Itä-Suomen yliopisto. Jatko-opinto-opas

Transkriptio

1 Itä-Suomen yliopisto Jatko-opinto-opas

2 JATKO-OPINTO-OPAS Tieteellinen ja ammatillinen jatkokoulutus Itä-Suomen yliopisto 2011

3 Yhteystiedot Itä-Suomen yliopisto Joensuun kampus Yliopistokatu 2 PL 111, Joensuu (vaihde) Kuopion kampus Yliopistonranta 1 PL 1627, Kuopio (vaihde) Savonlinnan kampus Kuninkaankartanonkatu 5 PL 86, Savonlinna (vaihde) Internet Oppaan toimittaja(t) Tiedekuntakohtaiset osiot Paino Tutkimuskoordinaattori Anu Liikanen Amanuenssi Kaisu Kortelainen Filosofi nen tiedekunta Hallintopäällikkö Kaisa Laitinen Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Johtava hallintopäällikkö Riitta Keinänen Terveystieteiden ja Luonnontieteiden tiedekunta Opintoasiainpäällikkö Annikki Honkanen Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Kopijyvä Oy, Joensuu

4 Sisältö LUKIJALLE HAKEMINEN Opintoneuvonta ja jatkokoulutuksen hallinnointi Jatkokoulutuksen tavoitteet Yliopistossa suoritettavat jatkotutkinnot Jatko-opintokelpoisuus ja valintaperusteet Filosofi nen tiedekunta Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Terveystieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Jatko-opinto-oikeuden hakemismenettely Tutkimussuunnitelma Jatko-opintosuunnitelma Muutoksenhaku JATKO-OPINTOJEN TEKEMINEN Ilmoittautuminen yliopistoon ja käyttäjätunnukset Jatkotutkintojen rakenteet Filosofi nen tiedekunta Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Terveystieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan vaatimukset Filosofi nen tiedekunta Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Terveystieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yliopiston tohtorikoulu ja tohtoriohjelmat Filosofi nen tiedekunta Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Terveystieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Opintojen ja tutkimuksen tueksi Jatko-opintojen rahoitus Jatko-opintojen eettiset kysymykset JATKOTUTKINNON VALMISTUMINEN Lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan käsittely tiedekunnassa Lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan arvostelu Filosofi nen tiedekunta Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Terveystieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Väitöskirjan julkaiseminen Väitöstilaisuus Väitöstilaisuuden valmistelut Väitöstilaisuuden kulku Väitöskaronkka Tutkintotodistuksen hakeminen...76 Jatko-opinto-opas

5 4 Itä-Suomen yliopisto

6 Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu jatko-opintoja suunnitteleville henkilöille, Itä-Suomen yliopiston jatko-opiskelijoille sekä heidän ohjaajilleen. Oppaaseen on koottu ne ohjeet ja määräykset, jotka koskevat jatkokoulutusta ja jatko-opiskelijoita Itä-Suomen yliopistossa. Tiedekuntakohtaiset määräykset löytyvät tiedekuntien jatko-opiskelun verkkosivuilta. Tämän oppaan sisältämät ohjeet ovat voimassa syyslukukauden 2011 alusta lähtien. Yliopiston jatko-opinto-oppaan lisäksi tietoja jatkokoulutuksesta saa tutkimustyön ohjaajilta, tiedekunnan jatkokoulutusasioista vastaavilta työntekijöiltä, yliopiston tutkimuskoordinaattorilta sekä yliopiston ja tiedekuntien jatkokoulutuksen verkkosivuilta. Anu Liikanen tutkimuskoordinaattori Hallintokeskus Kaisu Kortelainen amanuenssi Filosofi nen tiedekunta Kaisa Laitinen hallintopäällikkö Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Riitta Keinänen johtava hallintopäällikkö Terveystieteiden tiedekunta Annikki Honkanen opintoasiainpäällikkö Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Jatko-opinto-opas

7 1 Hakeminen 1.1 Opintoneuvonta ja jatkokoulutuksen hallinnointi Opintoneuvontaa jatkokoulutusasioissa antavat ohjaajat sekä tiedekuntien jatkokoulutusasioista vastaavat henkilöt. Ohjeistusta löytyy sekä tästä oppaasta että tiedekuntien jatkokoulutuksen nettisivuilta. FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Kaisu Kortelainen /fi ltdk/jatko-opiskelu /intra/fi ltdk/jatko-opiskelijoiden-intra LUONNONTIETEIDEN JA METSÄTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kaisa Laitinen /lumet/jatkokoulutus TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Arja Affl ekt arja.affl Mervi Silaste /ttdk/jatkokoulutus YHTEISKUNTATIETEIDEN JA KAUPPATIETEIDEN TIEDEKUNTA Annikki Honkanen Miia Laukkanen /yhka/jatko-opinnot ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TOHTORIKOULU Anu Liikanen /uef/jatkokoulutus Tiedekuntaneuvosto/dekaani: hyväksyy jatkotutkintojen rakenteet hyväksyy jatkokoulutuksen opetussuunnitelmat myöntää jatko-opinto-oikeuden, hyväksyy tutkimustyön aiheen, ohjaajan/ohjaajat, tutkimus- ja jatko-opintosuunnitelman sekä muutokset em. asioissa määrää väitöskirjatöiden ja lisensiaatintutkimusten esitarkastajat/tarkastajat, vastaväittäjät sekä väitöstilaisuuden valvojan myöntää väittelyluvan, hyväksyy ja mahdollisesti arvostelee lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan hyväksyy suoritetut jatkotutkinnot ja myöntää oppiarvot. Tiedekunnissa jatkokoulutusasioita kehittävät usein erilliset työryhmät: Filosofi sen tiedekunnan tutkimuksen ja jatkokoulutuksen toimikunta Luonnontieteiden ja metsätieteiden oppiaineen vastuuhenkilöiden kokous Terveystieteiden tiedekunnan tutkimuksen ja jatkokoulutuksen toimikunta Itä-Suomen yliopiston tohtorikoulu aloitti toimintansa vuonna Tohtorikoulua johtaa akateeminen rehtori Kalervo Väänänen. Yliopiston tohtorikoulu koordinoi yliopiston jatkokoulutusta ja tarjoaa yleisiä valmiustaito-opintoja kaikille yliopiston jatko-opiskelijoille. Kaikki yliopiston jatko-opiskelijat kuuluvat automaattisesti tohtorikoulun toiminnan piiriin. 6 Itä-Suomen yliopisto

8 1.2 Jatkokoulutuksen tavoitteet Tieteellisen jatkokoulutuksen päämääränä on kouluttaa itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä tutkijoita ja asiantuntijoita. Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että jatko-opiskelija (Asetus 215/ ): perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Eurooppalaisen korkeakoulujen tutkintojen viitekehyksen mukaan jatkotutkinto myönnetään opiskelijalle: joka on osoittanut järjestelmällistä oppiaineen alan ymmärtämistä ja alakohtaisten tieteellisten taitojen ja metodien hallintaa joka on osoittanut kykenevänsä ideoimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan huomattavan tutkimus-prosessin ja soveltamaan sen tuloksia käytäntöön sekä osoittanut tieteellistä lahjomattomuutta näin toimiessaan joka on tuottanut uutta, laajuudeltaan huomattavaa tutkimustietoa tiedon eturintamaan; osa tästä tiedosta ansaitsee pääsyn kansallisesti tai kansainvälisesti arvostettuun julkaisuun joka kykenee uusien ja monimutkaisten ajatuksien kriittiseen analyysiin, arvioimiseen ja synteesin tekemiseen ajatusten pohjalta joka osaa kommunikoida omasta tutkimusalastaan vertaisryhmissään, laajemmassa tutkimusyhteisössään ja yhteiskunnallisesti jonka voidaan odottaa osaavan edistää tietoyhteiskunnan teknologista, sosiaalista tai kulttuurista edistymistä sekä akateemisessa että ammatillisissa yhteyksissä. Jatko-opinto-opas

9 1.3 Yliopistossa suoritettavat jatkotutkinnot Tieteellisessä jatkokoulutuksessa voidaan suorittaa joko lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Yliopistossa voidaan suorittaa myös ammatillisia jatkotutkintoja. Oheisessa taulukossa on lueteltu tiedekunnittain Itä-Suomen yliopistossa suoritettavat jatkotutkinnot ja tutkintojen pääaineet. FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Tutkinto Filosofi an tohtori (FT) ja Filosofi an lisensiaatti (FL) Kasvatustieteen tohtori (KT) ja Kasvatustieteen lisensiaatti (KL) Pääaine / Oppiaine englannin kieli ja kääntäminen, englannin kieli ja kulttuuri, ruotsin kieli, saksan kieli ja kääntäminen, saksan kieli ja kulttuuri, venäjän kieli ja kääntäminen, venäjän kieli ja kulttuuri, yleinen kielitiede, suomen kieli, kirjallisuus, perinteentutkimus, kulttuurintutkimus, psykologia, kasvatustieteiden ja teologian alojen oppiaineet kasvatustiede, aikuiskasvatustiede, kasvatussosiologia, erityispedagogiikka, kotitaloustiede, käsityötiede Psykologian tohtori (PsT) ja Psykologian lisensiaatti (PsL) Teologian tohtori (TT) ja Teologian lisensiaatti (TL) psykologia PsL tutkinto on mahdollista suorittaa myös ammatillisesti painottuneessa Psykonetin organisoimassa erikoispsykologikoulutuksessa läntinen teologia: eksegetiikka, kirkkohistoria, käytännöllinen teologia, systemaattinen teologia, uskonnonpedagogiikka ortodoksinen teologia: eksegetiikka, kirkkohistoria, kirkkomusiikki, käytännöllinen teologia, systemaattinen teologia ja patristiikka LUONNONTIETEIDEN JA METSÄTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tutkinto Pääaine / Oppiaine Filosofi an tohtori (FT) ja Filosofi an lisensiaatti (FL) biologia, biotieteet, fysiikka, kemia, matematiikka, tietojenkäsittelytiede, tilastotiede, ympäristötiede Maatalous- ja metsätieteiden tohtori (MMT) * metsätiede Sairaalafyysikon erikoistumiskoulutus, jonka voi suorittaa ammatillisena jatkokoulutuksena. Tieteellisen jatkotutkinnon (FL/FT) suorittaminen liittyy osana koulutukseen. fysiikka 8 Itä-Suomen yliopisto

10 TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tutkinto Pääaine / Oppiaine Farmasian tohtori (FaT) ja Farmasian lisensiaatti (FaL) biofarmasia, farmakologia, farmaseuttinen kemia, farmasian teknologia, kliininen farmakologia, sosiaalifarmasia, toksikologia Filosofi an tohtori (FT) Filosofi an lisensiaatti (FL) Hammaslääketieteen tohtori (HLT) Lääketieteen tohtori (LT) Terveystieteiden tohtori (TtT) ja Terveystieteiden lisensiaatti (TtL) kaikki pääaineet biolääketieteellinen kuvantaminen, bioteknologia, kliininen kemia, koe-eläintiede, molekulaarinen lääketiede, molekyylibiologia, neurotieteet, solubiologia endodontia, gerodontologia, kariologia, ortodontia, parodontologia, pedodontia, protetiikka, purentafysiologia, suu- ja leukakirurgia, suulääketiede, suupatologia, suun ja leukojen alueen radiologia, suun terveydenhuolto. anatomia ja kehitysbiologia, anestesiologia ja tehohoito, epidemiologia, ergonomia, fysiatria, fysiologia, geriatria, ihotaudit, kansanterveystiede, keuhkosairaudet, kirurgia, kliininen farmakologia, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede, kliininen genetiikka, kliininen kemia, kliininen mikrobiologia, kliininen neurofysiologia, kliininen radiologia, kliininen ravitsemustiede, korva-, nenä- ja kurkkutaudit ml. foniatria, lastenpsykiatria, lastentaudit, lääketieteellinen biokemia, mikrobiologia, molekulaarinen lääketiede, neurokirurgia, neurologia, neurotieteet, oikeuslääketiede, oikeuspsykiatria, patologia, psykiatria, silmätaudit, sisätaudit, solubiologia, synnytys ja naistentautioppi, syöpätaudit, työlääketiede, yleislääketiede, ympäristöterveydenhuolto ergonomia, hoitotiede, kansanterveystiede, kliininen ravitsemustiede, liikuntalääketiede, ravitsemustiede YHTEISKUNTATIETEIDEN JA KAUPPATIETEIDEN TIEDEKUNTA Tutkinto Pääaine / Oppiaine Filosofi an tohtori (FT) maantiede, Suomen historia, yleinen historia ja Filosofi an lisensiaatti (FL) Hallintotieteiden tohtori (HTT)* ja Hallintotieteiden lisensiaatti (HTL) Eurooppa-oikeus, fi nanssioikeus, hallintooikeus, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus, siviilioikeus, valtiosääntöoikeus ja ympäristöoikeus Jatko-opinto-opas

11 Kauppatieteiden tohtori (KTT)* ja Kauppatieteiden lisensiaatti (KTL) Terveystieteiden tohtori (TtT)* ja Terveystieteiden lisensiaatti (TtL) Yhteiskuntatieteiden tohtori (YTT)* ja Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL) Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), ammatillisesti suuntautunut lisensiaatin tutkinto *Kauppatieteellisellä, terveystieteiden ja yhteiskuntatieteellisellä koulutusalalla on mahdollista suorittaa myös fi losofi an tohtorin tutkinto. Valinnan suoritettavasta tutkinnosta tekee opiskelija joko hakuvaiheessa tai opintojen kuluessa. innovaatiojohtaminen, palvelujohtaminen, taloushallinto ja rahoitus, yritysoikeus ja -talous sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto, terveyshallintotiede, terveystaloustiede fi losofi aa, kansantaloustiede, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto, sosiaalihallintotiede, sosiaalipedagogiikka, sosiaalipolitiikkab, sosiaalipsykologia, sosiaalityö, sosiologia, yhteiskuntamaantiede, yhteiskuntapolitiikka, ympäristöpolitiikka, yrittäjyys sosiaalityö: hyvinvointipalvelut, kuntouttava sosiaalityö, lapsi- ja nuorisososiaalityö, marginalisaatiokysymykset, yhteisösosiaalityö a Filosofi aan ei oteta uusia jatko-opiskelijoita jälkeen. b sosiaalipolitiikkaan ei oteta uusia jatko-opiskelijoita jälkeen. 1.4 Jatko-opintokelpoisuus ja valintaperusteet Yliopistolain (558/2009, 5. Luku, 37) mukaan tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut: 1) soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon 2) soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon 3) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Ammatilliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut: 1) soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon; taikka 2) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Kelpoisuudesta ammatilliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin on säädetty tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 10 Itä-Suomen yliopisto

12 Jatko-opiskelijaksi voidaan ottaa myös henkilö, jolla yliopisto muutoin toteaa olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Yliopisto voi edellyttää jatko-opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Mikäli henkilö hakee jatko-opinto-oikeutta ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineeseen tai aineeseen, jossa on suorittanut syventävät opinnot, hänellä on pääsääntöisesti jatkokoulutusvalmius haettavassa oppiaineessa. Mikäli henkilö hakee jatko-opinto-oikeutta muulla kuin peruskoulutuksensa päävastuisella tutkimusalalla eivätkä hänen lisäopintonsa ole tuottaneet hänelle haetun alan yleistä jatkokoulutusvalmiutta, voi tiedekunta määrätä hakijalle ns. täydentäviä opintoja. Mahdolliset täydentävät opinnot määritetään jatko-opinto-oikeutta myönnettäessä. Niitä ei voi sisällyttää jatkotutkintoon Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopiston fi losofi sessa tiedekunnassa jatko-opiskelijaksi valinnan edellytyksenä on hyvin tiedoin suoritetut syventävät opinnot jatkotutkinnon pääaineessa tai soveltuvassa lähiaineessa tai muut niitä vastaavat opinnot. Hakijan pro gradu -tutkielman tai sitä vastaavan opinnäytetyön arvosanan tulee vastata vähintään hyviä tietoja (ts. arvosanan on oltava vähintään cum laude approbatur tai 3/5). Jos hakijan aikaisempaan tutkintoon ei sisälly pro gradu -tutkielmaa tai sitä vastaavaa opinnäytetyötä tai sen arvosana on alempi kuin edellä on mainittu, edellytetään, että hakija esittää tieteellisiä lisäansioita valintansa perusteiksi. Lisäansioiden riittävyyden arvioi oppiaineen professori hyväksyessään tai evätessään hakijan tutkimussuunnitelman ja jatko-opintosuunnitelman. Haettaessa lisensiaatin tutkinnon ammatillisesti suuntautuneeseen vaihtoehtoon on edellytyksenä lisäksi kelpoisuus kyseiselle ammattialalle (ks. myös erikoispsykologin koulutukseen hakeminen). Tiedekunta voi edellyttää hakijalta täydentäviä opintoja, jotka merkitään jatko-opintosuunnitelmaan. Tämä koskee erityisesti hakijoita, joiden jatkotutkinnon pääaine vaihtuu maisterin tutkinnon pääaineesta. Suomalaista ylempää korkeakoulututkintoa vastaavaksi hyväksytään ulkomailla suoritettu Master-tasoinen tutkinto. Bolognan julistukseen sitoutuneissa maissa suoritetut tutkinnot hyväksytään sellaisenaan, muualla suoritetut tutkinnot arvioidaan tapauskohtaisesti erikseen. Tutkinnon tulee olla jatkotutkinnon pääainetta vastaavalta alalta ja suoritettu hakuajan päättymiseen mennessä. Hakijat, jotka ovat opiskelleet suomea vieraana kielenä ja hakevat opiskelemaan jatkotutkintoa suomen kieli pääaineenaan, arvioidaan tapauskohtaisesti, koska suomi vieraana kielenä -opinnot eivät vastaa suomi äidinkielenä -opintoja. Heidät voidaan osoittaa erilliseen kokeeseen, ja heiltä voidaan edellyttää täydentäviä opintoja. Jatkotutkintokoulutukseen valinnan tärkeimpänä perusteena on pääaineen professorin hyväksymä tutkimussuunnitelma ja jatko-opintosuunnitelma. Lisäksi hyväksynnän edellytyksenä on se, että tiedekunnassa on riittävä asiantuntemus lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan ohjaamiseen. Erikoispsykologikoulutuksen valintaperusteet ja hakeminen Edellisistä ohjeista poiketen erikoispsykologin koulutukseen haetaan valtakunnallisessa haussa. Koulutukset alkavat yleisimmin kahden vuoden välein. Hausta ilmoitetaan Psykologi-lehdessä ja Psykonetin kotisivulla Internetissä ( ). Hakulomakkeita sekä lisätietoja hakumenettelyistä ja koulutuksesta saa yliopistojen psykologian laitoksilta sekä erikoisalojen sihteereiltä. Pohjakoulutuksena edellytetään psykologian maisterin tai sitä vastaava tutkinto, joka oikeuttaa psykologin ammatin harjoittamiseen. Valinnan edellytyksenä on vähintään kaksi vuotta psykologian alaan liittyvää työkokemusta valmistumisen jälkeen. Lisäksi edellytetään mah- Jatko-opinto-opas

13 dollisuutta työskennellä erikoisalaan liittyvissä tehtävissä koulutuksen aikana. Aikaisemmin lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneille voidaan myöntää erillinen erikoistumisopintoja koskeva opinto-oikeus Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Jatkotutkintokoulutukseen valinnan tärkeimpänä perusteena on pääaineen professorin hyväksymä tutkimussuunnitelma ja jatko-opintosuunnitelma. Lisäksi hyväksynnän edellytyksenä on se, että tiedekunnassa on riittävä asiantuntemus lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan ohjaamiseen. Ennen hakemuksen jättämistä hakijan tulee neuvotella tutkimusaiheestaan ja -suunnitelmastaan, jatko-opinnoista ja mahdollisista täydentävistä opinnoista oppiaineen vastuuhenkilön ja/tai ohjaajan/ohjaajien kanssa. Oppiaineen vastuuhenkilön puolto hakemukseen on tärkeä. Oppiaineen vastuuhenkilön tulee arvioida paitsi hakijan edellytyksiä ja valmiuksia suoriutua jatko-opinnoista, myös esitetyn ohjauksen riittävyyttä ja asiantuntijuutta sekä tutkimussuunnitelman toteuttamiskelpoisuutta ja soveltuvuutta oppiaineen tutkimuskontekstiin sekä sitä, tukevatko suunnitellut jatko-opinnot tutkimusta ja hakijan tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Laitosjohtaja antaa tarvittaessa sitoumuksen tiloista ja resursseista. Sairaalafyysikon koulutuksen valintaperusteet ja hakeminen Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa voi suorittaa ammatillisena jatkokoulutuksena sairaalafyysikon erikoistumiskoulutuksen. Koulutukseen liittyy osana tieteellisen jatkotutkinnon (FL/FT) suorittaminen. Sairaalafyysikon koulutukseen kuuluu lisäksi neljän (4) vuoden käytännön harjoittelu, säteilyturvallisuuskuulustelu ja sairaalafyysikkokuulustelu. Sairaalafyysikon erikoistumiskoulutus voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa ja Oulun yliopistossa. Koulutusta koordinoiva valtakunnallinen neuvottelukunta valvoo, että koulutuksen sisältö ja laatu ovat yhtenäisiä yliopistojen välillä. Sairaalafyysikkokoulutuksen ohjeistus on löydettävissä Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan web-sivuilta osoitteesta /lumet/sairaalafyysikon-erikoistumiskoulutus. Lisätietoja saa Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan johtavalta hallintopäälliköltä Arja Hirvoselta ). Sairaalafyysikon koulutukseen haetaan tieteellisen jatkokoulutuksen hakulomakkeella Terveystieteiden tiedekunta Terveystieteiden tiedekunnassa jatko-opiskelijaksi hakevan valmiuksia ja sitoutumista jatko-opintojen menestykselliseen suorittamiseen arvioidaan pääsääntöisesti mm. seuraavilla kriteereillä: tutkimussuunnitelman laatu: tutkimusaiheen innovatiivisuus, tutkimussuunnitelman realistisuus, selkeys ja toteutustapa tutkimusaiheen tieteellinen ja käytännöllinen relevanssi näytöt aikaisemmasta tutkimustyöstä, esim. työskentely tutkijana, hankittu tutkimusrahoitus menestyminen maisteriopinnoissa tai niitä vastaavissa opinnoissa kansainvälinen orientaatio ja opintojen edellyttämä kielitaito Jatko-opiskelijoita rekrytoidaan ensisijaisesti laitosten tutkimusalueille, millä taataan opiskelijoille korkeatasoinen ohjaus. Lisäksi valinnassa otetaan huomioon jatkotutkintotavoitteet ja laitoksen resurssit. 12 Itä-Suomen yliopisto

14 Ennen hakemuksen jättämistä hakijan tulee neuvotella tutkimusaiheestaan ja -suunnitelmastaan, jatko-opinnoista ja mahdollisista täydentävistä opinnoista oppiaineen vastuuhenkilön ja/ tai ohjaajan/ohjaajien kanssa. Oppiaineen vastuuhenkilöllä on merkittävä rooli hänen antaessaan oman puoltolausuntonsa hakemukseen. Lausuntoa antaessaan oppiaineen vastuuhenkilön tulee arvioida paitsi hakijan edellytyksiä ja valmiuksia suoriutua jatko-opinnoista, myös esitetyn ohjauksen riittävyyttä ja asiantuntijuutta, tutkimussuunnitelman toteuttamiskelpoisuutta ja soveltuvuutta oppiaineen tutkimuskontekstiin sekä sitä, tukevatko suunnitellut jatko-opinnot tutkimusta ja hakijan tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Laitosjohtaja antaa tarvittaessa sitoumuksen tiloista ja resursseista Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan opiskelijavalinnassa arvioidaan: tutkimussuunnitelman laatu: tutkimusaiheen innovatiivisuus, tutkimussuunnitelman realistisuus sekä tutkimussuunnitelman selkeys ja toteutustapa tutkimusaiheen tieteellinen ja käytännöllinen relevanssi näytöt aikaisemmasta tutkimustyöstä, esim. työskentely tutkijana tai hankittu tutkimusrahoitus menestyminen maisteriopinnoissa tai niitä vastaavissa opinnoissa kansainvälinen orientaatio ja opintojen edellyttämä kielitaito Kansantaloustieteen, kauppatieteiden ja oikeustieteiden valinnoissa noudatetaan lisäksi seuraavia valintaperusteita: Kansantaloustieteen oppiaineessa opiskelijaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana suorittanut kansantaloustieteen syventävien opintojen mikro- ja makrotalouden opintojaksot (maisterin tutkinnossa) vähintään keskimääräisellä arvosanalla hyvät tiedot. Muutoin hakijan on erillisessä kuulustelussa osoitettava hallitsevansa mainitut opintojaksot vähintään hyvin tiedoin. Kauppatieteet: Pro gradu -tutkielman tulee olla arvosteltu vähintään arvosanalla cum laude approbatur. Mikäli hakijan pro gradu -tutkielman arvosana on non sine laude approbatur tai sitä alempi, tutkimussuunnitelman tulee osoittaa erityistä kauppatieteellisen teorian, metodologian ja empiirisen tutkimuskohteen kysymysten hallintaa ennen jatko-opiskelijaksi hyväksymistä. Jos hakija on suorittanut ulkomaisen tutkinnon, joka asianomaisessa maassa tuottaa kelpoisuuden tieteelliseen jatkokoulutukseen, jatkokoulutusvalmiudet arvioidaan tutkimussuunnitelman perusteella. Oikeustieteet: Ks. oppiainekohtaiset vaatimukset Sosiaalityön ammatillisella lisensiaattikoulutuksella on omat, valtakunnallisesti yhtenäiset valintaperusteet, jotka hyväksytään erikseen jokaista opiskelijavalintaa varten. 1.5 Jatko-opinto-oikeuden hakemismenettely Jatko-opiskeluoikeus myönnetään hakemuksesta, jonka yhteydessä hakijan on tehtävä esitys ohjaajista, henkilökohtaisesta jatko-opinto-suunnitelmasta ja tutkimussuunnitelmasta. Jatkoopintokelpoisuus on kuvattu kappaleessa 1.4. Jos henkilö hakee jatko-opinto-oikeutta tieteenalalla, joka on muu kuin hänen perusopintojensa päävastuinen tutkimusala, hänelle voidaan määrätä täydentäviä opintoja jatko-opintokelpoisuuden saavuttamiseksi. Jatko-opinto-opas

15 1. Jatko-opiskelijaksi aikova neuvottelee jatko-opintomahdollisuuksista laitoksella/osastolla mahdollisen ohjaajan/ohjaajien kanssa tai osaston/laitoksen jatkokoulutusvastaavan kanssa. Pääsääntöisesti jatko-opintoihin on jatkuva haku. Seuraaville koulutusaloille on hakuaikataulut: Filosofi sen tiedekunnan koulutusalat: vuosittain , ja Hoitotiede: haku vuosittain huhti-toukokuussa. Kauppatieteet: klo ja klo Oikeustieteet: klo 15.00, klo ja klo Sosiaalihallintotiede, terveyshallintotiede, terveystaloustiede, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto sekä yrittäjyys: klo Jatko-opiskelijaksi aikova tutustuu yliopiston ja tiedekunnan jatko-opintoja koskeviin ohjeisiin ja määräyksiin. Yliopiston ohjeistus ja linkit tiedekuntien jatkokoulutusta koskeviin ohjeisiin löytyvät tästä oppaasta sekä osoitteesta: /uef/jatko-oppaat 3. Jatko-opiskelijaksi aikova neuvottelee pääohjaajaksi lupautuvan henkilön kanssa tutkimustyön aiheesta, jatko-opinnoista ja niiden suorittamisesta sekä muista ohjaajista. Ohjaajia tulee olla vähintään kaksi. Ohjaajista ainakin yhden tulee olla Itä-Suomen yliopiston professori tai dosentti tai vastaavan tieteellisen pätevyyden omaava henkilö. Jatko-opiskelijaksi aikovan ja ohjaajien tulee neuvotella ja sopia vastuista sekä sitoutumisesta tutkimustyön ohjaamiseen. Ohjaajien suostumus tulee antaa kirjallisena hakulomakkeessa. Jatkoopiskelijaksi aikova tekee alustavan tutkimussuunnitelman sekä henkilökohtaisen jatkoopintosuunnitelman. 4. Jatko-opiskelijaksi aikova hakee jatko-opinto-oikeutta hakulomakkeella, joka on saatavana tiedekunnan hallintopalvelukeskuksesta tai www-sivuilta. Hakemus toimitetaan tarvittavine allekirjoituksineen ja liitteineen tiedekunnan hallintopalvelukeskukseen. Hakulomakkeeseen liitetään: kopio perustutkintotodistuksesta ja muut opinto-oikeuden myöntämiseen vaikuttavat asiakirjat tarvittaessa aikaisempien opintojen opintorekisteriote pääohjaajan hyväksymä alustava tutkimussuunnitelma (ohjeet kohdassa 1.5.1) pääohjaajan hyväksymä alustava jatko-opintosuunnitelma. Alustavaa opintosuunnitelmaa tarkastetaan ja tarvittaessa päivitetään opintojen kuluessa. tarvittaessa hakemukseen liitetään eettisen toimikunnan lausunto tutkimuksen eettisyydestä sekä esim. mahdollinen koe-eläinlupa. 5. Jatko-opinto-oikeushakemus käsitellään tiedekunnassa. 6. Tiedekunta myöntää jatko-opinto-oikeuden, määrää mahdolliset täydentävät opinnot, vahvistaa tutkimustyön aiheen, nimeää tutkimustyön ohjaajat sekä hyväksyy tutkimussuunnitelman ja henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman. Tiedekunta lähettää tiedon päätöksestä jatko-opiskelijalle, ohjaajille, Opinto- ja opetuspalveluihin sekä ao. laitokselle/ osastolle. 7. Jatko-opinto-oikeuden saatuaan jatko-opiskelija ilmoittautuu välittömästi jatko-opiskelijaksi ilmoittautumislomakkeella, jonka toimittaa yliopiston Opinto- ja opetuspalveluihin. Seuraavina lukuvuosina ilmoittautuminen tapahtuu syyskuun puoliväliin mennessä. Lisätietoja /opiskelu/lukuvuosi-ilmoittautuminen. Lisätietoja: / opiskelu/uudet-jatko-opiskelijat 14 Itä-Suomen yliopisto

16 1. Jatko-opiskelija suunnittelee opintojaan ja neuvottelee jatkoopintomahdollisuuksista ohjaajan kanssa laitoksella/osastolla. 2. Jatko-opiskelija tutustuu yliopiston ja tiedekunnan jatko-opintoja koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin. 3. Jatko-opiskelija tekee tutkimus- ja jatko-opintosuunnitelman. 4. Jatko-opiskelija hakee opintooikeutta tiedekunnasta. 5. Opinto-oikeushakemuksen käsittely tiedekunnassa. 6. Tiedekunta myöntää jatko-opintooikeuden, nimeää ohjaajat ja tutkimustyönaiheen sekä hyväksyy tutkimus- ja jatkoopintosuunnitelman. 7. Jatko-opiskelija vastaanottaa opinto-oikeuden ilmoittautumalla yliopistoon. Jatko-opinto-opas

17 1.5.1 Tutkimussuunnitelma Jatko-opinto-oikeushakemuksen yhteydessä esitetään tutkimussuunnitelma. Suunnitelma tehdään yhdessä ohjaajien kanssa ja ohjaajien tulee hyväksyä suunnitelma. Tutkimussuunnitelma on laadittava niin, että se koskee koko lisensiaatintutkimusta tai väitöskirjatyötä. Jos tutkimustyön aihe ja aineisto muuttuvat oleellisesti, on laadittava uusi suunnitelma. Jos muutokset ovat merkittäviä, ne on esitettävä tiedekunnalle hyväksyttäviksi. Tutkimussuunnitelma laaditaan yleensä suomen- tai englanninkielellä. Tutkimussuunnitelman ohjeellinen pituus on noin 10 sivua. Tutkimussuunnitelma sisältää esimerkiksi seuraavia tietoja: 1. Tutkimuksen nimi sekä tutkimustyön tekijän nimi ja osoitetiedot 2. Tutkimuksen tausta i. Esitetään lyhyt tiivistelmä tutkimuksen taustasta tarvittavine kirjallisuusviitteineen (ml. teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat) ii. Kuvataan aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimusta. iii. Tuodaan esiin, mitä tutkittavasta asiasta ei vielä tiedetä ja selvitetään tutkimuksen merkittävyys kansallisesti ja/tai kansainvälisesti. 3. Tutkimuksen tavoitteet i. Esitetään tutkimuksen hypoteesit. ii. Rajataan tutkimuksen tavoitteet ja tuodaan ne selkeästi esille. 4. Aineisto ja menetelmät i. Esitetään kuvaus käytettävistä tutkimusmenetelmistä ja aineistoista ja perustellaan valitut tutkimusmenetelmät. ii. Kuvataan aineiston käsittely ja käyttösuunnitelma (myös tutkimuksen päätyttyä) iii. Tehdään työsuunnitelma ja suunnitelma tehtävistä osatöistä. 5. Aikataulu- ja rahoitussuunnitelma i. Kuvataan tutkimuksen osatöiden ja eri vaiheiden aikataulu. ii. Esitetään tutkimuksen rahoitussuunnitelma ja rahoituslähteet. 6. Tutkimukseen liittyvät eettiset näkökohdat i. Tuodaan esiin tutkimuksen eettiset näkökohdat (mm. tarvitaanko eettisten toimikuntien lausuntoja tai lakisääteisiä lupia tutkimuksen tekemiseksi, mahdolliset luvat liitteeksi) 7. Julkaisusuunnitelma i. Esitetään miten ja missä tutkimustulokset aiotaan julkaista ja/tai esittää. 8. Tutkimustulosten hyödyntäminen i. Arvio tutkimustulosten hyödyntämisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. 9. Kirjallisuusviitteet i. Luetellaan tutkimussuunnitelmassa esiintyvät alan keskeiset kirjallisuusviitteet. 10. Tutkimushankkeeseen osallistuvien henkilöiden ja yksiköiden nimet 11. Ohjaajan/ohjaajien allekirjoitus Jatko-opintosuunnitelma Jatko-opiskelija laatii henkilökohtaisen jatko-opinto-suunnitelmansa (HJOPS) yhdessä pääohjaajansa kanssa tiedekunnan määräämän tutkintorakenteen mukaisesti (kts. kohta 2.2). Hyväksyttyä jatko-opintosuunnitelmaa voidaan muuttaa ohjaajan ja opiskelijan välisellä keskinäisellä sopimuksella. 16 Itä-Suomen yliopisto

18 Henkilökohtaiseen jatko-opintosuunnitelmaan sisältyy mm: jatkotutkintoon sisältyvät opinnot, niiden suoritustavat ja suunniteltu aikataulu mahdolliset täydentävät opinnot ja suunniteltu aikataulu lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan aihe ja tutkimussuunnitelma. Tutkintorakennetta suunniteltaessa on hyvä pitää mielessä, mihin opiskelija jatko-opinnoillaan tähtää. Ammattimaiselle tutkijanuralle tähtäävän jatko-opiskelijan kannattaa sisällyttää mahdollisimman paljon tieteenalakohtaisia jatkokoulutuksen opintoja tutkintoonsa. Asiantuntija- tai opetustehtäviin suuntautuvan jatko-opiskelijan kannattaa valita tutkintoonsa enemmän yleisiä valmiustaitoja sisältäviä jatkokoulutuksen opintoja Muutoksenhaku Opiskelijavalintaan tyytymätön hakija saa pyytää päätökseen oikaisua Itä-Suomen yliopiston muutoksenhakulautakunnalta. Määräaika oikaisupyynnön tekemiseen on neljätoista (14) päivää päätöksen ilmoittamisesta. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu oikaisupyyntö tulee toimittaa Itä-Suomen yliopiston kirjaamoon määräaikaan mennessä. Myöhässä saapuneita oikaisupyyntöjä ei tutkita. Jatko-opinto-opas

19 2 Jatko-opintojen tekeminen 2.1 Ilmoittautuminen yliopistoon ja käyttäjätunnukset Ilmoittautuminen Uudet jatko-opiskelijat ilmoittautuvat opiskelijarekisteriin saatuaan päätöksen opinto-oikeudesta. Ilmoittautumislomake lähetetään tiedekunnasta uusille jatko-opiskelijoille jatko-opinto-oikeuden myöntämiskirjeen yhteydessä. Opiskelija täyttää lomakkeen ja toimittaa sen Opintoja opetuspalveluihin: Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopisto Opinto- ja opetuspalvelut Opinto- ja opetuspalvelut Opinto- ja opetuspalvelut Joensuun kampus Kuopion kampus Savonlinnan kampus PL 111 PL 1627 PL Joensuu Kuopio Savonlinna Lomaketta käytetään vain ensimmäistä kertaa ilmoittauduttaessa. Seuraavina vuosina ilmoittaudutaan WebOodin kautta, puhelimitse, sähköpostitse tai henkilökohtaisesti asioimalla Opintoja opetuspalveluissa. Lukuvuodelle ilmoittaudutaan Ilmoittautuminen on välttämätöntä opiskeluoikeuden säilyttämiseksi, eikä siihen liity maksuja. Hyväksytty ilmoittautuminen jatkokoulutukseen on edellytyksenä mm. opintopisteiden merkitsemiselle opintorekisteriin. Opiskelijan, joka ei ole ilmoittautunut yliopistoon ilmoittautumisaikana (15.9. mennessä), on haettava kirjallisesti oikeutta uudelleenkirjoittautumiseen (Yliopistolaki 558/ ). Uudelleenkirjoittautuvilta, myös jatko-opiskelijoilta, peritään uudelleenkirjoittautumismaksu 35 euroa (suuruus on määrätty Opetusministeriön asetuksessa 737/2007). Uudelleen kirjautuminen tehdään pääsääntöisesti Opinto- ja opetuspalveluissa henkilökohtaisesti asioimalla. Myös puhelimitse tai sähköpostitse ilmoittautuminen on mahdollista. Tällöin tositteet maksuista lähetetään Opinto- ja opetuspalveluihin postitse. Ilmoittautumisohjeet löytyvät www-sivuilta osoitteessa: /opiskelu/opiskeluoikeus Käyttäjätunnukset Käyttäjätunnukset atk-järjestelmiin myönnetään Itä-Suomen yliopistossa automaattisesti työtai opiskelusuhteen alkamisen myötä. Jatko-opiskelijoilla käyttäjätunnuksen saaminen edellyttää, että jatko-opiskelijalla on opinto-oikeus ja että hän on ilmoittautunut läsnäolevaksi. Käyttäjätunnus mahdollistaa sen, että jatko-opiskelija voi käyttää yliopiston intranet-palveluita ja WebOodia. WebOodin kautta voi hoitaa opintoihin liittyviä asioita mm. kurssi- ja tentti-ilmoittautumisia ja tarkkailla opintosuoritusten kertymistä. Käyttäjätunnus antaa oikeuden lukea yliopiston tilaamia tieteellisiä verkkolehtiä. Intranetissä tiedotetaan yliopiston apurahoista ja niiden hakumenettelyistä. Myös monet yliopiston lomakkeet ovat intranetissä. Jos olet ollut perustutkinto-opiskelijana Itä-Suomen yliopistossa, jatko-opiskelijana voit käyttää samaa käyttäjätunnustasi. Jos sinulla ei ole käyttäjätunnusta, se täytyy käydä aktivoimas- 18 Itä-Suomen yliopisto

20 sa verkkopalvelussa verkkopankkitunnuksilla. Ohje käyttäjätunnuksen aktivoimisesta: /tike/uef-tunnuksen-aktivointi Käyttäjätunnusasioissa neuvoa voi kysyä tietotekniikkakeskuksesta, jonka kampuskohtaiset sähköpostiosoitteet ovat seuraavat: Joensuussa Kuopiossa Savonlinnassa 2.2 Jatkotutkintojen rakenteet Valtioneuvoston asetuksen yliopistojen tutkinnoista 794/ :n mukaan tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: 1) suorittaa jatkokoulutuksen opinnot 2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä 3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa myös lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista ja tutkintoon mahdollisesti sisältyvän erikoistumiskoulutuksen. Lisensiaatin tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus, jossa opiskelija osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Jatkokoulutuksessa suoritettavaan lisensiaatin tutkintoon voi sisältyä erikoistumiskoulutus. Tällöin tutkintoon kuuluu järjestelmällinen teoreettinen ja käytännöllinen syventyminen erikoisalaan, lisensiaatintutkimus omalta erikoisalalta ja erikoisalan ohjattu työkokemus. Lisensiaatin tutkintoon sisältyvän erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy hyvin omaan erikoisalaansa ja saavuttaa kyvyn toimia itsenäisesti omalla erikoisalallaan Filosofinen tiedekunta Filosofi sen tiedekunnan lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon johtavat opinnot rakentuvat kahdesta osasta Tutkijan taidot ja työelämään valmentautumisen opinnoista ja lisensiaatintutkimuksesta tai väitöskirjasta: Lisensiaatti Tohtori Tutkijan taidot ja työelämään valmentautuminen, 60 op: - Yleiset jatko-opinnot, 10 op - Tieteenalakohtaiset jatko-opinnot, 40 op - Akateemiset ja muut työelämätaidot, 10 op Lisensiaatintutkimus Väitöskirja Tutkijan taidot ja työelämään valmentautuminen, 60 op: - Yleiset jatko-opinnot, 10 op - Tieteenalakohtaiset jatko-opinnot, 40 op - Akateemiset ja muut työelämätaidot, 10 op Tutkijan taidot ja työelämään valmentautuminen Tutkijan taitoihin ja työelämään valmentautumiseen sisältyvät opinnot suoritettuaan jatko-opiskelijalla on valmiudet tieteellisen tutkimuksen tekemiseen ja pätevyys toimia oman alansa asiantuntijana. Hän hallitsee tutkimuksen tekemisen tieteenfi losofi set ja eettiset periaatteet, hänellä on perustiedot tieteellisen kirjoittamisen taidoista ja hän hallitsee oman tutkimuksensa kannalta keskeiset tutkimusmetodit. Hän tuntee oman tieteenalansa perinteitä sekä ajankoh- Jatko-opinto-opas

21 taista keskustelua ja osaa esitellä omaa tutkimustaan oman alan tutkijoille ja/tai hallitsee tieteellisen artikkelin kirjoittamisen. Tiedot oman tieteenalan tai hänen tutkimustaan tukevan sivuaineen sisällöistä ovat syventyneet. Hän tuntee akateemisen tai muun työelämän, projektien tai tieteellisten seurojen käytäntöjä ja vaatimuksia. Hän osaa esiintyä akateemisissa opetustilanteissa, erilaisissa tilaisuuksissa, seminaareissa ja konferensseissa ja/tai on tutustunut tieteellisen julkaisemisen prosesseihin. Maisterista suoraan tohtoriksi etenevän on suoritettava Tutkijan taidot ja työelämään valmentautuminen -opinnot (kohdat 1. 3.) ennen väitöskirjan jättämistä esitarkastukseen. Soveltuvan lisensiaatin tutkinnon suorittaneelta ei vaadita tohtorin tutkinnon suorittamiseen muita opintoja kuin väitöskirja. Tiedekunnan ulkomaalaisopiskelijoille järjestetään englanninkielistä opetusta tiedekunnan jatkokoulutusperiaatteiden mukaisesti. Tiedekunnassa ja osastoissa järjestetään pysyvää englanninkielistä jatkokoulutusta ja seminaareissa käytetään englannin kieltä tarpeen mukaan. Tutkijan taidot ja työelämään valmentautuminen sisältää kohdat: 1) Yleiset jatko-opinnot (10 op): - Tieteenfi losofi a ja etiikka (yhteensä 4 op) - Tieteellinen kirjoittaminen jatko-opiskelijoille (2 op) - Tutkimusmetodit (4 op) 2) Tieteenalakohtaiset jatko-opinnot (40 op): - Oman tieteenalan tutkijaseminaari (10 op) - Muita tieteenalakohtaisia jatko-opintoja ja/tai jatkotutkimusta tukevan sivuaineen opintoja (yhteensä 30 op). 3) Akateemiset ja muut työelämätaidot (10 op): - Esiintyminen akateemisissa tilaisuuksissa - Akateemiset opetus- ja muut asiantuntijatehtävät mukaan lukien akateemisten taitojen soveltaminen työelämään - Julkaisuprosessit Erikoispsykologikoulutus Erikoispsykologikoulutus on psykologian maisterin tutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painotettu tieteellinen jatkokoulutus, joka johtaa psykologian lisensiaatin tutkintoon jollakin psykologian erikoisalalla (Asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004, OPM:n asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista 568/2005). Koulutuksen tarkoituksena on tuottaa uusimpaan tutkimustietoon perustuvaa erikoisosaamista. Lähtökohtana on ammattikäytäntöjen tieteellisen perustan vahvistaminen ja systemaattisen tutkimuksen edistäminen. Erikoispsykologin koulutus voidaan suorittaa seuraavilla erikoisaloilla: Kehitys- ja kasvatuspsykologia Neuropsykologia Psykoterapia Terveyspsykologia Työ- ja organisaatiopsykologia Lisätietoja koulutuksesta, tutkinnon rakenteesta ja kustakin erikoisalasta osoitteesta www. psykonet.fi. 20 Itä-Suomen yliopisto

22 2.2.2 Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Jatkotutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 60 op. Luonnontieteellisellä koulutusalalla opinnot jaotellaan yleisen jatkokoulutuksen opintoihin ja jatko-opintojen pääaineen tai pääaineen ja sivuaineiden opintoihin. Pääaineen opintojen tulee olla vähintään syventävien opintojen tasoisia. Sivuaineen opintojen tulee muodostaa hyväksyttävä, pääaineopintoja ja tutkimustyötä tukeva kokonaisuus. Opintoihin sisältyy pakollinen tutkijaseminaari. Filosofi an lisensiaatin ja tohtorin tutkintojen rakenteet: Lisensiaatti Yleiset valmiustaito-opinnot Pääaineen tai pääaineen ja sivuaineiden opinnot Tutkijaseminaari Lisensiaatintutkimus Tohtori Yleiset valmiustaito-opinnot Pääaineen tai pääaineen ja sivuaineiden opinnot Tutkijaseminaari Väitöskirja Seuraavissa oppiaineissa on määritelty tarkentavat ohjeet jatko-opintojen rakenteeksi. Biologia Jatkotutkinnon suorittamiseksi opiskelijalla tulee olla biologian tai ympäristötieteen alan tai niitä vastaavan alan maisterin tutkinto hyvin tiedoin suoritettuna. Opinnot koostuvat hyväksytyn jatko-opintosuunnitelman mukaisesti jatkokoulutusseminaarista, kirjatenteistä ja pääaineopinnoista tai sekä pääaine- että sivuaineopinnoista (yhteensä 60 op). Pääaineopintojen tulee olla syventävien opintojen tasoisia. Sivuaineopintojen tulee tukea pääaineen opintoja ja tutkimustyötä. Biologian alan jatko-opinnot 60 op koostuvat seuraavasti: A. Jatkokoulutusseminaari, 4 op B. Lisensiaattikuulustelu, 12 op, jonka voi tenttiä kahdessa osassa työn ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla. C. Muut omaan erikoistumisalaan liittyvät pääaine- tai sivuaineopinnot 44 op Opinnot koostuvat henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman mukaisesti esim. syventävistä opinnoista ja jatkokoulutuskursseista, seminaareista, tieteellisistä kokouksista, referoiduissa sarjoissa julkaistuista väitöskirjaan tai lisensiaatintutkimukseen kuulumattomista julkaisuista, tutkielmista, kirjatenteistä, tieteellisten julkaisuiden referoinnista, kurssiopetustyöstä, tai pääainetta tukevista sivuaineopinnoista. Seminaareista ja tieteellisistä kokouksista opintoihin voi sisällyttää yhteensä enintään 12 opintopistettä. Fysiikka, Joensuun kampus Fysiikan jatko-opinnot (60 op) koostuvat kohtien A ja B opinnoista: A. Erikoisopinnot (40 op), johon sisältyy yksityiskohtainen syventyminen johonkin fysiikan erikoisalaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti. Tähän osaan sisältyvien opintojen tulee olla vähintään syventävien opintojen tasoisia. Jatko-opintosuunnitelmaa laadittaessa tarkastetaan, että fysiikan syventävien opintojen kurssit, Fysikaalinen optiikka Ia tai Jatko-opinto-opas

23 I, Kvanttifysiikka I, sekä Materiaalifysiikka I tai vastaavansisältöiset kurssit ovat suoritetut ellei, ne sisällytetään jatko-opintosuunnitelmassa erikoisopintoihin. Myös jatkokoulutusseminaari ja pääsääntöisesti kurssit Johdatus epälineaariseen optiikkaan, Materiaalien optisten ominaisuuksien mallintaminen ja Kvanttioptiikka sisältyvät erikoisopintoihin. Lisäksi suositellaan osallistumista ulkomailla järjestettäville kursseille ja konferensseihin, sekä Optiikan kesäkoulu-kurssin sisällyttämistä jatko-opintoihin. Fysiikan jatkokoulutusseminaari Optiikan kesäkoulu 4 op 4 op B. Fysiikan tai sivuaineiden opinnot sekä yleiset valmiustaito-opinnot (20 op). Sivuaineen/aineiden opintojen tulee muodostaa hyväksyttävä, pääaineopintoja ja tutkimustyötä tukeva kokonaisuus. Opintojen sisältö määritellään jatko-opintosuunnitelmassa. Fysiikan opettajille tarkoitetut jatko-opinnot Jatkotutkintojen tavoitteena on kehittää ja laaja-alaistaa opettajan ammatillista osaamista, sekä teoreettista ajattelua että käytännön valmiuksia silmällä pitäen fysiikan opettajan tehtävää eri koulutustasoilla. Erityisesti tavoitteena on kehittää opettajan valmiuksia hyödyntää opetustyössä fysiikan uusia opetusmenetelmiä ja -välineistöä, lisätä tietämystä fysiikan uusista saavutuksista ja sovellutuksista ja käyttää tätä hyväksi opetussuunnitelmien ja -sisältöjen uudistamisessa ja kehittämisessä. Opettajille tarkoitettujen jatko-opintojen suorittaminen edellyttää opettajan pätevyyttä. Fysiikan jatko-opinnot opettajille (60 op) koostuu alla mainituista kohtien A ja B opinnoista. A. Erikoisopinnot (40 op), aikaisempien fysiikan opintojen täydentäminen ja syventäminen henkilökohtaisessa opinto-suunnitelmassa tarkemmin sovittavalla tavalla. Opinnot voivat koostua erikoiskursseista, harjoitustöistä, erikoistöistä ja aktiivisesta osallistumisesta fysiikan opetuksen tutkimuksen seminaareihin. Pääsääntöisesti seminaarit järjestetään yhteistyössä muissa yliopistoissa toimivien alan ryhmien yhteisissä tapaamisissa. Seminaariin osallistumisesta opiskelijalle myönnetään fysiikan jatkokoulutusseminaaria vastaava suoritusmerkintä (Fysiikan jatkokoulutus-seminaari, , 4 op). Myös ulkomainen opintomatka tai perehtyminen fysiikan teknisiin sovellutuksiin esim. teollisuusympäristössä voidaan hyväksyä opintojen osaksi. Tavoitteena on opiskelijan fysikaalisen näkemyksen ja tietämyksen monipuolinen kehittäminen. B. Fysiikan tai sivuaineiden opinnot sekä yleiset valmiustaito-opinnot (20 op), jossa sivuaineen/neiden opintojen tulee muodostaa hyväksyttävä, pääaineopintoja ja tutkimustyötä tukeva kokonaisuus. Opintojen sisältö määritellään jatko-opintosuunnitelmassa. Lisensiaatin tutkinnon tärkeimmän osan muodostaa lisensiaattitutkielma, joka voi käsitellä fysiikan opetukseen liittyvää problematiikkaa, opetusmenetelmien arviointia ja kehittämistä, tai siinä voidaan perehtyä syvällisesti johonkin sellaiseen fysiikan osa-alueeseen mahdollisine sovellutuksineen, jonka erityisosaaminen opetustehtävässä on tullut tai on näköpiirissä tulla ajankohtaiseksi. Työskentely käsittää kirjallisuuden itseopiskelua, keskusteluja ohjaajien kanssa, kansallisiin seminaareihin osallistumista sekä omakohtaista kokeilu- ja kehitystyötä. Tohtorin tutkinnon tavoitteena on syvällinen perehtyminen johonkin fysiikan osa-alueeseen ja sen opettamisen ja oppimisen problematiikkaan. Tutkijan tulee saavuttaa ja osoittaa kyky luoda uutta tieteellistä tietoa. Tutkijalta edellytetään aktiivista osallistumista alan kansallisiin ja 22 Itä-Suomen yliopisto

24 kansainvälisiin seminaareihin ja konferensseihin, joissa hän asettaa työnsä tulokset ja toteutuksen tutkijayhteisön kritiikille ja kommentoinnille alttiiksi. Tutkinnon suorittaminen voi vaatia fysiikan opintojen täydentämistä tutkinnon edellyttämälle tasolle. Kemia Edellytys kemian jatkokoulutukseen pääsemiseksi ovat hyvät tiedot kemian syventävissä opinnoissa. Kemian alan jatko-opinnot (60 op) tutkijoille ja kemisteille rakentuvat seuraavasti: Luentokurssit (valitaan eri linjoilta) Lopputentti Jatko-opintoseminaari Erikoistyö op 6-14 op 2 op, jossa on pakollista osallistua kymmeneen seminaarikertaan. 24 op Kemian jatko-opintoihin voidaan sisällyttää yleisiä valmiustaito-opintoja ja korvata niillä luentokursseja jatko-opintosuunnitelman mukaisesti. Kemian alan jatko-opinnoissa (60 op) opettajille jatkotutkinnon lähtökohtana on fi losofi an maisterin tutkinto, kemia pääaineena, tai muut vastaavat opinnot sekä muodollinen pätevyys kemian opettajan tehtäviin. Tutkinto koostuu kolmesta osasta A ja B ja C, joista laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma. A. Pääaine, 30 op Aikaisempien kemian opintojen täydentäminen ja syventäminen henkilökohtaisessa jatko-opintosuunnitelmassa tarkemmin sovittavalla tavalla. Opinnot voivat koostua yleisistä valmiustaito-opinnoista, erikoiskursseista, harjoitustöistä ja erikoistöistä. Kemian kirjakuulustelu (opettaja) Erikoistyö kemiassa (opettaja) Jatko-opintoseminaari 6-10 op 24 op 2 op B. Sivuaineen opinnot, 30 op Pääsääntöisesti tarkoituksena on aikaisempien kasvatustieteen opintojen täydentäminen ja syventäminen henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa tarkemmin sovittavalla tavalla. Osallistuminen yliopiston ulkopuolisten tahojen järjestämään opetus- ja kasvatusalan koulutukseen voidaan hyväksyä opintojen osaksi, jos niiden vaativuustaso on riittävä. C. Lisensiaatintutkimus kemiassa (opettaja). Lisensiaatintutkimuksessa voidaan käsitellä kemian opetukseen liittyvää problematiikkaa, opetusmenetelmien arviointia ja kehittämistä tai siinä voidaan perehtyä syvällisesti johonkin sellaiseen kemian osa-alueeseen sovelluksineen, jonka erityisosaaminen opetustehtävässä on tullut ajankohtaiseksi. Maatalous-metsätieteellinen koulutusala Maatalous-metsätieteellisellä koulutusalalla jatkokoulutuksen opinnot koostuvat tutkijaseminaarista, tutkimusalan opinnoista sisältäen lopputentin, teoria ja metodiopinnoista, etiikka- ja immateriaalioikeuden opinnoista ja tutkimusprojektin hallinnan opinnoista. Jatko-opinto-opas

25 Maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintojen rakenteet: Lisensiaatti Yleiset valmiustaito-opinnot, väh 7 op etiikka ja immateriaalioikeudet, 3 op tutkimusprojektin hallinta, 4 op Tieteen ja tutkimusalan opinnot, väh 15 op Teoria ja metodiopinnot, väh. 30 op Tutkijaseminaari, 3 op Lisensiaatintutkimus Tohtori Yleiset valmiustaito-opinnot, väh 7 op etiikka ja immateriaalioikeudet, 3 op tutkimusprojektin hallinta, 4 op Tieteen ja tutkimusalan opinnot, väh 15 op Teoria ja metodiopinnot, väh. 30 op Tutkijaseminaari, 3 op Väitöskirja Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan jatkokoulutuksen opintojaksot ja kurssikuvaukset esitetään Oodissa Terveystieteiden tiedekunta Tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 30 op (lääketieteen tohtori, hammaslääketieteen tohtori) tai 60 op (farmasian tohtori, fi losofi an tohtori, terveystieteiden tohtori, farmasian lisensiaatti, fi losofi an lisensiaatti, terveystieteiden lisensiaatti). Opinnot jaotellaan yleisten valmiustaitojen jatkokoulutukseen sekä tieteen ja tutkimusalan jatkokoulutukseen. Yleisten valmiustaitojen jatkokoulutuksen ja tieteen ja tutkimusalan jatkokoulutuksen keskinäinen painotus voi vaihdella jatko-opiskelijan urasuunnitelmista riippuen. Farmasian, fi losofi an sekä terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintojen rakenteet: Lisensiaatti Yleiset valmiustaito-opinnot, op Tieteen ja tutkimusalan opinnot, op Tutkijaseminaari Lisensiaatintutkimus Tohtori Yleiset valmiustaito-opinnot, op Tieteen ja tutkimusalan opinnot, op Tutkijaseminaari Väitöskirja Farmasian pääaineissa tieteen ja tutkimusalan opintoihin tulee sisältyä 5-8 opintopisteen laajuinen alkukuulustelu ja 3 opintopisteen laajuinen tutkimussuunnitelman puolustus. Tutkimussuunnitelman puolustus suositellaan sisällytettäväksi tieteen ja tutkimusalan opintoihin myös muiden pääaineiden osalta. Terveystieteiden tiedekunnassa on mahdollista suorittaa sairaalakemistin erikoistumiskoulutus. Sairaalakemistin erikoistumisohjelmassa opiskelijan on suoritettava fi losofi an lisensiaatin tutkinto, johon liittyy sairaalakemistin erikoistumiskoulutus. Tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneilta ei vaadita fi losofi an lisensiaatin tutkintoa osana sairaalakemistikoulutusta. Hammaslääketieteen ja lääketieteen tohtorin tutkintojen rakenteet: Tohtori Yleiset valmiustaito-opinnot, noin 10 op Tieteen ja tutkimusalan opinnot, vähintään 20 op Väitöskirja 24 Itä-Suomen yliopisto