TEATTERIKORKEAKOULUN ESITTÄVIEN TAITEIDEN TUTKIMUSKESKUKSEN OPAS

Transkriptio

1

2 TEATTERIKORKEAKOULUN ESITTÄVIEN TAITEIDEN TUTKIMUSKESKUKSEN OPAS Esipuhe Esittävien taiteiden tutkimuskeskus (Tutke) vastaa Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun (TeaK) tutkimuksesta ja jatkotutkintokoulutuksesta. Teatterikorkeakoulussa tehdään tutkimusta, jolla on elimellinen yhteys tanssin, teatterin ja esitystaiteen kehittämiseen sekä näiden alojen opettamiseen. Teatterikorkeakoulussa toteutettava tutkimus on taiteellista, taiteilijalähtöistä ja taidepedagogista tutkimusta. Taiteellinen tutkimus on lähtökohdiltaan monialaista. Taiteellisen tutkimuksen harjoittama rajankäynti ja tuottamat rajanylitykset tieteellisten lähestymistapojen ja taiteen tekemisen välillä vaativat perusteluja. Lisäksi taiteelliselta tutkimukselta odotetaan uusien opillisten, menetelmällisten ja käytännöllisten kytkösten luomista. Tutken tehtävänä on kehittää ja edistää esittävien taiteiden tekijälähtöistä taiteellista ja taidepedagogista tutkimusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Tutke ylläpitää ja kehittää dynaamista ja korkeatasoista esittävien taiteiden tutkimusyhteisöä. Vuoden 2012 loppuun mennessä Teatterikorkeakoulusta on valmistunut 24 teatteri- tai tanssitaiteen tohtoria. Oppaan käyttöohje HUOM: Tämän oppaan sähköiseen versioon on sisällytetty lisätietolinkkejä sisennetyn nuolen jälkeen:! KLIKKAA ALLA OLEVAA SIVUTIETOA! Osa linkeistä on Teatterikorkeakoulun intranettiin, Pandoraan, joka vaatii toimiakseen sisäänkirjautumisen ko. järjestelmään. Uusi jatko-opiskelija saa Teatterikorkeakoulun käyttäjätunnuksen ja salasanan Taiteellisen tutkijan ABCD-kurssilla, jolloin hänelle avataan myös sähköpostitili. Ongelmatilanteissa apua saa IT-palveluista kolmannesta kerroksesta, lähettämällä sähköpostia osoitteeseen tai internet-sivuilta.! IT-PALVELUT! TeaKin kirjaston lainauskortin saa rekisteröitymällä kirjaston asiakkaaksi kirjastossa. Rekisteröityminen vaatii henkilöllisyyden todistamista. Tämän jälkeen kirjastokortin voi myös rekisteröidä Helsingin yliopiston kirjastossa, jolloin käytössä ovat Taideyliopistoa laajemmat kokoelmat. Lisätietoa saa kirjastosta!! KIRJASTO! Tutken oppaan teksti: Hanna Järvinen ja Tutken henkilökunta. Kannen kuva: Tero Nauha: Life in Bytom. Kuva: Paulo Pereira. 1

3 JATKO-OPISKELIJAN OPAS Tutke-oppaan Jatko-opiskelijan opas on tarkoitettu niille, jotka haluavat kouluttautua taiteenalansa tohtoriksi Teatterikorkeakoulun (TeaK) Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksessa (Tutke). Opas sisältää kuvauksen jatko-opiskelijaksi hakeutumisesta, tutkimussuunnitelman laatimisesta, opintojen sisällöistä sekä vaiheista ja opintojen tarkastusmenettelyistä. Oppaassa kerrotaan myös opintojen rahoituksesta ja siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon tuotantojen suunnittelussa. Jatko-opinnot voi suorittaa kaikilla Teatterikorkeakoulun koulutusaloilla. Näitä ovat näyttelijäntyö ja ohjaus, dramaturgia, valo- ja äänisuunnittelu, esitystaide, teatteripedagogiikka, tanssitaide, koreografia ja tanssipedagogiikka. Tutkimus voi olla myös monitaiteinen ja sisältää elementtejä useilta taiteenaloilta. Jatko-opiskelu on teatteri- ja tanssitaiteilijalle tarjoutuva haasteellinen mahdollisuus kouluttautua oman taiteenalansa käytäntöjen ja mahdollisuuksien tutkijaksi. Tavoitteena on oman ilmaisun kehittämisen, taiteellisen kokeilun sekä tutkimuksen kautta tuottaa uutta tietoa ja kokemusta teatteritai tanssitaiteesta, taiteellisen työn problematiikasta ja/tai näiden taiteenalojen opettamisesta. Oppaan tarkoituksena on auttaa opiskelijaa suunnistamaan tutkimuksen poluilla. Oppaasta löytyy vastauksia kysymyksiin jatko-opintojen eri vaiheissa. Opasta kehitetään koko ajan ja se päivittyy vuosittain. Hyviä jatko-opintoja toivottaen, Tutken väki Jatko-opiskelijan oppaan teksti: Helka-Maria Kinnunen 2010 Päivitys: Hanna Järvinen

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUTKE TEATTERIKORKEAKOULUN JA TAIDEYLIOPISTON OSANA...4 Tutke osana TeaKia...4 Tutken organisaatio...4 Tutken jatkotutkintokoulutus- ja tutkimusstrategia...5 Tutken kansainvälistymisstrategia ja julkaisut HAKEMINEN JATKO-OPISKELIJAKSI...6 Jatko-opintojen tarkoitus...6 Jatko-opintojen laajuus ja rakenne...6 Hakeminen jatko-opiskelijaksi...7 Jatko-opiskelija Tutken jäsenenä...8 Vertaistuki TUTKIMUSSUUNNITELMA...9 Tutkimussuunnitelman tarkoitus ja sisältö...9 Tutkimussuunnitelman laatiminen...9 Tutkimussuunnitelman hyväksyminen ja päivittäminen...10 Tuotantosuunnitelmat ja -aikataulut, tallentaminen...10 Tekijänoikeudet ja tutkimisen etiikka JATKO-OPINNOT...11 Tutken opetuksen periaatteet ja tavoitteet...11 Opetusohjelma...12 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)...13 Opintojen vanheneminen JATKO-OPINTOJEN OHJAUS JA VÄITÖSTUTKIMUKSEN OSIEN TARKASTUS...14 Jatko-opintojen ohjaajat...14 Väitöstutkimuksen taiteellisten tai käytännöllisten osien esitarkastaminen...15 Väitöstutkimuksen kirjallisen osan tai osien esitarkastaminen...16 Valmistautuminen väitökseen...17 Väitöstutkimuksen hyväksyminen JATKO-OPINTOJEN RAHOITUS JA MUUT RESURSSIT...19 Opintotuki, aikuiskoulutustuki, tutkijakoulutettavat...19 Apurahat...20 Taiteelliseen tutkimukseen sisältyvien tuotantojen rahoitus...21 Työhuoneet, harjoitus- ja esitystilat, välineet...22 Muut resurssit OPISKELIJAN MUISTILISTA...23 Ohjaussuhteet ja välineet...23 Opintosuoritukset...24 Taiteelliset, käytännölliset ja kirjalliset osat...24 Tärkeät aikataulut

5 1. TUTKE TEATTERIKORKEAKOULUN JA TAIDEYLIOPISTON OSANA Tutke osana TeaKia Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa jatko-opintojaan suorittavat opiskelevat Tutkessa, Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksessa. Se on yksi TeaKin sisäisistä, yhteisistä keskuksista. Taideyliopiston tasolla Tutke on rinnasteinen muiden akatemioiden vastaavien jatkokoulutusyksiköiden kanssa. TeaKin tehtävänä on kouluttaa taitelijoita ja pedagogeja esittävien taiteiden alalle. Tämä päämäärä toteutuu perusopetuksen tasolla. Jatko-opintojen ja tutkimuksen tarkoitus on paitsi tukea tätä päämäärää ja synnyttää esittävien taiteiden opettamiselle uusia muotoja ja sisältöjä, myös edistää esittävien taiteiden taiteellista tutkimusta. Tutke vastaa TeaKissa tehtävistä jatkotutkinnoista ja tutkimuksesta. Tutke toimii yhteistyössä perusopetuslaitosten kanssa, jotka vastaavat teatteri- ja tanssitaiteen kandidaattien ja maisterien koulutuksesta. Tutkessa tehtävä tutkimus on TeaKin omassa strategiassa määritelty taiteelliseksi tutkimukseksi. Taiteellinen tutkimus on taiteilija- ja taidelähtöistä tutkimusta, jossa on sekä teoreettisia että taiteellisia tai käytännöllisiä osia. TeaKin koulutusohjelmat ovat edustettuina Tutken eri toimielimissä: valintaraadissa, ohjausryhmässä ja tutkimusneuvostossa. Edustajien yleisenä tehtävänä on valvoa ja tukea Tutkessa tehtävän tutkimuksen yhteyttä perusopetukseen ja edustaa eri taiteenalojen asiantuntemusta Tutkessa. Muutamat perusopetuslaitosten professoreista tekevät myös itse tutkimusta ja ohjaavat jatko-opiskelijoita. Jatko-opintojen perustana on esittävien taiteiden perustutkinnon lisäksi jatko-opiskelijan alalla hankkima kokemus, näkemys ja taito. Väitöstutkimukset ovat luonteeltaan yhtä erilaisia kuin jatkoopiskelijatkin ja suhde teoreettisuuden ja käytännöllisyyden, pedagogisuuden ja taiteellisuuden välillä vaihtelee tutkimuksesta toiseen. Taiteelliselle tutkimukselle tyypillisesti kukin tutkimus kuitenkin sisältää kaikkia näitä näkökulmia ja tutkimusta arvioidaan niiden kaikkien kannalta. Tutkessa väitöstutkimukset toteutuvat aina yhteistyössä jonkin TeaKin perusopetuslaitoksen kanssa. Yhteistyön muodot ja määrä sovitaan tapauskohtaisesti koulutusohjelmien professoreiden kanssa. Jatko-opiskelijoilta toivotaan aloitteellisuutta ja kykyä uusien yhteyksien muodostamiseen Tutken ja perusopetuksen välille! Taideyliopiston myötä Tutke kannustaa myös erilaisiin taiteidenvälisiin ja monitaiteisiin projekteihin yli akatemiarajojen. Tutken organisaatio Tutken toimintaa säätelee kolme säädöstä: Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö määrittelee Tutken organisaatiorakenteen; tutkintosääntö määrittelee opiskelijavalintaprosessin, tutkinnon suorittamisen yleiset kriteerit sekä jatkotutkinnon rakenteen; tutkintovaatimukset määrittelevät opintojen sisällön.! TEATTERIKORKEAKOULUN OHJESÄÄNTÖ! JATKOTUTKINTOJEN TUTKINTOSÄÄNTÖ! TUTKINTOVAATIMUKSET! Tutken toimintaa ohjaavat Taideyliopiston tuleva strategia sekä Teatterikorkeakoulun strategia ja sitä täydentävä Tutken oma tutkimusstrategia.! TEATTERIKORKEAKOULUN STRATEGIA JA TOTEUTTAMISSUUNNITELMA! 4

6 ! ESITTÄVIEN TAITEIDEN TUTKIMUSKESKUKSEN JATKOTUTKINTOKOULUTUS- JA TUTKIMUSSTRATEGIA! Tutken henkilökuntaan kuuluvat kaksi taiteellisen tutkimuksen professoria, joista toinen on myös Tutken johtaja, kaksi osa-aikaista yliopistonlehtoria, tutkimushankkeiden projektitutkijat ja tutkijakoulutettavat. Tutken kaksi tutkimuskoordinaattoria ja osastosihteeri ovat osa opintohallintoa eli TeaKin opinto- ja tutkimuspalveluita.! TUTKEN HENKILÖKUNTA! Taiteellisen tutkimuksen professorit, yliopistonlehtorit, koordinaattorit ja sihteeri kokoontuvat viikoittain opettajakokoukseen keskustelemaan ja päättämään keskuksen käytännön asioista sekä valmistelemaan esityksiä ohjausryhmää ja tutkimusneuvostoa varten. Tutken johtaja vastaa esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen toiminnasta ja sen kehittämisestä. Tutken johtaja tekee myös opetukseen ja opintoihin liittyviä päätöksiä. Nämä koskevat esimerkiksi ilmoittautumiseen, tutkimussuunnitelmien päivittämiseen ja HOPS-keskusteluihin liittyviä käytäntöjä sekä esitarkastusluvan myöntämistä. Tutken ohjausryhmä on neuvoa-antava elin, joka toimii Tutken johtajan tukena. Se käsittelee opetuksen ja opiskelun järjestämiseen liittyviä asioita kuten opetussuunnitelmaa ja keskuksen varojen käyttöä sekä toimii yhteyselimenä Tutken ja keskeisten sidosryhmien välillä. Ohjausryhmässä keskustellaan myös Tutken kehittämiseen liittyvistä asioista jatko-opiskelijoiden näkökulmasta. Ohjausryhmän puheenjohtajana on Tutken johtaja. Tutkimusneuvosto (TN) keskittyy opintojen ja tutkimuksen laadun valvontaan sekä strategisiin päätöksiin. Tutkimusneuvoston päätökset liittyvät usein joko opintojen alkuun tai loppuun. Tutkimusneuvosto muun muassa hyväksyy uudet jatko-opiskelijat, nimeää väitöstöiden ohjaajat, määrää esitarkastajat, hyväksyy taiteelliset/käytännölliset osat esitarkastuslausuntojen perusteella osaksi väitöstutkimusta, nimeää vastaväittäjät ja myöntää väittelyluvan. Tutkimusneuvoston puheenjohtajana toimii toinen taiteellisen tutkimuksen professoreista. Tutkimusneuvosto kokoontuu kerran kuukaudessa, ohjausryhmä noin kaksi kertaa lukukaudessa. Molemmissa on myös jatko-opiskelijoiden edustaj(i)a takaamassa, että jatko-opiskelijat saavat asiansa esille ja äänensä kuuluviin Tutken johdossa. Tutkimusneuvoston kokoonpano ja kokoontumisaikataulu, asialistat ja pöytäkirjat löytyvät Pandoran dokumenttiarkistosta.! TUTKIMUSNEUVOSTO (TN)! Lisäksi Tutken asioita käsitellään kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä yleiskokouksissa, joissa opiskelijakunnalla ja henkilökunnalla on tilaisuus avoimeen keskusteluun, arviointiin ja aloitteentekoon kulloinkin tärkeäksi koetuista aiheista. Tutken jatkotutkintokoulutus- ja tutkimusstrategia Tutken uudessa, vuonna 2013 laaditussa tutkimusstrategiassa on neljä painopistettä: 1) Ruumiin tekniikat ja esittämisen teknologiat todellisuuden jäsentäjinä 2) Taiteellisen tutkimuksen esitykselliset järjestelyt 3) Taiteellisten ja pedagogisten käytäntöjen kritiikki esittävissä taiteissa 4) Yhteistoiminta esittävissä taiteissa ja taiteellisessa tutkimuksessa Tutken toiminnan periaatteina ovat läpinäkyvyys, demokraattisuus, epähierarkkisuus, kollegiaalisuus, yhteisöllisyys, yhteistyö. Nämä periaatteet ymmärretään ominaisiksi taiteelliselle tutkimukselle, joka erityisesti esittävien taiteiden piirissä edellyttää ihmisten halua aistia, kokea ja 5

7 toimia yhdessä. Tutken eri toiminta- ja yhteistyömuotojen perustana on poliittinen, eettinen ja pedagoginen vastuuntunto ja kritiikki, joka pohjaa taiteellisen toiminnan ja havainnon perusedellytysten tunnistamiseen ja vaalimiseen kussakin yhteiskunnallisessa tilanteessa ja historiallisessa kontekstissa. Synnyttämäänsä tietoon ja ymmärrykseen perustuen Tutke etsii ratkaisuja ajankohtaisiin taiteeseen ja yhteiskuntaan liittyviin ongelmiin monialaisessa ja rajoja ylittävässä yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa.! TUTKEN STRATEGIA! Tutken kansainvälistymisstrategia ja julkaisut Tutkessa on jatko-opiskelijoita useista eri maista ja opetukseen osallistuu myös paljon ulkomaisia vierailijoita. Tutken henkilökunta osallistuu aktiivisesti kansainvälisten esittävien taiteiden ja taiteellisen tutkimuksen järjestöjen toimintaan ja kannustaa opiskelijoita toimimaan samoin. Tutken henkilöstö osallistuu kansainväliseen julkaisutoimintaan, arvioi ja toimittaa julkaisuja. Tutken opetuksen yksi tavoite on antaa opiskelijoille valmiuksia ja kannustusta kansainvälisten julkaisujen laatimiseen. Kansainväliseen konferenssiin osallistuminen kuuluu tutkintovaatimuksiin.! ESITTÄVIEN TAITEIDEN TUTKIMUSKESKUKSEN KANSAINVÄLISTYMISOHJELMA! Tutkella on kaksi omaa julkaisusarjaa. Acta Scenicassa julkaistaan vertaisarvioitua tutkimusta, mukaan lukien väitöstutkimukset. Nivel pyrkii edistämään taiteellista tutkimusta esimerkiksi oppimateriaalien ja konferenssijulkaisujen muodossa. Lisäksi Tutken henkilökunta on ollut aktiivinen uuden taiteellisen tutkimuksen kausijulkaisun, RUUKUN, toimittajakunnassa.! RUUKKU! 2. HAKEMINEN JATKO-OPISKELIJAKSI Jatko-opintojen tarkoitus Jatko-opiskelijaksi voi haluta ryhtyä monesta syystä. Tiedonhalun ja uteliaisuuden ohella motivaationa on usein tarve muuttua ja kasvaa sekä halu kehittää omaa taiteilijuutta ja taiteenalaa. Jatko-opiskelu tarjoaa haasteellisen mahdollisuuden kouluttautua oman taiteenalan käytäntöjen ja mahdollisuuksien tutkijaksi ja asiantuntijaksi. Jatko-opintoihin hakeutumisen perustana on kaikissa tapauksissa pyrkimys tuottaa uutta tietoa ja kokemusta teatteri-, tanssi- tai esitystaiteesta, valo- ja äänisuunnittelusta, taiteellisen työn problematiikasta tai näiden taiteenalojen opettamisesta. Tämä tavoite toteutuu oman ilmaisun kehittämisen, taiteellisen tai taiteellis-pedagogisen kokeilun sekä niihin liittyvän tutkimuksen kautta. Teatterikorkeakoulun strategian mukaan jatkotutkintokoulutuksen tarkoituksena on kouluttaa perustutkinnon pohjalta tutkijoita, jotka tekevät taiteellista, taiteilijalähtöistä ja taidepedagogista tutkimusta ja toimivat yhteydessä kotimaiseen ja kansainväliseen taide- ja yliopistokenttään. Esittävien taiteiden tutkimuskeskus vastaa Teatterikorkeakoulun tutkimuksesta ja jatkotutkintokoulutuksesta. Jatko-opintojen laajuus ja rakenne Jatkotutkintoon tähtäävät opinnot kannattaa suunnitella huolella etukäteen. Tutkimus vaatii innostuneisuutta ja motivoituneisuutta, sillä jatko-opinnot merkitsevät sitoutumista monivuotiseen projektiin, uudenlaisten työotteiden ja uuden tiedon omaksumista. Tämä merkitsee pitkäjänteistä, 6

8 itsenäistä ja suunnitelmallista työskentelyä, jota tehdään täysipäiväisesti tai työn ohella. Tutkimusaiheen kirkastuminen vie usein aikaa, ja tutkimuksen suunnittelu vaatii harkittuja valintoja niin menetelmien kuin toteuttamistapojenkin osalta. Teatteri- tai tanssitaiteen tohtorin tutkinto (240 op) sisältää opiskelijan tutkimussuunnitelman mukaisen väitöstutkimuksen (180 op) sekä tutkimusta tukevia opintoja (60 op) henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) mukaisesti. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Täysipäiväisesti opiskellessa tutkinto on mahdollista suorittaa neljässä vuodessa. Opinnot (60 op) rakentuvat kaikille jatko-opiskelijoille yhteisistä orientoivista, teoreettisista ja menetelmällisistä opinnoista sekä tutkimusaiheen ja -alan mukaisista erityisopinnoista. Opintojaksot pisteytetään siten että yksi opintopiste vastaa noin 28 tunnin työtä. Opintojaksot muodostavat kuusi opintokokonaisuutta näistä lisää luvun 4 alaluvussa Opetusohjelma. Kokonaisuuksien keskinäinen painotus riippuu tutkimusaiheesta. Opintojen tarkoitus on tukea väitöstutkimusta (180 op). Väitöstutkimus perustuu suunnitelmaan tutkimuksesta, jossa on taiteellisia tai käytännöllisiä ja kirjallisia osia. Taiteellisia tai käytännöllisiä esityksiä, projekteja tai demonstraatioita voi olla yhdestä kolmeen. Kirjallinen osa voi olla monografia, tai se voi koostua vähintään kolmesta tieteellisestä julkaisusta ja ne kokoavasta johdannosta ja päätäntöluvusta. Tutkimuksen taiteelliset osat tarkastetaan ja arvioidaan sitä mukaa kuin ne valmistuvat. Väitöstutkimus arvioidaan lopuksi kokonaisuutena väitöstilaisuudessa, jossa opiskelija puolustaa työtään julkisessa keskustelussa. Hakeminen jatko-opiskelijaksi Haku Teatterikorkeakoulun Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen jatko-opiskelijaksi järjestetään kahden vuoden välein. TeaKin hallitus päättää tutkimusneuvoston esityksestä jatko-opiskelijoiden määrästä vuosittain. Yleensä jatko-opiskelijoiksi voidaan ottaa 2 6 opiskelijaa kerrallaan. Teatteri- ja tanssitaiteen tohtorin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin Jatko-opiskelijaksi voidaan myös hyväksyä henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Yliopisto voi edellyttää jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. (Yliopistolaki /558, 37 ) Valinnassa arviointikriteereinä ovat taiteelliset/taiteellispedagogiset ansiot, kokemus esittävien taiteiden alalta, valmiudet tutkimustyöhön sekä tutkimusidean kiinnostavuus. Tutkimusidean tulee soveltua Tutken tutkintovaatimuksiin ja olla toteutettavissa TeaKin kontekstissa. Hyvä hakemus on vapaamuotoinen mutta perusteltu esittely aiemmasta taiteellisesta toiminnasta ja tutkimusideasta. Hakemuksessa tulee olla mukana alustava luettelo tutkimuksessa käytettävistä lähteistä ja kirjallisuudesta, alustava nelivuotinen työsuunnitelma ja suunnitelma rahoituksesta. Hakuprosessi on pitkä ja etenee vaiheittain. Hakuilmoitus julkaistaan yleensä lokakuussa ja hakemus tulee toimittaa marraskuun puoleen väliin mennessä. Valintaraadin ensimmäisen karsinnan jälkeen osa hakijoista kutsutaan haastatteluun, jonka jälkeen tehdään mahdollisesti toinen karsinta. Tässä vaiheessa jatkoon pääsevät hakijat saavat kaksi kuukautta aikaa ohjatusti työstää hakemustaan alustavaksi tutkimussuunnitelmaksi, joka tulee palauttaa maaliskuun alkupuolella. Lopullinen valinta suoritetaan vasta alustavien tutkimussuunnitelmien perusteella. 7

9 Teatterikorkeakoulun tutkimusneuvosto hyväksyy valittavat jatko-opiskelijat valintaraadin esityksestä. Päätöksestä ilmoitetaan huhtikuun loppuun mennessä. Valintaraati koostuu Tutken opettajakunnasta täydennettynä niiden koulutusohjelmien professoreilla, joiden alalta on hakijoita.! HAKUILMOITUS! JATKO-OPINNOT! Jatko-opiskelija Tutken jäsenenä Vertaistuki Tutken jatko-opiskelija on oikeutettu opetukseen ja ohjaukseen sekä saamaan neuvoja, tiloja ja tutkimusvälineitä käyttöönsä. Hänellä on oikeus osallistua Tutken toimintaan ja vaikuttaa siihen sekä hakea Tutken myöntämiä tukia ja apurahoja. Lukukausien lopussa järjestettävien yleiskokouksien tarkoituksena on yhdessäolon lisäksi kerätä kootusti palautetta ja kokemuksia lukukauden toiminnasta sekä kehitysehdotuksia jatkoa silmällä pitäen. TeaKin intranetissä Pandorassa on myös täysin anonyymi palautelaatikko! PALAUTELAATIKKO! => oikean laidan palkin kohta Anna Palautetta! Palautetta voi antaa myös suoraan Tutken henkilökunnalle! Tutken jatko-opiskelijalla on velvollisuus ilmoittautua läsnä- tai poissaolevaksi lukuvuosittain sekä solmia ohjaussopimus, laatia tutkimussuunnitelma ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) sekä noudattaa näitä. Sekä oikeutena että velvollisuutena on myös osallistua oman tutkimusympäristön kehittämiseen, edustaa Tutken yhteisöä ja tehdä täällä tehtävää työtä tunnetuksi. Jatko-opiskelijan status Tutken jäsenenä tulee näkyä, kun hän esiintyy TeaKin ulkopuolella niissä julkisissa yhteyksissä, joihin hänen tutkimuksensa jotenkin liittyy. Tutkimussuunnitelma on jatkotutkinnon perusta. Se toimii lähtölaukauksena prosessille, joka sisältää useita samanaikaisia ja keskenään eripituisia työvaiheita. Taiteellinen tutkiminen on toiminnallista ajattelua ja aktiivista tiedonhankintaa sekä reflektiivistä työskentelyä ja projektien suunnittelua, toteutusta ja kehittämistä. Tutkimussuunnitelma viimeistellään ensimmäisen lukuvuoden aikana ja esitellään Tutken kevätpäivillä. Taiteellinen tutkimusmatka voi osua elämänvaiheeseen, jossa jo perustutkintovaihe on synnyttänyt jatko-opiskelun tarpeen, tai se voi tulla ajankohtaiseksi ammatillisesti kypsemmissä vaiheissa. Kummassakin tapauksessa se perustuu omassa taiteellisessa tai taiteellispedagogisessa toiminnassa kertyneeseen kokemukseen ja havaintoon. Hyppy taiteenalan tutkijaksi on usein suuri muutos aiempaan. Muutos voi ilmetä vähitellen tai ilmaantua heti alkuun kysymysten ryöppynä ja uusina epävarmuustekijöinä. Opiskelun vaatimukset ja opiskeluympäristön toimintatavat voivat osoittautua haastaviksi. Tutkimusta tehdessä oma identiteettikin voi joutua koetteelle ja elämänpiiri altistua muutoksille. Taiteellinen tutkimus on vastuullista ja itsenäistä työtä kaikissa vaiheissaan. Se edellyttää pitkäaikaista orientoitumista, sitoutumista, kestävyyttä ja ennakkoluulottomuutta taiteenalaa ja sen kysymysten pohtimista kohtaan. Tutkimuksen tekeminen on aina luonteeltaan keskustelevaa. Yksin työskentelyn sijaan kannattaa pyrkiä aktiiviseen keskusteluun toisten opiskelijoiden kanssa ja verkostoitua myös kansainvälisillä foorumeilla. Esimerkiksi alakohtaisissa seminaareissa tai pienryhmäopetuksessa jaetut kokemukset auttavat hahmottamaan tutkijuuden jaettuja haasteita ja tutkijan arkipäivää, samalla kun jaetut 8

10 kiinnostuksen kohteet virittävät tiedonjanoa ja edistävät itse tutkimustyötä. Omaehtoiset opintopiirit edellyttävät vain muutaman innostuneen sitoutumista ryhmään. Oman työn esittelemisen ohella kiinnostus muiden opiskelijoiden ja tutkijoiden aiheita kohtaan on olennaista tutkivan ajattelun kehittymiselle. Tutkijatapaamisissa kotimaassa ja ulkomailla kannattaa kysyä, ihmetellä, ideoida ja uskaltaa avata suunsa. Omat näkökulmat avartuvat ja ajattelu selkiytyy tapaamalla samankaltaisessa tilanteessa olevia ja ongelmien jakaminen auttaa jaksamaan vaikeidenkin tilanteiden yli. 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA Tutkimussuunnitelman tarkoitus ja sisältö Tutkimussuunnitelman tulee sisältää tutkimusasetelma, joka soveltuu Teatterikorkeakoulussa tehtävän tutkimuksen piiriin. Suunnitelmassa tulee olla selkeästi esiteltynä tutkimuksen aihe eli mitä tutkitaan; sen menetelmät eli miten tutkitaan; tutkimuksen taiteellinen tai käytännöllinen erityislaatu; sekä sen taiteenalakohtaiset, pedagogiset ja yhteiskunnalliset tavoitteet. Myös tutkimuksen muotoa kannattaa harkita hyvissä ajoin: voisiko omaan aiheeseen soveltua paremmin artikkelimuotoinen tutkimus tai verkkopohjainen julkaiseminen? Mitä tällaisista valinnoista seuraa tutkimuksen tekemiselle? Tutkimussuunnitelma sisältää paitsi suunnitelman tehtävästä tutkimuksesta myös siihen liittyvät aikataulut ja rahoitussuunnitelman: suunnitelman taiteellisista tai käytännöllisistä töistä suunnitelman taiteellisten tai käytännöllisten töiden toteutusaikataulusta ja tuotannosta suunnitelman kirjallisen osuuden sisällöstä, rakenteesta, taustoista, menetelmistä ja toteutustavoista luettelon keskeisestä tausta- ja lähdeaineistosta suunnitelman tutkimuskokonaisuuden toteutusaikataulusta ja tutkinnon suorittamisesta ja rahoituksesta Tutkimussuunnitelma siis esittelee taiteellisen tutkimusasetelman. Taiteellinen tutkimusasetelma on lähtötilanne tutkimukselle, joka ylittää tutkimusalojen ja taiteellisten käytäntöjen rajoja tai keksii ja löytää uusia tapoja yhdistää teoreettisia, kokemuksellisia ja menetelmällisiä aineksia. Taiteellinen tutkimus on prosessiluonteista, joten on hyvin todennäköistä, että tutkimussuunnitelma muuttuu ja kehittyy opintojen aikana. Tutkimuksen loppuun saattaminen vaatii tutkimusaloitteen synnyttämän prosessin ennakointia, jossa hyvä suunnitelma ja ohjaus auttavat. Tutkimussuunnitelman laatiminen Tutkimussuunnitelman merkitys opinnoille on moninainen. Se vastaa kysymykseen, mitä jatkoopiskelija on tekemässä ja ohjaa siten opintojen sisältöä. Jatko-opiskelija työstää hakuprosessin aikana aloitettua tutkimussuunnitelmaa ensimmäisen opintovuoden aikana ja esittelee sen muille opiskelijoille Tutken kevätpäivillä. Tutkimussuunnitelma luo perustan tutkimukselle. Tutkimus on aina itsenäistä työtä, ja tutkimussuunnitelman tehtävä on avata tämän työn prosessi ja sisällöt lukijalle. Tutkimussuunnitelma on lähtökohtana ohjaussuhteiden muodostumiselle ja toimivuudelle. Siitä riippuu myös tutkimuksen rahoitus. Tutkimussuunnitelmassa on perusteltava tutkimuksen eri osien väliset suhteet; kuvata tutkimuksen taiteelliset osat ja niiden suhde kirjalliseen osaan. Suunnitelmassa tulee myös perustella valittu tutkimuksen tapa ja kuvailla omat valmiudet, tiedot ja taidot tutkimusongelman syvälliseen käsittelyyn. Tässä keskeisessä roolissa on aiemman taiteellisen kokemuksen antama asiantuntijuus. 9

11 Suunnitelmaan tulee liittää hahmotelma jatko-opintojen sisällöstä ja alustava tieto sen tarvitsemasta ohjauksesta. Hyvä suunnitelma orientoituu kohti tulevaisuutta. Tutkimussuunnitelman hyväksyminen ja päivittäminen Jatkotutkintoon tähtäävä taiteellinen tutkimus on suurelta osin omaehtoista työtä ja edellyttää kykyä itsenäiseen ja omaperäiseen ajatteluun ja toimintaan. Teatterikorkeakoulun jatko-opiskelijalta edellytetään lisäksi kykyä sitoutua yhteisöllisiin työmuotoihin. Jatko-opiskelija on itse vastuussa yhteydenpidostaan ohjaajiensa, vastuuprofessorinsa ja Tutken tutkijayhteisön kanssa. Tutkimuksen prosessien tulee olla läpinäkyviä, jotta niiden edistymistä on mahdollista tukea, arvioida ja ohjata. Tässäkin tutkimussuunnitelma on tärkein työkalu. Opiskelijan esiteltyä valmiin tutkimussuunnitelmansa ensimmäisen vuoden päätteeksi tutkimussuunnitelma ja sen päivittämisen tarve arvioidaan vuosittain vastuuprofessorin kanssa käytävässä HOPS-keskustelussa. Päivittäminen on tarpeen, jos opintojen ja taiteellisten osien toteutusaikataulut muuttuvat, ja/tai kun niissä tapahtuu sisällöllisiä tai käytännöllisiä muutoksia. Päivitetty suunnitelma tulee käydä läpi myös ohjaajien kanssa. Jos suunnitelma muuttuu olennaisesti, uusi suunnitelma vaatii Tutken johtajan hyväksynnän. Muutosten merkittävyys arvioidaan yhdessä vastuuprofessorin kanssa. Tuotantosuunnitelmat ja -aikataulut, tallentaminen Taiteelliseen tutkimustyöhön liittyy erityisiä käytännön kysymyksiä, joita on hyvä miettiä etukäteen. Millaista taiteellista tai käytännöllistä työtä tutkimus sisältää? Miten työn vaiheet dokumentoidaan? Kerätäänkö taiteellisesta työstä tai siihen osallistuvilta aineistoa, miten ja missä vaiheessa? Millaisia eettisiä kysymyksiä tästä seuraa? Tutkimussuunnitelmassa on oltava myös tuotanto- ja aikataulusuunnitelma sekä suunnitelma taiteellisten tai käytännöllisten töiden tallennuksesta. Toteutusaikatauluissa kannattaa huomioida ennakkosuunnitteluun tarvittava aika, tilan ja rahoituksen tarpeet sekä mahdollisen työryhmän kokoamiseen tarvittava aika. Tuotannon suunnittelussa kannattaa olla realisti ja miettiä, millä ehdoilla työ on tarkoituksenmukaista toteuttaa tutkimuksen kokonaisuudessa. Tuotantoja suunnitellessa kannattaa tarkistaa sekä Teatterikorkeakoulun tuotanto- ja tilavarausten aikataulut että apurahojen hakuajat (näistä lisää luvussa 6). Jos tuottajana on jokin ulkopuolinen taho, tuotantosopimuksen ehdot voivat olennaisesti vaikuttaa taiteellisen tutkimuksen tekemiseen. Huolellinen tuotantosuunnitelma tarkentaa, miten taiteelliset työt ja muut opintoaikataulut limittyvät, perustelee tuotantojen järjestelyt mielekkäästi ja havainnollistaa tuotannollisten ideoiden toteuttamiskelpoisuuden. Kovin suuritöiset ja monia epävarmuustekijöitä sisältävät tuotannot tai tuotantojen suuri määrä voivat tarpeettomasti pitkittää opintoja. Tällaiset sudenkuopat voi välttää keskustelemalla ajoissa ohjaajan kanssa. Jatko-opiskelija huolehtii itse siitä, että kaikista tarkastettaviksi tulevista töistä, samoin kuin lähdeaineistoiksi tarkoitetusta materiaalista, tehdään laadukas ja tarkoituksenmukainen taltiointi. Taltiointi tulee suunnitella etukäteen ja siitä seuraavat mahdolliset kulut kannattaa ottaa huomioon tutkimussuunnitelmassa. Tutkimuksen dokumentointi merkitsee monien kysymysten ratkaisemista. Tarvitaanko videotallenteita esityksistä vai työpäiväkirjoja työpajoista? Haastatellaanko osallisia, työryhmän jäseniä tai yleisöä? Mihin taltioinnissa keskitytään ja mikä on toissijaista? Jälkikäteen ei saa tallennettua sellaista, mikä on jo tapahtunut. Taiteellisen tutkimuksen luonteen mukaisesti asioiden merkityksellisyys saattaa ilmetä vasta prosessin päätyttyä. Tutkimuksen tiedonhallinnassa voi auttaa myös Tiedonhallinnan käsikirja! TUTKIMUSAINEISTOJEN TIEDONHALLINNAN KÄSIKIRJA 10

12 ! Tekijänoikeudet ja tutkimisen etiikka Tutkiminen tapahtuu monella tavalla erilaisessa kontekstissa kuin työskentely taiteen tai taidepedagogiikan kentällä yleensä. Tutkimusta kuitenkin koskee tekijänoikeuslainsäädäntö. Taiteellisen tutkimuksen tekijänoikeuksista saa lisätietoa taideyliopistojen yhteisestä tekijänoikeuspalvelusta.! TEKIJÄNOIKEUDET! Taideyliopistolla ja Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoululla on yhteinen tekijänoikeuslakimies Maria Rehbinder ( , jolla on vastaanotto TeaKissa joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Tutkimusetiikalla tarkoitetaan tutkimisessa noudatettavia hyviä käytäntöjä. Niiden noudattaminen edistää tutkimuksen luotettavuutta, uskottavuutta ja hyväksyttävyyttä. Tutkimisen etiikkaan tulee perehtyä jo tutkimussuunnitelmavaiheessa ja miettiä, miten hyvät käytännöt on otettava huomioon suunnitelman toteuttamisessa. Taiteelliseen tutkimukseen liittyy sekä yleisiä että erityisiä eettisiä kysymyksiä, joiden ratkaisemisessa auttavat Tutken henkilökunta ja ohjaaja. Tutkimuseettinen neuvottelukunta on laatinut tutkimusetiikasta kaikkia tutkimusaloja koskevat yleiset ohjeet.! TUTKIMUSETIIKKA! Taiteellisen tutkimuksen erityisissä kysymyksissä neuvoa kannattaa kysyä myös omalta ohjaajalta. 4. JATKO-OPINNOT Tutken opetuksen periaatteet ja tavoitteet Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen opetussuunnitelman yleisenä tavoitteena on vuorovaikutuksen lisääminen ohjaajien, tutkijoiden ja muiden taideyliopiston akatemioiden sekä Aalto-yliopiston Taiteen ja suunnittelun korkeakoulun kanssa. Tarkoituksena on edistää esittävien taiteiden metodologista ja opillista moninaisuutta. Tutkessa tehtävän tutkimuksen tavoitteena on kehittää ja uudistaa taiteita, niiden tekemistä ja opettamista. Taiteellinen tutkimus tuottaa taiteen käytäntöihin perustuvaa tietoa ja ymmärrystä, jota voidaan hyödyntää ja soveltaa monin tavoin myös muilla yhteiskunnan aloilla kuin taiteissa. Tohtorin tutkinto sisältää 60 opintopisteen verran suoritettuja opintoja. Opinnoista sovitaan kunkin opiskelijan kanssa erikseen HOPS-neuvottelussa. Opinnot voi käytännössä suorittaa monella tapaa: käymällä kurssin, osallistumalla seminaariin tai praktikumiin; pitämällä esitelmiä tapahtumissa ja konferensseissa; kirjoittamalla esseitä tai raportteja; järjestämällä tutkimuksellisia tilaisuuksia ja osallistumalla tai vetämällä työpajoja. Osa opinnoista (opintokokonaisuus 1) on kuitenkin määritelty pakollisiksi (kts. Opetusohjelma). Tavoitteena on, että kaikki opinnot tukevat ja vievät eteenpäin itse väitöstutkimusta. Esityksien, esitelmien, artikkeleiden ja raporttien tuottamista opintosuorituksista on aina sovittava etukäteen vastuuprofessorin kanssa. Tutkintosäännössä määritellään Teatterikorkeakoulussa suoritettavat jatkotutkinnot ja opintosuoritukset sekä opin- ja taidonnäytteet. Siitä löytyvät myös ohjeet jatko-opintoihin tiivisti liittyvistä menettelyistä kuten valinta-, ohjaus-, esitarkastus- ja oikaisumenettelyistä. 11

13 Opetusohjelma! TUTKINTOSÄÄNTÖ! Tutken tarjoama opetus sisältää pakollisten opintojen lisäksi vuosittain uusiutuvan valikoiman kursseja, seminaareja ja työpajoja. Opetuksen sisältöjen perustana ovat Tutken tutkintovaatimukset. Ne määrittelevät millaisia osia jatkotutkintoon kuuluu ja kuinka paljon. Tutkintovaatimuksissa ilmoitetaan opintokokonaisuuden nimi, laajuus ja sisältö- ja osaamistavoitteet. Tutkimusneuvosto hyväksyy jatkotutkintokoulutuksen tutkintovaatimukset.! TUTKINTOVAATIMUKSET! Suoritettavat opinnot koostuvat kuudesta opintokokonaisuudesta: 1. Taiteellisen tutkimuksen menetelmät op 2. Taiteellisen tutkimuksen teoreettiset perusteet op 3. Esittävien taiteiden historia ja teoria 5 15 op 4. Esittävien taiteiden yhteiskunnalliset ja pedagogiset ulottuvuudet 5 15 op 5. Taiteen tekniikat 5 15 op 6. Tutkimusaiheen erityisopinnot 5 15 op Kuhunkin kokonaisuuteen kuuluu joukko osa-alueita, jotka on määritelty tutkintovaatimuksissa. Opiskelijan opintosuunnitelmassa on oltava vähintään minimimäärä opintoja kustakin kokonaisuudesta. Pakollisia osa-alueita ovat Taiteellisen tutkijan perusvalmiudet (ABCD ja EFGH), Tutkijaseminaari ja Taiteellisen tutkimuksen praktikum. Ne sisältyvät opetusohjelman opintokokonaisuuteen 1. Kaikki Tutken järjestämä opetus sisältyy johonkin mainituista opintokokonaisuuksista, mutta opetusohjelma vaihtelee.! OPETUSOHJELMA! Opetusohjelmasta löytyvät toteutettavien opintojaksojen aikataulut, toteutustavat, arvostelun, sisällöt, suoritustavat, mahdolliset opintojaksolle osallistumisen edellytykset sekä opettajat. Tutken opettajakokous suunnittelee vuosittaiset opetusohjelmat. Tutken opetustarjontaan pääsee tutustumaan yksityiskohtaisemmin WebOodin kautta.! WEBOODI! WebOodin ohjeita ja oppaita on mahdollista selata myös kirjautumatta järjestelmään. WebOodin opinto-oppaista valitaan "Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen opinto-opas " Etusivuvälilehdellä on lisäksi tärkeää yleistietoa mm. ilmoittautumiskäytännöistä, navigoinnista ja Tutken opetuksen tavoitteista ja periaatteista. Tutkintorakenteet-välilehden kohdasta Ilmoittautumiset Tutken opetukseen lkv pääsee tarkastelemaan kunkin opetusjakson tavoite- ja sisältökuvauksia ja ilmoittautumaan kursseille. Syksyn kursseille ilmoittaudutaan ? Kevään kursseille ilmoittaudutaan Kurssit toteutetaan, mikäli kursseille on viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä vähintään neljä ilmoittautunutta (paitsi alakohtaiset seminaarit, jotka toteutuvat, mikäli niihin on kolme ilmoittautunutta). 12

14 Kunkin kurssin Kohderyhmä-kohdassa mainitaan onko kurssi avoinna myös muiden taidekorkeakoulujen tai yliopistojen jatko-opiskelijoille tai muulle kohderyhmälle. Opetussuunnitelmaan sisältyy lisäksi erilaisia tutkimustilaisuuksia, kuten Taiteellisen tutkimuksen kollokvio, CARPA, ja yhteiset tutkimuspäivät perusopetuslaitosten ja eri taideyliopistojen kanssa.! CARPA! Osa vaadituista opinnoista on mahdollista suorittaa TeaKin ulkopuolella, esimerkiksi toisissa taideyliopistoissa tai ulkomailla. Näistä suorituksista on aina sovittava vastuuprofessorin kanssa. Tarvittaessa opiskelijan on mahdollista tehdä JOO-sopimus joustavasta opinto-oikeudesta, joka oikeuttaa ennalta sovittuun määrään opintoja toisessa yliopistossa. Mikäli opinnot edellyttävät muualta saatavaa opetusta, ohjaajan ja vastuuprofessorin lisäksi tutkimuskoordinaattori voi auttaa käytännön järjestelyissä.! JOOPAS, JOO-OPINTOPORTAALI! Tutkivien opiskelijoiden tarpeet ovat moninaiset ja Tutken opetusohjelma pyrkii kunakin vuonna vastaamaan esiin tulleisiin ajankohtaisiin tarpeisiin. Vaikka opinto-ohjelmaa ei ole tarkoitus noudattaa määrätyssä järjestyksessä, tietyt opinnot on paras suorittaa opintojen alkuvaiheessa. Opintojen suunnitteluun saa opastusta sekä Taiteellisen tutkijan perusvalmiudet -kursseilla että vuosittaisissa HOPS-neuvottelussa. Tutken opetusohjelma ei kiinnity mihinkään tiettyyn oppisuuntaan tai metodiin vaan suosii laajasti erilaisia menetelmällisiä opintoja taiteilija-tutkijan tueksi. Suhteessa kaikkiin sisältöihin haetaan taiteilijan, pedagogin ja taiteellisen tutkimuksen näkökulmaa. Erityistä huomiota kiinnitetään tutkijan perusvalmiuksien hankkimiseen. Vuorovaikutusta ohjaajien, tutkijoiden, toisten yliopistojen sekä Tutken opiskelijoiden kesken edistetään kaikin tavoin. Tutke kannustaa jatko-opiskelijoita tekemään aloitteita sekä Tutken opetuksen suhteen että perusopetukseen. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) HOPS on välttämätön työkalu jatkotutkintoon kuuluvien opintojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Se auttaa opiskelijaa kehittämään itseään ja opintopolkuaan, pohtimaan tavoitteitaan ja suuntautumistaan opintojen aikana. Elektroninen HOPS-järjestelmä on entistä joustavampi. Sen avulla opiskelija voi kutsua ohjaajansa ja vastuuprofessorinsa tutustumaan valintoihinsa jo ennen varsinaista HOPS-tapaamista ja seurata opintojen edistymistä ja opintosuoritusten kertymistä. Opiskelija laatii itse HOPSinsa, mutta HOPSin lopulliset sisällöt sovitaan aina keskusteluissa oman taiteellisen tutkimuksen vastuuprofessorin, oman koulutusohjelman professorin ja mahdollisuuksien mukaan ohjaajan kanssa. HOPS selkeyttää henkilökohtaisen opiskelun lähtökohdat ja päämäärät sekä tekee opintopolun läpinäkyväksi. Tutkimuskoordinaattori Annika Fredriksson varalla lehtori Hanna Järvinen opastaa tarvittaessa elektronisen HOPS-järjestelmän käyttöön ottamisessa ja HOPSin päivittämisessä. HOPSia laadittaessa otetaan aina huomioon jatko-opiskelijan yksilöllinen tilanne ja sen muutokset. Esimerkiksi väitöstutkimusta päätoimisella rahoituksella tekevän tilanne eroaa olennaisesti oman työn ohella työskentelevän tilanteesta, jolloin HOPSitkin ovat erinäköisiä. Opintosuunnitelman äärellä voi keskustella siitä, mitä kaikkea tutkimuksen tekemiseen liittyy, pohtia eri vaiheiden ajoituksia ja väitöstutkimuksen merkitystä uran suuntautumiselle. Opintosuunnitelmaa täydennetään ja muutetaan tarpeen mukaan. 13

15 ! E-HOPS! => valitse vasemmasta valikosta HOPS Opinnot tulee olla suoritettuna siinä vaiheessa, kun väitöstutkimus valmistuu. Väittelyluvan myöntäminen edellyttää suoritettuja opintoja. Opiskelija voi koska tahansa tarkistaa kirjautuneet opintosuorituksensa elektronisesta HOPS-järjestelmästä. Suoritetut opinnot kannattaa kuitenkin myös kirjata itselleen muistiin, jotta voi tarkistaa, että ne rekisteröityvät oikein. Opintojen kirjautuminen vie yleensä vähintään kaksi viikkoa. Aktiiviselle opiskelijalle 60 opintopisteen suorittaminen usean vuoden aikana ei tuota vaikeuksia! Opintojen vanheneminen alkaen opintosuoritukset vanhenevat kymmenen vuotta niiden suorittamispäivämäärästä. Vanhentuneiden opintosuoritusten sisällyttäminen tutkintoon edellyttää kyseisten opintosuoritusten täydentämistä tai uusimista. Tällaisessa tilanteessa tulee ottaa yhteyttä vastuuprofessoriin.! TUTKINTOSÄÄNTÖ! 5. JATKO-OPINTOJEN OHJAUS JA VÄITÖSTUTKIMUKSEN OSIEN TARKASTUS Jatko-opintojen ohjaajat Jatko-opintojen alussa opiskelijalle nimetään yksi tai kaksi ohjaajaa, jotka edustavat jatkoopiskelijan tutkimusalan ja -tavan korkeinta saatavilla olevaa asiantuntemusta. Koska ohjaajista keskustellaan Tutken opettajakokouksessa, on tärkeää, että opiskelija keskustelee asiasta vastuuprofessorin ja koulutusohjelman professorin kanssa ja tekee itse aktiivisesti ehdotuksia mahdollisiksi ohjaajiksi. Jatko-opintojen ohjaajista ainakin toinen valitaan TeaKin opettajakunnasta. Toinen ohjaaja voi olla joko TeaKista tai ulkopuolinen henkilö, joka täyttää asiantuntijuuden kriteerit. Vähintään toisen ohjaajan on oltava väitellyt tutkija. Opettajakokouksen keskustelun perusteella vastuuprofessori ottaa yhteyttä ohjaajaehdokkaisiin. Mikäli he suostuvat, tutkimuskoordinaattori kirjoittaa muistion, jonka perusteella Tutken johtaja nimittää ohjaajat. Tämän jälkeen ohjaajat ja opiskelija solmivat keskenään ohjaussopimuksen, jossa määritellään jatko-opiskelijan ja ohjaajan välinen suhde, velvollisuudet ja oikeudet.! JATKO-OPISKELIJAN OHJAUSSOPIMUS! Ohjaajien tehtävänä on ohjata, tukea ja edistää tutkimuksen toteutumista parhaalla mahdollisella tavalla. Ohjaus perustuu molemminpuoliseen luottamukseen ja hyvään vuorovaikutussuhteeseen. Jos ohjaaja tai ohjattava katsoo, ettei ohjaussopimusta noudateta, hän voi pyytää sen muuttamista tai purkamista. Tutkimuskoordinaattori toimii välittäjänä ko. tilanteissa. Koska jatkotutkintoon johtava prosessi on monivaiheinen, yhteyden tarve ohjaajiin työn kestäessä vaihtelee ja ohjaaja voi myös vaihtua tutkimuksen aikana. Opiskelijan tehtävänä on pitää aktiivisesti yhteyttä ohjaajiin ja tiedottaa näitä tutkimuksen etenemisestä. Tutkimussuunnitelman päivittäminen ja tutkimuksen osien esitarkastaminen vaativat opiskelijalta erityistä aloitteellisuutta. Ohjaus voi alkuvaiheessa olla opastusta tutkimisen teoriaan, menetelmiin, käytäntöihin ja tutkimussuunnitelman kehittämiseen. Jatkotutkinnon ohjausprosessi sisältää myös jaksoja, jolloin kontaktiohjauksen tarve on vähäinen. 14

16 Ohjaussuhde tiivistyy, kun väitöstutkimus on jo rakentunut pitkälle ja viimeistelyvaihe alkaa. Ohjaajien tehtävänä on tukea jatko-opiskelijaa työn saattamisessa sisällöllisesti ja muodollisesti tarkastettavaan kuntoon. Ohjaajat suorittavat työn alustavan tarkastuksen ja antavat luvan esitarkastusprosessin käynnistämiselle. Tutken johtaja päättää esitarkastusluvan myöntämisestä, ja päätös tuodaan tiedoksi tutkimusneuvostolle. Väitöstutkimuksen taiteellisten tai käytännöllisten osien esitarkastaminen Jatko-opiskelijan on keskusteltava ohjaajien ja vastuuprofessorien kanssa esitarkastajien nimeämisestä työlle hyvissä ajoin (so. ainakin neljä kuukautta) ennen kuin tutkinnon ensimmäinen taiteellinen tai käytännöllinen osa on valmistumassa. Esitarkastajat toimivat sekä taiteellisten/käytännöllisten osien että kirjallisen osan esitarkastajina ja usein myös vastaväittäjinä. Esitarkastajien valinnan kriteereinä on muodollinen pätevyys ja asiantuntevuus. Vähintään toisen esitarkastajan on oltava tohtorin tutkinnon suorittanut ja toisen alan riittävää tunnustusta nauttiva taiteilija tai pedagogi. Opiskelijan toiveiden lisäksi valintaan vaikuttavat käytännön seikat ja mahdolliset jääviystekijät. Opiskelijan kannattaa tuoda omia ehdotuksiaan esitarkastajista tutkimuskoordinaattorille, sillä ehdotuksista keskustellaan ensin Tutken opettajakokouksessa. Esitarkastajien nimeäminen vie aikaa, koska tutkimusneuvosto nimeää heidät ohjaajien ja vastuuprofessorin lausuntojen perusteella. Tutken johtaja päättää taiteellisen tai käytännöllisen osan esitarkastusluvan myöntämisestä työn ohjaajien ja vastuuprofessorin lausuntojen perusteella. Työlle pitää olla myönnetty esitarkastuslupa hyvissä ajoin (neljä viikkoa) ennen esittämisajankohtaa. Tutkinnon taiteelliseksi osaksi voidaan hyväksyä myös useiden henkilöiden yhteisiä töitä, jos jatkoopiskelijalla itsellään on niissä itsenäinen osuus. Esitarkastajien tehtävänä on tutustua työn kaikkiin osiin ja antaa niistä arvionsa. Jatko-opiskelijan tulee tiedottaa tutkimuskoordinaattoria, vastuuprofessoria ja esitarkastajia tarkastettavien osien esittämisajankohdasta ja paikasta vähintään kolme kuukautta ennen kunkin osan toteutusta. Mukaan on liitettävä selvitys siitä, miten kyseinen osa liittyy tutkimussuunnitelmaan. Tässä ns. "linkkipaperissa" kuvataan taiteellis-käytännöllisen osan roolia tutkimuksen kokonaisuudessa. Esityksen yhteydessä on syytä tiedottaa myös muuta yleisöä esitettävän tutkimuksellisista tavoitteista. Tutke kustantaa esitarkastajien matkakulut. On suotavaa, että molemmat esitarkastajat näkevät saman esityksen. Esitarkastajat voivat halutessaan kuulla tekijää, joten jatko-opiskelijan on hyvä valmistautua myös keskustelemaan työstään. Esitarkastajat jättävät tarkastettavasta työstä kirjalliset lausunnot tutkimuskoordinaattorille kuukauden kuluessa esityksestä. Esitarkastuslausunnot käsitellään tutkimusneuvostossa, joka päättää taiteellisen tai käytännöllisen osan hyväksymisestä osaksi väitöstutkimusta. Jatko-opiskelijalla on oikeus nähdä lausunnot heti, kun molemmat lausunnot ovat saapuneet. Esitarkastajilla on halutessaan oikeus esittää kirjallisesti perustellen jonkin osan hylkäämistä. Tässä tapauksessa opiskelijalla on oikeus esittää hylkäämisestä vastineensa ennen tutkimusneuvoston kokousta, jossa asia käsitellään. Tutkimusneuvosto voi antaa luvan kyseisen osan uusimiseen tai päättää tarkastusprosessin tai jatkotutkinnon keskeyttämisestä. Tällainen tilanne on harvinainen ja eitoivottava. Toimivien ohjaussuhteiden ja hyvän tiedonkulun avulla tällaiset äärimmäiset tilanteet voidaan yleensä välttää. Esitarkastettavasta osasta saatavat opintopisteet riippuvat suunniteltujen esitarkastettavien osien määrästä. Mikäli esitarkastettavia osia on vain yksi, opiskelija saa siitä 100 opintopistettä. Mikäli osoita on useampia, pisteet jaetaan tasan esitarkastettavien osien kesken. Opintopisteet kirjataan Tutkimusneuvoston hyväksyttyä esitarkastajien lausunnot.! OHJE ESITARKASTUKSESTA 15

17 ! Väitöstutkimuksen kirjallisen osan tai osien esitarkastaminen Esitarkastajat tarkastavat myös tutkimuksen kirjallisen osan tai osat. Kirjallisen osan esitarkastus tulee ajankohtaiseksi yleensä sen jälkeen, kun kaikki taiteelliset tai käytännölliset osat on tarkastettu. Tutken johtaja myöntää kirjalliselle työlle esitarkastusluvan tutkimuksen ohjaajien ja vastuuprofessorin kirjallisten lausuntojen perusteella. Jatko-opiskelijan vastuulla on pyytää ohjaajia ja vastuuprofessoria toimittamaan kirjallinen puoltonsa sähköpostitse tutkimuskoordinaattorille. Väitöstutkimuksen kirjallisessa osassa on osoitettava kykyä teoreettiseen argumentointiin, syvällistä perehtyneisyyttä tutkimuksen aihealueeseen sekä siitä nousevien kysymysten artikulointiin ja kommunikointiin. Kirjallinen osa voi perustua myös sarjaan samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä julkaisuja. Näihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijällä on niissä itsenäinen osuus. Esitarkastajilla on kaksi kuukautta aikaa tutustua työn kirjalliseen osaan ja antaa siitä lausuntonsa. Jatko-opiskelijalla on oikeus saada lausunnot välittömästi tietoonsa molempien saavuttua, ja halutessaan hän voi esittää niihin vastineensa ennen tutkimusneuvoston kokousta. Esitarkastajien lausunnot ja mahdollinen opiskelijan vastine käsitellään tutkimusneuvoston kokouksessa samalla kuin päätetään väittelyluvan myöntämisestä. Kun kirjallinen työ on luovutettu esitarkastukseen, sitä ei voi enää muuttaa ennen kuin esitarkastuslausunnot ovat valmistuneet. Esitarkastuksen jälkeen työhön tulee tehdä tarkastajien ehdottamat olennaiset korjaukset. Ohjaaja voi auttaa arvioimaan muutosten merkityksellisyyttä. Esitarkastajan ensisijainen tehtävä on arvioida, onko käsikirjoitus hyväksyttävissä väitöstutkimuksen kirjalliseksi osaksi sellaisenaan tai esitarkastajan osoittamin korjauksin. Mikäli esitarkastajat eivät hyväksy käsikirjoitusta tai vaativat siihen suuria muutoksia, tutkimusneuvosto voi edellyttää esitarkastajien ja tutkimusneuvoston toiveiden mukaista työn uudelleen kirjoittamista. Tällöin tutkimusneuvosto nimeää henkilön, joka valvoo, että vaaditut muutokset tai korjaukset toteutetaan. Samalla tutkimusneuvosto määrittää edellyttävätkö muutokset esitarkastuksen uusimista vai riittäkö valvojaksi nimetyn henkilön vahvistus korjausten toteuttamisesta. Mikäli esitarkastus uusitaan, tutkimusneuvosto nimeää työlle samat tai uudet esitarkastajat. Esitarkastettavan kirjallisen osan tulee sisältää kaikki tarpeellinen, kuten tiivistelmät suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi; sisällysluettelo; ja kaikki audiovisuaalinen materiaali, joka kuuluu väitöstutkimukseen. Jatko-opiskelijan kannattaa varmistaa, että hän on suorittanut kaikki vaadittavat opinnot jättäessään kirjallisen työnsä esitarkastukseen. Työ jätetään tutkimuskoordinaattorille kolmena kappaleena. Samassa yhteydessä mukaan liitetään myös kopiot taiteellisten tai käytännöllisten osien taltioinneista. Alkuperäiset taltioinnit kannattaa aina säilyttää itsellä. Tutkessa on myös mahdollista tehdä tutkimuksen kirjallinen osa verkkomuotoisena. Verkkomuotoisen väitöstutkimuksen ohjeistus laaditaan piakkoin valmistuvien pilottihankkeiden tuottaman tiedon perusteella. Samoin on mahdollista tehdä useasta kirjallisesta osasta koostuva artikkeliväitöstutkimus, josta on myös tarkempi ohjeistus valmisteilla. Kaikkien kirjallisten osien opintopisteet (80 op) myönnetään vasta lopullisen työn hyväksyttyjen esitarkastuslausuntojen jälkeen. Mikäli tutkimuksen kirjallinen osa on kirjoitettu muulla kuin omalla äidinkielellä, jatko-opiskelijan tulee huolehtia osan kielentarkastuksesta kieltä äidinkielenään puhuvalla henkilöllä. Monet pyytävät kielenhuollon ammattilaista oikolukemaan tai tarkastamaan myös äidinkielellään kirjoittamansa tekstin. Muodollisten vaatimusten täyttämisessä auttaa Tutken oma viittausopas.! VIITTAUSOPAS! 16

18 Mikäli esitarkastajien lausunnoissa puolletaan lupaa tutkimuksen valmiiksi saattamiseen ja julkiseen tarkastamiseen, jatko-opiskelija sopii tutkimuskoordinaattorin kanssa työn ulkoasun viimeistelystä ja julkaisemisesta. Väitöstutkimuksen kaikki osat viimeistellään julkaisukuntoon tutkimuskoordinaattorin kanssa käydyn keskustelun jälkeen. Tutkimuksen ohjaajien työ jatkuu väittelyyn asti. Ohjaajiin kannattaa olla yhteydessä, sillä he voivat antaa arvokasta tietoa valmistautuessa väitöstilaisuuteen. Heidän kokemuksensa monissa prosessin viimeistelyyn liittyvissä kysymyksissä voi olla hyödyksi. Esimerkiksi esitarkastuslausunnot ja niihin sisältyvät näkemykset ja ehdotukset on hyvä käydä ohjaajan kanssa keskustellen läpi. Ohjaajat voivat myös antaa arvokkaita neuvoja itse väitöstilaisuuden kulusta.! OHJE ESITARKASTUKSESTA! n_kirjallisen_osan_esitarkastaminen/sivut/default.aspx Valmistautuminen väitökseen Esitarkastusprosessin jälkeen tutkimusneuvosto määrää opettajakokouksen keskustelun pohjalta työlle yhden tai kaksi vastaväittäjää eli opponenttia, myöntää väittelyluvan ja määrää väitöstilaisuuden valvojan eli kustoksen. Vastaväittäjistä toinen tai molemmat voivat olla työn esitarkastajia. Ainakin toisen vastaväittäjistä on oltava väitellyt tohtori. Tutkimuskoordinaattori sopii väitöspäivän vastaväittäjien kanssa keskusteltuaan sekä väittelijän että kustoksen kanssa. Vastaväittäjillä on kaksi kuukautta aikaa perehtyä tutkimukseen. Vastaväittäjät toimittavat ennen väitöstilaisuutta listan mahdollisesti huomaamistaan asia- ja muotovirheistä väittelijälle, jotta niitä ei tarvitse käydä läpi itse väitöstilaisuudessa. Vastaväittäjän tutustuessa väitöstutkimukseen väittelijän tulee valmistautua väitökseen ja tutkimuksen julkaisuun. Hänen tulee keskustella hyvissä ajoin tutkimuskoordinaattorin kanssa vastuunjaosta, käytännön kustannuksista ja väitöstilaisuuden edellyttämistä järjestelyistä - mitä Teatterikorkeakoulu järjestää ja kustantaa. Väittelijän tulee selvittää tutkimuskoordinaattorin kanssa kaikki julkaisemista ja tiedottamista koskevat kuluerät ja vastuut, jotta vältyttäisiin ikäviltä yllätyksiltä puolin ja toisin. Esimerkiksi jos teos ilmestyy painetussa muodossa, kuinka moneen tekijänkappaleeseen väittelijä on oikeutettu? Kuka maksaa kutsujen ja tekijänkappaleiden postituskulut? Millaisessa tilassa väitöstilaisuus tapahtuu? Lisäksi väittelijän tulee sopia tapaaminen tutkimuskoordinaattorin ja viestintäpalveluiden kanssa, jossa käydään läpi muistio väitöstilaisuuteen valmistautumisesta. Tapaamisessa sovitaan myös väitöstutkimuksen takakansitekstistä ja muista väitöstilaisuuden viestintään liittyvistä teksteistä. Väittelijän tulee kirjoittaa väitöstilaisuutta varten lektio (lat. lectio praecursoria, valmistava luento), väittelijän puheenvuoro väitöstilaisuuden alussa. Puheenvuoro luo perustan sille, miten väittelijä puolustaa tarkastettavana olevaa työtään. Se avaa vastaväittäjien ja väittelijän välisen keskustelun ja liittyy tähdellisesti tutkimuksen tarkastamiseen. Lektiossa tulee esitellä tutkimuksen keskeiset kysymykset sekä johtopäätökset ja sen, miten tutkimuksen eri osat kiinnittyvät toisiinsa. Lektio on tärkeä mahdollisuus täydentää ja jatkaa tutkimuksessa syntyneitä tulkintoja ja niiden perusteluja. Puheenvuoro voi olla informatiivinen mutta myös pedagogisesti, yhteiskunnallisesti tai taidepoliittisesti kantaaottava näkemys siitä, miksi juuri tämä tutkimus on kannattanut tehdä ja millaisia vaikutuksia tutkimuksella toivotaan olevan. Puheenvuoron kesto saa olla enintään 20 minuuttia. Jos lektion yhteydessä esitellään taiteellinen tai käytännöllinen osa, kokonaiskesto voi olla korkeintaan 30 minuuttia. Hyvän lektion näkökulma on tarkasti valittu ja aihe rajattu siten, että yleisö saa käsityksen tutkimusasetelmasta ja tutkimuksen johtopäätöksistä. Hyvä lektio on myös yleistajuinen ei pelkästään asiantuntijoille suunnattu tutkimuksen esittely. Muita mahdollisia tapoja taiteellisten tai käytännöllisten osien esittelyyn on 17

19 esimerkiksi sijoittaa esitys tai sen dokumentaatio siten, että yleisö voi tutustua siihen väitöksen yhteydessä TeaKin muissa tiloissa. Vastaväittäjien kysymyksiä voi miettiä jo ennakkoon. Niistä voi saada viitteitä myös esitarkastajien lausunnoista, varsinkin jos esitarkastaja on myös vastaväittäjä. Vastaaminen väitöstilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin ja näkökohtiin palvelee myös tutkimuksen tunnetuksi tekemistä. Väittelijän on hyvä valmistautua kertomaan ja keskustelemaan työstään tilaisuudessa niin, että myös yleisön kiinnostus herää. Väitöstilaisuuteen valmistautumista auttaa myös toisten väitöstilaisuuksien seuraaminen hyvissä ajoin ennen omaa väittelytilaisuutta. Samoin tutkimuksen esittely konferensseissa ja seminaareissa antaa käsitystä siitä, millaisia kysymyksiä työ saattaa herättää, ja miten parhaiten perustella omia näkökulmia tavalla, joka kannustaa keskusteluun. Väittelijä osallistuu myös väitöstutkimuksesta tiedottamiseen. Väittelijä kirjoittaa tutkimusta käsittelevän tiedotustekstin ja toimittaa viestinnälle tuoreen valokuvan itsestään. Väittelijän tulee myös itse huolehtia, että kaikki, jotka hän haluaa kutsua väitöstilaisuuteensa, saavat kutsun. Tässäkin Teatterikorkeakoulun tiedotus tekee yhteistyötä väittelijän kanssa. Kutsut väitöstilaisuuteen lähetetään ja tilaisuuden virallinen tiedotus käynnistyy, kun tutkimus on julkisesti tutustuttavissa. Tutkimuksen pitää olla julkisesti nähtävillä viimeistään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta. Valmiista työstä tulee toimittaa yhdet kappaleet ohjaajille ja heidät tulee myös kutsua väitöstilaisuuteen. Jos ohjaajat joutuvat matkustamaan väitöstilaisuutta varten, tutkimuskoordinaattorin kanssa voi selvittää tähän liittyvät käytännön asiat. Väitöksen jälkeisen juhlatilaisuuden, karonkan, järjestäminen ei ole pakollista, mutta akateemisen perinteen mukaan se järjestetään vastaväittäjien kunniaksi. Myös kustos ja ohjaajat kuuluvat kunniavieraisiin. Taideyliopistoilla ei ole karonkasta omaa yhtenevää ohjeistusta mielikuvituksen käyttö on sallittua. Väittelijän tulee kuitenkin itse suunnitella tilaisuus ja tehdä kaikki tarvittavat valmistelut: varata tila, järjestää tarjoilu, lähettää kutsut. Karonkka voi olla pienimuotoinen illallinen tai suuri juhla ystävien kesken sen mukaan, miten väitöstutkimuksen valmistumista haluaa juhlistaa ja keitä haluaa erityisesti muistaa ja kiittää tutkimusmatkalla saamasta tuesta. Yleistä on myös järjestää ensin pienimuotoinen tilaisuus vastaväittäjille, kustokselle ja ohjaajille, ja sitten suurempi illanvietto muille tärkeille ihmisille. Väitöksen yhteydessä esiteltävät taiteelliset tai käytännölliset työt aiheuttavat omat tuotannolliset järjestelynsä. Niihin liittyvät järjestelyt tulee hoitaa ajoissa, ja selvittää esimerkiksi kustannuksista sopiminen. On hyvä olla realisti myös oman jaksamisensa suhteen: väitöspäivänä ja sen läheisyydessä voimavarat ovat koetteella. Yleensä väitöstilaisuus järjestetään Teatterikorkeakoulun isossa auditoriossa ja sen välittömässä läheisyydessä (esitykset, kahvitilaisuus) arkipäivänä puolenpäivän aikaan. Tilan saatavuus kannattaa varmistaa ajoissa.! VÄITÖSTILAISUUS! _vaitokseen/sivut/default.aspx Väitöstutkimuksen hyväksyminen Väitöksen jälkeen vastaväittäjillä on kuukausi aikaa kirjoittaa tutkimuksesta loppulausuntonsa, joissa he ottavat huomioon väitöstilaisuudessa ilmenneet asiat ja arvioivat väitöstutkimuksen. Vastaväittäjät voivat antaa lausuntonsa myös yhdessä. Väittelijällä on halutessaan oikeus esittää lausunnoista kirjallinen vastine. 18

20 Tutkimusneuvosto päättää väitöstutkimuksen hyväksymisestä. Tutkimusneuvostolle tuodaan myös tiedoksi kustoksen lausunto väitöstilaisuuden kulusta. Väittelijä on vielä virallisesti jatko-opiskelija (väit.), kunnes tutkimusneuvosto hyväksyy tutkimuksen, opiskeluoikeus päättyy ja rehtori myöntää tutkintotodistuksen. Myös väitöstutkimuksen hylkääminen vasta väittelyvaiheessa on periaatteessa mahdollista. Yhteisillä valmisteluilla ja ohjauksella pyrimme siihen, ettei tällaista pääse tapahtumaan. Kun tutkimusneuvosto on hyväksynyt väitöstutkimuksen, jatko-opiskelija täyttää tutkintotodistuksen tilauslomakkeen, johon liitetään opintorekisteriote.! TUTKINTOTODISTUKSEN TILAUSLOMAKE! Tutkintotodistuksen tilauslomake toimitetaan opintoneuvoja Hannele Ylöselle opinto- ja tutkimuspalveluihin. Kaikkien TeaKista valmistuvien opiskelijoiden yhteinen juhla, publiikki, on kaksi kertaa vuodessa, touko- ja joulukuussa. Myös valmistuneet tohtorit ovat lämpimästi tervetulleita!! ALUMNIT! 6. JATKO-OPINTOJEN RAHOITUS JA MUUT RESURSSIT Jatko-opinnot etenevät parhaiten, jos niihin voi ainakin kausittain paneutua kokopäiväisesti. Jotkut omistautuvat tutkimustyölle ja opinnoille täyspäiväisesti useamman vuoden ajan, toiset tasapainottelevat työ- ja perhe-elämän sekä jatko-opintojen välillä. Valinnat ovat usein henkilökohtaisia ja opiskeluedellytysten sanelemia. Myös HOPS ja tavoiteaikataulu vaikuttavat siihen, miten opinnot voivat järjestyä mielekkäästi. Täysipäiväisenä opiskeluna jatko-tutkinnon kesto on noin neljä vuotta. Opintojen toteuttamiseksi tarvitaan rahoitusta sekä työtiloja ja -välineitä. Seuraavassa kuvataan eri vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia opintojen rahoittamiseksi sekä Teatterikorkeakoulun tarjoamaa tukea. Opintotuki, aikuiskoulutustuki, tutkijakoulutettavat Kansaneläkelaitos myöntää korkeakouluopintoihin tukea. Kelan myöntämästä opintotuesta saa tietoa osoitteesta:! Yhteensä vähintään kahdeksan vuotta työelämässä ollut voi olla oikeutettu myös aikuiskoulutustukeen.! Teatterikorkeakoulu tukee päätoimista ja tavoitteellista jatko-opiskelua palkkaamalla neljä tutkijakoulutettavaa enintään neljän vuoden määräajaksi. Tutkijakoulutettava on määräaikaisessa, kokoaikaisessa työsuhteessa Teatterikorkeakouluun. Tutkijakoulutettavat ovat siis TeaKin henkilökuntaa, ja heillä on vastaavat velvollisuudet ja edut. Heidän työsuunnitelmaansa, joka on 1600 tuntia vuodessa, sisältyy 5 % (80t/vuosi) työaikaa Tutkelle.! HENKILÖKUNNAN OPAS! ult.aspx 19