V V O : n a s i a k a s l e h t i 3 / kodin työpiste toimivaksi sauvajumppaa senioreille. Onko talosi energiapihi?

Transkriptio

1 V V O : n a s i a k a s l e h t i 3 / kodin työpiste toimivaksi sauvajumppaa senioreille Onko talosi energiapihi?

2 pääovi sisältö s y y s k u u ISSN Hyvät naapurit, tyytyväiset asukkaat VVO:n vuoden 2007 asukastyytyväisyystutkimus valmistui kesällä. Asukkaiden kokonaistyytyväisyys kasvoi kolmannen kerran peräkkäin. Kokonaistyytyväisyyden keskiarvo on nyt 8,2 - tuloksella ei vielä kuitenkaan stipendiä heru, vaan eteenpäin on mentävä ja asiakkaiden tyytyväisyys ansaittava joka päivä. Tulokseen ja hyvään palautteeseen on kuitenkin syytä olla tyytyväinen. Saimme taas puhtia uusiin kehitysideoihin. Asukastyytyväisyystutkimuksen mukaan asukkaat olivat tyytyväisimpiä asuinalueeseensa sekä VVO:n palveluihin. Tyytyväisyys isännöintipalveluihin kasvoi suhteessa eniten. Kokonaisuudessaan voimme olla iloisia siitä, että panostuksemme asiakas- ja asumispalveluihin ovat menneet oikeaan suuntaan. Kehittämistä löytyy toki aina. Asukkaat toivovat tarpeidensa ja toiveidensa parempaa huomioimista, lisäpanostuksia muun muassa pihapiirin hoitoon, huoltoyhtiön palvelun nopeuteen ja asunnon laatuun suhteessa vuokraan. Työn sarkaa riittää joka sektorilla. Asunnon varustelutaso, huollon ripeys ja palvelun ystävällisyys eivät kuitenkaan pelkästään riitä parantamaan tyytyväisyyttä asumiseen. Yhteisöllisyydellä ja hyvällä naapuruudella on suuri merkitys asukkaiden elämänlaatuun ja viihtymiseen. Kun rappukäytävässä naapurin Reima kysyy kuulumiset, hississä törmää Emmiin, joka koulupäivän jälkeen ulkoiluttaa vitoskerroksen Zigoa ja illaksi on sovittu tiukka matsi kellarin pingiskerhoon, voi tuntea olevansa kotitalossa. Julkaisija/kustantaja VVO-yhtymä Oyj, Mannerheimintie 168/PL Helsinki puhelin faksi , Päätoimittaja Marketta Vehkametsä p marketta.vehkametsa@vvo.fi toimituspäällikkö Pia Kuorikoski p pia.kuorikoski@vvo.fi toimitussihteeri Sari Sivonen p sari.sivonen@vvo.fi Ulkoasu Minna Ruusinen / Miks ei! Oy Ilmoitusaineistot minna.ruusinen@pp.inet.fi Painopaikka PunaMusta Oy, Joensuu Painotuote tuomas pietinen 15 Oikein ottein vetreäksi. tuomas pietinen Energiansäästö tavaksi Energiansäästökilpailu VVO:n taloissa s. 6 Mies, joka vahtii, ettei lämpö ja vesi karkaa s. 9 Ympäristöluokitus myös taloihin s. 10 Ostaisitko ekosähköä? s.13 2 Pääovi 4 Tontilla: uutisia VVO:lta 5 Takalukko: hyvä sisäilma 14 Vinkit kotijumppaan varttuneille 16 Etupiha: lähiruoka vaalii ruokakulttuuriamme 17 Tehokas työpiste 20 Avainasukassivut: 10-vuotisedulla luksusta arkeen 22 Omenasta moneksi 24 Ikkuna: syyspäivien ja iltojen riennot 26 Asukaspostia 30. vuosikerta. Asukas ilmestyy Lämmintä syksyä toivottaen Mar ketta Vehkametsä mar kkinointi- ja v iestintäjohtaja neljä kertaa vuodessa, seuraava ilmestyy Lehden painosmäärä on kpl. 11 Energiansäästövinkit arjen askareisiin. markus majaluoma heikki perón 17 Kodin työpiste muuntuu moneen käyttötarkoitukseen. Kannen kuva: Markus Majaluoma as su uk ak sa s a s u k a s

3 Teatteriretken suosiosta kertoi suuri osallistujamäärä, lähes 200 asukasta. tontilla VVO rakennuttaa Tampereen Hatanpäälle neljä kerrostaloa :n omistamassa Hatanpäänhovin korttelissa Tampe- VVO reella on aloitettu kahden kerrostalon rakennustyöt kesän aikana. Hatanpäälle nousee neljä uutta kerrostaloa, joihin tulee yhteensä lähes 200 asuntoa. Kaksi taloa on myytäviä omistusasuntoja ja kaksi VVO:n omistukseen jääviä vuokraasuntoja. Vuokrataloista toinen tehdään Valtion Asuntorahaston korkotuella ja toinen on vapaarahoitteinen vuokratalo. Vuokra-asunnot ovat monen kokoisia yksiöitä ja kaksioita: 1h+tupak. 33,5 m 2 2h+tupak. 64,5 m 2 ja lisäksi perheasuntoja 4h+k 86,5 m 2. Vuokra-asuntojen hakuaika alkaa kuusi kuukautta ennen kohteen valmistumista. Ensimmäinen vuokratalo ja omistustalo valmistuvat syksyllä Yhteistoimintaa ja viihtyisyyttä - asukastoiminnasta voi löytää oman juttunsa Tänä syksynä järjestetään kaikissa VVO:n taloissa asukaskokoukset, joissa valitaan talotoimikunnat seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Osallistumalla kokoukseen voit tutustua naapureihin ja isännöitsijään sekä saat tietoa talon yhteisistä asioista. Asukastoiminta lisää asumisviihtyisyyttä ja luo turvallisuuden tunnetta. Asukasyhteistyötä on VVO:lla tehty jo 30 vuoden ajan, mutta sen muodot ovat vaihdelleet. Toimintaa on uudistettu ja kehitetty yhdessä asukkaiden kanssa. Asukashalli- Miksi mukaan asukastoimintaan? osallistumalla voit olla kehittämässä omaa asuinympäristöä ja vaikuttaa sen turvallisuuteen ja viihtyvyyteen pihat, kerhotilat ja lähiympäristö tarjoavat toiminnan puitteet, näiden kehittämiseen voidaan vaikuttaa toiminnan kautta asukastoimintaa tuetaan; VVO varaa kaikkiin taloihin yhteistoimintaa varten määrärahan, jonka puitteissa toimintaa voi suunnitella asukkaiden toiveiden mukaiseksi yhdessä toisten samanhenkisten kanssa voi ideoida mukavia tapahtumia tai vaikka harrastekerhoja KSOY Arkkitehtuuria Alue uudistuu muutenkin: kortteliin rakennetaan uudet parkkipaikka-alueet ja erillinen pysäköintitalo. Korttelilla on suuri yhtenäinen sisäpiha-alue, joka jää asukkaiden käyttöön. VVO osti Hatanpään korttelin rakennukset Panostaja Oyj:ltä vuonna Asunnot on alun perin tehty Lokomon tehtaan työsuhdeasunnoiksi. Kortteli sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien äärellä lähellä Tampereen keskustaa, Rantaperkiössä. Pyhäjärvi siintää 200 metrin päässä ja Hatanpään Arboretum kauniine puistoalueineen on alueen asukkaiden lähivirkistysalue. Lisätietoja: Vuokra-asunnoista VVO-kotikeskus Tampere puh , tampere@vvo.fi Omistusasunnoista VVO Rakennuttaja Oy / Mikko Purola puh , mikko.purola@vvo.fi tus on ollut koko matkan ajan mukana antamassa kehitysideoita myös VVO:n asumispalveluille. Tähän asti hyvinä pidettyjä toimintatapojen kehitetään edelleen. Niiden lisäksi ideoidaan uusia asioita ja yhteistä tekemistä sekä harrastustoimintaa, joihin nykyistä useampi asukas voisi osallistua ja löytää siitä oman juttunsa. Toimintaa on moneen lähtöön. Aktiivisissa talotoimikunnissa järjestetään pihatalkoita, asukasjuhlia ja harrastepuuhaa, talon asukkaiden hengen mukaisesti. Mukava asumisympäristö ja taloyhteisö syntyy sen asukkaiden toiminnan ja asumiskulttuurin kautta. VVO:lla on mahdollisuus perinteikkään asukasyhteistyön avulla luoda puitteita viihtyisään, turvalliseen ja yhteisöllisyyttä tukevaan asumiseen. Kaikki omasta asumisesta kiinnostuneet asukkaat ovat tervetulleita mukaan! Kokouksista tiedotetaan talojen ilmoitustauluilla. Käy tutustumassa asukastoimintaan myös nettisivuilla Lisätietoja antaa: Asiakkuuspäällikkö Pekka Kivistö pekka.kivisto@vvo.fi puh VVO Seniorit teatteriretkellä Tampereella Tampereen seniorityöryhmä järjesti heinäkuun ensimmäisenä päivänä onnistuneen kesäteatteriretken. Parisataapäinen ryhmä VVO:n asukkaita nautti laadukkaasta teatterista, hyvästä matkaseurasta ja kakkukahveista aurinkoisessa säässä. Retki suuntautui viidestä eri lähtöpisteestä busseilla arvostettuun Ramppiteatteriin, jossa näytelmänä oli Tulipunainen ratsastaja. Näytelmä johdatteli yleisön aikamatkalle noin kolmensadan vuoden taakse Pälkäneelle Ison vihan aikaan. Aulis Aarnion kirjoittama ja Sina Kujansuun ohjaama esitys haastoi katsojan myös ajattelemaan, ei pelkästään nauramaan eli kyse ei ollut perinteikkäämmästä hömppäkesäteatterista. VVO on mukana Tampere-talolla järjestettävillä Seniori-messuilla. Messuilla on esillä monipuolisesti ikä-ihmisille tarkoitettuja palveluita ja harrastuksia. Liput ovelta 5, lippu oikeuttaa illan Seniorilaulaja 2007-finaaliin. Tervetuloa! Asukastyytyväisyystutkimus 2007 valmistunut - kokonaistyytyväisyys kasvoi edellisvuodesta VVO on asukastyytyväisyystutkimuksen mukaan hyvämaineinen ja turvallinen vuokranantaja. Tärkeimmäksi kehityskohteeksi asukkaat kokevat heidän tarpeidensa ja toiveidensa entistä paremman huomioimisen. Asukastyytyväisyystutkimuksessa selvitettiin asukkaiden mielipiteitä VVO:sta asumispalvelujen tarjoajana, tyytyväisyyttä isännöinti- ja huoltopalveluihin sekä asuinalueeseen, asuntoon ja naapuristoon liittyviä väitteitä. - Tutkimuksesta saamme tietoa siitä, mitkä asiat ovat tärkeitä asukkaillemme ja mihin suuntaan palvelujamme tulee kehittää. Tulokset kertovat meidän onnistuneen kohtuullisen hyvin, mutta trendin jatkuminen edellyttää jatkuvaa parantamista. Eniten kehityspanoksia kaivataan asunnon kuntoon ja varustelutasoon. Yhtenä haasteena on asiakaspalvelun tason nostaminen tähän panostamme muun muassa henkilökuntakoulutuksissa, kertoo asiakkuuspäällikkö Pekka Kivistö. Kokonaistyytyväisyys VVO:n palveluihin nousi hieman edellisvuodesta ja on nyt Retken pääkoordinaattorin VVO:n Esa Fagerlundin mukaan, osallistujat olivat oikein tyytyväisiä ja vastaavia tapahtumia toivottiin järjestettävän myös jatkossa. Kustannukset henkilöä kohti olivat kohtuulliset. Osallistujat maksoivat itse edulliseen ryhmähintaan tingityn pääsylipun ja kahvit, VVO:n asukasyhteistyömäärärahabudjettia käytettiin bussimatkojen maksamiseen. Tampereelle 2005 perustettuun seniorityöryhmän kuuluu seitsemän asukasjäsentä. Edustettuina on muun muassa viiden senioritalon asukastoiminnan puheenjohtajat. Ryhmän tavoitteena on järjestää virkistystoimintaa samanhenkisille ja samanikäisille asukkaille. Viime vuonna ryhmä kokosi muun muassa Seniori-lehden ja järjesti kaksi retkeä Emil Aaltosen museoon. kouluarvosanalla mitattuna 8,2. Eniten kasvoi tyytyväisyys isännöintipalveluihin. Myös tyytyväisyys palveluiden laatuun kehittyi myönteisesti suhteessa edellisvuoteen. Ainoastaan tyytyväisyys asunnon laatuun suhteessa vuokraan sekä tyytyväisyys pihapiirin hoitoon laskivat hieman edellisvuodesta. - Asiakastyytyväisyyskyselyt ovat tärkeä osa toiminnan kehittämistä. Arvostamme saamaamme aktiivista palautetta ja rakentavaa kritiikkiä, jonka avulla voimme suunnata kehityspanoksiamme asioihin, joita asukkaat asumisessaan arvostavat, sanoo Kivistö. VVO:n asukastyytyväisyystutkimus tehtiin maalis-huhtikuussa 2007 postilomakekyselynä. Kyselyyn vastasi 1651 VVO:n asukasta. Tutkimuksen toteutti Tampereen ylipiston kauppakorkeakoulun Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. TAKALUKKO Hyvä sisäilma 1) Miten voin parantaa sisäilmaa asunnossani? Asukkaalla on monta keinoa vaikuttaa itse sisäilman laatuun. Korvausilmaventtiilit ja muut ilmanvaihtoreitit on pidettävä auki ja puhtaina. Poistoilmaventtiilit kaipaavat säännöllistä puhdistamista toimiakseen kunnolla. Puhdistus on hyvä suorittaa 2-3 kertaa vuodessa keittiössä hieman useammin. Poistoilmaventtiilejä ei saa tukkia eikä säätöjä muuttaa omatoimisesti. Keittiössä liesikupu- ja tuuletin kaipaavat myös säännöllistä puhdistusta. Toki pölyttömyys eli vanhan kunnon viikkosiivous vaikuttaa huomattavasti huoneilmaan. 2) Mistä poistoilmaventtiilit löytyvät? Poistoilmaventtiilit sijaitsevat kylpyhuoneessa, WC:ssä, saunassa, vaatehuoneessa sekä keittiössä. Näiden huoneiden oven alla on ilmarako, jotta ilma pääsee esteettä siirtymään niihin muista huoneista. 3) Milloin kannattaa ilmoittaa huoltoyhtiöön sisäilmaongelmista? Huoltoon kannattaa ottaa yhteyttä jos ilmanvaihdossa on ongelmia, vaikka venttiilit ovat puhtaat ja auki, asunnossa on voimakas alipaine ja se haittaa ulko-oven avaamista. Huoltoon kannattaa ilmoittaa myös jos asunnossa on voimakas veto, ilmanvaihto on poikkeuksellisen äänekäs, asunnon lämpötilassa on ongelmia tai kosteiden tilojen pinnoissa värimuutoksia. Lisätietoja: Meillä kotona oppaasta, joka on ladattavissa netistä osoitteesta: 4 a s u k a s a s u k a s 5

4 energiansäästö Kutsu kilpailuun Mikä talo energiapihein? Energiansäästökilpailu VVO:n taloissa Sinä päätät käytätkö turhaan energiaa. Tule kilpailemaan lämmön, veden ja sähkön säästöstä omassa talossasi ja omassa kotitaloudessasi. Kolme parasta taloa palkitaan. Kilpailuaika viikko 41 ( ) Tarkemmat ohjeet kilpailuun tulevat viikolla 40. Lehtikuva teksti: Rauni Koivukangas Valtakunnallisella energiansäästöviikolla, viikolla 41, VVO:n taloissa järjestetään energiansäästökilpailu. T änä vuonna talot kisaavat keskenään energiapihiydestä eli siitä, mikä taloyhteisö on käyttänyt säästöviikolla vähiten lämpöä, sähköä ja vettä. Energiansäästökilpailulla VVO haluaa herätellä asukkaitaan huomaamaan, että pienilläkin päivittäisillä käyttötottumusten muutoksilla pystyy vähentämään asumisesta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Ympäristöasiantuntija Kari Mähönen kertoo, että suunnitelmallinen kiinteistönpito on tavoitteellista ja jatkuvaa pitkäjänteistä työtä, jota tehdään muun muassa ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ympäristön hyväksi. Kari Mähönen pyrkii löytämään vuosittain aina jonkin uuden näkökulman lähestyä usein vaikeanakin pidettyä teemaa. Vuosi sitten asukasaktiivit järjestivät taloissa energiansäästöön liittyviä näyttelyitä ja avoimien ovien iltapäiviä. Sitä edeltävänä vuonna Pihapuhe-ohjelma nostatti herättävyydellään tunteita taloissa ja -sivusto herätteli ilmastonmuutokseen. - Energiansäästökeskustelu saa olla ihan hauskaa ja taloyhteisöä yhdistävä tekijä. Tämän syksyn kilpailun yhtenä tavoitteena on löytää yhdessä tekemällä parhaita säästöideoita, jotka sitten voisimme viedä käytäntöön. Talojen välinen energiansäästökilpailu on uudenlainen tapa tehdä ympäristötyötä. - Kilpailu on hyvä syy muuttaa omia kulutustottumuksiaan. Jo yhden rutiinin muuttaminen vähemmän energiaa kuluttavaan on hyvä teko, sanoo Kari Mähönen. Hän korostaa, että jokainen voi vaikuttaa omilla arjen valinnoillaan siihen, kuinka paljon asuminen kuormittaa ympäristöä. - Kenenkään ei tarvitse tinkiä yhtään mukavuudestaan, kun esimerkiksi vaihtaa hehkulamput energiansäästölamppuihin tai sammuttaa 1 Lehtikuva 5vinkkiä tehokkaaseen ja helppoon energiansäästöön Vaihda energiansäästölamppuun - energiansäästölamppu kuluttaa % vähemmän energiaa valaisinta kohti. Säästö tuntuu sinun lompakossasi. 2 Ota lyhyempi suihku - jos otat kahden minuutin suihkun 10 minuutin sijaan, säästät jo viikossa leffalipun tai laadukkaan viinipullon hinnan. 3 4 Sammuta turhat valot - kaikki lamput, myös energiansäästö- tai loistelamput kannattaa aina sammuttaa. Sammuta valmiustilassa oleva laite - jos esimerkiksi julkishallinnon tietokoneet olisivat päällä vain käytettäessä, säästyisi verovaroja vuosittain lähes 10 miljoonaa euroa. 5Lisää vinkkejä/lähde: Älä anna lämpimän saunan odottaa - kaksi tuntia viikossa tyhjillään oleva sauna maksaa sinulle vuodessa noin 100 euroa. sähkölaitteet virtakytkimestä aina kun ei käytä niitä. Yksinkertaisista jokapäiväisistä asioista syntyy vuositasolla useiden kymmenien eurojen säästöt. Se tuntuu jo lompakossa. - Lämmön, sähkön ja veden hinta tulevat tuskin Suomessa laskemaan tulevina vuosina. Pitkällä aikavälillä ainoa keino hillitä kustannusten nousua on säästää kulutuksessa. Kustannusten pienenemisestä hyötyvät sekä kiinteistönomistaja että asukas. VVO:ta velvoittaa myös AESS-sopimus (asuinkiinteistöalan energiansäästösopimus), jossa yhtiö on sitoutunut edistämään energiansäästöä omistamissaan asuinkiinteistöissä, toteaa Mähönen. VVO on isona kiinteistönomistajana mukana Euroopan laajuisessa Green Labels Purchases, Vihreät hankinnat - projektissa, jonka tavoitteena on kehittää yrityksille työkaluja ympäristöystävällisten ja vähän energiaa kuluttavien laitteiden hankkimiseksi. - Yrityksenä pyrimme toimimaan ympäristövastuussa esimerkkinä, vastuuta ei sysätä ainoastaan asukkaalle. Esimerkiksi Mannerheimintien toimistossa on ollut vuosia käytössä oma ympäristöohjelma ja kiinteistösähkönä on tuulisähkö. Kaikkien VVO:n talojen kiinteistösähkönä käytetään ympäristöystävällisesti tuotettua norppasähköä. VVO:lla on lähes asuinkiinteistöä eri puolilla Suomea, selvittää Kari Mähönen. Kilpailussa tekniikka apuna Energiansäästökilpailu toteutetaan kaikissa niissä VVO:n taloissa, joissa lämmön, sähkön ja veden kulutus voidaan mitata tunneittain. Kilpailuviikon alussa talojen kulutustiedot luetaan ja niitä vertaillaan edellisvuoden sääkorjattuihin tietoihin. - Meille on iso asia, että Suomen Talokeskus pystyy erottelemaan taloittain energiansäästöviikon aikaisen kulutuksen ja erottelemaan kiinteistön kulutuksesta asukkaiden kulutuksen. Saamme kulutustiedot paikkakuntakohtaisesti, sillä lokakuussa sää saattaa vaihdella suuresti alueittain. Taloyhteisöt voivat keskittyä kehittämään uusia keinoja säästää energiaa, kun nykytekniikka on apuna vertailemassa toteutuneita kulutustietoja, kiittelee Mähönen. 6 as su uk ak sa s a s u k a s 7

5 energiansäästö Pienillä toimilla satojen eurojen energiansäästö Jos kaikki Suomen lähes 2,4 miljoonaa digiboksia olisivat jatkuvasti valmiustilassa, niiden sähkönkulutus vastaisi noin sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Se olisi noin 3,7 prosenttia kotitaloussähkön kokonaiskulutuksesta. - Energiaa voi säästää suhteellisen helposti jo sillä, että kiinnittää huomion omaan energiankäyttöön. Esimerkiksi kerrostaloasunnossa 3-4 hengen vuosittainen energialasku on noin 500 euroa. Useista pienistä summista syntyy jopa sadan euron säästö vuodessa ja välttämättä ei tarvitse tinkiä palvelutasosta, laskee Motivan energiansäästöviikon yhteyshenkilö Suvi Salmela. Motiva kampanjoi säästöviikolla järkevän energiankäytön puolesta, jolla säästetään rahaa, vaikutetaan ilmastonmuutokseen ja Suomen energiaomavaraisuuteen. Energiasäästöviikon tarkoitus on saada ihmiset kiinnittämään huomio vaikka vain muutaman päivän ajan energiankäyttöön työpaikoilla ja kotona. Salmela uskoo, että energiapihi Energiansäästöviikon teemat Maanantai on omistettu lämmölle ja lämmitykselle. Tiistaina pohditaan liikkumista ja liikennettä. Keskiviikkona keskustellaan vedestä ja vedenkäytöstä. Torstaina tuumitaan, miten hankinnoilla voi vaikuttaa energiansäästöön. Perjantaina perehdytään sähkönkulutukseen. Viikonloppuna vähennetään jätteitä ja kierrätetään. Lähde: motiva.fi toimistokulttuuri siirtyy aika helposti myös kotiin. Työpaikalta ei kehtaa lähteä lounaalle jos näyttöpääte on päällä tai huoneessa jää valot sammuttamatta. - Hyvin nopeasti rutiinit tulevat myös kotiin. Kaikkia käyttötottumuksiaan ei tarvitse muuttaa kerralla. Jokainen voi aloittaa tekemällä yhden itselle helpolta tuntuvan asian, kuten esimerkiksi huolehtia, siitä että sauna ei ole turhaan päällä tai ottamalla lyhyemmän suihkun. Myös valojen sammuttaminen on aika helposti opeteltava tapa. Salmela muistuttaa, että kodin hankinnoissa kannattaa ostohetkellä katsoa hinnan lisäksi myös energiankulutus. Esimerkiksi televisioissa se on suoraan verrannollinen kuvakoon suuruuteen. - Nyrkkisääntönä voi pitää, että mitä suurempi kuvakoko sitä suurempi sähkönkulutus, toteaa Suvi Salmela. teksti ja kuva: Tuomo Björksten Mies, joka vahtii ettei lämpö ja vesi karkaa harakoille Sulun Kiinteistöhoito Oy:n Otso Pääkkösen tehtävänä on pitää huoli siitä, että lämmityskustannukset ja vedenkulutus pysyvät vakaalla tasolla. Kun Jyväskylän Huhtasuon kerrostaloasukkaat lähtevät kevättalvella arkiaamuisin töihin, he eivät arvaakaan, mitä heidän kotonaan sillä aikaa tapahtuu. Sisälämpötila laskee pari astetta. Kyseessä ei ole sattuma eikä vikatilanne, vaan Sulun Kiinteistöhoito Oy:n Otso Pääkkösen suunnittelema hallittu toimenpide. Kun asukkaat palaavat töistä kotiin, lämpötila nousee jälleen normaaliin 21:n asteen lukemaan. Asukkaat eivät huomaa mitään, mutta energiansäästö vuosittain on merkittävä. - Ei ole mitään järkeä lämmittää sisäilmaa, kun aurinko paistaa ulkona ja ihmiset availevat ikkunoita ja parvekkeiden ovia, Pääkkönen toteaa. Hänellä onkin 30 vuoden kokemus kiinteistöjen kulutuslukujen seurannassa. Hänen valvontansa alla on myös paljon VVO:n taloja. Seuranta tapahtuu nykyisin tietokoneen äärestä, mutta ongelmatilanteissa Pääkkönen jalkautuu rivakasti taloyhtiöihin tutkimaan, missä vika piilee. - Ei maailma vielä siihen kaadu, että vaikkapa vedenkulutuksessa on iso plusmerkki, jos syy saadaan selville. Silloin voi nukkua yönsä rauhassa. Hän kertoo esimerkin talosta, jossa vedenkulutus näytti olevan tasaisen jatkuvaa jopa keskellä yötä, jolloin ihmisten pitäisi olla nukkumassa. Veden kokonaiskulutus oli noussut eivätkä tilastot osoittaneet, että vuorokaudessa olisi hetkeäkään, jolloin kulutus tippuisi lähelle nollaa. Asiaa tutkittiin ja lopulta selvisi, että yksi viallinen WC aiheutti jatkuvaa vedenkulutusta. Pian sekin saatiin korjattua ja kokonaiskulutus putosi prosenttia. Sulun Kiinteistöhoidossa hänen tehtäviinsä kuuluu asukkaiden neu- vonta ja tiedon jakaminen eteenpäin myös huoltoyhtiön sisällä. Pääkkösen viralliseen eläkeikään on kuusi vuotta eikä hän halua pimittää tietojaan. Kaikki sai alkunsa 1970-luvun loppupuolella, kun Pääkkönen tuli nuorena miehenä töihin Sulun Kiinteistöhoitoon. Silloinen isännöitsijä pyysi häntä siirtymään huoltotehtävistä seuraamaan taloyhtiöiden veden ja energian kulutusta. Pääkkönen mietti viikon ja suostui. Sillä tiellä hän on vieläkin. 30 vuoden aikana hän on osallistunut kursseille, tutkinut kirjallisuutta, imenyt tietoa sieltä ja täältä. Sulun Kiinteistönhoito Oy:ssä hän on spesialisti, joka tietää, miten asiakkaat saadaan pysymään tyytyväisinä ilman, että energiaa tuhlattaisiin. Uusi rakennustekniikka on myös tullut avuksi. Kun ennen vanhoissa taloissa lämmitykseen saattoi kulua kwh rakennuskuutiometriä kohti vuodessa, moderneissa taloissa kuluu energiaa nykyään enää kwh. Säästöä on syntynyt jo aika tavalla. Sen Pääkkönen huomasi jo ensimmäisinä vuosina, jolloin pelkkä kulutusseurannan käynnistäminen tuotti nopeassa ajassa markoissa laskien seitsemännumeroisen säästön Sulun alueella. Aiemmin huonelämpötilat olivat saattaneet olla ympäri vuoden 25 astetta, asukkaidenkin näkökulmasta täysin turhaan. Hyvä sisäilman lämpötila on noin astetta. - Ei tätä työtä voi rahan vuoksi tehdä, Pääkkönen sanoo. Yritän tehdä työni aivan kuin kyse olisi omista taloistani. a s u k a s a s u k a s

6 energiansäästö teksti: Pia Kuorikoski piirrokset: Markus Majaluoma Talot kodinkoneista tuttuihin ympäristöluokkiin A:sta E:hen VVO:n tavoitteena on luokitella kaikki omistamansa talot PromisEympäristöluokkiin vuoden 2009 loppuun mennessä. Luokitusten kautta saadaan arvokasta tietoa kiinteistöjen ekotehokkuuden ja asumisviihtyvyyden parantamiseksi. PromisE luokittelee rakennukset kodinkoneiden ympäristöluokituksista tutuilla kirjaimilla A:sta E:hen. Luokitus poikkeaa tosin kodinkoneluokituksista siinä mielessä, että A-luokka kodinkoneissa on arkea, mutta rakennuksissa A-luokka kaikissa mitattavissa ominaisuuksissa on lähinnä utopia. Vain noin kaksi prosenttia kaikista kiinteistöistä voi saavuttaa A-luokan. - Tavoitetaso uudisrakennuksissa on C-luokka ja nykyiset VVO:n omistamat kiinteistöt sijoittuvat useimmiten C- tai D-luokkaan, kertoo kehityspäällikkö Erika Salli VVO:lta. PromisE on rakennuksille ja rakennushankkeille tehty ympäristöluokitus, jolla mitataan kiinteistöjen ympäristöominaisuuksia. Luokitus kehitettiin 2000-luvun taitteessa viranomaisten ja rakennusalan toimijoiden kesken, jotta eri rakennusten ympäristöominaisuudet olisivat vertailtavissa keskenään. Peruspalveluiden kuten esimerkiksi alaasteen, kaupan ja pankin on oltava korkeintaan 400 metrin päässä, jotta päästään A-luokkaan palveluiden osalta. Ympäristöluokituksessa arvioidaan muun muassa vaikutuksia ihmisten terveyteen, luonnonvarojen käyttöä, energiankulutusta, päästöjä, jätteitä ja materiaalivalintoja. - Niin sanotun kovan datan lisäksi luokitellaan myös pehmeämpiä kiinteästi asumisviihtyvyyteen liittyviä asioita, kuten palveluiden läheisyyttä, joukkoliikenneyhteyksiä ja talon pyöräpaikkojen riittävyyttä, sanoo Salli. Suurin ympäristövaikutus energiankulutuksesta Asumisen suurin ympäristövaikutus on energiankulutus. Euroopassa rakennukset kuluttavat 40 prosenttia kaikesta käytetystä energiasta. Suomessa kasvihuonepäästöistä 30 prosenttia tulee rakennuksista. Kylmässä ja pitkätalvisessa Suomessa lämmitys on keskeinen energiankulutusta selittävä tekijä, kun taas esimerkiksi Välimeren maissa energiaa kuluu huoneistojen viilentämiseen. VVO:lla kiinteistöjen energiankulutusta seurataan kulutusseurannan ja energiakatselmusten avulla. Energiakatselmuksessa käydään läpi talotekniset ominaisuudet. - Energiankulutuksen vähentäminen on todellinen haaste. Kulutusta voi vähentää kunnossapidon kautta eli peruskorjausten yhteydessä esi- 10 a s u k a s a s u k a s 11

7 energiansäästö teksti: Leena -Kaisa Simola kuvat: Lehtikuva,Tuomas Pietinen, Rami Salle ja valmistajat D-ympäristöluokka vastaa tavallisinta taloa. Mitä PromisE-ympäristöluokitus mittaa? PromisE:n merkittävät kokonaisuudet ovat: ihmisten terveyteen vaikuttavat tekijät, kuten ilmanvaihto, sisäilmatekijät sekä materiaalipäästöt, luonnonvarojen käyttö kuten energia, vesi, materiaalit ja käyttöikä, ekologiset seuraukset kuten päästöt ilmakehään, jätteet ja liikenteen ympäristökuormat sekä ympäristöriskien hallinta. Suurimmat painoarvot luokituksen muodostumisessa ovat luonnonvarojen käytöllä sekä ekologisilla seurauksilla. Jotta joukkoliikenneyhteydet pääsevät A-luokkaan, olisi bussipysäkin oltava vain korkeintaan 50 metrin päässä talosta ja junaseisakkeen 200 metrin päässä. merkiksi lämmöneristystä ja lämmön talteenottoa parantamalla. Jo ikkunoiden vaihtamisella voidaan säästää 15 prosenttia lämpöä, kertoo Salli. - Toinen tapa, johon asukkaat itsekin voivat vaikuttaa, on käytön aikainen säästö, kuten saunavuorojen tehokas käyttö, valaistuksen järkevä säätö sekä muuten energiatehokas asuminen. Arkipäivän säästöt näkyvät pitkällä tähtäimellä myös omassa sähkölaskussa. Viranomaismääräykset ovat tiukentuneet energiatehokkuuden suhteen ja vuoteen 2009 mennessä kaikilta rakennuksilta vaaditaan energiatodistuksia. VVO on varautunut uuteen säädökseen teettämällä energiakatselmuksia. Jo yli puolessa VVO:n kohteessa on tehty energiakatselmus. Katselmusraportista löytyvät sekä keinot energiatehokkuuden parantamiseksi että energiatodistuksiin vaadittava tieto. Asukkaat ekotalkoisiin Ilmaston muutoksen tuomat haasteet ovat puhuttaneet jo pitkään; haasteet jatkuvat ja kovenevat. Asukkaat pystyvät omalla asumisellaan ja valinnoillaan osallistumaan ekotalkoisiin ja säästämään ympäristöä. Keskeisimpiä keinoja ovat jätteiden asianmukainen kierrätys sekä talousveden käytön kohtuullisuus. Asukkaat käyttävät Suomessa lämmintä vettä keskimäärin noin 200 litraa vuorokaudessa. VVO:n taloissa määrä on 150 ja 200 litran välillä. PromisEluokituksessa A-tasolle pääseminen tarkoittaisi 100 litran vuorokausikulutusta eli käytön vähentämistä noin puoleen nykyisestä. - Sadan litran kulutukseen ei varmasti koskaan päästä, mutta on hyvä pitää mielessä oman kulutuksen vaikutus ympäristölle. Vettä ei kannata jättää valumaan hampaiden pesun ajaksi ja jokapäiväisen kylvyn sijaan voi ottaa nopeita suihkuja, näin säästyy vettä ja luontoa, vinkkaa Salli. Kotitalousjätteitä syntyy asumisessa paljon. Jätelajittelun tehtävänä on tukea kestävää kehitystä ja luonnonvarojen säilymistä, mutta myös lisätä asumisviihtyvyyttä. VVO kehittää lajittelumahdollisuuksia jatkuvasti ja tällä hetkellä esimerkiksi pienmetalli- ja lasinkeräys on aloitettu Turun, Oulun ja Tuusulan alueilla. - Jos omassa talossa ei ole vielä monipuolista jätelajittelumahdollisuutta, kannattaa selvittää missä on lähin kierrätyspiste. Suurissa kaupungeissa kierrätyspisteitä on rakennettu esimerkiksi suurten markettien yhteyteen, kertoo Salli. Tietoa kiinteistöjen kehittämiseen PromisE-ympäristöluokituksen vahvuus on sen kattavuus. Ympäristöominaisuuksia mitataan niin laajasti, että luokitusten kautta VVO saa arvokasta tietoa talojensa ja niiden ympäristön kehittämiseen ei pelkästään tietoa energian- ja veden kulutuksesta. Tällä hetkellä VVO on ainoa vuokranantaja, jolla on käytössään PromisE-luokitus. - Olisi erittäin hyvä, jos muutkin suuret vuokranantajat ryhtyisivät PromisE-käyttäjiksi, näin kiinteistöjen vertailtavuus paranisi ja koko alan kehitystyöhön saataisiin lisäpotkua, sanoo Salli. Väestö ikääntyy ja kiinteistöjen esteettömyys nousee entistä tärkeämmäksi arvoksi, kun suunnitellaan tulevaisuuden asumista. Myös esteettömyyttä mitataan PromisE:n avulla. VVO:n omistamista vanhoista taloista osa soveltuu hyvin pienin muutoksi senioritaloiksi ja saavat hyvät pisteet esteettömyydestä. - Saamme PromisE-luokituksista tietoa, jonka avulla voimme kehittää taloja kustannustehokkaasti asukkaiden tarpeita vastaaviksi. Olemme suunnittelemassa ympäristöluokitustyökalua, jota voitaisiin käyttää yhdessä asukkaiden kanssa ja näin asia tuotaisiin lähemmäksi asukasta, päättää Salli. Vastuu ympäristöstä VVO on Suomen valtakunnallisesti suurin vuokranantaja, joka omistaa noin vuokra-asuntoa ja asukkaita taloissa asuu lähes Esimerkiksi vuonna 2005 VVO lämmitti kiinteistöjään 427 gigawattitunnilla ja kiinteistösähköä kului 48,8 gigawattituntia. Määrä vastaa noin 1/17 osaa Loviisan voimalan vuosituotannosta. VVO on sitoutunut haasteelliseen energiansäästötavoitteeseen, joka on määritelty vuoteen 2012 ulottuvassa valtiovallan ja toimialan kanssa solmitussa Asuinkiinteistöjen energiansäästösopimuksessa (AESS). VVO:n yhtenä keskeisenä tavoitteena vuokranantajana on luoda asukkaille mahdollisuudet ekotehokkaaseen asumiseen. Vanhojen kiinteistöjen osalta työ painottuu kiinteistön hoidon, korjausten ja käytön järkeistämiseen ja uudistuotannossa uusien ekotehokkaiden rakentamisratkaisujen kehittämiseen. A B C D E vain pari prosenttia kiinteistöistä yltää A-luokkaan B-luokan saavuttaa vain 10% uustuotanto tähän luokkaan jatkossa D-luokka vastaa tilastollisesti tyypillisintä taloa rakentamisen normitaso vastaa E-luokkaa Ostaisitko ekosähköä? Ekoenergialla säästetään luontoa Ekoenergiaa on uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö ja lämpö. Tällaisia energiamuotoja ovat aurinkoenergia, tuulienergia, puulla ja muilla biopolttoaineilla kuten biokaasulla tuotettu energia sekä tietyt kriteerit täyttävä vesivoima. Ekoenergiaa ei ole energia, joka on tuotettu fossiilisilla polttoaineilla; öljyllä, kivihiilellä tai maakaasulla, yhdyskuntajätettä polttamalla, turpeella taikka ydinvoimalla. Uusiutuvien energialähteiden kasvihuonekaasupäästöt ovat vähäiset ja niitä hyödyntävien tekniikoiden onnettomuusriskit pieniä. Norppasähkö Suomen luonnonsuojeluliiton myöntämä Norppa suosittelee ekoenergiaa -merkintä auttaa kuluttajaa valitsemaan ympäristöä vähemmän kuormittavan vaihtoehdon. Merkinnän vaatimukset koskevat voimaloiden perustamista ja käyttöä, polttoaineiden hankintaa, kuljetusta ja päästöjä sekä toiminnan muita ympäristövaikutuksia. Vaatimuksia tiukennetaan vähitellen. Ekoenergian tuotantoa valvotaan. Jos kilowattitunnit on myyty ekoenergiana, yhtiön on osoitettava, että nämä kilowattitunnit on tuotettu luvatulla tavalla. Ekoenergiamerkinnän nykyiset kriteerit (2000) ovat voimassa toistaiseksi. Lähde: ekoenergiainfo.fi VVO:n asukkaana voit valita joko yleissähkön tai ekosähkön Asukkaat voivat halutessaan ryhtyä Norppamerkityn ekoenergian käyttäjäksi. VVO:n asukkaista Norppa-sähköä käyttää tällä hetkellä vain noin yksi prosentti asukkaista. Norppasähkön käyttäjien lukumäärä on tosin viime aikoina ollut positiivisessa kasvussa. Asukkaana voit valita joko Norppa-vesisähkön tai -tuulisähkön. Vesisähkön hinta on tällä hetkellä 0,34 snt/kwh korkeampi kuin yleissähkön ja tuulisähkön 1,00 snt/kwh korkeampi kuin yleissähkön ekosähkö suhteessa halpenee, sillä Norppa-tuulisähkön lisähinta laskee. Jatkossa lisähinta on 0,5 snt/kwh. Vesisähkön lisähinta pysyy ennallaan. Ajantasaiset hinnat löytyvät internetistä osoitteesta VVO-sähkön asiakas käyttää sähköä keskimäärin 2500 kwh/vuodessa. Vuodessa lisähinta Norppa-sähköstä olisi 8,5 vesi- ja 12,5 tuulisähköstä. 12 a s u k a s a s u k a s 13

8 teksti: Leena Tanskanen kuvat: Nina Kaverinen Jumpalla kuntoon! Harvoin ovat Mikkelin VVO:n asukkaat innostuneet jumppamaan niin kuin viime talvena. Liikkuen laatua elämään -projektin tiimoilta järjestettyjen kuntotuntien suosio yllätti osallistujat ja ohjaajat. Nyt asukkaiden toiveissa on saada jumpille jatkoa. Syksyn tullen moni jää helposti sohvaperunaksi. Vartin tuolijumppa Ota tukeva tuoli, jossa ei ole käsinojia. Istu hieman tuolin etuosassa, älä nojaa. Oikaise ryhti, pidä selkä ja niska suorana, hartiat hieman takana ja leuka loivasti rintaa kohti. Ota liikkeisiin mukaan keppi, joko kävelysauva tai harjan varsi. Kepistä pidetään aina kiinni niin, että ote on harteiden mittaa leveämpi. Muista venytellä ennen jumppaa! Oikea ote kävelysauvasta tukee rannetta. oli yhdessä niin hauskaa! En olisi uskonut, ohjaaja Piia Purhonen naurahtaa. -Meillä Vanhin osallistuja täyttää tänä syksynä 90 vuotta. Hän jaksoi ja jaksoi, innosti ja oli mukana, itsekin aktiivisesti kuntoileva Raili Alatupa, 75, huomauttaa. Alatuvan mukaan viime talven yhteisponnistus oli hyvä esimerkki siitä, että ihmiset kyllä innostuvat, kun heille tarjotaan tekemistä. - Olennaista on se, ettei kenenkään ole pakko osallistua. Jokainen tekee omien voimien mukaan ja sen verran kuin itse haluaa ja tulee mukaan, jos siltä tuntuu. Liikunta ei saa olla ahdistavaa. Ennen eläkkeelle jäämistään Alatupa työskenteli leipomossa. Kun työt loppuivat, liikkumisen tarve jäi. - En ole koskaan ollut mikään istuja. Lapsena leikittiin ja taitettiin matkoja ihan eri tavalla kuin nyt. Leikkivätkö lapset edes hippaa nykyisin, Alatupa miettii. - Olen tottunut tekemään ja touhuamaan. On tärkeää, että tässä elämänvaiheessa oleville ikäihmisille tarjotaan yhteistä ja mielekästä tekemistä. Liikunta pitää mielen virkeänä. Purhonen on samaa mieltä. Ikäihmisille liikunta on tärkeää jo pelkästään toimintakyvyn kannalta. - Ikä ei ole este liikunnalle. Hyötyliikunta kannattaa ottaa osaksi arkipäivää silloin, jos on kovin kiireistä tai laiskottaa. Jo kaupassa käyminen jalan tai pyörällä on hyvää liikuntaa, samoin kotityöt ja portaiden käyttäminen hissin sijaan. Kunto antaa terveyttä. Alatupa on asunut kerrostalossa Mikkelin keskustassa yli kymmenen vuotta. - Asun toisessa kerroksessa enkä koskaan käytä hissiä, hän korostaa. Hyötyliikunnan lisäksi päiviin on hyvä varata tovi jumpalle. Purhonen ja Alatupa näyttävät neljän liikesarjan tuolijumpan, jonka avulla jokainen voi virkistäytyä syyssateiden aikaan rauhassa kotona. Liikesarjaa sopii mainiosti tehtäväksi myös esimerkiksi sauvakävelyn tai pyörälenkin päätteeksi. Kun Raili Alatupa jumppaa ja Piia Purhonen ohjaa, liikunnasta ei puutu hymyä. - Parasta liikunta on silloin, kun ketään ei pakoteta mihinkään, he tuumaavat. Soutu Ota tukeva asento ja leveä ote kepistä. Ajattele, että soudat raskasta venettä. Työnnä keppiä pitkälle eteen, pidä hetki ja vedä takaisin kohti rintaa. Pidä selkäranka suorana ja katse kepissä, leuka rintaa kohti. Liike tuntuu käsissä ja lavan lähentäjälihaksissa. Se tekee hyvää myös rintalihaksille. Toista parin minuutin ajan. Polven ojennus Kurota keppiä eteenpäin samaan tapaan kuin soutuliikkeessä. Laita jalat suoraksi ja kohota vuorotellen kumpaakin nilkkaa ylös, kohti keppiä. Toinen jalka pysyy maassa. Nostojen jälkeen vedä keppi takaisin rintaa kohti. Työnnä taas eteen ja kohota nilkkoja. Liike vaikuttaa etureisiin ja vastan lihaksiin Toista parin minuutin ajan. Marssi Liikkuen laatua Istu jalat noin 90 asteen kulmassa. Nostele polvia vuorotellen ylös kuin marssisit. Työnnä samalla keppiä eteen ja vedä kohti rintaa tai nostele ylös ja alas kasvojen edessä. Liike lämmittää lihakset ja auttaa parantamaan vartalon hallintaa eli koordinaatiokykyä. Toista parin minuutin ajan. Tämän liikkeen voit toistaa myös jumpan lopuksi, sillä se toimii hyvänä verryttelynä. Vartalonkierto Istu edelleen tuolin keskiosassa, älä nojaa. Pidä ryhti suorana. Nosta keppi niskan taakse, ota leveä ote. Kierrä ylävartaloa hitaasti vuoroin oikealle, vuoroin vasemmalle. Pysäytä liike hetkeksi, kun vaihdat suuntaa. Pidä katse aina liikkeen mukana. Liike vaikuttaa selkälihaksiin ja koordinaatiokykyyn. Toista parin minuutin ajan. Liikkuen Laatua Elämään on Etelä-Savon Liikunta ry:n ja Mikkelin Ammattikorkeakoulun yhteinen terveysliikuntahanke, jossa keskitytään terveyden ja työkyvyn ylläpitoon sekä sairauksien ennaltaehkäisyyn liikunnan keinoin. Tätä tavoitetta viedään eteenpäin verkostoitumalla erilaisten yhdistysten ja urheiluseurojen kanssa. Käytännössä yhdistyksistä tulee hankkeen yhteistyökumppaneita, yhteistyötä on tehty myös VVO:n kanssa. Projekti on osin ESR-rahoitteinen ja osin Itä-Suomen Lääninhallituksen rahoittama. Projektin toiminta-aika on a s u k a s a s u k a s 15

9 etupiha Mitä, miksi, koska, kenelle ja kuka? Etupiha on avoin mielenkiintoisille kysymyksille yksi aihe kerrallaan, ja niihin vastaa kulloinkin kyseessä olevan aihealueen asiantuntija. Lähiruoka vaalii ruokakulttuuriamme 1) Mitä on lähiruoka? Lähiruoka tuotetaan ja kulutetaan samalla talousalueella ja sen tuotannossa käytetään mahdollisimman paljon oman alueen raaka-aineita, työvoimaa ja osaamista. Lähiruoka työllistää ja pyörittää oman alueensa taloutta. Lähiruoka onkin enemmän ajattelumalli. Katsotaan, löytyykö tarvittavaa elintarviketta omasta pitäjästä taikka omasta maakunnasta, jos ei, niin ostetaan suomalaista. Jos ei löydy omasta maasta, ostetaan Euroopasta ja vasta sitten tehdään hankintaa valtamerten takaa. 2) Miten lähiruoka-termi on saanut alkunsa? Lähiruoasta alettiin puhua vuosituhannen taitteen tienoilla vastapainoksi globaaleille elintarvikemarkkinoille. Kaupan keskittyminen isoiksi jakeluketjuksi ja hankintaorganisaatioiksi synnytti vastapainoksi lähiruoka-käsitteen. Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä määritteli lähiruoan raportissaan vuonna Raportti laadittiin laajassa yhteistyössä tuottajien, kuluttaja- ja neuvontajärjestöjen, ympäristöjärjestöjen ja virkamiesten kanssa. 3) Mitä hyötyä on lähiruuasta? Miksi ostaa lähiruokaa? Lähiruoka edistää aluetaloutta, pitää maaseutua elinvoimaisena, monipuolistaa elintarvikevalikoimaa, ylläpitää kansallista ja alueellista ruokakulttuuria sekä antaa ruualle luonnetta. Lähiruoka on jäljitettävää ja sen alkuperän voi varmistaa maatilalle asti. Se on myös keino säilyttää omat pohjoiset lajikkeemme. Jos me emme niitä kasvata, ne häviävät ja sen jälkeen maailman ruokavarat ovat jälleen entistä harvempien lajikkeiden varassa. 4) Miten lähiruokaa voi hankkia? Mistä tunnistaa lähiruuan? Tällä hetkellä lähiruoka toimii parhaiten ruokapalveluissa, koulujen, hoitolaitosten ja toimipaikkojen keittiöissä. Yhä useampi kauppias on myös kiinnostunut monipuolistamaan tarjontaansa oman lähialueensa tuotteilla. Päivittäistavarakauppayhdistys on juuri julkaissut maakuntaruokaoppaan kauppiaille ja tuottajille lähiruuan saamiseksi kaupan hyllyille. Yhä useampi kuluttaja on kiinnostunut kysymään kaupastaan paikallisia erikoisuuksia. Ravintolamaailmassa eletään myös alueellisten erikoisuuksien ja herkkujen buumia. Lähiruokaa aidoimmillaan on suoraan tilalta tai maatilatoreilta ostettu ruoka. Lähiruoan tunnistaa siitä, että se myydään usein maatilan, paikkakunnan tai valmistajan nimellä. Yhtenäistä lähiruokamerkkiä ei ole. 5) Parhaillaan on käynnissä lähiruokaviikot - mitä ne pitävät sisällään? Lähiruokaviikot on sateenkaari monille eri tapahtumille, jotka liittyvät syksyiseen sadonkorjuuseen. Koulut on houkuteltu mukaan ottamaan mm. ruoan reitti pellolta pöytään käsittelyyn eri oppiaineissa viikkojen aikana. Lähiruokaviikkojen nettisivustoille on koottu eri toimijoiden materiaalia ja vinkkilistoja koulujen ja opettajien käyttöön. Neuvontajärjestöt ja menekinedistämisorganisaatiot opastavat mm. kasvisten, marjojen ja sienien käyttöön. Lähileipä-kampanja markkinoi alueellisten pienten leipomoiden tuotteita. Ja monenmoista muuta! Kysymyksiin vastasi MTK:n viestintäpäällikkö Leena Packalen. Lisätietoja: Työt kulkeutuvat kotiin yhä useammalla. Harrastukset ja opinnot vaativat nekin usein tietokoneen naputtelua. Kun neliöitä ei halua uhrata erillisille työhuoneelle, kodin työtila luodaan piilottamalla, häivyttämällä ja sulauttamalla. teksti: Riikka Vakkuri kuvat: Heikki Perón, Ikea, Marimekko Koti konttorina Tilan ei tarvitse näyttää työhuoneelta koko aikaa, vaan paperit ja muut työvälineet on hyvä voida kätkeä katseelta. Tarvittaessa tila muuntuu aivan muuhun käyttöön: ruokailuun, oleiluun, nukkumiseen. Työpistettä suunnitellessa kannattaa pohtia, miten paljon työ tai harrastus vaatii keskittymistä ja miten paljon taas haluaa samalla seurustella muiden perheenjäsenten kanssa. Rauhaa tarvitseva voi erottaa työpisteen muusta tilasta esimerkiksi pehmeästi paneeliverholla, joka myös kätkee työpisteen sotkut. Lisää säilytystilaa saa, kun ompelee verhoon taskuja pikkutavaroita varten. Jos keittiössä on tilaa, pitkä keittiönpöytä voi toimia myös työpisteenä. Keittiön senkkiä voi käyttää tarvikkeiden säilytykseen. Makuuhuoneeseen työpisteen sijoittavan kannattaa karttaa avohyllyjä pölyn välttämiseksi. Kannettavan tietokoneen voi kuljettaa minne miellyttää. Pyörillä liikuteltava pieni tietokonepöytä kulkee mukana huoneesta toiseen. Pöytää olisi hyvä pystyä säätämään, sillä näytön tulisi olla noin kymmenen senttiä silmän alapuolella. Näppärät pyörillä liikuteltavat, matalat aputasot kuljettavat tulostimet ja muut tarvittavat välineet oikeaan paikkaan. Työskentelyn jälkeen ne on helppo siirtää syrjään vaikka isomman pöydän alle. Työpisteen kalusteet voi sulauttaa muuhun sisustukseen esimerkiksi Säilytyskalusteen ei tarvitse näyttää tylsältä. Koivuvanerista valmistettu, suomalaisen Tunto Designin M3-jakkara piilottaa tavarat sisäänsä. Istuinta saa eri väreissä. Ikean Dave-tietokonepöytää voi liikutella helposti paikasta toiseen pienen koon, pyörien ja kädensijan ansiosta. Pöytä sopii kaikille perheenjäsenille, sillä sen korkeutta voi säätää. 16 a s u k a s a s u k a s 17

10 Makuuhuoneen nurkkaukseen rakennettu työpiste on teetetty mittojen mukaan. Satulamallinen tuoli on helppo siirtää pöydän alle sivuun. Pienissä tiloissa vaaditaan tehokkuutta. Ikean Sonne-säilytyskalusteessa on hyödynnetty kaikki neljä laitaa: seinustoilla on laatikoita, koukkuja ja säilytystilaa esimerkiksi lehdille ja kynätelineelle. Pienikokoisena ja pyörällisenä kalustetta voi siirrellä nopeasti. Hyvässä työasennossa hartiat ovat rennot, ja kyynärvarret tukevat joko pöytään tai tuolin käsinojiin. päällystämällä ne kankaalla yhtenäisen ilmeen mukaisesti. Työtuolin voi päällystää esimerkiksi sohvan tai sohvatyynyjen kankaalla. Mappien selkämykset voi puolestaan päällystää kauniilla tapetilla, joka toistuu seinällä tai jonka värisävyt sopivat muuhun sisustukseen. Satsaa tuoliin ja valaistukseen Olipa työtila missä tahansa, kannattaa suunnittelussa pitää mielessä hyvä ergonomia. Tuolin istuin on sopivalla korkeudella silloin, kun istujan jalat ovat tukevasti lattialla ja kädet mahtuvat reisien ja istuimen väliin. Selkänojan tulee tukea ristiselkää. Hyvässä työasennossa hartiat ovat rennot, ja kyynärvarret tukevat joko pöytään tai tuolin käsinojiin. Satulamalliset tuolit ovat käytännöllisiä pienissä tiloissa. Ne tukevat myös hyvää työasentoa. Ne voi tarvittaessa työntää vaikka pöydän alle piiloon. Työskentelyyn sopivat valaisimet, joiden varsi ja valaisinosa ovat säädettävissä. Työtason valaisussa olennaista on häikäisyn estäminen. Hyvä valaistus on epäsuora: valo heijastuu katon, seinien tai muiden pintojen kautta. Loistelamppujen valoteho on hyvä ja ne toistavat värit päivänvalon lailla. Parasta olisi, jos työpisteen voisi sijoittaa ikkunan viereen sivuttain. Jos se ei ole mahdollista, voi työpöydän lähelle kiinnittää peilin, joka heijastaa näkymiä ja valoa ulkoa. Siinä on hyvä lepuuttaa katsetta työskentelyn lomassa. Koululaisen työpiste Kouluikäinen tarvitsee oman työpisteen. Sen ei välttämättä tarvitse sijaita lapsen omassa huoneessa, kunhan tarvittava työrauha löytyy. Apulaatikostot ovat tarpeen kirjojen, vihkojen ja muiden tarvikkeiden säilytykseen. Parhaimmissa on pyörät alla, jolloin laatikoston voi vetää pöydän alta ja käyttää sitä myös aputasona. Lastenkin työpöydissä ja -tuoleissa tärkeää on säädettävyys, jolla ehkäistään huonosta asennosta syntyviä selkä- ja pääsärkyjä. Lasten huoneen kalustus syntyy usein monessa vaiheessa, eikä koko kalustusta tarvitse uusia leikki-ikäisen muuttuessa koululaiseksi. Vanhat kalusteet sulautuvat yhteen uusien kanssa maalaamalla ne sopivilla värillä. Ota lapsi mukaan suunnitteluun, jotta tilasta tulee hänelle mieluinen ja viihtyisä. Työtuoli voi olla sisustuksen väripilkku. Ikean Skruvsta-tuolissa on hauska, retrohenkinen kuosi. Lehtiöiden ja muistikirjojen kannet voi päällystää kankaalla sisustukseen sopivaksi. Kankaisia muistikirjoja saa valmiinakin, oikealla Marimekon Pirput parput -kuosinen muistikirja. 18 a s u k a s a s u k a s 19

11 Ava i n a s u k k a a n s i v u t Kaksi koiraa, avomies, auringonvalo ja kirjat ovat Hilppa Holopaisen kodin tärkeimmät asiat; ne tekevät asunnosta kodin. teksti: Kaisu Lehti kuva: Lasse Keltto 10-vuotisedulla vaikka pientä luksusta arkeen Hilppa Holopainen yllättyi iloisesti kun postilaatikosta tipahti etukirje, jossa luvattiin asuntoon pientä pintaremonttia 10-vuotisen asumisen kunniaksi. Ei kun suunnittelemaan! Hilppa Holopainen ja hänen avomiehensä eivät olleet aiemmin kuulleetkaan 10-vuotisedusta. He asuvat talossa, jonka VVO osti Tapiola-yhtiöiltä ja ovat olleet nyt VVO:n asiakkaina kaksi vuotta, tosin asuneet samassa asunnossa edun edellyttämät 10 vuotta. - Tunsimme olevamme oikein ansioituneita asukkaita, kun saatiin tällainen mahdollisuus. Joka paikassa asiakkaat ja asiakkuusohjelmat ovat kovassa huudossa, mutta vuokranantajalta tämä oli kiva yl- Viisi visaista kysymystä asumisesta: Vastaajana Hilppa Holopainen 1. Omassa kodissasi kaikkein parasta? Ihana valoisuus, isot ikkunat. 2. Mitä muuttaisit kodissasi? Uusisin kuluneet lattiat. 3. Mikä on kodin tärkein esine, josta et luopuisi? Kirjahyllyt ja kirjat. 4. Kuka sanoo sisustuspäätöksissä viimeisen sanan? Ehdottomasti minä itse. 5. Mitkä ovat lempisisustusvärisi? Musta, valkoinen ja punainen. lätys, eikä muilla vuokranantajilla taida edes olla samanlaisia etuja. Onhan se mukavaa, kun huolehditaan ja ajatellaan. - Taloon oli tehty peruskorjaus 10 vuotta sitten, mutta lattian olisimme halunneet uusia ja laitattaa laminaatit. Kun kaikkea toivomaansa ei kuitenkaan voinut toteuttaa, piti punnita vaihtoehtojen välillä. Onko astianpesukone turhaa ylellisyyttä, kun on vain kaksi ihmistä? Toisaalta sukulaisia ja ystäviä on mukava kutsua kylään ja silloin tiskiä kertyy, pohti Holopainen. Perheen valinta edun käytöstä oli lopulta helppo ja keittiöstä löytyvät nyt 10-vuotisetuna saadut turvaliesi ja astianpesukone. Hankaluuksiltakaan ei täysin selvitty, sillä konetiskari oli yllättäen kapeampi kuin varattu tila, joten vähän oudoltahan se näytti. Ongelma ratkaistiin siirtämällä astianpesukone aukon toiseen reunaan, jolloin tyhjään tilaan mahtui vielä kapea hylly. Hilppa Holopaisen perhe asuu Poutamäki seitsemässä, joka on ostettu VVO:lle vakuutusyhtiö Tapiolalta vuonna Heidän vuokrasopimuksensa on alkanut nykyisessä asunnossa vuonna 1997 Tapiolan aikana, joten 10-vuotisetu tuli ajankohtaiseksi Milloin saa 10-vuotisedun? Kun asukas on asunut samassa huoneistossa 10, 20, 30 tai 40 vuotta, VVO teettää asuntoon pintaremontin. Ennen remonttia asunto tarkastetaan ja remontoitavat asiat sovitaan asiakkaan kanssa yhteistuumin. Edun saa käyttöön tasavuosina, eikä sitä voi käyttää takautuvasti. Jos asunto ei kaipaa pintaremonttia, voi edun käyttää esimerkiksi asunnon kiinteisiin kodinkoneisiin. Etuun oikeutetuille asukkaille lähetään kotiin kirje, jossa kerrotaan tarkemmin edusta ja eri toteutusvaihtoehdoista. Myös VVO:n ostamien talojen asukkaat ovat oikeutettuja remonttietuihin, kun samassa asunnossa asuttu aika täyttää etujen edellyttämän ajan. Päivä eläintarhassa Kulta- ja hopeatason avainasukkailla oli tapahtumaetuna mahdollisuus viettää kesäpäivää eläintarhassa lauantaina Moni tarttui tilaisuuteen, sillä ilmoittautuneita oli lähes kolme tuhatta. Korkeasaaressa, Ähtärin ja Ranuan eläinpuistoissa riitti siis vilskettä ja vipinää! Mutta mitä kaikkea oikein tapahtui paikan päällä? Katso kuvat ja lue lisää netistä! Vakuudenpalautus kolmen vuoden asiakkuudesta Asukkaille, joille tulee kolmen vuoden asumisaika täyteen välisenä aikana, lähetetään lokakuun lopulla kirje, jossa pyydetään suostumusta vakuuden palautukseen. Kun suostumus on postitettu takaisin VVO:lle, vakuus palautetaan kolmen viikon kuluessa. Vakuuksia palautetaan neljä kertaa vuodessa, minkä vuoksi vakuuden palautus saattaa osua omalle kohdalle vasta muutamien kuukausien päästä siitä, kun kolmen vuoden asumisaika on tullut täyteen. Loppuvuoden vakuudenpalautusaikataulu ja tarkemmat vakuudenpalautuksen ehdot löytyvät osoitteesta Olet ansaitusti avainasukas. lu e l i s ä ä n e t i s tä Avainasukasohjelman verkkosivut löytyvät osoitteesta www. avainasukas.fi Sivuilla pääset parhaiten tutustumaan oman tason etuihisi a s u k a s a s u k a s 21

12 Vuohenjuustotäytetyt omenat tuoksuvat ja maistuvat kynttilän valossa. Omenaraaste kosteuttaa nopeat kaurateeleivät. Omenachutney sopii erityisesti liha- ja broileriruokien lisukkeena. Omenaiset kaurateeleivät 2 omenaa raastettuna 2 ½ dl kaurahiutaleita 3 dl vehnäjauhoja 3 tl leivinjauhetta ½ tl suolaa 2 dl maitoa 2 rkl öljyä tai voisulaa teksti: Piia Helasto kuvat: Tuomas Pietinen Omenat tuoksuvat taas Punaposkiset omenat tupsahtavat taas syksyn tullen keittiöihin, puutarhoihin ja kauppoihin. Kotimaiset omenat maistuvat jo sellaisenaan, mutta kannattaa ehdottomasti kokeilla myös uudenlaisia reseptejä. Kokeile rohkeasti eri omenalajikkeita! Astiat kuvausrekvisiittaa. Rapea keksikuorrute kätkee alleen pehmeän omenatäytteen. Omenavuoka 8 hapanta omenaa ½ dl fariinisokeria 1 rkl kanelia ½ dl vettä 100 g voita 1 pkt (noin g) kaurakeksejä 2 rkl sokeria 2 dl erilaisia pähkinöitä, esimerkiksi pekaanipähkinöitä Huuhtele ja viipaloi omenat. Sekoita niihin fariinisokeri ja kaneli. Lado viipaleet uunivuokaan ja kaada vesi vuoan pohjalle. Sekoita pehmeän voin joukkoon murennetut kaurakeksit, sokeri ja murskatut pähkinät. Ripottele seos omenien päälle. Kypsennä 200 asteessa noin 30 minuuttia. Tarjoa lämpimänä vaniljajäätelön kera. Omena-valkosuklaamuffinsit 12 kpl 2 kananmunaa 1 ½ dl fariini- tai ruskeaa sokeria 3 dl vehnäjauhoja 2 t leivinjauhetta 1 tl vaniljasokeria 100 g valkosuklaata 125 g voita tai margariinia 2 omenaa kuutioina Vaahdota kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Hienonna suklaa veitsellä. Siivilöi joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet sekä puolet valkosuklaasta. Lisää lopuksi sulanut rasva. Lusikoi täyte muffinsivuokiin. Lisää pinnalle kuutioidut omenat ja loput valkosuklaasta. Paista 215 asteessa noin minuuttia. Omena-inkiväärichutney 1 kg omenoita ½ dl vettä 1 dl fariinisokeria 1 dl omenaviinietikkaa noin 1 cm:n pala tuoretta inkivääriä 1 tl suolaa 1 tl mustapippuria Pese ja lohko omenat. Laita omenat kattilaan ja lisää vesi. Kiehauta. Lisää fariinisokeri, etikka ja raastettu inkivääri. Hauduta vielä 15 minuuttia miedolla lämmöllä. Purkita chutney puhtaisiin purkkeihin ja säilytä viileässä. Valkosuklaa sulaa muffinsien pintaan mukavasti. Raasta omenat. Sekoita joukkoon kuivat aineet. Sekoita nopeasti joukkoon maito ja öljy. Taputtele uunipellille leivinpaperin päälle jauhotetuin käsin 4 isoa tai 8 pientä noin 1 cm:n paksuista teeleipää. Paista 225 asteessa n min. Vuohenjuustotäytetyt omenat 4 omenaa noin 150 g vuohenjuustoa 2 dl tuoretta timjamia 2 rkl hunajaa ripaus mustapippuria Huuhtele omenat. Leikkaa ne vaakatasossa 4-5 viipaleeseen. Viipaloi myös vuohenjuusto. Ripottele omenaviipaleiden pintaan hienonnettua timjamia, hunajaa ja mustapippuria. Kasaa omenat kokoon vuorotellen vuohenjuustoviipaleiden kanssa. Levitä omenien pintaan vielä hiukan hunajaa ja hienonnettua timjamia. Kypsennä 150 asteessa noin puoli tuntia. Tarjoa lämpiminä. 22 a s u k a s a s u k a s 23

13 ikkuna koonnut: Riikka Vakkuri KERRO VINKKISI! Ikkuna-palsta avaa näkymiä harrastamiseen, yhdessä ja erikseen oloon, sisustamiseen ja asumiseen. Kerro harrastus-, sisustustai vaikkapa lahjavinkkisi, jotka haluat jakaa muillekin. Julkaisemme hyvät ideat. Lähetä vinkkisi Ikkuna-palstalle sähköpostilla osoitteeseen tai postitse VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, Mannerheimintie 168, PL 40, Helsinki. KIRJAT Suuntaa samoajille Peiton alle Trendikäs, hurmaavan värikäs tilkkutäkki lämmittää kehoa ja mieltä syysiltoina. Itse tehden täkistä tulee mieleinen, ja vanhat loppuun käytetyt vaatteet saavat uuden elämän. Pikkuneliöitä ja tilkkutyökankaita voi myös tilata verkkokaupasta Innoitusta Mitä nyt sisustuksessa? Sisustuksen trendejä katsastellaan taas Habitaressa Helsingin Messukeskuksessa Messuilla voi myös saada ammattisisustajan apua sisutuspulmiin. Ajan 40 minuuttia kestävään neuvontaan tulee varata Sisustussuunnittelijat SI Ry:n toimistosta Opastuksen hinta on 50 euroa. löytyy kirjasta Tilkkuja Upeimmat tilkkupeitot. Tilkkupeitot ilahduttavat maailmallakin. Vaaka ry kerää neulottuja tilkkupeittoja, jotka yhdistys toimittaa muun muassa apua tarvitseviin lastenkoteihin. Lisätietoa kampanjasta Nostalgian nälkään Nostalgian huumassa pääsevät fiilistelemään 60-luvulla nuoruutensa viettäneet, kun Back to sixties -festivaali herättää henkiin ajan tunnelmat musiikista elokuviin Billnäsissä Festivaalilla esiintyvät monet aikakauden suomalaiset klassikkobändit kuten Jormas, Pepe Willberg, The First ja The Strangers. Valkokankaan hohteessa voi taas nauttia vaikka Käpy selän alla -elokuvan tunnelmista. Ihanan karmivaa Mikäs sen hauskempaa syysmyrskyjen aikaan kuin käpertyä viltin alle lukemaan värisyttävän karmaisevaa kirjaa. Otavan Keskiyön kirjasto -sarja tarjoaa lukunautintoina kauhun ja pahuuden klassikkoja upeissa tummanpuhuvissa kansissa: muun muassa Draculan, Kärpästen herran ja mustan huumorin mestarin Roald Dahlin Nahka ja muita novelleja -kirjan. Ruusuvanukasta ja vasikkakääröjä Yleinen harhaluulo on, että keskiajalla käytettiin runsaasti mausteita pilaantuneen ruoan maun peittämiseen. Keskiajalla nautittiin toki hyvästä ruoasta, makujen erilaisuus johtuu muun muassa nykyisestä poikkeavasta käsityksestä siitä, mikä on terveellistä. Historioitsija Hannele Klemettilän kiehtova Keskiajan keittiössä (Atena Kustannus) ei ole vain keittokirja, vaikka sisältääkin yli kuusikymmentä alkuperäistä ruokaohjetta, vaan myös lukumatka keskiajan ruokakulttuuriin. Kurkistuksia Kotikadulle Luvassa on kutkuttavia paljastuksia, kun kotikatufanien must-kirja ilmestyy lokakuussa. Muistojeni kotikatu -kirjassa (Teos) ohjaaja, tuottaja Hannu Kahakorpi kertoo, mistä kaikki sai alkunsa vuonna 1994, miten sarjaa on tehty ja tehdään. Lukija pääsee muun muassa kurkistamaan käsikirjoittajien ideointitapaamisiin ja henkilöhahmojen taustoihin. Retkeilijöiden, metsästäjien ja kalastajien samoaminen helpottuu uuden Retkikartta.fi-palvelun avulla. Siitä löytyvät valtion maiden metsästys- ja kalastuslupaalueet sekä kansallispuistot ja retkeilyalueiden reitit, tuvat, laavut ja tulentekopaikat. Mainiota mangaa Suomessa tehdään hienoa ja omaperäistä manga-sarjakuvaa. Sen osoitti Otavan viime syksynä järjestämä mangakilpailu, johon osallistui noin neljäsataa sarjakuvaa kaikkialta Suomessa. Parhaat on valittu tänä syksynä ilmestyviin Hokuto manga 1 ja Hokuto manga 2 -albumeihin. Hardrock-festari Helsinki Halloween lupaa järjestää valtakunnan suurimmat ja näyttävimmät naamiaiset Helsingin Kaapelitehtaalla Musiikin lisäksi ohjelmassa on halloween-pukukilpailu. Koruntekijäksi Mielikuvituksellinen koru kivestä, lasista, puusta tai helmistä syntyy itse tehden. Vinkkejä koruntekoon saa esimerkiksi useiden kansalais- ja työväenopistojen korukursseilta. Julistavaa taidetta Nauruhermoa kutkuttaa Syksyn hauskimpia elokuvia on loistavan Freaks and geaks -kulttisarjan tuottaja-käsikirjoittaja Judd Apatowin ohjaama komedia Paksuna. Ensi-iltansa saava elokuva kertoo epätodennäköisen parin yhden yön suhteen seurauksista. Elokuvaa on kuvailtu teräväksi muttei ilkeäksi, suloiseksi muttei pehmoksi. one I k k u n a r u u t u n u o r t e n a l u e e l l e. Julisteilla voi edullisesti ja nopeasti uusia huoneensa ilmettä. Nuorten suomalaisten graafikoiden hienoja, sananvapauden ja ihmisoikeuksien puolesta kantaaottavia julisteita löytää Amnesty Internationalin nettikaupasta: store.amnesty.fi. 24 a s u k a s a s u k a s 25

14 Vuoden VVO-talo 2008 VVO:n asukashallitus valitsee vuosittain esimerkillisen VVO:n talon. Vuoden talon valintaan vaikuttavat asukastoiminnan aktiivisuus ja asuinympäristöstä huolehtiminen sekä yhteistyö asukkaiden, kiinteistöhoidon ja isännöitsijän kesken. Ilmoita talosi kilpailuun mennessä osoitteella VVO/Asukashallitus, PL 40, Helsinki tai Lisätietoja antaa asiakkuuspäällikkö Pekka Kivistö p Leikkikuja 2 Puistokatu 12 Vuoden 2007 VVO-taloiksi valittiin Puistokatu 12 Turusta ja Leikkikuja 2 Helsingistä. Näihin taloihin on muodostunut monia asukastoiminnan perinteitä kuten pihatalkoot, laskiaisen vietto ja kuutamokekkerit. Yhteistoiminta asukkaiden kesken on monimuotoista ja lapset on huomioitu tilaisuuksien järjestelyissä. Yhteistyö on mutkatonta isännöinnin, huoltoyhtiön ja asukkaiden kesken. Taloissa vallitsee hyvä yhteisöllisyyden ilmapiiri, mikä on ollut omiaan luomaan turvallisen ja viihtyisän asuinympäristön. Koivukadulla juhlittiin kesäkauden päättäjäisiä Riihimäen Koivukatu 5:ssä vietettiin talotoimikunnan toimesta kaikille talon asukkaille tarkoitettua loppukesän grillijuhlaa klo alkaen. Yhteensä osallistui 28 asukasta, vauvasta vaariin. Puheenjohtaja Jaakkola toivotti kaikki tervetulleeksi maljan kera, jonka jälkeen grilliin sytyttiin tuli ja juhlat pääsivät alkuun. Kun grilliherkut valmistuivat, pelattiin talon virallinen mölkkykisa. Tiukan kamppailun jälkeen osallistuneiden joukosta mölkkymestariksi kruunattiin Rainer Suvisaari, joka palkittiin suklaarasialla. Kilpailuun osallistuivat myös talon lapset, joille reippaasta osallistumisesta ja tiukasta vastustuksesta palkinnoksi jaettiin omat pienet namirasiat. Yhtäkkiä kesken juhlien yllätti kova ukkoskuuro ja vettä satoi hurjasti, mutta onneksi sateensuoja löytyi kaikille ja olihan kutsussa ilmoihin liittyen teksti: sateen sattuessa sateessa. Ukkoskuurosta huolimatta juhlat jatkuivat hyvissä tunnelmissa. Juhlamme oli onnistunut ja kaikki paikallaolijat tuntuivat nauttivan. Virallinen osuus alkoi päättyä pikkuhiljaa kello paikkeilla. Jotkut innostuivat vielä virallisen osuuden jälkeen viettämään iltaa tikanheiton merkeissä. Taimistontie 4 Helsinki Toimikunnan puolesta vpj Satu Salminen Syyspäivän tasausta vietettiin kauniissa säässä Helsingin Taimistontie 4:ssä. Tehtiin siinä yhteydessä myös talkoohommia. Siirtolavalle lastattiin yhteistilojen ja kellareiden tarpeetonta tavaraa, kerättiin roskia ympäristöstä, sekä istutettiin 300 kukkasipulia pihapolkujen reunoille. Kaikkiaan aikuisia kävi viihtymässä grilliosastolla runsaat parikymmentä ja lapsia jonkin verran enemmän. Eväät maistuivat ja juttuakin riitti. Terveiset, JP (Tilaisuudessa oli mukana korttelipihan muidenkin kiinteistöjen asukkaita.suomen Asumisoikeus Oy/Taimistontie 4b, As Oy Hgin Talinhovi (Taimistontie 4c)) teksti ja kuvat: Jouni Viitala Vantaan Ilolantie 9:n asukkaat antoivat pidetylle ja aktiiviselle vuokralaiselle Helmi Virkille ikimuistoisen 85-vuotispäivälahjan. He nimesivät talojen keskellä olevan pienen puiston Helmipuistoksi. Virkille nimilaatan paljastusjuhla tuli yllätyksenä. Hän tiesi, että asukkaat olivat suunnitelleet jotain syntymäpäivän kunniaksi, mutta arveli, että hänet vietäisiin teatteriin tai oopperaan. Totuus alkoi valjeta, kun hän näki puistossa miehen puuhailemassa laatan kanssa. - En usko, että missään muualla on vuokralaiselle laattoja kiinnitetty. Tämä on historiallista minun mielestäni. Todella liikuttavaa, että pieni ihminen huomioidaan näin, kommentoi Virkki häkeltyneenä tapahtuneesta. Helmi Virkki on asunut vuodesta 1974 VVO:lla. Ensin Koivukylässä ja vuodesta 1990 Ilolassa. Hän on aina ollut hyvin aktiivisesti mukana asukastoiminnassa. - Olen vieläkin voimieni mukaan talotoimikunnassa. Ympäristön vaaliminen ja yhteistoiminta ovat minulle tärkeitä asioita, Virkki sanoi. ASUKASPOSTIA Ilot jakoon ja ideat käyttöön! Asukaspostia palsta on tarkoitettu meidän talon tapahtumille. Kerro myös muille Asukas-lehden lukijoille talosi omista tapahtumista, ideoista ja jutuista. Pyrimme julkaisemaan jutut ja kuvat käytettävissä olevan tilan mukaan joko lehden seuraavassa numerossa tai jutun henkeen ajankohdaltaan sopivimmassa lehdessä. Seuraava Asukas-lehti ilmestyy joulukuussa. Toimita Asukaspostia -palstalle tarkoitettu aineisto viimeistään mennessä sähköpostilla osoitteella asukas@vvo.fi tai postissa VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, Mannerheimintie 168, PL 40, Helsinki. Kuvia ei palauteta. Puisto nimettiin hengettärensä mukaan Helmipuiston liukumäki on maalattu ja koristeltu lasten voimin. Asukkaiden ideoima puisto Idea lahjasta oli Markku Elomaan, joka toimii talossa luottamusmiehenä ja asukastoimikunnan puheenjohtajana. Asukastoimikunta innostui ideasta heti, samoin Kiinteistöhuolto Jauhiainen ja VVO. Elomaa järjesti vaimonsa kanssa juhlat kuohuviinitarjoiluineen. - Tämä on meidän kunnianosoituksemme Helmi Virkille. Olen ainakin 15 vuotta kuunnellut hänen viisaita neuvojaan. Hänen kanssaan olemme miettineet, mikä päätös on viisas ja mikä on syytä hylätä, Elomaa sanoi. Markku Elomaa kertoi ryhtyneensä eläkkeelle päästyään päätoimiseksi pihamieheksi. Nyt on aikaa kuljeskella, katsella ja korjata. Omatoiminen siisteydestä huolehtiminen ja talkootyö Helmi Virkkiä muistettiin syntymäpäivän aattona kukilla ja kuohuviinillä. Ympärillä Ilolantien naisväkeä: Kerttu Rajala, Seija Nurminiemi, Sirkka Eronen ja Pirjo Mähönen. ovat Ilolantiellä kovassa huudossa. Pihapiiri onkin saatu yhteisvoimin siistiksi, viihtyisäksi ja vehreäksi. - Aluksi tässä oli vain tylsän näköinen pensasaita. Nyt puisto on tosi kaunis, kun eri kukat kukkivat vuorotellen pitkin kesää. Puutarhuri Camilla Varis tämän alun perin rakensi asukkaiden idean pohjalta, kehui asukas Matti Kovanen pihapuistoa. Markku Elomaalla on eläkkeelle jäämisen jälkeen ollut aikaa asuinympäristöstä huolehtimiseen, naapureiden kanssa oleiluun tai vaikka yllätysjuhlien järjestämiseen. Sylissä pihapiirin kuopus Aleksi Puskala. a s u k a s 27

15 ASUKASPOSTIA Koskustie 4 Helsingissä Lauantai Hieraisen silmiäni. Eilisen kylmän viiman sijaan aurinko kurkottaa sälekaihtimeni yli silmiini. Valoa, energiaa Ihanaa. Helsingin Koskustie 4:n talkooväki on jo tomerasti touhuissaan. Kamera vain kainaloon ja pihalle. Väkeä on ilokseni vauvoista vaariin, kolmen kuukauden ikään ehtinyt Janin tytär Venny, ja Kennetin tytär Valpuri, ovat äitiensä Virven ja Annikan matkassa talkootouhuissa. Porukan Nestori Niilo myhäilee leikkimökin kuistilla. Niilo on paitsi pitkäaikainen Koskustien asukas jo jonkin aikaa eläkkeellä ollut Helsingin Kaupungin puutarhuri. Muu talkooväki, runsaat pari tusinaa edustavat kolmea eri sukupolvea. Kiinteistöyrittäjämme Kalevi Nevalainen suostui töihin vapaapäivänään, vaikka yrittäjän vapaat ovat vähissä. Lehdet ja roskat nousevat kevyesti kauhakuormaajaan. Miesporukasta ainakin Kalevi, Jani, Kennet, Tuomas ja Risto rakensivat uusia aitoja. Aija vilahteli kaikkialla kottikärryn varressa, pensaan leikkuussa, haravoimassa. Minna ja viherpeukalo Irja istuttivat kukkia. Anne, Annika, Aija, Raili ja Susanna tekivät selvää jälkeä kuolleista lehdistä. Olen jo muutamissa talkoissa keskittynyt kuivaushuoneiden, saunatilan käytävän ja wc pesuun ja tein sen nytkin. Tyytyväisin mielin työni tulokseen siirryin grillille talkooporukan joukkoon. Naapurijutustelu sujuu leppoisasti ja päätämme seuraavaksi keksiä tapahtuman Koskustien pikkuväelle. Satu Neva Tyllilänkatu Hämeenlinnassa Hämeenlinnassa Tyllilänkatu 3:n kerhohuone ehostettiin asukkaiden voimin viihtyisämmäksi. Urakka alkoi huoneen tyhjentämisellä, jonka jälkeen tila maalattiin katosta lattiaan VVO:lta saaduilla välineillä ja maaleilla. Lahjoituksena saadut matot vielä viimeistelivät viihtyisyyden. Nyt kerhohuoneessa toimii säännöllisesti askartelu- ja käsityökerho sekä pienimuotoinen kirjasto, josta A- ja B-talojen asukkaat voivat käydä lainaamassa itselleen lukemista tai tuoda itselle tarpeettomaksi käyneitä kirjoja ja lehtiä muiden lainattavaksi. Tilaan saatiin myös hankittua isännöitsijän suostumuksella pienet kangaspuut. Teemapäivä tulta vastaan Jyväskyläläisessä kerrostaloasunnossa tapahtunut tulipalo havahdutti naapuruston opiskelemaan alkusammutustaitoja. Televisiosta alkunsa saanut palo tuhosi pienen perheen irtaimiston täysin, mutta henkilövahinkoja ei onneksi sattunut. Talon asukkaat päättivät järjestää alkusammutusharjoituksen Jyväskylän pelastuslaitoksen johdolla. VVO:n Kekkolantie 22 sekä Peräpelto 1-6 lähtivät mukaan harjoituspäivään, joka järjestettiin läheisen koulun tiloissa sekä kentällä lauantaina 26. toukokuuta. Tapahtuma herätti kiinnostusta ja useat asukkaat ilmoittautuivat mukaan, mutta aamupäivän sateisen sään vuoksi tilaisuuteen osallistui lopulta 16 henkilöä. Asukkaat pääsivät kokeilemaan sammutuspeitteen sekä käsisammuttimen käyttöä käytännössä palomies Jukka Kemiläisen opastuksella. Sammutuspeite tai käsisammutin olisi syytä olla jokaisessa kodissa ja niiden käyttöä kannattaa harjoitella. Palovaroitin onkin lakisääteinen jokaisen kodin varuste ja sen toiminnasta tulee asukkaan huolehtia itse. Myös lapsia tulisi opastaa miten tulipalon syttyessä kuuluu toimia oikealla tavalla ja nopeasti. Oman paikkakunnan pelastuslaitokselta voi pyytää asiantuntevaa opastusta tulipalojen ennaltaehkäisemiseksi sekä alkusammutustaitojen kartuttamiseksi. On kaikkien etu, että naapurustossa mietitään yhdessä kuinka hätätilanteessa tulee toimia. Teemapäivän järjestäminen on hyvä keino harjoitella kaikille tarpeellisia taitoja. teksti ja kuvat Marisa Toivonen Hauskimman hatun palkinnon voittaja valittiin osallistujien kesken äänestämällä. Syystalkoiden sijaan järjestettiin pihajuhlat, joiden teemana oli hauska hattu. Kaikki osallistujat saivat tervetuliaislahjana askartelukerhossa kahvipusseista tehdyn perhos- jääkaappimagneetin. Aloituskahvien jälkeen iltapäivän ohjelmassa oli lapsille saappaanheittoa. Pääpalkintojen lisäksi palkittiin kaikki mukana olleet lapset pienillä yllätyspalkinnoilla. Hauskimman hatun palkinnon voittaja valittiin osallistujien kesken äänestämällä. Päivän kovin kamppailu käytiin viereisellä kentällä A- ja B-talon välisessä KYYKKÄ-kisassa. B-talon voittajajoukkue sai vuodeksi haltuunsa kiertopalkinnon, joka saa tiukan laskelman mukaan olla kullakin peliin osallistuneella perheellä kirjahyllyssä 36,5 päivää. Rankkojen kilpailulajien jälkeen kaikkien paikalla olleiden kesken suoritettiin arpajaiset, jossa kaikki voittivat jotakin kotiinsa viemisiksi. Ilta huipentui herkuttelun merkeissä makkaran grillaukseen ja vohvelinpaistoon. Ympäristöretki on tärkeä yhteys luontoon Jyväskylän seudun VVO:n asukkaat ovat jo useana vuonna tehneet ympäristöretkiä lähimaakuntaan. Kohteet on valittu siten, että mukaan voivat lähteä mahdollisimman monet, vauvasta vaariin. Lisäksi on haluttu valita sellaisia käyntikohteita, missä ympäristöasiat ja luonnon antamat virikkeet tulisivat hyvin esille. Leivonmäen kansallispuisto on Keski- Suomessa noussut erääksi maakunnan suosituimmaksi luontomatkailukohteeksi. Metsähallitus ja Leivonmäen kunta ovat panostaneet polkureitistön ja taukopaikkojen hyvään kuntoon. Kansallispuistosta löytyy monia eri reittivaihtoehtoja. Suosituimmat reitit ovat helppokulkuisia ja hyvin merkittyjä. Taukopaikkoja on useita. Muutamissa on valmiit nuotiopaikat valmiiksi pilkottuine polttopuineen ja laavukatoksineen. Luontoympäristö on todella kaunis, olipa sitten kyseessä kevät, kesä tai syksy. Matkalaisia oli lähes 40 henkeä. Nuorin oli vuoden ikäinen ja vanhin täyttänyt jo 80 vuotta. Positiivinen yllätys oli, kun muutama VVO:n talon Peräpelto kuuden Puolakantien syysiltamat Oli tuulinen ja räntäsateinen ilta Puolakantiellä. Säätila ei masentanut talon asukkaita, joilla oli iltamat! Ajatus talon yhteisestä illanvietosta syntyi, kun kassassa oli vielä vähän rahaa viihteeseen. Yhteistuumin päätimme käyttää talon pyörävarastoa juhlatilana, koska talolla ei ole kerhohuonetta tms. yhteistä tilaa. Talotoimikunnan ripeät miehet, joista erityismaininnan ansaitsee Kari, roudasivat pyörät kuivaushuoneeseen. Sen jälkeen ripeät naiset siivosivat tilan ja kalustivat sen aivan uuteen uskoon. Talon ammattikokit Ritva, Hanna, Paula ja Lissu kokkasivat syötävää kaikille! Iltakuudelta talon väki kertyi koolle ja tunnelma oli hulppea. Kynttilälyhdyt loivat lämpöä katon putkiin kiinnitettyinä. Ruokapöydän antimet tekivät kauppansa ja iloinen keskustelu virisi ilmassa. Lapset tanssivat keskilattialla ja yllyttivät vanhempiakin mukaan. asukas oli mennyt omalla kulkuneuvollaan puistoon jo etukäteen. Meillä pääjoukolla oli sitten nuotiopaikalla, tulet ja makkaranpaistohiillokset valmiina. Näin säästyi aikaa ja voitiin jatkaa joutuisammin kierrosta puistossa. Reilun kolmen tunnin kuluttua jatkoimme matkaa pitäjän toiselle laidalle Mäkiahon juustolaan, jossa valmistetaan tilan omasta maidosta muun muassa leipä- ja valkohomejuustoa. Kahvit juustotarjottimen kera tekivät terää tähän aikaan päivästä. Monet tuliaisostokset sujahtivat siinä samalla reppuun kotiin vietäväksi. Viimeisin käyntikohteemme oli Tommolan tila, jossa on monipuolinen perennataimisto ja perennojen näytetarha. Tilalla on myös laajat luumu- ja omenaviljelmät. Luumusato oli vastikään kypsynyt ja saimme jokainen lajitelman luumuja matkaevääksi. Matkan aikana saimme kokea monia luontoelämyksiä ja tutustua lukemattomiin erilaisiin kasveihin. Meille kaikille on tärkeää säilyttää yhteys luontoon ja kokea sen monimuotoisuus. Mutta, eräs hyvin tärkeä merkitys tällaisella retkellä on myös siinä, että meillä oli tilaisuus luontevalla tavalla mahdollisuus tutustua toisiin VVO-talojen asukkaisiin. Hyvin tärkeäksi koettiin myös VVOkonsernin mukanaolo tavalla tai toisella näillä retkillä. Se on sitä asukkaistaan ja heidän hyvinvoinnistaan välittämistä parhaimmillaan. Esko Alm Osanotto oli yllättävän runsas ja yleisesti oltiin sitä mieltä, että yhdessäolo on tärkeää, olisipa vielä jatkuva tila tilaisuuksien järjestämiseen. Kaikki lysti kuitenkin loppuu aikanaan ja pyörävajaa tarvitaan pyörille ja kuivaushuonettakin omaan käyttöönsä. Vaan, mikä meitä estää, joku kerta me järjestämme taas juhlat! Talotoimikunta, Puolakantie 6, Kouvola Harjannostajaiset Turun Puistokatu 12:sta As Oy Turun Puistokatu 12:sta pidettiin asukkaiden omat harjannostajaiset , kello alkaen. Lämminhenkisessä juhlassa juhlistettiin 2005 elokuussa alkaneen mittavan keittiö-, kylpyhuone-, ja putkistoperuskorjauksen valmistumista. Itse juhlan ohjelmassa oli soitto- ja lauluesityksiä, aikuisille leikkimielistä tikkakisaa ja lapsille pallon ja renkaanheittoa. Tietenkin ohjelmassa oli myös grillausta särpimineen. Juhlassa annettiin myös yhtiön talotoimikunnalle erityiskiitos hyvästä yhteistyöstä peruskorjaustyön aikana ja kiitettiin asukkaita ymmärtäväisestä suhtautumisesta remontin aikana asumista välillä paljonkin haitanneisiin työvaiheisiin. Vireä kirpputori Syysterveisin Anssi Seppä, isännöitsijä Härmälänsaarenkatu kolmen kellarikerroksessa on tammikuusta 2006 alkaen toiminut säännöllisesti kirpputori. Nykyään kirpputori on suosionsa ansiosta auki joka sunnuntai kello Myyntityöhön otetaan pääasiassa aluetoimikuntaan kuuluvien talojen asukkaita, mutta mahdollisesti myös naapuritalojen asukkaita. Jokainen myy omia tavaroitaan ja tavaroita voi jättää myyntiin vakiojäsenille. Pöytien varaus ja myynti on täysin maksutonta. Kirpparimme kehittyessä on mukaan tullut myös kahvitarjoilu, lasten oma puuhanurkka ja bookcrossing. Tervetuloa tutustumaan! T: Kirppisisäntä Härmälän aluetoimikunnan puheenjohtaja 28 a s u k a s a s u k a s 29

16 ASUKASPOSTIA VVO-konsernin yhteystiedot Mannerheimintie 168, PL 40, Helsinki. Vaihde p , faksi: sähköposti: Kuopiolaisten SYYSRETKI Suunnittelemamme sieni- ja marjaretki Tuusniemelle, saaristoon, jouduttiin vaihtamaan vaellusretkeksi Lintulan luostariin metsän antimien vähyyden vuoksi. Elokuinen aamu valkeni kirkkaana ja aurinkoisena sääennusteista huolimatta. Iloinen 14-henkinen joukkomme istahti linja-autoon lauantaina klo 7.30 ja perille Eräpaimeneen saavuimme noin tunnin ajomatkan jälkeen. Tervetulopuheen ja kahvihetken saattelemana läksimme kirkkoveneellä kohti Lintulan luostaria. Pienen patikoinnin virkistämänä saavuimme perille ja eikun matkamuistomyymälään. Ostoksilta läksimme tutustumaan luostariin ja oppaanamme toimi itse igumeenia Marina. Paluumatkalla pääsimme kokeilemaan kirkkoveneellä soutamista ja se oli lystikästä touhua se. Isäntäpari odotteli meitä Eräpaimenessa hirvikeiton kera, kylläpä se maistui mainiolle. Pursimiehenkatu 7 asukkaiden pihajuhla Lahdessa Pihajuhlat sujuivat mukavissa tunnelmissa auringon paistaessa ja sadekuuron välillä ropistessa. Sadekatos oli tänä vuonna siis tarpeen. Meitä oli ihan kiva porukka, vaikka ilmoittautumislista olikin aika lyhyt. Ei-ilmoittautuneetkin olivat tervetulleita ja oli mukava että heitä saapui mukaan iloiseen joukkoon. Ohjelmassa oli perinteinen tikkakilpailu lasten, naisten ja miesten sarjoineen, sekä Bertin vetämä lastenkilpailu. Runsaasta ruokapöydästä napostelimme ruokaa pitkin päivää. Uutuutena oli tänä vuonna salkopallopeli, jonka allekirjoittanut askarteli lasten (ja aikuistenkin) iloksi. Se olikin oikein suosittu. Vauhdikkaissa peleissä pari mailaa ja narukin katkesi. Naru solmittiin ehjäksi ja haettiin kestävämmät mailat ja peli saattoi taas jatkua. Salkopallopeli on varmasti tuttu kesäleiriläisille. Mutta tiedoksi jollekin joka ei tiedä: salkopallossa kaksi pelaajaa lätkii tennispalloa joka roikkuu narusta. Kumpikin yrittää saada narun kietoutumaan tolpan ympäri siihen suuntaan johon lyö palloa ja vastustaja yrittää samaa omaan suuntaansa. Se voittaa joka onnistuu saamaan narun kietoutumaan omaan suuntaansa loppuun asti. Pelissä saa hyvin liikuntaa ja lapset sanoivatkin, että käsilihakset olivat seuraavana päivänä kipeät kun olivat niin paljon pelanneet peliä. Terveisin Raija Ojanen, ympäristöekspertti VVO-kotikeskukset: Puhelin Faksi Helsinki Salomonkatu 5 B 2.krs, Helsinki Asiakaspalvelu Hämeenlinna Aulangontie 1, Hämeenlinna Jyväskylä Väinönkatu 15, Jyväskylä Järvenpää Rantakatu 3 a, Järvenpää Kuopio Maljalahdenkatu 25, Kuopio Lahti Aleksanterinkatu 7, 3. krs, Lahti Kotkan palvelunumero Lappeenranta Ainonkatu 7, Lappeenranta Oulu Saaristonkatu 2, Oulu Pori Antinkatu 14 B, Pori puhelin Faksi Rovaniemi Koskikatu 9, Rovaniemi Tampere Kyllikinkatu 15 B, Tampere Turku Tuureporinkatu 6, Turku VVO:n omistusasuntojen myynti Pääkaupunkiseutu Salomonkatu 5 B 2.krs, Helsinki Leankatu 3, Helsinki Tampere Kyllikinkatu 15 B, Tampere PL 752, Tampere Mikko Purola asuntomyyjä asiakkuus- ja kehitysyksikkö puhelin faksi Avainasukaspalvelu avainasukas@vvo.fi VVO-sähkö Oy Asiakaspalvelu sähköposti: vvos@vvo.fi Kiinteä internet yhteys, VVO-verkko sähköposti: vvo-verkko@vvo.fi Vuokravalvonta Kuopiossa Rypysuontie 49:n ja 51:n porukka Kesäretki kiireettömästi Äiti hei, mäkin haluun oman huoneen Kun lapset kasvavat, elämässä muuttuu samalla monta pienempää asiaa. Varmista, että vakuutuksesi ovat elämäsi tasalla. Härmälän aluetoimikunta järjesti VVOvuokratalot asukkaille lauantaina päivän kestävän kesäretken. Tampereelta lähdimme aamupäivällä ja ohjelmassa oli käynti, Marjamäen pajutilalla Kangasalalla. Seuraavaksi oli vuorossa pääkohteemme, Syrjysen strutsitila Pälkäneellä. Retken päätti Vehoniemen automuseon esittely ja päivällinen samassa paikassa. Aikaa oli varattu runsaasti ja alkuillasta oli kotiin paluu. Retkelle osallistui noin 30 henkilöä, aikuisia ja lapsia! Kiitos kaikille osallistujille onnistuneesta retkestä. T: Mika Kallio Härmälän aluetoimikunnan, puheenjohtaja Kotivakuutuksemme voit räätälöidä juuri nykyisen kotisi ja omaisuutesi mukaiseksi. VVO:n asukkaana saat 15% alennusta kotivakuutuksen ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. Tule lähimpään Ifiin tai soita ma pe klo a s u k a s

17 Helsinki: Niittyläntie 4 (Metsälä) Helsinki Puh Hermannin rantatie Helsinki Puh Espoo: Riihitontuntie Espoo Puh Tampere: Viinikankatu Tampere Puh Turku: Eerikinkatu Turku Puh Oulu: Paljetie Oulu Puh Asiantuntevaa palvelua vuodesta 1948