotoilla. Varsinaisen toiminnan tuotot ovat edustajakokouskauden aikana puolittuneet. Vuodesta 2007 vuoteen 2008 tuottojen vähentyminen johtuu oikeudenkäyntituottojen puolittumisesta. Vuodesta 2009 vuoteen 2010 tuottojen vähentymisen keskeisimmät syyt ovat ilmoitustuottojen vähentyminen, opintokeskuslain mukaisten korvausten puolittuminen ja Koivikkorannan käyttökorvausten väheneminen. Varsinaisen toiminnan kulut Varsinaisen toiminnan kulujen rahoituksen periaatteena on ollut kattaa ne vuotuisilla jäsenmaksutuotoilla. Tähän tavoitteeseen ei ole kokonaisuudessaan päästy, vaan niitä on osittain katettu sijoitusten tuotoilla. Varsinaisen toiminnan kulut ovat kasvaneet viiden vuoden aika , eli 7,59 %. Suuri osa kasvusta on kohdistunut henkilöstökuluihin. Henkilöstön määrä on pysynyt samana, 45 henkilöä. Palkkakustannukset ovat kasvaneet viiden vuoden aikana ja eläkevakuutusmaksu ovat kasvaneet Vuodesta 2009 vuoteen 2010 palkkakustannukset nousivat ja eläkevakuutusmaksut Palkkojen yleiskorotusten lisäksi vuoteen 2010 osui pari kolme henkilöstövaihdosta, jolloin palkkakustannuksia nosti päällekkäispalkkaukset vaihdosten yhteydessä. Muut varsinaisen toiminnan kulut ovat pysyneet lähes samalla tasolla koko viisivuotiskauden. Kauden aikana toimintamenot ovat kasvaneet euroa, eli 2,34 %, noin euroa vuodessa. Vuoden 2010 toimintamenot ovat poikkeuksellisen suuret johtuen työtaistelutoimenpiteistä. Esimerkiksi lakkoavustuksia maksettiin noin 1,2 miljoonaa euroa. Poistot ovat vähentyneet yli puolella. Vuoden 2009 ja 2010 aikana on siirrytty käyttämään liiton toimistoissa vuokralaitteita. Muita suuria hankintoja ei ole tehty, jotka olisivat olleet poistojen kohteena. SEL:n XIX Edustajakokous

11 Sijoitukset Sijoitusten tuotto on vaihdellut 1,7 miljoonan euron ja euron välillä. Vaihtelu johtuu markkinatilanteesta. Myös sijoitustoiminnan kulut vaihtelevat suuresti euron ja 1,5 miljoonan euron välillä johtuen arvonalentumiskirjausten määrästä. Sijoitusten jakauma omaisuuslajeittain: Osakerahastot 13,7 % Rahamarkkinarahastot 3,7 % Sijoitusobligaatiot 36,2 % Joukkolainarahastot 16,5 % Muut 30 % (sisältää liiton toimitilat, huoneisto-osakkeita, puhelinosakkeita, lomakiinteistöt, VVO-osakkeet, yksi pitkäaikainen vakuutussijoitus) Vuoden 2010 alusta lukien on laadittu sijoitussuunnitelma, jonka liittohallitus vuosittain hyväksyy. Sijoitussuunnitelmassa otetaan kantaa sijoitusorganisaatioon ja päätöksentekovaltuuksiin, sijoitusperiaatteisiin, sijoitustoiminnan tavoitteisiin, riskien hallintaan, sijoituskohteiden valintaan ja sijoitusten menestyksen arviointiin. Tase Taseen sisällä ei ole tapahtunut rakenteellisia muutoksia edustajakokouskauden aikana. Taseen loppusumma on vaihdellut markkinatilanteen ja tilikauden tuloksen mukaan. Taseen loppusumma vuonna 2011 oli euroa. Työtaistelurahaston pääoma on nyt euroa. Viimeisen viisivuotiskauden aikana on vain kahtena vuonna, vuosina 2007 ja 2009, tilikauden tulos ollut positiivinen. 12 SEL:n XIX Edustajakokous

12 Aloitteet ja vastausesitykset Ammattiosastojen aloitteet edustajakokoukselle ja liittohallituksen esitykset kokouksen vastauksiksi aloitteisiin Aloite 1 Liiton oltava tavoitteellinen yhteiskunnallinen vaikuttaja SAK:n ja liiton tulee toimia näkyvästi ja voimakkaasti sen puolesta, että Suomi irtisanoutuu kansoja kurjistavasta kansainvälisen finanssipääoman rintamasta. Nyt alennetaan tavallisten ihmisten palkkoja ja eläkkeitä sekä yksityistetään valtion ominaisuuksia ratkaisuna finanssikeinottelun aiheuttamaan velkariisiin. On vaadittava sijoittajia kantamaan itse luottotappionsa. Suomen päättäjien tulee irtautua tukipaketista, joilla veronmaksajien rahaa heitetään suurille ulkomaisille pankeille ja keinottelijoille. Liiton tulee puolustaa kaikkia jäseniään vaikuttamalla poliittisiin päättäjiin kunnollisen sosiaalisen turvan puolesta. Työttömyysturvan tasoa tulee nostaa ja sen saamisehtoja parantaa. Työttömyysturvaa tulee parantaa myös siten, että kaikille turvataan joko työllistämistyö työehtosopimuspalkalla tai oikeus opiskella ammatti maailman parhaan suomalaisen peruskoulu- ammatti- tai korkeakoulujärjestelmän puitteissa. Ilmaistyön teettäminen työttömillä loukkaa heidän ihmisoikeuksiaan ja sellainen täytyy lopettaa. Suomi on vauraampi kuin koskaan. Emme hyväksy, että julkista sektoria ja suomalaisia pienituloisia ihmisiä kurjistetaan. Ruuan ja muiden välttämättömyyshyödykkeiden arvolisäveroa tulee laskea. Kaikkia palkka-, ja pääomatuloja sekä yritysluottoja on verotettava progressiivisesti. Verotusta tulee jyrkentää nykyistä enemmän tulohaitarin yläpäässä ja myös kunnallisvero on kerättävä samoilla periaatteilla. Valtion budjettileikkauksia ei saa kohdentaa köyhiin sairaisiin eikä vanhuksiin tai pienituloisiin työntekijöihin. Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosasto 1 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Liiton tärkein tehtävä on työehtosopimuksien tekeminen, jäsenten oikeuksien puolustaminen ja alan työehtojen ja työolojen parantaminen. Tämän lisäksi liiton on vaikutettava sen käytettävissä olevilla voimavaroilla siihen, että lainsäädännöllä ei heikennetä palkansaajan asemaa ja että poliittiset päättäjät tietävät, millaisia näkemyksiä liitolla on kaikille nykyisille, tuleville ja entisille palkansaajille tärkeistä asioista, kuten verotuksesta, sosiaaliturvasta, työttömyysturvasta, eläketurvasta ja julkisista palveluista. Liitto on yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka seuraa julkista keskustelua ja poliittista päätöksentekoa ja ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin. Liiton tehtävä on myös kannustaa jäseniään käyttämään äänioikeuttaan kaikissa vaaleissa, joissa poliittisia päättäjiä valitaan. SEL:n XIX Edustajakokous

13 Aloite 2 Aloite työttömyysturvan uudistamiseksi 1. Viime vuosikymmenien aikana työvoimahallinto on muodostunut valtioksi valtion sisällä. Tilanne on riistäytynyt normaalin suomalaisten yhteiskunnallisten oikeus-käytäntöjen ulkopuolelle. Työhallinnon toiminta tulee sitoa yhteiskunnan normaalien lakien ja instituutioiden järjestelmiin. Sekä työttömyyskoulutusta että työelämäharjoittelua tulee toteuttaa työttömien absoluuttisia ihmisarvoja kunnioittaen. Nykykäytäntö, jossa työpaikoille tuodaan ilmaisia työntekijöitä ohi työehtosopimusten ja työlainsäädännön on ehdottomasti lopetettava. Samoin epämääräinen ja epäselkeä työvoimakoulutus, joka ei nojaa hyväksi havaittuun suomalaiseen yleiseen koulutusjärjestelmään, on fuusioitava yhteen normaalin koulutuksen kanssa ja työvoimaministeriöstä opetushallituksen toimivallan piiriin. Kaikille yli puolivuotta työttömille olleille tulee tarjota oikeus työllistämistyöhön tai koulutukseen. Työllistämistyöstä tulee maksaa työehtosopimuksen mukainen palkka ja jokainen työllistäminen tulee toteuttaa työpaikan ammattiyhdistyksen kanssa sopien. Työttömien koulutus tulee toteuttaa suomalaisen opetushallinnon peruskoulu- ammattikoulu-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistojärjestelmän sekä valvotun aikuiskoulutuksen koulutussuunnitelmien, opetusohjelmien ja kontrollin puitteissa, siten että työtön saa ammattitaitoiseen koulutukseen perustuvan normaalin oppiarvon ja alalla hyväksyttävän ammattitaidon. 2. Työttömyysturvan viimeisten vuosien aikana tehdyt heikennykset tulee perua; keskeisimpänä esiin nousevat seuraavat tavoitteet: Työssäoloehto tulee palauttaa kuuteen kuukauteen. Ansiosidonnainen päiväraha ei saa kulua työvoimapoliittisen koulutuksen aikana, vaan sen tulee kerryttää ansiosidonnaista päivärahaa. Muiksi työssäoloehdon toteuttaviksi toimenpiteiksi tulee hyväksyä ns. kolmannella sektorilla ja järjestöissä tehtävä vapaaehtoistyö. Päiväraha ei saa heikentyä työssäoloehdon täytyttyä verrattuna aiempaan työttömän työttömyysturvan tasoon. Osa-aikatyön ja keikkatyön päivärahamäärittelyn tapa tulee palauttaa sellaiseksi, että myös osa-aikatyötä tekevän päiväraha määritellään vain tehdyn työn palkan perusteella. Koululaisille ja opiskelijoille, jotka ovat päässeet ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin, tulee palauttaa oikeus saada työttömyysajalta päivärahaa, silloin kun he eivät opiskele, mikäli esimerkiksi kesätöitä ei ole saatavissa. Lisäksi tutkijoiden, taiteilijoiden ja ns. itsensä työllistävien yrittäjien tulee päästä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin normaalin kassajärjestelmän puitteissa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tason nostoon vaadittava lisäraha on kerättävä työnantajilta. Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosasto 1 14 SEL:n XIX Edustajakokous

14 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Aloitteeseen on ansiokkaasti kerätty monia merkittäviä kehittämistarpeita, jotka koskevat työttömyysturvaa ja työvoimahallinnon toimintaa. Liiton ja sen rinnalla toimivan työttömyyskassan on seurattava tarkoin Suomessa harjoitettavaa työvoimapolitiikkaa ja toimittava siinä esiintyvien epäkohtien korjaamiseksi. Erityisesti työttömyysturvan oikeudenmukaisen määräytymisen, saamisedellytyksien ja keston osalta liiton ja työttömyyskassan on oltava yhdessä aktiivinen vaikuttaja. Aloite 3 Työelämän parantamisen ja terveenä kunnolliselle eläkkeelle jäämisen puolesta Työterveyslaitoksen laajojen tutkimusten mukaan epäoikeudenmukaisuuden kokemus ja huono esimiestyöskentely lisäävät sairastavuutta tilastollisesti merkitsevällä tavalla, jopa enemmän kuin elämäntapoihin liittyvät ongelmat, kuten alkoholi, tupakka tai liikunnan puute. Julkisuudessa esitetyt vaatimuksen työuran pidentämisen puolesta ovat aivan turhia niin kauan kuin iäkkäämpiä työntekijöitä siirretään kortistoon tai työnantajat sallivat ihmisiä alistavan ja epäoikeudenmukaisen työjohtotyylin. Elintarviketyöläisten liiton tulee kamppailla sen puolesta, että työntekijöillä on työpaikoilla kunnolliset ihmisoikeudet ja työolot, eivätkä he joudu simputuksen tai epäoikeudenmukaisen kohtelun alaisiksi. Emme hyväksy eläkeiän nostoa, emmekä elinaikakertoimia. Valtavaa eläkeyhtiöiden omaisuutta tulee käyttää eläkkeiden maksamiseen, niin että myös tuleville polville turvataan kunnollinen eläketaso. Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosasto 1 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Liiton tehtävä on parantaa alan työehtoja ja työoloja. Työsuojelun ja työhyvinvoinnin tila vaikuttaa ratkaisevasti työelämän laatuun. Työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu työpaikoilla on merkittävä asia työelämän laadun parantamisessa ja työssä jaksamisessa. Näiden parantamiseen on panostettava. Suomessa on ollut lukuisia hankkeita työurien pidentämiseksi. Kuitenkin ennenaikaista eläköitymistä ja työssäjaksamisongelmaa on elintarvikealallakin edelleen paljon. Ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamista tukemaan on työehtosopimuksen mukaisesti jokaisella työpaikalla laadittava ikäohjelma, jossa määritellään keinot tavoitteen edistämiseksi. Ikääntyneiden työtaakkaa on kevennettävä ansiotasoa alentamatta. Yhteistoiminnassa työnantajan ja työntekijöiden tulee huomioida ikääntyvät esimerkiksi työvuorojärjestelyissä. SEL vastustaa vanhuuseläkeiän nostamista. Eläkeiän nostaminen ei ole ratkaisu työntekijöiden eläkkeellejäämisiän nostamiseksi, se voidaan saavuttaa vain parantamalla työelämän laatua. SEL:n XIX Edustajakokous

15 Aloite 4 Aloite työehtosopimuspolitiikasta Suomen Elintarviketyöläisten liiton tulee irtisanoutua maltillisten palkkaratkaisujen linjasta ja vaatia, että koko SAK:n voimalla haetaan työntekijöille työntuottavuutta ja inflaatiota suurempia palkankorotuksia, niin että palkkojen osuus kansantulosta saadaan jälleen nousuun ja verotuloja julkiselle sektorille. Liiton tulee kaikin voimin taistella sen puolesta, että elintarviketeollisuuden voitot käytetään kotimaisen elintarviketeollisuuden investointeihin, tuotesuunnitteluun ja työntekijöiden palkkojen ja muiden työehtojen korottamiseen. Tavoitteena on edelleen saavuttaa vähintään teollisuuden keskiansiotaso. Työehtosopimustavoitteet tulee rakentaa kentällä kuunnellen työpaikkojen ja ammattiosastojen ääntä. Pääkaupunkiseutulisä tulee korottaa 10 prosenttiin ja sen soveltamisalaa laajentaa. Työehtosopimusten hyväksymismenetelmiä tulee kehittää sellaisiksi, että kukin alan voi päättää omasta sopimuksestaan, mutta mitään sopimusta ei allekirjoiteta ennen kuin kaikki sopimukset on saatu solmittua. Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosasto 1 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: SEL jatkaa edelleen sopimustoiminnassa omaa linjaansa, jossa aina tilannekohtaisesti arvioidaan ja päätetään itse, ollaanko mukana laajemmissa ratkaisuissa vai tehdäänkö omat sopimukset. Jäsenten etu ratkaisee. Työehtosopimuksissa on paikkakunta huomioitu kahdella tasolla. Palkkataulukot on laadittu huomioiden kuntakalleusluokka. Lisäksi sopimuksissa on käytössä pääkaupunkilisä. Viime työehtosopimuksessa sovittiin, että vuoden 2014 alusta II paikkakuntakalleusluokka poistuu kokonaan. Alueelliset erot on kuitenkin pyrittävä huomioimaan jatkossakin. Sopimustoiminnassa ja sen ympärillä tapahtuvia muutoksia on seurattava tarkasti ja liiton on pidettävä toimintamallit ja -strategiat sellaisina, että jäsenistön edut turvataan jatkossakin hyvin. Aloite 5 Epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien työntekijöiden etujen puolustaminen Ehdotamme, että liitto käynnistää neuvottelut PAM:n ja AKT:n kanssa siitä, että liittojen yhteistyöllä kyettäisiin parantamaan ulkoistettujen työyksiköiden työntekijöiden asemaa. Esitämme, että liitto järjestää kaikille alan työpaikoille työpaikkakohtaisen valistus- ja toimintakamppailun sen puolesta, että kaikilla epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleville työntekijöille pyritään saamaan vakituiset työsuhteet ja työsuhteiden ehdot samaan yrityksen työntekijöiden vakiintuneelle tasolle. Tämän kamppailun eräänä osana tulisi olla jäsenhankintatyö, jossa kaikille tarjotaan liiton jäsenyyttä. Helsingin Leipomotyöntekijäin ammattiosasto 1 16 SEL:n XIX Edustajakokous

16 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien aseman parantamiseksi on tehtävä yhteistyötä, sekä liittojen välillä että lainsäädännön parantamiseksi. Liiton ja sen ammattiosastojen tärkeä tehtävä on tukea jäsenhankintatyötä työpaikoilla. Korkea järjestäytymisaste auttaa myös epätyypillisissä työsuhteissa olevien aseman parantamisessa. Toistaiseksi voimassa olevat, täysiaikaiset työsuhteet ovat kaikkien yhteinen etu. Mutta mikäli ulkopuolista työvoimaa tai työvoiman vuokrausyrityksiä kuitenkin käytetään, niiden tulee aina noudattaa alan työehtosopimuksia ja voimassa olevaa lainsäädäntöä. Aloite 6 Alueellinen edunvalvonta on säilytettävä vahvana SEL:ssä, aluetoimistoja ei saa lakkauttaa (erityisen tärkeää pitkien välimatkojen Pohjois-Suomessa). Oulu ja Pohjois-Suomi on pidettävä toimintakykyisenä ja elinvoimaisena. Oulun Elintarviketyöntekijät 004 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Liitolla on kattava aluetoimistoverkosto. Seitsemän aluetoimistoa palvelee jäseniä sekä työehtoasioissa että työttömyysturvaan liittyvissä kysymyksissä. Alueellinen toiminta on erityisen tärkeää nyt kun yritysrakenteessa tapahtuu sekä keskittymistä että muutoksia yhä pienempiin yrityksiin. Taloudellisessa vertailussa näyttää siltä, että paikalliset aluetoimistot pystyvät palvelemaan jäseniä myös pienemmin kokonaiskustannuksin kuin jos kaikki toiminta keskitettäisiin Helsinkiin. On perusteltua säilyttää nykyisen laajuinen aluetoimistoverkosto, jotta jäsenpalvelun ja työttömyysturvaneuvonnan taso voidaan turvata. Aloite 7 Palkankorotukset euromääräisiksi, pois prosenttilinjasta. Näin saataisiin alempien palkkaluokkien työntekijät nousemaan enemmän suhteessa ylempiin palkkaluokkiin. Oulun Elintarviketyöntekijät 004 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Euromääräiset palkankorotukset ovat tärkeä tavoite työehtosopimusneuvotteluissa, sillä ne turvaavat prosenttimääräisiä korotuksia paremman palkkakehityksen alemmilla taulukkopalkoilla työskenteleville, joista enemmistö on naisia. Näin kavennetaan sukupuolittuneesti työtehtäviin sijoittumisesta aiheutuvaa naisten ja miesten välistä palkkaeroa elintarvikealalla. SEL:n XIX Edustajakokous

17 Aloite 8 Toukokuu pois lomakuukausista, etenkin Pohjois-Suomessa Oulun Elintarviketyöntekijät 004 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Tämä lakimuutos on ollut liiton tavoitteena. Vuosilomalaki muuttui ja tässä muutostyössä oli SAK:lla taustatyöryhmä, jossa SEL oli mukana. Taustatyöryhmässä SEL esitti toukokuun poistamista lomakuukausista vedoten pohjoisiin olosuhteisiin. Tätä vaikuttamistyötä jatketaan edelleen. Aloite 9 Lauantai pois lomapäivistä ja sitä kautta tekijöille viiden (5) viikon kesäloma Oulun Elintarviketyöntekijät 004 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Liiton tavoitteena tulee olla pidentää vuosilomaa vuosiloma-ajan palkkaa alentamatta. Aloite 10 Liiton omaisuutta on hoidettava huolella ja kiinteää omaisuutta ei saa hävittää: SEL:n lomapaikat säilytettävä jatkossakin. Oulun Elintarviketyöntekijät 004 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: SEL:n taloudenhoidon ohjesäännön mukaan kiinteän omaisuuden myynnistä päättää liittovaltuusto. Jo tämä ohjesäännön kohta takaa sen, että liiton kiinteän omaisuuden myynti ei ole mahdollista kovin helposti. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä tarvetta liiton kiinteän omaisuuden realisoimiselle. Liiton omaisuutta ja taloutta kokonaisuudessaan hoidetaan huolellisesti ja ammattitaidolla. Liiton talouden vuosittaista budjetointia ja seurantaa on kehitetty. Liittohallitus hyväksyy vuosittain liiton sijoitusohjeet ja sijoitusten kehitystä seurataan säännöllisesti neljännesvuosittain. Liiton tilintarkastajat ovat auktorisoituja tilintarkastajia, eli joko HTM- tai KHTtarkastajia. Aloite 11 Alueellisen toiminnan tukeminen ja tutuksi tekeminen, lähiruoka kunniaan. Oulun Elintarviketyöntekijät SEL:n XIX Edustajakokous

18 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Liiton mielestä kaikki Suomessa valmistettu ruoka on suomalaisille kuluttajille lähiruokaa. On kuitenkin tärkeää, että kotimaisen lähiruuan lisäksi kaupoissa, ravintoloissa ja julkisissa hankinnoissa suositaan, aina kun se on mahdollista, lähiseudun omaa ruokatuotantoa. Tämä on huomioitava myös liiton omassa toiminnassa sen kaikilla tasoilla. Liiton on jatkossakin puhuttava ja kampanjoitava näkyvästi kotimaisen ruuan ja lähiseudun elintarviketuotannon puolesta, sillä kotimainen ruoka tarkoittaa työpaikkoja ja hyvinvointia. Yhteistyötä on tehtävä niiden tahojen kanssa, joilla on samoja tavoitteita. SEL ei hyväksy elintarvikkeiden kotimaiseksi pesua. Kotimaisen tuotemerkin alla ei saa myydä ulkomailla valmistettuja tuotteita. Liiton vaatimus on, että elintarvikkeisiin on saatava pakolliset alkuperämerkinnät. Kaikkien elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä on selkeästi kerrottava elintarvikkeen valmistusmaa, pääraaka-aineiden alkuperämaa ja valmistuspäivä, jotta kuluttaja voi valita kaupan hyllystä turvallista, tuoretta ja työllistävää kotimaista ruokaa. Aloite 12 Sosiaalipoliittisen työympäristöjaoston on jatkettava toimintaansa kuuma-kylmätyö epäkohtien poistamisessa ja siinä erityisesti selkeiden asterajojen saamista tes:iin sekä kehittämään muita sosiaalipuolen alueita. Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto 027 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Kuuma- ja kylmätyön aiheuttamat haitat ovat edelleen iso ongelma elintarvikealalla. Viime työehtosopimuskierroksella sovittu SEL:n ja ETL:n yhteinen raportti haittojen vähentämisestä oli edistysaskel, mutta liiton on edelleen tehtävä työtä epäkohtien korjaamiseksi myös työnantajia sitovilla määräyksillä. Aloite 13 Ikäohjelmasta on mainittava tes:ssä ja sosiaalipoliittiselle työympäristöjaostolle kehitettäväksi siitä enemmän jäsenistön jaksamista tukeva ohjelma. Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto 027 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Työehtosopimuksiin vuonna 2010 saatu ikäohjelma on hyvä alku, jota on tulevissa tes-neuvotteluissa edelleen kehitettävä ja vietävä käytäntöön työpaikoilla. SEL:n XIX Edustajakokous

19 Aloite 14 Työsuojeluvaltuutetuille vapautukset samalle tasolle pääluottisten kanssa. Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto 027 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Työsuojeluvaltuutetun arvostus tulee nostaa työstävapautusajankin osalta pääluottamusmiehen tasolle. Tämä on tärkeä tavoite työehtosopimusneuvotteluissa. Elintarvikealalla on edelleen paljon työtapaturmia ja tuki- ja liikuntaelinsairauksia, joiden ennaltaehkäisemisessä työsuojeluvaltuutetuilla on työpaikoilla merkittävä rooli. Lisäksi uudet sairausvakuutus- ja työterveyslain muutokset tulevat vaatimaan paljon aikaa työsuojeluvaltuutetuilta. Aloite 15 Työsuojeluasiamiehille ja luottamusmiehille säännölliset vapautukset viikoittain asioiden hoitoon. Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto 027 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Myös työosastojen luottamusmiehillä ja työsuojeluasiamiehillä on oltava tarvittavat mahdollisuudet hoitaa vaativaa ja tärkeää tehtäväänsä. Olennaisena osana tehtävien hoitamiselle on myös työstävapautusajan käytön mahdollisuus, jota tulee kehittää samaan suuntaan kuin pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työstävapautusajasta on nyt määrätty. Myös työstävapautusajan rajoja on tarkistettava alaspäin, sillä pieniä työpaikkoja on tullut alalle lisää. Tämä huomioidaan seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa. Aloite 16 TES 27 sairausajan palkka Pykälän soveltamisohjeeseen lisättävä ammattitautiepäily ja töissä kipeytyminen kohtaan jossa Kuukauden työsuhde edellytystä ei kuitenkaan sovelleta mikäli kysymyksessä on työtapaturma. Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto 027 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Nykyisen työehtosopimuksen mukainen seitsemän päivän karenssi on poistettava myös ammattitautiepäily- sekä työssä sairastumistapauksissa. Tämä huomioidaan seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa. 20 SEL:n XIX Edustajakokous

20 Aloite 17 Liiton erilaisiin neuvottelukuntiin on tasapuolisesti valittava myös työsuojelu- ja sosiaalipuolen ammattilaisia. Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto 027 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: On huolehdittava, että myös työsuojelun asiantuntemusta on riittävästi liiton neuvotteluelimissä ja työryhmissä. Liiton sääntöjen mukaan liittovaltuusto ja liittohallitus johtavat ja ohjaavat liiton neuvottelutoimintaa. Käytännön toimijana neuvottelutoiminnassa toimii TESneuvottelukunta. Aloite 18 Tes:iin saatava maininta, että mikäli työntekijän työntekoon liittyvä palkanmaksaja on joku muu kuin työnantaja (esim. vakuutusyhtiö tai kela) vuosilomat ja pekkaset kertyvät suhteessa työtuntien määrään. Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto 027 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Erilaisten palkattomien jaksojen, kuten työkokeilujen ja työkuntoutusten, lisääntyessä työelämässä, on vuosiloman ja pekkasten kerryttävä myös niiltä ajanjaksoilta, jolloin työntekijä tekee töitä, mutta ei varsinaisesti saa työnantajalta palkkaa. Tämä huomioidaan seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa. Aloite 19 Tes:ssä vuorotyö, pöytäkirjamerkinnöissä alkaa kakkoslause Liitot pitävät tarkoituksenmukaisena, että Tämä lause kokonaan pois, sillä se kumoaa jälkiosaa. Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto 027 Liittohallituksen esitys kokouksen vastaukseksi aloitteeseen: Aloitteessa viitataan liha-alan työehtosopimuksen pykälään 16, jossa käsitellään siirtymistä vuorotyöhön. Aloitteessa viitataan pöytäkirjatekstiin, jossa sanotaan Liitot pitävät tarkoituksenmukaisena, että. Tämä pöytäkirjamerkintä tarkoittaa sitä, että kun työnantaja on neuvotellut luottamusmiehen kanssa vuorotyön käyttöönotosta ja sopinut käytäntöön juoksuttamisesta, voi työnantaja ottaa vuorotyön käyttöön. Aloitteen mukainen muutos tarkoittaisi sitä, että vuorotyötä ei voisi ottaa käyttöön ennen kuin luottamusmiehen kanssa on asiasta sovittu. Seuraavalla työehtosopimusneuvottelukierroksella on kiinnitettävä huomiota vuorotyön ongelmiin ja vaikutettava siihen, että vuorotyön käyttöönottotilanteissa olisi aito neuvottelutilanne, jossa vuorotyöstä aiheutuvat ongelmat käsiteltäisiin. SEL:n XIX Edustajakokous