ESPOO 2008 VTT TIEDOTTEITA Jouko Ritola & Sirje Vares. Keräyslasin hyötykäyttö vaahtolasituotteina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESPOO 2008 VTT TIEDOTTEITA 2458. Jouko Ritola & Sirje Vares. Keräyslasin hyötykäyttö vaahtolasituotteina"

Transkriptio

1 ESPOO 2008 VTT TIEDOTTEITA 2458 Jouko Ritola & Sirje Vares Keräyslasin hyötykäyttö vaahtolasituotteina

2

3 VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2458 Keräyslasin hyötykäyttö vaahtolasituotteina Jouko Ritola & Sirje Vares

4 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (URL: ISSN (URL: Copyright VTT 2008 JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER VTT, Vuorimiehentie 5, PL 1000, VTT puh. vaihde , faksi VTT, Bergsmansvägen 5, PB 1000, VTT tel. växel , fax VTT Technical Research Centre of Finland, Vuorimiehentie 5, P.O. Box 1000, FI VTT, Finland phone internat , fax VTT, Kemistintie 3, PL 1000, VTT puh. vaihde , faksi VTT, Kemistvägen 3, PB 1000, VTT tel. växel , fax VTT Technical Research Centre of Finland, Kemistintie 3, P.O. Box 1000, FI VTT, Finland phone internat , fax Toimitus Anni Repo Edita Prima Oy, Helsinki 2008

5 Ritola, Jouko & Vares, Sirje. Keräyslasin hyötykäyttö vaahtolasituotteina [Recycling of Waste Glass in Foam Glass Production]. Espoo VTT Tiedotteita Research Notes s. + liitt. 2 s. Avainsanat glass reuse, foam glass, frost insulation, lightening structures, traffic tunnels, road structures Tiivistelmä Esiselvityksen tavoitteena oli tutkia ja arvioida vaahtolasin tuotantoedellytyksiä Suomessa kattaen mm. vaahtolasituotantoon soveltuvan lasiraaka-aineen saatavuuden ja määrän, tuotantopotentiaalin ja vaahtolasin käyttösovellukset. Potentiaalisista tuotesovelluksista etsittiin ratkaisuja erityisesti vaahtolasituotteiden soveltamisesta kalliotilojen ja tunneleiden kuivatus- ja eristerakenteisiin sekä väylärakenteiden kevennerakenteisiin ja routaeristykseen. Esiselvityksen mukaan Suomessa jää uusiokäyttämättä vuosittain noin t sellaista lasimateriaalia, joka soveltuisi vaahtolasituotantoon. Keskikokoisen tuotantolaitoksen raaka-ainetarve on noin t/v ja tuotantomäärä noin m 3 vaahtolasia/v. Pohjoismaissa vaahtolasin potentiaalisia käyttökohteita ovat väylärakenteiden kevennerakenteet ja routaeristeet sekä tunneleiden ja kalliotilojen palamattomat routaeristeet. Norjassa liikennetunneleihin on jo koerakennettu valettuja vaahtolasibetonista valmistettuja routaeristeitä. Ruiskutettavia vaahtolasibetonieristeitä ei toistaiseksi ole kokeiltu, mutta niistä on kylläkin jo keskusteltu. Vaahtolasituotteiden ympäristökelpoisuutta on tutkittu erityisesti Ruotsissa ja Norjassa. Norjassa valmistettaville vaahtolasituotteille on määritetty ympäristökelpoisuus ja esimerkiksi tierakenteissa käytettävälle vaahtolasille on määritetty mm. raskasmetallipitoisuuksien raja-arvot. 3

6 Ritola, Jouko & Vares, Sirje. Keräyslasin hyötykäyttö vaahtolasituotteina [Recycling of Waste Glass in Foam Glass Production]. Espoo VTT Tiedotteita Research Notes p. + app. 2 p. Keywords glass reuse, foam glass, frost insulation, lightening structures, traffic tunnels, road structures Abstract The goal of the feasibility study was to research and assess the production conditions of foam glass in Finland, including among other aspects the availability and quality of raw material for foam glass production, production potential and the product applications of foam glass. From the potential product applications, solutions were investigated especially for the utilize of foam glass products for drainage and frost insulation of structures with underground spaces and tunnels as well as use as light filling and frost insulation materials in road structures. The feasibility study results showed that Finland is producing about tons of such glass material, which is not reused and which could be used in foam glass production. The raw material use of a mid-sized foam glass production factory is about tons per year and foam glass production is about m 3 per year. In the Nordic countries the potential objects for utilizing foam glass are lightweight filling materials and frost insulation materials for roads as well as both fire insulation materials and frost insulation materials for tunnels and underground spaces. In Norway foam glass coated concrete elements for frost insulation have been experimentally built in traffic tunnels. Sprayed foam glass concrete frost insulation has not yet been tried in tunnel construction though the idea has already been discussed. The environmental validity of foam glass has been investigated especially in Sweden and Norway. The foam glass products used in road structures in Norway has had defined environmental validity and limiting values for special contents, for instance for heavy metals. 4

7 Alkusanat Tämän esiselvityksen tavoitteena oli selvittää käytössä olevat potentiaalisimmat vaahtolasin tuotantoteknologiat ja käytetyt tuotesovellukset lähinnä kirjallisuuden avulla. Tavoitteena oli myös arvioida yhdessä toimijoiden kanssa vaahtolasin tuotantoedellytyksiä Suomessa kattaen mm. raaka-aineen saatavuuden, potentiaaliset tuotantomäärät ja käyttösovellukset. Potentiaalisista tuotesovelluksista etsittiin ratkaisuja erityisesti vaahtolasituotteiden soveltamisesta kalliotilojen ja tunneleiden kuivatus- ja eristerakenteisiin sekä väylärakenteiden kevennerakenteisiin ja routaeristykseen. Esiselvityksen tulokset luovat pohjaa vaahtolasituotannon käynnistämiseksi Suomessa. Pohjoismaissa vaahtolasituotantoa on Norjassa ja Ruotsin ensimmäinen tuotantolaitos käynnistyi elokuussa Suomessa vaahtolasituotantoa ei toistaiseksi ole. Esiselvitys toteutettiin julkisena yhteisrahoitteisena projektina, ja sitä rahoittivat seuraavat organisaatiot: Helsingin kaupungin geotekninen osasto, Lassila & Tikanoja Oy, Skanska Oy, Suomen Keräyslasiyhdistys ry ja VTT. Kiitämme kaikkia kohde- ja taustatietojen antajia sekä erityisesti hankkeen johtoryhmään kuuluneita henkilöitä: Suomen Keräyslasiyhdistys ry, Erik Berghem, puheenjohtaja saakka Kari Hyrkäs, puheenjohtaja alkaen Helsingin kaupungin geotekninen osasto, Vesa-Matti Matikainen Lassila & Tikanoja Oy, Mikko Talola Skanska Oy, Bjarne Liljestrand. VTT:ssä esiselvitykseen osallistuivat erikoistutkija Jouko Ritola, joka toimi esiselvityksen projektipäällikkönä, ja tutkija Sirje Vares, joka vastasi seuraavista osista ja niiden raportoinnista: Luku 2. Vaahtolasin raaka-aineen määrä ja saatavuus Suomessa sekä Luku 6. Vaahtolasituotteiden ympäristökelpoisuus ja ympäristövaikutukset. 5

8 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Abstract...4 Alkusanat Johdanto Lähtökohta ja tausta Esiselvityksen tavoite Vaahtolasin raaka-aineen määrä ja saatavuus Suomessa Pakkauslasi Suomessa Ikkunalasi Tasolasin valmistus Suomessa Pilkington Lasitavaran tuonti- ja vientitilastot Autojen lasit Hehkulamput, loisteputket Televisiot ja kuvaputket Yhteenveto lasimateriaalin saatavuudesta vaahtolasin käyttöön Vaahtolasin tuotantoteknologiat ja tuotteet Vaahtolasin tuotantoprosessi Vaahtolasin valmistus ja tuotteet Vaahtolasin käyttökohteet Vaahtolasin tuotantolaitoksia Euroopassa Vaahtolasin teknisiä ominaisuuksia Vaahtolasin epäpuhtaudet Vaahtolasin käyttösovellukset ja toiminnalliset vaatimukset infrarakenteissa Vaahtolasin käyttömahdollisuudet Vaahtolasin käyttö tierakenteissa Vaahtolasin käyttö tunnelirakenteissa Vaahtolasin käyttö muissa infrarakenteissa Vaahtolasin tuotantokustannukset Vaahtolasituotteiden ympäristökelpoisuus ja ympäristövaikutukset Kelpoisuus käyttöön Lainsäädäntö Jätelasin koostumus

9 6.1.3 Vaahtolasin koostumus Vaahtolasin haitta-ainepitoisuudet Vaahtolasin ympäristövaikutukset Rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset Yhteenveto...49 Lähdeluettelo...50 Liitteet Liite A: Vaahtolasin, vaahtolasibetonin ja vertailtavien tuotteiden ominaisuudet Liite B: Betonimurskeen ja vaahtolasituotteen mitattuja liukoisuusarvoja 7

10 1. Johdanto 1.1 Lähtökohta ja tausta Lasin ominaisuudet mahdollistavat usein sen hyödyntämisen uusien tuotteiden valmistuksessa. Kierrätyslasi onkin jo pitkään ollut tärkeä raaka-aine esimerkiksi lasipakkausten ja lasivillan valmistuksessa. Kierrätyslasi korvaa tuotannossa neitseellisiä raakaaineita ja vähentää energiantarvetta sulatuksessa, minkä lisäksi sen käytöstä saadaan muita hyötyjä. Kansainvälisesti ottaen merkittävin kierrätyslasin hyödyntäjä on perinteisesti ollut pakkauslasiteollisuus. Sen osuus kierrätyslasin hyötykäytöstä on monissa maissa yli 50 %. Kierrätyslasin käyttöä voitaisiin alalla kuitenkin edelleen selvästi lisätä edellyttäen, että lasi täyttää teollisuuden edellyttämät laatuvaatimukset mm. värin ja puhtauden suhteen. Lasivillan valmistus on toinen teollisuudenala, jossa kierrätyslasia on käytetty merkittäviä määriä. Muiden kuin edellä lueteltujen käyttökohteiden osuus kierrätyslasin hyödyntämisessä on ollut vähäinen, joskin vähitellen se on ollut kasvamassa. Tämä johtuu lähinnä siitä, että on syntynyt kierrätyslasieriä, joiden hyödyntäminen perinteisiin tarkoituksiin on ollut vaikeaa. Tämä puolestaan johtuu siitä, että monet keräysjärjestelmät ovat lasin hyödyntämisen näkökulmasta puutteellisia, koska ne eivät pysty riittävän tehokkaasti estämään vieraiden epäpuhtauksien joutumista lasin joukkoon. Yhteiskunnallinen paine kierrätyksen tehostamiseen yleisesti on niin ikään kasvattanut kierrätyslasin sisältämien epäpuhtauksien määrää. Uusien käyttökohteiden löytäminen kierrätyslasille tulee tärkeäksi myös Suomessa. Tehostuva lasinkeräys tulee kasvattamaan talteen otetun kierrätyslasin määrää, eivätkä nykyiset hyödyntäjät, pakkaus- ja kuitulasiteollisuus, oletettavasti pysty lisäämään sen käyttöä ainakaan merkittävästi. Vuoden 2006 virallisten tilastojen mukaan Suomen markkinoille tuli uudelleen hyödynnettäväksi t pakkauslasia ( Tästä määrästä lasia hyödynnettiin noin t. Suomessa pakkauslasin keräystä voidaan huomattavasti tehostaa. Vuosina toteutettiin YTV:n, Suomen Keräyslasiyhdistys ry:n, Lassila & Tikanoja Oy:n ja VTT:n toimesta lasipakkausten keräystehokkuusprojekti, jossa koealueelta kerättiin lasipakkauksia talteen noin 4 kg/asukas/vuosi, mikä on yli 3,5 kertaa enemmän kuin aluekeräysjärjestelmän saanto on ollut tähän saakka. Tämän mukaan olisi realistista kerätä lisälasia talteen ainakin noin t/v. (Vares et al. 2005, Vares & Lehtinen 2007a ja 2007b.) Kuitenkin optimaalinen keräysmäärä riippuu siitä, kuinka paljon lasiraaka-ainetta pystytään hyödyntämään lisää. Osa kerättävästä määrästä, jos puhtausvaatimukset täyttyvät, voidaan hyödyntää perinteiseen tapaan (lasivillan valmistus ja uusien pullojen valmistus), mutta lisähyödyntämiskapasiteetti näissä prosesseissa on rajallinen, ja sen takia tarvitaan uusia hyödyntämiskohteita. 8

11 Myös EU-määräykset pakottavat lisäämään lasipakkausten hyödyntämistä. EU:n mukainen pakkauslasin hyödyntämistavoite Suomelle on 60 %. On odotettavissa, että hyödyntämistavoite tulee vieläkin kasvamaan. Lajittelemattomasta kierrätys-, keräys- ja jätelasista valmistettava vaahtolasi olisi Suomessa uusi houkutteleva uusiotuote, jota ei toistaiseksi vielä valmisteta. Euroopassa tuotantolaitoksia on ainakin Belgiassa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa, Sveitsissä, Tšekissä ja Unkarissa. Myös Englannissa on tutkittu vaahtolasin taloudellisia tuotantoedellytyksiä (Hurley 2003). Vaahtolasituotannon houkuttelevia puolia on, että valmistukseen käytettävälle lasille ei aseteta juurikaan laatuvaatimuksia. Vaahtolasin valmistukseen soveltuu lähes kaikki kierrätys-, keräys- ja jätelasi, joka jää muussa kierrätyksessä hyödyntämättä, esimerkiksi lajittelematon pakkauslasi, tasolasi, kuvaputket, loisteputket, tuulilasit, puretut lasivillaeristeet jne. Raaka-aineen käsittelyprosessissa lasiraaka-aineesta voidaan poistaa mm. raskasmetallit. Myöskään pienet määrät epäpuhtauksia, esim. keraamiset aineet, eivät aiheuta vaahtolasin valmistusprosessissa ongelmia. Tämä mahdollistaa lasin kierrätyksen lisäämisen ilman suuria lisäinvestointeja keräys- ja lajittelujärjestelmän kehittämiseen. Kalliotilojen ja tunneleiden eristerakenteisiin (vesi-, lämpö-, routa- ja paloeristeet) pyritään kehittämään paloturvallisia ja nykyistä edullisempia materiaaliratkaisuja, jotka tulisi voida toteuttaa komposiittirakenteina ruiskutustekniikalla. Erityisesti Pohjoismaissa pyritään kehittämään liikennetunneleihin uusia vesi- ja routaeristeratkaisuja, koska nykyisin käytössä olevat rakenteet ovat huomattavan kalliita. Potentiaalisina eristeratkaisuina mm. Norjassa tutkitaan ruiskutettavia kevytbetonirakenteita ja vaahtolasin käyttömahdollisuuksia tunnelirakenteissa joko asennettavana levyeristeenä tai ruiskutettavana eristerakenteena. Ruiskutettavassa eristerakenteessa murskatulla vaahtolasilla tai vaahtolasipelletillä on tarkoitus korvata osaksi ruiskubetonin kiviainesta, jolloin ruiskutettu tuote on eristävä kevytbetoni. Norjassa on toteutettu pilottikohteissa ensimmäisiä tunnelieristyksiä vaahtolasieristelevyillä. Myös ruiskutettavien vaahtolasieristeiden toteuttamista pidetään hyvin potentiaalisena mahdollisuutena. 1.2 Esiselvityksen tavoite Esiselvityksen tavoitteena oli selvittää lähinnä kirjallisuuden avulla ja valituilla kohdekäynneillä potentiaalisimmat vaahtolasin tuotantoteknologiat sekä käytetyt tuotesovellukset. Edelleen tavoitteena oli arvioida yhdessä toimijoiden kanssa vaahtolasin tuotantoedellytyksiä Suomessa kattaen mm. raaka-aineen saatavuuden, potentiaaliset tuotantomäärät ja käyttösovellukset. Potentiaalisista tuotesovelluksista etsittiin ratkaisuja erityisesti vaahtolasituotteiden soveltamisesta kalliotilojen ja tunneleiden kuivatus- ja eristerakenteisiin sekä väylärakenteiden kevennerakenteisiin ja routaeristykseen. 9

12 Tutkimuksen tavoitteet jaettiin seuraaviin osatehtäviin: vaahtolasin raaka-aineen määrä ja saatavuus Suomessa vaahtolasin tuotantoteknologiat ja tuotesovellukset vaahtolasin käyttösovellukset ja toiminnalliset vaatimukset infrarakenteissa (tunnelit, tiet, radat, kunnallistekniset johdot ja mahdolliset muut infrarakenteet) vaahtolasituotteiden ympäristökelpoisuus ja ympäristövaikutukset. 10

13 2. Vaahtolasin raaka-aineen määrä ja saatavuus Suomessa Oletuksena oli, että vaahtolasin pääraaka-aineeksi kelpaa melkein kaikenlainen käytöstä poistettu lasitavara. Lasiraaka-aineen saatavuus Suomessa selvitettiin lasipakkausten, ikkunalasin, autoissa käytettyjen tuuli- ja sivulasien, valaisimissa käytettyjen lamppujen ja loisteputkien, televisio- (TV) sekä tietokoneiden (PC) kuvaputkien osalta. 2.1 Pakkauslasi Suomessa Suomen vuoden 2006 virallisen tilaston mukaan ( pakkausmaarat.html) pakkauslasia käytetään vuodessa tonnia ja suurin osaa siitä kierrätetään uudelleen täyttämällä (77 %). Näin lasipakkaus voi kiertää useita kertoja lasipakkausmarkkinoilla, ennen kuin se rikkoontuu tai vaihdetaan uuteen. Esimerkiksi olut- ja virvoitusjuomapullot kiertävät tyypistä ja koosta riippuen kertaa ennen kuin ne poistetaan kierrosta (Vuoksimaa 1998). Muuhun hyötykäyttöön kuin uudelleentäyttöön jäi t (vuosi 2006), ja siitä lasimäärästä suurin osaa hyödynnettiin lasivillan valmistuksessa, uusien lasipakkausten valmistuksessa tai maatäytöissä ( t/a). Joka vuosi osa lasipakkauksista jää hyödyntämättä. Toisaalta kaikkea pakkauslasia on mahdotonta saada talteen, mutta myöskään kaikkea talteen otettua lasia ei ole pystytty käyttämään vuositasolla hyödyksi (kuva 1) tonnia Markkinoille tullut pakkauslasi Kerätty määrä Hyötykäytetty määrä vuosi Kuva 1. Lasipakkausten keräys ja hyötykäyttö ( ). 11

14 Suomessa lasipakkauksia valmistaa O-I-Manufacturing Finland Oy, Karhula. Sen tuotantokapasiteetti on vuositasolla noin t pakkauslasia. Karhulan tuotantolaitos ei käytä enää värillistä lasia. Monissa maissa, myös Suomessa, vihreän lasin osuus kierrätyslasivirrasta on selvästi suurempi kuin sen osuus kyseisen maan tuotannosta. Tästä seuraa, että toisaalta laatuvaatimukset myös väriltään täyttävää kierrätyslasia ei ole riittävästi saatavilla ja että toisaalta osaa kierrätyslasista ei voida lainkaan hyödyntää pakkauslasituotannossa (Vares & Lehtinen 2007a ja 2007b). Toinen pakkauslasin hyödyntäjä Suomessa on lasivillan valmistaja Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy. Hyvinkään tehtaan maksimituotantokapasiteetti nykyisellä laitteistolla on noin t/a ja Forssan tehtaan sulatuskapasiteetti on noin t/a. Tehtaitten tuotantokapasiteetti on ollut jo nyt melkein täydessä käytössä. Keräyslasin lisäkäyttöä rajoittaakin tehtaiden sulatuskapasiteetti. (Vares & Lehtinen 2007a ja 2007b.) Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n Forssan tehtaassa käytettiin lasivillan valmistuksessa kierrätyslasia vuonna 2005 vähän yli 80 %. Tämä määrä on jo nyt niin suuri, että sen osuutta ei voida enää merkittävästi kasvattaa ilman, että tuotteen laatu heikkenee. Sen sijaan Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n Hyvinkään tehtaalla kierrätyslasin käyttö oli vähäisempää, vuonna 2005 vähän yli 70 %, joten siellä on lisäkäyttöpotentiaalia kierrätyslasille. (Vares & Lehtinen 2007a ja 2007b.) 2.2 Ikkunalasi Yksi vaihtoehtoinen lasiraaka-aine vaahtolasin tuotannossa voisi olla ikkunakorjauksissa poistettu vanha ikkunalasi. Hemmilän ja Saarnin (2002) mukaan vuonna 1990 ikkunoita oli Suomessa noin 40 miljoonaa m 2. Ikkunoissa on keskimäärin 2,5 lasikerrosta ja lasin paksuus on 3, 4 tai jopa 4,5 mm. Jos ikkunassa käytettäisiin esimerkiksi 4 mm:n lasia, jonka tilavuuspaino on 2500 kg/m 3, ikkunoissa käytetyn lasimateriaalin määrä olisi 40 milj. m 2 x 0,004 m x 2,5 kpl x 2,5 t/m 3 = t. Ikkunatehtaissa valmistetaan vuosittain noin 1,5 miljoonaa m 2 ikkunoita. Ikkunoita tuotetaan sekä uudisrakentamisen että korjausrakentamisen tarpeisiin ja niiden keskinäinen osuus vaihtelee vuosittain rakentamisen suhdanteiden mukaan. Jos oletetaan, että tarkasteltavana vuonna korjausrakentamisen ja uudisrakentamisen osuus olisi yhtä suuri, silloin esim. korjauspuolelle tarvitaan 0,75 miljoonaa m 2 ikkunaa, mutta yhtä paljon ik- 12

15 kunalasia pitäisi myös poistua käytöstä. Jos lasin keskimääräinen paksuus on noin 4 mm ja oletetaan, että ikkunat ovat 3-lasisia ja lasimateriaalin tilavuuspaino on 2500 kg/m 3, saadaan korjausrakentamisessa käytetyn lasin massaksi 0,75 milj. x 0,004 x 3 x 2,5 t/m 3 = noin t/a. Jos oletetaan, että rakentamisen volyymi on kasvanut vuodesta 1990 vuoteen 2007 noin 20 %, korjauslasin määrän pitäisi olla noin t/a Korjauksissa käytöstä poistettu vanha ikkunalasi. Oletuksena että kaikki ikkunat ovat 2-lasiset tai 3 lasiset ja lasin paksuus on 4 mm Käytöstä poistettu ikkunalasi (tonnia) % 50 % 60 % 70 % 80 % Korjausrakentamisen osuus 2-lasiset(4 mm) ikkunat 3-lasiset (4 mm) ikkunat Kuva 2. Vuosittain käytöstä poistettu ikkunalasi, kun korjausrakentamisen osuus on % ja ikkunat ovat joko 2- tai 3-lasiset ja 4 mm:n paksuiset. Jätteeksi jäävästä ikkunalasista Suomen Uusioaines Oy keräsi vuonna 2004 talteen noin t, jota hyödynnettiin lasivillan valmistuksessa. Jos korjausrakentamisen osuus on 50 %, joka vuosi ikkunalasia jää hyödyntämättä noin 4000 t. Toisaalta korjausrakentamisen osuus on ollut kasvussa ja kasvaa edelleen, joten sen mukaan ikkunalasia myös poistuu käytöstä vuosittain yhä enemmän ( t). Ikkunakorjauksissa poistetun lasin lisäksi lasijätettä syntyy myös lasin leikkauksesta. Ikkunatehtaissa käytetään tavallisesti lasilevyä, jonka koko on 18 m 2 (3 x 6 m). Yleensä leikkaukset pyritään optimoimaan, mutta siitä huolimatta leikkausjätettä syntyy arvion 13

16 mukaan noin 5 6 % per levy (arvio: Lasikolmio Oy), joten yhdestä levystä syntyy 10 kg jätettä: 18 m 2 x 0,0045 m (paksuus) x 2500 kg/m 3 (tilavuuspaino) x 0,05 (leikkausjäte). Oletetaan että ikkunoita valmistetaan nykyään vuodessa noin 1,8 milj. m 2 (1,5 milj. m 2 x 1,2). Tätä varten tarvitaan kappaletta 18 m 2 :n lasilevyä ja, kun yhdestä levystä syntyy 10 kg leikkausjätettä, koko tuotannon leikkausjätteen määrä on 1000 t. 2.3 Tasolasin valmistus Suomessa Pilkington Liiketoimintalinjat Suomessa ovat tasolasin valmistus ja varmuuslasien valmistus hyötyajoneuvoteollisuudelle sekä varaosamarkkinoille ( Suomessa on kolme varaosalaseja ja hyötyajoneuvojen laseja valmistavaa tehdasta: Ylöjärven tehdas valmistaa henkilöautojen ja kuorma-autojen tuulilaseja. Laitilan tehdas valmistaa linja-autojen tuulilaseja. Tampereella valmistetaan karkaistuja laseja. Tasolasituotanto keskittyy Suomessa Lahden tehtaaseen kirkkaan ja vihreän floatlasin valmistukseen pääasiassa autolasiteollisuuden tarpeisiin ja Micro-floatin valmistukseen vientimarkkinoille. Lahden lasitehtaan vuosituotanto on noin t (tieto: Mauri Riikonen). Nivalan ja Forssan jatkojalostustehdas toimittaa karkaistuja ja eristyslasituotteita rakennusteollisuudelle. Pilkington Marine Suomessa keskittyy luksusristeilijöiden lasirakenneratkaisuihin ( Pilkingtonin tehtaissa ei synny valmistusaikaista lasijätekertymää, sillä kaikki hylkylasi käytetään hyväksi omassa prosessissa. 2.4 Lasitavaran tuonti- ja vientitilastot Lasin ja lasitavaroiden tuonti ja vienti vuonna 2006 tullitilastojen (tavararyhmät ) mukaan esitetään taulukossa 1 (yhteenveto esitetty Lasirakentaja 2/07 -lehdessä). 14

17 Taulukko 1. Tasolasin materiaalivirrat Suomessa (tullitilaston mukaan). Lasi tai lasijaloste Float- ja muu tasolasi Tuonti (kg) Vienti (kg) xx xx xx xx xx xx xx Karkaistu lasi Tasolasi yhteensä xx xx Laminoitu lasi Karkaistu lasi yhteensä xx xx Eristyslasit Laminoitu lasi yhteensä xx Peilit Eristyslasi yhteensä xx xx xx Lankalasi Peilit yhteensä xx xx Lasiprofiilit Lankalasi yhteensä xx Muut Lasiprofiilit yhteensä xx Muut yhteensä KAIKKI LASI YHTEENSÄ

18 Tavallinen lasi Karkaistu turvalasi Laminoitu turvalasi Kuva 3. Esimerkkejä tasolasityyppien rikkoutumisriskeistä: tavallinen tasolasi, karkaistu tai laminoitu turvalasi ( Ottaen huomioon tasolasin valmistuksen Suomessa sekä tuonti- ja vientitilastot lasia jää vuosittain Suomeen noin tonnia ( t t t). Toisaalta ei ole tietoa siitä, paljonko tästä määrästä jää uusiokäyttöön. 2.5 Autojen lasit Suomen Autokierrätys Oy on tuottajayhteisö, joka koordinoi romuautojen vastaanoton, käsittelyn ja kierrätyksen EU:n romuajoneuvodirektiivissä määriteltyjen vaatimusten mukaisesti. Suomen Autokierrätyksellä yhteistyökumppaneineen on jopa 200 romuautojen vastaanottopistettä, ja verkosto kattaa koko Suomen. Kuusakoskella on kaikkiaan 105 romuautojen vastaanottopaikkaa, joista 84 on sopimussuhteisia purkamoja ja 21 Kuusakosken omia palvelupisteitä. Valtuutetut romuautojen vastaanottopaikat löytyvät seuraavasta tietokannasta: Autojen kierrätyslainsäädännön mukaan vuonna 2006 romuauton painosta piti hyödyntää ja uudelleen käyttää 85 %. Vuoteen 2015 mennessä hyödynnettävyysvaatimus tulee olemaan 95 %. Vuonna 2006 Suomessa oli Tilastokeskuksen ja AKEn mukaan noin 2,9 milj. autoa (taulukko 2) ja henkilöautojen keskimääräinen romutusikä oli 18,4 v (taulukko 3). Romutettavan auton keskimääräinen materiaalisisältö kuvataan taulukossa 4. 16

19 Taulukko 2. Autokanta Suomessa (lähde: Tilastokeskus/AKE). Taulukko 3. Autokannan keskimääräinen romutusikä Suomessa (lähde: AKE Autoalan faktat). Taulukko 4. Romuauton keskimääräinen materiaalisisältö (lähde: Metallit yht. 75,5 % Teräslevy 41 % Teräs 18 % Valurauta 7 % Ruostumaton teräs 1 % Alumiini 7 % Sinkki, kupari, lyijy 1,5 % Orgaaniset osa-aineet yht. 19 % Muovit 9,1 % Kumi 6 % Tekstiilit 0,9 % Liimat, maalit 3 % Muut osa-aineet yht. 5,5 % Lasi 2,8 % Nesteet 0,8 % Sekalaiset osa-aineet 1,9 % 17

20 Lähteiden (Tilastokeskus/AKE ja AKE Autoalan fakta) mukaan autoja tulee joka vuosi romutuskuntoon noin kappaletta ( / 18,4 = kpl). Hyödyntämistavoitteen (95 %) mukaan keräysmäärän pitäisi olla kpl/a (olettaen että autokanta ei lisäänny). Kuusakoski Oy:n mukaan autossa käytettyjen tuulilasien paino on 1,6 % ja Autokierrätys ry:n mukaan koko lasimäärä autossa on noin 2,8 3 %. Jos oletetaan, että auto painaa keskimäärin noin 1000 kg, siinä on lasia jopa 30 kg. Kaikissa vuositasolla romutuskuntoon tulevissa autoissa on ikkunalasia yhteensä noin 4700 tonnia ( kpl x 0,030 t = 4706 t/a). Jos 95 % kaikista romutuskuntoon joutuvista autosta otetaan talteen, saadaan lasia kerättyä noin 4400 tonnia ( kpl x 0,03 = 4470 t/a). Autokierrätys ry:n mukaan autoja poistetaan käytöstä kpl/a. Lasimäärä niissä on noin 3000 tonnia ( kpl x 0,03 = noin 3000 t /a). Ennen auton joutumista romutuskuntoon useista autoista on vaihdettu rikkoutumisen vuoksi etu- sekä takalaseja, jotka myös kartuttavat jätemäärää. 2.6 Hehkulamput, loisteputket FLIP ry on Suomen markkinoilla toimivien lampputuottajien tuottajayhteisö. Yhdistys vastaa lampputuottajien puolesta jätelaissa (1072/1993, muutos 452/2004) ja valtioneuvoston asetuksessa (852/2004) säädettyjen velvoitteiden täyttämisestä. Laissa määritellyn tuottajavastuun piiriin kuuluvat valonlähteistä kaikki loiste- ja kaasupurkauslamput. Lampuista ainoastaan hehku-, halogeeni- ja autolamput ovat tuottajavastuun ulkopuolella. Tällä hetkellä Suomessa loisteputkia ottaa vastaan Ekokem. Ekokem ottaa loisteputkista talteen lasin raaka-aineen ja toimittaa sen lasivillan valmistukseen. Vuositasolla loisteputkista syntyy noin 700 t lasiraaka-ainetta. ELCF:n (European Lamp Companies Federation) mukaan EU:n alueella syntyy joka vuosi rekkakuormaa loisteputkia, 800 rekkakuormaa energiansäästölamppuja ja 700 rekkakuormaa kaasupurkauslamppuja. Suomen vastaavia lukuja ei ole tiedossa. Seuraavan laskennan avulla on arvioitu hehkulamppujen jätemäärää: Kotitalouksia on Suomessa noin 2,4 milj. kpl. Jos jokaisessa kotitaloudessa on vain kymmenen hehkulamppua, hehkulamppujen määrä olisi 24 milj. kpl. 18

21 100 W:n hehkulampun käyttöikä on noin 1000 h (energiansäästölamppujen käyttöikä on 6000 h). Airamin mukaan kotitalouksissa käytetään valaistusta 4 h/vrk ja työkäytössä 10 h/vrk (vuodessa 365 * 4 h = 1460 h, ja hehkulampun käyttöiän mukaan lamppuja kuluu vuodessa 1460 / 1000 = 1,5 kpl), lampun paino on g ja siinä lasia on noin puolet (15 g). Tällöin lamppujen lasimateriaalia kertyy vuodessa noin (24 milj. kpl x 15 g x 1,5) 540 t. 2.7 Televisiot ja kuvaputket Näyttölaitteet, televisiot ja tietokoneen näytöt sekä keskusyksiköt sisältävät komponentteja, jotka ovat ongelmajätettä. Tällaisia komponentteja ovat muun muassa käynnistyskondensaattorit, kuvaputkien sisäpinnan fluorisoiva pinnoite sekä itse kuvaputket, jotka ovat lyijylasia. Tällä hetkellä käytöstä poistettujen ja talteen otettujen kuvaputkien optinen etulasi ja kuvaputkien takaosan lyijylasi on toimitettu hiottuna murskeena hyötykäytettäväksi uusien kuvaputkellisten tuotteiden valmistukseen. Lyijy ja muut raskasmetallit eivät estä optisen ja lyijylasin käyttöä vaahtolasin valmistuksessa, jos nämä aineet voidaan erottaa ja poistaa ennen lasimateriaalin käyttöä vaahtolasin raaka-aineena. Vuosi 2007 oli kuvaputkien keräyksen osalta ennätyksellinen sen takia, että televisiolähetykset siirtyivät digitaalisiin lähetyksiin, minkä johdosta useat kuluttajat vaihtoivat vanhat televisiot digitaalisiksi televisioiksi. Kuitenkin pitkällä aikavälillä vanhojen kuvaputkien (TV ja PC) keräys loppuu, koska uudet näytöt on toteutettu joko plasma- tai nestekide- (LCD) tekniikalla. Tilastokeskuksen mukaan 96 % kotitalouksista omistaa väritelevision ja 58 % tietokoneen (Tilastokeskuksen tilasto koskien vuotta 2003) ja kotitalouksien määrä on noin 2,38 miljoonaa kappaletta (Tilastokeskuksen tilasto koskien vuotta 2001, ( Näiden tilastojen perusteella ja lisäksi olettamalla, että kaikissa kotitalouksissa olisi vain yksi TV, televisioitten määrä Suomessa olisi vain 2,29 miljoonaa kappaletta. Todellisuudessa kotitalouksissa on enemmän televisioita. Varovainen arvio on, että kussakin kotitaloudessa olisi keskimäärin noin kaksi televisiota, jolloin Suomessa olisi noin 4,5 miljoonaa kappaletta televisioita (2 x 2,29 milj. kpl = 4,49 milj. kpl). Tietokoneita kotitalouksissa on 1,4 miljoonaa kappaletta (2,29 x 0,58 = 1,38 milj. kpl). TV:n ja kuvaputken paino on noin 23,5 kg, ja siitä lasia on arvion mukaan noin 57 %. Tämän mukaan yhdessä laitteessa on lasia noin 13 kg (23,5 kg x 57 % = 13 kg lasia). Jos kaikki edellä mainitut TV:t ja PC:t olisivat kuvaputkellisia, niissä olevan lasin määrä olisi tonnia (5,96 x 13 = t). 19

22 Todellisuudessa tietokoneiden ja televisioiden määrä on kuitenkin huomattavasti isompi ja sen mukana myös lasimateriaalin määrä, koska arviosta puuttuu toimistokäytössä olevien tietokoneiden määrä. Toisaalta siirtyminen lasisten kuvaputkellisten televisioiden ja tietokoneiden näytöistä plasma- ja nestekidenäyttöjen (LCD) käyttöön vähentää jätelasimateriaalin osuutta. Arvio on, että kotitalouksien käyttämistä televisioista ja tietokoneista noin yksi miljoona olisi jo uusia laitteita. Vanhojen kuvaputkellisten televisioiden ja tietokoneiden vaihto uusiin aiheuttaa ja on jo aiheuttanut tämän jätejakeen kasvua, mutta kuitenkin jo muutaman vuoden päästä käytöstä poistettujen vanhojen TV- ja PCnäyttöjen lasimateriaalin saatavuus loppuu kokonaan. CRT-Finland Oy on TV-kuvaputkien ja PC-monitorien kierrättämiseen erikoistunut yritys. Tällä hetkellä valtaosa tuotteista käsitellään tämän yrityksen toimesta. CRT-Finland sijaitsee Forssan alueella, ja sen käsittelykapasiteetti on kpl vuodessa. Olettaen että lasia on tuotteessa noin 13 kg ja että CRT-Finland toimii maksimikapasiteetillä, lasia kertyy vuodessa noin 2600 tonnia ( kpl x 13 kg => noin 2600 t). Myös Kuusakoski Oy käsittele käytöstä poistettuja kuvaputkia ja televisioita. Sen käsittelemissä tuotteissa lasimateriaalin osuus on ollut noin 1500 t/a. Näin ollen CRT- Finland Oy:n ja Kuusakoski Oy:n toimesta Suomessa kerätään vuodessa talteen yhteensä noin 4100 t tietokonenäyttöjen ja televisioiden lasimateriaalia. Televisioiden ja tietokoneiden kuvaputkilasia voitaisiin näillä käsittelykapasiteeteillä kerätä vielä noin 16 vuotta. Kotitalouksista on saatavissa PC:n ja TV:n lasimateriaalia yhteensä (5,96 1) x 13 kg = noin tonnia. Jos lasimateriaalia kerätään talteen vuositasolla noin 4100 t, kaikki mahdollinen lasi olisi kerätty / 4100 = 15,7 vuodessa. 2.8 Yhteenveto lasimateriaalin saatavuudesta vaahtolasin käyttöön Taulukossa 5 on karkea arvio käytöstä poistetun lasimateriaalin saatavuudesta Suomessa. Yhden keskikokoisen vaahtolasitehtaan keskimääräinen lasiraaka-ainetarve on noin t/v. 20

23 Taulukko 5. Käytöstä poistetun lasimateriaalin saatavuus Suomessa. Lasityyppi Määrä Suomessa Käytetty määrä Lasijäte Pakkauslasi Ikkunalasi Autojen lasit Valaisimet Kotitalouksien TV:t ja PC:t t/a mahdollista hyödyntää muuhun käyttöön kuin uudelleentäyttöön. Käytetään ikkunoissa noin 1,5 milj. m 2 /a, mikä on noin t. Korjausrakentamisesta syntyy noin t/a. Romutettujen autojen lasimäärä on noin 4700 t/a. Kuvaputkellisia televisioita ja tietokoneita on yhteensä jäljellä noin t. Hyödynnetään t/a (uudet lasipakkaukset ja lasivillan valmistus). Uusioaines on kerännyt ja hyödyntänyt t/a. Loisteputket 700 t/a. Kaikki on käytetty lasivillan valmistukseen. Aikaisemmin kaikki on mennyt uusien kuvaputkien valmistukseen. Toimistojen PC:t? Yhteensä t/a olisi saatavana, jos keräys järjestetään ja kaikki kerätään talteen. Korjausrakentamisesta syntyvä lasijätteen määrä on, jos syntymäärä olisi t, 4000 t/a ja lisäksi leikkausjätteen määrä on 1000 t/a. Mahdollisuus olisi kerätä 4400 t vuodessa ja lisäksi rikkinäisten lasien vaihdosta syntyvä jätelasi. Tällä hetkellä noin 3000 t/a menee kaatopaikalle. Hehkulamput 540 t/a. Nykyinen sijoitus on kaatopaikka t/a Kuusakoski Oy ja t/a CRT-Finland Oy. Nykyinen käyttö/sijoitus ei ole tiedossa. Noin t/a 21

24 3. Vaahtolasin tuotantoteknologiat ja tuotteet 3.1 Vaahtolasin tuotantoprosessi Vaahtolasi valmistetaan murskatusta keräyslasista. Jauhettu lasipulveri kuumennetaan ja paisutetaan vaahdotusagentin avulla noin viisinkertaiseksi alkuperäisestä tilavuudesta. Tuotantoprosessissa lasijauhe muodostaa C:n lämpötilassa viskoosin nesteen, jossa vaahdotusagentti hajotessaan muodostaa kaasua, joka puolestaan muodostaa kuplia. Vaahtolasin tuotannon optimoinnissa kuumennusvaiheen hallinta on yksi tärkeimmistä tekijöistä. Lasilla tulee olla riittävä viskositeetti, jotta kaasukuplat eivät pääse nousemaan lasinesteen läpi, vaan jäävät nesteeseen vaahdotuksen lämpösyklin ajaksi. Jos lämpötila on liian korkea, kuplat kohoavat pintaan ja vaahdotettu materiaali sortuu muodostamatta vaahtolasia. Nopea kuumennus voi aiheuttaa vaahtolasikuplien murtumisen. Hidas kuumennus voi johtaa kaasun liian aikaiseen vapautumiseen vaahdotusagentista ennen kuin lasin viskositeetti on riittävän alhainen, jotta se mahdollistaisi lasin laajentumisen. Periaatekaavio vaahtolasin tuotantoprosessista esitetään kuvassa 4. Kuva 4. Vaahtolasin tuotantoprosessin periaatekaavio. Tuotannossa peruslasijauhe sekoitetaan vaahdotusagentin kanssa, ja näin muodostuu syöte vaahdotusuuniin. Sopiva vaahdotusagentti on joko kalsiumsulfaatti (CaSO 4 ) tai kalsiumkarbonaatti (CaCO 3 ). Raportin (Hurley 2003) mukaan lämmönjohtavuus jää alhaisemmaksi, jos käytetään kalsiumsulfaattia, toisaalta kalsiumkarbonaatin käyttö tuo- 22

25 tantoprosessissa on helpompaa. Tämä johtuu kalsiumsulfaatista vaahdotusprosessin aikana syntyvästä rikkidioksidista, sillä SO 2 :lla on alhaisempi lämmönjohtavuus kuin CO 2 :lla. Toisaalta SO 2 :n muodostuminen tarvitsee enemmän valvontaa, koska se on myrkyllinen kaasu. Kalsiumsulfaatille kipsi on sopiva raaka-aine ja kalsiumkarbonaatille kalkkikivi on sopiva raaka-aine. Jos ilma korvataan uunissa vaahdotusvyöhykkeellä joko rikkidioksidilla tai hiilidioksidilla, tämä heikentää vaahtolasin lämmönjohtavuutta. 3.2 Vaahtolasin valmistus ja tuotteet Vaahtolasia ja vaahtolasituotteita voidaan valmistaa ainakin kolmella eri tavalla: Vaahtolasilevytuotanto jatkuvatoimisessa tasouunissa Valmistusmenetelmä tuottaa vaahdotettua tasolevyä, josta voidaan valmistaa mm. routa- ja lämpöeristelevyjä eri tarkoituksiin, tai valmistusprosessi voi tuottaa myös vaahtolasimursketta. Valmistus tapahtuu tasouunissa. Kun tuote tulee uunista, se murtuu nopean jäähdytyksen seurauksena pienempiin palasiin, jotka voidaan edelleen murskata haluttuun rakeisuuteen esim mm, ks. kuvat 5 ja 6. Vaahtolasiblokkien ja muotoeristeiden valmistus muoteissa Yleensä jatkuvatoiminen tuotanto eri muotoja, jotka sitten leikataan ja muotoillaan. Voidaan valmistaa myös annosprosesseina vastakohtana jatkuvalle tuotantoprosessille. Pelletointi Jatkuvatoiminen pyörivä vaakauuni tuottaa vaahtolasipellettejä, joista voidaan valmistaa mm. harkkoja, paneeleita ja muotoeristeitä, ks. kuva 7. Kuvassa 5 on jatkuvatoiminen tasouuni ja kuvassa 6 sillä tuotettua vaahtolasimursketta. Kuvassa 7 on jatkuvatoimisella pyörivällä uunilla valmistettua vaahtolasipellettiä ja siitä valmistettuja muotoeristeitä. (Hurley 2003.) Kuva 5. Millcellin jatkuvatoiminen tasouuni (Hurley 2003). 23

26 Kuva 6. Jatkuvatoimisella tasouunilla valmistettua vaahtolasimursketta (10 60 mm, HASOPOR). Kuva 7. Vaahtolasipellettiä ja siitä valmistettuja muotoeristeitä (Hurley 2003). 3.3 Vaahtolasin käyttökohteet Vaahtolasin tiheys on noin kg/m 3 ja lämmönjohtavuus noin 0,1 W/m, K. Vaahtolasin pääasialliset käyttöalueet ovat kevennerakenteet, lämpö- ja routaeristerakenteet ja kuivatusrakenteet, mutta vaahtolasia voidaan käyttää laajemminkin koko rakennussektorilla esimerkiksi eriste- ja salaojitusrakenteissa sekä estämään kapillaarista vedennousua maarakenteissa. Vaahtolasia voidaan käyttää myös eristävän kevytbetonin valmistukseen korvaamalla betonin runkoaines vaahtolasimurskeella tai vaihtoehtoisesti vaahtolasipelletillä. Vaahtolasituotteet soveltuvat hyvin mm. eristeiksi betonirakenteisiin talonrakentamisessa, kunnallisteknisiin eristettäviin rakenteisiin sekä tunneli- ja väylärakenteisiin. 24

27 Esimerkiksi liikennetunneleiden ruiskutettavat eristerakenteet voisivat olla yksi uusi tuotealue, mikäli eristerakenteille asetetut tekniset ja toiminnalliset laatuvaatimukset täyttyvät ja materiaalin saatavuus ja hintakilpailukyky ovat riittävän hyvät. Eri maissa olevissa tuotantolaitoksissa valmistetaan lajittelemattomasta pakkaus- ja jätelasista murskattua tai pelletoitua vaahtolasia erilaisiin eriste- ja kevennerakenteisiin mm. infrarakentamisen tarpeisiin. Esimerkiksi Norjassa Hasopor valmistaa lajittelemattomasta keräys- ja jätelasista murskattua vaahtolasia, jonka rakeisuus on mm, suunnittelutiheys kg/m3 ja kuivan materiaalin lämmönjohtavuus noin 0,10 W/m, K. Vaahtolasia on käytetty Norjassa jonkin verran betonirakenteissa lämmöneristeenä. Materiaalia käytetään myös tierakenteissa kevenne- ja routaeristerakenteena. Tarkoitusta varten tierakenteiden pilottikohteissa on tutkittu ja testattu usean vuoden ajan murskatun vaahtolasin toimintaa kevennysrakenteina sekä routa- ja lämmöneristerakenteina. Tutkimustulosten mukaan materiaali soveltuu käytettäväksi tierakenteissa, jos vain materiaalin hinta osoittautuu kilpailukykyiseksi muiden vaihtoehtojen kanssa (Aabøe & Øiseth 2005). 3.4 Vaahtolasin tuotantolaitoksia Euroopassa Pittsburg Corning, Englanti Tuotenimi FOAMGLAS, jota Euroopassa valmistetaan ainakin Belgiassa, Saksassa ja Tšekin tasavallassa. Tuotenimi kattaa ainoastaan muototuotteita putkieristeistä muotolevyihin ja harkkoihin, joita käytetään hyvin monenlaisiin sovelluksiin, mm. maanpäällisiin ja maanalaisiin putkieristeisiin sekä infrarakenteisiin. Misapor AG, Sveitsi Yrityksellä on Sveitsissä Dagmersellenissä uusi tuotantolaitos, joka prosessoi jätelasia t/v (tuotanto n m 3 /v vaahtolasia). Prosessi pystyy käsittelemään boorilasia, CRT-lasia ja keraamisia pitoisuuksia ja voi erottaa mm. metallit, raskasmetallit ja muovit. Misapor AG tuottaa irtonaista vaahtolasimursketta raekoosta mm aina 5 10 mm:n raekokoon saakka. Misapor AG on kehittänyt myös rakenteellisen kevytbetonin nimeltään Alwac. Siinä käytetään suhteutettua vaahtolasia korvaamaan luonnon kiviaines betonissa, jolloin syntyy eristävää kevytbetonia (Hurley 2003). 25

28 Geofil, Unkari Geofil tuottaa vaahtolasipellettejä erilaisista jätelasijakeista, jotka saattavat sisältää huomattavan määrän epäpuhtauksia, kuten pullonkorkkeja yms. Erilaisia pellettityyppejä on kehitetty yli 80 eri tuoteryhmiin. Hasopor, Norja Hasopor käyttää sveitsiläisen Misapor AG:n patentoitua prosessia. Hasoporin tuotanto: Norjassa Hasoporin vaahtolasin tuotanto on kasvanut voimakkaasti, ja sen arvioitiin olevan v yli m 3 /v kahdella uunilla (Boom i skumglass: Hasoporilla on myös Saksassa tuotantolaitos, jonka kapasiteetti on noin m 3 /v. HASOPOR-vaahtolasi on teollisesti valmistettu tuote, jossa tuotanto tapahtuu valvotuissa olosuhteissa. Raaka-aine muodostuu keräyslasista, ja tuote on rakeisuudeltaan mm:n mursketta. Vaahtolasimursketta on käytetty Norjassa ja Ruotsissa tienrakentamisessa ja talonrakentamisessa vuodesta 1988 alkaen. Norjan Meråkerissa sijaitseva Hasoporin vaahtolasitehdas tarvitsee noin t lasia/v turvatakseen täyden vaahtolasituotannon. Se vastaa noin 3 4 %:a Ruotsin ja Norjan (v. 2007) keräyslasin kokonaismäärästä. Norjassa vaahtolasin tuotantoon käytetään joka vuosi yli neljä miljoonaa elohopealamppua, ja tarkoitus on kierrättää loisteputkista noin 40 %. Tuotantoprosessissa loisteputket ja muu myrkyllinen lasijäte puhdistetaan tarkoituksena erottaa raskasmetallikomponentit ja muut ympäristölle haitalliset aineet. Keräyslasista erotetaan tehtaassa paperi, muovi, keramiikka ja metallit, minkä jälkeen se jauhetaan hienoksi pulveriksi. Lasijauheeseen lisätään ja sekoitetaan aktivaattori, minkä jälkeen lasijauhe syötetään teräshihnalle ja sisälle tunnelitasouuniin. Jauhe kuumenee ja laajenee 4 5-kertaiseksi alkuperäisestä tilavuudestaan. Kun levymäinen tuote tulee uunista, se murtuu pienemmiksi kuutiomaisiksi paloiksi nopean jäähdytyksen seurauksena. Syntynyt tuote voidaan tarvittaessa murskata tai jauhaa myös hienompaan raekokoon, esimerkiksi 4 8 mm ja 8 12 mm, joita on käytetty runkoaineena korvaamaan kiviainesta eristävässä vaahtolasibetonissa. 26

29 Glasopor, Norja Norsk Glassgjenvinning AS valmistaa Glasopor-tuotenimellä vaahtolasipellettiä ja erilaisia muototuotteita vaahtolasista. Myös Glasoporin vaahtolasin vuosituotanto on noin m 3 /v. Millcell AG, Sveitsi Millcell tuottaa samantyyppistä vaahtolasia kuin Misapor eli irtonaista vaahtolasimursketta, jonka raekoko riippuu käyttökohteesta. Vaahtolasin tuotantomäärä on noin m 3 /v, ja raaka-aineena käytetään pakkauslasista syntyvää jätelasia. Liikesalaisuuksien takia tuotantoprosessista on saatavissa tietoa vain hyvin rajallisesti (Hurley 2003). Liaver, Saksa Liaver, joka on osa Liapor-ryhmää, on tuottanut kevytsoragranulaattia rakennusteollisuudelle 1960-luvulta alkaen. Yritys tuottaa myös vaahtolasigranulaattia. Liaver käyttää pakkauslasista syntyvää jätelasia, sekoittaa siihen sideaineen muodostaakseen pellettiä ja sitten sintraa pelletit pyörivässä uunissa C:n lämpötilassa. Tarkoituksena on tuottaa sintrattuja huokoisia granulaattirakeita, joilla on suljettu pintarakenne. Liaverin lasigranulaattia käytetään levyeristeiden valmistukseen. Lasigranulaatit peitetään sintrausagentilla ja sintrataan levytuotteiksi. Levyjä voidaan käyttää seuraaviin tuotesovelluksiin: Kohde Tuote meluntorjunta meluneristyspaneelit lämpösuojaus lisäeristys palosuojaus palosuojauspaneelit korkealämpötilaeristykset kuumakaasusavuhormien eristys ajoneuvojen rakenteet törmäysvaimennukset 3.5 Vaahtolasin teknisiä ominaisuuksia Taulukossa 6 esitetään Hasoporin valmistamien vaahtolasituotteiden teknisiä ominaisuuksia ja taulukossa 7 maarakenteissa käytettävän vaahtolasimurskeen lämpöteknisiä ominaisuuksia. 27

30 Taulukko 6. Hasoporin valmistamien vaahtolasituotteiden teknisiä ominaisuuksia (lähde: HASOPOR Lightweight Foamglass Aggregate, 28

31 Taulukko 7. Maarakenteissa käytettävän vaahtolasimurskeen lämpöteknisiä ominaisuuksia (Skogstad et al. 2006). Kuvassa 8 esitetään testitulokset pitkäaikaisesta vedenimukokeesta vesiupotuksessa. Tuloksista voidaan todeta, että vuoden upotus vedessä johtaa yli 60 paino-%:n kosteuspitoisuuteen. Kosteuspitoisuuden kasvu puolestaan johtaa vaahtolasin lämmönjohtavuusarvojen kasvuun ja eristyskyvyn heikkenemiseen, kuten voidaan havaita kuvasta 9. 29

32 Noin puolen vuoden vesiupotuksessa vaahtolasin kosteuspitoisuus kasvaa noin 50 paino-%:iin ja samanaikaisesti lämmönjohtavuusarvot lähes kaksinkertaistuvat eli lämmöneristyskyky lähes puoliintuu. Kuva 8. Vaahtolasin ( HASOPOR) vedenimeytyminen pitkäaikaisessa vesiupotuksessa (Skogstad et al. 2006). Kuva 9. Vaahtolasin ( HASOPOR) lämmönjohtavuus kosteuspitoisuuden funktiona (Skogstad et al. 2006). 3.6 Vaahtolasin epäpuhtaudet Vaahtolasin valmistuksessa käytettävä keräyslasi sisältää jossain määrin epäpuhtauksia, jotka pyritään poistamaan murskaus- ja jauhatusprosessin yhteydessä. Tällaisia aineita ovat mm. bakeliitti, porsliini, muovit ja raskasmetallit. Kuvassa 10 esitetään Hasoporin 30

33 tuotantoprosessin materiaalivirta ja prosessista poistettavien aineiden suhteelliset määrät vuoden 2000 tuotannossa. Kuva 10. Hasoporin vaahtolasituotantoon käytetyn jätelasin materiaalivirrat ja niiden suhteelliset määrät. 31

34 4. Vaahtolasin käyttösovellukset ja toiminnalliset vaatimukset infrarakenteissa 4.1 Vaahtolasin käyttömahdollisuudet Vaahtolasi on kevyt eristävä materiaali, jossa on noin 8 % huokoista lasia ja noin 92 % ilmaa. Materiaalin tiheys on noin kg/m 3 ja kuivan materiaalin lämmönjohtavuus noin 0,1 W/m, K. Kostean materiaalin (kosteus > 50 paino-%) lämmönjohtavuus on noin 0,2 W/m, K. Infrarakenteissa vaahtolasia on käytetty mm. seuraaviin tarkoituksiin: tierakenteissa kevenne- ja routaeristemateriaalina sekä kuivatusrakenteina; voidaan käyttää myös katkaisemaan kapillaarista veden nousua ja tärinän vaimentajana maarakenteissa paaluperustuksissa eristys- ja kuivatusrakenteina routa- ja paloeristerakenteena tunneleissa ja kalliotiloissa kaivantotäytteinä, joilta edellytetään suurta puristuslujuutta sekä eristys- ja kuivatusominaisuuksia. liukuvan maan stabiloinnissa kevennemateriaalina, jolla on suuri kitkakulma (36 45 ) urheilualueiden eristerakenteina. Lisäksi vaahtolasia on käytetty talonrakentamisessa mm. seuraavanlaisissa rakenteissa: rakennuseristeinä mm. betonirakenteissa ja eristävänä runkoaineena eristebetoneissa uima-altaiden eristysrakenteissa kattoeristyksenä. 4.2 Vaahtolasin käyttö tierakenteissa Vaahtolasin pääasiallinen käyttötarkoitus tierakenteissa on käyttö kevennerakenteena ja routaeristemateriaalina. Muita käyttöalueita ovat salaojitus- ja kuivatusrakenteet ja käyttö kapillaarisuuden katkaisukerroksena sekä myös tärinänvaimentajana. 32

35 HASOPOR- murskatulla vaahtolasilla on kuutiomainen raemuoto, ja se on huokoinen materiaali, jossa on noin 8 tilavuusprosenttia lasia ja 92 tilavuusprosenttia ilmaa. Murskatun vaahtolasituotteen rakeisuus on noin mm. Muoto ja pintahuokoisuus antavat materiaalille sen geotekniset ominaisuudet, esimerkiksi suuren kitkakulman 36 45, joten materiaali soveltuu geo- ja infrarakenteisiin kevenne- ja eristerakenteeksi routasuojauksiin sekä kapillaarikerrokseksi katkaisemaan kapillaarista vedennousua. Huokosten suuri suhteellinen osuus antaa pienen tiheyden ja hyvän eristyskyvyn. Kuvassa 11 esitetään tuotteen rakeisuuskäyrät sekä tiivistetylle että tiivistämättömälle materiaalille. Kuva 11. Hasaporin vaahtolasituotteiden rakeisuuskäyrät tiivistämättömänä ja tiivistettynä (Eriksson & Hägglund 2007). Tiivistettäessä vaahtolasirakenne tiivistyy %. Mitoittavana pohjapaineena vaahtolasille voidaan käyttää 100 kpa. Vaahtolasin sisäistä kitkakulmaa (36 45 ) voidaan verrata murskemateriaaleihin (Lindgren 2007). Näin ollen vaahtolasikerroksen luiskakaltevuus voi olla 1:1 tai loivempi riippuen luiskan varmuuskertoimesta. Raemuodon takia vaahtolasitäytekerroksella on niin hyvä kantavuus, että sen päällä voidaan ennen tiivistystä ajaa täysin lastatulla kuorma-autolla, ks. kuva 12. Koerakennuskohteissa Norjassa tierakenteiden vaahtolasikerroksista mitattu pitkäaikaisdeformaatio on ollut 1,0 % ja lyhytaikainen deformaatio 1,5 %. Liitteeseen A on koottu vaahtolasin sekä eräiden muiden infrarakenteissa käytettävien eristävien materiaalien lämpöteknisiä ym. tuoteominaisuuksia. 33

36 Kuva 12. Kuorman purku tiivistämättömällä vaahtolasimurskepenkalla. Norjassa vaahtolasia ( HASOPOR) on käytetty tierakenteisiin 25 kohteessa kevenneja routaeristemateriaalina. Vuosittainen käyttö tierakenteisiin on noin m 3 /v. (Ks. kuvat 13 ja 14.) m Asfalttipäällyste, 2 kerrosta Kantava kerros, mm stabiloitu asfaltti Jakava kerros, mm mursketta Routasuojaus, mm vaahtolasia 0 Vaahtolasi EPS Kevytsora Kuva 13. Vaahtolasin vuotuinen käyttö Norjassa tierakenteiden kevenne- ja routaeristeisiin sekä tyypillinen vaahtolasilla routasuojattu päällysrakenne. Kuva 14. Vaahtolasieristeen asennus tien routaeristeeksi. 34

37 Lämmönjohtavuuden mitoitusarvona jäätyneelle vaahtolasille voidaan käyttää ruotsalaisen ohjeen (Eriksson & Hägglund 2007) mukaan seuraavaa: λ jäätynyt = 0,15 W/mK ja λ sula = 0,13 W/mK. Vaahtolasi kantavana kerroksena Tierakenteissa vaahtolasista ei normaalisti voida tehdä kantavaa kerrosta murtumisriskin takia. Rakenteissa, joissa pinnalle tulee vain vähäisiä kuormituksia, kuten jalankulku- ja pyöräilytiet ja urheilulaitokset, voidaan vaahtolasitäyttö tehdä suhteellisen korkeina kerroksina ilman murtumisriskiä. Vaahtolasi alusrakenteena Tavallisin vaahtolasin käyttöalue alusrakenteissa on kevyenä täyttömateriaalina kaduissa, teissä ja satamissa tai tasausperustana rummuissa, silloissa ja erilaisissa rakennuksissa. Vaahtolasin muita sovelluksia Muita toiminnallisia funktioita, joissa vaahtolasia voidaan käyttää tierakenteissa, ovat tierakenteen salaojitus, luiskien salaojitus kapillaarisuuden katkaisu tärinän vaimennus. 4.3 Vaahtolasin käyttö tunnelirakenteissa Norjassa on tehty määrätietoisesti tutkimustyötä, testejä ja kokeita vaahtolasin soveltuvuudesta liikennetunneleiden routa- ja paloeristeeksi. Vaahtolasibetonin valmistamiseksi HASOPOR-vaahtolasirunkoaineella on kehitetty resepti ja valettuja vaahtolasibetonielementtejä on jo valmistettu ja testattu tietunnelikohteissa. Reseptikehityksen tuloksena voidaan HASOPOR-vaahtolasirunkoaineksella valmistaa kevytbetonia lujuusluokkaan LB 12 (12 MPa), jonka tiheys on D 1,4 (1400 kg/m 3 ) ja lämmönjohtavuus noin 0,5 W/m, K. Vaahtolasibetonissa käytetään sementtiä 420 kg/m 3 ja silikaa 0,5 % sementin painosta (Fluge 2006). Norjassa on koerakennettu vaahtolasibetonista valmistettuja elementtejä tunneleiden routa- ja paloeristeiksi (kuva 15). Vaahtolasibetonin runkoaineeksi Hasopor on toimittanut vaahtolasia tavallista hienommaksi jauhettuna raeko oissa 0 4 mm, 4 8 mm ja 8 12 mm. 35

CleanExport. Jussi Parkkali Toimitusjohtaja.

CleanExport. Jussi Parkkali Toimitusjohtaja. CleanExport Jussi Parkkali Toimitusjohtaja www.uusioaines.com www.foamit.fi Perheyritys / Stenberg, perustettu 1994 Ensimmäinen lasinpuhdistuslaitos 1995 Uusi lasinpuhdistuslaitos 2010 Lasinpuhdistuskapasiteetti

Lisätiedot

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, TARVITAANKO KIVIAINEKSIA VIELÄ 2020- LUVUN SUOMESSA? JA MISTÄ LÄHTEISTÄ KIVIAINEKSET OTETAAN? Maa- ja vesirakennus-, asfaltti-

Lisätiedot

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet 18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

TASOLASIN KIERRÄTYSOPAS

TASOLASIN KIERRÄTYSOPAS TASOLASIN KIERRÄTYSOPAS LAJITTELE OIKEIN! Kerää erikseen: Puhdas tasolasi, laatuluokka I Laminoitulasi, laatuluokka II Eristyslasielementit, laatuluokka III Purkuikkunat, laatuluokka V IKKUNALASI Tasolasi

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Vaahtolasimurske rakentamisessa

Vaahtolasimurske rakentamisessa Vaahtolasimurske rakentamisessa Jarmo Pekkala, diplomi-insinööri Myyntipäällikkö, Uusioaines Oy jarmo.pekkala@uusioaines.com Vaahtolasimurske on lasista valmistettua kevytkiviainesta. Sitä käytetään rakentamisessa

Lisätiedot

Jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen Suomessa 2.11.2015 YGOFORUM-workshop Annika Sormunen

Jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen Suomessa 2.11.2015 YGOFORUM-workshop Annika Sormunen Jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen Suomessa 2.11.2015 YGOFORUM-workshop Annika Sormunen Sisältö Tausta Hyödyntäminen Euroopassa Hyödyntäminen Suomessa Hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Esimerkkejä

Lisätiedot

Hiilipihi valmistus- ja betoniteknologia

Hiilipihi valmistus- ja betoniteknologia Hiilipihi valmistus- ja betoniteknologia Betoniteollisuuden Kesäseminaari Jouni Punkki 23.8.2019 Sisältöä Elinkaariajattelun perusperiaatteet Muutokset rakennusten ympäristökuormituksissa Betonin CO 2

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.10.2014. Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy

JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.10.2014. Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.10.2014 Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy 1 Kattohuopa hyötykäyttöön asfalttiteollisuuden uusioraaka- aineena Bitumikatteiden keräys- ja kierrätyspalvelut Tausta Tarpaper Recycling

Lisätiedot

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Nykyaikainen jätehuolto: Uudelleen käyttö! Uusiokäyttö! Energiatuotanto! Loppusijoitus Sama laki kaikilla: erilaisia ratkaisuja esim. lajittelussa 25 Päivämäärä Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä.

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Terästeollisuuden kuonatuotteista uusiomateriaaleja rakentamisen tarpeisiin K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä. Morenia Oy on Metsähallitus-konsernin tytäryhtiö. www.morenia.fi

Lisätiedot

joutsenmerkityt takat

joutsenmerkityt takat joutsenmerkityt takat tulevaisuus luodaan nyt Pohjoismaisen Joutsen-ympäristömerkin tavoitteena on auttaa kuluttajaa valitsemaan vähiten ympäristöä kuormittava tuote. Palvelulle tai tuotteelle myönnettävän

Lisätiedot

Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin

Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin Johanna Krabbe Ympäristöosaamispalvelut 1.2.2013 Luonnonvarat tyydyttävät välttämättömiä tarpeita Luonnonvarat tyydyttävät hyvinvoinnin

Lisätiedot

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX vesileikkuujärjestelmät voivat leikata laajalti erilaisia materiaaleja. Hioma-aineella varustetut vesileikkurit voivat käytännössä leikata kaikkia materiaaleja, sisältäen

Lisätiedot

UUSI AKUSTINEN VAAHTORAINATTU LUONNONKUITUMATERIAALI

UUSI AKUSTINEN VAAHTORAINATTU LUONNONKUITUMATERIAALI UUSI AKUSTINEN VAAHTORAINATTU LUONNONKUITUMATERIAALI Tiina Pöhler 1, Heikki Isomoisio 2, Petri Jetsu 3 1 VTT PL 1000 02044 VTT tiina.pohler@vtt.fi 2 VTT Tekniikankatu 1 33720 Tampere heikki.isomoisio@vtt.fi

Lisätiedot

Mediatiedote 22.2.2012

Mediatiedote 22.2.2012 Mediatiedote 22.2.2012 Julkaisuvapaa heti NSG GROUP: PILKINGTON LAHDEN LASITEHTAAN SULKEMINEN Olemme tänään ilmoittaneet Pilkington Lahden Lasitehdas Oy:n työntekijöille NSG Groupin päätöksestä sulkea

Lisätiedot

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet Tämä seloste kattaa EN 15804-standardin edellyttämän yritysten välisen viestinnän ympäristöselosteen raportoinnin, joka määritetään EN 15942, Sustainability

Lisätiedot

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ KOKOEKO-seminaari Kuopio, 18.2.2016 Janne Hannula, Lassila & Tikanoja Oyj 1Lassila & Tikanoja Oyj JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS Kaatopaikat Hygieniauhan

Lisätiedot

obaalit kierrätysmarkkinat usjaossa Kiina-ilmiö tehuoltopäivät to Pohjanpalo, yhteiskuntasuhteiden johtaja

obaalit kierrätysmarkkinat usjaossa Kiina-ilmiö tehuoltopäivät to Pohjanpalo, yhteiskuntasuhteiden johtaja obaalit kierrätysmarkkinat usjaossa Kiina-ilmiö tehuoltopäivät 4.10.2018 to Pohjanpalo, yhteiskuntasuhteiden johtaja errätys- aka-aineet ja ina 2 lobaalit kierrätysmarkkinat Viimeiset 20 vuotta Eurooppa

Lisätiedot

EXCELLENCE IN INSULATION. Puurunkoseinien palonkestävyys. Puurunkoseinien palonkestävyys

EXCELLENCE IN INSULATION. Puurunkoseinien palonkestävyys. Puurunkoseinien palonkestävyys Pu europe EXCELLENCE IN INSULATION Puurunkoseinien palonkestävyys Puurunkoseinien palonkestävyys 1 2 Puurunkoseinien palonkestävyys Sisällysluettelo Tiivistelmä 4 Projektin tausta 5 Projektin kulku 6 Tulokset

Lisätiedot

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoni muutti maailmaa n. 2000 vuotta vanha Pantheon Roomassa on tunnetuimpia vanhoja betonirakenteita Portland-sementti keksittiin1800-luvulla Suomeen 1800-luvun

Lisätiedot

EKOMAKSUT 01.05.2013. Jätetaksa Oy Botniarosk Ab:n toimialueella Jätemaksutaulukko nro 1

EKOMAKSUT 01.05.2013. Jätetaksa Oy Botniarosk Ab:n toimialueella Jätemaksutaulukko nro 1 EKOMAKSUT Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

Kasoista eroon työpaja Case Riikinvoima: Kiertotalous jätteenpolttolaitoksella ja sen haasteet

Kasoista eroon työpaja Case Riikinvoima: Kiertotalous jätteenpolttolaitoksella ja sen haasteet Kasoista eroon työpaja Case Riikinvoima: Kiertotalous jätteenpolttolaitoksella ja sen haasteet TKI-asiantuntija Petteri Heino, Savonia Nuorempi tutkija Valtteri Laine, LUT 1 Sisältö Riikinvoima LUT, Savonia

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN KIVIAINESTEN JA GEOSYNTEETTIEN PISTOKOETARKASTUS

VALTAKUNNALLINEN KIVIAINESTEN JA GEOSYNTEETTIEN PISTOKOETARKASTUS VALTAKUNNALLINEN KIVIAINESTEN JA GEOSYNTEETTIEN PISTOKOETARKASTUS PROJEKTI Liikenneviraston organisoima valtakunnallinen hanke, toteuttajina Ramboll Finland Oy ja Tampereen teknillinen yliopisto Selvitetään

Lisätiedot

SUEZin kyydissä lajittele jätteet oikein

SUEZin kyydissä lajittele jätteet oikein 63454_SUEZ_kyydissa_esite_287x200.indd 1 11.12.2015 14.39 KESKUSTELU- Miettikää, mitä kaikkea voi laittaa biojätteeseen? Biojäte RUSKEAKANTINEN ASTIA Voit pakata erillisastiaan kerättävän biojätteen sanomalehtipaperiin

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI NRO Y 103/05 Myöntämispäivä 4.5.2005 TUOTTEEN NIMI VALMISTAJAT TUOTEKUVAUS. Teräsbetonipaalut

YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI NRO Y 103/05 Myöntämispäivä 4.5.2005 TUOTTEEN NIMI VALMISTAJAT TUOTEKUVAUS. Teräsbetonipaalut YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI NRO Y 103/05 Myöntämispäivä 4.5.2005 TUOTTEEN NIMI Teräsbetonit VALMISTAJAT Paalut: Abetoni Oy Kokemäen TB-Paalu Oy Lujabetoni Oy Parma Oy Skanska Betoni Oy Teräsosat: Leimet Oy

Lisätiedot

UDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta

UDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta 1 (6) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet Ohjeanalyysi % Toimitustila C 1,4 Si 0,4 Mn 0,4 Cr 4,7 Mo 3,5 pehmeäksihehkutettu noin 230 HB V 3,7 Työkalun suorituskyvyn kannalta käyttökohteeseen soveltuva

Lisätiedot

1. Helpottamaan purkua ja romutusta. 2. Parantamaan materiaalien tunnistettavuutta. 3. Helpottamaan uudelleenkäyttöä. 4. Helpottamaan kierrätystä.

1. Helpottamaan purkua ja romutusta. 2. Parantamaan materiaalien tunnistettavuutta. 3. Helpottamaan uudelleenkäyttöä. 4. Helpottamaan kierrätystä. Hondan filosofia Honda on jo usean vuoden ajan ollut eturintamassa, kun on ollut kyse ympäristön huomioonottamisesta ja ottanut vakavasti vastuunsa maailmanlaajuisena ajoneuvojen valmistajana, sekä sitoutunut

Lisätiedot

RAKENNUSMATERIAALIEN AISTINVARAINEN ARVIOINTI (HAJUT)-TILASTOLLINEN TARKASTELU TUOTERYHMITTÄIN SEKÄ KOKEMUKSIA HAJUHAITTAKOHTEISTA

RAKENNUSMATERIAALIEN AISTINVARAINEN ARVIOINTI (HAJUT)-TILASTOLLINEN TARKASTELU TUOTERYHMITTÄIN SEKÄ KOKEMUKSIA HAJUHAITTAKOHTEISTA RAKENNUSMATERIAALIEN AISTINVARAINEN ARVIOINTI (HAJUT)-TILASTOLLINEN TARKASTELU TUOTERYHMITTÄIN SEKÄ KOKEMUKSIA HAJUHAITTAKOHTEISTA Sisäilmastoseminaari 2016, Helsinki Helena Järnström, Mikko Saari ja Taneli

Lisätiedot

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa OULUN YLIOPISTO Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Kuivauksen tarve Perinteisen kuivan raaka-aineen riittämättömyys, purun kuivaus

Lisätiedot

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011 Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus : Case Isover Lyhyt yritysesittely Energiatehokkuustyön taustat Energiatehokas toiminta käytännössä

Lisätiedot

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus-Sitra Energia Vesi Ruoka Liikenne Jäte Resurssiviisaus-Sitra Jäte Closed Loop B-to-B toimijat

Lisätiedot

1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet

1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet LIITE 1 1 Kevennyksen suunnittelun ja mitoituksen periaatteet 1.1 Suunnittelussa ja mitoituksessa huomioitavaa Kevennyksen suunnittelu edellyttää kohteen kokonaisuuden arviointia. Ennen mitoitusta kartoitetaan

Lisätiedot

Ajankohtaista betonista. Jussi Mattila, toimitusjohtaja Suomen Betoniyhdistys ry 23.5.2011

Ajankohtaista betonista. Jussi Mattila, toimitusjohtaja Suomen Betoniyhdistys ry 23.5.2011 Ajankohtaista betonista Jussi Mattila, toimitusjohtaja Suomen Betoniyhdistys ry 23.5.2011 Esityksen teemat 1. Betoniteollisuuden suhdannetilanne 2. Kivitalo tänään 3. Työturvallisuus 4. Rakentamisen hiilijalanjälki

Lisätiedot

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

Kestävä kulutus ja kierrätys. Avainsanat: kestävä kulutus, kierrätys, jätteiden lajittelu

Kestävä kulutus ja kierrätys. Avainsanat: kestävä kulutus, kierrätys, jätteiden lajittelu Kestävä kulutus ja kierrätys Avainsanat: kestävä kulutus, kierrätys, jätteiden lajittelu Kulutus Suomessa Suomalainen: Käyttää luonnonvaroja kaksi kertaa enemmän kuin eurooppalainen keskimäärin Tuottaa

Lisätiedot

Walki Flex. Joustavuutta pakkaamiseen

Walki Flex. Joustavuutta pakkaamiseen Walki Flex Joustavuutta pakkaamiseen Walki Flex ratkaisuja toimivaan p akkaamiseen Elintarvike- ja lääketeollisuudessa pakkauksilta vaaditaan ennen kaikkea hygieenisyyttä, säilyvyyden edistämistä ja ympäristöystävällisyyttä.

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin ns. K-lujuus).

Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin ns. K-lujuus). 1 Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin ns. K-lujuus). Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävä betonin nimellislujuus

Lisätiedot

Piikarbidi, jalokorundi ja tavallinen korundi

Piikarbidi, jalokorundi ja tavallinen korundi Piikarbidi, jalokorundi ja tavallinen korundi c/o Cerablast GmbH & Co.KG Gerhard-Rummler-Str.2 D-74343 Sachsenheim / Saksa Puhelin: 0049 7147 220824 Faksi: 0049 7147 220840 Sähköposti: info@korutec.com

Lisätiedot

VÄYLÄRAKENTEIDEN VALTAKUNNALLINEN KIVIAINES- JA GEOSYNTEETTITUTKIMUS

VÄYLÄRAKENTEIDEN VALTAKUNNALLINEN KIVIAINES- JA GEOSYNTEETTITUTKIMUS VÄYLÄRAKENTEIDEN VALTAKUNNALLINEN KIVIAINES- JA GEOSYNTEETTITUTKIMUS PROJEKTI Liikenneviraston organisoima valtakunnallinen hanke, toteuttajina Ramboll Finland Oy ja Tampereen teknillinen yliopisto Selvitetään

Lisätiedot

RUISKUBETONOINTIOHJEET TECHNOPOLIS 1.6.2015. DI Seppo Petrow

RUISKUBETONOINTIOHJEET TECHNOPOLIS 1.6.2015. DI Seppo Petrow RUISKUBETONOINTIOHJEET TECHNOPOLIS 1.6.2015 DI Seppo Petrow Ruiskubetoni Ruiskubetoni terminä tarkoittaa käytännössä rakentamistapaa, joka sisältää seuraavat osa-alueet: ruiskubetoni materiaalina ruiskubetonointi

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 1.10.2013. Alkuperäinen englanninkielinen TUOTTEEN NIMI SERTIFIKAATTI VTT-C-10100-13 Myönnetty 1.10.2013 Alkuperäinen englanninkielinen Xella kattoelementit Xella lattiaelementit EDUSTAJA/ VALMISTAJA Xella Danmark A/S Helge Nielsen Allé 7 DK-8723

Lisätiedot

FORSSAN METALLITYÖT OY. Edistyksellistä ovitekniikkaa 50 vuoden ajan

FORSSAN METALLITYÖT OY. Edistyksellistä ovitekniikkaa 50 vuoden ajan FORSSAN METALLITYÖT OY O V I T E H D A S Edistyksellistä ovitekniikkaa 50 vuoden ajan 02 OVIA ON MONENLAISIA. MEIDÄN OVEMME OVAT JÄMÄKÖITÄ JA KESTÄVIÄ. Avaa sinäkin FM-ovi! Forssan Metallityöt Oy on Suomen

Lisätiedot

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät, Messukeskus Helsinki Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniteollisuuden betonijäte Betoniteollisuudessa (valmisbetoni ja betonituotteiden valmistus)

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

213213 Komposiittistabilointi (KOST)

213213 Komposiittistabilointi (KOST) InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,

Lisätiedot

ASFALTIN UUSIOKÄYTTÖ Miten tästä eteenpäin? Uusiokäytön laajuus ja trendit Toimenpiteet ja haasteet

ASFALTIN UUSIOKÄYTTÖ Miten tästä eteenpäin? Uusiokäytön laajuus ja trendit Toimenpiteet ja haasteet 6.2.2013 PTL-seminaari, Helsinki ASFALTIN UUSIOKÄYTTÖ Miten tästä eteenpäin? Uusiokäytön laajuus ja trendit Toimenpiteet ja haasteet Lars Forstén Asfaltin uusiokäyttö Suomi on selkeästi Pohjoismainen Mestari

Lisätiedot

30.4.2013 OMINAISUUDET

30.4.2013 OMINAISUUDET Tekniset tiedot Sivu 1 / 5 OMINAISUUDET on uusi, kevyt umpisoluinen polyeteenivaahtomuovi, jonka solurakenne avataan erillisessä valmistusprosessissa. Näin saadaan aikaan erittäin tehokas absorptiomateriaali,

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

HW 3600. - roudansulatusta uudella tasolla

HW 3600. - roudansulatusta uudella tasolla HW 3600 HW 3600 - roudansulatusta uudella tasolla HW 3600 - liikkuva lämmöntuottaja ympärivuotiseen käyttöön Liikkuva lämmöntuottaja > 100 0 C Tällä liikkuvalla lämmöntuottajalla voit toimittaa 100 0 C

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Betonin valmistajan näkökulma. By 43. Mika Autio, Kehityspäällikkö

Betonin valmistajan näkökulma. By 43. Mika Autio, Kehityspäällikkö Betonin valmistajan näkökulma By 43 Mika Autio, Kehityspäällikkö Sisältö Tärkeimmät muutokset Betonin valmistajan tarpeet kiviaineisnormilta Kooste, kierrätys, keino ja uusiokiviainekset Avoin keskustelu

Lisätiedot

Absol. monipuolinen imeytysaine

Absol. monipuolinen imeytysaine Absol monipuolinen imeytysaine Absol ehdottomasti oikea valinta ympäristölle vaarallisten nesteiden imeytykseen Absol sitoo, puhdistaa ja neutraloi nopeasti ja tehokkaasti ympäristölle vaaralliset nesteet.

Lisätiedot

PERUSTUSRATKAISUT. Leca sora. ryömintätilassa / korvaa esitteen 3-12 /

PERUSTUSRATKAISUT. Leca sora. ryömintätilassa / korvaa esitteen 3-12 / PERUSTUSRATKAISUT Leca sora ryömintätilassa 3-12 / 19.11.2010 korvaa esitteen 3-12 / 1.6.2005 www.e-weber.fi LECA SORA RYÖMINTATILASSA Kuva 1: Ryömintätilainen Leca perustus. Ryömintätilan toimiva tuuletus,

Lisätiedot

Päiväys: 19.12.2006 Edellinen päiväys: 14.02.2006

Päiväys: 19.12.2006 Edellinen päiväys: 14.02.2006 X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Knauf

Lisätiedot

Jätteestä ekokaivokseksi. Kemian Päivät 22.3.2011 Jutta Laine-Ylijoki VTT

Jätteestä ekokaivokseksi. Kemian Päivät 22.3.2011 Jutta Laine-Ylijoki VTT Jätteestä ekokaivokseksi Kemian Päivät 22.3.2011 Jutta Laine-Ylijoki VTT Mitä taustalla? Globaalisti kasvavat jätevolyymit - metallipitoisia jätteitä vuosittain satoja miljoonia tonneja Luonnonvarojen

Lisätiedot

sanomalehdet,aikakauslehdet,mainokset(eimuovia!),kirjekuoret(myösikkunalliset), A neloset,uusiopaperi,värillinen paperi

sanomalehdet,aikakauslehdet,mainokset(eimuovia!),kirjekuoret(myösikkunalliset), A neloset,uusiopaperi,värillinen paperi Lajitteluohjeet Paperinkeräys Postiluukustajatulostimestatulevatpaperitkeräykseen. sanomalehdet,aikakauslehdet,mainokset(eimuovia!),kirjekuoret(myösikkunalliset), A neloset,uusiopaperi,värillinen paperi

Lisätiedot

Kierrätysrengasmateriaalien ominaisuuksia, etuja ja hyödyntämiskohteita

Kierrätysrengasmateriaalien ominaisuuksia, etuja ja hyödyntämiskohteita Kierrätysrengasmateriaalien ominaisuuksia, etuja ja hyödyntämiskohteita Kierrätysrenkaan hyödyntäminen Kaatopaikkarakenteet Kuivatusrakenteet Kaatopaikkojen pintarakenteiden kaasunkeräysrakenteet ja järjestelmät

Lisätiedot

Betonisandwich-elementin, jossa on 40 mm paksu muovikuitubetoninen ulkokuori, käyttökelpoisuus ulkoseinärakenteena

Betonisandwich-elementin, jossa on 40 mm paksu muovikuitubetoninen ulkokuori, käyttökelpoisuus ulkoseinärakenteena 1 (5) Tilaaja: Rakennusteollisuus RT ry Arto Suikka PL 381 (Unioninkatu 14) 00131 Helsinki Viite: Tehtävä: Lausuntopyyntö: Rakennusteollisuus RT ry/ Arto Suikka Arvioida toimiiko raudoittamaton 40 mm paksu

Lisätiedot

Rakentamisen hiilivarasto

Rakentamisen hiilivarasto TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Rakentamisen hiilivarasto Puupäivä 30.11.2017 Wanha Satama Tarja Häkkinen, Sirje Vares Hiilivarasto Puun sisältämä hiili varastoituu puutuotteisiin tuotteen käyttöiän

Lisätiedot

Opiskelijoiden visioita vanhan elementtikerrostalon tulevaisuudesta. Pienempi = parempi?

Opiskelijoiden visioita vanhan elementtikerrostalon tulevaisuudesta. Pienempi = parempi? Opiskelijoiden visioita vanhan elementtikerrostalon tulevaisuudesta Pienempi = parempi? Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos Muuttuvan rakennetun ympäristön tutkimusryhmä Satu Huuhka arkkitehti

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19 Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Infrastruktuurirakentaminen ASFALTIN LISÄAINETTA KIERRÄTETYSTÄ SELLUKUIDUSTA

Infrastruktuurirakentaminen ASFALTIN LISÄAINETTA KIERRÄTETYSTÄ SELLUKUIDUSTA Infrastruktuurirakentaminen ASFALTIN LISÄAINETTA KIERRÄTETYSTÄ SELLUKUIDUSTA SISÄLLYS 1. ASFALTIN LISÄAINETTA KIERRÄTETYSTÄ SELLUKUIDUSTA Asfaltin lisäaineen valmistaminen kierrätetystä sellukuidusta...3

Lisätiedot

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

Uusi siirtohyllystö kevyille kuormille

Uusi siirtohyllystö kevyille kuormille HYLLYSTÖT TEHOKÄYTTÖÖN RFID-TEKNIIKALLA Uusi siirtohyllystö kevyille kuormille Sähköiset hyllyjärjestelmät Kaikki SCHÄFERin varasto- ja hyllyjärjestelmät voidaan asentaa siirrettäville alustoille. Periaate

Lisätiedot

LAUSUNTO Nro VTT-S-04858-10 8.9.2010. Lausunto osastoivan, Forster Fuego Light EI30- lasiseinärakenteen palonkestävyydestä

LAUSUNTO Nro VTT-S-04858-10 8.9.2010. Lausunto osastoivan, Forster Fuego Light EI30- lasiseinärakenteen palonkestävyydestä LAUSUNTO Nro VTT-S-04858-10 8.9.2010 Lausunto osastoivan, Forster Fuego Light EI30- lasiseinärakenteen palonkestävyydestä Tilaaja: AS Metus-Est LAUSUNTO NRO VTT-S-04858-10 1 (4) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

KRIITTISTEN RAAKA-AINEIDEN SELEKTIIVINEN TALTEENOTTO SE-ROMUSTA

KRIITTISTEN RAAKA-AINEIDEN SELEKTIIVINEN TALTEENOTTO SE-ROMUSTA KRIITTISTEN RAAKA-AINEIDEN SELEKTIIVINEN TALTEENOTTO SE-ROMUSTA 16.5.2018 Ari Väisänen Kriittisten metallien tuotanto Harvinaisten maametallien tuotanto 95% Kiinassa Pd ja Pt tuotanto keskittynyt Etelä-Afrikkaan

Lisätiedot

Kingspan KS1000/1100/1200 NF Product Data Sheet

Kingspan KS1000/1100/1200 NF Product Data Sheet Eristetyt Paneelit Suomi Kingspan KS1000/1100/1200 NF Läpikiinnitettävä seinäelementti IPN eristeellä Poikkileikkaus Moduulileveys - 1000/1100/1200 mm Käyttö KS1000/1100/1200 NF elementti toimitetaan ponttitiivisteillä.

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Huhtikuu 2015 Tuotetiedote 2K AEROSOLIT D8470 2K Tartuntapohjamaali (kromaattivapaa) D8410 2K Epoksipohjamaali D8163 2K Kirkaslakka

Huhtikuu 2015 Tuotetiedote 2K AEROSOLIT D8470 2K Tartuntapohjamaali (kromaattivapaa) D8410 2K Epoksipohjamaali D8163 2K Kirkaslakka GLOBAL REFINISH SYSTEM Huhtikuu 2015 Tuotetiedote 2K AEROSOLIT D8470 2K Tartuntapohjamaali (kromaattivapaa) D8410 2K Epoksipohjamaali D8163 2K Kirkaslakka Tuotekuvaus 2K Tartuntapohjamaali (kromaattivapaa)

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

Rakennustuotteiden paloluokitus luokitellun tuotteen käyttö

Rakennustuotteiden paloluokitus luokitellun tuotteen käyttö Rakennustuotteiden paloluokitus luokitellun tuotteen käyttö Paloseminaari 17 Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015 Tiia Ryynänen VTT Expert Services Oy Onko paloluokitellun rakennustuotteen luokka

Lisätiedot

ERIKKILA TEOLLISUUSNOSTURIT

ERIKKILA TEOLLISUUSNOSTURIT ERIKKILA TEOLLISUUSNOSTURIT Kapasiteetti 20 000 kg:aan asti SILTANOSTURIT - Radan päällä kulkevat - Riippuvarakenteiset PUKKINOSTURIT I-PALKKISET KÄÄNTÖ- PUOMINOSTURIT NOSTOPUOMIT HUOLTO ERIKKILA Hyvässä

Lisätiedot

Teetkö töitä teräksestä valmistettavien rakennuspalkkien kanssa? Miten olet automatisoinut tuotantoasi?

Teetkö töitä teräksestä valmistettavien rakennuspalkkien kanssa? Miten olet automatisoinut tuotantoasi? 1/6 Teetkö töitä teräksestä valmistettavien rakennuspalkkien kanssa? Miten olet automatisoinut tuotantoasi? Kilpailu rakennusalan tuotteissa on varsin raadollista, olipa kyse itse rakennuksista tai vaikkapa

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintävaliokunta Toimitusjohtaja Arto Silvennoinen, Suomen Autokierrätys Oy

Liikenne- ja viestintävaliokunta Toimitusjohtaja Arto Silvennoinen, Suomen Autokierrätys Oy Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden tuesta Liikenne- ja viestintävaliokunta 21.11.2017

Lisätiedot

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille? 28.5.2014 1 Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille? Lieksan Puuakatemia seminaari Puun käytön laaja-alaistaminen Janne Monni, vtj, Iivari Mononen Oy 20.-21.5.2014 Lieksa 28.5.2014 2 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet. Arno Amberla 5.12.2007 1 1. Version 20071130

Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet. Arno Amberla 5.12.2007 1 1. Version 20071130 Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet Arno Amberla Version 20071130 5.12.2007 1 1 Sisältö Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet Proventia Yleistä jälkiasennuksista Teknologiat bensiinimoottorit

Lisätiedot

Sentinel House Instituutin testi Epatherm kalsium-silikaattilevyjen puhtaudesta.

Sentinel House Instituutin testi Epatherm kalsium-silikaattilevyjen puhtaudesta. EPATHERM 1/4 Sentinel House Instituutin testi Epatherm kalsium-silikaattilevyjen puhtaudesta. Epasit GmbH tuotteen valmistajana teetti testin kyseisessä laitoksessa. Testin tuloksena Epatherm levyt ja

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Johanna Tikkanen, TkT

Johanna Tikkanen, TkT Johanna Tikkanen, TkT Suhteituksella tarkoitetaan betonin osaaineiden (sementti, runkoaine, vesi, (lisäaineet, seosaineet)) yhdistämistä niin, että sekä tuore betonimassa että kovettunut betoni saavuttavat

Lisätiedot

SUORITUSTASOILMOITUS No. 1/MW/ALA

SUORITUSTASOILMOITUS No. 1/MW/ALA DoP 1//ALA (EN) Sivu 1/11 SUORITUSTASOILMOITUS No. 1//ALA 1. Tuotetyypin tunniste: Sandwich panel SPA E, SPA E ENERGY, SPA E LIFE, SPA E LIFE ENERGY, SPA I, SPA S, SPA S ENERGY, SPA F, SPA F ENERGY with

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

RePlast FinEst. Muovien kierrätys Suomessa. II Koulutusseminaari Hiidenmaa 31.5.-1.6.2006 Sauli Eerola Muovipoli Oy

RePlast FinEst. Muovien kierrätys Suomessa. II Koulutusseminaari Hiidenmaa 31.5.-1.6.2006 Sauli Eerola Muovipoli Oy RePlast FinEst Muovien kierrätys Suomessa II Koulutusseminaari Hiidenmaa 31.5.-1.6.2006 Sauli Eerola Muovipoli Oy Yleistä Muovien kierrätys on yleensä sisäistä kierrätystä Yritykset käyttävät tuotantohylyn

Lisätiedot

Vesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial. vesa.kettunen@kemira.com p.050-3087803

Vesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial. vesa.kettunen@kemira.com p.050-3087803 Vesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial vesa.kettunen@kemira.com p.050-3087803 Vesa Kettunen, Kemira Municipal&Industrial 3/23/2013 1 AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS-SEMINAARI AMPUMARATA-ALUEIDEN

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Käyttöturvallisuustiedote EY:n asetuksen 1907/2006 mukaisesti Päiväys: 25-marras-2008 Muutosnumero: 1 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Aineen tai valmisteen sekä Valmisteen

Lisätiedot