KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA

Transkriptio

1

2

3 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä Keski-Suomen maakuntahallitus

4 1. Johdanto Alueiden menestys perustuu niiden kilpailukykyyn ja osaamiseen verkostoituneessa taloudessa. Keski-Suomi on selkeä talousalue, jonka kansainvälisiin kehittymismahdollisuuksiin maakunnassa uskotaan vahvasti. Kasvun veturina toimii Jyväskylä ympäristökuntineen, joka yhdessä Äänekosken ja Jämsän seutukuntien kanssa muodostaa dynaamisen kehityskäytävän. Koko talousalueen vahvistumisessa on Joutsan, Keuruun ja Saarijärven- Viitasaaren seutukuntien yhteistyöllä merkittävä osa. Hallitusohjelman mukaan kehittämispoliittista vastuuta ja toimivaltaa siirretään kansanvaltaiseen ohjaukseen, aluehallintoa uudistetaan ja yksinkertaistetaan. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ilmentää maakunnallista tahtoa sekä toimijoiden ja rahoittajien yhteistä näkemystä Keski-Suomen kehittämisestä. Laajassa yhteistyössä valmisteltu toteuttamissuunnitelma lähestyy vähitellen tavoitteena olevaa maakuntabudjettia - maakunnallistettua valtion talousarvioesitystä. Tämä toteuttamissuunnitelma eroaa aiemmista konkreettisuudellaan: eri hallinnonalojen aluekehittämistyötä kuvataan yksilöidysti toimenpiteiden avulla. Maakunnan yhteistyöasiakirja, joka määrittelee maakunnan EU-rahoituksen kohdentamisen painopisteittäin ja rahoittajittain, laadittiin nyt ensi kertaa yhdessä toteuttamissuunnitelman kanssa. Keski-Suomen yhteistyöasiakirja ja toteuttamissuunnitelma onkin laitettu yksiin kansiin. Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma laadittiin yhteistyössä seutujen, koulutusorganisaatioiden ja valtion alueviranomaisten kanssa. Seututilaisuuksissa olivat mukana kuntien, kehittämisyhtiöiden, alueen muiden kehittäjäorganisaatioiden ja valtion aluehallinnon edustajat. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä toivat omat esityksensä valmisteluun. Valtion aluehallinnon neuvotteluihin osallistuivat Keski-Suomen TE-keskuksen, Finnvera Oyj:n, Länsi-Suomen lääninhallituksen, Keski-Suomen ympäristökeskuksen, Keski- Suomen tiepiirin ja Keski-Suomen metsäkeskuksen edustajat. Keski-Suomen liitto koordinoi neuvottelut. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi maakunnan yhteistyöasiakirjan ja käsitteli toteuttamissuunnitelman Toteuttamissuunnitelma hyväksyttiin maakuntahallituksessa Kiitämme kaikkia valmisteluun osallistuneita arvokkaasta panoksestanne maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja maakunnan yhteistyöasiakirjan valmistelussa. Jyväskylässä Helena Pihlajasaari Kauko Lehtonen Anita Mikkonen maakuntahallituksen maakunnan maakuntajohtaja puheenjohtaja yhteistyöryhmän puheenjohtaja 1

5 Allekirjoitus Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä on tänään 19. lokakuuta 2007 hyväksynyt maakunnan yhteistyöasiakirjan vuosille 2008 ja Hyväksytty yhteistyöasiakirja koskee Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaa ja ESR-toimenpideohjelman Länsi-Suomen alueosiota. Kauko Lehtonen puheenjohtaja Helena Pihlajasaari Heikki Aurasmaa Jorma Nokkala I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja III varapuheenjohtaja Terttu Hentinen Lea Goyal Jarmo Immonen Arja Paakkanen Pentti Kokkinen Asko Juuti Pauli Partanen Seppo Kosonen Marja-Liisa Järvinen Katja Sorri Ulla Mehto-Hämäläinen Paula Pusa Jorma Viitanen Risto Palokangas Raimo Salpakoski 2

6 2. Maakuntaohjelman toteutuminen, kehitysnäkymät ja tavoitteet Toteuttamissuunnitelma Toteuttamissuunnitelman kärkihankkeet jakaantuivat maakuntaohjelman painotusten mukaisesti elinkeinojen, osaamisen ja koulutuksen, hyvinvoinnin sekä yhdyskuntarakenteen ja vetovoiman kehittämisalueille. Elinkeinojen kehittämistyö nojasi maakunnallisesti merkittävien klustereiden valmisteluun, joiksi valittiin Uudistuvat koneet ja laitteet, Bioenergiasta elinvoimaa sekä Kehittyvä asuminen. Muiden klusteriaihioiden valmistelua jatkettiin. Elinkeinojen kehittämisessä maakunnalliset voimavarat koottiin yhteen ja valinnoille saatiin vahva tuki maakunnan kehittämisyhtiöiltä, koulutusorganisaatioilta sekä rahoittajilta. Klustereiden isäntäorganisaatiot valittiin; työ käynnistyy vuoden 2008 alusta. Osaamisen ja koulutuksen kehittämisessä pääpaino oli osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisessa maakunnan eri osissa, jota tavoiteltiin yhteistyötä lisäämällä, suuntaamalla resursseja muuntokoulutukseen, koulutusrakenteita kehittämällä sekä koulutuksen liiketoimintamahdollisuuksia selvittämällä. Koulutusalan toimijoiden yhteistyönä perustettiin EDU-Cluster Finland, joka innovoi, tuottaa ja kanavoi maakunnallista osaamista koulutustuotteina kansainvälisille markkinoille. Klusteri rakentuu Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän, muiden oppilaitosten ja opetusalan sekä elinkeinoelämän yhteistyöhön sekä kilpailukykyiseen koulutusosaamiseen perustuen. Hyvinvoinnin liiketoimintalähtöinen kehittäminen perustui maakunnallisiin vahvuuksiin, joiksi valittiin liikunta, toimintakyky ja terveys. Yrittäjyyden toimet suunnattiin vapaa-ajan, kodin sekä työn ja koulutuksen palveluihin. Hyvinvointialan julkisten ja yksityisten palvelujen rajapintojen määrittely oli keskiössä, samoin uusien palvelukonseptien ja liiketoimintamahdollisuuksien innovointi. Julkisista kehittämistoimista etenivät mm. seututerveyskeskuksen valmistelu Jyväskylän seutukunnalla sekä lapsiin ja nuoriin kohdistuvien toimenpiteiden vaikutusten arviointi. Yhdyskuntarakenteen hankkeet olivat pääosin liikenne- ja ympäristöinvestointeja. Maakunnan kärkihankkeen, VT4:n parantaminen välillä Lusi Vaajakoski, oli merkittävin kansallisella rahoituksella toteutunut liikkeelle lähtö. Perustienpidon rahoitukseen ei saatu toivottua korjausta. EU-ohjelmien käynnistyminen siirtyi loppuvuoteen Kyyjärven jätevedenpuhdistamon investointi saadaan käyntiin EU-ohjelmien tultua hyväksytyiksi lokakuussa Keski-Suomen kehitysnäkymät Keskisuomalaisia on noin , ja väestömäärä on kasvussa. Vuosittaisen nettolisäyksen ohella maakunnan väestöä lisäsi Längelmäen osaliitos Jämsän kaupunkiin tämän vuoden alussa. Usean muun kasvumaakunnan tavoin väestönkasvu perustuu maakunnan keskusseudun vetovoimaan. Eteläisten kasvumaakuntien erityisesti Pirkanmaan, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan hurjaan vauhtiin Keski-Suomi ei yllä. Viime vuodet ovat olleet tasaisen väestölisäyksen vuosia. 3

7 Jyväskylän seutu on jo vuosia ollut yksi Suomen pääkasvukeskuksista. Seudun koulutus- ja työpaikkatarjonta vetää varsinkin nuoria aikuisia ja kasvua ruokkii väestön suotuisa ikärakenne. Aluekehityksen kannalta tilanne on pulmallinen Jyväskylän seudun ulkopuolella. Keski- Suomen haja-asutusalueilla asuu noin neljännes väestöstä. Useissa kunnissa alhainen syntyvyys ja negatiivinen nettomuutto pitävät väestökehityksen laskusuunnassa. Väestön ikääntyminen vaikuttaa elinkeinorakenteeseen sekä palvelutuotannon järjestämiseen koko maakunnassa. Tasapainoinen väestökehitys, aktiivinen työllisyyden edistäminen ja riittävän ja osaavan työvoiman varmistaminen ovat keskeisiä tavoitteita alueellisessa kehittämisessä myös jatkossa. Varsinkin maaseutualueilla elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja uusien, kannattavien, yritysideoiden tukeminen ovat keinoja korvata alkutuotannosta häviäviä työpaikkoja. Avainasemassa on myös huolehtia olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksistä ja tukea maaseutuasumista. Talouden kokonaiskasvu on viime vuosina ollut paljolti kotitalouksien kulutuksen varassa, mikä näkyy kaupan, palvelualojen ja rakentamisen suhteellisen hyvänä kehityksenä. Vuoden 2004 jälkeen yritystoiminnan tunnusluvut ovat osoittaneet positiivisen muutoksen merkkejä ja myös teollisuudessa on tapahtunut muutosta parempaan suuntaan. Keski-Suomen tuotanto on kehittynyt positiivisesti 2000-luvun alkuvuosien jälkeen. Aluetuotanto on kasvanut vuosittain ja nykyään arvonlisäys asukasta kohti on maakuntien vertailussa keskitasoa. Tuotannossa ja sen kasvuvolyymissä on kuitenkin suuria eroja eri seutujen välillä. Asukaslukuun suhteutettu arvonlisäys on lähes kaksinkertainen teollisuusvaltaisilla Jämsän ja Äänekosken seuduilla verrattuna maakunnan alkutuotantovaltaisiin seutukuntiin. Viime vuosina työpaikkalisäys maassamme on kohdistunut palvelualoille. Työpaikkamäärät ovat vähentyneet alkutuotannossa ja jonkin verran jalostuksessa. Palvelualojen työpaikkamäärää on kasvattanut kotimaisen kysynnän myönteinen kehitys ja yritysten strategiset linjaukset, joissa toimintoja keskitetään ja tukipalveluja ulkoistetaan. Palveluiden osuus työpaikkarakenteessa on kaksi kolmasosaa; alkutuotannon osuus on viitisen prosenttia. Maa- ja metsätalous on työpaikkamäärissä selkein nettohäviäjä: alkutuotannosta on hävinnyt vuosikymmenessä runsaasti työpaikkoja ja voimakkaimmin vähennys on kohdistunut Saarijärven-Viitasaaren seutukuntaan. Keski-Suomen työpaikkamäärä on asettunut lamaa edeltäneelle tasolle. Huomionarvoista on, että suurin osa maakunnan työpaikkalisäyksestä kohdentuu Jyväskylään ja Jyväskylän maalaiskuntaan. Työttömien työnhakijoiden määrän laskusta huolimatta työttömyys on edelleen Keski- Suomen vaikein ongelma. Keski-Suomen työttömyysasteen vuosikeskiarvo on ollut useina vuosina maamme neljänneksi korkein Kainuun, Lapin ja Pohjois-Karjalan jälkeen. Työllisyysaste on kääntynyt lievään nousuun usean tasaisen vuoden jälkeen. Yritysten toimipaikat lisääntyvät Keski-Suomessa. Yli 90 % kasvusta tapahtuu kuitenkin Jyväskylän seudulla. Yritysten määrä on viime vuosina lisääntynyt erityisesti rakentamisen ja palvelujen aloilla ja jonkin verran tukku- ja vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. 4

8 Keskisuomalaisten yritysten vienti ulkomaille perustuu suurimmaksi osaksi välilliseen vientiin muutaman globaalin yrityksen johdolla. Lisää tarvitaankin omia tuotteita kansainvälisille markkinoille vieviä pk-yrityksiä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan resursoinnissa Keski-Suomi sijoittuu valtakunnan kärkiviisikkoon. Huolimatta viime vuosien myönteisestä kasvukehityksestä ovat T&Ktoimintaan käytettävät henkilöresurssit ja euromäärät Keski-Suomessa moninkertaisesti vähäisemmät kärkimaakuntiin verrattuna. Keski-Suomi on vahva koulutuksen ja osaamisen maakunta. Koulutussektori on suuri työllistäjä ja maakunnassa on monipuolinen koulutustarjonta. Kiinnostava koulutus on nykyisellään maamme suurimpia muuttoliikkeen vetovoimatekijöitä; maakunnan laaja koulutusverkosto ja miellyttävä asuinympäristö edistävät maakunnan säilymistä jatkossakin vetovoimaisena. Vuosille asetetut tavoitteet Keski-Suomessa noudattavat valtakunnallisia kehityslinjoja. Maakunnan työllisyyden haasteet ovat kuitenkin selvästi muita kasvumaakuntia suuremmat. Jotta myönteinen kehitysura voisi toteutua jatkossakin, Keski-Suomi tarvitsee monipuolisia toimenpiteitä ja nykyisentasoista resursointia. Myös koulutustasotavoitteiden osalta on tunnistettu haasteet osaavan työvoiman turvaamiseksi ammatillisen koulutuksen ammateissa. Keski-Suomen kehittämistyön päivitetyt tavoitteet 2009 ja 2010, maakuntaohjelman tunnusluvut Taso 2004/ Maakuntaohjelma ) Koulutustaso * tutkinnon suorittaneiden osuus 62, ,0 * korkea-asteen suorittaneiden osuus 23,6 26,5 28,0 2) Työmarkkinatilanne * työllisyysaste 61,5 67,5 68,5 * työttömyysaste 11,8 7,6 6,9 * työpaikkojen määrä (indeksi 2000=100) 103,0 107,8 109,0 3) Muuttoliike ja väestö * nettomuutto, osuus väestöstä 0,05 0,12 0,15 * luonnollinen väestönkasvu, osuus väestöstä 0,22 0,21 0,20 * huoltosuhde (ei-työlliset/työlliset) 1,5 1,4 1,4 4) Tuotanto/ alueellinen bkt * bkt/asukas (koko maa=100) * liikevaihdon kasvu (vuosimuutos) 2,2 3,5 4,5 * yritysten lukumäärä (toimipaikkojen määrä) * uudet yritykset * lopettaneet yritykset Lähde: Tilastokeskus 5

9 3. Maakuntaohjelman toteuttaminen Keski-Suomen maakuntaohjelman kehittämisalueita ovat elinkeinot ja teollisuus, osaaminen ja koulutus, hyvinvointi sekä näille edellytyksiä luova yhdyskuntarakenne ja vetovoima. Koko maakuntaohjelman tasolla varaudutaan myös kaikkia kehittämisalueita koskettaviin teemoihin, kuten osaavan työvoiman saatavuus ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen Elinkeinot ja teollisuus Maakuntaohjelmassa elinkeinojen kehittämisstrategia uudistettiin toimialapohjaisesta klusteriperustaiseksi kehittämiseksi. Tavoitteena on kehittää tulevaisuuden kilpailukyvyn tekijöiden ympärille ryhmittyneitä yrityksiä ja muita toimijoita eli klustereita yli toimialarajojen. Keski-Suomen kehittämistyö kohdentuu nykyisin valinnoin vuoteen 2010 saakka seuraaviin klustereihin. Uudistuvat koneet ja laitteet Tavoitteena on, että keskisuomalainen Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri on valituilla koneenrakennuksen aloilla tutkimuksen, tuotekehityksen ja valmistusosaamisen globaali keskus, maailman johtava paperiteollisuuden tuotteiden, teknologioiden ja palveluiden tarjoaja, kehittäjä ja hyödyntäjä, ohutlevyteknologian uusien tuotannollisten sovellusten kansainvälinen edelläkävijä sekä biopolttoaineita käyttävien lämmitysjärjestelmien Euroopan tason kehittäjä ja valmistaja. Kehittämisteemat ovat ohutlevyteknologia (kennorakenteet, dynaamiset rakenteet, muovaavat menetelmät), biometalli (bioenergian käyttöön liittyvä laitetuotanto), koneenrakennuksen kehittäminen (mm. paperikoneen valmistus, teollisuuden ja tuulivoimaloiden voimansiirtolaitteet sekä liikkuvat työkoneet) ja Forest Industry Future - osaamiskeskusohjelma (Uudistuvat kuidut ja tuotantoprosessit). Bioenergiasta elinvoimaa Klusterin tavoitteena on, että bioenergiateknologian ja osaamisen vienti on yksi Keski- Suomen menestystarinoista, ja että maakunta on johtava bioenergia-alan osaamiskeskittymä Suomessa. Kehittämisteemoja on neljä: biovoimaloiden polttoainejärjestelmät, alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät, pellettienergiajärjestelmät sekä biokaasujärjestelmät. Kehittyvä asuminen Tavoitteena on kehittyvän asumisen liiketoiminnan ja osaamisen kehittäminen yksilöllisiin pääsääntöisesti loppuasiakkaille tarjottaviin asumisen ja rakentamisen tuote- ja palveluratkaisuihin. Kehittämisteemat painottuvat ikääntyvän väestön palvelutarpeille ja asumisvaatimuksille, yhteistyölle energia-, ympäristö-, hyvinvointi- ja palvelusektoreiden kanssa, mm. webpohjaisille ratkaisuille tuote- ja palvelutarjonnassa, kokonaiskonseptien tarjontaan, pientalovaltaisen asumismuodon korostumiseen, korjaus- ja saneerausrakentamisen uusille liiketoimintamahdollisuuksille sekä laadukkaaseen ja omaleimaiseen asumiseen maaseudulla. 6

10 Vuoden 2008 aikana arvioidaan, onko matkailulla, CIBS-aloilla (luovat liike-elämän palvelut), koulutuksen EDU-Cluster Finland teemalla ja hyvinvointialalla mahdollisuuksia kehittyä klusterimallia hyödyntäen. Toimenpiteet Kohdennetaan merkittävä osa EU-rahoituksesta valittujen klustereiden kehittämiseen, yritysten investointeihin ja yritysten kansainvälistymiseen sekä kansainväliseen liikkuvuuteen Laaditaan ja käynnistetään osaavan työvoiman ohjelma, jossa painopisteenä ovat valitut klusterit Vahvistetaan klustereiden sisäistä yhteistyötä ja verkottumista Parannetaan yritysten mahdollisuuksia hyödyntää T&K-rahoitusta omassa kehittämisessään Yrittäjyyden edistämiseksi varmistetaan seudullisten yrityspalvelujen saatavuus koko maakunnassa Osaaminen ja koulutus Osaamisen ja koulutuksen haasteet näyttäytyvät maakunnassa moniulotteisina: väestön koulutustaso on Jyväskylän seudulla valtakunnallisesti korkea, mutta selvästi matalampi muualla maakunnassa. Vaikka Keski-Suomessa tunnetusti tuotetaan monialaista ja monipuolista koulutusta, maakunnan työllisyys ei ole kehittynyt toivotusti. Työttömyyden taso on aivan liian korkea. Monin paikoin koetaan myös vaikeita rekrytointihaasteita, mm. hyvinvointialan, metalliteollisuuden sekä rakennusalan ammateissa. Maakunnan koulutusvolyymiä suunnataan ennakointitietojen perusteella. Osaavan työvoiman turvaaminen ja työllisyysasteen nosto ovat maakunnan perustavoitteita, jotka edellyttävät koulutuksen kohdentamista tarkoituksenmukaisesti. Ennakointi- ja kehittämistyöllä hallitaan paremmin työvoima- ja ammattirakenteen muutoksia sekä maakunnallisesti että seudullisesti. Tutkintoon johtavasta koulutuksesta ja yritysten liiketoimintaa tukevasta aikuiskoulutuksesta sekä työelämän rakennemuutoksista johtuvasta ammatinvaihtoon tähtäävästä koulutuksesta on muodostettava kokonaisuus. Tämän tulee näkyä asiakaslähtöisenä ja nopeasti muuntuvana koulutustarjontana. Koulutusasteiden keskinäistä yhteistyötä vahvistetaan. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä lisätään korkeakoulujen yhteisen aluekehittämisstrategian mukaisesti. Osaamisen ja koulutuksen kehittämisalueelle Keski-Suomeen on syntynyt toimiva koulutusliiketoiminnan yritysorganisaatio, joka tavoittelee liikevaihdon kasvua ja, jolla on Keski- Suomen koulutustoimijoihin sidostuva osaajien verkosto sekä kansainvälistä liiketoimintaa tukeva kumppanuusverkosto. Toimenpiteet Kehitetään koulutuksen osuvuutta, laatua ja kilpailukykyä osaavan työvoiman turvaamiseksi Tiivistetään eri toimijoiden ja koulutusmuotojen yhteistoimintaan perustuvaa työvoimakoulutusta 7

11 Koulutetaan työttömänä olevia uutta työvoimaa tarvitseville aloille työvoimakoulutuksena Lisätään maakunnan sisäistä ja maakuntarajat ylittävää koulutusorganisaatioiden yhteistyötä Kehitetään nuorten koko ikäluokan kouluttautumista tukevaa yhtenäistä toista astetta Parannetaan valmistuvien työllistymistä Tuetaan EDU-Cluster Finland konsortion vahvistumista. Parannetaan Keski-Suomeen tulevien maahanmuuttajien työnteon mahdollisuuksia 3.3. Hyvinvointi Hyvinvointialan kehittämisen suurin vastuu on palveluiden julkisilla tuottajilla eli kunnilla ja kuntayhtymillä. Keski-Suomessa hyvinvointialan kehittäminen etenee klusterimallin mukaisesti. Kehittämisrahoitusta kohdennetaan ennen muuta hyvinvointialan yritysverkostojen rakentumiseen, ydinosaamisten ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen sekä yritysverkoston osaamisen vahvistamiseen. Hyvinvointialan klusterityö etenee Länsi- Suomen EAKR-ohjelman teemarahoituksella. Kuntien kehittämishankkeet rahoitetaan useimmin Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen kehittämisohjelman varoin. Merkittävimpiä maakunnallisia kohdennuksia ovat väestön ikääntymisen mukanaan tuomat palvelurakenteen kehittämistoimet sekä osaavan työvoiman saatavuutta tukevat uudet toimintamallit. Maakunnassa toimivien valtakunnallisten erityispalveluja tuottavien yksiköiden (lapsiasiavaltuutetun toimisto ja Stakesin alueyksikkö) toimintaedellytykset ovat niin ikään esityksessä mukana. Hyvinvoivan Keski-Suomen asukkaat ja yritykset ovat valmiita investoimaan hyvinvointiinsa proaktiivisesti. Maakunta tarjoaa mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen ja yksilökohtaiseen hyvinvoinnin kehittämiseen ja ylläpitämiseen tukemalla alueella tuotettavien hyvinvointipalvelujen käyttöä. Toimenpiteet Hyvinvointiklusterin toimintamalli ulotetaan toimivana verkostona koko maakunnan alueelle Haetaan ratkaisuja väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin Vastataan osaavan työvoiman saatavuuden ongelmiin kouluttamalla työvoimaa muilta aloilta sosiaali- ja terveysalalle työvoimakoulutuksena Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutusorganisaatioiden yhteistyötä innovatiivisten palvelurakenteiden synnyttämisessä Osallistutaan valtakunnallisiin kokeiluihin (mm. palvelusetelit) Laaditaan maakunnallinen lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma. 8

12 3.4. Yhdyskuntarakenne ja vetovoima Kunta- ja palvelurakenne Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen etenee. Keski-Suomi tuottaa korkeatasoisia peruspalveluja järkevien palvelukokonaisuuksien ja yhteistyökykyisten kuntien toimesta. Joutsa ja Leivonmäki yhdistyvät vuoden 2008 alussa. Pylkönmäki liittyy Saarijärven ja Korpilahti Jyväskylän kaupunkiin vuoden 2009 alusta. Parhaillaan on selvitettävänä Jämsän ja Jämsänkosken yhdistyminen uudeksi Jämsänjokilaakson kaupungiksi sekä Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan strateginen kuntaliitos. Molemmat yhdistymiset voisivat toteutua vuoden 2009 alusta alkaen. Infrastruktuuri Keski-Suomi on vahvasti maantiekuljetuksista riippuvainen maakunta, joka on kehittymässä sisämaan tärkeimmäksi logistiseksi keskukseksi. Elinkeinoelämä ja vientiteollisuus tarvitsevat tehokkaita kuljetus- ja satamayhteyksiä. Runkotieyhteydet VT 4 ja VT 9, runkorata ja lentokenttä ovat valtakunnallisen ja maakunnallisen liikennejärjestelmän perusta. Kansallisen tienpidon rahoitus on huomattavasti tarpeita pienempi; investointitarve esim. teollisuuden tavara- ja raaka-ainetoimitusten, työmatkaliikenteen ja liikenneturvallisuuden kehittämiseksi on moninkertainen käytettävissä oleviin varoihin nähden. Vaje konkretisoituu alkaneella ohjelmakaudella, jolloin pienentynyt EU-rahoitus karsii selvästi infrastruktuurihankkeiden määrää. Taajamissa ja taajamien ympäristössä toteutetaan jo päätetyn kansallisen teemapaketin puitteissa kevytväyliä koulu- ja työmatkareiteille parantamaan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Jätevesien käsittelyvarmuutta parannetaan siirtoviemäriyhteyksiä rakentamalla tai uusimalla vanhentuneita jätevedenpuhdistamoita. Rahoituksen riittävyys asettaa merkittäviä haasteita rakentamisohjelmalle, johon tulee etsiä toimiva järjestelmä. Luonto ja luonnonvarat Keskisuomalaisen luonnon monimuotoisuus ja virkistyskäyttö luovat pohjaa asukkaiden hyvinvoinnille. Lähiliikuntapaikkoja ja ulkoilureittejä rakennettaessa huomioidaan liikuntaesteiset. Päijänteen pohjoisosan soveltuvuutta kansalliseksi kaupunkipuistoksi selvitetään. Leivonmäen kansallispuiston luontokeskuksen toteutettavuutta arvioidaan myös osana Päijänteen virkistyskäyttöaluetta. Kansallispuistoa kehitetään retkeilyn ja perhematkailun tarpeisiin vastaavaksi kohteeksi. Luontoa ja luonnonvaroja voidaan hyödyntää monipuolisesti matkailun kehittämisessä. Metsävarojen kestävä käyttö mahdollistaisi hakkuiden lisäämisen lähes miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Myös puun energiakäyttöä voidaan edelleen lisätä. Suurteollisuuden ja puutuotealan pk-teollisuuden toimintaedellytykset säilyvät vain, jos raaka-ainehuolto on turvattu. Kuljetusten lisääntyessä on huolehdittava myös tiestön kunnosta. Metsätalouden iso haaste on saada jatkossakin metsänomistajat hyödyntämään ja hoitamaan metsiään. Metsien hoidossa tärkeitä lähiajan tavoitteita ovat mm. kuusen uudistamisen laadun ja uudistamisketjun kustannustehokkuuden parantaminen; myös metsätalouden vesiensuojeluun on panostettava entistä enemmän. Vahvistamalla metsätalouden palveluyrittäjyyttä voidaan löytää uusia kustannustehokkaita tapoja töiden totutukseen ja organisointiin. Metsäluonnon monimuotoisuus ja metsien virkistyskäyttö otetaan metsien käytössä huomioon. 9

13 Maakunnan vesiä hyödyntävä voimakas vapaa-ajankalastus antaa hyvän perustan kalavarojen käytön kehittämiselle ja siihen liittyvälle yritystoiminnalle. Energia Keski-Suomen energiahuollon omavaraisuutta ja uusiutuvien energialähteiden (puu, turve, peltobiomassat, vesivoima, aurinko, tuuli, maalämpö) osuutta maakunnan energian tuotannossa lisätään. Pellettien markkinointia ja jakelua tehostetaan. Energiantuotantoa lisätään myös pienen kokoluokan laitoksissa ja kehitetään tähän liittyvää teknologiaa. Omaa sähköntuotantoa kasvatetaan sekä sähköä että lämpöä tuottavilla laitoksilla. Toimenpiteet Esitetään VT4:n kehittämistä välillä Jyväskylä - Oulu Esitetään kansallisen tienpidon rahoituksen lisäämistä Esitetään toteutettavaksi Rannankylä Isolahti vesihuoltohanke Esitetään uutta jätevedenpuhdistamoiden rahoittamisen mallia Esitetään rahoitettavaksi Hankasalmen jätevesihanke Esitetään rahoitettavaksi Tammijärvi-Pappinen vesihuoltohanke Esitetään rahoitettavaksi Ilvestie-Jukojärvi vesihuoltohanke Toteutetaan Lutakon sataman ja tapahtuma-aukion investoinnit (EU) Toteutetaan Kinnulan keskustan liittymä (EU) Saatetaan loppuun Jyväskylä-Tampere -radan päällysrakennetyöt Lisätään Jyväskylän yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston tieliikenteen osaamiskeskittymän (Innoroad) valtakunnallista merkitystä Aloitetaan soiden inventointi, jossa tarkastellaan soiden soveltuvuutta turvetuotantoon ja suojeluarvot (KTM/GTK, YM) Jatketaan Leivonmäen luontokeskuksen suunnittelua osana Päijänteen virkistysaluetta Rakennemuutosalueet Helmikuussa 2007 valtioneuvosto nimesi Suomeen kahdeksan äkillisen rakennemuutoksen seutua, joista kolme on Keski-Suomessa (Jämsän, Keuruun ja Saarijärven-Viitasaaren seutu). Päätös tehtiin vuosille 2007 ja Rahoitus ja toimenpiteet saatiin ripeästi liikkeelle. Vakavin tilanne on tällä hetkellä Keuruun seudulla. Yritysten saneerausohjelmien kanssa kamppailevien seutujen kannalta välttämättömin ensiapu on riittävä julkinen yritysrahoitus, jonka rinnalle tarvitaan räätälöityä työvoimakoulutusta, starttirahaa kannustuksena aloittaville yrittäjille sekä työllisyysperusteisia investointitukia houkuttelevan yritysten toimintaympäristön rakentamiseksi. Vuoden 2008 rakennemuutosohjelmassa Keuruun ja Saarijärven-Viitasaaren seutua yhdistää biometallin eli bioenergian käyttöön liittyvän laitetuotannon kehittäminen. Alan kilpailutekijäksi ovat nousemassa kokonaisvaltaiset ratkaisut, joissa biopolttoaineen saatavuus ja toimitustapa, lämpövoimalaitoksen suunnittelu, rakentaminen, käyttöönotto ja huolto yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Kehittämishaasteeseen vastaamiseksi sekä Keuruulla että Saarijärvellä vahvistetaan tuotekehitys- ja oppimisympäristöjä. Saarijärvelle on suunnitteilla Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutin yhteyteen BDCbioenergiakeskus, jossa uudella tavalla yhdistyvät T&K-työn ja koulutuksen tilaratkaisut. Samoin Keuruun seutu jatkaa yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteistyön syventämistä. Jämsän seudulla rakennetaan Himoksen matkailukeskusta ja kehitetään teollisuuden alihankkijaverkostoa. 10

14 3.6. EU-ohjelmien ja erityisohjelmien painotukset OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA ELINKEINOT JA TEOLLISUUS Yrityskohtaiset hankkeet Kehittämisen kärkinä uudistuvat koneet ja laitteet, bioenergia ja kehittyvä asuminen KEHITTÄMISALUE OSAAMINEN HYVINVOINTI JA KOULUTUS Innovaatio- ja oppimisympäristöt Valmisteilla hyvinvointiklusteri Valmisteilla Educluster YHDYSKUNTA- RAKENNE JA VETO- VOIMA Jyväskylä Paviljongin ja sataman tapahtuma-aukiot Kyyjärven jätevedenpuhdistamo MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA ALUEOSIO VALTAKUNNALLI- NEN OSIO MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KE- HITTÄMISOHJELMA SUOMEN ELINKEI- NOKALATALOUDEN TOIMINTAOHJELMA OSAAMISKESKUS- OHJELMA Liiketoimintaosaaminen; painopisteenä ym. klusterit Pk-yritysten työvoiman osaamisohjelma Liiketoimintaosaaminen Yrittäjyyskasvatus Maa- ja metsätalouden kilpailukyky, erityisesti maidontuotanto Maaseudun elinkeinot, erityisesti bioenergia, maaseutumatkailu ja elintarvikkeiden jatkojalostus Vesiviljely, sisävesikalastus, kalanjalostus ja kalan Osaava työvoimaohjelma Innovaatioympäristöt ja - verkostot Koulutuksen työelämävastaavuus Aikuiskoulutuksen kehittäminen Innovaatioympäristöt ja verkostot Yhteishankintakoulutus yhdessä työnantajien kanssa Koulutuksen työelämävastaavuus Yritysten osaamis- ja työvoimatarvekysely Maahanmuuttajien neuvonta ja ohjaus Liiketoimintaosaaminen Yrittäjävalmiudet Laadun parantaminen tukkukauppa Energiateknologia Nanoteknologia (koordinaattori ) Jokapaikan tietotekniikka Uusiutuva metsäteollisuus Matkailu ja elämystuotanto (liitännäisjäsen) Välityömarkkinat Välityömarkkinat Maaseudun yhteisöjen aktiivisuus Palvelutarjonta maaseudulla Maaseutumaisen asumisen viihtyisyys Kalatalouden infrastruktuuri Alueellinen yhteistyö JYVÄSKYLÄN ALUE- KESKUSOHJELMA JÄMSÄN ALUEKES- KUSOHJELMA Suurten kaupunkiseutujen politiikkaa toteuttavat esim. innovaatiostrategiat, maankäyttö, kansainvälinen markkinointi Human Technology City -konseptilla Innovaatioympäristön ja innovaatiopalveluiden kehittäminen Osaavan työvoiman turvaaminen Hyvinvointiin perustuvan liiketoiminnan kehittäminen Äänekoski Jyväskylä - kasvukäytävän toteuttaminen Seudun vetovoimaisuus MAASEUTU- POLIITTISEN ERI- TYISOHJELMAN ALUEELLINEN OSIO Työn tekemisen uudet muodot Valmistautuminen vierastyövoimaan maaseutualueilla Hyvinvoinnin uudet palveluratkaisut Maaseutuasumisen joustavat käytännöt 11

15 3.7. Toimenpiteiden kohdentuminen maakunnassa 12

16 4. Toteuttaminen hallinnonaloittain Työvoima- ja elinkeinoministeriö Vuotta 2008 koskevat neuvottelukysymykset: 1. Äkillisten rakennemuutosalueiden rahoitus Vuodelle 2008 Jämsän, Keuruun ja Saarijärven-Viitasaaren seuduilla yritykset ovat toteuttamassa yli 40 milj. eurolla investointi- ja kehittämishankkeita. Yritysten kehittämisavustusta näihin tarvitaan yli 10 milj. euroa, joista EU-rahoituksella voidaan osallistua parhaimmillaan puoleen. Lisäksi tarvitaan kansallista kehittämisavustusta. Vuonna 2008 suunnataan noin 1,5 miljoonaa euroa rakennemuutosalueilla toteutettavan työvoimakoulutuksen hankintaan. Kone- ja metalliala sekä sosiaali- ja terveysala ovat suurimmat koulutusalat. Suoritettujen tutkintojen määrä on vuosittain noin Yritysten kanssa yhdessä rahoitettava työvoimakoulutuksen monialakoulutus-malli on merkittävä rekrytointikoulutuksen väline rakennemuutosalueilla. Työllisyysperusteista investointiavustusta suunnataan erityisesti rakennemuutosseutukuntien uusien työpaikkojen ja elinkeinotoiminnan alueelle sijoittumisen edistämistä tukeviin infrastruktuurihankkeisiin. Infrahankkeiden luonteen johdosta työllisyysvaikutukset tulevat esiin erityisesti myönteisinä heijastusvaikutuksina alueen työmarkkinoille. 2. Vapaa maakunnan kehittämisraha Maakuntien liittojen roolia strategisena kehittäjänä ja kansainvaltaisen kehittämistahdon muodostajana halutaan vahvistaa. Tavoitteen tulee näkyä toimintatapojen kehittämisen ohella myös työkalujen siis rahoituksen vahvistumisena. Uudella ohjelmakaudella Suomen EU-rahoitus keskittyy entistä selvemmin Itä- ja Pohjois- Suomeen. Etelä- ja Länsi-Suomessa rakennerahasto-ohjelmien volyymi putoaa tuntuvasti. Muutos on huomioitava vapaan maakunnan kehittämisrahan jaossa maakuntien liittojen kesken. Painopisteen on siirryttävä niille alueille, joissa EU-rahoitus laskee. Kuntarahoituksen vaatimus EU-hankkeissa on edellistä ohjelmakautta suurempi. Tämä asettaa kunnat kehittämismahdollisuuksien suhteen erilaiseen asemaan. Maakunnan kehittämisrahalla voidaan kehittämistoimet ulottaa tarpeiden mukaan koko maakunnan alueelle. Keski-Suomen liittoa koskee erityisesti ESR-rahoituksen putoaminen ja hallinnonalan vaatimaton osuus ohjelmassa. Vuonna 2006 liitto myönsi ESR-hankkeille yhteensä 1,5 milj. euroa, vuonna 2007 valtuus on vain euroa. Keski-Suomen liitto kohdentaa maakunnan kehittämisrahaa osaavan työvoiman ja työllisyyden haasteisiin. 3. Yritys- ja työvoimapalvelut Seudullisiin yrityspalveluihin on Keski-Suomessa panostettu selkeästi enemmän kuin vain laatimalla yhteistyösopimus yritysneuvontaa tarjoavien kesken. Maakunnassa on rekrytoitu 13

17 kuuteen kehittämisyhtiöön yhteensä yhdeksän yrityspalvelupäällikköä. TE-keskus on tukenut kehittämisyhtiöitä palveluiden vahvistamisessa viime vaiheessa 50 % avustuksella. Yritys-Suomi -uudistuksessa seudullisilla yrityspalveluilla on keskeinen rooli asiakkaiden tarpeiden tunnistajana, asiakkaiden ohjaajana eri asiantuntijapalveluiden pariin sekä myös palvelun tuottajana. Vaativa tehtävä edellyttää pysyvää resurssointia valtion budjetista. Toimiva ja tasapuolinen ratkaisu on jakaa tehtävän kustannukset puoliksi valtion ja kuntien kesken. Yrityspalveluissa entistä näkyvämmän sijan ovat saaneet yritysten henkilöstön ja johdon osaamisen haasteet. Lähivuosina kasvava työvoimapula edellyttää kehittämisyhtiöiden, seudullisten yrityspalveluiden ja työvoimatoimistojen saumatonta yhteistyötä ja palvelutarjontaa sekä keskenään että yhdessä koulutusorganisaatioiden kanssa. Seutu- ja maakuntatasolla muotoutuva, kaikkien em. organisaatioiden toimintatapoja muovaava yritys-, työvoima- ja osaamispalveluiden sulautuminen on tärkeää huomioida myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaa uudistaessa. Menokehyssuunnitelmaa koskevat neuvottelukysymykset 1. Työllisyysperusteiset investointituet Yritysten toimintaympäristön vahvistamisessa yksi tärkeä keino on työllisyysperusteiset investointituet. Hankkeilla on aina vahva kytkös elinkeinopolitiikkaan. Onnistuneita esimerkkejä Keski-Suomessa ovat Jyväskylä Paviljongin rakentaminen eri vaiheissaan, Piispalan jääliikuntakeskus, useat teollisuusalueet ja uusimpana Himoksen matkailukeskuksen infrastruktuuri Jämsässä. Kaikissa kohteissa avustuksella on laukaistu liikkeelle merkittävä kehitysaskel. Avustus on erittäin tärkeä työttömyyden ja rakennemuutoksen kanssa kamppaileville kunnille. Länsi- ja Etelä-Suomen EU- rahoituksen laskun tulee näkyä kansallisten rahoituksen selkeänä kasvuna. 2. Työllisyyden uudet käytännöt Keski-Suomessa Välityömarkkinat on tärkeä osa keskisuomalaisen rakennetyöttömyyden purkamista. Päätoimijoita ovat kolmas sektori ja kunnat. TE-keskus rahoittaa välityömarkkinoiden toimintaa työllisyyspoliittisella avustuksella ja ESR-rahoituksella. Keski-Suomessa keskitytään erityisesti välityömarkkinoiden toiminnan tuloksellisuuteen, joka tarkoittaa mm tehokkaampaa jatkopolkujen kehittämistä työllistämishankkeissa mukana oleville henkilöille ja erityisesti heidän sijoittumistaan avoimille työmarkkinoille. Tähän pyritään hankevetäjien keskittyneemmällä ohjauksella ja osaamisen tukemisella. ESR-rahoitus mahdollistaa laadullisten tukimenetelmien kehittämisen koko maakunnassa. Ammatillisen työvoimakoulutuksen painopiste siirtyy entistä enemmän muuntokoulutukseen, jolla koulutetaan muilta aloilta työttömiä erityisesti kone- ja metallialalle, sosiaali- ja terveysalalle, kuljetusalalle sekä puhdistuspalvelualalle. Ohjaava koulutus on selkeä väylä ammatilliseen koulutukseen. Sen kautta ammattia vaihtavat työttömät pääsevät tutustumaan niihin ammattialoihin, joilla on kysyntää työvoimasta. Maahanmuuttajien siirtymistä ammatilliseen koulutukseen nopeutetaan lisäämällä ammatillisuutta ja työharjoittelua kotoutumiskoulutuksessa. 14

18 Yhteenveto neuvoteltavaksi esitettävistä määrärahaesityksestä (milj. ) Momentti TA 2007 TAE 2008 S 2009 S 2010 S 2011 S Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen 1,250 2,000 2,000 2,000 2,000 2, Maakunnan kehittämisraha 1,495 1,820 2,100 2,150 2,200 2,200 aluekeskusohjelma 0,275 0,300 0,350 0,350 0,350 0,350 osaamiskeskusohjelma 0,615 0,650 0,650 0,700 0,700 0,700 maaseutuohjelma 0,030 0,170 0,100 0,100 0,100 0,100 ohjelmiin sitomaton 0,575 0,700 1,000 1,000 1,000 1, Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet 37,000 37,000 35,000 33,000 31,000 29, Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin 2,875 2,000 2,000 2,000 2,000 2,000 15

19 Liikenne- ja viestintäministeriö Vuotta 2008 koskevat neuvottelukysymykset: 1. Paikalliset elinkeinoelämän ja logistiikan tarpeet Tie- ja liikenneolojen suunnittelu on osa alueiden maankäytön suunnittelua. Keski- Suomen maakunnan kannalta tärkeimpiä kohteita ovat matkailuun ja teollisuuteen liittyvien palvelualueiden liikenneyhteyksien parantaminen. Maakunnan kohteista nopeaa ratkaisua odottaa mm. Jyväskylän Eteläportin tieliikenneinvestointi. Teema on yksi neljästä Keski-Suomen esittämästä alueellisten investointitarpeiden teemakorista. Menokehyssuunnitelmaa koskevat neuvottelukysymykset 1. VT4 Jyväskylä - Oulu Valtatien 4 on lyhin ja tärkein yhteys pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen välillä. Valtatie 4 toimivuus ja turvallisuus ovat ehdottomia edellytyksiä Jyväskylän seudulla syntyneelle valtakunnallisesti merkittävälle teollisuutta ja kauppaa palvelevalle logistiselle keskittymälle ja sen tulevalle kehittymiselle. Tie on osa yleiseurooppalaista TEN-päätieverkkoa. Se kuuluu ehdotettuun pääteiden valtakunnalliseen runkoverkkoon. Kirri Äänekoski Valtatien 4 parantaminen Kirrin ja Äänekosken välillä on jo käynnistyneen Lusi- Vaajakoski -hankkeen jälkeen maakunnan tärkein liikenneinvestointikohde. Hankkeen nopea toteutus on välttämätöntä. Erityisen kiireellinen on Äänekosken Hirvaskankaan eritasoliittymän toteuttaminen. Kirristä Tikkakoskelle tie rakennetaan moottoritienä; Tikkakosken ja Äänekosken välinen osuus jatkuu nelikaistaisena tienä. Investointi parantaa valtakunnan päätieverkon turvallisuutta ja toimivuutta. Haapalahti Kanavuori (Vaajakosken moottoritie) Kolmen kilometrin tiejakso Kanavuoren ja Haapalahden välillä yhdistää valtatiet 4, 9, 13 ja 23. Jyväskylän sisääntuloväylän ohella tiejakso palvelee kasvavan kaupunkiseudun työmatka- ja asiointiliikennettä sekä tukee logistiikkakeskuksen (Innoroad Park) kehittyvää toimintaa. Kesäisin tiellä liikkuu jo nyt yli autoa vuorokaudessa. Lusi-Vaajakoski hankkeen valmistuttua tiejakso tulee ruuhkautumaan pahoin ja Vaajakosken keskustan kiertoliittymän läpäisykyky tieosalla on riittämätön. Hanke sisältää 3 km moottoritieosuuden Kanavuoresta valtateiden 4 ja 9 liittymästä Haapalahteen nykyisen moottoritien eritasoliittymään sekä eritasoliittymiä ja teiden järjestelyjä. Investointi tukee Innoroad Park -logistiikakeskuksen kehittymistä. 2. Perustienpidon rahoitus Keski-Suomen perustienpidon rahoitus on täysin riittämätön. Alueellisiin investointeihin on tänä vuonna käytettävissä vain noin 0,6 milj. euroa. Se ei vastaa tienpidolle asetettuja odotuksia. Suurten kehittämishankkeiden lykkäytyminen vuosilla on johtanut perustienpidon rahoituksen kohdentamiseen välttämättömimpiin turvallisuusinvestointeihin pääteillä. 16

20 Tämä taas on lykännyt perustienpidonhankkeita ja kevytliikenneväylien rakentamista. Vuosia kertynyttä vajetta voidaan korjata Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetyn kehittämisvaihtoehdon (630 milj. euroa) mukaisesti. Alueellisista investointitarpeista on koottu seuraavat teemakorit: Teema 1. Kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen Toimivat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet ovat tärkeä osan liikkumisen peruspalvelutasoa. Väylien kattavuus erityisesti koulujen läheisyydessä, taajamissa ja lähekkäin sijaitsevien taajamien välillä tukee liikkumisen monimuotoisuutta ja kestävän kehityksen periaatteita. Parannettavia kevyen liikenteen väyliä on maakunnassa 280 km. Kokonaisrahoituksen tarve on noin 50 milj. euroa. Neljännes parannuskohteista on kiireellisiä; näille rahoitustarve on 12 milj. euroa. Tärkeysjärjestyksen lähtökohtana on kouluteiden ja työmatkojen turvallisuus. Teema 2. Taajamien sisäiset liikennejärjestelyt Maankäyttö- ja rakennuslain 83.4 :n edellyttämät teiden hallinnolliset muutokset maanteistä kaduksi edellyttävät siirtyvän tien kunnostamista lain hengen ja osapuolien yhdessä sopimien periaatteiden mukaisesti. Laissa määritelty siirtymäaika päättyy vuonna Teema 3. Kuntakeskusten välisten tieyhteyksien parantaminen Kuntien palvelurakennetta kehitetään yli nykyisten kuntarajojen, jolloin kuntakeskusten välisten tieyhteyksien toimivuus on palvelujen saavutettavuuden kannalta tärkeä tekijä. Säännöllinen henkilö- ja tavaraliikenne edellyttää liikenneyhteyksiltä nykyistä parempaa palvelutasoa. Erityisesti seututietasoisen tieverkon palvelutason nostaminen nykyisestään on välttämätöntä. Parannustarve on 150 tiekilometrillä ja osa teistä on vielä soratiepintaisia. Rahoitustarve on noin 38 miljoonaa euroa. 3. Jyväskylä Jämsä Rauma rataosan akselipainojen nostaminen Pori/Rauma-Tampere-Jyväskylä rata on valtakunnallisesti erittäin merkittävä metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden kuljetusväylä satamiin. Välit Mäntyluoto-Harjavalta ja Rauma- Kokemäki (pääosin) on vahvistettu kestämään 25 tonnin akselipainot, mikä tuo huomattavat kustannussäästöt kuljetuksissa teollisuuslaitosten ja satamien välillä. Teollisuuden tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta on välttämätöntä, että Rauma/Pori-Tampere-Jyväskylä radan akselipainoja korotetaan suurenevan junakaluston ja lisääntyvän tavaraliikenteen edellyttämälle tasolle 25 tonniin. Yhteenveto neuvoteltavaksi esitettävistä määrärahaesityksestä (milj. ) Momentti TA 2007 TAE 2008 S 2009 S 2010 S 2011 S Perustienpito 30,930 37,188 34,934 34,934 34,934 34,934 - alueelliset investoinnit 1,210 6,184 6,000 5,800 5,900 5,900 - muu tienpito 29,720 31,004 28,934 29,134 29,034 29, Kehittämishankkeet 4,300 16,500 30,200 32,000 22,000 30,000 - valtatie 4 Lusi-Vaajakoski 4,300 16,500 30,200 22,000 2,000 - valtatie 4 Jyväskylä - Oulu 10,000 20,000 30,000 17