ARVO KOSTAMO SOPEKKEEN UKON SUKU
|
|
- Esa-Pekka Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ARVO KOSTAMO SOPEKKEEN UKON SUKU 2002
2 LUKIJALLE Tämä julkaisu on jatkoa viime keväänä julkaistulle kirjaselle Sopeke. Se käsitteli Sopekkeen tilan historiaa. Tällä kertaa tarkoituksena on kertoa Heikki Kostamon s ja hänen lastensa elämästä. Teksti perustuu Arvo Kostamon muistelmiin, jotka kuvattiin videolle kuluneen vuoden heinäkuussa Kiteellä. Mukana on myös sukututkimustyyppinen luettelo Heikki Kostamon jälkipolvista. Luettelo on monilta osin puutteellinen tietojen saannin vaikeuden takia. Ehkäpä myöhemmin tulee tilaisuus puuttuvien tietojen täydentämiseen ja mahdollisesti myös koko Kostamon suvun sukututkimuksen tekoon. Tekstin joukossa olevat valokuvat ovat pääosin Sopekkeen perhealbumista. Uudemmat kuvat olen ottanut itse. Helsinki, marraskuussa 2002, Heikki Kostamo Täydennetty sukututkimusta, heinäkuussa 2007, Heikki Kostamo Sukututkimusosa poistettu henkilötietolain takia. Joulukuussa 2009, Heikki Kostamo
3 Arvo Kostamo muistelee: Heikin ja Helenan perhe Kerron tässä Heikki Kostamon tarinaa hänen pitkän elämänsä ajalta. Kun ämpär-pekka, Pekka Kostamo (s. 1833), oli päässyt Sopekkeen Regina tyttären (s. 1845) aittaan juhannusyönä 1864, pantiin alulle tämä Heikki Kostamo, joka oli minun isäni. Regina vietiin miniäksi Kankaan Kostamon taloon. Aikaisemmin tämä talo oli ollut nimeltään Kruununtorppa 2. Talo sijaitsi Riihijärven kylässä, Riihijärven itäpuolella. Heikki syntyi ja varttui neljä ensimmäistä vuottaan tässä talossa. Vuonna 1869 perhe muutti Riihijärven kylässä sijaitsevaan Mähövaaran taloon. Ollessaan parikymppinen isäni otti vaimon, Helena Hakulisen (s. 1869), joka oli 16-vuotias. Kun Mähövaarassa oli iso perhe, muutti nuoripari vaimon konnulle Huosiomäkeen. Huosiomäen tilan pinta-ala oli 80 hehtaaria, ja nuoripari aloitteli elämää suuressa puutteessa. Lehmät eivät lypsäneet talvisena aikana ollenkaan ja isä kertoi eräänä jouluna, ettei ollut muuta ruokaa kuin kauraleipää ja kaljaa ja kertoi nousseensa uunille syömään, jos joku sattuisi tulemaan pirttiin, ettei ihmettelisi laihaa jouluillallista. Mutta Helena oli syönyt pöydässä ja sanonut, että omaa ruokaansa saa syödä vaikka se olisi laihaakin. Siihen aikaan oli Karjalan radan rakentaminen Viipurista Joensuuhun ja siitä pohjoiseen. Rakentamisessa tarvittiin paljon rakennusmiehiä. Ruokahuoltoa ei ollut järjestetty, vaan jokainen työskenteli omissa eväissään. Työmaalla oli siten pula ruokatarpeista. Voi oli silloin tärkein karjataloustuote. Kun lehmät poikivat, niin kasvamaan jätettiin vain vasikat, joita tarvittiin lehmiksi. Muut pikkuvasikat tapettiin, kun kaikki maito tarvittiin voin valmistukseen. Sen ajan tavan mukaan pikkuvasikoita ei syöty, ja isä keräsi ne vasikat ja toimitti ratatyömiehille elintarvikkeiksi. Siitä alkoi hänen lihamiehen hommansa. Kesään päästyä hän alkoi ostaa taloista voita ja sitä sitten kauppasi edelleen Viipuriin, jopa Pietariin asti. Lihan ja muiden elintarvikkeiden kauppaa hän harjoitti maatalouden ohella koko lopun ikänsä. Pietarissa oli isäni veli Pekka nikkarin opissa, ja siihen aikaan oppipojat nukkuivat verstaassa. Isä oli itkenyt Pekan surkeutta, kun siellä lastujen seassa oli asumispaikka ja kirppujakin oli niin paljon, ettei niin ehtinyt hätistellä pois, kun oli jo mustana iholla. Kerran Viipurista hevosella tullessaan yöllä ajoi hän hevosella Lumivaaran pitäjässä, kun kolme maantierosvoa hyökkäsi kimppuun. Kaksi tarttui hevosen suitsiin, jolloin hevonen nousi pystyyn ja rosvot putosivat siihen tielle. Yksi hyökkääjistä joutui hevosen ja reen väliin aisojen päälle poikkipuolin. Isällä kyllä oli ampuma-ase, mutta kun se oli suustaladattava ja siinä ei ollut kuin yksi patruuna, niin seuraavan patruunan laittaminen olisi vienyt vähintään kaksi minuuttia. Lataamisessa pyssynpiipuun kaadettiin ensin sarvesta ruuti, sitten luntit ja haulit, joten hän ei käyttänyt asetta. Se rosvo, joka jäi hevosen takapuolelle poikkipuolin, sai ansionsa mukaan. Isä kertoi piiskalla hakanneensa ryöväriä parin kilometrin matkalla minkä ennätti ja rosvo oli viimein pudonnut siitä tiepuoleen loppuun piiskattuna. Muita hengenvaarallisia reissuja ei sattunut kauppamatkoilla.
4 Isälle ja Helenalle syntyi seitsemän lasta, joista neljä selvisi aikuiseksi asti. Anna Regina syntyi Vuonna 1892 syntyi poika, jolle annettiin nimeksi Pekka. Iita syntyi vuonna Josefina syntyi 1897 ja kuoli kahdeksan vuoden ikäisenä. Viimeiseksi lapseksi tästä avioliitosta jäi 1901 syntynyt Helena, sillä äiti kuoli synnyttäessään hänet. Isän jäädessä leskeksi jäi hänelle viisi lasta, joista nuorin vastasyntynyt. Vielä samana vuonna isäni meni naimisiin Ida Kostamon (s. 1880) kanssa. Ida oli kotoisin Riihijärveltä Sirhan talosta. Kun Huosiomäen tila oli ollut Helena-vaimon omaisuutta se jaettiin perinnönjaossa sen aikaisen lain mukaan lapsille, eikä isälleni kuulunut siitä mitään. Hän oli kuitenkin saanut Huosiomäessä ollessaan kaupoilla sen verran omaisuutta kasaan, että osti syntymäpaikkansa Kankaan Kostamon tilan. Sinne hän rakennutti uuden päärakennuksen 1910-luvulla. Siinä perhe eli kymmenkunta vuotta. Kankaan Kostamon talo Sitten tuli sellainen puhe, että Sopekkeen talo on myynnissä. Kylän miehet olivat kokoontuneet asiaa pohtimaan ja Ukko-Pakarinen sanoi, ettei ole kirkonkylän tällä puolella sellaista, joka kykenisi sen ostamaan. Isä oli arvellut sanoa, että on itse aikonut, mutta oli pitänyt suunsa kiinni. Niin se sitten kävi, että isä osti Sopekkeen tilasta jäljellä olleen 100 hehtaarin alan ja muutti sinne perheineen 2. joulukuuta Herra-Hakulinen Hakulisen talossa Riihijärvellä, josta se isän ensimmäinen emäntä oli kotoisin, jäi isän appiukko leskeksi. Pietarissa oli yksi kaunis nainen palveluksessa, ja siellä kultaseppä ihastui siihen kauniiseen palvelustyttöön ja otti vaimokseen. Kun kultaseppä kuoli, huomattava omaisuus jäi kultasepän pesästä kauniille palvelustytölle. Palvelustyttö tuli kotikyläänsä takaisin. Hakulisen isäntä kosi kultasepän leskeä ja sai myöntävän vastauksen. Pietarista käytiin kihlat ja ukko Hakuliselle ostettiin frakki. Hakulinen piti frakkia ja sai Herra-Hakulisen nimen, ja hänet tunnettiin sitten koko pitäjässä Herra-Hakulisena. Morsiamen hääpuvussa oli pitkä laahus, mutta eihän sitä sen paremmin pidetty,
5 vaan se oli näytillä kylän naisille, mitä ihmeitä vaatekamppeita on Pietarissa. Pietarista tuotiin erikoisia soittovehkeitä ja öljylamppu. Äitikin meni katsomaan ihmettä, sitä öljylamppua, joka oli palamassa, ja ihmetteli, miten lasin sisään saadaan valo. Sitten vasta päiväsaikaan näytettiin, että lasi nostetaan pois ja tehdään tikulla tuli. Päre oli yleinen valaistus, jos ei kynttilää kannattanut tehdä, koska tali käytettiin ruuaksi. Pietarin peruja oli myös soittorasia. Rasiassa oli vieterikäyttöinen piikkiratas. Kun ratas pyöri, niin äänikampa rimahteli ja antoi musiikkia. Sellainen soittorasia oli ihmeellinen laite siihen aikaan maalaiskylän ihmisille. Hakuliseen tuli koko kylän ainoa lehti, Helsingin Sanomat, ja kerran viikossa se tuotiin Sopekkeelle, jossa oli posti. Yhden tytön ukko Hakulinen sai pietarilaisen emännän kanssa aikaan. Tytär Fiinu sitten aikanaan meni Kumurinkylään naimisiin Parkkoseen. Tämä Parkkonen kuoli ja Fiinu joutui suuren perheen kanssa rahavaikeuksiin, ja hänen piti myydä Pietarista tuodut kullat Viipurissa. Kun oli 30-luvun pula-aika, niin ei niistä paljon rahaa saanut, kuitenkin sen verran, etteivät joutuneet konnulta pois. Moskovan rauha jätti Parkkosen talon Venäjän puolelle, mutta oli emännällä kotiperuja Rokkalassa 40 hehtaarin tila, jonne muuttivat asumaan. Regina Vuonna 1889 syntynyt Regina avioitui Matti Saharisen kanssa Regina meni miehen kotiin Ruskealaan pitäjään miniäksi, mutta siinä ei loppujen lopuksi hyvin käynyt tuli anopin kanssa hieman riitoja. Matti myi Reginan kotitilan osuuden isälleni ja osti niillä rahoilla mökin. Matti harrasti viinaksia ja vieraita naisia. Regina oli sitä mieltä, että voipa siitä tulla erokin ennemmin tai myöhemmin. Kuitenkin he kolme lasta saivat aikaan, nimeltään Eino, Hannes ja Helvi. Sitten Matti esitti, että myydään mökki. Regina siihen, että kyllä se käy, myydään pois. Siihen aikaan tehtiin kaupat käteisellä. Kun ostaja rupesi rahoja laskemaan, niin Regina sanoi, että rahat pannaan kahteen riviin. Ostaja sanoi, että mitenkäs se kahteen, teillehän tulee ero. Regina oli sanonut, että mitäs se ostajalle kuuluu, jos tuleekin, ja otti oman läjänsä ja Matti omansa. Regina otti tytön kelkkaansa ja lähti Kumuriin tätinsä elantoon loiseksi. Sitten Reginalle muistui mieleen, että hänen veljensä Pekka myi Virolaiselle mökin Huosiomäestä, jonka oli saanut perintönä kotitilastaan. Virolainen rupesi kauppaamaan mökkiä edelleen, niin Regina osti sen mökin. Jäi vähän velkaa, mutta sen Regina ajan kuluessa maksoi ja tyttärensä kanssa eli mökissä. Pojat tulivat yksi kerrallaan siihen mökille asumaan. He elättivät itseään savottatöillä ja olivat talossa työmiehinä, mutta pojilta ei liiennyt rahaa mökin maksuun. Regina eli pitkän elämän mökissään. Pekka Pekka (s.1892) vihittiin Maria Vastapuun kanssa Pekka ja Maria rakensivat mökin Huosiomäkeen omalle palstalleen. Heille syntyi kolme lasta: Anna, Helli ja Heikki. Pekalla eivät oikein luonnistaneet maahommat, kun hän oli semmoinen taivaanrannan maalari ja vietti savotoilla aikaa. Pekka eli 86-vuotiaaksi ja pienissä varoissa ollessaan kuoli.
6 Pekka 1966 Iita Iita (s.1895) avioitui Mikko Suikkasen kanssa1916. Heille syntyi seitsemän lasta: Helvi, Aarne, Vieno, Impi, Aune ja Jouko. Perheen tila sijaitsi Kiteellä nykyisen valtakunnan rajan pinnassa, ja se jäi venäläisille talvisodan jälkeen. Sitten sota-aikana he rakensivat takaisin vallatulle alueelle talon uudelleen, ja kun jatkosota loppui, niin menettivät taas sen kontunsa. Sitten ne saivat lähistöltä rajan läheltä Suomen puolelta ostaa uuden tilan. Perhe viljeli maata, joka antoi kohtalaisen toimeentulon. Iita eli hyväkuntoisena vanhoille päiville saakka ja kuoli 86-vuotiaana. Helena Suikkaset Vuonna 1901 syntyneellä Helenalla oli kova kohtalo. Äiti kuoli synnytykseen ja Helena joutui mummon luokse Mähövaaraan, missä asui 5-vuotiaaksi. Sitten hän tuli isänsä ja isän uuden emännän
7 hoiviin 5-vuotiaana. Äitipuolen komennossa hän varttui 19-vuotiaaksi. Sitten hän avioitui Heikki Nenosen (s. 1897) kanssa. Heikki Nenosen ja Helenan kuuliaisyönä Sopekkeella 1920 varastettiin välly eräältä kuuliaisvieraalta. Kun vällyn häviäminen tuli tietoon, arveltiin, että vakituinen kylärosvo oli sen vienyt. Sitä mentiin rosvon mökille kysymään. Rosvo sanoi, ettei hän ole varastanut, mutta välly löytyi porstuan perältä. Yksi niistä kuuliaisvieraista iski puukolla rosvoa korvaan. Välly vietiin pois, ja kuuliaispaikassa kysyttiin, miten matka onnistui. Kerrottiin, että matka onnistui hyvin ja välly tuotiin takaisin. Aamulla saatiin tietää, että rosvo oli kuollut verenvuotoon korvaan osuneesta puukoniskusta. Puukottaja joutui aikanaan käräjille, ja lautamiehet totesivat, että puukottajalle pitäisi antaa tapporaha, kun rosvon tappoi, mutta tuomari oli sitä mieltä, että on se tuomittava, ja puukottaja sai kaksi vuotta vankeutta pahoinpitelystä. Puukottaja lautamiesten innostamana valitti hovioikeuteen, ja tuomioon lisättiin kaksi vuotta, joten hän sai olla vankeudessa neljä vuotta. Helena ja Heikki Nenoselle syntyi neljä lasta: Uuno, Jenny, Helli ja Keijo. Vuonna 1933 tuli hevoskauppias Nenosen kotiin ja tarjosi hevosta myytäväksi. Kun Heikki epäili, että hevonen voi olla varastettu, lähdettiin Juurikan osuuskaupalle kysymään puhelimella hevosen alkuperää. Tällä matkalla hevosvaras ampui Heikkiä ja Heikki ammuttuna juoksi 700 metriä, kunnes kuoli. Asia tuli oikeuteen ja leskeltä kysyttiin, mitä mieltä hän on rosvon tuomiosta. Helena-leski sanoi, että älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. Mutta oikeus tuomitsi hevosvarkaan ja Heikin ampujan elinkautiseen vankeuteen. Vankilassa hevosvaras hirtti kuitenkin itsensä. Helena-leski jäi huoltamaan neljää alaikäistä lasta, joista nuorin oli kaksivuotias. Heikki Nenosen hautajaiset Heikin ja Idan perhe Isälle ja Idalle syntyi 11 lasta. Näistä lapsista vain viisi jäi eloon aikuiseksi asti. Vuonna 1905 syntyi Hilja. Veikko syntyi 1910, Väinö 1913, Helvi 1916 ja minä synnyin 1921.
8 Heinätöissä Sopekkeella 1920-luvun loppupuolella. Vasemmalta Veikko, Anna Möttö, Helvi, Ida, Väinö, Arvo ja Heikki Kostamo. Hiljan läksiäiset Sopekkeella. Takarivissä: Toivo ja Hilja Väkeväinen, Heikki ja Helena Nenonen, Mikko ja Iita Suikkanen. Edessä Heikki ja Ida Kostamo
9 Ukko-Suutari Sopekkeen vanha mökkiläinen Ukko-Suutari lunasti mökkinsä, kun tuli torpparien vapautuslaki. Suutarin ammatilla hän tienasi leipänsä. Kansa oli taikauskoista ja jos elukoille mitä sattui, niin Ukko-Suutarilta, pohulta, tietämään, mitä neuvoksi. Ukko-Suutari teki taikojaan ja lemmenkylvetykset hoiteli nauraen partaansa ihmisten hyväuskoisuudelle. Ukolla oli lihaa ja rahaa. Suutarilla oli eukko Tiina ja poika. Pojasta piti ukko hyvän huolen. Kun mökillä ei kyetty hevosta pitämään, niin hän teki puusta hevosen ja sille valjaat ja reet ja kärryt ja länget ja setolkat ja ohjat. Poika oppi hevosen valjastamaan niillä leikkikalulla, joten pojalle ei tuottanut minkäänlaista vaikeutta, jos sai hevosen ajettavakseen. Nykyiset lapsetkin oppivat autot hallitsemaan, kun niillä leikkivät. Siihen aikaan poika pyysi rihmasella närhiä ja yksi närhi oli nokallaan tai kynnellään vetänyt tulitikun pituisen haavan pojan otsaan, kun jäi satimeen kiinni, ja poika meni sitä päästämään. Siihen aikaan luultiin, että virtsalla tyrehtyy verenvuoto, ja Tiina oli sanonut, että pissi käteen ja laita se siihen haavaan. Pojalta ei lähtenyt pissa kun veri vuoti otsasta eikä muukaan auttanut kuin esiliina panna lattialle ja Tiinan kastella se omalla virtsallaan ja laittaa pojan päähän. Siinä se verentulo tyrehtyi. Ukko-Suutarin kuolemassakin oltiin vielä niin taikauskoisia, että ajateltiin, ettei se ei lähde noin vaan tästä ajasta. Ukko-Suutarin hautajaiset oli lähitalossa ja ruumissaatossa hautajaisvierailta särkyi kärrynpyörä. Ajomies löi leukansa kärryn sermiin ja häneltä katkesi leukaluu. Se jo antoi vähän vihiä siitä, ettei taikuri niin vaan lähdekään. Seuraavana yönä hautajaistalossa lehmä ajoi jalkansa kaulariimuun ja tukehtui. Sanottiin, että kaksi sattui, vieläköhän sattuu kolmas onnettomuus ukon kuoleman perästä, mutta niin ei onneksi käynyt. Kansa niine hyvineen uskoi, että ukon kuolemasta johtuivat ne kaksi tapaturmaa. Poika joutui ajan koitettua sotaväkeen ja kuoli siellä, joku syöpä tai mikä lienee ollut mahassa. Poika kirjoitti ennen kuolemaansa, ettei hän enää tule, joten myy mökki. Niin Tiina sitten myi mökin ja meni miehensä veljen lesken kanssa asumaan Säyneen kylään. Kun jatkosota alkoi, joutuivat lesket lähtemään evakkoon. Tiina joutui kunnalliskotiin ja seuraavana talvena kuoli. Siihen päättyi Ukko- Suutarin tarina. Hilja Vuonna 1905 syntynyt Hilja avioitui Toivo Väkeväisen kanssa ja muutti Uukuniemelle. Samalla tavalla kuin toisetkin nykyisen rajan tuolla puolella sijainneet tilat, jäi sekin Venäjälle sodan seurauksena. Väkeväiset ostivat Kesälahden pitäjästä Varmosta tilan. Noin 60 hehtaarin tilalla oli hyvät viljelysmaat, mutta rakennukset olivat heikot, joten ne täytyi rakentaa uusiksi. Talon pito oli suurimmaksi osaksi Hiljan vastuulla. Toivo kuoli jo 61 ja Hilja 66 vuoden ikäisenä. Heillä oli kolme lasta, Lempi, Kalevi ja Väinö.
10 Hilja ja lapset Lempi meni naimisiin Teuvo Kylätuomolan kanssa ja muutti miehen kotiseudulle Turun lähelle Kemiön saarelle. Hän ei kestänyt sitä merellistä ilmaa, sai keuhkotaudin ja kuoli 20-vuotiaana. Väinö jäi viljelemään kotitilaansa. Kalevi muutti rautatien palvelukseen Helsingin seudulle. Nykyisin hän asuu Kesälahden kirkonkylässä. Veikko Veikko (s.1910) tuli sille tuurille 19-vuotiaana, että vaimo pitäisi saada. Hän sanoi isälleen, että mitä isä olisi siitä mieltä, jos minä toisin tähän lisäperhettä. Isä sanoi, että jo tässä on syöjiä entisiäkin. Veikolta pillahti itku, ja hän kertoi, että se olisi rikkaan Liha-Väistön tyttö Kangaskylästä. Isä arveli,
11 että kun se niin rikas on, niin jos koettaisi kuitenkin. Annalta, siltä morsiamelta, oli isä kuollut ja hänellä oli huoltaja Antti Matikainen. Luvan saatuaan Veikko ja Anna menivät huoltajalta kysymään. Huoltaja sanoi, ettei hän lupaa anna ennen kuin Anna täyttää 21 vuotta. Naimisissa kerkiää olla vielä senkin jälkeen. No sieltä tyhjin toimin piti tulla takaisin. Sitten Veikko isällensä valittamaan, että isän täytyisi käydä lupa anomassa. Eihän siinä muu auttanut, kuin isän mennä sinne Matikaiseen. Antti sanoi, että hän antaa luvan teidän vastuulla. No eihän siinä mitään vastuuta siinä hässäkässä ollut, joten ei kun Veikko luvan perästä kihloihin Annan kanssa. Joensuusta kihlat kävivät ja sitten kihlajaiset olivat morsiamen kotona. Kun siihen aikaan ei ollut muita ajoneuvoja, niin hevosella ja kärryllä ajoi äitinsä kanssa kihlajaistaloon. Talon pihaan oli portti pellon laitamilla ja äiti lähti porttia avaamaan. Äiti kun portin aukaisuun laskeutui, niin Veikko nykäisi hevosen juoksuun talon rappusien eteen ja siellä tempaisi hevosen kahdelle jalalle että sulhanen tulee. Annan veli suitsiin kiinni ja taluttamaan hevosen karjapihan aitaan ja sitten riisuttiin tietysti sulhasen hevonen. Sulhasen äiti sai nylkytellä sieltä portilta niin kuin mummo kuunaan sinne pihaan. Ei häntä enemmälti huomioitu, ja siitä tämä sulhasen äiti oli pahalla mielellä vuosikymmeniä tultuaan niin kaltoin kohdelluksi. Veikko ja Anna Kostamo sekä lapset Impi ja Teuvo
12 Anna tuotiin Sopekkeelle syksykesällä, ja kevätpuolella Anna ja Veikko suunnittelivat oman paikan ostamista ja saivatkin ostettua Pahtaisista oman tilan. Myyjä oli joutunut rahavaikeuksiin ja 28 silloista tuhatta maksoi talo. Sen ostivat ja siinä elivät elämänsä. Heille syntyi kaksi poikaa ja kaksi tytärtä. Vanhin oli Impi, sitten Teuvo ja Oiva. Nuorin oli nimeltään Vuokko. Moskovan rauhassa ja myöhemmin jatkosodan rauhassa tuli valtakunnan raja lähelle sitä taloa. Tälle puolelle rajaa jääneet eri maatilojen palaset joutuivat valtion tilusjärjestelyissä kaikki lähialueelta Veikon hallintaan. Siten Veikolla ja Annalla oli jo toistasataa hehtaaria maaomaisuutta. Tytär Impi Meni naimisiin rajavartija Pentti Heikkisen kanssa. Vanhin poika Teuvo otti vaimon ja meni Turun seudulle tehtaaseen töihin. Siellä Teuvon perhe oli kahdeksan vuotta ja tuli sitten Pahtaisiin kotitilalle. He ostivat Veikolta ja Annalta tilan ja jotka muuttivat aluksi Joensuuhun ja sitten takaisin tänne Kiteen kirkolle. Oiva meni aluksi rajavartiostoon töihin ja sitten poliisikouluun. Hän teki elämäntyönsä poliisina Rääkkylän pitäjässä. Nykyään hän viettää eläkepäiviään täällä Kiteen kirkolla. Vuokko lähti nuorena maailmalle ja opiskeli työn ohessa ylioppilaaksi ja sairaanhoitajaksi. Hän työskentelee tällä hetkellä Helsingissä sairaalassa. Väinö Vuonna 1913 syntynyt Väinö kävi maamieskoulun ja omaksui siellä sen ajan eli 30-luvun viljelystapoja. Sitten hän kävi veistokoulun, jossa teki Sopekkeen talossa tänä päivänäkin käytössä olevat tyylihuonekalut. Kaukopään tehtaita rakennettiin 1930-luvulla, ja Väinö oli siellä kesän maalarina. Hän maalasi muun muassa savupiipun yläosan rengasta 100 metriä maanpinnasta ylöspäin. Sitten syttyi talvisota, ja Väinö kaatui 7. helmikuuta 1940 Uomaalla. Ruumis haudattiin Kiteen sankarihautaan. Väinö Imatran kosken partaalla.
13 Helvi Helvi syntyi1916. Hän kävi naiskotiteollisuuskoulun ja kutoi aikakautensa kudoksia, pöytäliinoja ja muita kauniita kudonnaisia. Helvi meni naimisiin Eino Kostamon kanssa. Päivää ennen liikekannallepanoa 1939 oli Eino ja Helvi Kostamon vihkiäiset. Siitä joutui sulhanen ylimääräisiin kertausharjoituksiin ja siinä viipyi seuraavaan kevääseen ennen kuin kotiutettiin talvisodasta. Heille syntyi yksi poika, joka sai nimekseen Heikki. Perhe eli Kujastensuun talossa Riihijärvellä maata viljellen luvulla Eino ja Helvi siirtyivät Kiteen kirkonkylään kerrostaloon asumaan ja Kujastensuu jäi autioksi. Eino Kostamo kuoli noin 15 vuotta takaperin ja Helvi asustelee Kiteellä keskikaupungilla palvelutalossa. Poika Heikki kävi metsäinsinööriksi ja teki Imatran taimitarhalla elämäntyönsä eläkkeelle siirtymiseensä asti. Heikki on perinteiden vaalija ja hän siirsi Sopekkeelta vanhoja rakennuksia Valkeajärven rantaan. Niistä hän rakensi perinnepirtin ja aitan sinne.
14 Kujastensuun talo Perinnepirtti Valkeajärven rannassa. Pirtin hirret lähtöisin Sopekkeen talon kamarin seinistä.
15 Aitta perinnepirin tuntumassa. Aikaisemmin tämä rakennus oli Sopekkeen vaateaitta. Arvo Sodan alkaessa 1939 olin 18-vuotias. Tammikuussa 1942 sain kutsun sotaväkeen, josta minut siirrettiin sotaan. Kun veljeni Väinö oli kaatunut talvisodassa ja sodan jatkuessa alettiin metsänomistajilta kantaa ylimääräistä metsäveroa, isäni kyllästyi sen maksamiseen ja myi puolet Sopekkeen tilasta Kiteen kunnalle. Ostin loput tilasta sodan aikana Sodasta kotiuduttuani syksyllä 1944 siirryin viljelemään tätä tilaa. Kun isäni kuoli tammikuussa 1945 jäin äitini kanssa kahden elämään tilaa. Arvo 1957 Kylässä oli vielä räätäli. Räätäli oli hyvä viisastelija kaikin puolin ja hauskanpitäjä. Äiti kun jäi leskeksi, niin räätäli kertoi kylässä, että Sopekkeen Ida menisi miehelään, jos olisi ottaja. Siellä yksi Heikki kuuli sen tarinan, ajoi partansa ja tuli Sopekkeelle kysymään onko asiassa perää. Äiti sanoi, että hänen sulhasensa ovat Hieta-Heikki ja Nurmi-Tuomas eli hauta. Olin silloin kirkolla käymässä ja kun tulin kotiin niin Heikki tiedusteli, mitä mieltä minä olisin asiasta. Heikki sanoi, että saisithan sinä
16 tehdä tuonne mökin pellolle mökin meille, mutta minä sanoin, että tässähän se pääpaikalla vanhan väen olla pitää, jos kaupat tulevat. Äiti sanoi sitten Heikille, että mene hyvä mies pois, ne asiat ovat hänellä takanapäin ja hän on saanut niistä tarpeekseen. No Heikki lähti, ja aikojen päästä tuli räätäli sitten käymään. Äiti tempasi hiilikoukun naulasta ja kirosi, että mitä sinä semmoisia olet mennyt puhumaan. Jos ei se räätäli olisi kerinnyt siitä ovesta ulos, niin olisi saanut koukusta otsaansa. Ei tullut räätäli enää käymään elossa ollessaan Sopekkeella. Äitini kuoli heinäkuussa Äitini Ida n Menin naimisiin syksyllä 1947 Hilkka Pölösen kanssa. Meille syntyi neljä lasta; Sirkka vuonna 1948, Heikki vuonna 1950, Tuula vuonna 1954 ja Matti vuonna1959. Arvo, Matti, Heikki, Sirkka ja Tuula n. 1965
17 Sopeke 1967 Sirkka kävi koulua talousalalle ja työskenteli ravintoloiden keittiöissä. Nykyisin hän on junaemäntänä Joensuun ja Helsingin välisissä junissa. Heikki kävi koulua teknikoksi ja työskenteli teollisuuden ja tutkimuslaitoksen palveluksessa. Tuula opiskeli kodinhoitajaksi ja on tätä nykyä töissä Helsingissä. Sopekkeen tila oli minun nimissäni kokonaista 38 vuotta. Sitten tilalla jatkoi nuorempi poika Matti. Hän osti tilan valtion rahoituksen turvin. Matti ei hankkinut vaimoa aikanaan ja koetti äitinsä kanssa hoitaa karjaa, mutta kyllästyi siihen ja lopetti karjan pidon noin 10 vuotta sitten. Kun EU astui voimaan, niin Matti muutti viljelykset kasvamaan puuta. Niin Sopekkeen tilan pellot kasvavat puuta suurimmalta osalta. Rantaan on näkymä, kun rantapeltoa ei ole puulle istutettu. Sopekkeen pihapiiri 1990-luvulla
18 Arvo ja Hilkka Kostamo Juhannuksena 1998 me vanhempi väki muutimme Kiteen keskustaan pieneen kerrostalokaksioon. Täällä vietämme tyytyväisinä eläkepäiviämme ja osallistumme erilaisiin kerho- ja laulukuororientoihin sekä otamme osaa seurakuntaelämään.
Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:
Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa
LisätiedotLiperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.
Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri
LisätiedotSAARA SYNNYTTÄÄ POJAN
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak
LisätiedotRikas mies, köyhä mies
Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotEila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola
Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene
LisätiedotTaikinan kylän asukkaat
Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo
LisätiedotYläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta
Hirvosten sukutapaaminen Yläpihassa 28.06.2014 Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta Tässä tarinassa esiintulevista rahoista ja muista asioista ovat minulle kertoneet tätini Tyyne Laasonen
LisätiedotViisas kuningas Salomo
Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box
LisätiedotSimo Sivusaari. Nuori puutarhuri
Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan
LisätiedotMatti Leinon sukuhaara
Matti Leinon sukuhaara 1900-1950 Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, 2005 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Matti ja Maria Leino Henrik Leino 1840-1904
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotPYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE
PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa
LisätiedotMaija Takkinen muistelee perheensä ja sukunsa vaiheita Viisasten kerhot
Maija Takkinen muistelee perheensä ja sukunsa vaiheita Viisasten kerhot Haastattelijana Simo Ahava Toimittanut Kai Peksujeff 2014 Maija Takkinen, o.s. Ahma Simo Ahava haastattelee Kuusamossa 2.6.2014 Maija
LisätiedotTEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN
1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan
LisätiedotSimson, Jumalan vahva mies
Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box
LisätiedotKaija Jokinen - Kaupantäti
Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima
Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible
LisätiedotSUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.
SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)
LisätiedotKsenia Pietarilainen -keppinuket
Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Rikas mies, köyhä mies
Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotJEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen
LisätiedotKuningas Daavid (2. osa)
Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)
Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for
LisätiedotLASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus
1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai
Lisätiedotb) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin
LisätiedotJacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915
Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen
LisätiedotHilja-mummin matkassa
Hilja-mummin matkassa Tuntematon isoäitimme Helena Ahonen Dordela-Krämer sukuseuran kokous 11.8.2018 Mallusjoella Hedvig Dordela. 1768 Virenoja, Dordela,Mäkelä Mickel Holmberg. 1769. Virenoja, Pöllölä
LisätiedotLöytölintu. www.modersmal.net/finska
www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa
Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,
LisätiedotPreesens, imperfekti ja perfekti
Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka
LisätiedotHIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma
NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät
LisätiedotAntti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1
Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.
LisätiedotRuut: Rakkauskertomus
Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
LisätiedotPrinssistä paimeneksi
Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Ruut: Rakkauskertomus
Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
LisätiedotOtto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen
Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889
LisätiedotPAPERITTOMAT -Passiopolku
PAPERITTOMAT -Passiopolku P a s s i o p o l k u E t a p p i 1 Taistelu perheen puolesta Kotona Nigeriassa oli pelkkää köyhyyttä. Rahaa ei aina ollut ruokaan, saati kouluun. Asuimme koko perhe samassa majassa.
LisätiedotJurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ
SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotMun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia
1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,
LisätiedotSEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ
SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.
LisätiedotJanakkala, Sauvala, RATALAHTI
!jo / '1/2. 20/2.. Janakkala, Sauvala, RATALAHTI 26.9.2007, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Anu Laurila Yleiskuva Ratalahden torpasta 26.9.2007. Ratalahden sijainti Renko ja Janakkalan rajan tuntumassa. Kohde:
Lisätiedot2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..
2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.
LisätiedotJOKA -pronomini. joka ja mikä
JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Samuel, Jumalan palvelija
Nettiraamattu lapsille Samuel, Jumalan palvelija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies
Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotViisas kuningas Salomo
Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,
LisätiedotPuhelu hätäkeskukseen
Puhelu hätäkeskukseen Lue dialogit parin kanssa. - hätäkeskus. miten voimme auttaa? - hei, olen alex samoilov turusta. täällä on tulipalo. - pystytkö kertomaan osoitteen? - en tunne paikkaa. - mikä palaa?
LisätiedotMODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)
MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua
Lisätiedotistä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.
M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja
LisätiedotSAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.
MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? Missä laiva on? Missä sinun paperit ovat? Missä sinun kansio on? Missä rikas nainen istuu? Missä ruoat
LisätiedotJaakob-nimisellä miehellä oli suuri perhe.
Joosef ja veljet Jaakob-nimisellä miehellä oli suuri perhe. Hän asui Kanaanin maassa. Perheessä oli kaksitoista poikaa. Pojista toiseksi nuorin, Joosef, oli isän suosikki. Joosef näkee unia Joosef näki
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Ensimmäinen
Nettiraamattu lapsille Ensimmäinen pääsiäinen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3
LisätiedotKarj ala, sua ikävöin
Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean
Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
Lisätiedotc) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VASKIKÄÄRME 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - Siinain erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Sen 40 vuoden aikana,
LisätiedotJehovan todistajien. Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG. Kerubit. Kerubi. Jehova Jumala. Kerubit. Serafit. Sana, Logos, Mikael. Demonit.
Sana, Logos, 2 1 2 Kerubi 8 9 22.01.2016 / JP Tämän kaavion kuvat: Pixabay ja JW.ORG 3 4 5 6 7 sivu 1 Aadam Eeva 10 11 12 Eeva Aadam Kain Aabel Seet Maailmankaikkeus Paratiisi 1. loi pyhän hengen avulla
LisätiedotTyössäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija
Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin
LisätiedotTEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ
1 TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: 1. Millainen sää oli uudenvuodenaattona? 2. Miten tyttö oli menettänyt puukenkänsä? 3. Millaiset hiukset tulitikkutytöllä oli?
LisätiedotPuutaloasumisen ihanuus kurjuus?
Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Askareita yläkouluille 27.3. 19.9.2015 esillä olevaan Kuopion korttelimuseon näyttelyyn. KORTTELIN KORHOSTEN JA HEIDÄN NAAPURIENSA ESITTELY: Maire Korhonen (o.s. Miettinen)
LisätiedotOnnin elämän merkkipaaluja...
Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotBob käy saunassa. Lomamatka
Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä
LisätiedotMinä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti
Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen
Lisätiedoto l l a käydä 13.1. Samir kertoo:
13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.
LisätiedotMatt. 7: 1-29 Pirkko Valkama
Suoraa puhetta, kuuleeko kukaan? Matt. 7: 1-29 Pirkko Valkama Matt. 7: 1-6 1."Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. 2. Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte,
LisätiedotMIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,
LisätiedotLennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä
Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo
Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,
LisätiedotSuomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt
LisätiedotRAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus
SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten
LisätiedotEvankeliumitekstissä Jeesus kertoo, että Isä herättää kuolleet, ja että myös hänellä, Pojalla on valtaa antaa elämä kenelle tahtoo.
1 Jeesus sanoi juutalaisille:»totisesti, totisesti: ei Poika voi tehdä mitään omin neuvoin, hän tekee vain sitä, mitä näkee Isän tekevän. Mitä Isä tekee, sitä tekee myös Poika. Isä rakastaa Poikaa ja näyttää
LisätiedotKaunis kuningatar Ester
Nettiraamattu lapsille Kaunis Ester Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 30/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3,
LisätiedotJeesus parantaa sokean
Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3
LisätiedotSamuel, Jumalan palvelija
Nettiraamattu lapsille Samuel, Jumalan palvelija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box
LisätiedotFOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal
1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotMuistoissamme 50-luku
Muistoissamme 50-luku 2. Jälleenrakennus Sodat olivat tehneet valtavaa tuhoa. Luovutetulle alueelle oli jäänyt tehtaita ja maatiloja. Menetysten korjaaminen vaati suomalaisilta paljon sisukasta työtä ja
LisätiedotHaluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi
Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,
LisätiedotTäytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.
Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy
LisätiedotLyydia Maria Leinonen
Lyydia Maria Leinonen NIITTYLÄN LYYTI VAARANKYLÄLÄINEN PERSOONA Kuvassa noin vuodelta 1921 Lyytin äiti Kaisa Stiina ja Lyytin veli Jussi, takana Lyyti ja poikansa Viljo. Lyyti oli Onnenmättään Paavo Leinosen
LisätiedotHerään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi
Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan
LisätiedotTemppelin johtomies tulee Jeesuksen luo
Nettiraamattu lapsille Temppelin johtomies tulee Jeesuksen luo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotTEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1
TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi
LisätiedotJEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa
LisätiedotKuningas Daavid (2. osa)
Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for
LisätiedotMinä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.
Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa
LisätiedotPoimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille
Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille Maahanmuuttajien kokemuksia perhevalmennuksesta ja sen tarpeesta Kävitkö perhevalmennuksessa?
LisätiedotKristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä
Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,
LisätiedotOlipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat
Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Harmaan linnan ritarit Olipa kerran kolme ritaria ja niillä oli harmaa linna. Linna sijaitsi kukkulan päällä. Linnaan hyökättiin. Sinne hyökkäsi punaiset ritarit,
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible
LisätiedotRUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(7) RUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Mooabin maassa. Mooabin maa sijaitsi Kuolleen meren itäpuolella.
LisätiedotMatkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008
Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,
LisätiedotOuti Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry
Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino
LisätiedotMaanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!
Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen
Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotMatti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!
Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta
LisätiedotCopylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä
Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.
Lisätiedot