Viisi myyttiä passiivitalosta s. 8

Transkriptio

1 Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä. Viisi myyttiä passiivitalosta s. 8 Energianeuvoja kuluttajille s. 10 Vuoden ekoauto on Skoda Octavia s. 14 Uusiutuvaa energiaa suunnitelmallisesti s. 18

2 SISÄLLYS 3 Pääkirjoitus RAKENTAMINEN 4 Viisi myyttiä passiivitalosta 5 Energiatehokas koti -sivusto uudistui AJASSA 6 Vuoden Energiaperhe -kisa käynnistyi Energiatodistukset asuntonäytöissä Paras tapa lämmittää pientalo? 7 Ekoenergia-merkki uudistui Groovaten kohti kansainvälistymistä IEE-ohjelman haku 2010 Ilmalämpöpumppu - oikein ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSET 8 Startista toteutuksiin Elintarviketeollisuus hyvässä vauhdissa 9 Maatalous mukaan LIIKENTEESSÄ 14 Vuoden ekoauto on Skoda Octavia 15 Autoilun hiilijalanjälki merkittävä Henkilöautot uudeksi TopTen-tuoteryhmäksi Hansel kilpailutti taloudellisen ajon koulutuksen ASUMINEN JA RAKENTAMINEN 16 Korjaamalla kuntoon 17 Kestävää asumista Siuntion sydämeen UUSIUTUVA ENERGIA 18 Uusiutuvaa energiaa suunnitelmallisesti 19 Tietoa tuulivoimasta Uusia julkaisuja Syöttötariffin lakiluonnos lausunnoilla Uusiutuvan energian kunta kilpailu HANKINNAT 20 Energiaomavaraisuutta Lapualle 21 Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto TÄTÄ MIELTÄ 10 Liikkumisen ohjaus uutta liikennepolitiikkaa KULUTTAJAT 11 Energianeuvoja kuluttajille 12 Eväät käyttötapojen remonttiin KUNNAT 13 Elinvoimaa kuntiin KYTKENNÄT 21 Kurjenmiekka: Lumen ja pakkasen taju 22 Elävää energiaopetusta Educa-messuilla 23 Oppaassa energiatehokkuuden ainekset Energiakatselmoijien peruskurssi Energiatehokkuusneuvontaa 20 Energiaomavaraisuutta Lapualle Lapua on ensimmäisenä suomalaiskuntana mukana energiaomavaraisuutta edistävässä Concerto-ohjelmassa. Kuva: Olavi Alatalo/Vastavalo TIESITKÖ, että myös Suomen tuuliatlaksen mallinnusten mukaan Suomessa tuulee enemmän talvella kuin kesällä? X P R E S S U S K O I V A TUULI käyttäytyy eri tavoin eri puolella Suomea, eikä yhden tyynen paikan perusteella voi vetää sitä johtopäätöstä, että missään päin Suomea ei tuule. Eikä sekään pidä paikkaansa, että meillä tuulivoimalan korkeudessa ei tuule talvipakkasella. Tämän talven kovana pakkaspäivänä 28. tammikuuta sähkönkulutus oli huipussaan, ja Suomen 145 megawatin voimalat tuottivat sähköä 80 megawatin teholla. Tuotannossa oli siis 55 prosenttia voimaloiden nimellistehosta. Voimaloiden keskiteho on 23 prosenttia. Joulukuun 17. päivä oli myös sähkönkulutuksen huippupäivä, silloin tuulivoimalat tuottivat sähköä 40 megawatin teholla. VTT:n tuulivoimatilastoissa on seurattu tuulivoiman tuotantoa kulutushuippujen aikaan. Joinakin vuosina tuulivoima on tuottanut vain neljän prosentin teholla. Joskus siis tuulee hyvin huipun aikana ja joskus vähemmän. Tilastojen mukaan keskimäärin huipun aikana tuulivoimalat tuottavat noin 18 prosentin teholla eli hieman alle koko vuoden keskitehon. M O T I S P O! MOTIVA XPRESS 1/2010

3 PÄÄKIRJOITUS Tuleeko Suomesta vihreän teknologian mallimaa? Kuva: Petri Kuokka HANNELE POKKA kansliapäällikkö ympäristöministeriö Rakennusalalta odotetaan melkeinpä kvanttihyppyä MAAN HALLITUKSEN asettama työryhmä on miettinyt Suomi-kuvaa Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollilan johdolla. Arvattavasti keskustelu siellä on pyörinyt tuttujen teemojen ympärillä: mistä Suomi tunnetaan maailmalla? Puhtaasta luonnostako, korkeasta elintasosta vaiko ehkä formulatermein maailman nopeimpana kansana, joka puhuu ahkerasti matkapuhelimeen? Tunnetaanko Suomi jatkossa vihreän teknologian mallimaana, riippuu meistä. Ilmastonmuutos on tulevaisuutemme vakavin haaste. Tästä ollaan aika yksimielisiä. Rakennusten osuus kaikesta energiankulutuksesta on peräti 40 prosenttia ja ilman hiilidioksidipäästöistä kolmannes. Ilmastotavoitteissa onnistuminen edellyttää rakennusten energiatehokkuuden olennaista parantamista. Nyt jo toista vuotta jatkunut talouden taantuma on ollut rakennusalalle paitsi työllisyysuhka myös mahdollisuus. Valtion talousarvioon sisältyvillä elvytysrahoilla on voitu peruskorjata rakennuksia ja investoida energiatehokkuuteen. Rakentaminen on myös ollut jonkin verran edullisempaa kuin mihin nousukauden aikana totuttiin. Energiatehokkuudesta puhutaan paljon, mutta merkityssisältö vaihtelee puhujan mukaan. Euro on tässä keskustelussa ollut hyvä konsultti. Niin yrityksissä kuin yksityistalouksissa on ryhdytty suunnittelemaan ja toteuttamaan energiatehokkuusinvestointeja, koska siten saa energialaskun pienemmäksi. Rakentaminen ja rakennettu ympäristö sisältävät suuren potentiaalin energiatehokkuuden parantamiseen ja päästöjen vähentämiseen. On selvää, että asetetut tavoitteet eivät toteudu ilman merkittäviä toimia rakennetun ympäristön eri osaalueilla. Rakennusten ja yhdyskuntarakenteiden tuleva kehitys vaikuttaa ratkaisevasti paitsi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen myös uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen. Vuoden alusta ympäristöministeriössä aloitti työryhmä, jonka tehtävänä on joulukuuhun mennessä laatia kansallinen ohjelma toimenpiteistä rakentamisen energiatehokkuuden lisäämiseksi. Työ tehdään yhteistyössä Sitran ja Tekesin kanssa. Puheenjohtajana toimii asunto ministeri Jan Vapaavuori. Valmisteilla oleva kansallinen toimintaohjelma "Low2No Energiatehokas rakennettu ympäristö" on lähtökohdiltaan kunnianhimoinen. Lyhenne Low2No tulee sanoista "from low carbon to no carbon" sisältäen ajatuksen vähähiilisestä tai jopa hiilettömästä elinympäristöstä. Mukana on kuntien sekä kiinteistö- ja rakennusalan keskeisiä toimijoita. Rakennetun ympäristön ilmastovaikutuksia selvitetään laajasti osana työtä. Rakennusten ja yhdyskuntien energiatehokkuuden parantaminen on joka tapauksessa haastava tehtävä. Työssä tarvitaan aitoa halua kaikilla toimintatasoilla. Tarvitaan paljon osaamista, halua hyödyntää osaamista sekä keskeisesti yhteistä tahtoa edetä alueiden, kuntien ja yksittäisten yhdyskuntien energiatehokkuudessa. Rakennusalalta odotetaankin insinööritermein melkeinpä kvanttihyppyä. Kysymys ei ole kuitenkaan vain teknis-taloudellisista laskelmista tai uudesta teknologiasta. Niitä tulevassa energiapihissä rakentamisessa toki tarvitaan. Kysymys on meidän suomalaisten kodeista ja asuinympäristöistämme. Niiden pitää olla sellaisia, että Suomessa on jatkossakin hyvä olla ja elää. MOTIVA XPRESS 1/2010 3

4 RAKENTAMINEN Viisi myyttiä TEKSTI: KIRSI GIMISHANOV Passiivitaloihin liittyy paljon harhaluuloja ja uskomuksia, niin ammattilaisten kuin maallikoidenkin ajattelussa. Pyysimme passiivitaloihin perehtynyttä arkkitehti Kimmo Lylykangasta listaamaan yleisimmät myytit ja saman tien kumoamaan ne. Etenkin omakotitalon rakentamista suunnittelevan kannattaa tarkistaa käsityksensä todenperäisyys seuraavasta. Kuva: Kimmo Haimi 4 MOTIVA XPRESS 1/2010 Kimmo Lylykangas on arkkitehti ja Aalto-yliopiston tutkimuspäällikkö, jolla on vankka kokemus passiivitalojen suunnittelusta. Yhdessä Jyri Niemisen kanssa hän on tuottanut laajan verkkomateriaalin passiivirakentamisesta. Myytti 1: Passiivitalossa ei ole lämmitysjärjestelmää. Hyvin yleinen luulo on, ettei passiivitalossa ole lainkaan lämmitysjärjestelmää. Passiivitalon oletetaan lämpiävän ihmisistä ja laitteista tulevalla lämmöllä. Lylykankaan mukaan tällaisen ratkaisun toimivuutta epäilevillä on hyvä syy skeptisyyteensä. Jo maalaisjärki sanoo, ettei Suomen ilmastossa talo pysy lämpimänä ilman lämmitysjärjestelmää. Väärinkäsityksestä voi osittain syyttää Wikipedian virheellistä määritelmää. Asiantuntijoita puolestaan saattavat sekoittaa kansainvälisen ja suomalaisen määritelmän erot. Kansainvälinen määritelmä rajaa passiivitalon lämmitysenergiantarpeen alle 15 kwh:iin neliötä kohden, jolloin ilmanvaihtojärjestelmä riittää lämmön jakamiseen. Sen sijaan Suomessa passiivitalot eivät pelkällä ilmanvaihtolämmityksellä selviä. Suomalaisessa passiivitalossa tarvitaan aina lämmitysjärjestelmä. Se on kuitenkin mahdollisimman pieneksi mitoitettu. Siksi sitä on yleensä helppo säätää ja ylläpitokin on halpaa. Kuten tavallisissa taloissa, passiivitalossa voidaan käyttää aurinkokeräimiä ja -paneeleja sekä lämpöpumppuja. Passiivitaloajattelu perustuu kokonaisenergian tarkasteluun. Lylykangas valottaa asiaa selkeällä esimerkillä. Passiivitaloa ei rakenneta ns. keittokirjamallilla, eli määrittelemällä ainesosat ja katsomalla, mikä on lopputulos annetuilla aineksilla. Passiivitaloajattelussa lähdetään toisesta päästä: asetetaan ensin tavoite, rakennuksen kokonaisenergiankulutus. Kei-

5 RAKENTAMINEN passiivitalosta noja, jolla tavoitteeseen päästään, ei kuitenkaan rajata etukäteen. Myytti 2: Passiivitalo on potentiaalinen hometalo tai liian tiiviiksi eristetty pullotalo ja siksi altis kosteusvaurioille. Passiivitaloihin tarvitaan paksut lämmöneristykset. Niiden puolestaan oletetaan automaattisesti aiheuttavan kosteusongelmia. Toinen väärinkäsitys liittyy rakennuksen hengittävyyteen. Sen on ymmärretty tarkoittavan ilman liikkumista seinän läpi, vaikka todellisuudessa hengittävyydellä tarkoitetaan rakenteen kuivumista, ja kosteuden siirtymistä pois rakenteesta. Ilman ei pidä päästä seinän läpi, se on selkeä rakennusvirhe. Lämmöneristekerroksen paksuuden suhdetta kosteusongelmiin on tutkittu VTT:ssä viime vuonna. Sen mukaan paksut eristekerrokset eivät lähtökohtaisesti johda kosteusvaurioihin. Pullotalo-ongelma puolestaan syntyy, jos tiiviin talon sisälle ei saada raitista ilmaa. Ongelma ei silloin ole ilmatiiveydessä, vaan ilmanvaihtojärjestelmän toiminnassa. Suomalaisessa uudisrakentamisessa koneellinen ilmanvaihto on pakollinen, ja rakentamismääräyksissäkin asetetaan vähimmäisvaatimuksena lämmön talteenoton hyötysuhteeksi 45 prosenttia. Passiivitalon rakentajat ovat käytännön kautta havainneet, että yksittäisistä energiansäästötoimenpiteistä lämmön talteenoton hyötysuhteen kasvattaminen on kaikkein tehokkain tapa säästää. Investointina ero ei ole suuri: halvin ratkaisu maksaa noin euroa, passiivitaloon soveltuva ilmanvaihtolaite noin euroa. Vuosihyötysuhdetta saadaan nostettua prosenttiin. Myytti 3: Mummonmökki on passiivitalojen parhaimmistoa. Yleisesti ajatellaan, että passiivitalo on rakennus, joka ei kuluta lainkaan energiaa. Passiivitaloajattelu lähtee siitä, että nykyisen kaltaista asumismukavuutta ylläpidetään mahdollisimman pienellä energiankulutuksella. Silloin ei voida vertailla satunnaista vapaaajan asumista pysyvään asumiseen. Jos ympärivuotisen asumisen mukavuudet vietäisiin mummon mökkiin, sen energiankulutus kasvaisi huimasti. Passiivitalossa asuakseen ei siis tarvitse olla vaihtoehtoelämäntapaan vihkiytynyt tai valmis tinkimään asumismukavuudesta ympäristöarvojen vuoksi. Myytti 4: Passiivitalo on kallis. Passiivitaloja arvellaan myös hyvin hintaviksi. Lylykangas otaksuu hintamyytin aiheutuvan tiedon puutteesta: suuren säästön kuvitellaan edellyttävän monimutkaista tekniikkaa. Passiivitalon kriteerit on kuitenkin asetettu niin, että talot ovat toteutettavissa markkinoilla olevilla ratkaisuilla, ja varsin kohtuullisin lisäkustannuksin. Passiivipientalon investointikustannus on 2 5 prosenttia tavallista taloa korkeampi. Passiivitalon elinkaaren aikaisen käyttökustannukset ovat yleensä pienemmät kuin normaalitalon. Passiivitalosuunnittelussa tavoitellaan kolmea pinta-alaan suhteutettua tunnuslukua: tiettyä kokonaisprimäärienergiantarvetta, tilojen lämmitysenergiantarvetta sekä ilmanvuotolukua. Pääperiaatteena on nykyistä merkittävästi pienempi energiantarve järkevin kustannuksin. Lylykangas arvioi tyypillisen omakotitalon rakennusmateriaalien passiivilisäksi seuraavaa: ilmanvaihtolaitteen lisäkustannus euroa, lämmöneristeiden euroa, ovien ja ikkunoiden osalta euroa normaalitasoon verrattuna. Hankalammin arvioitavia sen sijaan ovat mahdolliset rakentamisen laatuun liittyvät kustannukset. Energiatehokas koti -sivusto uudistui ENERGIATEHOKAS koti -kampanjan sivusto on uudistettu ajanmukaiseksi. Sivuilla tarjotaan monipuolista tietoa matalaenergia- ja passiivitalorakentamisesta kiinnostuneille kuluttajille. Motivan kampanjassa on mukana lukuisia taloteollisuuden ja talotekniikka-alan yrityksiä ja järjestöjä. Myytti 5: Passiivitalo on ruma. Passiivitalot ovat uskomuksen mukaan kummallisen muotoisia harmaantuvia, puisia laatikoita, tai ainakin niissä on paljon julkisivua rumentavia ulokkeita, kuten aurinkopaneeleja. Ikkunat, jos niitä on, ovat pikkuriikkisiä. Tämän myytin syntyyn ovat vaikuttaneet varmasti eniten keskieurooppalaiset esimerkkitalot. Laatikkomaisuus on pitkään ollut trendi Alppimaissa. On selvää, että edellä mainitut tunnusluvut asettavat joitain rajoitteita suunnittelulle. Passiivitalon kriteereitä on vaikeinta saavuttaa pienissä rakennuksissa. Keskeisimmät rajoitteet koskevat ikkunapinta-alaa ja rakennuksen monimuotoisuutta. Ikkunapinta-ala voi olla tavanomaista tasoa, muttei kuinka suuri tahansa. Jos talossa on paljon kulmia ja nurkkia, kasvaa energiantarvekin, ja se pitää kompensoida muilla suunnitteluratkaisuilla. Materiaalivalinnoille sen sijaan ei ole rajoitteita. Passiivitalo voi näyttää aivan perinteiseltä suomalaiselta talolta. Energiatehokkuustavoite ei ole este hyvälle arkkitehtuurille. Energiankäytön mittasuhteet ovat passiivitalossa eri tasolla kuin tavanomaisissa ratkaisuissa. Nykytaloissa asioita tehdään Lylykankaan kielikuvan mukaan lekalla, kun passiivitaloissa samat asiat toteutetaan millimetrisäätöinä. Tavallisessa talossa saattaa olla esimerkiksi lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät, jotka pahimmassa tapauksessa toimivat yhtä aikaa. Passiivitalojen suunnittelu linkittyykin luonnonmukaiseen ja paikalliseen rakentamiseen. Suunnittelussa korostuu ymmärrys ulkotilan vaikutuksesta sisäolosuhteisiin. Taitavassa suunnittelussa auringon lämpö otetaan talteen silloin kun se on tarpeen, ja toisaalta ylilämpeneminen ennakoidaan niin, että jäähdytystarvetta välttämättä lainkaan synny. Siinä on suunnittelijalle haastetta. Kimmo Lylykangas kertoi passiivitaloihin liittyvistä uskomuksista Energiatehokas koti -verkkopalvelun julkistamisen yhteydessä järjestetyssä asiantuntijaseminaarissa maaliskuussa. KIMMO LYLYKANGAS, (09) , kimmo.lylykangas@arklylykangas.com, Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas KIMMO RAUTIAINEN, Motiva MOTIVA XPRESS 1/2010 5

6 AJASSA Vuoden Energiaperhe -kisa käynnistyi Vattenfallin järjestämä Vuoden Energiaperhe -kisa on alkanut. Mukana ovat hämeenlinnalaiset Horilat, Reimanit Viialasta sekä Mari Rintala Nokialta. Kolmen kodin laitteisiin on asennettu energiankulutusmittarit. Niiden ansiosta perheet näkevät tietokoneiltaan suoraan esimerkiksi viihdelaitteiden valmiustilan tai sähkösaunan lämmityksen vaikutuksen sähkön kulutukseen. Tavoitteena on alentaa vuotuista energiankulutusta viisi prosenttia. Perheiden energiankäyttöä ja kilpailua voi seurata Vattenfallin nettisivuilla. Kisan osallistujat kirjoittavat blogeissaan etenemisestään ja kommentoivat, miten energiakäytön tehostettu seuranta vaikuttaa heidän arkeensa ja kulutustottumuksiinsa. Perheille voi myös lähettää säästövinkkejä. Asiantuntijaraati valitsi yli 500 hakijan joukosta kisaan kolme taloutta, jotka pääsevät hyödyntämään yksilöllistä energianeuvontaa ja tarkkoja energiankulutusmittauksia koko vuoden ajan. Perheiden kuluttamaa energiaa mitataan Raati valitsee voittajaperheen vuoden 2011 alussa. Motivasta raadissa on mukana Irmeli Mikkonen. Kuva: Harri Hinkka AIRI LAAKKONEN, Airi Laakkonen, , Vattenfall IRMELI MIKKONEN, Motiva Reimanin perhe Viialasta osallistuu Energiaperhe-kisaan. Energiatodistukset asuntonäytöissä Paras tapa lämmittää pientalo? ENERGIATODISTUKSET ovat eri puolella Suomea tehdyn selvityksen mukaan hyvin esillä asuntonäytöissä. Todistus puuttui kokonaan vain 11 prosentissa näytöistä. Energiatodistus oli nähtävillä olemassa olevissa myyntikohteissa 70 prosentissa näytöistä. Olemassa olevien rakennusten myynnin ja vuokrauksen yhteydessä energiatodistus on ollut pakollinen vuoden ajan. Kyselyssä saatiin tuloksia 172 näytöstä eri puolilta Suomea. Kysely tehtiin ympäristöministeriön toimeksiannosta, Motivan ja Mikkelin ammattikorkeakoulun koordinoimana. MAARIT HAAKANA, , ympäristöministeriö LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ vaikuttaa ratkaisevasti talon elinkaaren aikaisiin energiakustannuksiin ja -kulutukseen. Mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittava järjestelmä on tulevaisuuttakin ajatellen turvallisin valinta. Suomessa pientalojen lämmittäminen aiheuttaa noin 10 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Yhtä ja ainoaa oikeaa lämmitystapaa ei ole, vaan sopivin ratkaisu määräytyy muun muassa talon koon ja rakennuspaikan mukaan. Kannattaa muistaa, että ammattitaitoinen suunnittelu takaa yleensä parhaan lopputuloksen. Uudistuneessa Pientalon lämmitysjärjestelmät -oppaassa kerrotaan lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttavista asioista ja erilaisista mahdollisuuksista. Opas on tilattavissa ja ladattavissa Motivan verkkosivuilta. 6 MOTIVA XPRESS 1/2010

7 AJASSA Ekoenergia-merkki uudistui SUOMEN luonnonsuojeluliiton tuttu norppamerkki korvautui vuoden alussa uudella Ekoenergia-merkillä. Merkkiuudistus oli viestinnällinen, eivätkä merkin myöntämisperusteet muuttuneet uudistuksen myötä. Ekoenergia-merkki myönnetään tuulivoimalla, biopolttoaineilla, aurinkopaneeleilla tai vanhalla vesivoimalla tuotetulle energialle. Näistäkin vain ympäristön kannalta parhaat vaihtoehdot voivat saada merkin. Vuonna 2008 Suomessa kulutetusta sähköstä noin kolme prosenttia myytiin ekoenergiamerkittynä. Kuva: Kimmo Haimi Groovaten kohti kansainvälistymistä VUODEN alussa käynnistynyt Tekesin Groove-ohjelma auttaa pieniä ja keskisuuria uusiutuvan energian yrityksiä kasvuun ja kohti kansainvälisiä markkinoita osaamista ja verkostoja kehittämällä. Groove-ohjelma on käynnissä vuosina Sen budjetti on noin 96 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on noin puolet ja loput ohjelmaan osallistuvien yritysten rahoitusta. Ohjelman tavoitteena on saada Suomeen uusia kansainvälisesti toimivia kasvuyrityksiä uusiutuvan energian sektorille. Rahoitusta kohdistetaan yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Tutkimus- ja kehitystoiminnan ohessa rahoitusta voi saada myös liiketoimintaosaamisen ja kaupallistamisedellytysten parantamiseen. Ohjelman päällikkönä toimii Pia Salokoski. PIA SALOKOSKI, , Tekes Energiansäästölamppuja vastaanottavat kaupat ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPUJA ja loisteputkia voi palauttaa myös kauppoihin. Vanhan lampun voi palauttaa uutta ostaessaan. Lampputieto.fi-palvelusta voi tarkistaa, mihin oman paikkakunnan kauppoihin lamppuja voi palauttaa. Listausta ylläpitää sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) kierrätystä organisoiva tuottajayhteisöjen palveluyhtiö Elker. Ensisijaisena energiansäästölamppujen vastaanottoverkostona säilyvät edelleen SER- ja ongelmajätteen keräyspisteet. IEE-ohjelman haku 2010 ÄLYKÄSTÄ energiahuoltoa edistävän EU:n komission IEE-ohjelman vuoden 2010 haku on käynnistynyt. Hakuaika päättyy kesäkuun lopussa. Motiva järjesti käynnistyneestä hankehausta kansallisen tiedotustilaisuuden 17. maaliskuuta Helsingissä. Lisätietoja hausta, työohjelmasta, painopistealueista ja hakemuksen jättämisestä löytyy Motivan verkkosivuilta. Ilmalämpöpumppu - oikein Tammikuussa julkistetun tutkimuksen mukaan ilmalämpöpumpun käyttö tukilämmitysjärjestelmänä alentaa lämmityskustannuksia, kunhan pumppu on sijoitettu oikein. Ilmalämpöpumppu on osattava asentaa ja säätää oikein, muuten sähkön säästö lämmityksessä voi jäädä haaveeksi. Ilmalämpöpumpun tuottamaa halpaa lämmitysenergiaa saadaan mahdollisimman paljon kodin lämmitykseen, kun pumppu säädetään toimimaan ensisijaisena lämmittimenä. Käytännössä varsinaisen lämmitysjärjestelmän, esimerkiksi patterien, termostaatit on asetettava 2 4 C ilmalämpöpumpun asetusarvoa matalammalle. Sekä ilmalämpöpumpun sisä- että ulkoyksikön oikea sijoitus on varmistettava. Sisäyksikön edessä ja alla on oltava reilusti vapaata tilaa, että ilma pääsee esteettä leviämään koko taloon. Tutkimuksessa löydettiin väärin sijoitettuja ja taitamattomasti käytettyjä laitteita, jotka lisäsivät energiankulutusta. Kulutusseurantatutkimuksen toteutti sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari, joka on Motivan vetämä yhteistyöhanke. Elvarissa on mukana sähköyhtiöitä ja talotekniikka-alan yrityksiä ja järjestöjä. Lisätietoa aiheesta löytyy Ilmalämpöpumpun energiataloudellinen käyttö -esitteestä. Energiatehokas ilmanvaihto -esite puolestaan kertoo, kuinka ilmanvaihdon toimivuus tarkistetaan hyvän sisäilman takaamiseksi. IRMELI MIKKONEN, Motiva ANTTI KOKKONEN, Motiva MOTIVA XPRESS 1/2010 7

8 ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSET TEKSTI: VESA VILLE MATTILA Startista toteutuksiin Energiatehokkuussopimusten toimeenpano on käynnistynyt suunnitelmien mukaisesti. Nyt on käärittävä hihat ja jatkettava energiatehokkuustyötä aktiivisesti. Energiatehokkuussopimukset on suomalainen ja nykyisin myös monien muiden maiden hyväksi havaitsema tapa toimeenpanna Euroopan unionin energiapalveludirektiiviä sekä toteuttaa ilmastoja energiapakettia. Vuoteen 2016 ulottuvan sopimuskauden ensimmäisessä vaiheessa on keskitytty järjestelmän käynnistykseen ja eri sopimusalojen kattavuuden lisäämiseen kaikilla toimintaalueilla. Tänä vuonna täytyy päästä suunnittelusta tekoihin. Muuten sopimuskauden viimeiset vuodet tulevat turhan raskaiksi. Kattavuuden lisäämisessä loppukirin aika Yritykset, kunnat ja kuntayhtymät ovat osoittaneet selvää sitoutumisen halua. Uskon meidän pääsevän alunperin asetettuihin tavoitteisiin, arvioi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) yli-insinööri Pentti Puhakka. Sopimustoiminta-ajatuksen myyminen edellyttää usein henkilökohtaisia kontakteja. Toimialaliitot ovatkin aktiivisesti kertoneet jäsenyrityksilleen sopimukseen liittymisen eduista. Elinkeinoelämän toimialaliitoista kemianteollisuus, muovi-, elintarvike- ja teknologiateollisuus sekä matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry ovat yhdessä TEM:n kanssa tilanneet Motivalta tehostettua energiatehokkuusneuvontaa sopimukseen liittyneille jäsenyrityksilleen. Asiantuntija-apu on tarpeen erityisesti pienemmille yrityksille, joilla ei entuudestaan ole omaa energiaosaamista, Puhakka sanoo. Monilla elinkeinoelämän toiminta-alueilla on jo saavutettu hyvä kattavuus, mutta varsinkin keskisuurista ja pienistä energiankäyttäjistä koostuvilla toimialoilla tarvitaan vielä lisää yrityksiä mukaan. Mitä enemmän energiankäyttöä saadaan sopimusten piiriin, sitä varmemmin sopimusjärjestelmä mahdollistaa EU:n energiapalveludirektiivin asettaman säästötavoitteen saavuttamisen. Vuosittainen seuranta järjestelmän selkärankana Energiatehokkuussopimukset velvoittavat sopimukseen liittyneitä organisaatioita vuosittain raportoimaan tehdyistä toimenpiteistä ja saavutetusta energiansäästöstä. Viime vuoden suurin savotta oli onnistunut seurantajärjestelmän käyttöönotto. Parhaillaan sitä hyödyntää raportoinnissaan puolen tuhatta yritystä, kuntaa ja kuntayhtymää, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Heikki Väisänen. Sopimukseen liittyneiden yritysten ja yhteisöjen vuosittainen raportointi muodostaa merkittävän pohjan, kun kansallisella tasolla arvioidaan toteutettuja toimenpiteitä ja niiden myötä saavutettuja säästöjä. Raportoinnista luistavia vapaamatkustajia Elintarviketeollisuus hyvässä vauhdissa ELINTARVIKETEOLLISUUDEN yritykset ovat ottaneet energiatehokkuussopimuksen hyvin vastaan. Nyt ne kaipaavat opastusta käytännön työn toteuttamiseksi. Viime vuosi sujui mainiosti energiatehokkuussopimuksen edistämisen kannalta. Yritykset kiinnostuivat sopimuksesta, ja me liitossa markkinoimme sitä eri yhteyksissä, sanoo Elintarviketeollisuusliitossa ympäristö- ja energia-asioista vastaava asiamies Anna Vainikainen. Ensi vaiheessa sopimukseen ovat liittyneet lähinnä isot yritykset. Kaikkiaan plakkarissa on noin 30 yritystä, ja kattavuustavoitteen täyttyminen häämöttää. Motivan energianeuvontahankkeen järjestämät seminaarit tarjoavat tehokkaan tavan viedä viestiä eteenpäin entistä enemmän myös keskisuurille ja pienille yrityksille, Vainikainen sanoo. Kohti konkreettisia toimenpiteitä Parhaillaan monissa yrityksissä tehdään tai päivitetään energiakatselmuksia tai -analyysejä. Siitä sopii jatkaa kohti konkreettisia toimenpiteitä ja sopimustoiminnan liittämistä olemassa oleviin johtamis- ja ympäristöjärjestelmiin. Jatkuvan parantamisen periaate kuten esimerkiksi energiankäytön tehostamissuunnitelman laatiminen vaatii vielä opastusta, Vainikainen tuumii. Meidän täytyy myös kertoa jäsenyrityksillemme siitä, kuinka energiatehokkuuden voi ottaa huomioon toimintojen suunnittelussa ja hankinnoissa. ULLA SUOMI, Motiva Elintarviketeollisuudesta yhteensä 30 yritystä 83 toimipaikallaan on liittynyt Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen. Kuvassa sopimuksessa mukana olevan Fazer Leipomoiden uunituoreita pullapitkoja. 8 MOTIVA XPRESS 1/2010

9 ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSET ei TEM suvaitse. Esimerkiksi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen sorvataan kevään aikana menettelytapa raportointinsa laistaneen organisaation sulkemiseksi sopimustoiminnan ulkopuolelle. Energiakatselmuksista toimintasuunnitelmiin ja toteutuksiin Viime vuonna energiakatselmustoimintaa varten myönnettiin tukea yli kaksi miljoonaa euroa, enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Nyt katselmusten pohjalta sorvataan toimintasuunnitelmia, jotka vähitellen realisoituvat energiatehokkuutta edistävinä investointeina. Kuntapuolella uusiutuvien energioiden käytön lisäämismahdollisuuden kartoitus täytyy tehdä vuoden 2013 loppuun mennessä. Toteutettuja kartoituksia on tähän mennessä kertynyt vähänlaisesti, vaikka työkalu tuntuu hyvältä. Tavallisen energiakatselmuksen tapaan kartoitus ei tuo säästöjä ilman mitään muita kustannuksia, mutta silti se paljastaa paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia, Väisänen painottaa. Maatalous mukaan UUSI tulokas energiatehokkuussopimusten perheeseen on Maatilojen energiaohjelma, joka allekirjoitettiin tammikuussa. Sopimuksellaan maa- ja metsätalousministeriö, MTK, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund (SLC), Kauppapuutarhaliitto ja Puutarhaliitto vahvistavat ohjelman sisällön ja sitoutuvat energiatehokkuuden ja bioenergia-asioiden edistämiseen maatalous- ja puutarhasektorilla. Maatilojen energiaohjelmaan voivat liittyä kaikki suomalaiset maa- ja puutarhatilat. Liittyjät saavat ohjelman kautta käyttöönsä erilaisia palveluita, joiden avulla tila voi pienentää energiakustannuksiaan, lisätä bioenergian käyttöä ja tuotantoa sekä vähentää aiheuttamiaan kasvihuonekaasupäästöjä. Näkyvin ohjelman toimintamuodoista on energiasuunnitelmapalvelu, jossa maatalouden energia-asioihin perehtynyt suunnittelija käy yhdessä viljelijän kanssa läpi tilan mahdollisuudet energiansäästöön ja bioenergian käytön lisäämiseen. Suunnitelmassa käydään läpi esimerkiksi investoinnit, työtavat tai tuotantomenetelmät. Valtio tukee suunnitelmien tekoa. Motiva on mukana toteuttamassa Maatilojen energiaohjelman käytännön työtä operaattorin roolissa VELI-PEKKA RESKOLA, (09) , maa- ja metsätalousministeriö LEA GYNTHER, Motiva Kuva: Fazer Leipomot MOTIVA XPRESS 1/2010 9

10 TÄTÄ MIELTÄ Julkaisemme palstalla asiantuntijoiden näkemyksiä ajankohtaisista energia- ja ympäristöasioista. Kuluttajien energianeuvontahankkeet Liikkumisen ohjaus uutta liikennepolitiikkaa TEKSTI: SAARA JÄÄSKELÄINEN LIIKENNEPOLITIIKKA on 2010-luvun alussa suurten haasteiden edessä. Yhteiskunnan niukkenevat resurssit, ilmastonmuutos sekä uusi teknologia siirtävät hiljalleen liikennepolitiikan painopistettä suoraviivaisesta kysyntään vastaamisesta kysynnän suuntaamiseen ja hillitsemiseen. Vähemmillä voimavaroilla on saatava aikaan enemmän ja parempaa. Suunnittelun keskipisteeseen nostetaan yksittäinen ihminen ja hänen liikkumistarpeensa; ei tiettyä liikennemuotoa, kuten tähän asti. Liikkumisen ohjaus on eräs osa uutta ajattelutapaa. Sillä tarkoitetaan ihmisten valintoihin vaikuttamista tiedollisen ohjauksen ja markkinoinnin keinoin. Tavoitteena on yksin omalla autolla ajamisen vähentäminen, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen suosion kasvattaminen. Varteenotettavia vaihtoehtoja on oltava olemassa, jotta valintoja voidaan todella tehdä. Liikkumisen ohjaus toimii näin ollen lähinnä kaupunkiseuduilla, joilla ihmisten mittaiset etäisyydet ja joukkoliikenne tarjoavat vaihtoehdon henkilöautolle. Neuvontaa, tietoa ja kampanjointia Mitä ohjaus sitten käytännössä tarkoittaa? Näkyvin osa siitä lienee erilaiset kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen reittien, aikataulujen ja hintojen neuvontapalvelut, joita liikennöitsijät ja kunnat tarjoavat. Liikkumisen ohjaamista ovat myös erilaiset aineistot, kuten Kestävän liikenteen opas, sekä aiheeseen liittyvät kampanjat, kuten Liikkujan viikko. Ohjaus voi tapahtua myös huomaamattomammin: esimerkiksi monilla suomalaisilla työpaikoilla on tehty oma liikkumissuunnitelmansa, jolla pyritään ohjaamaan työntekijöitten liikkumista kohti kestävämpiä valintoja. Tieto kestävästä liikkumisesta on kuitenkin ollut hajanaista, ja palveluiden tarjonta on jakaantunut usean toimijan kesken. Yhdistettyä tietopalvelua vaikkapa junien ja linja-autojen aikataulujen ja reittien yhteensovittamiseksi on vaikea saada. Tietoa kestävän liikenteen vaihtoehdoista ei myöskään ole aktiivisesti tarjottu ihmisille. Toimiakseen tehokkaasti liikkumisen ohjaus vaatii taakseen pysyvät toimijat ja säännöllisen rahoituksen sekä seudullisella että valtakunnan tasolla. Liikenne- ja viestintäministeriössä on vuonna 2009 linjattu, että vastuu liikkumisen ohjaus -toiminnasta valtakunnan tasolla kuuluu vuoden 2010 alusta aloittaneelle uudelle Liikennevirastolle. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala tulee mahdollisuuksien mukaan tukemaan toiminnan organisoitumista myös seututasolla. Eräs toimenpide tässä on liikkumisen ohjauksesta kiinnostuneiden toimijoiden verkottaminen vuoden 2010 aikana. Nyt on oikea aika tulla mukaan luomaan 2010-luvun liikennepolitiikkaa ja oppimaan uutta ajattelutapaa liikenneongelmien ratkaisemiseksi. SAARA JÄÄSKELÄINEN, liikenne- ja viestintäministeriö JOHANNA TASKINEN, Motiva Valtakunnalliset: Energialisäarvoa rakennusvalvonnan ohjauksella (Rakennustarkastusyhdistys RTY ry) Energianeuvonta kerros- ja rivitaloyhtiöissä (Suomen Kiinteistöliitto ry) Energiatehokkuutta pientaloon (Suomen Omakotiliitto ry ja Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry) Liikkuva (Nuorten Akatemia) Marttojen energianeuvontahanke "Säädä ja säästä" (Marttaliitto ry) Alueelliset: Energiaviisas kuluttaja kuluttajien energia neuvonnan toteuttaminen Keski- Suomessa (Benet Oy, Keski-Suomen Energiatoimisto) Ilmasto.info -neuvontakeskus Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle (Helsingin kaupunki) Kotitalouksien ja rakentajien energianeuvontaa Keski-Uudenmaan Kuumakunnissa, Hyvinkäällä ja Riihimäellä (Uudenmaan liitto) Kuluttajien energianeuvonta, Etelä-Pohjanmaa (Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto, Thermopolis Oy) Kuluttajien energianeuvonta Porin seudulla (Prizztech Oy) Pirkanmaan kuluttajien energianeuvontaverkosto (Ekokumppanit Oy) Voimaa Varsinais-Suomesta (Turun kaupunki, Valonia) Paikalliset: Energianeuvontakäytännön aloittaminen Rovaniemellä (Rovaniemen ammattikorkeakoulu) Karpalo-Virettä kotien energianeuvontaan (Lahden kaupunki) Kuluttajien energianeuvonnan koordinointi (Motiva Oy) PÄIVI LAITILA, Motiva ERKKI ESKOLA, , työ- ja elinkeinoministeriö VESA-MATTI LAHTI, , Sitran energiaohjelma 10 MOTIVA XPRESS 1/2010

11 KULUTTAJAT Kuva: Riitta Supperi, Gorilla Valtaosa kuluttajien energianeuvontahankkeista liittyy uudis- ja korjausrakentamiseen. Energianeuvoja kuluttajille Kuluttajien energianeuvonta aktivoituu eri puolella Suomea toteutettavissa hankkeissa vuosina Yhteensä 15 hankkeeseen on kanavoitu 1,9 miljoonaa euroa. Kuluttajien energianeuvonta pureutuu nyt tarkkaan valituissa hankkeissa erityisesti uudis- ja korjausrakentamiseen, asumiseen ja kiinteistöihin sekä nuorten liikkumiseen. Visiona on ajan myötä vakiinnuttaa toiminta pysyväksi kuluttajia tukevaksi järjestelmäksi Sitran johdolla hahmotellun energianeuvonnan mallin mukaisesti. Valtioneuvoston helmikuussa 2010 hyväksymässä periaatepäätöksessä energiatehokkuudesta todetaan, että kuluttajien energianeuvontajärjestelmä otetaan käyttöön ja nimetään toiminnalle valtakunnallinen koordinaatiokeskus. Neuvonnan avulla kuluttajat saavat konkreettisia, käytännönläheisiä vinkkejä energiankäytön tehostamiseksi. Samalla tulevat tutuiksi uusiutuvan energian tarjoamat mahdollisuudet, kertoo johtava asiantuntija Päivi Laitila Motivasta. Motivan roolina on koordinoida neuvontahankkeiden toteuttamista ja tukea hankkeiden välistä yhteistyötä sekä tiedonsiirtoa. Hankkeissa käytetään monipuolisesti erilaisia neuvonnan muotoja: kasvokkain tapahtuvan neuvonnan lisäksi neuvoja on saatavissa puhelimitse ja sähköisesti. Neuvontaa vahvistaa kohdennettu viestintä. Hankkeiden yhdyshenkilöt tapasivat helmikuussa Tampereella. Vuoden loppupuolella järjestetään valtakunnallinen energianeuvonnan vuosipäivä, jossa hankkeita esitellään ja luodaan energianeuvonnan parissa toimiville mahdollisuuksia verkostoitua. Käynnistyneet hankkeet toteuttavat hyvin ilmasto- ja energiastrategian ja kuluttajapoliittisen ohjelman tavoitteita sekä edistävät osaltaan myös korjausrakentamisen strategian toteutusta. Saatavien kokemusten pohjalta on tarkoitus kehittää pysyvää kuluttajien energianeuvonnan järjestelmää, toteaa neuvotteleva virkamies Erkki Eskola työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hankkeiden ja koordinaation tukena toimii ohjausryhmä, jossa on edustajat työ- ja elinkeinoministeriöstä, Sitrasta, ympäristöministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, Opetushallituksesta, Suomen Kuntaliitosta ja Motivasta. Työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa kuluttajien energianeuvonnan koordinaatioprojektia ja 10 hanketta yhteensä noin 1,35 miljoonalla eurolla. Samanaikaisesti Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra rahoittaa neljää muuta hanketta yhteensä eurolla. MOTIVA XPRESS 1/

12 KULUTTAJAT TEKSTI: EVA HEISKANEN Jos energian käyttötapoja onnistuttaisiin muuttamaan, voitaisiin kotitalouksien energiankulutusta vähentää ainakin 10 prosenttia. Vastaavasti toimistoissa, kouluissa ja muissa julkisissa rakennuksissa energiankulutus vähentyisi 5 15 prosenttia. Kuva: Delany Brendan, Comma Muiden hyvät teot voivat toimia esimerkkinä: tunnetussa hotellissa toteutetussa kokeessa pyyhkeiden uudelleenkäyttö kasvoi noin kolmanneksella, kun hotellivieraille kerrottiin, että suurin osa muista vieraista käyttää pyyhkeitään uudelleen. Eväät käyttötapojen remonttiin Energian käyttötapojen muuttaminen on pitkälti hyödyntämätön luonnonvara ja energian lähde. Helppoa se ei ole, sillä monet tavat toimia ovat juurtuneita päivittäisiin rutiineihin ja fyysisen ympäristömme rakenteisiin. Useimmille meistä ja useimmiten energian käyttö on näkymätöntä, ja palautetta kulutuksesta saadaan vasta viiveellä. Teemme harvoin tietoisia päätöksiä energian käytöstä, siksi on myös vaikea päättää sen säästämisestä. Silti muutos on mahdollinen. On tärkeä erottaa tottumuksiin ja päivittäisiin rutiineihin perustuvat käyttötavat energiatehokkuuden investoinneista. Ei riitä, että käyttäytymistä muutetaan kerran tarvitaan koko toimintamallin muutos. Menetelmiä käyttötapojen muutokseen Yleisimmin suositeltuja menetelmiä käyttötapojen muutokseen: 1. Arvioi muutosherkkyys: Jokin tapa toimia voi olla hyvin energiaa kuluttava, mutta jos se on hyvin piintynyt, on ehkä syytä valita jokin toinen kohde. Muutosherkkyyden arviointi on hyödyllistä, mikäli kohderyhmän piintyneet tottumukset eivät ole liian erilaisia. 2. Auta tiedostamaan: Ihmiset eivät yleensä ole tietoisia tavoistaan. Käytännön keinoja tehdä niitä näkyviksi ovat esimer- 12 MOTIVA XPRESS 1/2010

13 KUNNAT kiksi pienet kodin tai työpaikan energiatarkastukset, aktiivinen oppiminen ja osallistaminen omien tapojen ja niiden syiden havainnointiin. Tämä voi olla hyödyllistä ja toimivaa, mutta siinä pitää toimia varoen ja herkästi, ettei kohderyhmä loukkaannu. 3. Vetoa tunteisiin: Ihmisten huomio täytyy kiinnittää jonkin tunneperäisen vetoomuksen avulla. Tunteisiin voidaan vedota myönteisin motiivein, kuten rahan säästö ja perheestä huolehtiminen, tai kielteisten seurausten välttämisellä: esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitseminen. Molemmat ovat potentiaalisesti vahvoja vaikuttimia, mutta negatiivisiin tai uhkaaviin vetoomuksiin liittyy riskinsä, ellei ihmisten ole helppoa vaikuttaa ongelmiin. Tunteisiin vetoavia viestejä tarvitaan aina, mutta taustalta on löydyttävä myös faktoja, eikä vetoavien viestien löytäminen ole helppoa. 4. Vetoa järkeen: Vaikka ihmiset kiinnostuvat energiansäästöviesteistä tunnepohjalta, myös järkisyitä tarvitaan. Miksi kohteena oleva käyttäytyminen on tärkeää ja miten se vaikuttaa kokonaisenergiankulutukseen? On tärkeä huomata, että kohderyhmän järkeily voi olla erilaista kuin energia-asiantuntijoiden. Kokemukset järkisyihin vetoamisesta ovat yleensä varsin myönteisiä. Järkiperäisten argumenttien täytyy olla riittävän dramaattisia. 5.Tukeudu meneillään oleviin muutoksiin: Yhtenä keinona muuttaa tapoja on tarttua hetkiin, jolloin ympäristö on muutostilassa: esimerkiksi kun muutetaan uuteen kotiin tai kun työtehtävät muuttuvat. Tätä keinoa on kokeiltu muun muassa vaikuttamalla sellaisten ihmisten liikkumistapoihin, jotka ovat äskettäin muuttaneet uudelle asuinalueelle. 6. Muuta käyttäjän ympäristöä: Fyysinen ympäristö muovaa tapoja ja laukaisee käyttäytymistä, joten yksi keino vaikuttaa on muuttaa ympäristöä. Helppoja ja suhteellisen halpoja välineitä ovat kehotteet, kuten näkyvälle paikalle sijoitetut tarrat, pakkaukset, joissa on energiansäästölaitteita, -mittareita tai hälyttimiä, tai säännölliset sähköpostit tai tiedotteet, joiden avulla muistutetaan hyvistä tavoista toimia. Näistä voi olla apua esimerkiksi työpaikalla, jossa ne auttavat rakentamaan sosiaalisia normeja. Niiden toimivuuden edellytys on, että ihmiset ovat halukkaita muutokseen. 7. Anna palautetta: Kotitaloudet ja pienet yritykset eivät useinkaan osaa lukea energialaskuaan, eivätkä laskun tiedot välttämättä välity kaikille. Siksi tarvitaan entistä enemmän palautetta, kuten mittarointia tai kulutusraportteja. Sitä voidaan myös tuottaa seuraamalla hankkeen tuloksia ja viestimällä niistä. Palaute toimii paremmin, kun se on personoitua ja kohderyhmällä on mahdollisuus muuttaa käyttäytymistään, eikä tieto ole liian monimutkaista tai ylikuormittavaa. 8. Sitouta tavoitteisiin: Sitoutuminen tavoitteisiin lisää kulutuspalautteen tehokkuutta. Lisäksi tavoitteiden on oltava mahdollisia saavuttaa, mutta haastavia vaikuttaakseen energian kulutukseen. Selkeät, yleisesti hyväksytyt asiat, joista on saatavissa säännöllistä palautetta toimivat parhaiten. Ylhäältä käsin tulevat energiansäästötavoitteet saattavat myös ärsyttää, ellei kerrota, miksi niitä pitäisi tavoitella, miksi meidän ja miksi nyt? 9. Hyödynnä kilpailuja: Kilpailut ovat nykyisin suosittu tapa sitouttaa ihmisiä hauskalla ja leikkisällä tavalla. Kilpailut sopivat organisaatioihin tai keskenään kilpaileville tiimeille, eivät niinkään yksilöille. Sääntöjen pitää olla reiluja. Energian käyttötavat ja niiden muuttaminen ovat erilaisia, kun toimitaan eri ihmisten kanssa ja eri toimintaympäristöissä. Jotkut keinot toimivat yhdessä maassa mutta eivät toisessa. Säästöhankkeen käytettävissä olevat voimavarat vaikuttavat menetelmien toimivuuteen. Parhaat menetelmät löytyvät vasta, kun tehdään perusteellinen analyysi kohderyhmästä ja toimintaympäristöstä. Tutkijat laativat parhaillaan tätä tarkoitusta varten työkalupakkia yhdessä energiansäästön ammattilaisten kanssa. Kirjoittaja työskentelee tutkijana Kuluttajatutkimuskeskuksessa. Kirjoitus perustuu EU-rahoitteisen Changing behaviour -tutkimushankkeen tuloksiin. Hankkeessa etsitään parhaita tapoja hyödyntää uusinta tutkimusta tosielämän tilanteissa. Kuluttajatutkimuskeskus arvioi yhdessä hankkeen 13 partnerin kanssa erilaisten työkalujen soveltuvuutta energian käyttötapojen ja investointien muuttamiseen sekä yhteisön sitouttamiseen energian säästöön. Hankkeen kansainväliseen ohjausryhmään kuuluvat Jukka Noponen Sitrasta, Seppo Kärkkäinen IEA-DSM-ohjelmasta ja Päivi Laitila Motivasta. EVA HEISKANEN, Kuluttajatutkimuskeskus Elinvoimaa kuntiin KUNNAT ja kunta-alan toimijat on haastettu ideoimaan ja toteuttamaan ilmastonmuutoksen ehkäisyn ja kestävän kehityksen hankkeita. Kilpailu käynnistyi helmikuussa, aikaa ehdotusten jättämiseen on 15. kesäkuuta saakka. Kilpailussa etsitään ideoita uusiksi toimintamalleiksi, palveluprosesseiksi, kokonaisuuksien hallintaan, innovatiiviseen hankintaosaamiseen tai tehokkaaseen julkisten varojen käyttämiseen. Osallistujat ideoivat esimerkiksi maankäytön suunnitteluun, liikkumiseen, väylä- ja verkkoratkaisuihin, jäte- ja vesihuoltoon, uusiutuvan energian hyödyntämiseen, rakentamiseen tai palveluihin liittyviä uusia toimintatapoja tai teknologioita. Kilpailuun voivat osallistua kunnat ja niiden liikelaitokset, kuntien omistamat yhtiöt sekä kuntayhtymät. Idean voi esittää myös ryhmä, jossa on mukana kunnallisen toimijan lisäksi yrityksiä. Organisaation sitoutuminen kilpailuehdotukseen halutaan varmistaa sillä, että joku luottamuselimistä käsittelee osallistumista. Voittajille Tekes-rahoitusta Kilpailun tuomariston suosittelemat parhaat ja toteuttamiskelpoiset ideat saavat rahoitusta kehityshankkeen läpivientiin. Tekes rahoittaa voittajaehdotusten kehittämistä periaatteidensa mukaisesti. Kilpailun järjestävät Tekes, Suomen Kuntaliitto, Infra ry, Jätelaitosyhdistys ry, Kuntalehti, Kuntatekniikka, liikenne- ja viestintäministeriö, Motiva, Suomen Asuntotietokeskus, Tee parannus! -viestintäohjelma, työ- ja elinkeinoministeriö, Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ja ympäristöministeriö. VIRPI MIKKONEN, , Tekes RITVA LAINE, , Suomen Kuntaliitto MOTIVA XPRESS 1/

14 LIIKENTEESSÄ TEKSTI: SIRPA MUSTONEN Vuoden ekoauto on Skoda Octavia Vuoden Ekoautoksi on valittu Skoda Octavia. Motivan ja Tuulilasi-lehden kokoama asiantuntijaraati on valinnut Vuoden Ekoauton jo 15 vuoden ajan. Viime vuoden aikana markkinoille on tullut paljon uusia automalleja, joiden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota ympäristövaikutuksiin. Tuulilasi-lehti selvitti koemittauksilla, pitävätkö laboratorioissa mitatut kulutusarvot paikkansa Suomen talvessa. Virallisia kulutus- ja päästölukemia käytetään verotuksen pohjana, ja luvut esiintyvät myös mainoksissa. Monet autonkäyttäjät luulevat, että ne toteutuvat aina myös normaaliajossa. Tosiasiassa ajotapa ja -ympäristö sekä sää vaikuttavat käytännön kulutukseen. Raati valitsi Vuoden Ekoautoksi Skoda Octavia 1.6 TDI Greenlinen. Pienestä kulutuksesta huolimatta se tarjoaa reilusti tilaa perheelle. Ekoauton valitsee Motivan ja Tuulilasi-lehden kokoama asiantuntijaraati, joka määrittää arvosteluperusteet ja päättää valintaan mukaan otettavat autot. Tuulilasi vastaa autojen testaamisesta: mittausten suorittamisesta ja tietojen hankkimisesta. Vuosittain valittavan Ekoauto-kisan tavoitteena on nostaa esiin vähän kuluttavia ja vähäpäästöisiä automalleja sekä lisätä kuluttajien tietoisuutta taloudellisesta ja ympäristöä mahdollisimman vähän rasittavasta ajamisesta. Viileää harkintaa auton valintaan Valitsemalla vähän kuluttavan auton voi ympäristön lisäksi säästää myös selvää rahaa, ja varmistaa paremman jälleenmyyntiarvon. Säästöä syntyy pienempien polttoainekulujen ansiosta, sanoo asiantuntija Vesa Peltola Motivasta. Auton jälleenmyyntiarvo säilyy parempana, koska hyvät tekniset ratkaisut ja vero-ohjaus yhdessä kohoavan öljyn hinnan kanssa tekevät vähän kuluttavista autoista halutuimpia. Auton elinkaarenaikaisesta energiankulutuksesta ja päästöistä prosenttia tulee autoa ajettaessa ja vain melko pieni osa valmistuksesta. Siksi uuden auton valinta vaikuttaa tieliikenteen päästöihin ja energiankulutukseen vuosikausia, Peltola muistuttaa. Valittaessa henkilöautoa omaan tai yrityskäyttöön lähtökohtana pitäisi olla tulevaan käyttötarkoitukseen mahdollisimman hyvin soveltuva auto varusteineen. Moottorikoon, käytettävän polttoaineen ja polttoaineenkulutuksen lisäksi huomiota kannattaa kiinnittää myös auton varusteluun, jolla voi olla huomattava vaikutus polttoaineenkulutukseen. JOCHIM DONNER, Motiva VESA PELTOLA, Motiva 14 MOTIVA XPRESS 1/2010

15 LIIKENTEESSÄ Autoilun hiilijalanjälki merkittävä Autolla ajo aiheuttaa noin 15 prosenttia yksityisen kuluttajan hiilijalanjäljestä, ja ajon osuus auton elinkaaren hiilijalanjäljestä on 90 prosentin luokkaa. Hiilijalanjälkensä vähentämisestä huolta kantavan kuluttajan kannattaa vähentää ajokilometrejä ja vaihtaa auto vähäpäästöiseen malliin. Asunto, elintarvikkeet ja auto ovat ylivoimaisesti suurimmat yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat, sanoo professori Jyri Seppälä, joka toimii Kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtajana Suomen ympäristökeskuksessa. Seppälän mukaan esimerkiksi vaatteet, huonekalut, lentomatkat ja laivamatkat eivät nouse erityisesti esiin keskimääräisen kuluttajan hiilijalanjäljessä. Hiilijalanjälki kuvaa tuotteisiin ja palveluihin kytkeytyvien kasvihuonekaasupäästöjen summaa hiilidioksidiekvivalenttilukuina. Vuonna 2005 keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki oli 12,8 tonnia. Kotitalouksien kulutus aiheutti tästä asukasta kohden 9 tonnia, josta auton ajon osuus oli noin 15 prosenttia. Asuminen varusteineen aiheutti 30 prosenttia ja ruoka vajaat 20 prosenttia kotitalouksien hiilijalanjäljestä. Suomen autokanta uudistettava Suomen henkilöautokannan muuttaminen nykyistä selkeästi vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaksi on merkittävä kansallinen haaste EU:n ilmastovelvoitteiden täyttämiseksi. Suomessa asukasta kohti ajetut kilometrimäärät ovat kolmanneksi suurimmat EU-maista. Seppälä toteaa. Nykyisten bensiini- ja dieselautojen käytöstä syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat auton elinkaaren päästöistä noin prosenttia, kun autoilla ajetaan kilometriä. Osuus kasvaa mitä enemmän autolla ajetaan. Suomen uusien rekisteröityjen autojen hiilioksidipäästöt vakiintuivat 2000-luvulla tasolle 180 g/km ja ovat pienentyneet 165 g/km tasolle vasta vuoden 2008 autoverouudistuksen seurauksena. Vuonna 2006 Suomen uusien henkilöautojen ominaishiilidioksidipäästöt olivat EU:ssa neljänneksi suurimmat, kun keskiarvo EU:ssa oli 162 g CO 2 /km. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta on olennaista, ettei liikenteen kokonaismäärän kasvu mitätöi autojen laadun parantamisella saavutettavaa etua. JYRI SEPPÄLÄ, , Suomen ympäristökeskus Henkilöautot uudeksi TopTen-tuoteryhmäksi Hansel kilpailutti taloudellisen ajon koulutuksen TEKSTI: JARI AALTO VERKKOPALVELU TopTen-Suomi helpottaa osaltaan kuluttajia valitsemaan vähän kuluttavia autoja. Helmikuussa avattiin uutena tuotekategoriana henkilöautot. Autot on luokiteltu koon ja henkilömäärän mukaan kuuteen luokkaan: pienet autot, pieni keskiluokka, suuri keskiluokka, suuret autot, tila-autot (7 henkeä) ja suuret tila-autot (9 henkeä). Autojen energiatehokkuus määritetään CO 2 -päästökertoimen mukaan siten, että listalla on markkinoiden vähäpäästöisintä automallia. Kullekin kokoluokalle on myös asetettu henkilöautojen energiamerkinnän päästöluokkia hyödyntämällä hiilidioksidin enimmäispäästö. Dieselautoissa on lisäksi oltava hiukkassuodatin. Tietolähteenä käytetään Autotuojat ry:n autotietokantaa ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin EkoAKEverkkopalvelua. Liikenne- ja viestintäministeriön ilmastopoliittisessa ohjelmassa henkilöautokannan uudistaminen on arvioitu tehokkaimmaksi yksittäiseksi keinoksi saavuttaa vuoden 2020 tieliikenteen kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteet. VALTION yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n kilpailuttamia taloudellisen ajon koulutuspalveluita voi hankkia valtion autohankintojen yhteydessä auton käyttäjälle tai erikseen vaikka koko organisaation kaikille autoja käyttäville henkilöille tai työsuhdeautoilijoille. Palvelut ovat saatavilla niin kevyelle, kuin raskaallekin kalustolle joko asiakkaan tai puitesopimustoimittajan luona maanlaajuisesti. Valtioneuvosto suosittelee periaatepäätöksessä taloudellisen ajon koulutuksen hankintaa kaikille valtion autoja ajaville. Taloudellinen ajotapa on helppo ja halpa tapa vähentää kulutusta ja päästöjä. Taloudellinen ajotapa vähentää myös auton huolto-, korjaus- ja rengaskustannuksia. Julkisista hankinnoista annetun lain määrittelemät valtionhallinnon hankintayksiköt kuten ministeriöt, niiden alaiset valtion virastot ja laitokset, valtion liikelaitokset sekä valtion rahastot ja muut valtion hankintayksiköt voivat hankkia Hansel Oy:n valtiolle kilpailuttamia tuotteita ja palveluita valtion hinnoin ja sopimusehdoin. MOTIVA XPRESS 1/

16 ASUMINEN JA RAKENTAMINEN Korjaamalla Kuva: Jari Aalto KUNTOON Jääpuikot räystäissä jo sydäntalvella paljastavat rakennuksen yläpohjan lämpövuodon. Rakentamismääräykset ohjaavat uudisrakentamista tehokkaasti energiapihiin suuntaan. Vanhempi rakennuskanta sen sijaan on ihan oma lukunsa. Paljon on tehtävissä näiden kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. TEKSTI: SIRPA MUSTONEN Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu vuonna Kansalliseen lainsäädäntöön uudistukset on tuotava parin vuoden kuluessa. Merkittävimmät muutokset ja uudet energiatehokkuusvaatimukset kohdistuvat korjausrakentamiseen. Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan laitokselta kertoo, että Suomessa on myös sellaisia vanhoja rakennuksia, joiden energiankulutus on hämmästyttävän pieni. Toisaalta on rakennuksia, joiden lisäeristämisellä saataisiin todellista säästöä. Lisäksi on joukko arvorakennuksia, joiden energiatehokkuutta on vaikea parantaa lisäeristyksillä. Lindberg pitääkin kansallisten määräysten objektiivista laatimista vaikeana urakkana. Jokaiseen rakennukseen on löydettävissä sellaiset toimenpiteet, joiden seurauksena energiankulutus vähenee, ja rakennus säilyy silti terveellisenä käyttää. Eri asia on, miten muutokset voidaan perustella kustannusten ja saavutettavan säästön näkökulmista, Lindberg sanoo. Selvää on ainakin se, että rakennuksen julkisivu kannattaa samalla lisäeristää, jos sen korjaaminen olisi muutenkin ajankohtaista. Talouden taantuman myötä tekijöitäkin on korjausurakoihin tarjolla enemmän kuin noususuhdanteessa. VTT:n kokemusten mukaan vanhat pientalot ja kerrostalot pystytään korjaamaan sekä energiatehokkaiksi että terveellisiksi. Erikoistutkija Pekka Tuomaala kaipaa silti laaja-alaisempaa osaamista sekä tilaaja- että toimittajapuolelle. Riittävän ammattitaitoiset viranomaiset ja yksityisen puolen konsultit voisivat olla suureksi avuksi laadun takaamiseksi eri hankkeissa, hän pohtii. Rakentaminen on taitolaji Noin 40 prosenttia energian loppukulutuksesta käytetään rakennuksissa. Paineet vanhojen rakennusten energiankäytön tehostamiseen kasvavat. Kiristyvien energiatehokkuusvaatimusten ja vanhojen talojen rakenteiden fysiikan on epäilty olevan keskenään ristiriidassa. Lindbergin mukaan ristiriitoja löytyy, mutta lähes aina on löydettävissä toimivat ratkaisut myös fysiikan näkökulmasta. On tapauksia, joissa selkeästi paras vaihtoehto on ulkopuolinen lisäeristys. Esimerkiksi suojelukohteissa tämä voi silti osoittautua vaikeaksi. Onnistunut lopputulos edellyttää hyvää ammattitaitoa monissa yksityiskohdissa. Meillä on jo nykyisin vaikeuksia hallita kosteuskysymyksiä. Jotta vanhojen rakennusten lisäeristyksissä onnistutaan, on osaamisessa tapahduttava selkeä parannus, Lindberg sanoo. Yksi esimerkki rakennusfysikaalisesti toimivasta rakenteesta on paksu, eristämätön tiiliseinä. Lisättäessä lämmöneristettä tiiliseinän sisäpintaan joudutaan jo tilanteeseen, jossa toteutus edellyttää osaamista ja huolellisuutta. Rakentamisessa kokonaisuuden hallinta on hyvin vaikeaa, ja kaikki ketjun osapuolet vaikuttavat lopputuloksen laatuun. 16 MOTIVA XPRESS 1/2010

17 ASUMINEN JA RAKENTAMINEN Koneellinen ilmanvaihto välttämätön Hyvin eristetty, tiivis rakennus vaatii toimivan ilmanvaihdon. Molemmat asiantuntijat pitävät koneellista ilmanvaihtoa välttämättömänä. Takavuosien huonot kokemukset aiheutuivat yleensä vääristä käyttötottumuksista ja huollon puutteesta. Monissa rakennuksissa ilmanvaihtojärjestelmä on ollut liian monimutkainen. Perusrakennuksiin on kehitettävä selkeitä ja yksinkertaisia järjestelmiä, jotka toimivat mahdollisimman hyvin myös tilanteissa, joissa käyttäjät eivät ole alan ammattilaisia, Lindberg toteaa. Suomalaiset osaavat käyttää nuohoojan palveluita tulisijojensa huoltoon. Tuomaalan mielestä vastaavaa palvelujärjestelmää voitaisiin soveltaa koneelliseen ilmanvaihtoon. Myös kuluttajien yleinen tietoisuus energiatehokkuudesta pitäisi saada paremmaksi. Energiatehokkuudessa kokonaisuus ratkaisee. Ei ole mitään mieltä investoida yksittäisiin energiansäästötoimenpiteisiin, jos kokonaiskuva tarkasteltavan rakennuksen energiavirroista ei ole selvillä, Tuomaala muistuttaa. RALF LINDBERG, (03) , Tampereen teknillinen yliopisto PEKKA TUOMAALA, , VTT Kestävää asumista Siuntion sydämeen TEKSTI: SIRPA MUSTONEN Kuva: Jari Aalto Asuntosäätiö ja Motiva kehittävät yhteistyössä energiaa säästävää asumista Siuntion uudistuvaan kuntakeskukseen: Siuntion sydämeen. Yhteistyösopimus allekirjoitettiin helmikuussa. Asuntosäätiö on tunnettu asukasyhteistyömallistaan, jossa uusia asuinalueita kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa kaavoituksesta aina toteuttamiseen asti. Asuntosäätiö haluaa Siuntiossa varmistaa alueen energiatehokkuus- ja ympäristöarvojen toteutumisen, missä Motiva voi olla suureksi avuksi. Meitä kiinnostaa energiatehokas aluesuunnittelu ja erityisesti se, miten asukkaita valmennetaan ja opastetaan energiaa ja ympäristöä säästävään asumiseen. Aloite tähän on tullut asukasjärjestöistä ja paikallisilta päättäjiltä, mistä olen ilahtunut. Spontaani asukastoiminta johtaa useimmiten hyvään lopputulokseen, sanoo Asuntosäätiön toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen. Mielenkiintoinen asemakaava Siuntion sydän -alueen rakentamisessa otetaan ympäristö- ja energianäkökohdat huomioon jo asemakaavassa. Mäkeläisen mukaan energiaratkaisut pidetään avoimena ja yhdessä Motivan kanssa katsotaan, mitä rakentamiseen liittyviä asioita pitäisi sisällyttää jo kaavaan. Siuntiolaiset ovat niin ikään mukana suunnittelussa. Kuva: Jari Aalto Tähän suuntaan rakentamisessa ollaan menossa. Kaikki nämä asiat on mietittävä jo alusta alkaen. Yhteistyössä kuntien kanssa tarvitsemme puolueetonta ja luotettavaa tietoa, Mäkeläinen toteaa. Pohdittavaa riittää usealla tasolla: alueen energiaratkaisut pitäisi hoitaa viisaasti myös tulevaisuuden kannalta. Miellyttävä asuminen pitäisi nivoa elinkaariajatteluun. Liikennekysymykset ovat oma lukunsa ja selvää on, että junavuorojen lisääntyminen on kuntalaisten toivelistalla. Ilmastopäästöjen ja ympäristövaikutusten kannalta erittäin ratkaisevaa on myös asukkaiden käyttäytyminen ja kulutustottumukset sekä asumisessa että liikenteessä. Esimakua Asuntosäätiön ja Motivan koulutusyhteistyöstä saadaan jo tulevana keväänä Espoon Suurpellon alueella. ANJA MÄKELÄINEN, , Asuntosäätiö TAPIO JALO, Motiva Sopimuksen allekirjoittivat Asuntosäätiön toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ja Motiva Servicen toimitusjohtaja Osmo Nojonen. Kuvassa vasemmalla Asuntosäätiön Rakennuttajan toimitusjohtaja Jorma Peltomäki. Ylärivissä motivalaisia: asiantuntija Johanna Taskinen, johtava asiantuntijatapio Jalo ja yksikönpäällikkö Seppo Silvonen. MOTIVA XPRESS 1/

18 UUSIUTUVA ENERGIA The Baltic Sea Region Bioenergy Promotion Itämeren alueella on koottu yhteen bioenergiaalan osaajia Bioenergy Promotion -hankkeen ympärille. Tavoitteena on vahvistaa kestävää, kilpailukykyistä bioenergian käytön osaamista alueellisesti. Hankkeen ympärille on muodostunut 33 partnerin verkosto Itämeren alueen maista sekä Norjasta ja Valko-Venäjältä. Tavoitteena on edistää tiedonvaihtoa bioenergiasta, sen kestävyyskriteereistä ja eri teknologioista yli rajojen. Pääpaino on alueiden välisellä yhteistyöllä. Suomesta kohde-alueena on Pohjois-Karjala, josta partnerina on Itä-Suomen yliopisto. Kuva: Jari Aalto Erityishuomio onkin kiinnitettävä juuri metsäbiomassavarojen hyödyntämiseen ja teknologian kehittämiseen, totesi yksikönpäällikkö Hilkka Summa. TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN Uusiutuvaa energiaa suunnitelmallisesti Uusiutuvan energian käytölle on laadittava kansalliset toimintasuunnitelmat. Uusiutuvan energian toimintasuunnitelmien tekeminen on käynnissä EU-maissa, ja valmista pitäisi olla viimeistään kesäkuussa 2010, sanoi yksikönpäällikkö Hilkka Summa EU-komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastolta marraskuussa Helsingissä järjestetyssä asiantuntijaseminaarissa. Seminaarin oli kutsunut koolle Motiva liittyen The Baltic Sea Region Bioenergy Promotion -hankkeeseen. Keskeisenä teemana pohdittiin EU:n tavoitteita bioenergian toimenpideohjelmasta ja nestemäisten biopolttoaineiden kestävyyden kriteereistä. EU:n uusiutuvan energian direktiivin soveltaminen kansallisiin säädöksiin pitäisi saada valmiiksi kuluvan vuoden aikana. Eri maille määritetyt tavoitteet uusiutuvan energian osuudesta energian loppukulutuksesta ovat sitovia. Niillä pyritään saavuttamaan EU:n alueen energian loppukäytöstä 20 prosentin osuus uusiutuvalla energialla vuoteen 2020 mennessä. Liikennepolttoaineissa EU on asettanut tavoitteeksi 10 prosentin osuuden uusiutuvaa energiaa. Jos liikennepolttoaineen raaka-aineena ovat bioperäiset jätteet, metsä- ja peltobiomassat tai muut materiaalit, jotka eivät sovellu ravinnon tuotantoon, sille lasketaan kaksinkertainen arvo tavoitteen saavuttamisessa. Myös viestintä puntariin Uusiutuvan energian toimintasuunnitelmien sisältö on määritelty direktiivissä. Jäsenvaltioiden pitäisi sen mukaan asettaa omat tavoitteensa uusiutuvan energian osuudelle sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen tuottamisessa ja luoda puitteet tukiohjelmille ja suunnitella, miten ja mitä teknologioita ja resursseja kehitetään. Samoin direktiivi velvoittaa tekemään suunnitelmat bioenergian viestinnästä ja koulutuksesta. Uusiutuvan energian tuotannon kestävyys on keskeistä. Direktiivi määrittää kestävyyskriteerit liikenteen biopolttoaineille, ja komissio tekee lähiaikoina esityksen siitä, miten muun biomassan kestävyydestä tulisi huolehtia. Fossiilisiin polttoaineisiin nähden liikenteen biopolttoaineilla pitäisi saavuttaa aluksi vähintään 35 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä, joka tiukkenee vuodesta 2017 lähtien prosenttiin, Summa summaa kestävyyden kriteereitä. Myös liikenteen biopolttoaineiden tuotannon epäsuorat vaikutukset maankäyttöön on selvitettävä, jotta muutoksilla ei aiheutettaisi lisääntyvää hiilidioksidikuormitusta, eikä luonnon monimuotoisuuden häviämistä. Tuotannon ympäristö- ja yhteiskunnalliset vaikutukset on raportoiva. Käytettyjen raaka-aineiden pitää myös täyttää EU:n maataloustuille asetetut vaatimukset. Metsäbiomassalla on ja tulee tulevaisuudessakin olemaan tärkeä asema energiantuotannossa. Jo nyt biomassan osuus on merkittävä, peräti 2/3 EU:n alueen uusiutuvasta energiasta ja siitä 80 prosenttia on puubiomassaa. Erityishuomio onkin kiinnitettävä juuri metsäbiomassavarojen hyödyntämiseen ja teknologian kehittämiseen. Käyttämätöntä potentiaalia on vielä, mutta biomassavarojen käytöstä kilpaillaan, joten on aiheellista huolehtia myös käytön kestävyydestä. Suomessa kansallisen toimintasuunnitelman vetovastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä. PETTERI KUUVA, , työ- ja elinkeinoministeriö MARJA KEKKI, , työ- ja elinkeinoministeriö 18 MOTIVA XPRESS 1/2010

19 Omaa tuulienergiaa PIENTUULIVOIMAN rakentamista suunnittelevan avuksi on tuotettu esite Omaa tuulienergiaa Opas pientuulivoimalan hankkijalle. Esitteen julkaisivat yhteistyössä Suomen Tuulivoimayhdistys ry ja Motiva Oy sekä Darrox Oy, Eagle Windpower Oy, Finnwind Oy, Mypower Finland Oy ja Posira Oy. Tukea sen tekemiseen on saatu työ- ja elinkeinoministeriöltä. IIRIS LAPPALAINEN, Motiva Syöttötariffin lakiluonnos LAKIEHDOTUS vähintään 500 kilovolttiampeerin tuulivoimaloilla ja sähköteholtaan 200 kilovolttiampeerin biokaasuvoimaloilla tuotetun sähkön tuotantotuesta (syöttötariffista) on valmistunut ja se on lausuntokierroksella maaliskuun 2010 loppuun asti. Sillä katettaisiin sähkön tuotantokustannusten ja markkinahinnan välinen erotus. Tuki rahoitettaisiin valtion talousarviosta. Lakiehdotus voidaan hyväksyä vain, jos siihen tarvittava määräraha sisällytetään valtion talousarvioon. Sen voimaantulo edellyttää lisäksi, että Euroopan unionin komissio on hyväksynyt siihen sisältyvän valtiontuen. > energia > uusiutuvat energialähteet > uusiutuvan energian syöttötariffi ANJA LIUKKO, , PETTERI KUUVA, Tuulivoimaopas TUULIVOIMALOIDEN rakentamisen lainsäädäntö ja kaavoitus on aiheuttanut monelle taholle päänvaivaa. Mitkä lait ja säädökset ja miten vaikuttavat tuulivoiman rakentamisen lupahakemuksiin? Miten rakentamista ohjataan kaavoituksen avulla? Energiateollisuus, ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö tilasivat Motivalta viime vuonna työn, jonka tuloksena on julkaistu tuulivoimarakentamista ohjaavasta lainsäädännöstä ja kaavoituksesta uusi internetin tietosivusto OLLI LAITINEN, Motiva Tuulivoimatietoa SUOMEN Tuulivoimayhdistys ja Motiva ovat julkaisseet laajan tietosivuston tuulesta, tuulivoimasta ja tuulivoimaloiden rakentamisesta. Tietosivuston kokoamisen tilasi työ- ja elinkeinoministeriö. Nyt käsillä on kootusti tietoa esimerkiksi siitä, miten tuulivoimarakentamisen projekti etenee. Tuulivoimatietosivut täydentävät viime vuonna julkaistun antia. Pyrimme täydentämään Tuulivoimatieto-sivustoa jatkuvasti, sanoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen. ANNI MIKKONEN, , Suomen Tuulivoimayhdistys ry IIRIS LAPPALAINEN, Motiva Tuuliatlas täydentyi VIIME vuoden lopulla valmistunut Suomen tuuliatlas on saanut viimeisen silauksen. Tuuliatlaksen käyttöliittymään luvatut kaikki taulukkotiedot on nyt saatavilla. Samoin Tuuliatlaksen ruotsin- ja englanninkieliset sivut on avattu. Marraskuussa julkaistu Tuuliatlas on osoittautunut tarpeelliseksi. Www-sivuilla vieraili heti julkaisemista seuranneella viikolla yli tuulisuudesta kiinnostunutta. Suurin osa osumista tuli suomalaisilta palvelimilta. Sittemmin sivuston käyttäjämäärät ovat vakiintuneet muutamaan tuhanteen kävijään kuukaudessa. OLLI LAITINEN, Motiva UUSIUTUVA ENERGIA Uusiutuvan energian kunta kilpailu UUSIUTUVAN energian kunta kilpailu edistää uusiutuvan energian käyttöä kunnissa ja tuo esille myönteisiä esimerkkejä edistyksellisesti uusiutuvaa energiaa käyttävistä kunnista. Kilpailu koskee lämmöntuotantoa. Kilpailu on avoin kaikille Suomen kunnille. Hakemukset on palautettava 1. kesäkuuta 2010 mennessä. Tulokset julkistetaan Kuntamarkkinoilla syyskuussa Kilpailun järjestävät Energiateollisuus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Yrittäjät ry, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö. Uusiutuva energia käyttöön Uusiutuvan energian lisääminen on kunnalle mahdollisuus. Se edistää paikallisten energianlähteiden hyödyntämistä, tuo kustannussäästöjä ja luo mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle. Uusi esite kertoo uusiutuvan energian kuntakatselmuksesta. Lisätietoja Motivan verkkosivuilla. Metsätuhkan ravinteet takaisin metsään PUU- ja turvepohjaisten polttoaineiden tuhkat ovat energiantuotannossa syntyviä jätteitä. Suomen voimalaitoksissa syntyy vuosittain tonnia puun tuhkaa ja turvevoimaloissa tonnia turpeen ja puun sekatuhkaa. Tämä metsätuhka sisältää runsaasti kasviravinteita, ja metsäntutkijat suosittelevat sen lannoitekäytön lisäämistä. Tuhkalannoitukseen liittyvää tutkimusja lainsäädäntötietoa on saatavissa esitteestä, jonka voi tilata tai ladata sähköisesti Motivan verkkosivuilta. MOTIVA XPRESS 1/

20 HANKINNAT Kuva: Jarmo Vainionpää Energiaomavaraisuutta Lapualle TEKSTI: SIRPA MUSTONEN Lapua on ensimmäisenä suomalaiskuntana mukana Euroopan kestävää kehitystä ja energiaomavaraisuutta edistävässä Concerto-ohjelmassa, jota koordinoi Euroopan komission liikenteen ja energian pääosasto. Lapuasta tulee Suomen ensimmäinen Concerto-ohjelman kunta. Ohjelman Solution-hankkeen ansiosta täällä pystytään tekemään energiatehokkaita ratkaisuja, jotka eivät olisi mahdollisia ilman ohjelmasta saatavaa merkittävää demonstraatiotukea, sanoo Thermopolis Oy:n toimitusjohtaja Hannu Mars. Marsin mukaan tuen maksimimäärä riippuu investointien suuruudesta. Sitä on mahdollista saada puolet hankkeen hyväksytyistä kuluista. Tuulivoimaa ja energiasaneerauksia Solution-hanke edistää muun muassa Lapuan Jouttikallion alueen tuulivoimapuiston rakentamista. Hankerahaa ohjataan suunnitteluun ja ensimmäisen tuulivoimalan pystyttämiseen. Kaavoitusprosessi on jo saatu käynnistettyä, ja seuraavaksi vuorossa ovat tuulipuiston rakennuslupa-asiat. Toinen esimerkki on kaupungin omistaman 70-luvulla rakennetun pienkerrostalon saneeraaminen energiatehokkaaksi asuntolaksi vajaakuntoisille. Saneeraustyöt aloitetaan kevään aikana. Yleensä saneeraukset toteutetaan voimassa olevien rakennusnormien mukaisesti. Nyt demo-rahan turvin voimme ylittää normitason ja valita saneerattavaan rakennukseen muun muassa erittäin energiatehokkaat ikkunat sekä muuttaa vanhan ilmastointijärjestelmän lämpöä talteenottavaksi ja kaukolämpöä hyödyntäväksi, Mars toteaa. Lisäksi Lapualla suunnitellaan muun muassa paria uutta energiatehokasta pientaloaluetta, kahden koulun saneeraamista ajanmukaiseksi, 3,5 megawatin biokaasulaitoksen rakentamista, kiinteistöjen energiatehokkuuden seurantajärjestelmää ja aluelämpöverkkoa yrityksille. Mallia koko Euroopalle Solution-hankkeen tavoitteena on luoda esimerkkejä energiaomavaraisista hankekunnista, joiden malli voitaisiin toistaa ympäri Eurooppaa. Tarkoituksena on toteuttaa ja esitellä erilaisia uusia energiateknologioita kullakin mallialueella. Solution-hankkeen ydinryhmään kuuluvat Lapuan lisäksi Itävallan Hartberg, Kroatian Hvar, Suomen Lapua, Sveitsin Cernier. Slovenia on mukana tarkkailijana. Kaupungit jakavat keskenään tietoa tuoreimmista tutkimustuloksista muun muassa energian varastoinnista ja uusiutuvien energialähteiden järkevästä integroinnista sekä erilaisten energiaratkaisujen toteuttamisesta ja esittelemisestä omavaraisuuden saavuttamiseksi. HANNU MARS, , Thermopolis Oy 20 MOTIVA XPRESS 1/2010