Pohjois-Karjalan alueellisen maaseutusuunnitelman seuranta ja arviointi. Loppuraportti. Paula Inkeroinen Hannu Ryhänen

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan alueellisen maaseutusuunnitelman seuranta ja arviointi Loppuraportti Paula Inkeroinen Hannu Ryhänen PKArvi-hanke Itä-Suomen yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate

2 POHJOIS-KARJALAN ALUEELLISEN MAASEUTUSUUNNITELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI LOPPURAPORTTI Paula Inkeroinen Hannu Ryhänen Arviointiin osallistuneet myös Jenni Väisänen, harjoittelija Taina Väre, projektipäällikkö Sampsa Wulff, suunnittelija PKArvi-hanke Itä-Suomen yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate PL 111, JOENSUU Julkaisija Itä-Suomen yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Taitto ja kansi Paula Inkeroinen Kannen kuvat Maakaista-hanke, maakaista.fi Kuvat ja kuvatekstit ylhäältä alas: Tyttitalolla tapahtuu.( ) Taitobussi kurvasi Tikkalaan.( ) Jääskeläisten lihakarjatila.( ). Jääskeläisten lihakarjatila Nurmeksen Höljäkässä on mukana ravinnehävikit euroiksi hankkeessa Suuri vesikiertue, Nurmes. ( ) Hannu Ryhänen ja Timo Reko paistavat muikkusultsinoita ISBN: ISBN: (PDF) Painopaikka Kopijyvä, Joensuu 2013

3

4 Sisällysluettelo 1 ARVIOINNIN TAUSTA JA ARVIOINTITEHTÄVÄ Taustaa arvioinnille Pohjois-Karjalan alueellinen maaseutuohjelma Arviointitehtävä Arvioinnin lähtökohtia ja tavoitteet Arviointi- ja seuranta-aineistot Arvioinnin toteutus ja arviointimenetelmät MAASEUTUSUUNNITELMAN TOIMEENPANO JA SEURANTA Valmistelu Tiedotus Toimeenpano Manner-Suomen maaseutuohjelman alueellinen ohjausryhmä Leader-yhteistyöryhmä Yritysrahoituksen toimeenpano Kehittämishanketukien toimeenpano Seuranta SUUNNITELMAN TOIMEENPITEET JA TOTEUTUS Maatilatalouden rakennekehitys ja kilpailukyky Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Maaseutualueiden elämänlaatu ja elinkeinotoiminnan monipuolistaminen Yritystuet Hanketuet Osaaminen, osaamisrakenteet ja innovaatiotoiminta Leader-toimintatapa MAASEUTUOHJELMAN TOIMEENPANON TULOKSELLISUUDEN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIA Maa- ja metsätalous sekä elintarviketuotanto Maatalous- ja elintarviketuotanto Metsätalous Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen

5 4.3 Maaseutualueiden elämänlaatu ja elinkeinotoiminnan monipuolistaminen Huomioita yritysrahoituksesta Osaaminen, osaamisrakenteet ja innovaatiotoiminta Leader-toimintatapa maaseudun kehittämisessä Vaara-Karjalan toimintaryhmä Joensuun Seudun toimintaryhmä Keski-Karjalan toimintaryhmä (Jetina) Toimintaryhmien yleisarviointia Ohjelmakokonaisuuden tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointia JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISSUOSITUKSET Johtopäätöksiä Ohjelman sisältö ja toimeenpano Kehitykseen vaikuttavista mekanismeista Yritysrahoitus Kehittämishankerahoitus Suositukset seuraavalle ohjelmakaudelle KIRJALLISUUS

6 1 ARVIOINNIN TAUSTA JA ARVIOINTITEHTÄVÄ 1.1 Taustaa arvioinnille EU:n ohjelmakaudella Suomen maaseudun kehittämistä on tuettu Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (jatkossa maaseuturahasto) saatavin varoin. Hallinnollisesti rahoitus on ohjautunut alueille TE-keskusten, vuodesta 2009 alkaen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen (jatkossa ELY) hallinnoimana ja ohjaamana. Maaseudun kehittämisrahoituksen kohdentamisen ohjausvälineenä on toiminut Euroopan unionin yhteinen maaseutustrategia, jonka ohella maaseudun kehittämisrahoitusta EU-tasolla ohjaavat maaseutuasetus, toimeenpanoasetus ja rahoitusasetus. Kansallisella tasolla maaseutustrategiaa on toteutettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman myötä maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa. Ohjelma tähtää elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilymiseen, ympäristön tilan parantamiseen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. Kehittämisohjelmassa maaseudun kehittämistyö on jaettu maaseutuasetuksen perusteella neljään toisiaan täydentävään toimintalinjaan (painopistealueeseen): maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen (toimintalinja 1), ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen (toimintalinja 2), maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen (toimintalinja 3) ja Leader-toimintatapa sovellettuna kaikilla painopistealueilla (toimintalinja 4). Manner-Suomen maaseutuohjelman toimenpiteet ja alatoimenpiteet toimintalinjoittain on esitetty liitteessä 5. Pohjois-Karjalaan maaseuturahaston rahoitusta on myönnetty vuosina ( mennessä) noin 213 miljoona euroa (EU ja valtio). Suurimmat tuet ovat toimintalinjan 2 mukaisia, yhteensä 149,3 milj.. Maatilatalouden rakennetukia (TL 1) on myönnetty 13,5 milj.. Toimintalinjan 3 mukaisesti on myönnetty noin 51 milj. euroa (EU + valtio yhteensä), jota ovat sitten täydentäneet kunta- ja yksityinen raha yhteensä noin 57,5 miljoonalla eurolla. Toimintalinjan 3 rahoitus (hanke- ja yritystuet) ovat maaseuturahaston alueellistettuja varoja, joiden käytöstä päättää kukin ELY-keskus alueellaan. Toimintalinjausten pyrkimyksenä on ollut turvata Suomen pohjoisissa oloissa sijaitsevan maatalouden toimintaedellytykset, mutta myös vahvistaa eri tavoin maaseudun yritysja yhteisöllistä toimintaa. Kaikkia toimintalinjoja koskevat yhtäläiset periaatteet: paikallisuus, yhteistyö ja verkostoituminen sekä eri väestöryhmien tasavertaiset osallistumis- ja elinkeinomahdollisuudet, osaaminen sekä tutkimustiedon, innovaatioiden ja hyvien käytäntöjen käyttöönotto, kestävä kehitys ja erityisesti ympäristönsuojelu. Maaseuturahaston osarahoittamia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisia tukia ovat olleet luonnonhaittakorvaus, ympäristötuki ja erityistukisopimuk- 3

7 set, eläinten hyvinvoinnin tuki, maaseudun yritystuet, toimintaryhmien toimintaraha, maatilan investointituet, nuoren viljelijän aloitustuki, ei-tuotannollisten investointien tuki ja maaseudun hanketuet. Euromääräisesti merkittävimmät maaseuturahaston tuista ovat luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki. Ohjelmaan sisältyvänä kansallisena lisätukena tai ohjelman ulkopuolella sen strategiaa ovat tukeneet kansallisesti rahoitettavat tukimuodot; pääosa maatalouden investoinneista ja osa nuorten viljelijöiden aloittamisen tukemisesta, metsätalouden investoinnit, varhaiseläkejärjestelmä, maa- ja metsätalouden neuvontapalvelut, maatalousyrittäjän opintoraha ja elintarviketuotannon laatustrategiaa edistävä toiminta, metsätalouden ympäristötuki, sisältäen metsätalousmaan Natura 2000-alueille maksettavan tuen, ja metsäluonnon hoitohankkeet, luonnonhaittakorvauksen lisäosa sekä kansalliseen maaseutupolitiikkaan liittyvät tutkimus- ja kehittämishankkeet. Osana ohjelman alueellista valmistelua ja ohjausta Pohjois-Karjalan TE-keskus laati oman alueellisen maaseudun kehittämisohjelman, joka osoittaa alueen maaseudun kehittämisen strategiset valinnat ja rahoituksen painopisteet. Ohjelmaa täydensivät seutukuntakohtaiset maaseutuohjelmat ja samoin maakunnan kolme Leader-toimintaryhmää laativat omat paikalliset kehittämisohjelmat toiminta-alueilleen. Edellä mainituilla kehittämisohjelmilla on läheinen kytkös PKn maakunnan kehittämissuunnitelmiin (maakuntaohjelma ja maakuntasuunnitelma), jotka ovat osa Suomen aluepoliittisen järjestelmän ohjausta. Itä- ja Pohjois-Suomessa EUn aluekehitysrahasto (EAKR) ja sosiaalirahasto (ESR) ovat omalta osaltaan tukeneet myös maaseutualueilla tapahtuvaa kehitystyötä. Pohjois-Karjalassa suunnitelmien toimeenpanosta ja seurannasta on vastannut Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Pohjois-Karjalan alueellisen maaseutuohjelman suunnittelusta ja toimeenpanosta ELYssä vastaa nykyisellään Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue (ETOK) ja sen sisällä Maaseutu ja energia -yksikkö. Se tekee tiivistä yhteistyötä ELYn Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kanssa. 1.2 Pohjois-Karjalan alueellinen maaseutuohjelma Pohjois-Karjalan TE-keskuksen vuosille laatiman maaseutuohjelman perustavoitteeksi asetettiin maaseudun elinvoiman ja yrittäjyyden vahvistaminen. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi kriittisiksi kehitettäviksi menestystekijöiksi katsottiin neljä strategista painopistettä, joiden tulisi lävistää ohjelmassa määritellyt toimintalinjat, niiden kehittämisen painopisteet sekä toimenpiteet. Kriittisiä menestystekijöitä olivat 1) luonnonvarojen kestävä käyttö, 2) osaamisen vahvistaminen, 3) innovaatioiden kehittäminen ja hyödyntäminen sekä 4) alueiden ja yritysten vahvuuksiin perustuvan erikoistumisen avulla tapahtuva kehittäminen. Maaseutuohjelman rahoitusinstrumenttien käy- 4

8 tössä ja kohdentumisessa tulisi jollain tapaa ilmetä panostukset näihin kriittisiksi katsottuihin menestystekijöihin. Strategiset perusvalinnat ilmenevät oheisesta kuviosta. TOIMINTALINJAT Maatila- ja metsätalous talous sekä elintarviketuotanto Maan hoito ja ympärist ristöasiat Maaseutualueiden elämänlaatu ja elinkeinotoiminnan monipuolistaminen LEADER toimintatapa MAASEUDUN KEHITTÄMISSTRATEGIA Luonnonvarojen kestävän käytön n edistäminen Osaamisen vahvistaminen Innovaatiotoiminnan vahvistaminen Erikoistuminen alueellisiin ja yritysten vahvuuksiin KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Kuvio 1. Maaseutuohjelman strategiset perusratkaisut (PKn TE-keskus 2007). Ohjelman toteuttamista tuki tavoitteellinen visio ja yleiset tavoitteet kahden perustavoitteen rinnalla (liite 1). Ohjelmakokonaisuuden sisältö rakentui lopulta neljästä toimenpidekokonaisuudesta (3.1., 3.2., 3.3. ja 3.4), joiden alle konkreettiset kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet sijoittuivat omine laadullisine ja määrällisine tavoitteineen. Nämä em. kehittämisen painopistealueet ja toimenpidekokonaisuudet (Manner-Suomen ohjelmaa lähinnä vastaavat toimintalinjat 1-4) ovat muodostaneet maaseuturahoitusta ohjaavan toiminnallisen perusrungon koko ohjelman toteuttamiselle Pohjois-Karjalan maaseutualueilla. Tehdyt valinnat ovat perustuneet nelikenttäanalyysiin alueen maaseudusta, toisaalta Maa- ja metsätalousministeriön antamiin ohjeistuksiin. 3.1 Maatila- ja metsätalous sekä elintarviketuotanto (Manner-Suomen toimintalinja 1) Maatilatalouden rakenteen ja kilpailukyvyn kehittäminen Metsätalous Kalatalous ja luonnontuotteet Elintarviketuotanto 3.2 Maan hoito ja ympäristöasiat (Manner-Suomen toimintalinja 2) 3.3 Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen (Manner-Suomen toimintalinja 3) Maaseutualueiden elämänlaatu Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen - Palveluyrittäjyys (sisältää maaseutumatkailun, hoiva- ja sosiaalipalvelut) - Maaseutumatkailu 5

9 - Puutuoteteollisuus Osaaminen, osaamisrakenteet ja innovaatiotoiminta 3.4 LEADER-toimintatapa (linjoissa 1-3. Manner-Suomen toimintalinja 4) Maaseutuohjelman toimintalinjan toimenpidekokonaisuuksien osatavoitteita ja konkreettisten kehittämistoimenpiteiden toteutumista on ohjelmakaudella edistetty ELYn myöntämällä maaseuturahoituksella. Toteutusta ovat yhtälailla edistäneet tiedottaminen, toimijoiden aktivointi, erilaiset yhteistyöratkaisut ja koulutustapahtumat. Paikalliset toimintaryhmät ovat kirjanneet omiin ohjelmiinsa niiden toteuttamisen määrälliset ja laadulliset tavoitteet. Leaderin lähtökohta on seurannan ja arvioinnin suhteen hieman erilainen koska toimintaryhmät ovat astetta itsenäisempiä toimijoita verrattuna valtionhallinnon harjoittamaan tulosohjaukseen ELYssä. Tosin MAVI ohjeistaa osin hyvin tarkastikin Leader-toimintaryhmien toimintaa. Leader-toiminta on myös siinä suhteessa poikkeus, että sen päätöksentekoon liittyy paljon sellaisia laadullisia arvoja (esim. osarahoitukseksi hyväksyttävä yhteisöllinen talkootyö tai yleensä vahva yhteisöllinen perusta), joita ei muissa rahoitusmuodoissa ole käytössä ja joiden vaikutus eivät ole täysin suoraan määrällisesti mitattavissa. Alueelliseen maaseutuohjelmaan kirjattujen tavoitteiden lisäksi rahoitusta suuntaavat PK ELYn omat strategiset linjaukset ja tavoiteasettelut. Niissä on mm. keskeinen linjaus, että maaseuturahoituksen suuntaamisen osalta yritys- ja hanketukien strateginen jakotavoite on 60:40. PKn maaseutuohjelman vaikuttavuus, sen sisältö ja tavoitteet, muuntuvat konkreettiseksi kehittämistuloksiksi vasta aktiivisten maaseutuyrittäjien ja - kehittäjien sekä yhteisöllisten toimijoiden toiminnan ansiosta. Ohjelma ja sen toteuttamiseen tarkoitetut rahoitusinstrumentit ovat vain työväline, eivät sen enempää. Hyväkään ohjelma ei yksistään sellaisenaan saa mitään aikaan. Tarvitaan innokkaita, osaavia ja asiaansa motivoituneita ihmisiä panemaan suunnitelmat ja ohjelmat toimeksi. Kaikki tavoitteet kun toteutuvat ja realisoituvat vain ihmisten kautta. Ohjelman perusteella meille kanavoituu EU:n ja kansallisia resursseja. Mutta toimeksi meidän on pantava täällä paikallistasolla ja ensisijaisesti itse kannettava vastuu tulevaisuudestamme. Kukaan muu ei meitä pelasta, ellemme me itse sitä tee ja tartu toimeen (Pohjois-Karjalan TE-keskus 2007, 2). Tämän inhimillisen ja toiminnallisen näkökulman painotus PKn maaseutuohjelman toimeenpanossa korostaa tiedotuksen, neuvonnan, aktivoinnin ja yhteistyön merkitystä ohjelman tavoitteiden toteutumisessa ja sen tuloksellisuutta sekä vaikuttavuutta arvioitaessa. Kuten eräs haastateltu viranhaltija totesi, että Hankkeet tulevat kuitenkin ihmisiltä ja ilman ohjelmiakin tulisi rahaa hyviin hankkeisiin. 6

10 1.3 Arviointitehtävä Arvioinnin lähtökohtia ja tavoitteet Pohjois-Karjalan maaseutusuunnitelman seuranta- ja arviointihankkeessa (PKArvihanke) pyrimme käyttämään johdonmukaisesti maaseutusuunnitelman sijaan nimitystä maaseutuohjelma, koska Pohjois-Karjalan TE-keskus oli nimennyt asiakirjan Pohjois- Karjalan alueelliseksi maaseutuohjelmaksi (jatkossa PKn maaseutuohjelma). PKArvi-hankkeen lähtökohtana on ollut se tunnistettu tosiasia, että Manner-Suomen maaseutuohjelmaa varten luotu valtakunnallinen seuranta- ja arviointijärjestelmä seurantaindikaattoreineen ei tavoita alueellisia ja paikallisia erikoispiirteitä. Tämän vuoksi on katsottu tarpeelliseksi tällä ELYn rahoittamalla hankkeella seurata ja arvioida Pohjois-Karjalassa toteutettavia ohjelmia ja suunnitelmia kansallista maaseutuohjelmaa hienosyisemmin, kuitenkin suhteutettuna kansallisen ohjelman tavoitteisiin sekä seurantaja arviointitietoihin. Vastaavaa arviointia tehdään Pohjois-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman arviointihankkeessa. PKArvi -hankkeelle myönnettiin tukipäätös Näitä molempia sisarhankkeita on toteuttanut Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate. PKArvi-hankkeessa arvioinnin perustavoitteena onkin ollut saada yksityiskohtaisemmin esiin PKn alueellisten ja paikallisten suunnitelmien osalta se, että miten hyvin suunnitelmia on pystytty toteuttamaan, miten hyvin tavoitteet on saavutettu ja millaisia tuloksia toimenpiteillä on saatu aikaan sekä mikä niiden vaikuttavuus on ollut ohjelmakaudella Tämä tavoite on tukenut samalla PKn alueellisen maaseutuohjelman seurannalle ja arvioinnille asetettuja tavoitteita, joista maaseutuohjelmassa todetaan, että On tarpeen jatkuvasti seurata ohjelman tavoitteiden toteutumista ja päivittää tarvittaessa toimenpiteitä ja painotuksia sekä toimintamalleja sekä sen lisäksi todetaan, että Ohjelman seurannassa ja arvioinnissa käytetään tarvittaessa ulkopuolista arviointia (TE-Keskus 2007, 84). Pääpaino arvioinnissa kohdistui alueellistettujen varojen tuloksiin ja vaikuttavuuteen, mutta arviointiraportissa tarkastellaan myös maatalouden rakenne- ja kannattavuuskehitystä sekä ympäristötukien vaikuttavuutta, koska maatalouden tulo- ja ympäristötuet muodostavat valtaosan (yli 90 %) maaseudulle kohdistuvista maaseuturahaston ja kansallisen maatalouspolitiikan mukaisista tuista. PKArvi-hankkeessa kerättyä ja analysoitua arviointitietoa on myös hyödynnetty uuden maaseutuohjelman suunnittelussa siten, että se parantaisi PKn maaseudun ominaispiirteet huomioiden entisestään ohjelman toimeenpanon ja toteutuksen tarkkuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Samoin on haettu tulevaa ohjelmakautta varten sellaista maakunnallista toimintamallia, joka terävöittäisi ohjelman toteutuksen seurantaa ja arviointia, tämän tiedon entistä tehokkaampaa levittämistä ja hyödyntämistä. 7

11 Näitä lähtökohtia vasten arvioinnin tavoiteasettelu jakautui neljään päätavoitteeseen ja sen lisäksi erillisiin määrällisiin sekä laadullisiin tavoitteisiin: 1. Pohjois-Karjalan maaseutuohjelman toteutuksen seuranta ja arviointi tarkennetuin mittarein. 2. Pohjois-Karjalan toimintaryhmien suunnitelmien toteutuksen seuranta ja arviointi tarkennetuin mittarein. 3. Nostetaan esiin parhaita hankkeita, hyviä käytäntöjä ja hahmotetaan maaseudun kehityssuuntia suhteessa tämän ohjelmakauden strategisiin valintoihin. 4. Arviointimallin kehittäminen PSArvin kanssa, jota voidaan soveltaa myös myöhemmin tapahtuvassa alueellisen ja paikallisten ohjelmien toteuttamisessa. Hankkeelle määritellyt laadulliset tavoitteet olivat: 1. Varmistetaan seurannalla ja arvioinnilla alueellisen ohjelman sekä paikallisten suunnitelmien tavoitteiden toteutumista. 2. Parannetaan toimenpiteiden tulosten ja vaikutusten esille saamista ja näkyvyyttä yhteistyössä maakunnallisen Maakaista-hankkeen kanssa. 3. Arvioidaan nykyiselle ohjelmakaudelle laaditun maaseudun kehittämisstrategian toimivuutta sekä tehdään johtopäätöksiä ja linjauksia tulevan strategian laadintaa varten. 4. Vahvistetaan maaseudun kehittämistyötä, osaamista, kehitetään uusia toimintatapoja ja jatkuvia arviointiprosesseja sekä maaseututoimijoiden nykyistä tiiviimpää yhteistyötä Pohjois-Karjalassa ja myös maakuntien välillä. Hankkeelle määritellyt määrälliset tavoitteet ovat; 1. Tarkennettu seurannan mittaristo: määrälliset ja laadulliset mittarit 1+ 3 kpl 2. Arviointisuunnitelma 1 kpl 3. Kyselyt ja haastattelut Tarpeen mukaan 4. Väliarviointiraportti 1kpl 5. Hyvät käytännöt ja toimintamallit esille julkaisu (P-K:n ja P-S:n välillä) 6. Ennakkoarviointiraportti (johtopäätökset ja linjaukset) ohjelmakaudelle kpl 7. Yhteistyöverkostot ja kokemusten vaihto 1-3 kpl PKn maaseutuohjelman ja paikallisten ohjelmien seurannassa sekä arvioinnissa on haettu vastauksia seuraaviin peruskysymyksiin. Maaseutuohjelman tarkoituksenmukaisuus ja strategian sopivuus: Miten valittu strategia on vastannut alueen toimijoiden kehittämistarpeisiin? Ovatko valitut kehittämisen painopisteet olleet oikeita (onko tuettu oikeita asioita?) ja millaisiin linjausmuutoksiin on kenties tarvetta seuraavalla ohjelmakaudella? 8

12 Maaseutuohjelman toimeenpano: Miten ohjelmaa on hallinnoitu, siitä tiedotettu ja toteutettu ohjelmakauden aikana? Onko ohjelman toteutus ja seuranta ollut tehokasta? Miten yhteistyö on toiminut eri sidosryhmien välillä? Mitä ongelmia ylipäätään on havaittu ohjelman toimeenpanossa ja mitä parannettavaa siinä on seuraavalle ohjelmakaudelle? Maaseutuohjelman tehokkuus ja hyödynnettävyys. Millä toimenpiteillä on pystytty vaikuttamaan maaseutualueiden tavoiteltuun kehitykseen (mitä tehty, missä ja miten)? Onko tehty oikeita asioita? Ovatko valitut kehityssuunnat ja niihin kohdistetut panostukset olleet lopulta oikeaan osuneita ja käytetyt rahoitus- ym. välineet toimivia maaseudun kehittämisessä? Miten olemassa olevat rahoitusvälineet ja hanketyypit ovat istuneet alueen kehittämistarpeisiin? Millaisia rahoituscocktaileja ja uusia toimenpiteitä tarvitaan seuraavalla ohjelmakaudella? Maaseutuohjelman toteutuminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin? Miten ohjelmalle asetetut tavoitteet ovat yleensä täyttyneet toimenpiteittäin ja toimintalinjoittain? Millaiset osatekijät ovat edistäneet tai estäneet tavoitteiden toteutumista ja kohderyhmien tarpeiden täyttymistä? Tuloksellisuus. Mitä ohjelman toimenpiteillä on saatu konkreettisesti aikaan? Mikä on ollut ohjelman välitön lisäarvo koko maaseudun kehittämisessä? Mitä ei olisi tai mitä olisi olemassa ilman ohjelmaa? Millaiset kehitysmekanismit (prosessit) ja miten ovat saaneet vaikutuksia aikaan? Oleellista ei ole se mistä kanavista ja miten rahaa on jaettu eri kohteisiin, vaan se millaisia kehitysprosesseja on saatu käynnistettyä, miten ja mihin lopputulokseen ne ovat lopulta johtaneet tavoitellussa kehityksessä? Millaiset mekanismit/prosessit ovat vaikuttaneet siihen, että on syntynyt uusia työpaikkoja, uusia yritysavauksia ja ne ovat turvanneet yritys- tai muun toiminnan jatkuvuutta? Mitkä maaseutua kehittävät toimenpiteet ovat olleet parhaita? Millä keinoin ja mitä parhaita prosesseja/kehittäviä mekanismeja on käynnistetty, miten niitä on saatu ylläpidettyä ja miten niitä olisi jatkossa syytä käynnistää. Miten on myös esim. edistetty maaseutuyrittäjyyteen suuntautuvaa ajattelua, lisätty yrittäjien välistä tuloksellista yhteistyötä ja myönteisiä tulevaisuusnäkymiä. Miten ylipäätään kyetty tarjoamaan maaseudun ihmisille uudistumisen aineksia ja kuinka edistetty uudistumiseen johtaneita prosesseja? Vaikuttavuus: Millaisia pitkäaikaisia/pysyviä vaikutuksia ohjelmalla ja toimenpiteillä on saatu aikaan. Mihin tavoiteltuihin asioihin on onnistuttu vaikuttamaan ja mihin ei siinä määrin kuin on odotettu? Mitä on jäänyt tai jäämässä elämään toimenpiteiden jälkeenkin? Ratkaistiinko joitain ongelmia tai selkeitä kehittämistarpeita, joita ohjelman toteutuksella lähdettiin tavoittelemaan? 9

13 Tulevaisuus/hyvät toimintamallit ja suositukset: Tulevan ohjelmakauden muutosesitykset linjauksissa, painopisteissä, toimeenpanossa. Mitä tavoitteita tulevaisuudelle voi asettaa ja mihin olisi mahdollista yleensä vaikuttaa? Minkä tarttuma- ja rajapintojen ja kanavien kautta vaikutuksia voisi parhaiten syntyä? Erityisesti nostetaan esiin parhaita hankkeita, hyviä käytäntöjä ja hahmotellaan potentiaalisia maakunnan maaseudun tulevaisuuden kehityssuuntia suhteessa tämän ohjelmakauden strategisiin valintoihin ja panostuksiin (johtopäätökset ja linjaukset uutta strategiaa varten) Arviointi- ja seuranta-aineistot Olemassa olevan perusaineiston ovat muodostaneet Maaseutuviraston (jatkossa MAVI) Hanke2007-järjestelmästä saatavat aineistot, jotka sisältävät sekä alueellisen maaseutuohjelman että toimintaryhmien kautta myönnettyjen yritys- ja hanketukien päätös- ja rahoitustiedot sekä näiden seurantatiedot (tavoite- ja tulostiedot). MMM:n tietopalvelukeskus (jatkossa TIKE) on toimittanut aineiston Excel-muodossa. Nyt käsitelty aineisto on vuoden 2012 maaliskuun lopun tilanne indikaattoriaineistojen osalta ja toimintalinjojen sekä toimenpiteiden rahoitustiedot lopun tilanne. TIKEn aineiston ongelmaksi on osoittautunut se, että niin rahoitus- kuin indikaattoriaineistossa on havaittu olevan merkittäviä puutteita ja epämääräisyyksiä. Epäselvyyttä on siinä, että miten toimijat ovat ymmärtäneet pyydetyt indikaattoritiedot, miten huolellisesti viranomaiset niitä järjestelmään syöttävät ja miten tietoja on lopulta päivitetty. Periaatteessa seuranta-aineiston tulisi olla luotettavaa, mutta todellisuudessa aineistosta saatu tieto on vain suuntaa antavaa ja yksin sen varaan on mahdotonta perustaa täysipainoista maaseutuohjelman seurantaa ja arviointia. Tämä ei ole yksin Pohjois-Karjalan ongelma, sillä esimerkiksi jo Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman väliarvioinnissa otettiin voimakkaasti kantaa seuranta-aineiston indikaattorien ongelmallisuuteen. Erityisesti siinä katsottiin, että vaikuttavuuteen liittyvän indikaattoritiedon tuottaminen on vaikeaa (esim. milloin on syntynyt uusi työpaikka tietyn tukitoimenpiteen vaikutuksesta). Lisäksi vaikuttavuusindikaattoreiden sisältö on vaikeasti tulkittava, osa perusindikaattoreista ja vaikuttavuusindikaattoreista on päällekkäisiä. Arvioinnille tuotti myös jatkuvia ongelmia se, että Hanke2007 järjestelmästä ei saatu koko sen keston aikana täysin luotettavia tietoja. Raakadatan epäolennaisuuksien tarkistaminen ja niiden muokkaus on teetättänyt jatkuvasti turhaa työtä ja tuonut epävarmuutta arvioinnin tekemiseen. Tilanteeseen ei tullut parannusta sitten väliarviointiraportin. Seuraavan ohjelmakauden aikana tulisikin kehittää merkittävästi TIKEn tietopalvelua palvelemaan paremmin myös maakunnallista seurantaa ja arviointia. 10

14 ELYstä saadut kehittämishankkeiden loppuraportit (24 kpl) selvittävät osaltaan saavutettuja kehittämistavoitteita, hankerahoituksen/maaseutuohjelman toteutuksen mahdollisia ongelmia ja tulevia kehittämistarpeita/-haasteita. Tarpeen mukaan on käytetty myös kehittämishankkeiden väliraportteja. Loppuraportteja on tulkittu yksinkertaisella tekstianalyysilla. Analyysiaineistona on hyödynnetty myös PK ELYn laatimia maaseutuohjelman vuosiraportteja ja koosteita maaseuturahaston rahoituksen toteutumisesta. Ne on pääsääntöisesti koottu ELYn virkamiesten ylläpitämistä tiedostoista täydennettynä hanke2007- järjestelmän tiedoilla. Samoin on joiltain osin hyödynnetty PK ELYn maa- ja metsätalousministeriön kanssa solmimaa tulossopimusaineistoa, joka koskee osaltaan myös maaseuturahastoa. Maaseutuohjelman yritys- ja hanketukilistauksista ilmenee kokonaiskuva hankerahoituksen kohdentumisesta eri toimenpiteinä ja organisaatioiden kautta, hankesummat ja lyhyet hankekuvaukset, jotka ovat olleet hyviä työkaluja selvennettäessä rahoituksen kokonaiskuvaa. Muita käytettyjä analyysiaineistoja ovat varsin perusteelliset Leaderien vuosiraportit, Joensuun seudun maaseutuohjelman arviointiraportti, erityisympäristötuen raportit sekä ELYn muut esitykset/koosteet/materiaalit maaseutuohjelman toteutuksesta. Toimintaryhmien vuosiraportteja on analysoitu yksinkertaisella sisällöllisellä tekstianalyysilla, jossa on tarkasteltu arvioinnin kannalta mielenkiintoisia merkityskokonaisuuksia ja säännönmukaisuuksia/eroavaisuuksia sekä tiivistetty luettua olennaiseksi katsottujen asioiden osalta sekä kunkin toimintaryhmän omaksi arviointikertomukseksi. Näistä aineistoista on syntynyt yleiskuva rahoituksen kohdistumisesta toimintalinjoittain, toimenpiteittäin, toimialoittain, seuduittain ja kunnittain. ELYn vuosiraporteissa on myös jotain sisältötietoa ohjelman toteutumisesta ja vaikuttavuudesta maakunnassa. Aineistoa on koottu lisäksi haastatteluilla ja kyselyillä niin yritys- kuin hanketukea saaneille. Kyselyt on tehty jo osin postikyselynä ja/tai sähköisenä kyselynä (webprol) ja osin puhelinhaastatteluina tai fokusryhmäkeskusteluna. Toimiala- tai teemakohtaista laadullista aineistoa on koottu lisäksi joko kasvokkain tai puhelimitse toteutetuilla henkilöhaastatteluilla. Tarkoitus oli myös vertailla Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon seuranta- ja arviointihankkeiden aineistoja keskenään, vaihtaa arviointikokemuksia, kehittää yhteistä arviointimallia ja tuoda esille hyviä käytäntöjä sekä toimintamalleja (erillinen julkaisu). Tähän ei hankkeessa kuitenkaan päästy koska PKArvi ja PSArvi -hankkeet etenivät lopulta suhteessa toisiinsa eriaikaisesti, erilaisin arviointipainotuksin ja arviointimenetelmin sekä toiminnallisin ratkaisuin. 11

15 KYSELYT Yritystuet: Aloittavat yritykset yhteensä 85 yrittäjälle. Vastauksia 27 kpl (vastausprosentti 30,5 %) Toimivat yritykset yhteensä 140 yrittäjälle. Vastauksia 37 kpl (vastausprosentti 26,4 %) Hanketuet: Erillinen kysely hankevetäjille. Vastauksia 10 kpl. Toimintaryhmät: Toimintaryhmien Ahvenanmaan matkaa valmisteleva kysely keväällä Kysely yhteensä 118 henkilölle, vastauksia yhteensä 23 kpl. Kysely toimintaryhmien hallinnolle (toimistohenkilöstö, hallituksien jäsenet koko ohjelmakaudelta ja projektityöntekijät). Kysely yhteensä 147 henkilölle, vastauksia 13 kpl. Leader-yhteistyöryhmän toimintaa koskeva itsearviointi pidetyssä kokouksessa 10 henkilölle. Sidosryhmät: Alueellisen ohjausryhmän itsearviointi pidetyssä kokouksessa, 16 vastausta. ELY-keskuksen sidosryhmäkysely. Kysely yhteensä 105 henkilölle, vastauksia 23 kpl (vastausprosentti 21,9 %) HENKILÖHAASTATTELUT: Leaderien rahoittamien hankkeitten vetäjien puhelinhaastattelut, yhteensä 19 kpl. ELY-keskuksen henkilöstön haastattelut, 6 henkilöä. Elinkeinoyhtiön ja edunvalvontaorganisaation haastattelut, 2 henkilöä. ELYn rahoittamien hankkeitten vetäjien haastattelut, 4 henkilöä. Lisäksi käytössä on ollut kirjava aineisto erilaisia valtakunnallisia, maakunnallisia, seudullisia, paikallisia tai hankekohtaisia seuranta- ja arviointiraportteja sekä erillisiä selvityksiä. Moninainen laadullinen tekstiaineisto on täydentänyt tilastoaineistosta saatavaa kokonaiskuvaa ja sillä aineistolla on haettu etenkin esille hankkeiden ja maaseutuyrittäjien tulosten taustalla vaikuttavia yksittäisiä tekijöitä sekä maaseudun kehittämisen syvempiä kehitysmekanismeja. Oman aineistonsa muodostaa ympäristötukia koskeva opinnäytetyö, jonka ovat toteuttaneet kaksi Karelian ammattikorkeakoulun opiskelijaa (Marjo Kajoskivi & Arto Ruuska, 2013), joista jälkimmäinen työskentelee ELYssä ko. tukien tarkastajana. Maatalouden kehitystä koskevan aineiston kohdalla on hyödynnetty maataloustukirahastoa koskevaa tietoa, erityisesti suorat tulotuet, joita koskevaa tietoa on saatu ELYn tilas- 12

16 toista. Lisäksi on hankittu Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:ltä tietoa Pohjois-Karjalan maatalouden rahavirroista. Aineistona on käytetty myös tilastokeskuksen maaseutuindikaattoriaineistoa, joka on käytettävissä maksutta maaseutua koskevaan tutkimukseen sekä muita TIKEn maataloutta koskevia tietokantoja kuten Matildaa. Kaiken kaikkiaan käytettävissä oleva aineisto on ollut hyvin monipuolista ja sitä on ollut paljon. Siksi se on ollut myös rakenteeltaan hajanaista että vähemmän yhteismitallista. Tämä on asettanut jatkuvasti haasteita arviointiaineiston analyyseille ja tulkinnoille Arvioinnin toteutus ja arviointimenetelmät Arvioinnin toteutus PKArvi-hanke on ollut toteutukseltaan ulkopuolinen arviointi, jolta sen ohjausryhmässä on toivottu kriittistä ja ulkopuolista helikopterinäkemystä maaseutuohjelman toteutukseen. Arviointia voisi kutsua myös väliarvioinniksi, sillä saatu aineisto kattaa vain osan ohjelmakauden dokumenteista ja koko ohjelmaprosessi on vielä monilta osin kesken. Arviointi painottuu tiedottamiseen ja aktivointiin sekä yhteistyörakenteiden muodostamiseen, tavoitteen asettelun onnistumiseen ja toimenpiteiden tuloksena jo syntyneisiin tai vasta syntymässä oleviin tuloksiin. Olennaista arvioinnissa on ollut löytää niitä kehittäviä mekanismeja (prosesseja), joita on saatu käyntiin pohjoiskarjalaisen maaseudun kehittämisessä. Millaisia toiminnallisia, taloudellisia, yhteisöllisiä tms. rakenteita tai osaamisia ja sitä kautta vaikuttavuutta on kyetty luomaan, miten entisiä hyväksi koettuja rakenteita on saatu ylläpidettyä tai mitä uusia mahdollisuuksia on kenties avautunut tämän ohjelmakauden aikana sekä mitä mahdollisuuksia on kenties jäänyt liian vähälle huomiolle. Maaseutuohjelman toteuttaminen ei suinkaan ole ollut suoraviivainen polku, joka etenee EU:n ohjelmien arviointiin tarkoitetun prosessimallin mukaisesti tunnistetuista kehittämistarpeista kohti kehittämistarpeita vastaavia vaikutuksia panostusten, toimenpiteiden ja uusien kehittämisvälineiden tukemana (kuvio 1). Yleensä tavoitteet, panostukset, toiminta ja tulokset limittyvät moninaisessa vuorovaikutuksessa keskenään, jolloin osa toimenpiteistä voi edetä hyvinkin jouheasti kohti asetettuja tavoitteita, mutta osa jää toteutumatta tai osa toteutuu arvioitua heikommin. Usein suoria syy-seurausketjuja ei ole, vaan tulokset syntyvät ja tavoitteisiin päästään useiden yhtä aikaa vaikuttavien osatekijöiden seurauksena. Näiden osatekijöiden yhteisvaikutuksen jäljittäminen voi olla joskus haasteellista, mutta laajahko aineisto ja sen huolellinen tulkinta tuottavat yleensä luotettavia tuloksia. 13

17 Kuvio 2. Arvioinnin viitekehys prosessimallina (Lähde: Hanketaito Oy 2011). Tämän arvioinnin tavoitteena on ollut luoda suhteellisen kattava ja käytetyn aineiston perusteella luotettava kuva PKn maaseutuohjelman toimeenpanoprosessista sekä siinä tähän mennessä saavutetuista tuloksista. Saatua aineistoa on hyödynnetty tulevan ohjelmakauden uuden alueellisen maaseutuohjelman strategisessa suunnittelussa, jossa arvioijat (Paula Inkeroinen, Hannu Ryhänen) ovat olleet intensiivisesti mukana. Näkökulma ohjelma-arviointiin kokonaisuutena on ollut enemmän kvalitatiivinen kuin kvantitatiivinen, sillä puhdas tulosarviointi suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ei olisi tässä tapauksessa ollut täysin luotettava. Tämä johtuu käytettävissä olevien lähteiden, ensisijaisesti TIKEn toimittaman aineiston epäluotettavuuden vuoksi ja seuraavien arvioinnin alussa havaittujen muiden ongelmien takia. Ongelmana PKn maaseutuohjelman tavoitteenasettelussa ja sitä myöten koko ohjelman arvioinnin toteutuksessa on ollut se, että toimenpidekokonaisuuksien määrälliset ja laadulliset tavoitteet mittareineen ovat osin epämääräisesti asetettuja koko ohjelman osalta, niin toimintalinjoittain kuin toimenpidekokonaisuuksittainkin. Näin ollen seurannalla ja arvioinnilla ei ole ollut myöskään täysin pitävää pohjaa. PKn maaseutuohjelmassa on määritelty kyllä toimintalinjoittain ja toimenpidealueittain joitain laadulliseksi katsottavia tavoitteita, arvioita tulevista investointitarpeista ja tavoitellulle kehitykselle asetettu erilaisia määrällisiä indikaattoreita, mutta koko ohjelmasisällöltä puuttuu yhtenäinen ja selkeä tavoitteenasettelu. Tosin maaseutuohjelmakokonaisuuden tiettyjä toimenpidelinjauksia, kuten metsätalouden kehitystä ja ympäristön tilaa, seurataan ja arvioidaan astetta tarkemmin. Pohjois- Karjalan metsätalouden kehittämisen osalta tavoitteet on asetettu varsin tarkasti PKn alueellisessa metsäohjelmassa vuosille ja sen uudessa tarkistetussa versiossa. Ohjelma on samalla kiinteä osa PKn maaseutuohjelman toteuttamista ja sen toteutumista seurataan vuosittain. 14

18 Vastaavasti ELYn Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue huolehtii ympäristön tilan alueellisesta seurannasta, ympäristönsuojelusta, luonnonsuojelusta, alueiden käytön ja rakentamisen ohjauksesta, kulttuuriympäristön hoidosta sekä vesivarojen käytöstä ja hoidosta maakunnassa. Vastuualue huolehtii myös PKn maaseutuohjelman seurannasta ja arvioinnista ympäristötavoitteiden täyttymisen osalta, jossa pääosa tavoitteista on asetettu Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa ja Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelmassa, vaikka osa suunnitelluista tavoitteista esitetään varsin karkealla tasolla. Ympäristötavoitteista on olemassa myös vuosittainen toiminnan tulossopimus ympäristönministeriön ELY-keskusten vesistön ja ilmaston suojeluun vaikuttavien erityisympäristötoimien määrästä omine indikaattoreineen. Ongelmana on ollut sekin, että Manner-Suomen maaseutuohjelmassa ei ole varsinaisesti asetettu tavoitteita alueellisille maaseutuohjelmille. Sen tuotos- ja vaikuttavuusindikaattorit on asetettu ainoastaan koko ohjelmatasolla ja ohjelman tavoitteenasettelua sekä seurantaa tehdään maakunnallisesti kerättyjen indikaattoritietojen yhteissummana ja erillisten valtakunnantason arviointien perusteella. Tästä on olemassa sikäli poikkeus, että MAVI on vuoden 2012 tulosneuvotteluja varten koostanut toimenpiteittäin jokaisen ELY-keskusalueen osalta määrälliset indikaattoritavoitteet niin ELYille kuin toimintaryhmillekin. Näistä syntyy valtakunnallinen kokonaistavoite. Pohjois-Karjalan tavoiteindikaattorit on kuvattu liitteessä 2. Kaikille indikaattoreille taulukossa ei ole kuitenkaan asetettu tavoitelukuja, joten sikäli se on puutteellinen. PKn maaseutuohjelman toinen perusongelma on se, ettei sitä päivitetty suhteessa Manner-Suomen maaseutuohjelmaan sen saatua EU:n hyväksynnän, vaikka tämä oli tavoitteena. Näin ollen se on ollut toimintalinjauksiltaan ja toimenpiteiltään eriparinen suhteessa Manner-Suomen maaseutuohjelmaan. Ja koska valtakunnallisen ohjelman indikaattoritiedot eivät ole olleet yksi yhteen verrannollisia alueelliseen maaseutuohjelman sisältörakenteeseen ja määrälliseen/laadulliseen tavoiteasetteluun, se on osaltaan myös vaikeuttanut arviointia. Arviointimenetelmät Maaseutuohjelman toimeenpanon arviointimenetelminä on käytetty pääasiassa kyselyin ja haastatteluin kerätyn aineiston laadullista sisällönanalyysia, suorien jakaumien ajoa saaduista numeerisesta aineistoista. Aineiston käsittelyä on tehty eri näkökulmista: teemoittain, toimialoittain, kunnittain, toimintaryhmittäin, hanketyypeittäin tai erityisryhmittäin. Syvempää tilastollista analyysia aineistosta ei ole tehty SPSS:llä esimerkiksi MAVIlta/TIKEltä saadusta Manner-Suomen maaseutuohjelman Hanke2007-järjestelmästä saadusta indikaattoriaineistosta koska on katsottu, että se ei ole ollut tarpeeksi luotettavaa. 15

19 2 MAASEUTUSUUNNITELMAN TOIMEENPANO JA SEURANTA Pohjois-Karjalan maaseutusuunnitelman toimeenpano, joka edelleen jatkuu, on kokonaisuutena monivaiheinen ja -ulotteinen prosessi. Se jakautuu useampaan toimeenpanon osa-alueeseen; ohjelman valmistelu, tiedottaminen ja aktivointi, jotka täydentävät toiminnallisesti toisiaan sekä prosessin ytimenä maaseuturahoituksen haku-, päätöksenteko- ja valvontajärjestelmän toimeenpano. Nämä osa-alueet liukuvat jatkuvasti toistensa päälle ja täydentävät toinen toistaan maaseutuohjelman toimeenpanoprosessin edetessä. 2.1 Valmistelu Maaseutuohjelman valmistelu ja kirjoitus ovat vaiheita, jossa ohjelma tavallaan myydään jo etukäteen maaseudun kehittämisen keskeisille sidosryhmille. Samalla se sidotaan rakenteeltaan sekä sisällöltään osaksi Manner-Suomen maaseutuohjelmaa, ja myös maakunnallisia tai seutukunnallisia ohjelmia. Ohjelman valmisteluprosessi oli varsin laaja, ja siinä noudatettiin mahdollisimman suurta läpinäkyvyyttä ja panostettiin osallistavaan valmisteluun ottamalla laajasti mukaan maaseudun kehittämisen kanssa tekemisissä olevia tahoja. Valmistelun tueksi järjestettiin sekä kutsuttuja että avoimia seminaareja ja mm. seutukunnittaisia valmistelutilaisuuksia. Valmisteluvaiheessa maaseutuohjelmaa käsiteltiin TE-keskuksen neuvottelukunnassa ja sen alaisessa maaseutujaostossa sekä maakunnan yhteistyöryhmässä. Valmistelevia yhteistyötahoja olivat mm. maakuntaliitto ja toimintaryhmät sekä seutukuntakohtaisia maaseutuohjelmia, metsäohjelmaa ja maakunnallista kyläohjelmaa valmistelevat tahot. TE-keskus osallistui ja tuki osaltaan etenkin seudullisten maaseutuohjelmien valmistelua. Työmuotoina olivat mm. palaverit, joissa päivitettiin kunkin ohjelman vaihe ja tarvittavat yhteensovitustarpeet tai järjestettiin seutukunnittaisia avoimia yleisötilaisuuksia em. tilaisuuksien lisäksi. Ohjelmaa varten perustettiin kolme pysyvää työryhmää (ohjausryhmä, koordinaatioryhmä ja TE-keskuksen työryhmä), joilla kullakin oli oma roolinsa valmistelussa. Ohjausryhmän tehtävänä oli keskeisen sisällön, strategian ja toimenpiteiden määrittely. Ohjausryhmän kokoonpanossa oli edustajat ympäristökeskuksesta, Maaseudun sivistysliitosta, Pro Agriasta, Maa-ja kotitalousnaisista, MTK Pohjois-Karjalasta, aikuisopistosta, ammattikorkeakoulusta, yliopistosta ja Karjalan tutkimuslaitoksesta, PKn uusyrityskeskuksesta, 4H-järjestöstä, metsäkeskuksesta, PKn Yrittäjistä, Itä-Suomen lääninhallituksesta, Elo Food -verkostosta, maaseutusihteereistä sekä naisyrittäjien ja palkansaajien edustajat ja kuntien edustajat seutukunnittain. Ohjausryhmä kokoontui kolmasti. 16

20 Koordinaatioryhmä sovitti yhteen maaseutuohjelmatyön ja alueella valmistelussa olleet muut ohjelmat kehittämistyön näkökulmasta sekä valmisteluun liittyvät alueelliset tapahtumat. Koordinaatioryhmässä olivat mukana niin seudullisia maaseutuohjelmia, toimintaryhmäohjelmia kuin maakunnallista kyläohjelmaa valmistelevat tahot sekä TEkeskuksen ja maakuntaliiton edustajat. TE-keskuksen työryhmä organisoi käytännön työn, hoiti valmistelun koordinaation sekä ohjelman kirjoituksen. Siihen osallistui maaseutuosastolta seitsemän henkilöä sekä TEkeskuksen suunnitteluryhmä, jolloin saatiin mukaan henkilöt myös muilta osastoilta ja TE-keskuksen esikunnasta. Ohjelmavastaavana toimi Timo Tanskanen. Seminaarien ja erilaisten ryhmäpalaverien lisäksi tehtiin asiantuntijahaastatteluja (n. 20 henkilöä) seitsemästä eri teemasta: asuminen, yrittäjyys, maaseutumatkailu, bioenergia, elintarvikkeet ja jalostus, maaseudun palveluyrittäminen sekä kalatalous. Lisäksi maaseutuohjelman valmistelussa hyödynnettiin muita alueella valmisteilla olevia ohjelmia sekä erilaisia selvityksiä ja ennakointihankkeiden tuotoksia. Maaseutuohjelma kirjoitettiin TE-keskuksen sisäisenä työnä pienen ydinjoukon toimesta (2-3 henkilöä) oman toimen ohella. Tämä lienee ollut osasyynä siihen, että ohjelma oli varsin laajasti kirjoitettu eikä niin terävän tiivis kuin olisi mahdollista. Tekstiä oli paljon, ja ulkoisessa arvion mukaan se vaikutti pitkältä ja toistavalta. Muutoin maaseutuohjelman valmistelu näyttää olleen hyvin toteutettu, mikä todetaan myös ministeriön palautteessa ohjelman valmisteluvaiheessa (Maa- ja metsätalousministeriö 2005). 2.2 Tiedotus Ohjelmakauden alkupuolella ELYllä oli EAKR:n, ESR:n ja maaseuturahaston yhteinen tiedottaja, mutta myöhemmin maaaseuturahastoa koskeva tiedottaminen siirtyi Maakaistalle ja muille tiedonvälityshankkeille. Virkatyönä on lisäksi julkaistu mm. vuosittaiset lehdistötiedotteet maaseuturahaston rahoitustoiminnasta ja oltu mukana ELYn yhteistiedotuksessa. ELYn vastuulla maaseutuohjelmaan tiedotukseen liittyen on nykyään vain viranomaistiedotus. Ohjelmakaudella maaseutuohjelmasta on tiedotettu monilla eri tavoilla, joihin useasti yhdistyy toimijoiden aktivointia. Vuosina keskeisiä tapoja ovat olleet seuraavat: ELY-keskuksen omat www-sivut Lehti-ilmoitukset sekä yleisesti että kohdistetuista hakuajoista maakuntalehdessä Tiedotus- ja koulutustilaisuudet, joita on ollut usean tyyppisiä monien yhteistyökumppaneiden kanssa Osallistuminen eri organisaatioiden kehittämishankkeiden järjestämiin koulutuksiin, joiden kautta hoidettu merkittävä osa asiakkaille suunnatuista tiedotustoimista 17

21 Erillisiä tiedotushankkeita: o Joko Tiedät -hanke (viljelijätukien hakukoulutus) o Tietoa liikkeelle -hanke (laaja-alainen sähköiseen tiedonvälitykseen keskittynyt, lähinnä viljelijöille suunnattu hanke, joka tekee yhteistyötä useiden eri organisaatioiden ja hankkeiden kanssa) o Tiedosta Taitoon -hanke (koulutus investoiville ja sukupolvenvaihdosta suunnitteleville tiloille) o Ajuri -hanke (maanviljelijöille suunnatun nettiportaali, johon on keskitetty pohjoiskarjalainen viljelijäkoulutustarjonta Yrittävä Maaseutu -lehti (jossa erilaisia teemanumeroita ja yrittäjäesittelyjä), jota ei enää julkaistu vuodesta 2010 eteenpäin Tapaamiset ja tiedotustilaisuudet Leader-toimintaryhmien toimihenkilöiden kanssa, joissa on joissa on käsitelty tukien myöntämiseen ja maksamiseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi Leader-toimijoille on järjestetty tilaisuuksia mm. maksatuksista. Yksittäiset koulutustilaisuudet kuntien maaseutuviranomaisille lähinnä viljelijöitä koskevien tukien osalta. Maakaista -hanke, jolle on siirtynyt suuri osa maaseuturahaston tiedotusvastuusta ja sen julkaisema erillinen Yrittämisen iloa ja maaseudun pieniä ihmeitä Pohjois- Karjalassa -lehtinen). Etelä-Savon kuntien ja Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa pidetyt kaksipäiväiset neuvottelupäivät Leppävirralla (2011) sekä Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Pohjois-Karjalan maaseutuohjausryhmien tapaaminen Heinävedellä Valamossa (2013). Maakaista-hanke on ollut maaseutuohjelmatiedotuksessa sekä hanke- että yritystukien sekä Leader-toimintaryhmien tärkein tiedotuskanava Pohjois-Karjalassa, ja se on toiminut vuodesta 2011 lähtien. Viljelijöiden tulotukien, maatilojen investointitukien ja sukupolvenvaihdostukien osalta päävastuu tiedottamisessa on ollut Tietoa liikkeelle ja sen edeltäjän Joko tiedät - tiedonvälityshankkeilla, vaikkakin ELY ja maaseutusihteerit (YTA-alueet) tiedottavat viljelijätuista myös viranomaistiedotuksena. Tässä yhteydessä on ELYn Maaseutu- ja energia yksikön Tuki ja tarkastus -ryhmällä tärkeä rooli. Lisäksi ELY on rahoittanut maaseuturahastosta em. toimenpiteiden lisäksi sellaisia tiedonvälityshankkeita, jotka hoitavat yksinomaan jonkin substanssiasian tiedotustoimintaa hankkeen kohderyhmän ja tavoitteiden mukaisesti. Näitä hankkeita ovat olleet esimerkiksi Biomas-hanke, joka tiedotti bioenergia-asioista tai metsäasioista Metsä- ja metsäenergia-ala ammatiksi -tiedonvälityshanke. Yhteensä on rahoitettu yhdeksän erillistä tiedonvälityshanketta. Kaiken kaikkiaan ELYn maaseuturahastoa koskeva tiedonvälitystoiminta on ollut kattavaa, jos huomioidaan perustiedottamisen lisäksi lukuisten sidosryhmien ja eri hankkeiden harjoittama tiedotustoiminta. Sidosryhmäkyselyssä pyydettiin arvioimaan maaseutu ja energia -yksikön tiedotus-, kehittämis- ja rahoitustoiminnan toimeenpanoa, joka pienen vastaajajoukon (n=23) vastausten näyttäisi toteutuneen hyvin. 18

22 Tiedotuksen maaseuturahoituksesta katsottiin olleen jokseenkin kattavaa ja riittävää, mutta ei kuitenkaan täydellistä, sillä eri mieltä asiasta oli 7 vastannutta (ks. taulukko 1). Erään haastatellun kommentti asiaan oli, että Mikä tiedottaminen?. ELYn järjestämiä julkisia tiedotustilaisuuksia arvioitiin sitä vasten osin hukkaan heitetyiksi, että niissä ei kohdata yrittäjiä ja yleensäkin pitäisi tiedotusta suunnata jatkossa enemmän toimijoiden kautta tapahtuvaksi. Rakennerahoitukseen painottuvia rahastojen yhteisiä tiedotustilaisuuksia ei pidetty hyvänä, koska ne peittävät maaseuturahoituksen merkityksen. Myös yritysrahoituksen tiedotusta on syytä jatkossa parantaa. Yleinen toteamus oli, että tiedotusta ei ole koskaan liikaa. Tiedotuskanavista ELYn nettisivut eivät ole saaneet kiitosta (tietoa vaikea löytää ja tietoa on niukalti) ja siinä on selkeä kehittämisen paikka seuraavalle ohjelmakaudelle vaikka tiedotuksen päävastuu onkin annettu Maakaista-hankkeen tiedotukselle. Maakaistan perustavoitteena on ollut Koota ja välittää tietoa Manner-Suomen maaseutuohjelmasta Pohjois-Karjalassa. Sen nettisivustolla kerrotaan ohjelmasta rahoituksen saaneista kohteista, toimista, tuloksista, vaikutuksista ja yleensä mielenkiintoa herättävistä maaseutuaiheista; esimerkiksi maaseutuyrittämisestä, kylätoiminnasta ja -suunnitelmista sekä maaseutututkimuksesta. Tiedottamisen keskiössä ovat aina ihmiset ja heidän tekemisensä maaseudun eteen. Sisällön tuotanto Maakaistassa perustuu yhteistyöhön ja verkostona toimimiseen. Sivuston tunnukset on annettu 28 eri henkilölle/taholle/hankkeelle. Aktiivisia sisällöntuottajia/päivittäjiä on tällä hetkellä 12 ja toiminnan rikastuttajia on vähintään tuplamäärä suoraan sisällöntuottajiin verrattuna. Työkaluina Maakaistalla ovat oman nettisivun lisäksi monipuolisesti hyödynnetty sosiaalinen media (mm. facebook, twitter, pintarest, youtube, soundcloud). Lisäksi Maakaista on taustatoimittanut ohjelmia YLElle ( Viikon kylä ) sekä tehnyt pikkujuttuja että toimittanut kuva- ym. aineistoja Maa- ja metsätalousministeriölle. Se on myös tehnyt ELYn vuosikatsaukset ja toimii muutenkin tiiviissä yhteistyössä viranomaistiedotuksen rinnalla. Kyselyn perusteella Maakaista on hoitanut tiedotustehtävänsä vähintään hyvin. Tosin joiltain haastateltavilta on tullut kommentteja sen osin heikosta tunnettavuudesta (esim. Mikä maakaistale ja missä? ) ja sen tuottaman sisällön painottumisesta liiaksi Pohjois- Karjalan toimintaryhmätiedottamiseen ELYn maaseuturahoituksen tiedottamisen kustannuksella. Eräissä kommenteissa on myös katsottu, että keskitetty Maakaistatiedottaminen on kadottanut paikallisen tiedottamisen ja toisaalta uutisissa on ollut jossain määrin päällekkäisyyttä radion, maakuntalehden ja paikallislehtien kanssa. Toisaalta Maakaista-hankkeen yksi tavoite on ollut juuri tarjota juttuainesta niin paikallisiin, maakunnallisiin kuin valtakunnallisiin tiedotusvälineisiin. 19

23 Kriittisistä yksittäisistä kommenteista huolimatta yleiskuva on, että kaikkinensa Maakaista on ollut erinomaisen hyvä keskitetty tiedotuskanava pohjoiskarjalaisen maaseudun tunnetuksi tekemisessä ja kehittämisessä. Se on ollut tehtävässä monella tavalla aikaansa edellä muiden maakuntien maaseuturahastotiedottamiseen verrattuna. Jatkossa lienee tarpeen edelleen parantaa Maakaistan nettiosoitteen ja toimitusmahdollisuuksien tunnettavuutta ja arvioida rahoittajien ja Maakaistan kesken sen tiedottamisen painottumista sekä myös kehittää sen ja paikallisen tiedottamisen välistä yhteistyötä. 1 Täysin samaa mieltä 2 Samaa mieltä 3 Ei samaa eikä eri mieltä 4 Eri mieltä 5 Täysin eri mieltä 6 En osaa sanoa Tiedotus maaseuturahoituksesta on ollut kattavaa ja riittävää Olen saanut kaipaamani tiedot myös suoraan ELY-keskuksen nettisivuilta Olen saanut kaipaamani tiedon suoraan kysymällä ao. henkilöiltä puhelimella tai sähköpostilla Maakaista maaseudun kehittämisen tiedotuskanavana on ollut toimiva ratkaisu Yhteensä Taulukko 1. Arviot Maaseutu ja energia -yksikön tiedottamisesta Maaseuturahaston tiedottamisessa on ollut kiitettävää se, että virkamiesten suora henkilökohtainen tiedon välittäminen on sujunut kokonaisuutena hyvin. Tietoa on saatu heti joko soittamalla tai sähköpostilla ja palvelu on ollut asiakasystävällistä. Olennainen osa tiedottamista on kyky hyvään yhteistyöhön, jota myös kiitellään ELYn sidosryhmien näkökulmasta. Maaseutu ja energiayksikön henkilöiden toiminta on ollut sidosryhmäkyselyn mukaan asiantuntevaa, suunnitelmallista ja pääasiassa joustavaa. Toiminta on kyllä nähty byrokraattisena, mikä johtuu yksinkertaisesti hallintomenettelystä ja sitä koskevista ohjeista, johon henkilöstön toiminta on sidottua. Jouston varaa ei ole, kun toimitaan asetuksien mukaan. Kenties tehokkainta tiedotustoimintaa ohjelmakaudella on tehty erillisissä substanssihankkeissa, kuten esimerkiksi MASVA-hankkeessa, jossa yritysneuvojat ovat aktivoineet ja tiedotettaneet suoraan kohderyhmänä oleville yrittäjille heitä kiinnostavista asioista ja mahdollisuuksista hyödyntää maaseuturahastoa omien yritysideoiden toteuttamisessa. Aloittavien ja jo toimivien yrittäjien tiedotuskanavana ovat korostuneet seutukunnallisissa elinkeinoyhtiöissä toimivat yritysneuvojat (osa palkattu MASVA-hankkeen tuella), jotka ovat lähimpänä asiakkaitaan yhdessä ProAgrian yritysneuvojien kanssa. Myös 20

24 ELYn yritysneuvojat ovat tärkeässä aktivointi- ja tiedottamisroolissa, mutta heidän tehtäväkenttänään on koko maakunta ja resurssit rajalliset koska vain kolme henkilöä hoitaa yritysrahoituksen asioita, ja vain yksi heistä päätoimisesti. ELYn ja sidosryhmien toteuttama maaseutuyritysten aktivointi- ja tiedotussysteemi vaikuttaa suhteellisen kattavalta ja toimivalta. Tosin kokemukset sekä yrittäjä- että yritysneuvojapuolelta viestivät, että yritysten perusneuvontaresursseja voisi olla käytössä lisää, etenkin sellaiseen neuvontaan, jossa pureudutaan muutamaa astetta syvemmälle yritysten liiketoimintaideoihin ja kehittämistarpeisiin. Nyt käy usein niin, että resurssipulan vuoksi jonkin toimivan tai aloittavan yrityksen liiketoimintaidea viipyy liian pitkään neuvontaprosessissa. Toisaalta jo toimivat yritystukea hakevat yritykset ovat kyselyn perusteella osoittautuneet suhteellisen itsenäisiksi ja he pystyvät turvautumaan muihin tukihenkilöihin ja -organisaatioihin (mm. yritysystävät, kirjanpitäjä, uusyrityskeskus, luottokonsultit) yritystukien ja muun yritysneuvonnan haussa. 2.3 Toimeenpano PKArvi hankkeessa toimeenpanon tarkastelun pääpaino on ollut alueellistettujen maaseuturahaston tukien toimeenpanoprosesseissa. Tältä osin toimeenpanoprosessi on kokonaisuutena varsin monimutkainen, rahoituksen hakijan näkökulmasta usein hyvin byrokraattinen, järjestelmä, jota Pohjois-Karjalassa toteuttaa ELYn Maaseutu ja Energia -yksikkö henkilöstöineen. Henkilöstö ei tee työtään riippumatta maakunnan useista muista maaseudun alue- ja paikalliskehityksestä vastaavista toimijoista, ja toisaalta se on sidottu Manner-Suomen maaseutuohjelman toteutukseen monin sitein ja ohjauskeinoin. Kansallisesti ylintä ohjaus- ja päätösvaltaa käyttää Maa-ja metsätalousministeriö ja sen alla toimiva Maaseudun kehittämisyksikkö, joka neuvottelee komission kanssa, valmistelee maaseudun kehittämisstrategian, -ohjelman ja niihin tehtävät muutokset sekä seuraa ohjelman toteutumista. Maaseutuvirasto (MAVI) vastaa Suomessa Euroopan unionin maataloustuki- ja maaseuturahaston varojen käytöstä. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (TIKE) vastuulla on mm. maatalousrahaston tietohallintaan kuuluvien tietojärjestelmien ylläpito ja tilastointi. Lisäksi Maaseudun verkostoyksikkö tuottaa maaseutuverkostokokonaisuuden tarvitsemia palveluja, kuten koulutusta, hoitaa verkoston sisäistä viestintää ja varmistaa hyvien käytäntöjen leviämisen verkoston sisällä. Kaikkien näiden yksikköjen suora tai epäsuora ohjaus vaikuttaa myös PKn maaseutuohjelman toimeenpanoon esim. tulosohjauksen, säännösten tai koulutuksen kautta. Tähän systeemikokonaisuuteen liittyvät myös Ympäristöministeriön ja osin Suomen Maa- ja Metsätalousministeriön alaisuudessa (vesivarat) toimiva ympäristöasiainhallinto ja sen maakunnallisena etäpäätteenä ELYn Ympäristö ja luonnonvarat -yksikkö, joka on 21

25 olennainen osa ELYn maaseutuohjelman toimeenpanokokonaisuutta. Samoin ELYn Työja elinkeinoministeriön alainen Innovaatiot ja yritysrahoitus -yksikkö on hallinnollisesti ja toimihenkilöidensä kautta osa maaseutuohjelman yritysrahoituksen toteutusta. Maaseutuohjelman toimeenpanoa ELYssä ohjaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hallinta- ja valvontajärjestelmä (HVJ). Se on ollut käytössä koko ohjelmakauden ajan ja sitä on päivitetty tarpeen mukaan. HJV antaa puitteet ja yksityiskohtaiset ohjeet sille sille kuinka maaseuturahaston toimeenpanoprosessien tulee edetä kunkin ELY-keskuksen alueella aina information jakamisesta, tuen hausta sen maksatukseen ja lopulta tarkastukseen sekä seurantaan saakka. HJV on perusproseduuri, jonka nojalla toimeenpano etenee. Osana tätä laajaa toimeenpanokokonaisuutta ovat Pohjois-Karjalan paikalliset toimintaryhmät, jotka tukevat paikallista kehittämistyötä oman kehittämisohjelmansa mukaisesti ja toteuttavat omaa aktivointia ja neuvontaa Leader-rahoituksessa. Vaikka hyväksyttävät Leader-hankkeet käyvät tarkastusprosessin läpi PK ELYssä ja hyväksytään lopulta Leader-yhteistyöryhmässä, on toimintaryhmien ohjaus tiukasti MAVIn ohjaamaa sekä siten itsenäistä suhteessa ELYn toimintaan. Merkittävää on, että maaseuturahoituksen tiedottamisessa ja haun aktivoinnissa toimintaryhmillä on ollut ohjelmakauden aikana tärkeä yleisneuvojan rooli Manner-Suomen maaseutuohjelman alueellinen ohjausryhmä Pohjois-Karjalan TE-keskus asetti helmikuussa 2008 Manner-Suomen maaseutuohjelman alueellisen ohjausryhmän. Sen tehtävänä on toimia alueellisen maaseutuohjelman seurantaa ja yhteensovitusta sekä toimeenpanoa tekevänä ja arvioivana toimielimenä sekä tehdä tarvittavia kehittämisehdotuksia. Ohjausryhmässä on 29 varsinaista jäsentä keskeisistä maaseudun kehittämiseen vaikuttavista toimijoista mukaan lukien yrittäjäjärjestöt, neuvonta, koulutus, nuorisotoimijat, toimintaryhmät, kunnat, kehittämisyhtiöt ja maakuntaliitto. Varsinaisten jäsenten lisäksi ryhmässä on kaksi ELYn rakennerahastoja (ESR ja EAKR) edustavaa, pysyvää jäsentä. Ohjausryhmä on ensisijaisesti neuvoa-antava toimielin, jonka tavoitteena on maaseutuohjelman mahdollisimman tehokas, täysipainoinen ja vaikuttava toteutuminen. Ensimmäisessä kokouksessaan ( ) ohjausryhmä linjasi tehtäväänsä seuraavasti: Ohjausryhmän työltä odotetaan ennen kaikkea konkreettista vuorovaikutusta ja oppimista, tietoa muutoksista sekä eteenpäin katsomista ja kehittämistarpeiden arviointia. Sisältönä tulisi olla katsauksia elinkeinojen kehittämistilanteeseen ja ohjelman toimeenpanoon mm. rahoitettuihin hankkeisiin. Lisäksi kokouksia tulisi teemoittaa esimerkiksi maaseutuohjelman painopisteiden 22

26 mukaan 3-4 teemaan, joita valmisteltaisiin ja edelleen käsiteltäisiin kokouksissa ohjausryhmän ja kutsuttujen asiantuntijoiden voimin. Ohjausryhmä on kokoontunut pääsääntöisesti kolmasti vuodessa, ja sen toiminta on noudattanut etenkin alkuvaiheessa (vuosina 2008 ja 2009) ensimmäisessä kokouksessa päätetyn linjauksen mukaisesti. Tuolloin kokoukset olivat teemoitettuja ohjelman painopisteiden mukaisesti. Sittemmin kokouksilla ei ole ollut selvää teemaa, vaan niissä esiteltiin ja linjattiin maaseutuohjelman toimeenpanoa (tilannekatsauksia) ja osansa saivat myös hankkeiden esittäytymiset, painopisteen ollessa maataloutta ja erityisesti maidontuotantoa kehittävissä hankkeissa. Maidontuotannon kehittämiseen haluttiin erityisesti panostaa perustamalla erityinen maitoryhmä. Ohjelmakauden loppupuolella agendalla oli keskeisesti nykyisen ohjelmakauden arviointi sekä tulevan maaseutustrategian ja ohjelman laatiminen. Kesäkuun alussa 2013 pidetyssä ohjausryhmän kokouksen yhteydessä tehdyssä itsearvioinnissa ryhmän jäseniä pyydettiin arvioimaan ryhmän toimintaa ja kokouskäytäntöjä. Ryhmän arviot toiminnasta olivat pääosin positiivisia, erityisesti yhteistyökykyä ja sitä, että ryhmässä uskaltaa ilmaista oman kantansa, arvostettiin vaikkakin jotkut kokivat, että kaikkien kannanottoja ei huomioida tasapuolisesti. 1=täysin samaa mieltä, 2=osittain samaa mieltä, 3=ei samaa, eikä eri mieltä, 4=osittain eri mieltä, 5=täysin eri mieltä n= Yhteensä Keskiarvo Ryhmä kokoontuu riittävän usein ,88 Kokouskäytännöt ovat toimivia ,06 Ryhmällä on riittävästi tietoa maaseutusuunnitelman toteuttamisesta/toteutumisesta Ryhmässä on riittävästi tietoa maaseudun kehityksestä nykyisellä ohjelmakaudella Ryhmän kokoonpanossa pitäisi olla enemmän asiantuntemusta maaseudun kehittämisestä eri sektoreilla , , ,27 Ryhmä on yhteistyökykyinen ,44 Ryhmän jäsenten mielipiteet ja kannanotot otetaan tasapuolisesti huomioon ,06 Ryhmässä uskaltaa ilmaista oman kantansa ,44 Ryhmän toiminta on tuloksellista ,25 Ryhmän toiminta on merkityksellistä ,06 Yhteensä ,97 Taulukko 2. Alueellisen maaseuturyhmän toiminnan itsearviointi Osallistujilta kysyttiin myös omasta roolista ryhmässä. Vaikkakin kyselyyn vastanneet arvioivat, että ryhmällä on riittävästi tietoa maaseutuohjelman toteuttamisesta, niin enemmistö vastanneista katsoi, että he tarvitsisivat enemmän tietoa sen tuloksellisuudesta. 23

27 Kaikkien vastaajien mielestä ryhmä on tarpeellinen myös seuraavalla ohjelmakaudella, mutta kolme neljännestä vastaajista haluaisi muuttaa joko toimintaa, kokoonpanoa tai molempia. Ryhmän kokoonpanoon toivottiin enemmän asiantuntemusta maaseudun kehittämisen eri sektoreilta. Nykyistä kokoonpanoa pidettiin liian organisaatiopainotteisena, ohjausryhmään toivottiin enemmän maaseutuyrittäjiä (8/16 mainintaa) ml. viljelijöiden edustus. Yksittäisissä maininnoissa esitettiin ohjausryhmään mukaan myös yrittäjäjärjestöjen edustajia, nuoria ja kylien toimijoita. Joissakin vastauksissa mainittiin maakuntaliiton edustajien heikko osallistumisaste. Ryhmän toimintaan ja kokouskäytäntöihin liittyvinä parannusehdotuksinä esitettiin enemmän aikaa keskustelulle ja pienryhmäpohdinnoille muodollisen kokouskäytännön sijaan (2 mainintaa). Yksi vastaaja korostaisi ryhmän ohjaavaa ja kehittävää roolia, siten että varsinkin ohjelmakauden kuluessa tehtävät linjaukset ja muutokset käsiteltäisiin ryhmässä etukäteen. Nykyisellään ryhmällä on hänen mukaansa enemminkin seurantakuin kehittämisrooli. Seuraavassa on ote tammikuussa 2009 pidetyn, järjestyksessään ohjausryhmän kolmannen kokouksen pöytäkirjasta, johon on kirjattu kokouksessa käytyä linjauskeskustelusta: Ohjausryhmä kävi laajan keskustelun hankehaun järjestämisestä ja kohdentamisesta. Esille nostettiin lukuisia asioita, joissa korostettiin erityisesti uusien innovaatioden merkitystä. Maaseutuohjelma sinänsä antaa varsin hyvän suunnan haulle, koska ohjelmassa on nostettu tärkeimmät asiat esille. Tarvitaan nuoriin kohdistuvia hankkeita. Maailmantalouden tilanne tulisi ottaa huomioon hankkeiden priorisoinnissa. Kansainvälisyys teemana nostetaan esille. Tarvitaan herkkyyttä reagoida ajan haasteisiin, mm. hyvät toimijat esille. Vastataan osa-aikatilojen haasteisiin mahdollisessa lamassa. Tarvitaan koulutusta uuteen ammattiin siirtymiseksi. Yhteisökehittämishankkeisiin tulisi panostaa. Kunta-kyläyhteistyön kehittäminen ja yhteisöllisyys palveluiden tuottajana ovat kehittämisen paikkoja. On järkevää panostaa valikoidusti myös infraan, koska siten edesautetaan tuotannon kehittämistä kysynnän elpyessä. Panostetaan tietoinfraan siten, että maaseudun osaajat voivat sitä hyödyntää sekä yhteistyökuvioiden rakentamiseksi. Jatkossakin tarvitaan metsäsektorin kehittämistoimia (autonkuljettajat, metsäkoneen kuljettajat, metsurit, bioenergiayrittäjät). Koulutetaan kuntiin eri alojen palveluiden tuottajia vastaamaan 2010 luvun haasteisiin. Maaseudun jätevesijärjestelmien kuntoon saattaminen on iso haaste vuoteen 2014 mennessä. Maatilojen tilusjärjestelytoiminnan vauhdittaminen ja kotieläin- sekä kasvinviljelystilojen yhteistyön kehittäminen nousivat esille maatalouden osalta Leader-yhteistyöryhmä Pohjois-Karjalan TE-keskus asetti vuonna 2008 Leader-yhteistyöryhmän hoitamaan maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisia tehtäviä. Yhteistyöryhmä on jatkanut toimintaansa myös ELYkeskuksen aikana. Asettamispäätöksessä on määritelty yhteistyöryhmän tehtävät. Ryhmän kokoonpanossa on yhdeksän varsinaista jäsentä ja kolme pysyvää asiantuntijaa ELYstä. Jäseniä on nimetty Leader-yhdistysten toiminnanjohtajien lisäksi maakuntaliitosta, ELYn ympäristövastuualueelta sekä ETOK-vastuualueen eri yksiköistä. Puheenjohtaja ja sihteeri olivat ELYn maaseutu ja energia -yksiköstä. Kokoonpanossa on näin 24

28 ollen kaikkien EU-rahastojen toimijoita. Jokaisessa kokouksessa käsitellään vakiopykälänä mahdolliset yhteen sovitettavat hankkeet tai muutoin lisäarvoa toimintaan tuova hankeyhteistyö eri rahastojen ja Leader-toimenpiteiden kesken. Kokouksessa käsitellään kaikki Leader-toimintaryhmien kautta haetut hankkeet ennen asioiden ratkaisua. Yhteistyöryhmään tuotaessa hankkeet ovat voineet käydä toimintaryhmän hallituksen käsittelyssä tai ne voidaan tuoda arvioitavaksi myös ennen hallituksen käsittelyä, jolloin hallituksella on käytettävissään yhteistyöryhmän näkemys asiasta. Kokouksissa käsitellään myös tiedotus- ja koulutusasioita sekä muita Leader-toiminnan kannalta tarpeellisia toimenpiteitä. Yhteistyöryhmän toiminta on koettu hyvin tarpeelliseksi ja osallistujat ovat toimineet aktiivisesti ja asiantuntevasti. Kesäkuussa 2013 pidetyssä kokouksessa paikalla olleita ryhmän jäseniä pyydettiin arvioimaan yhteistyöryhmän toimintaa. Arviot olivat pääosin positiivisia, joskin vastauksissa oli hieman hajontaa. Ryhmää pidettiin yhteistyökykyisenä, ja pääosin merkityksellisenä, tuloksellisena ja informatiivisena keskustelufoorumina. Tosin tiedonvaihdon eri rahastojen hankkeista katsottiin toisaalta vievän aikaa Leader-hankkeiden käsittelyltä. 1=täysin samaa mieltä, 2=osittain samaa mieltä, 3=ei samaa, eikä eri mieltä, 4=osittain eri mieltä, 5=täysin eri mieltä Yhteensä Keskiarvo Ryhmä kokoontuu riittävän usein ,5 Kokouskäytännöt ovat toimivia Ryhmällä on riittävästi tietoa hankkeista päätösten tekemiseksi ,2 Ryhmässä on riittävästi tietoa paikallisista olosuhteista ,1 Ryhmän kokoonpanossa pitäisi olla enemmän asiantuntemusta paikallisesta kehittämisestä ,1 Ryhmä on yhteistyökykyinen ,2 Ryhmän jäsenten mielipiteet ja kannanotot otetaan tasapuolisesti huomioon ,6 Ryhmässä uskaltaa ilmaista oman kantansa ,1 Ryhmän toiminta on tuloksellista ,1 Ryhmän toiminta on merkityksellistä ,1 Yhteensä (vastaajia 10) ,9 Taulukko 3. Leader-yhteistyöryhmän toiminnan itsearviointi Kysyttäessä tarvitaanko vastaavaa ryhmää tulevalla ohjelmakaudella, kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että tarvitaan. Niukka enemmistö (5/9 vastaajaa) oli sitä mieltä, että nykyinen formaatti on toimiva. Loput vastaajista olivat halukkaita muuttamaan joko ryhmän toimintaa, kokoonpanoa tai käytäntöjä. Toimintaan haluttiin enemmän systemaattisuutta, erityisesti eri rahastojen hanke-esittelyihin, joissa voitaisiin hyödyntää ELYn hankerahoituspöytäkirjaa. 25

29 2.3.3 Yritysrahoituksen toimeenpano Yritys- ja kehittämishankerahoituksen toimeenpanoprosessit etenevät lähes samankaltaisesti. Yritysrahoituksen johto ja ohjaus ovat erillisiä sitä hallinnoivaan Maaseutu ja Energia -yksikköön nähden, mutta maaseuturahaston kehittämishankeasiaintuntijan kanssa katsotaan linjaukset miten rahoitus jakautuu kehittämishankkeille ja yritystuelle. Yritysrahoitus tukee maaseutualueiden mikroyritystoimintaa, joka EU:n määritelmän mukaan tarkoittaa yritystä, jonka henkilöstö alle on 10 htv ja liikevaihdon maksimi 2 milj euroa sekä lisäehtoina riittävä ammattitaito sekä ikäväli vuotta. Siirtymäajan säännös on, että jos liikevaihto ylittää 2 milj. euroa, mutta edellinen tilinpäätöskausi jää alle tuon summan, niin yritystukea voidaan silloin myöntää. Yritystukien toimeenpanoa ohjaavat lisäksi kunkin ELYn omat yritysrahoitusstrategian linjaukset (ks. liite 3). Joensuun ja muiden pikkukaupunkien keskustat ja niiden läheisyydessä olevat alueet ovat rahoituksen ulkopuolella, samoin kuin Ylämyllyn teollisuusalue pääsääntöisesti rahoitetaan EAKR:sta, Reijolassa vuorotellaan päätöksissä. ELYn yritystukihakemukset käsitellään ETOK -vastuu-alueella, jossa siitä vastaa Innovaatiot ja yritysrahoitus -yksikössä työskentelevä maaseutuyritysrahoituksesta vastaava yritystutkija. Leaderin sekä maatilojen sivuelinkeinoihin liittyvistä yrityshakemuksista vastaavat samalla vastuualueella, mutta Maaseutu ja energia -yksikössä työskentelevät kaksi yritysasiantuntijaa. Kun yritystukea hakeva yrittäjä ottaa yhteyttä ELYyn, ensikeskustelussa yritystutkija arvioi, kannattaako tukea ylipäätään hakea vai ei. Yrittäjää kehoitetaan ottamaan yhteyttä yritysneuvojiin, lähinnä seudullisten kehitysyhtiöiden, Pro Agrian tai Uusyrityskeskuksen yritysneuvojiin, jotka tarvittaessa avustavat tukihakemuksen laadinnassa. Kun vaadittavat asiakirjat on saatu ELYyn, laittaa esittelijä vastaanottoilmoituksen hakijalle ja pyytää mahdollisesti täydentäviä liitteitä. Papereihin tutustumisen jälkeen sovitaan tapaaminen yrittäjän kanssa, mieluiten yrittäjän omissa tiloissa. Suurin ongelma on yleensä yrittäjän omarahoitus, mutta jos se järjestyy, syntyy nopeasti käsitys, että voidaanko yritystä tukea vai ei. Seurantaa varten pyydetään yrittäjältä arviot indikaattoreista, kuten ennakoiduista työpaikoista, liikevaihdosta, taloudellisesta tuloksesta tai ympäristövaikutuksista. Em. tietojen valossa tehdään hankeselvitysraportti, jossa kerrotaan vaadittavat perusasiat sekä tehdään päätösesitys. Rahoitettavaksi esitetyt yrityshankkeet (kukin hanke sen esittelijän toimesta) käsitellään viikottain ELYn yritysrahoitusryhmässä, jossa käydään perusteellinen keskustelu jokaisesta hankkeesta. Jos kokouksessa tulee sellaista tietoa, jota yritysesittelijä ei ole tiennyt, puheenjohtaja voi palauttaa rahoitusesityksen esitteli- 26

30 jälle. Yritysrahoitusryhmä on siitä hyvä, sillä siinä tiedetään laajalti miten toimialan yritysten rahoitus menee ja millainen yrityskenttä yleensä on. Kokouksen sihteeri kirjaa pöytäkirjaan tehdyt päätökset, esittelijä vie ne hankejärjestelmään, jossa yksikön päällikkö allekirjoittaa päätöksen. Läpimenoprosentti on 80 % kaikista hakemuksista ja tavoiteaika koko käsittelylle 60 vrk. Yritystuesta tehdään vielä maksatusmappi, jonka tarkastaja ottaa käsittelyyn, kun maksatushakemus on saapunut ELYyn. Jos poikkeamia investoinneissa ilmenee, tarkastaja ottaa yhteyttä esittelijään, joka voi tehdä tarpeen mukaan hyvin pieniä muutospäätöksiä. Yritys joutuu ottamaan kaikista laskuista kopion ja maksuvarmenteen sekä pääkirjasta kopion eli kyseessä kolminkertainen varmistus. Kun yrityshankkeesta on loppumaksun aika, rahoitustarkastaja vierailee paikan päällä, tarkistaa alkuperäiset kuitit, hankitut koneet ja laitteet. Kun tarkastus on tehty, jokaisen maksatushakemuksen yhteydessä vielä osa yritysaineistosta menee MAVIn tarkastettavaksi. Yrityskyselyjen perusteella juuri yritysrahoituksen toimeenpanossa maksatus on byrokraattisin ja ikävin vaihe, etenkin kun maksatukset saattavat viipyä hyvinkin pitkään. Tämä lienee yksi syy siihen, etä jotkut yrittäjät karttavat yritysrahoituksen hakua siitä nähtyyn vaivaan nähden. Yritysrahoituksen seurannan 1. vaihe on kahden vuoden jälkeen ja viisi vuotta on pysyväisseurannan ajanjakso. Yleensä tässä ajassa lopettaneita on todella vähän. Omistajanvaihdos ei aiheuta takaisinperintää, jos yritys myydään yritykselle, joka on myös mikroyritys. Mikäli toiminta lopetetaan ennen pysyväisseurannan jaksoa, niin silloin tulee mahdollisesti kyseeseen takaisinperintä. Yritystuen toimeenpanoa ohjaavat niitä koskevien säädösten lisäksi soveltuvuus Pohjois-Karjalan maaseutuohjelman, ELYn sisäisen, Manner-Suomen maaseutuohjelman ja maakuntaliiton ohjelmien strategisiin linjauksiin ja rahoitettavien hankkeiden kriteereihin (ks. liitteet 3 ja 4). Pohjois-Karjalan TE-keskuksessa laadittiin ja hyväksytiin yritysrahoituslinjaus, jonka tavoitteena oli ollut parantaa yritysten kehittämisrahoituksen vaikuttavuutta ja eri rahoituslähteiden yhteensovitusta. Tavoitteena on se, että yritysten kehittämishankkeita voitaisiin rahoittaa eri rahoitusresurssein jatkuvassa hakuprosessissa koko vuoden ajan. Ohjelmakauden alussa yritysten kehittämisrahoituksen (TEM mom.) osalta yleisenä lähtökohtana kehittämisrahoitukselle oli yrityksen kehittämis- ja kasvusuuntautuneisuus ja edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Erityisesti tarkoitus oli tukea yrityksiä, jotka ovat hakemassa kasvua maakunnan ulkopuolelta tai vientimarkkinoilta, jolloin niiltä edellytettiin kansainvälistä kilpailukykyä. 27

31 2.3.4 Kehittämishanketukien toimeenpano Kehittämishankeprosessissa ennen hakemuksen sisäänjättämistä on todennäköisesti käyty kehittämishankeasiaintuntijan kanssa ennakoivia rahoitusneuvotteluja hankkeen tarpeellisuudesta sekä rahoitusmahdollisuudesta. Hanke kirjataan saaduksi, ja hankeasiantuntija laatii kuvauksen ja valmistelee hanke-ehdotuksen. Tässä vaiheessa voidaan vielä käydä neuvotteluja hakijan kanssa ja pyytää lisäselvityksiä. Alustava palaveri hankerahoituksesta pidetään pienen epävirallisen asiantuntijaryhmän kesken, jossa yksikön päällikkö toimii puheenjohtajana ja mukana on virkamiehiä kolmesta muusta yksiköstä (ml. maksatuksesta). Tässä ryhmässä käydään valmistelevaa keskustelua hankkeesta sekä evästetään valmistelijaa. Tässä vaiheessa hankevalmistelun kuvaus ja ehdotus saattavat vielä muuttua. Esimerkiksi voidaan pyytää maakuntaliiton ohjelmavastaavilta lausuntoja. Lausuntojen antaja on aina jokin viranomaisasiantuntija. Tarvittavalta ELY-keskuksen toimialapäälliköistä voidaan pyytää myös lausunto hankkeesta. Valmistelun jälkeen hanke-ehdotus voidaan vielä hylätä asiantuntijaryhmässä. Epävirallisen asiantuntijaryhmän kokouksessa katsotaan myös rahoituskehys alueellistettujen varojen (toimintalinja 1+3 EU:n ja valtion rahoitus) tilanteesta vähintään neljä kertaa vuodessa. Periaatteessa hanke- ja yritystuen välillä voidaan siirtää varoja, mutta rahoituksen suhde hanketoiminnan ja yritystoiminnan rahoituksen välillä on strategisesti linjattu 60:40 rahoituskehyksessä. Ja jos kehyksessä ei ole tarpeeksi rahaa, voidaan hanke jättää odottamaan jopa vuodeksi odottamaan seuraavan vuoden kehystä. Jos hanke läpäisee epävirallisen työryhmän, se viedään viralliseen ELYn kehittämishanketyöryhmään, jossa hanke esitellään ja muodostetaan virallinen kanta hankkeeseen. Hyväksynnän saaneet hankkeet vahvistaa yksikön päällikkö allekirjoituksellaan. Suositus päätöksenteolle on noin 90 päivää, mutta käytännössä aikaa voi mennä kaksin- tai jopa kolminkertaisesti. Kun hankepäätös on tehty ja kirjattu järjestelmiin, saa hakija virallisen päätöksen asiasta. Maksatusta hakiessa maksatusesittelijä valmistelee asian. Maksatuksessa on ollut viivästyksiä ohjelmakauden alussa työvoiman vähyyden takia, mutta sittemmin teknisellä tuella palkattu lisähenkilöstö on helpottanut tilannetta. Kaiken kaikkiaan ELYn yritys- ja hankerahoituksen toimeenpanoprosessi toimii virkamieskoneistona varsin jouheasti. Viivästykset hankepäätöksissä ja -maksatuksissa ovat yksinkertaisesti johtuneet henkilöstön resurssipulasta, ohjelmakauden alussa tulleesta suuresta hankemäärästä, jonka käsittely on vienyt aikaa ja myös MAVIn uudelleensjoittamisen käynnistysvaikeuksista, joka sijoittui ikävästi ohjelmakauden taitepisteeseen. Myös MAVIn tekemä jatkuva ohjeistaminen on lisännyt byrokratiaa. 28

32 2.4 Seuranta Maaseutuohjelman toteutumista seurataan kansallisella tasolla Hanke2007 -järjestelmällä ja erillisillä arvioinneilla. Kansallisen tason seurantaa varten on olemassa omat arviointityöryhmänsä ja vuosittaisen arvioinnin lisäksi toteutetaan erillisiä teema-arviointeja ulkopuolisten arvioitsijoiden toimesta. Kansallinen arviointiraportointi on kattavaa ja perusteellista. Maakuntatasolle kansallisen tason arvioinnit eivät yllä, mutta tulossopimukseen perustuen ELYn Maaseutu- ja energia -yksikkö raportoi vuosittain ohjelman toteutuksesta MMM:lle ja Ympäristöministeriölle. Aluetasolla merkittävä seurantaa tekevä toimielin on Manner-Suomen maaseutuohjelman alueellinen ohjausryhmä, joka myös ohjaa ja arvioi ohjelman toimeenpanoa. Hanke2007 -järjestelmän lisäksi seurannassa hyödynnetään yksittäisten virkamiesten tekemiä koonteja ja muuta ELYn sisäistä materiaalia. Tältä osin maaseutuohjelman perusongelmaksi PKArvi-hankkeessa on tunnistettu käytössä olevan seuranta-aineiston tilastollinen ja laadullinen hajanaisuus. Aineistoa on kyllä olemassa runsaasti, mutta sitä on eri tavalla tilastoituna ELYn eri virkamiehillä ja se ei ole kaikilta osin yhteismitallista keskenään. Seuranta-aineistoa ei ole myöskään kerätty yhteen paikkaan ja vain osa siitä on sähköisessä muodossa. Samoin sitä vaivaa yhteismitattomuus maakunnallinen aineisto vs. valtakunnallinen aineisto, josta johtuu, että sitä joutuu työstämään paljon. Koska PKn maaseutuohjelmalta puuttuvat selkeät toimenpiteittäin asetetut määrälliset tavoitteet, siltä osin ei ole olemassa täysin pitävää määrällistä tavoite-tulos suhdetta seurantatietojen arvioinnille. Joillekin maaseutuohjelman toimenpiteille on kyllä olemassa selkeästi asetettuja tavoitteita, mutta kokonaisuutena ne edelleen ovat vajavaisia. Sen sijaan erityisympäristötuille ja metsätaloudelle on asetettu selkeät tavoitteet, joita myös seurataan. ELYn sisäisesti maaseutuohjelman toteutumisen arviointia tehdään suhteellisen säännönmukaisesti ja myös keskusteluyhteys MMM:ään on ollut säännöllinen maaseutuohjelman tuloksellisuuden osalta. Kuitenkaan seuranta ja arviointi ei ole kovin systemaattista vakiintunein määrä- tai laatumittarein toteutettuna ja syvemmät analyysit tahtovat jäädä tekemättä. Jossain määrin em. arvioinnin ja seurannan puutteet vaikuttavat myös siihen, että tämä näkyy ulospäin PKn maaseutuohjelman tuloksellisuuden ohuehkona raportointina. Ongelmallista maaseutuohjelman arvioinnissa on sekin, että suhteessa Manner-Suomen maaseutuohjelmaan PKn maaseutuohjelma on eriparinen. Ne ovat kaksi toisistaan 29

33 erillistä ohjelmaa, joiden strategiset linjaukset sen enempää kuin kaikki seurantaa koskevat indikaattoritiedot eivät ole täysin yhteismitallisia keskenään. 3. SUUNNITELMAN TOIMEENPITEET JA TOTEUTUS 3.1 Maatilatalouden rakennekehitys ja kilpailukyky Maa- ja metsätaloustuotannon kilpailukykyä on vahvistettu tukemalla tuotannon jatkuvuutta, rakennemuutosta, nykyaikaistamista sekä arvonnousua ja kehittämällä toimijoiden osaamista. Tuen kohteena on ollut nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittaminen, maa- ja metsätaloustuottajien koulutus, maatalouden investoinnit sekä elintarvike-, puuja bioenergia-alan kehittäminen. Pohjois-Karjalassa on myönnetty tukea maatilatalouden nykyaikaistamiseen ja sukupolvenvaihdoksiin seuraavasti: TOIMENPIDE HAKEMUKSIA RAHOITUS Toimenpide 112: Nuorten viljelijöiden aloitustuki Toimenpide 121: Maatilojen nykyaikaistaminen Yhteensä Taulukko 4. Maatalouden rakennetuet MMM/TIKE Eniten maatilainvestointien rakennetukea ohjelmakaudella myönnettiin lypsykarjanavettojen ja rehuvarastojen rakentamiseen sekä salaojitukseen. Maatilatalouden kilpailukykyä on tuettu myös perusmaatalouden koulutus-, tiedotus- ja kehittämishankkeilla, joihin ELY on myöntänyt 3,9 milj. euroa (26% hankerahasta). Koulutushankkeissa on järjestetty maidontuottajille räätälöityä investointi- ja kehittämiskoulutusta. Elinkeinojen kehittämishankkeilla on edistetty navettainvestointien käynnistymistä, maitoyritysten kasvua, kasvinviljelytilojen ja maidontuottajien yhteistyötä sekä yhteisyritysten perustamista. Maatalouden ja elintarviketuotannon innovaatiohankkeita (tp 124/2 hanketta) on rahoitettu 1,1 milj. eurolla. Lisäksi maaseutuohjausryhmän alaisuuteen perustettiin ns. maitoryhmä, jolla pyrittiin edistämään maidontuotantoa. Maatilatalouteen suunnattiin rahoitusta myös (annex I) toimenpiteen 123 (Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon) lisääminen, mukaisesti 1,8 milj. 23 eri päätöksellä. Näistä puolet kohdentuivat luomutuotteiden jalostukseen ( ). Maatalouden monialaistumista puolestaan rahoitettiin 138 päätöksellä, yhteensä 4,3 milj.. Ne kohdentuivat maatilamatkailuun, bioenergiaan, mekaaniseen puunjalostukseen, elintarvikkeiden jalostukseen, huolto- ja korjaamotoimintaan sekä maa- ja metsätaloutta palvelevaan toimintaan. Myönnetyistä yritystuista kohdentui 14 % maatiloille, yhteensä 3,7 milj.. (Tike, hanke ). 30

34 Maatalouden rakennekehitys on jatkunut varsin vahvana; ohjelmakaudella 15 % maatiloista lopetti. Samanaikaisesti niiden yhteenlaskettu peltoala kuitenkin kasvoi 108 hehtaarilla (peltoala kaikkiaan noin ha), ja keskimääräinen peltopinta-ala/tila on noussut yli 5 ha, ollen 35 ha vuoden 2012 lopussa. Niin määrällisesti kuin suhteellisesti suurin pudotus maatilojen lukumäärässä oli Joensuun seutukunnalla, jossa toimintansa vuosina lopetti lähes 14 % tiloista. (Tilastokeskus, maaseutuindikaattori 2013) Ala ha Tiloja Kuvio 3. Maatilojen rakennekehitys vuosina Lähde SVT: Tike, Maatilojen rakenne. Tuotanto on vähentynyt kaikilla tuotantosuunnilla vuosina , mutta vähiten muussa kasvintuotannossa, lammas- ja vuohitaloudessa ja puutarhakasvien tuotannossa. Myös tuotannollisesti monialaisten tilojen määrä on laskenut. Niiden suhteellinen osuus oli 32 % kaikista maatiloista vuonna 2010 (1409 kpl), joista 42 %:lla on useampi kuin yksi sivutoimi. Merkittävää on, että vuoden 2011 maatilojen tulovirroista 22 % (55,86 milj. ) oli peräisin sivuansioista/liitännäiselinkeinosta. Seuraavassa kaaviossa on esitetty tapahtunut rakennekehitys tuotantosuunnittain. Kuvio 4. Tuotantosuunnat Pohjois-Karjalassa Lähde SVT: TIKE, Maatilojen rakenne,

35 Maitotilojen määrä on laskenut 36 % (664 maitotilaa kiintiökaudella 2012/13), mutta saman aikaan tuottavuus on kohonnut 43 % ( litraan/tila). Maidontuotannossa ei ole päästy ohjelmakaudelle asetettuun tavoitteeseen, vaan tuotanto on laskenut ohjelmakaudella 8 %. (TIKE, Maidontuotanto ELY-keskuksittain). Maidon tuotantomäärien väheneminen ja tuottajien runsas luopuminen tuotannosta johtuu maidontuottajien ikärakenteesta ja jatkajien vähäisestä kiinnostuksesta maidontuotantoon tuotantosuuntana. Tämä vaikuttaa myös maakunnan naudanlihantuotantoon, joka on riippuvainen lypsykarjatiloilta saatavista vasikoista. Uusien navettainvestointien määrä on pysytellyt alhaisella tasolla, esimerkiksi vuonna 2012 maakunnassa investoitiin 5 uutta lypsykarjanavettaa. Tällä investointitahdilla maitomäärä laskisi edelleen, mutta toisaalta viimeakoina on ollut nähtävissä selvää investointihalukkuutta. TNS Gallupin selvityksen mukaan PKssa on suhteellisesti eniten maitotilojen investointisuunnitelmia seuraavan viiden vuoden aikana; 25 % tiloista suunnittelee laajennusta ja 14% peruskorjausta. Koko maassa vastaavat luvut ovat 14% ja 6 %. (TNS Gallup, Maatilojen kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savossa, 2012). Luomutuotantoon siirtyminen on ollut vahvaa. Ohjelmakaudella luomupinta-ala on kasvanut liki 4500 hehtaarilla ollen vuoden 2012 lopulla yli ha. Luomutuotannossa pelloista on 17,8 %, ja luomutilojen peltopinta-ala keskimäärin 49,3 ha. Pohjois-Karjalan maatalouden myyntituloista yli kaksi kolmannesta tulee maidosta PKn maatalouden yhteenlasketut tulot olivat 4%, maidon myyntitulojen 6% ja naudanlihan myyntitulojen 7% osuus koko maan vastaavista tuloista. Kuvio 5. Maatalouden myyntitulot PKssa v Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

36 Tarkasteltaessa PKn maatalouden tulovirtojen kehitystä nimellisin hinnoin, voidaan havaita, että vuonna 2011 oltiin liki samalla tasolla kuin 1995, jolloin Suomi liittyi EUhun. Reaalisin hinnoin tarkasteltuna maatalouden tulokehitys on ollut laskevaa. Kuvio 6. Maatalouden tulovirrat (milj. ) PKssa vuonna 2011 nimellisin hinnoin. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2012 Kuvio 7. Maatalouden tulovirrat (milj. ) PKssa vuonna 2011 reaalisin hinnoin ansiotasoindeksillä muunnettuna. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Seuraava kuvio havainnollistaa maatalouden tulojen jakautumista kunnittain vuonna Suurimmat maatilatalouden tulot, noin 33,8 milj. saa leipäpitäjä Liperi, jonka osuus koko maakunnan maatalouden tuloista on 14 %. Tosin sivuansioiden osuus Liperin maatilojen tuloista on neljännes, kuten Joensuussakin, jossa maatalouden tulot ovat 11 % maakunnan maatalouden saamista tuloista. Kuntaliitoksen jälkeen Kiteen maatalo- 33