KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2008 2009 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA 2008-2009"

Transkriptio

1

2

3 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä Keski-Suomen maakuntahallitus

4 1. Johdanto Alueiden menestys perustuu niiden kilpailukykyyn ja osaamiseen verkostoituneessa taloudessa. Keski-Suomi on selkeä talousalue, jonka kansainvälisiin kehittymismahdollisuuksiin maakunnassa uskotaan vahvasti. Kasvun veturina toimii Jyväskylä ympäristökuntineen, joka yhdessä Äänekosken ja Jämsän seutukuntien kanssa muodostaa dynaamisen kehityskäytävän. Koko talousalueen vahvistumisessa on Joutsan, Keuruun ja Saarijärven- Viitasaaren seutukuntien yhteistyöllä merkittävä osa. Hallitusohjelman mukaan kehittämispoliittista vastuuta ja toimivaltaa siirretään kansanvaltaiseen ohjaukseen, aluehallintoa uudistetaan ja yksinkertaistetaan. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ilmentää maakunnallista tahtoa sekä toimijoiden ja rahoittajien yhteistä näkemystä Keski-Suomen kehittämisestä. Laajassa yhteistyössä valmisteltu toteuttamissuunnitelma lähestyy vähitellen tavoitteena olevaa maakuntabudjettia - maakunnallistettua valtion talousarvioesitystä. Tämä toteuttamissuunnitelma eroaa aiemmista konkreettisuudellaan: eri hallinnonalojen aluekehittämistyötä kuvataan yksilöidysti toimenpiteiden avulla. Maakunnan yhteistyöasiakirja, joka määrittelee maakunnan EU-rahoituksen kohdentamisen painopisteittäin ja rahoittajittain, laadittiin nyt ensi kertaa yhdessä toteuttamissuunnitelman kanssa. Keski-Suomen yhteistyöasiakirja ja toteuttamissuunnitelma onkin laitettu yksiin kansiin. Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma laadittiin yhteistyössä seutujen, koulutusorganisaatioiden ja valtion alueviranomaisten kanssa. Seututilaisuuksissa olivat mukana kuntien, kehittämisyhtiöiden, alueen muiden kehittäjäorganisaatioiden ja valtion aluehallinnon edustajat. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä toivat omat esityksensä valmisteluun. Valtion aluehallinnon neuvotteluihin osallistuivat Keski-Suomen TE-keskuksen, Finnvera Oyj:n, Länsi-Suomen lääninhallituksen, Keski-Suomen ympäristökeskuksen, Keski- Suomen tiepiirin ja Keski-Suomen metsäkeskuksen edustajat. Keski-Suomen liitto koordinoi neuvottelut. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi maakunnan yhteistyöasiakirjan ja käsitteli toteuttamissuunnitelman Toteuttamissuunnitelma hyväksyttiin maakuntahallituksessa Kiitämme kaikkia valmisteluun osallistuneita arvokkaasta panoksestanne maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja maakunnan yhteistyöasiakirjan valmistelussa. Jyväskylässä Helena Pihlajasaari Kauko Lehtonen Anita Mikkonen maakuntahallituksen maakunnan maakuntajohtaja puheenjohtaja yhteistyöryhmän puheenjohtaja 1

5 Allekirjoitus Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä on tänään 19. lokakuuta 2007 hyväksynyt maakunnan yhteistyöasiakirjan vuosille 2008 ja Hyväksytty yhteistyöasiakirja koskee Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaa ja ESR-toimenpideohjelman Länsi-Suomen alueosiota. Kauko Lehtonen puheenjohtaja Helena Pihlajasaari Heikki Aurasmaa Jorma Nokkala I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja III varapuheenjohtaja Terttu Hentinen Lea Goyal Jarmo Immonen Arja Paakkanen Pentti Kokkinen Asko Juuti Pauli Partanen Seppo Kosonen Marja-Liisa Järvinen Katja Sorri Ulla Mehto-Hämäläinen Paula Pusa Jorma Viitanen Risto Palokangas Raimo Salpakoski 2

6 2. Maakuntaohjelman toteutuminen, kehitysnäkymät ja tavoitteet Toteuttamissuunnitelma Toteuttamissuunnitelman kärkihankkeet jakaantuivat maakuntaohjelman painotusten mukaisesti elinkeinojen, osaamisen ja koulutuksen, hyvinvoinnin sekä yhdyskuntarakenteen ja vetovoiman kehittämisalueille. Elinkeinojen kehittämistyö nojasi maakunnallisesti merkittävien klustereiden valmisteluun, joiksi valittiin Uudistuvat koneet ja laitteet, Bioenergiasta elinvoimaa sekä Kehittyvä asuminen. Muiden klusteriaihioiden valmistelua jatkettiin. Elinkeinojen kehittämisessä maakunnalliset voimavarat koottiin yhteen ja valinnoille saatiin vahva tuki maakunnan kehittämisyhtiöiltä, koulutusorganisaatioilta sekä rahoittajilta. Klustereiden isäntäorganisaatiot valittiin; työ käynnistyy vuoden 2008 alusta. Osaamisen ja koulutuksen kehittämisessä pääpaino oli osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisessa maakunnan eri osissa, jota tavoiteltiin yhteistyötä lisäämällä, suuntaamalla resursseja muuntokoulutukseen, koulutusrakenteita kehittämällä sekä koulutuksen liiketoimintamahdollisuuksia selvittämällä. Koulutusalan toimijoiden yhteistyönä perustettiin EDU-Cluster Finland, joka innovoi, tuottaa ja kanavoi maakunnallista osaamista koulutustuotteina kansainvälisille markkinoille. Klusteri rakentuu Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän, muiden oppilaitosten ja opetusalan sekä elinkeinoelämän yhteistyöhön sekä kilpailukykyiseen koulutusosaamiseen perustuen. Hyvinvoinnin liiketoimintalähtöinen kehittäminen perustui maakunnallisiin vahvuuksiin, joiksi valittiin liikunta, toimintakyky ja terveys. Yrittäjyyden toimet suunnattiin vapaa-ajan, kodin sekä työn ja koulutuksen palveluihin. Hyvinvointialan julkisten ja yksityisten palvelujen rajapintojen määrittely oli keskiössä, samoin uusien palvelukonseptien ja liiketoimintamahdollisuuksien innovointi. Julkisista kehittämistoimista etenivät mm. seututerveyskeskuksen valmistelu Jyväskylän seutukunnalla sekä lapsiin ja nuoriin kohdistuvien toimenpiteiden vaikutusten arviointi. Yhdyskuntarakenteen hankkeet olivat pääosin liikenne- ja ympäristöinvestointeja. Maakunnan kärkihankkeen, VT4:n parantaminen välillä Lusi Vaajakoski, oli merkittävin kansallisella rahoituksella toteutunut liikkeelle lähtö. Perustienpidon rahoitukseen ei saatu toivottua korjausta. EU-ohjelmien käynnistyminen siirtyi loppuvuoteen Kyyjärven jätevedenpuhdistamon investointi saadaan käyntiin EU-ohjelmien tultua hyväksytyiksi lokakuussa Keski-Suomen kehitysnäkymät Keskisuomalaisia on noin , ja väestömäärä on kasvussa. Vuosittaisen nettolisäyksen ohella maakunnan väestöä lisäsi Längelmäen osaliitos Jämsän kaupunkiin tämän vuoden alussa. Usean muun kasvumaakunnan tavoin väestönkasvu perustuu maakunnan keskusseudun vetovoimaan. Eteläisten kasvumaakuntien erityisesti Pirkanmaan, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan hurjaan vauhtiin Keski-Suomi ei yllä. Viime vuodet ovat olleet tasaisen väestölisäyksen vuosia. 3

7 Jyväskylän seutu on jo vuosia ollut yksi Suomen pääkasvukeskuksista. Seudun koulutus- ja työpaikkatarjonta vetää varsinkin nuoria aikuisia ja kasvua ruokkii väestön suotuisa ikärakenne. Aluekehityksen kannalta tilanne on pulmallinen Jyväskylän seudun ulkopuolella. Keski- Suomen haja-asutusalueilla asuu noin neljännes väestöstä. Useissa kunnissa alhainen syntyvyys ja negatiivinen nettomuutto pitävät väestökehityksen laskusuunnassa. Väestön ikääntyminen vaikuttaa elinkeinorakenteeseen sekä palvelutuotannon järjestämiseen koko maakunnassa. Tasapainoinen väestökehitys, aktiivinen työllisyyden edistäminen ja riittävän ja osaavan työvoiman varmistaminen ovat keskeisiä tavoitteita alueellisessa kehittämisessä myös jatkossa. Varsinkin maaseutualueilla elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja uusien, kannattavien, yritysideoiden tukeminen ovat keinoja korvata alkutuotannosta häviäviä työpaikkoja. Avainasemassa on myös huolehtia olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksistä ja tukea maaseutuasumista. Talouden kokonaiskasvu on viime vuosina ollut paljolti kotitalouksien kulutuksen varassa, mikä näkyy kaupan, palvelualojen ja rakentamisen suhteellisen hyvänä kehityksenä. Vuoden 2004 jälkeen yritystoiminnan tunnusluvut ovat osoittaneet positiivisen muutoksen merkkejä ja myös teollisuudessa on tapahtunut muutosta parempaan suuntaan. Keski-Suomen tuotanto on kehittynyt positiivisesti 2000-luvun alkuvuosien jälkeen. Aluetuotanto on kasvanut vuosittain ja nykyään arvonlisäys asukasta kohti on maakuntien vertailussa keskitasoa. Tuotannossa ja sen kasvuvolyymissä on kuitenkin suuria eroja eri seutujen välillä. Asukaslukuun suhteutettu arvonlisäys on lähes kaksinkertainen teollisuusvaltaisilla Jämsän ja Äänekosken seuduilla verrattuna maakunnan alkutuotantovaltaisiin seutukuntiin. Viime vuosina työpaikkalisäys maassamme on kohdistunut palvelualoille. Työpaikkamäärät ovat vähentyneet alkutuotannossa ja jonkin verran jalostuksessa. Palvelualojen työpaikkamäärää on kasvattanut kotimaisen kysynnän myönteinen kehitys ja yritysten strategiset linjaukset, joissa toimintoja keskitetään ja tukipalveluja ulkoistetaan. Palveluiden osuus työpaikkarakenteessa on kaksi kolmasosaa; alkutuotannon osuus on viitisen prosenttia. Maa- ja metsätalous on työpaikkamäärissä selkein nettohäviäjä: alkutuotannosta on hävinnyt vuosikymmenessä runsaasti työpaikkoja ja voimakkaimmin vähennys on kohdistunut Saarijärven-Viitasaaren seutukuntaan. Keski-Suomen työpaikkamäärä on asettunut lamaa edeltäneelle tasolle. Huomionarvoista on, että suurin osa maakunnan työpaikkalisäyksestä kohdentuu Jyväskylään ja Jyväskylän maalaiskuntaan. Työttömien työnhakijoiden määrän laskusta huolimatta työttömyys on edelleen Keski- Suomen vaikein ongelma. Keski-Suomen työttömyysasteen vuosikeskiarvo on ollut useina vuosina maamme neljänneksi korkein Kainuun, Lapin ja Pohjois-Karjalan jälkeen. Työllisyysaste on kääntynyt lievään nousuun usean tasaisen vuoden jälkeen. Yritysten toimipaikat lisääntyvät Keski-Suomessa. Yli 90 % kasvusta tapahtuu kuitenkin Jyväskylän seudulla. Yritysten määrä on viime vuosina lisääntynyt erityisesti rakentamisen ja palvelujen aloilla ja jonkin verran tukku- ja vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. 4

8 Keskisuomalaisten yritysten vienti ulkomaille perustuu suurimmaksi osaksi välilliseen vientiin muutaman globaalin yrityksen johdolla. Lisää tarvitaankin omia tuotteita kansainvälisille markkinoille vieviä pk-yrityksiä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan resursoinnissa Keski-Suomi sijoittuu valtakunnan kärkiviisikkoon. Huolimatta viime vuosien myönteisestä kasvukehityksestä ovat T&Ktoimintaan käytettävät henkilöresurssit ja euromäärät Keski-Suomessa moninkertaisesti vähäisemmät kärkimaakuntiin verrattuna. Keski-Suomi on vahva koulutuksen ja osaamisen maakunta. Koulutussektori on suuri työllistäjä ja maakunnassa on monipuolinen koulutustarjonta. Kiinnostava koulutus on nykyisellään maamme suurimpia muuttoliikkeen vetovoimatekijöitä; maakunnan laaja koulutusverkosto ja miellyttävä asuinympäristö edistävät maakunnan säilymistä jatkossakin vetovoimaisena. Vuosille asetetut tavoitteet Keski-Suomessa noudattavat valtakunnallisia kehityslinjoja. Maakunnan työllisyyden haasteet ovat kuitenkin selvästi muita kasvumaakuntia suuremmat. Jotta myönteinen kehitysura voisi toteutua jatkossakin, Keski-Suomi tarvitsee monipuolisia toimenpiteitä ja nykyisentasoista resursointia. Myös koulutustasotavoitteiden osalta on tunnistettu haasteet osaavan työvoiman turvaamiseksi ammatillisen koulutuksen ammateissa. Keski-Suomen kehittämistyön päivitetyt tavoitteet 2009 ja 2010, maakuntaohjelman tunnusluvut Taso 2004/ Maakuntaohjelma ) Koulutustaso * tutkinnon suorittaneiden osuus 62, ,0 * korkea-asteen suorittaneiden osuus 23,6 26,5 28,0 2) Työmarkkinatilanne * työllisyysaste 61,5 67,5 68,5 * työttömyysaste 11,8 7,6 6,9 * työpaikkojen määrä (indeksi 2000=100) 103,0 107,8 109,0 3) Muuttoliike ja väestö * nettomuutto, osuus väestöstä 0,05 0,12 0,15 * luonnollinen väestönkasvu, osuus väestöstä 0,22 0,21 0,20 * huoltosuhde (ei-työlliset/työlliset) 1,5 1,4 1,4 4) Tuotanto/ alueellinen bkt * bkt/asukas (koko maa=100) * liikevaihdon kasvu (vuosimuutos) 2,2 3,5 4,5 * yritysten lukumäärä (toimipaikkojen määrä) * uudet yritykset * lopettaneet yritykset Lähde: Tilastokeskus 5

9 3. Maakuntaohjelman toteuttaminen Keski-Suomen maakuntaohjelman kehittämisalueita ovat elinkeinot ja teollisuus, osaaminen ja koulutus, hyvinvointi sekä näille edellytyksiä luova yhdyskuntarakenne ja vetovoima. Koko maakuntaohjelman tasolla varaudutaan myös kaikkia kehittämisalueita koskettaviin teemoihin, kuten osaavan työvoiman saatavuus ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen Elinkeinot ja teollisuus Maakuntaohjelmassa elinkeinojen kehittämisstrategia uudistettiin toimialapohjaisesta klusteriperustaiseksi kehittämiseksi. Tavoitteena on kehittää tulevaisuuden kilpailukyvyn tekijöiden ympärille ryhmittyneitä yrityksiä ja muita toimijoita eli klustereita yli toimialarajojen. Keski-Suomen kehittämistyö kohdentuu nykyisin valinnoin vuoteen 2010 saakka seuraaviin klustereihin. Uudistuvat koneet ja laitteet Tavoitteena on, että keskisuomalainen Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri on valituilla koneenrakennuksen aloilla tutkimuksen, tuotekehityksen ja valmistusosaamisen globaali keskus, maailman johtava paperiteollisuuden tuotteiden, teknologioiden ja palveluiden tarjoaja, kehittäjä ja hyödyntäjä, ohutlevyteknologian uusien tuotannollisten sovellusten kansainvälinen edelläkävijä sekä biopolttoaineita käyttävien lämmitysjärjestelmien Euroopan tason kehittäjä ja valmistaja. Kehittämisteemat ovat ohutlevyteknologia (kennorakenteet, dynaamiset rakenteet, muovaavat menetelmät), biometalli (bioenergian käyttöön liittyvä laitetuotanto), koneenrakennuksen kehittäminen (mm. paperikoneen valmistus, teollisuuden ja tuulivoimaloiden voimansiirtolaitteet sekä liikkuvat työkoneet) ja Forest Industry Future - osaamiskeskusohjelma (Uudistuvat kuidut ja tuotantoprosessit). Bioenergiasta elinvoimaa Klusterin tavoitteena on, että bioenergiateknologian ja osaamisen vienti on yksi Keski- Suomen menestystarinoista, ja että maakunta on johtava bioenergia-alan osaamiskeskittymä Suomessa. Kehittämisteemoja on neljä: biovoimaloiden polttoainejärjestelmät, alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät, pellettienergiajärjestelmät sekä biokaasujärjestelmät. Kehittyvä asuminen Tavoitteena on kehittyvän asumisen liiketoiminnan ja osaamisen kehittäminen yksilöllisiin pääsääntöisesti loppuasiakkaille tarjottaviin asumisen ja rakentamisen tuote- ja palveluratkaisuihin. Kehittämisteemat painottuvat ikääntyvän väestön palvelutarpeille ja asumisvaatimuksille, yhteistyölle energia-, ympäristö-, hyvinvointi- ja palvelusektoreiden kanssa, mm. webpohjaisille ratkaisuille tuote- ja palvelutarjonnassa, kokonaiskonseptien tarjontaan, pientalovaltaisen asumismuodon korostumiseen, korjaus- ja saneerausrakentamisen uusille liiketoimintamahdollisuuksille sekä laadukkaaseen ja omaleimaiseen asumiseen maaseudulla. 6

10 Vuoden 2008 aikana arvioidaan, onko matkailulla, CIBS-aloilla (luovat liike-elämän palvelut), koulutuksen EDU-Cluster Finland teemalla ja hyvinvointialalla mahdollisuuksia kehittyä klusterimallia hyödyntäen. Toimenpiteet Kohdennetaan merkittävä osa EU-rahoituksesta valittujen klustereiden kehittämiseen, yritysten investointeihin ja yritysten kansainvälistymiseen sekä kansainväliseen liikkuvuuteen Laaditaan ja käynnistetään osaavan työvoiman ohjelma, jossa painopisteenä ovat valitut klusterit Vahvistetaan klustereiden sisäistä yhteistyötä ja verkottumista Parannetaan yritysten mahdollisuuksia hyödyntää T&K-rahoitusta omassa kehittämisessään Yrittäjyyden edistämiseksi varmistetaan seudullisten yrityspalvelujen saatavuus koko maakunnassa Osaaminen ja koulutus Osaamisen ja koulutuksen haasteet näyttäytyvät maakunnassa moniulotteisina: väestön koulutustaso on Jyväskylän seudulla valtakunnallisesti korkea, mutta selvästi matalampi muualla maakunnassa. Vaikka Keski-Suomessa tunnetusti tuotetaan monialaista ja monipuolista koulutusta, maakunnan työllisyys ei ole kehittynyt toivotusti. Työttömyyden taso on aivan liian korkea. Monin paikoin koetaan myös vaikeita rekrytointihaasteita, mm. hyvinvointialan, metalliteollisuuden sekä rakennusalan ammateissa. Maakunnan koulutusvolyymiä suunnataan ennakointitietojen perusteella. Osaavan työvoiman turvaaminen ja työllisyysasteen nosto ovat maakunnan perustavoitteita, jotka edellyttävät koulutuksen kohdentamista tarkoituksenmukaisesti. Ennakointi- ja kehittämistyöllä hallitaan paremmin työvoima- ja ammattirakenteen muutoksia sekä maakunnallisesti että seudullisesti. Tutkintoon johtavasta koulutuksesta ja yritysten liiketoimintaa tukevasta aikuiskoulutuksesta sekä työelämän rakennemuutoksista johtuvasta ammatinvaihtoon tähtäävästä koulutuksesta on muodostettava kokonaisuus. Tämän tulee näkyä asiakaslähtöisenä ja nopeasti muuntuvana koulutustarjontana. Koulutusasteiden keskinäistä yhteistyötä vahvistetaan. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä lisätään korkeakoulujen yhteisen aluekehittämisstrategian mukaisesti. Osaamisen ja koulutuksen kehittämisalueelle Keski-Suomeen on syntynyt toimiva koulutusliiketoiminnan yritysorganisaatio, joka tavoittelee liikevaihdon kasvua ja, jolla on Keski- Suomen koulutustoimijoihin sidostuva osaajien verkosto sekä kansainvälistä liiketoimintaa tukeva kumppanuusverkosto. Toimenpiteet Kehitetään koulutuksen osuvuutta, laatua ja kilpailukykyä osaavan työvoiman turvaamiseksi Tiivistetään eri toimijoiden ja koulutusmuotojen yhteistoimintaan perustuvaa työvoimakoulutusta 7

11 Koulutetaan työttömänä olevia uutta työvoimaa tarvitseville aloille työvoimakoulutuksena Lisätään maakunnan sisäistä ja maakuntarajat ylittävää koulutusorganisaatioiden yhteistyötä Kehitetään nuorten koko ikäluokan kouluttautumista tukevaa yhtenäistä toista astetta Parannetaan valmistuvien työllistymistä Tuetaan EDU-Cluster Finland konsortion vahvistumista. Parannetaan Keski-Suomeen tulevien maahanmuuttajien työnteon mahdollisuuksia 3.3. Hyvinvointi Hyvinvointialan kehittämisen suurin vastuu on palveluiden julkisilla tuottajilla eli kunnilla ja kuntayhtymillä. Keski-Suomessa hyvinvointialan kehittäminen etenee klusterimallin mukaisesti. Kehittämisrahoitusta kohdennetaan ennen muuta hyvinvointialan yritysverkostojen rakentumiseen, ydinosaamisten ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen sekä yritysverkoston osaamisen vahvistamiseen. Hyvinvointialan klusterityö etenee Länsi- Suomen EAKR-ohjelman teemarahoituksella. Kuntien kehittämishankkeet rahoitetaan useimmin Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen kehittämisohjelman varoin. Merkittävimpiä maakunnallisia kohdennuksia ovat väestön ikääntymisen mukanaan tuomat palvelurakenteen kehittämistoimet sekä osaavan työvoiman saatavuutta tukevat uudet toimintamallit. Maakunnassa toimivien valtakunnallisten erityispalveluja tuottavien yksiköiden (lapsiasiavaltuutetun toimisto ja Stakesin alueyksikkö) toimintaedellytykset ovat niin ikään esityksessä mukana. Hyvinvoivan Keski-Suomen asukkaat ja yritykset ovat valmiita investoimaan hyvinvointiinsa proaktiivisesti. Maakunta tarjoaa mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen ja yksilökohtaiseen hyvinvoinnin kehittämiseen ja ylläpitämiseen tukemalla alueella tuotettavien hyvinvointipalvelujen käyttöä. Toimenpiteet Hyvinvointiklusterin toimintamalli ulotetaan toimivana verkostona koko maakunnan alueelle Haetaan ratkaisuja väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin haasteisiin Vastataan osaavan työvoiman saatavuuden ongelmiin kouluttamalla työvoimaa muilta aloilta sosiaali- ja terveysalalle työvoimakoulutuksena Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutusorganisaatioiden yhteistyötä innovatiivisten palvelurakenteiden synnyttämisessä Osallistutaan valtakunnallisiin kokeiluihin (mm. palvelusetelit) Laaditaan maakunnallinen lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma. 8

12 3.4. Yhdyskuntarakenne ja vetovoima Kunta- ja palvelurakenne Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen etenee. Keski-Suomi tuottaa korkeatasoisia peruspalveluja järkevien palvelukokonaisuuksien ja yhteistyökykyisten kuntien toimesta. Joutsa ja Leivonmäki yhdistyvät vuoden 2008 alussa. Pylkönmäki liittyy Saarijärven ja Korpilahti Jyväskylän kaupunkiin vuoden 2009 alusta. Parhaillaan on selvitettävänä Jämsän ja Jämsänkosken yhdistyminen uudeksi Jämsänjokilaakson kaupungiksi sekä Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan strateginen kuntaliitos. Molemmat yhdistymiset voisivat toteutua vuoden 2009 alusta alkaen. Infrastruktuuri Keski-Suomi on vahvasti maantiekuljetuksista riippuvainen maakunta, joka on kehittymässä sisämaan tärkeimmäksi logistiseksi keskukseksi. Elinkeinoelämä ja vientiteollisuus tarvitsevat tehokkaita kuljetus- ja satamayhteyksiä. Runkotieyhteydet VT 4 ja VT 9, runkorata ja lentokenttä ovat valtakunnallisen ja maakunnallisen liikennejärjestelmän perusta. Kansallisen tienpidon rahoitus on huomattavasti tarpeita pienempi; investointitarve esim. teollisuuden tavara- ja raaka-ainetoimitusten, työmatkaliikenteen ja liikenneturvallisuuden kehittämiseksi on moninkertainen käytettävissä oleviin varoihin nähden. Vaje konkretisoituu alkaneella ohjelmakaudella, jolloin pienentynyt EU-rahoitus karsii selvästi infrastruktuurihankkeiden määrää. Taajamissa ja taajamien ympäristössä toteutetaan jo päätetyn kansallisen teemapaketin puitteissa kevytväyliä koulu- ja työmatkareiteille parantamaan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Jätevesien käsittelyvarmuutta parannetaan siirtoviemäriyhteyksiä rakentamalla tai uusimalla vanhentuneita jätevedenpuhdistamoita. Rahoituksen riittävyys asettaa merkittäviä haasteita rakentamisohjelmalle, johon tulee etsiä toimiva järjestelmä. Luonto ja luonnonvarat Keskisuomalaisen luonnon monimuotoisuus ja virkistyskäyttö luovat pohjaa asukkaiden hyvinvoinnille. Lähiliikuntapaikkoja ja ulkoilureittejä rakennettaessa huomioidaan liikuntaesteiset. Päijänteen pohjoisosan soveltuvuutta kansalliseksi kaupunkipuistoksi selvitetään. Leivonmäen kansallispuiston luontokeskuksen toteutettavuutta arvioidaan myös osana Päijänteen virkistyskäyttöaluetta. Kansallispuistoa kehitetään retkeilyn ja perhematkailun tarpeisiin vastaavaksi kohteeksi. Luontoa ja luonnonvaroja voidaan hyödyntää monipuolisesti matkailun kehittämisessä. Metsävarojen kestävä käyttö mahdollistaisi hakkuiden lisäämisen lähes miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Myös puun energiakäyttöä voidaan edelleen lisätä. Suurteollisuuden ja puutuotealan pk-teollisuuden toimintaedellytykset säilyvät vain, jos raaka-ainehuolto on turvattu. Kuljetusten lisääntyessä on huolehdittava myös tiestön kunnosta. Metsätalouden iso haaste on saada jatkossakin metsänomistajat hyödyntämään ja hoitamaan metsiään. Metsien hoidossa tärkeitä lähiajan tavoitteita ovat mm. kuusen uudistamisen laadun ja uudistamisketjun kustannustehokkuuden parantaminen; myös metsätalouden vesiensuojeluun on panostettava entistä enemmän. Vahvistamalla metsätalouden palveluyrittäjyyttä voidaan löytää uusia kustannustehokkaita tapoja töiden totutukseen ja organisointiin. Metsäluonnon monimuotoisuus ja metsien virkistyskäyttö otetaan metsien käytössä huomioon. 9

13 Maakunnan vesiä hyödyntävä voimakas vapaa-ajankalastus antaa hyvän perustan kalavarojen käytön kehittämiselle ja siihen liittyvälle yritystoiminnalle. Energia Keski-Suomen energiahuollon omavaraisuutta ja uusiutuvien energialähteiden (puu, turve, peltobiomassat, vesivoima, aurinko, tuuli, maalämpö) osuutta maakunnan energian tuotannossa lisätään. Pellettien markkinointia ja jakelua tehostetaan. Energiantuotantoa lisätään myös pienen kokoluokan laitoksissa ja kehitetään tähän liittyvää teknologiaa. Omaa sähköntuotantoa kasvatetaan sekä sähköä että lämpöä tuottavilla laitoksilla. Toimenpiteet Esitetään VT4:n kehittämistä välillä Jyväskylä - Oulu Esitetään kansallisen tienpidon rahoituksen lisäämistä Esitetään toteutettavaksi Rannankylä Isolahti vesihuoltohanke Esitetään uutta jätevedenpuhdistamoiden rahoittamisen mallia Esitetään rahoitettavaksi Hankasalmen jätevesihanke Esitetään rahoitettavaksi Tammijärvi-Pappinen vesihuoltohanke Esitetään rahoitettavaksi Ilvestie-Jukojärvi vesihuoltohanke Toteutetaan Lutakon sataman ja tapahtuma-aukion investoinnit (EU) Toteutetaan Kinnulan keskustan liittymä (EU) Saatetaan loppuun Jyväskylä-Tampere -radan päällysrakennetyöt Lisätään Jyväskylän yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston tieliikenteen osaamiskeskittymän (Innoroad) valtakunnallista merkitystä Aloitetaan soiden inventointi, jossa tarkastellaan soiden soveltuvuutta turvetuotantoon ja suojeluarvot (KTM/GTK, YM) Jatketaan Leivonmäen luontokeskuksen suunnittelua osana Päijänteen virkistysaluetta Rakennemuutosalueet Helmikuussa 2007 valtioneuvosto nimesi Suomeen kahdeksan äkillisen rakennemuutoksen seutua, joista kolme on Keski-Suomessa (Jämsän, Keuruun ja Saarijärven-Viitasaaren seutu). Päätös tehtiin vuosille 2007 ja Rahoitus ja toimenpiteet saatiin ripeästi liikkeelle. Vakavin tilanne on tällä hetkellä Keuruun seudulla. Yritysten saneerausohjelmien kanssa kamppailevien seutujen kannalta välttämättömin ensiapu on riittävä julkinen yritysrahoitus, jonka rinnalle tarvitaan räätälöityä työvoimakoulutusta, starttirahaa kannustuksena aloittaville yrittäjille sekä työllisyysperusteisia investointitukia houkuttelevan yritysten toimintaympäristön rakentamiseksi. Vuoden 2008 rakennemuutosohjelmassa Keuruun ja Saarijärven-Viitasaaren seutua yhdistää biometallin eli bioenergian käyttöön liittyvän laitetuotannon kehittäminen. Alan kilpailutekijäksi ovat nousemassa kokonaisvaltaiset ratkaisut, joissa biopolttoaineen saatavuus ja toimitustapa, lämpövoimalaitoksen suunnittelu, rakentaminen, käyttöönotto ja huolto yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Kehittämishaasteeseen vastaamiseksi sekä Keuruulla että Saarijärvellä vahvistetaan tuotekehitys- ja oppimisympäristöjä. Saarijärvelle on suunnitteilla Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutin yhteyteen BDCbioenergiakeskus, jossa uudella tavalla yhdistyvät T&K-työn ja koulutuksen tilaratkaisut. Samoin Keuruun seutu jatkaa yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteistyön syventämistä. Jämsän seudulla rakennetaan Himoksen matkailukeskusta ja kehitetään teollisuuden alihankkijaverkostoa. 10

14 3.6. EU-ohjelmien ja erityisohjelmien painotukset OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA ELINKEINOT JA TEOLLISUUS Yrityskohtaiset hankkeet Kehittämisen kärkinä uudistuvat koneet ja laitteet, bioenergia ja kehittyvä asuminen KEHITTÄMISALUE OSAAMINEN HYVINVOINTI JA KOULUTUS Innovaatio- ja oppimisympäristöt Valmisteilla hyvinvointiklusteri Valmisteilla Educluster YHDYSKUNTA- RAKENNE JA VETO- VOIMA Jyväskylä Paviljongin ja sataman tapahtuma-aukiot Kyyjärven jätevedenpuhdistamo MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA ALUEOSIO VALTAKUNNALLI- NEN OSIO MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KE- HITTÄMISOHJELMA SUOMEN ELINKEI- NOKALATALOUDEN TOIMINTAOHJELMA OSAAMISKESKUS- OHJELMA Liiketoimintaosaaminen; painopisteenä ym. klusterit Pk-yritysten työvoiman osaamisohjelma Liiketoimintaosaaminen Yrittäjyyskasvatus Maa- ja metsätalouden kilpailukyky, erityisesti maidontuotanto Maaseudun elinkeinot, erityisesti bioenergia, maaseutumatkailu ja elintarvikkeiden jatkojalostus Vesiviljely, sisävesikalastus, kalanjalostus ja kalan Osaava työvoimaohjelma Innovaatioympäristöt ja - verkostot Koulutuksen työelämävastaavuus Aikuiskoulutuksen kehittäminen Innovaatioympäristöt ja verkostot Yhteishankintakoulutus yhdessä työnantajien kanssa Koulutuksen työelämävastaavuus Yritysten osaamis- ja työvoimatarvekysely Maahanmuuttajien neuvonta ja ohjaus Liiketoimintaosaaminen Yrittäjävalmiudet Laadun parantaminen tukkukauppa Energiateknologia Nanoteknologia (koordinaattori ) Jokapaikan tietotekniikka Uusiutuva metsäteollisuus Matkailu ja elämystuotanto (liitännäisjäsen) Välityömarkkinat Välityömarkkinat Maaseudun yhteisöjen aktiivisuus Palvelutarjonta maaseudulla Maaseutumaisen asumisen viihtyisyys Kalatalouden infrastruktuuri Alueellinen yhteistyö JYVÄSKYLÄN ALUE- KESKUSOHJELMA JÄMSÄN ALUEKES- KUSOHJELMA Suurten kaupunkiseutujen politiikkaa toteuttavat esim. innovaatiostrategiat, maankäyttö, kansainvälinen markkinointi Human Technology City -konseptilla Innovaatioympäristön ja innovaatiopalveluiden kehittäminen Osaavan työvoiman turvaaminen Hyvinvointiin perustuvan liiketoiminnan kehittäminen Äänekoski Jyväskylä - kasvukäytävän toteuttaminen Seudun vetovoimaisuus MAASEUTU- POLIITTISEN ERI- TYISOHJELMAN ALUEELLINEN OSIO Työn tekemisen uudet muodot Valmistautuminen vierastyövoimaan maaseutualueilla Hyvinvoinnin uudet palveluratkaisut Maaseutuasumisen joustavat käytännöt 11

15 3.7. Toimenpiteiden kohdentuminen maakunnassa 12

16 4. Toteuttaminen hallinnonaloittain Työvoima- ja elinkeinoministeriö Vuotta 2008 koskevat neuvottelukysymykset: 1. Äkillisten rakennemuutosalueiden rahoitus Vuodelle 2008 Jämsän, Keuruun ja Saarijärven-Viitasaaren seuduilla yritykset ovat toteuttamassa yli 40 milj. eurolla investointi- ja kehittämishankkeita. Yritysten kehittämisavustusta näihin tarvitaan yli 10 milj. euroa, joista EU-rahoituksella voidaan osallistua parhaimmillaan puoleen. Lisäksi tarvitaan kansallista kehittämisavustusta. Vuonna 2008 suunnataan noin 1,5 miljoonaa euroa rakennemuutosalueilla toteutettavan työvoimakoulutuksen hankintaan. Kone- ja metalliala sekä sosiaali- ja terveysala ovat suurimmat koulutusalat. Suoritettujen tutkintojen määrä on vuosittain noin Yritysten kanssa yhdessä rahoitettava työvoimakoulutuksen monialakoulutus-malli on merkittävä rekrytointikoulutuksen väline rakennemuutosalueilla. Työllisyysperusteista investointiavustusta suunnataan erityisesti rakennemuutosseutukuntien uusien työpaikkojen ja elinkeinotoiminnan alueelle sijoittumisen edistämistä tukeviin infrastruktuurihankkeisiin. Infrahankkeiden luonteen johdosta työllisyysvaikutukset tulevat esiin erityisesti myönteisinä heijastusvaikutuksina alueen työmarkkinoille. 2. Vapaa maakunnan kehittämisraha Maakuntien liittojen roolia strategisena kehittäjänä ja kansainvaltaisen kehittämistahdon muodostajana halutaan vahvistaa. Tavoitteen tulee näkyä toimintatapojen kehittämisen ohella myös työkalujen siis rahoituksen vahvistumisena. Uudella ohjelmakaudella Suomen EU-rahoitus keskittyy entistä selvemmin Itä- ja Pohjois- Suomeen. Etelä- ja Länsi-Suomessa rakennerahasto-ohjelmien volyymi putoaa tuntuvasti. Muutos on huomioitava vapaan maakunnan kehittämisrahan jaossa maakuntien liittojen kesken. Painopisteen on siirryttävä niille alueille, joissa EU-rahoitus laskee. Kuntarahoituksen vaatimus EU-hankkeissa on edellistä ohjelmakautta suurempi. Tämä asettaa kunnat kehittämismahdollisuuksien suhteen erilaiseen asemaan. Maakunnan kehittämisrahalla voidaan kehittämistoimet ulottaa tarpeiden mukaan koko maakunnan alueelle. Keski-Suomen liittoa koskee erityisesti ESR-rahoituksen putoaminen ja hallinnonalan vaatimaton osuus ohjelmassa. Vuonna 2006 liitto myönsi ESR-hankkeille yhteensä 1,5 milj. euroa, vuonna 2007 valtuus on vain euroa. Keski-Suomen liitto kohdentaa maakunnan kehittämisrahaa osaavan työvoiman ja työllisyyden haasteisiin. 3. Yritys- ja työvoimapalvelut Seudullisiin yrityspalveluihin on Keski-Suomessa panostettu selkeästi enemmän kuin vain laatimalla yhteistyösopimus yritysneuvontaa tarjoavien kesken. Maakunnassa on rekrytoitu 13

17 kuuteen kehittämisyhtiöön yhteensä yhdeksän yrityspalvelupäällikköä. TE-keskus on tukenut kehittämisyhtiöitä palveluiden vahvistamisessa viime vaiheessa 50 % avustuksella. Yritys-Suomi -uudistuksessa seudullisilla yrityspalveluilla on keskeinen rooli asiakkaiden tarpeiden tunnistajana, asiakkaiden ohjaajana eri asiantuntijapalveluiden pariin sekä myös palvelun tuottajana. Vaativa tehtävä edellyttää pysyvää resurssointia valtion budjetista. Toimiva ja tasapuolinen ratkaisu on jakaa tehtävän kustannukset puoliksi valtion ja kuntien kesken. Yrityspalveluissa entistä näkyvämmän sijan ovat saaneet yritysten henkilöstön ja johdon osaamisen haasteet. Lähivuosina kasvava työvoimapula edellyttää kehittämisyhtiöiden, seudullisten yrityspalveluiden ja työvoimatoimistojen saumatonta yhteistyötä ja palvelutarjontaa sekä keskenään että yhdessä koulutusorganisaatioiden kanssa. Seutu- ja maakuntatasolla muotoutuva, kaikkien em. organisaatioiden toimintatapoja muovaava yritys-, työvoima- ja osaamispalveluiden sulautuminen on tärkeää huomioida myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaa uudistaessa. Menokehyssuunnitelmaa koskevat neuvottelukysymykset 1. Työllisyysperusteiset investointituet Yritysten toimintaympäristön vahvistamisessa yksi tärkeä keino on työllisyysperusteiset investointituet. Hankkeilla on aina vahva kytkös elinkeinopolitiikkaan. Onnistuneita esimerkkejä Keski-Suomessa ovat Jyväskylä Paviljongin rakentaminen eri vaiheissaan, Piispalan jääliikuntakeskus, useat teollisuusalueet ja uusimpana Himoksen matkailukeskuksen infrastruktuuri Jämsässä. Kaikissa kohteissa avustuksella on laukaistu liikkeelle merkittävä kehitysaskel. Avustus on erittäin tärkeä työttömyyden ja rakennemuutoksen kanssa kamppaileville kunnille. Länsi- ja Etelä-Suomen EU- rahoituksen laskun tulee näkyä kansallisten rahoituksen selkeänä kasvuna. 2. Työllisyyden uudet käytännöt Keski-Suomessa Välityömarkkinat on tärkeä osa keskisuomalaisen rakennetyöttömyyden purkamista. Päätoimijoita ovat kolmas sektori ja kunnat. TE-keskus rahoittaa välityömarkkinoiden toimintaa työllisyyspoliittisella avustuksella ja ESR-rahoituksella. Keski-Suomessa keskitytään erityisesti välityömarkkinoiden toiminnan tuloksellisuuteen, joka tarkoittaa mm tehokkaampaa jatkopolkujen kehittämistä työllistämishankkeissa mukana oleville henkilöille ja erityisesti heidän sijoittumistaan avoimille työmarkkinoille. Tähän pyritään hankevetäjien keskittyneemmällä ohjauksella ja osaamisen tukemisella. ESR-rahoitus mahdollistaa laadullisten tukimenetelmien kehittämisen koko maakunnassa. Ammatillisen työvoimakoulutuksen painopiste siirtyy entistä enemmän muuntokoulutukseen, jolla koulutetaan muilta aloilta työttömiä erityisesti kone- ja metallialalle, sosiaali- ja terveysalalle, kuljetusalalle sekä puhdistuspalvelualalle. Ohjaava koulutus on selkeä väylä ammatilliseen koulutukseen. Sen kautta ammattia vaihtavat työttömät pääsevät tutustumaan niihin ammattialoihin, joilla on kysyntää työvoimasta. Maahanmuuttajien siirtymistä ammatilliseen koulutukseen nopeutetaan lisäämällä ammatillisuutta ja työharjoittelua kotoutumiskoulutuksessa. 14

18 Yhteenveto neuvoteltavaksi esitettävistä määrärahaesityksestä (milj. ) Momentti TA 2007 TAE 2008 S 2009 S 2010 S 2011 S Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen 1,250 2,000 2,000 2,000 2,000 2, Maakunnan kehittämisraha 1,495 1,820 2,100 2,150 2,200 2,200 aluekeskusohjelma 0,275 0,300 0,350 0,350 0,350 0,350 osaamiskeskusohjelma 0,615 0,650 0,650 0,700 0,700 0,700 maaseutuohjelma 0,030 0,170 0,100 0,100 0,100 0,100 ohjelmiin sitomaton 0,575 0,700 1,000 1,000 1,000 1, Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet 37,000 37,000 35,000 33,000 31,000 29, Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin 2,875 2,000 2,000 2,000 2,000 2,000 15

19 Liikenne- ja viestintäministeriö Vuotta 2008 koskevat neuvottelukysymykset: 1. Paikalliset elinkeinoelämän ja logistiikan tarpeet Tie- ja liikenneolojen suunnittelu on osa alueiden maankäytön suunnittelua. Keski- Suomen maakunnan kannalta tärkeimpiä kohteita ovat matkailuun ja teollisuuteen liittyvien palvelualueiden liikenneyhteyksien parantaminen. Maakunnan kohteista nopeaa ratkaisua odottaa mm. Jyväskylän Eteläportin tieliikenneinvestointi. Teema on yksi neljästä Keski-Suomen esittämästä alueellisten investointitarpeiden teemakorista. Menokehyssuunnitelmaa koskevat neuvottelukysymykset 1. VT4 Jyväskylä - Oulu Valtatien 4 on lyhin ja tärkein yhteys pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen välillä. Valtatie 4 toimivuus ja turvallisuus ovat ehdottomia edellytyksiä Jyväskylän seudulla syntyneelle valtakunnallisesti merkittävälle teollisuutta ja kauppaa palvelevalle logistiselle keskittymälle ja sen tulevalle kehittymiselle. Tie on osa yleiseurooppalaista TEN-päätieverkkoa. Se kuuluu ehdotettuun pääteiden valtakunnalliseen runkoverkkoon. Kirri Äänekoski Valtatien 4 parantaminen Kirrin ja Äänekosken välillä on jo käynnistyneen Lusi- Vaajakoski -hankkeen jälkeen maakunnan tärkein liikenneinvestointikohde. Hankkeen nopea toteutus on välttämätöntä. Erityisen kiireellinen on Äänekosken Hirvaskankaan eritasoliittymän toteuttaminen. Kirristä Tikkakoskelle tie rakennetaan moottoritienä; Tikkakosken ja Äänekosken välinen osuus jatkuu nelikaistaisena tienä. Investointi parantaa valtakunnan päätieverkon turvallisuutta ja toimivuutta. Haapalahti Kanavuori (Vaajakosken moottoritie) Kolmen kilometrin tiejakso Kanavuoren ja Haapalahden välillä yhdistää valtatiet 4, 9, 13 ja 23. Jyväskylän sisääntuloväylän ohella tiejakso palvelee kasvavan kaupunkiseudun työmatka- ja asiointiliikennettä sekä tukee logistiikkakeskuksen (Innoroad Park) kehittyvää toimintaa. Kesäisin tiellä liikkuu jo nyt yli autoa vuorokaudessa. Lusi-Vaajakoski hankkeen valmistuttua tiejakso tulee ruuhkautumaan pahoin ja Vaajakosken keskustan kiertoliittymän läpäisykyky tieosalla on riittämätön. Hanke sisältää 3 km moottoritieosuuden Kanavuoresta valtateiden 4 ja 9 liittymästä Haapalahteen nykyisen moottoritien eritasoliittymään sekä eritasoliittymiä ja teiden järjestelyjä. Investointi tukee Innoroad Park -logistiikakeskuksen kehittymistä. 2. Perustienpidon rahoitus Keski-Suomen perustienpidon rahoitus on täysin riittämätön. Alueellisiin investointeihin on tänä vuonna käytettävissä vain noin 0,6 milj. euroa. Se ei vastaa tienpidolle asetettuja odotuksia. Suurten kehittämishankkeiden lykkäytyminen vuosilla on johtanut perustienpidon rahoituksen kohdentamiseen välttämättömimpiin turvallisuusinvestointeihin pääteillä. 16

20 Tämä taas on lykännyt perustienpidonhankkeita ja kevytliikenneväylien rakentamista. Vuosia kertynyttä vajetta voidaan korjata Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetyn kehittämisvaihtoehdon (630 milj. euroa) mukaisesti. Alueellisista investointitarpeista on koottu seuraavat teemakorit: Teema 1. Kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen Toimivat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet ovat tärkeä osan liikkumisen peruspalvelutasoa. Väylien kattavuus erityisesti koulujen läheisyydessä, taajamissa ja lähekkäin sijaitsevien taajamien välillä tukee liikkumisen monimuotoisuutta ja kestävän kehityksen periaatteita. Parannettavia kevyen liikenteen väyliä on maakunnassa 280 km. Kokonaisrahoituksen tarve on noin 50 milj. euroa. Neljännes parannuskohteista on kiireellisiä; näille rahoitustarve on 12 milj. euroa. Tärkeysjärjestyksen lähtökohtana on kouluteiden ja työmatkojen turvallisuus. Teema 2. Taajamien sisäiset liikennejärjestelyt Maankäyttö- ja rakennuslain 83.4 :n edellyttämät teiden hallinnolliset muutokset maanteistä kaduksi edellyttävät siirtyvän tien kunnostamista lain hengen ja osapuolien yhdessä sopimien periaatteiden mukaisesti. Laissa määritelty siirtymäaika päättyy vuonna Teema 3. Kuntakeskusten välisten tieyhteyksien parantaminen Kuntien palvelurakennetta kehitetään yli nykyisten kuntarajojen, jolloin kuntakeskusten välisten tieyhteyksien toimivuus on palvelujen saavutettavuuden kannalta tärkeä tekijä. Säännöllinen henkilö- ja tavaraliikenne edellyttää liikenneyhteyksiltä nykyistä parempaa palvelutasoa. Erityisesti seututietasoisen tieverkon palvelutason nostaminen nykyisestään on välttämätöntä. Parannustarve on 150 tiekilometrillä ja osa teistä on vielä soratiepintaisia. Rahoitustarve on noin 38 miljoonaa euroa. 3. Jyväskylä Jämsä Rauma rataosan akselipainojen nostaminen Pori/Rauma-Tampere-Jyväskylä rata on valtakunnallisesti erittäin merkittävä metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden kuljetusväylä satamiin. Välit Mäntyluoto-Harjavalta ja Rauma- Kokemäki (pääosin) on vahvistettu kestämään 25 tonnin akselipainot, mikä tuo huomattavat kustannussäästöt kuljetuksissa teollisuuslaitosten ja satamien välillä. Teollisuuden tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta on välttämätöntä, että Rauma/Pori-Tampere-Jyväskylä radan akselipainoja korotetaan suurenevan junakaluston ja lisääntyvän tavaraliikenteen edellyttämälle tasolle 25 tonniin. Yhteenveto neuvoteltavaksi esitettävistä määrärahaesityksestä (milj. ) Momentti TA 2007 TAE 2008 S 2009 S 2010 S 2011 S Perustienpito 30,930 37,188 34,934 34,934 34,934 34,934 - alueelliset investoinnit 1,210 6,184 6,000 5,800 5,900 5,900 - muu tienpito 29,720 31,004 28,934 29,134 29,034 29, Kehittämishankkeet 4,300 16,500 30,200 32,000 22,000 30,000 - valtatie 4 Lusi-Vaajakoski 4,300 16,500 30,200 22,000 2,000 - valtatie 4 Jyväskylä - Oulu 10,000 20,000 30,000 17

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 1 KESKI-SUOMEN TULEVAISUUSTYÖN PERIAATTEITA: Ei erillisiä valmisteluryhmiä Vuorovaikutuksen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Lyhyt yhteenveto kärki- ja kehittyvien klustereiden valintaprosessista ja toiminnan käynnistämisestä.

Lyhyt yhteenveto kärki- ja kehittyvien klustereiden valintaprosessista ja toiminnan käynnistämisestä. KESKI-SUOMEN ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN 2008-2010 Lyhyt yhteenveto kärki- ja kehittyvien klustereiden valintaprosessista ja toiminnan käynnistämisestä. Lisätietoja: kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi

Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi 1. AVAUS JA KATSAUS SEUDUN KEHITTYMISNÄKYMIIN, Ilkka Salminen, Jämsän kaupunki 2. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Seudun esitykset lähivuosien toimenpiteiksi

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014 Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Vaasa 22.5.2014 Miksi vahvempia kaupunkiseutuja? Kauniisti muotoillut kaupungit: toiminnallisilla kaupunkiseuduilla toimiva ja sujuva arki asukkaille

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot