PENTTI LUOMA. Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, Sosiologian, naistutkimuksen ja ympäristökasvatuksen jaos, Oulun yliopisto OULU 2002

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PENTTI LUOMA. Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, Sosiologian, naistutkimuksen ja ympäristökasvatuksen jaos, Oulun yliopisto OULU 2002"

Transkriptio

1 VIHREÄT VIIRIT Muutos ja pysyvyys Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton ympäristöpoliittisissa näkemyksissä vuosina Maataloustuottaja -lehden valossa PENTTI LUOMA Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, Sosiologian, naistutkimuksen ja ympäristökasvatuksen jaos, Oulun yliopisto OULU 2002 Abstract and Summary in English

2

3 PENTTI LUOMA VIHREÄT VIIRIT Muutos ja pysyvyys Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton ympäristöpoliittisissa näkemyksissä vuosina Maataloustuottaja -lehden valossa Esitetään Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Raahensalissa (L 10) 20. syyskuuta 2002 klo 12. OULUN YLIOPISTO, OULU 2002

4 Copyright 2002 University of Oulu, 2002 Työn ohjaaja Professori Timo Järvikoski Esitarkastajat Dosentti Leo Granberg Professori Pertti Rannikko ISBN (URL: ALSO AVAILABLE IN PRINTED FORMAT Acta Univ. Oul. E 53, 2002 ISBN ISSN X (URL: OULU UNIVERSITY PRESS OULU 2002

5 Luoma, Pentti, Green Banners Change and Stability in the Views of MTK (The Central Union of Agricultural Producers and Forestry Owners in Finland) on the Environmental Policy Issues in the Light of the Magazine "Maataloustuottaja" (Agricultural Producer) published by MTK Department of Educational Sciences and Teacher Education, The Unit of Sociology, Women's Studies and Environmental Education, University of Oulu, P.O.Box 2000, FIN Iniversity of Oulu, Finland Oulu, Finland 2002 Abstract This study describes the central views of MTK on Finnish environmental policy during the period The empirical material is collected from the magazine Maataloustuottaja. The data is analyzed using ethnographic content analysis and examining the central arguments and discoursive structures of the texts. The study begins with a description of the development of Finnish agriculture and of MTK. The first chapter also presents and evaluates empirical studies on the environmental views of Finnish farmers. The following chapter discusses some theoretical and methodological issues in environmental sociology. The theoretical foundation of this study is grounded in the idea of ecological modernization and social justice in environmental issues. The essential methodological tension that underpins environmental sociology is between critical realism and social constructivism. The starting point of this research lies between critical realism and moderate constructivism; in other words, naïve realism and strong constructivism or scientism and relativism have been abandoned. This starting point is also closely connected to environmental pragmatism. The empirical part of the study begins with a thematical discussion on changes in the views that MTK has adopted toward environmental policy issues. Although these views have not changed significantly over the years, MTK has shown an increased interest in organic production and in cooperation with consumer and worker organizations to promote "environmentally pure", local food production and the social sustainability of Finnish food production and countryside. The second part of the empirical study reveals some stable discoursive practices in the environmental rhetoric of MTK that has traditionally accentuated the connection between nature and agriculture and the notion of farmers as stewards of nature. At the same time, MTK has emphasized the alienation of urbanites and environmental policy-makers from nature and countryside. MTK has also expressed a concern about private property rights, economic expenses and a variety of practical problems caused by nature conservation and preservation. MTK's attitude towards family farming is contradictory: they are regarded as the models of agriculture, while the scale of production is growing. Keywords: agriculture, ecological modernization, environmental discourses, environmental issues, environmental justice, environmental policy, environmental pragmatism, environmental sociology, MTK, The Central Union of Agricultural Producers and Forestry Owners in Finland

6

7 Luoma, Pentti, Vihreät viirit. Muutos ja pysyvyys Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton ympäristöpoliittisissa näkemyksissä vuosina Maataloustuottaja -lehden valossa Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, Sosiologian, naistutkimuksen ja ympäristökasvatuksen jaos, Oulun yliopisto, PL 2000, FIN Oulun yliopisto Oulu, Finland Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa kuvataan MTK:n ympäristökäsityksiä vuosina Tutkimusaineistona on käytetty sen julkaiseman "Maataloustuottaja" -lehden ympäristökysymyksiä käsitteleviä kirjoituksia. Aineiston käsittely perustuu etnografiseen sisällönanalyysiin tavoitteena tarkastella MTK:n ympäristöpoliittista argumentaatiota ja etsiä tekstin diskursiivisia rakenteita. Tutkimuksen alussa tarkastellaan MTK:n ja Suomen maatalouden kehitystä sekä viljelijäväestön ympäristökäsityksiä historiallisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen sekä tilastojen valossa. Seuraavassa luvussa tarkastellaan ympäristösosiologian teoreettis-metodologista kysymyksiä ja niihin liittyviä ajankohtaisia kiistoja. Tutkimus rakentuu lähinnä ekologisen modernisaation teorian käsitteistölle täydennettynä ajankohtaisella, ympäristökysymyksiin liittyvän yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden pohdinnalla. Ympäristösosiologian viimeaikainen metodologinen keskustelu on liittynyt kriittisen realismin ja konstruktionismin välisiin kiistoihin. Tutkimuksessa päädytään naiivin realismin ja radikaalin konstruktivismin hylkäämiseen ja ympäristösosiologisen pragmatismin mahdollisuuksien hahmottamiseen. Empiirisessä osassa tutkitaan aluksi MTK:n ympäristöpoliittisia käsityksiä ja niissä tapahtuneita muutoksia. Vaikka muutokset eivät ole kovin merkittäviä, on joitain merkkejä siitä havaittavissa: kiinnostus luonnonmukaiseen tuotantoon on kasvussa, tuottajien ja kuluttajien kesken on löytymässä yhteistoimintaa "puhtaiden" kotimaisten elintarvikkeiden ja lähituotannon puolesta ja järjestö on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamiseen. Toisessa empiirisen tutkimuksen osiossa etsitään diskursiivisia piirteitä MTK:n retoriikassa. Perinteisesti MTK on nähnyt viljelijät "todellisina luonnonsuojelijoina". Samalla se on katsonut kaupunkilaisten kuten myös ympäristöaktivistien ja -poliitikkojen vieraantuneen luonnosta. Järjestö on huolestunut omaisuudensuojasta, taloudellisista kustannuksista ja erilaisista käytännön ongelmista luonnonsuojelualueiden perustamisen yhteydessä. MTK:n suhtautuu perheviljelmiin ristiriitaisesti: niitä pidetään maatalouden mallina samalla, kun maataloustuotannon yksikkökoko on kasvamassa. Asiasanat: ekologinen modernisaatio, maatalous, Maataloustuottaja, Maataloustuottaja - lehti, MTK, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ympäristödiskurssit, ympäristökysymykset, ympäristökäsitykset, ympäristöpolitiikka, ympäristöpragmatismi, ympäristösosiologia

8

9 Alkusanat Idea tästä tutkimuksesta syntyi joskus 1990-luvun alkupuolella keskusteluissani työni ohjaajan, professori Timo Järvikosken kanssa ympäristö- ja maataloussosiologisen tutkimuksen tilasta. Näiden pohjalta aloin perehtyä aiheisiin systemaattisemmin. Tuloksena oli vuonna 1993 ilmestynyt, alkuaan osaksi väitöskirjaani tarkoitettu julkaisuni Maatalous ja ympäristökysymys lähtökohtia tutkimukselle. Kuinka vaativa julkaisun otsikon loppuosa olikaan! Lähtökuoppiin jääminen ei tuntunut yhtään houkuttelevalta, vaikka 1990-luvun puolivälin jälkeen on ilmestynyt jatkuvasti maataloutta ja ympäristökysymyksiä käsitteleviä tutkimuksia ja artikkeleita. Myös eräät myönteisiksi kokemani viittaukset mainittuun julkaisuuni kannustivat eteenpäin. Tutkimuksen teko kuitenkin viivästyi muiden työvelvoitteitteni takia. Aloitin aineiston keruun jo viime vuosikymmenen puolivälissä, mutta tutkimuksen eteneminen oli hidasta. Kirjoittamisessa alkuun pääsin oikeastaan vasta keväällä 2000, jolloin työtovereitteni avustamana sain riittävästi vapaata opetuksesta. Parhaimmat kiitokseni tästä heille! Kiitos myös kaikille Timon Järvikosken vetämään seminaariin osallistuneille ja sille keskustelevalle, ennakkoluulottomalle ja pakottomalle hengelle, jonka Timo on seminaariin kyennyt luomaan. Erityisen kiitoksen ansaitsevat seminaariopponenttini KM Eila Louhimaa ja YTM Aarne Nikkonen sekä työni esitarkastajat dosentti Leo Granberg Helsingin yliopistosta ja professori Pertti Rannikko Joensuun yliopistosta. Heidän kaikkien kommenttien pohjalta olen mielestäni kyennyt parantamaan tutkimukseni luettavuutta. Kiitokset myös Helena Saarelle tekstinkäsittelystä ja Rauno Varoselle englanninkielisten tekstien tarkastamisesta. Tutkijan ja opettajan urani aloittamiselle, neljännesvuosisata sitten, ratkaiseva merkitys oli ennen muita sosiologian laitoksen johtajalla Osmo Koskelaisella. Häneltä opin muun muassa sen, että sosiologin ei ole syytä erottaa työtä ja muuta arkielämää toisistaan. Koska tärkeimmät lapsuuteni ja varhaisnuoruuteni kokemukset liittyvät maaseutuun (joskin erilaiseen kuin nykyinen), tuntui aiheen valinta luontevalta. Itse aiheeseeni liittyen muistan konkreettisesti kesät 1960-luvulta, jolloin tapanamme oli kavereitteni kanssa uida paitsi meressä myös läheisen jokipahan ruskeassa vedessä. Tuohon aikaan ruskeus ohjautui jokeen pääasiassa yläjuoksun lukuisista lantaloista. Viimeiset viisi vuotta ovat olleet tasapainoilua opetuksen, tutkimuksen teon, muiden työtehtävien ja muun elämän välillä. Asiasta on varmaan ollut kiusallisen tietoinen myös lähipiirini. Kiitokset siis lopuksi myös Vuokolle, Juholle, Petrille sekä muille läheisiksi

10 kokemilleni ihmisille heidän osoittamastaan kärsivällisyydestä työhöni liittyneitä vaiheita kohtaan! Oulussa 8. heinäkuuta 2002 Pentti Luoma

11 Luettelo kuvioista Kuvio 1. Maatilojen kokonaismäärän kehitys (ks. liite 1, taulukko 1) Kuvio 2. Aktiivitilojen määrän kehitys (ks. liite 1, taulukko 2) Kuvio 3. MTK:n jäsenmäärän kehitys (MTK:n Vuosikertomukset. Virpi Siitonen, MTK Tiedotus ) Kuvio 4. MTK:n organisaatio vuonna 2001 (http://www.mtk.fi/, ) Kuvio 5. Maataloustuottajan vuosien ympäristöasioita käsittelevät kirjoitukset tyypiteltynä Kuvio 6. Maatalouden keskeiset ympäristöpoliittiset toimijat ja toimijoiden keskinäissuhteet tämän tutkimuksen näkökulmasta Kuvio 7. Maataloustuottajan ympäristöasioita käsittelevät tai sivuavat kirjoitukset vuosina Kuvio 8. Maataloustuottajan ympäristöasioita käsittelevät kirjoitukset aihepiireittäin vuosina Kuvio luvun alussa käydyn Maataloustuottajassa käydyn ympäristöpoliittisen keskustelun rakenne Kuvio 10.MTK:n konstruoima näkemys ympäristönsuojelun ja ympäristöpolitiikan negatiivisista seurauksista Kuvio 11.Uuden maaseutu- ja maatalouspoliittisen yhteisymmärryksen eli maaseutusopimuksen taustat

12

13 Luettelo taulukoista Taulukko 1. Maataloustyötä tekevien määrä vuosina (1000 henkilöä) 1990 ja Taulukko 2. Kolme poliittisen taloustieteen mallia John Barryn (1999, 145) mukaan ympäristöpolitiikan näkökulmasta Taulukko 3. Typologia konsensuksen muotoutumisesta ympäristöpolitiikassa Scapplen (1998, 371) mukaan Taulukko 4. Ympäristöongelmien konstruointiin liittyvät tehtävät John A. Hanniganin (1995, 42) mukaan Taulukko 5. MTK:n jäsenten, johdon ja metsänomistajien osuudet, jotka katsovat seuraavien alojen saastuttavan ympäristöä melko paljon tai erittäin paljon edellä mainitun tutkimuksen (Virta & Borg & Jaakkola 1991, ; luvut on saatu laskemalla yhteen em. kaksi luokkaa melko paljon ja erittäin paljon ) mukaan Taulukko 6. Eri ympäristöteemoista kirjoittelun osuus 5-vuosittain Maataloustuottajassa Taulukko 7. Lannoitteiden ja kalkin käyttö Suomen maataloudessa 1990-luvulla Taulukko 8. Kotieläinten määrä Suomessa (Tilastokeskus 2002; 258 Taulukko 9. Luonnonmukainen tuotanto Suomessa 1990-luvulla Taulukko 10. Yhteenvetoa MTK:n ympäristökäsityksissä tapahtuneista muutoksista eri teemojen osalta Taulukko 11. Yli kahden hehtaarin maatilojen lukumäärä peltosuuruusluokan mukaan Suomessa vuosina ja Maatilatilastollisen vuosikirjojen (1998, 54 ja 2000, 56) sekä Maatilarekisterin (2000, mukaan; peltosuuruusluokittelua on muutettu) Taulukko 12. Yli kahden hehtaarin aktiivitilojen lukumäärä peltoalan mukaan Suomessa Maatilatilastollisen vuosikirjojen (1998, 53 ja 2001, 56; peltosuuruusluokittelua on muutettu) pohjalta Taulukko 13. Sertifioitujen ja tuettujen luomu- ja siirtymävaiheen tilojen määrä EU:ssa (Michelsen 2001, 6 sekä Michelsen-Lynggaard-Padel-Foster 2001, 2)

14

15 Sisällys Abstract Tiivistelmä Alkusanat Luettelo kuvioista Luettelo taulukoista 1 Johdanto Maatalous, ympäristöongelmat ja MTK Viljelijäväestö ja ympäristökysymykset aiempien tutkimusten valossa Viljelijöiden ympäristöasenteet Viljelijöiden ympäristökäsitykset eräissä haastattelututkimuksissa MTK etujärjestönä MTK:n historiaa ja kehityssuuntia Jäsenten käsitykset järjestöstään 1980-luvun alussa Jäsenten käsitykset järjestöstään 1990-luvun alussa MTK:n toimintaympäristön muutokset Kansainvälistä toimintaa Teoreettis-metodologinen kehys Teoreettisia lähtökohtia Ekologinen modernisaatio Maatalouden ekologinen modernisaatio Ympäristöpolitiikka ja oikeudenmukaisuus Ympäristöpolitiikka ja poliittinen konsensus Metodologisia lähtökohtia Konstruktionismi Kriittinen realismi Realistisen konstruktionismin mahdollisuus Argumentaatioanalyysi ja retoriikan tutkimus Metodisia kysymyksiä Aineistot Tutkimusongelmia MTK ja ympäristökysymykset: modernisaatiota ja ekologista modernisaatiota Ympäristökirjoittelun määrä ja teemat Maatalouden tekninen perusta Lannoitteiden käyttöön liittyviä kysymyksiä Torjunta-aineet Työympäristö- ja työterveyskysymykset

16 4.2.4 Koneistuminen ja geeniteknologia Jälkiteolliset talonpojat? MTK:n suhtautuminen ympäristöhallintoon ja -politiikkaan Ympäristöministeriön perustaminen Suhtautuminen ympäristöministeriön tehtävien määritykseen MTK ja Suomen luonnonsuojeluliitto valtiovarainministeriötä vastaan MTK vastakkain ympäristöministeriön kanssa Luonnonsuojelu ja maankäyttöön liittyvät kysymykset Modernin luonnonsuojelun periaatteita ja käytäntöjä Ensimmäiset luonnonsuojeluohjelmat ja korvauskysymys Rantojensuojeluohjelma Natura 2000-ohjelma Maanomistusoikeus Saastuminen ja ympäristön pilaantuminen Maatalouden päästöt suhteessa sen ulkopuolisiin ympäristöuhkiin Maatalouden päästöt Energiakysymykset Yleistä energiakeskustelusta Fossiiliset polttoaineet Turvetuotanto Ristiriitaista suhtautumista ydinvoimaan Vaihtoehtoiset energian tuotannon muodot Elintarvikkeet BSE-tapaus Elintarvikekysymykset 1980-luvulta 1990-luvun alkupuolelle Elintarvikkeet EU-Suomessa Maaseutusopimus? Eläimet ja eläinten hoito Yleistä eläinkäsityksistä ja tuotantoeläimistä Porot ja hirvet hirvittävät Tuotantoeläinten suojelu Pedot, metsästys ja monimuotoisuuden suojeleminen Kestävä maatalous ja luonnonmukainen tuotanto Keskustelua kestävästä maataloudesta Luonnonmukainen tuotanto Luomutuotannon tulevaisuuden vaihtoehtoja MTK:n ympäristöpoliittiset näkemykset: pysyvyyttä ja muutosta Ympäristökeskustelun keskeisiä diskursseja ja diskurssirakenteita Defensiivisiä diskursseja Ympäristönsuojelua myötäileviä diskursseja MTK:n ympäristödiskurssien perusrakenteet ja niiden muutos Pohdintaa English Summary Kirjallisuus Tutkimuksen kohteena käytetyt lähteet Muut lähteet Liitteet

17 1 Johdanto Maatalous on monessa mielessä kiinnostava tuotannonala tutkittaessa ympäristökysymyksiä yhteiskuntatieteellisestä ja historiallisesta näkökulmasta. Ensiksikin siinä hyödynnetään usein välittömästi orgaanisia luonnonprosesseja tuotannon aikaansaamiseksi: kyse on välittömästä aineenvaihdunnasta luonnon ja yhteiskunnan välillä. Toiseksi elintarvikkeiden käyttö on välttämätöntä joskin enemmän tai vähemmän välittynyttä vuorovaikutusta ihmisen ja luonnon välillä. Se, miten elintarvikkeita tuotetaan ja millaisia elintarvikkeita nautimme, määrittää tärkeältä osaltaan meidän sisäisiä fysiologisia luonnonprosessejamme, terveyttämme ja yleistä hyvinvointiamme. Tällaiset ruoan ja hyvinvoinnin sekä ruoan ja terveyden väliset suhteet ovatkin nousseet keskeiseen asemaan viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa. Kolmanneksi maaseutu käsitetään joskus eräänlaiseksi luonnon näyttämöksi, jota myös muut kuin maaseudulla asuvat arvioivat. Ihmiset matkustavat usein vapaa-aikoinaan maalle ja edellyttävät maaseudulta tiettyjä esteettisiä ominaisuuksia. Näiden ominaisuuksien puuttumisen ja uusien, modernien ominaisuuksien ilmaantuminen nähdään usein perusteena pyrkiä hallitsemaan maaseudun kehitystä. Neljänneksi maatalous on pitkien ajanjaksojen kuluessa muokannut luontoa alkuperäisestä luonnosta poikkeavaan asuun. Tämä pitkäaikainen vaikutus ilmenee joskus jopa siten, että maaseutu saatetaan nähdä luontona ja luonnonsuojelu maaseudun suojeluna. Viime vuosikymmenien aikana maatalous on ollut kaikkialla maailmassa suurten murrosten kourissa. Leimallista Suomen maataloustuotannon muutokselle sotien jälkeen on ollut modernisaatio: teknistyminen, kemiallistuminen ja tuotantoyksiköiden keskikoon kasvu. Valtio osallistui erityisesti 1970-luvun alusta lähtien yhä laajemmin maataloustuotannon rahoitukseen (esim. Granberg 1989). Tämä ilmeni hyvinvointivaltion rationaliteetin omaksumisena myös maatalouspolitiikassa (Granberg 1999). Kansainvälistyminen ja globalisoituminen on Suomen osalta ilmennyt liittymisenä Euroopan unioniin sekä kaupan vapauttamiseksi käytävinä neuvotteluina GATT:in ja WTO:n puitteissa. Maataloutta uhkaavat ilmaston lämpenemisen ohella monet globaalit ympäristöongelmat. Myös modernin maataloustuotannon aiheuttamat ympäristöongelmat ovat nousseet yleiseen tietoisuuteen ja vilkkaan keskustelun kohteiksi. Näiden ongelmien on usein nähty olevan yhteydessä maataloustuotannon laajentamiseen ja tehostamiseen. Toisaalta luonnonmukaisen tuotannon on nähty tarjoavan uuden mahdollisuuden ympäristönäkökohtien

18 16 huomioimiseen maataloustuotannossa. Luomustrategiaan on usein liitetty myös maatalouden sivuelinkeinojen ja monimuotoisuuden kehittäminen. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan Suomessa käytyä keskustelua maatalouteen liittyvistä ympäristökysymyksistä. Erityistehtävänä on tutkia sitä, millä tavalla Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto eli MTK on reagoinut ympäristökysymyksiin suhteessa muihin ympäristöpoliittisiin toimijoihin. Tutkimus on jatkoa suunnitelmille, joita esittelin lähes kymmenen vuotta sitten ilmestyneessä julkaisussani (Luoma 1993). Kartoitin siinä maataloutta ja ympäristökysymyksiä käsittelevää tutkimusta, ja sitä voikin pitää eräänlaisena alustavana tutkimussuunnitelmanani. Alunperin tarkoitukseni oli selvittää ympäristökysymysten aktualisoitumista maatalouspoliittisessa keskustelussa. Rajasin tutkimukseni kohteeksi MTK:n ympäristökäsitysten ja ympäristöpoliittisen toiminnan. Projektini toisessa julkaisussa (Luoma 1995) tarkastelin ympäristösosiologian yleisiä lähtökohtia. Tutkin aihetta seuraavassa erilaisten maatalouteen liittyviä ympäristökysymyksiä käsittelevien dokumenttien kautta. Erityisesti tutkimukseni kohteena ovat MTK:n, ympäristöliikkeiden ja ympäristöhallinnon keskinäissuhteet. Kuten tunnettua monissa ympäristökamppailuissa Koijärveltä eteenpäin maatalousväestö ja MTK ovat usein olleet vastakkain ympäristöväen ja ympäristöhallinnon kanssa. Erääksi perusteluksi MTK:n näkökulmasta lähtevälle tutkimukselleni voi siteerata Pertti Rannikkoa. Hän (Rannikko 1995, 84) toteaa seuraavasti: Ympäristöristiriitoja tulisi tutkia huomattavasti monipuolisemmin. Erityisen mielenkiintoisia olisivat ne ryhmät, jotka ovat suhtautuneet kriittisesti luonnonsuojelijoiden esittämiin vaatimuksiin. Myös Suomen ympäristöpolitiikkaa tutkinut Rauno Sairinen (2001, 146) kysyy, millaista maanomistajien ja -viljelijöiden suhtautuminen ympäristökysymyksiin on Suomessa ollut suhteessa harjoitettuun ympäristöpolitiikkaan. Tällaista tutkimusta Suomessa onkin tehty melko vähän. Poikkeuksen tästä muodostavat kuitenkin esimerkiksi Matti Niemisen (1994) tutkimus, jossa käsitellään viljelijöiden suhtautumista rantojensuojeluohjelmaan. Niinikään vasta ilmestyneissä Niina Epäilyksen (Epäilys 2001) metsästäjien ja lintuharrastajien luontokäsityksiä käsittelevässä lisensiaatintyössä sekä MTK:n suhtautumista Natura 2000 ohjelmaan käsittelevässä Susanna Kiijärven (Kiijärvi 2002) tutkimuksessa tarkastellaan kriittisesti luonnonsuojeluvaatimuksiin suhtautuneiden ryhmien käsityksiä. Aiemmin ilmestyneessä julkaisussani (Luoma 1993) rajasin tutkimuskohdettani esittämällä, että seuraisin MTK:n julkaisemassa Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä käytyä keskustelua. Tällainen tehtävä olisi kuitenkin ollut liian laaja, koska suunnitelmissani oli MTK:n näkemysten muutoksen tarkastelu suhteellisen pitkän ajanjakson kuluessa. Useita kertoja viikossa ilmestyvän lehden seuraaminen olisi aineiston laajuuden vuoksi ollut yksittäiselle tutkijalle ylivoimaista. Päädyinkin aluksi Pekka Jokisen (1995a) tapaan keräämään aineistoa MTK:n vuosikirjoista. Lopulta löysin kuitenkin Maataloustuottaja -lehden, jonka sisältämä aineisto oli mielestäni vuosikirjoja monipuolisempi. Maataloustuottaja toimii MTK:n ja sen jäsenten välisenä yhdyssiteenä. Se ilmestyy vain noin yksitoista kertaa vuodessa, joten tutkimusaineistonani käyttämien lehtien määrä vuosilta oli vajaat kaksi ja puoli sataa. Tutkimusaineistoni käsittää lähes tuhat ympäristökysymyksiä käsittelevää kirjoitusta, jotka jakaantuvat artikkeleihin, uutisiin, puheenjohtajan puheenvuoroihin, pääkirjoituksiin, pakinoihin, vuosittaisiin toiminta- ja taloussuunnitelmiin sekä MTK:n valtuuskunnan tiedonantoihin. Lisäksi lehdessä on tiedotteita MTK:n eri mietinnöistä antamista lausunnoista, kirjelmistä ja kannanotoista eri ministeriöille ja muille tahoille koskien ajankohtaisia maatalouden ympäristökysymyksiä. Lau-

19 17 sunnot, kannanotot ja kirjelmät ovat olennainen osa MTK:n toimintaa. Muut kirjoitukset taas heijastavat etupäässä järjestön toimihenkilöiden ja jäsenten kantoja. Tutkimukseni otsikko on Vihreät viirit, joihin tosin yksikössä viitataan Maataloustuottajain marssissa 1. Sen kolmas säkeistö alkaa sanoin: Käy alle viirimme vihreän, väki urhea uurastavainen, niin voitat taistosi sitkeän, ja on turvattu onnesi mainen. Vihreä väri esiintyy siis MTK:n lipussa, joka vihittiin käyttöön järjestön kesäjuhlassa Savonlinnassa vuonna Jouko Väänänen kuvaa lippua seuraavasti: Vihreän lipun keskellä on tyyliteltyjen tähkien ympäröimänä sama sahra kuin järjestömerkissä. (Väänänen 1987, 63.) Lipun väriin kiinnittää huomiota myös MTK:n puheenjohtaja Heikki Haavisto juhlapuheessaan MTK:n 75-vuotisjuhlakokouksessa Lahdessa vuonna 1992: Silmiemme edessä on ylväs lippurivistö. Kunniapaikalla siinä on Suomen lippu, jota vartioivat järjestömme vihreät liput. Vihreän lipun sahra kuvaa sitä ammattia, jonka hyväksi järjestömme taistelee ja tekee työtä. Sahra on menneitten sukupolvien työväline ja lippuumme kuvattuna se on kunnianosoitus niille isille ja miehille, jotka ovat tämän maan raivanneet. Vihreä väri on toivon ja tulevaisuudenuskon vertauskuva. Niistä maamies ei luovu koskaan, ei raskaimpinakaan masennuksen päivinä. 2 Sama vihreä väri on tunnuksena myös Suomen Keskustalla sekä useilla ympäristöliikkeillä ja -puolueilla. Siten vihreiden viirien tutkiminen viittaa MTK:n, vihreää väriä tunnustavien liikkeiden ja puolueiden sekä ympäristöhallinnon näkemyksiin. Tutkimuksellani on kolme kiinnekohtaa sosiologian kentässä: ympäristösosiologia ja maataloussosiologia, joiden kehitystä olen tarkastellut toisaalla (Luoma 1993), sekä järjestötutkimus. Tarkoitukseni on tutkia ympäristöpolitiikan esiinnousua maatalouspoliittisessa keskustelussa. Tähän liittyvää tutkimusta on Suomessa jossain määrin tehty sekä yleisellä tasolla (esim. Vainio-Mattila 1990) että erilaisten maatalouspoliittisten dokumenttien (Jokinen 1995a) ja puolueohjelmien pohjalta (Vihinen 1995). Tutkimukseni rajautuu edellisiä selkeämmin vain yhden yhteiskunnallisen organisaation ympäristöpoliittisten näkemysten tutkimiseen. Käyttämäni aineisto tietysti rajaa aihepiirien ja tutkimusongelmien määrittelyä, mutta toisaalta se on ajallisesti kattavampi kuin mainituissa tutkimuksissa käytetyt aineistot. Maatalouteen liittyviä ympäristökysymyksiä lähestytään näin mesososiologisesta (ks. Collins 1988) näkökulmasta. Perusteena tällaiselle instituutio- tai järjestötasoiselle analyysille on se, että MTK on ollut keskeinen vaikuttaja maatalouspolitiikassa sekä viljelijöiden käsitysten kokoajana ja muodostajana. Liikun tutkimuksessani tosin myös mikro- ja makrotasoilla. Yhtäältä esitän esimerkiksi joitain huomioita viljelijöiden käsityksistä, ja toisaalta viittaan myös maatalouspolitiikkaan ja maatalouden rakenteisiin. Käytän jatkossa usein maataloustuottajan tai talonpojan sijasta sekä teoreettisesti ja ideologisesti neutraalimpaa maanviljelijän, viljelijän ja viljelijäväestön käsitteitä. Olen tosin tietoinen, että joissain yhteyksissä nämä käsitteet kätkevät niitä eroja, joita vallitsee yhtäältä suur- ja pientilallisten ja toisaalta vilja- ja karjatilallisten välillä. Talonpojan ja talonpoikaiston käsitteet ovat vakiintuneet historial- 1. Maataloustuottajain marssin on säveltänyt Pauli Kari ja sanoittanut Yrjö Kilpinen. 2. Heikki Haavisto (puheenjohtaja, MTK): Maasta kasvaa tulevaisuus. Puhe MTK:n 75-vuotisjuhlassa Lahdessa MT 6 7/1992,

20 18 lisesti suuntautuneessa yhteiskuntatutkimuksessa sekä kulttuurintutkimuksessa. Kulttuurintutkimuksessa esimerkiksi talonpoikaiskulttuuri ja talonpoikaiset arvot ovat siinä määrin vakiintuneita käsitteitä, ettei niitä ole tässä syytä lähteä muuttamaan. MTK on ollut pitkään vahva vaikuttaja suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa (esim. Oksa 1998, ). Sen toiminnan sosiaalinen perusta on viljelijäväestön määrän supistuessa vähentynyt, mutta järjestö on puolustanut etujaan usein entistäkin näyttävämmin. Jäsenmäärän vähenemisen ohella muutkin tekijät ovat heikentäneet MTK:n vaikutusmahdollisuuksia. Nämä tekijät liittyvät yleisempään kansallisvaltioiden aseman heikentymiseen globalisoitumiskehityksen myötä. Suomen liittymistä Euroopan unioniin voidaan pitää yhtenä keinona säilyttää edes jossain määrin yhteiskunnallisen ja valtiollisen kontrollin mahdollisuus globalisoituvassa maailmassa. Yhteiskuntapolitiikkaa voidaan harjoittaa erilaisissa kansainvälisissä elimissä kuten EU:ssa, joka tosin muodostaa vain paikallisen, Euroopan ydinalueille muodostuneen saarekkeen globaalissa talous- ja yhteiskuntajärjestelmässä. EU:ta laajempia vaikuttajia ovat monikansallisten suuryritysten ohella myös globaalit organisaatiot kuten Maailmanpankki, YK:n järjestöt, NATO ja maailman kauppajärjestö WTO (Castells 2000, 14). Näiden puitteissa pienten kansallisvaltioiden puhumattakaan niiden alueille rajoittuvista organisaatioista ja järjestöistä poliittiselle vaikutusvallalle jää enää vain suhteellisen kapeita vaikutusmahdollisuuksia. Manuel Castellsia (2000, 14) siteeraten valtioiden vaikutusvalta ei kuitenkaan katoa vaan niiden organisoituminen yhtenäistyy. Esimerkkinä tästä on edelleen laajenemassa oleva EU, jonka puitteissa valtiot voivat vaikuttaa harjoitettavaan politiikkaan ja sen kautta jossain määrin myös globaalimpien organisaatioiden toimintaan. Suomessa harjoitettiin vuosikymmeniä korporatiivista tulopolitiikka, jonka osapuolina olivat työnantajajärjestöt, työntekijäjärjestöt, MTK sekä valtio vero- ja tukipoliittisine ratkaisuineen. Osittain tämän järjestelmän asema kuitenkin heikkeni Suomen liityttyä Euroopan unioniin. Esimerkiksi MTK menetti roolinsa tulopoliittisissa eli maataloustulosta ja maataloustuotteiden hinnoista käydyissä neuvotteluissa. Samalla EU-tuet alkoivat näytellä keskeistä osaa viljelijöiden tulonmuodostuksessa. Lisäksi Keskustapuolueen suhteet MTK:hon löystyivät puolueen pyrkiessä saamaan maaseutuväestön vähentyessä uusia kannattajia asutuskeskuksista. Tarkoituksenani on seuraavassa kirjoittaa eräänlaista modernin suomalaisen maatalouden ympäristöhistoriaa. Käyttämäni aineisto antaa mielestäni tähän hyviä mahdollisuuksia. Valmiin aineiston käyttöön perustuva tutkimus sisältää paitsi omat ongelmansa myös omat etunsa. Tällaista aineistoa käytettäessä tutkimuksen tematiikkaa voi rajata muttei laajentaa. Toisaalta sen pohjalta saa kuitenkin mielestäni ajallisesti ja temaattisesti kattavan kuvan MTK:n ympäristönäkemyksistä ja ympäristöpoliittisesta toiminnasta. Etuna tällaisen valmiin aineiston käytössä on se, että huomio kiinnittyy juuri niihin asioihin, joita järjestössä on pidetty tärkeinä. Usein nämä asiat ovat olleet myös ympäristöpolitiikan keskiössä ja saaneet suurinta julkisuutta tiedotusvälineissä. Etuna voi pitää myös sitä, että aineisto edustaa erään yhteiskunnallisen toimijan institutionaalisia kannanottoja ja institutionaalista puhetta. Näin ollen aineiston avulla voi saada tietoa eräästä keskeisestä yhteiskunnallisesta toimijasta ei siis vain yksittäisistä ihmisistä, joiden mahdollisuudet vaikuttaa asioihin ovat rajallisemmat kuin organisaatioiden ja järjestöjen. Vähättelemättä yksittäisten kansalaisten mielipiteitä ja vaikutusmahdollisuuksia on yhteiskuntapoliittisesta näkökulmasta paljon merkittävämpää se, mitä MTK:n puheenjohtaja, hallitus tai valtuusto sanovat jostain asiasta kuin mitä yksittäinen viljelijä sanoo tai ajattelee. Mielestäni tällai-

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015 Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Paikalliset konfliktit kaivostoiminnassa

Paikalliset konfliktit kaivostoiminnassa Paikalliset konfliktit kaivostoiminnassa Tapio Litmanen Yliassistentti Jyväskylän yliopisto Kaivostoiminnan haasteet Itä-Suomessa seminaari 16.-17.2.2010, Outokumpu Alustuksen rakenne Taustaa Sosiologia

Lisätiedot

Maataloustukijärjestelmät. Toni Uusimäki 2016 Lähteet: ja Hakupäivä 23.3.

Maataloustukijärjestelmät. Toni Uusimäki 2016 Lähteet:  ja  Hakupäivä 23.3. Maataloustukijärjestelmät Toni Uusimäki 2016 Lähteet: http://mmm.fi/maataloustuet ja http://europa.eu/pol/agr/index_fi.htm Hakupäivä 23.3.2016 Maatalous kuuluu EU:n toimivaltaan Viljelijätukien kokonaisuus

Lisätiedot

Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Tausta Esiteltävät tulokset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu TkT Juhana Hiironen Oppimistavoitteet Luennon jälkeen opiskelija.. -..osaa selittää, mitä tilusrakenne tarkoittaa. -..osaa selittää, mihin tekijöihin tilusrakenteen hyvyyden

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 11. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 1 Kun juhlimme Rooman sopimusten 60-vuotispäivää, 27 jäsenvaltion yhdentyneen Euroopan on aika luoda näkemys tulevaisuudestaan.

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI EU:n budjetti vuonna 2006: yhteensä 121 mrd. euroa Maataloustuet: 43,3 mrd. euroa Muut menot: 3,6 mrd. euroa Hallintomenot: 6,7 mrd. euroa Rahoitus EU:n ulkopuolelle: 5,5 mrd. euroa Muut sisäiset politiikat:

Lisätiedot

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Teho plus: Maatalous ja ympäristö talousseminaari 9.4. 2013 Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Viljelijöiden ikä ja koulutus TILASTOVAKKA Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta Maa- ja puutarhatalouden TYÖVOIMA 2013 www.maataloustilastot.fi

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta 1 Maatalouspolitiikan reformit MacSharry 1992 hallinnolliset hinnat vaihtuivat suoriin tulotukiin Agenda 2000 mm. teurastuspalkkio,

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus. Marraskuu 2014

CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus. Marraskuu 2014 CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus Marraskuu 2014 1 Neuvottelut komission kanssa käynnissä Suoria tukiakoskevat Suomen linjaukset toimitettiin komissiolle heinäkuun lopussa. Komission kanssa käyty

Lisätiedot

Ajankohtaista tukipolitiikasta

Ajankohtaista tukipolitiikasta Ajankohtaista tukipolitiikasta Vilja-alan yhteistyöryhmän kokous 28.1.2008 Martti Patjas MMM Maatalousosasto Tukipolitiikkayksikkö Maatalouspolitiikan ajankohtaisia teemoja CAP-väliarviointi ( health check

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK 30.9.2010

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK 30.9.2010 Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi Jukka Markkanen MTK 30.9.2010 2 MTK:n organisaatio 2010 3 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

SUOMEN MAATALOUDEN HISTORIA Hl

SUOMEN MAATALOUDEN HISTORIA Hl Toimittanut PIRJO MARKKOLA SUOMEN MAATALOUDEN HISTORIA Hl SUURTEN MUUTOSTEN AIKA Jälleenrakennuskaudesta EU-Suomeen SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA HELSINKI 2004 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 5 Pirjo Markkola

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila,

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila, Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta Jaakko Nuutila, 6.10.2015 Osana kokonaisuutta Väitöstutkimus, jossa tarkastellaan luomuketjua osana suomalaista elintarvikejärjestelmää ja esitetään keinoja,

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

Mitä tulokset tarkoittavat?

Mitä tulokset tarkoittavat? Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

MTT:n monimuotoisuusseminaari Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa?

MTT:n monimuotoisuusseminaari Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa? MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa? - peilausta tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta Pasi Rikkonen (MTT Taloustutkimus)

Lisätiedot

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT Kaija Saarni Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Pääkohdat 1. Monivaikutteinen maatalous ja politiikkaohjaus 2. Nykyinen maatalouspolitiikka

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

INNOVAATIOIDEN SUOJAAMINEN LIIKESALAISUUKSIEN JA PATENTTIEN AVULLA: YRITYKSIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ EU:SSA TIIVISTELMÄ

INNOVAATIOIDEN SUOJAAMINEN LIIKESALAISUUKSIEN JA PATENTTIEN AVULLA: YRITYKSIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ EU:SSA TIIVISTELMÄ INNOVAATIOIDEN SUOJAAMINEN LIIKESALAISUUKSIEN JA PATENTTIEN AVULLA: YRITYKSIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ EU:SSA TIIVISTELMÄ Heinäkuu 2017 INNOVAATIOIDEN SUOJAAMINEN LIIKESALAISUUKSIEN JA PATENTTIEN AVULLA:

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Muutoksia yleisissä tenteissä. Muutoksia opetussuunnitelmissa. Yhteiskuntatieteet, kandidaatti

Muutoksia yleisissä tenteissä. Muutoksia opetussuunnitelmissa. Yhteiskuntatieteet, kandidaatti 1 Tarkista opetussuunnitelmien sisällöt sekä opintojaksokuvaukset WebOodista. Muutoksia yleisissä tenteissä Yhteiskuntatieteiden laitoksen ja historia- ja maantieteiden laitoksen yleiset tentit yhdistyvät

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1 SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Suomalaisten mielipiteet Euroopan unionista yleensä, laajentumisesta ja EU-tiedon lähteistä

Suomalaisten mielipiteet Euroopan unionista yleensä, laajentumisesta ja EU-tiedon lähteistä EUROBAROMETRI 2002 - ERITYISPAINOS Suomalaisten mielipiteet Euroopan unionista yleensä, laajentumisesta ja EU-tiedon lähteistä Euroopan komission Suomen edustustolle tehty selvitys «Tämä raportti ei edusta

Lisätiedot

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon.

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna Lepola: GUE/NGL-ryhmä on konfederaalinen Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna omasta puolestaan

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Maatalouden lähivuosien haasteet

Maatalouden lähivuosien haasteet Maatalouden lähivuosien haasteet Peruna 2020 -seminaari 9.2.2010 Esa Hiiva Pellolta pöytään perunan siemenhuolto muut tuotantopanokset viljelytekniikka varastointi kasvinterveys Perunantuotannon toimintaympäristö

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

Kotieläintalouden toimintaympäristö 2025: viljelijän omat päätökset entistä tärkeämpiä Juha Lappalainen

Kotieläintalouden toimintaympäristö 2025: viljelijän omat päätökset entistä tärkeämpiä Juha Lappalainen Kotieläintalouden toimintaympäristö 2025: viljelijän omat päätökset entistä tärkeämpiä 30.3.2017 Juha Lappalainen Esittely Jonniinmoinen viljelijä 1989- Koulutus MMM/agronomi Agrologi Lomittaja/karjanhoitaja

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, 9.10.2014, Salo Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Osallistujia ja vaikuttajia? Perustuu artikkeliin Sireni, Maarit (2014) Feminism in rural Finland. A

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Kotimaista arvostetaan, ympäristötekoja kaivataan

Kotimaista arvostetaan, ympäristötekoja kaivataan Kotimaista arvostetaan, ympäristötekoja kaivataan Tutkimus suomalaisten ruoka- ja maatalousasenteista Sisältö Saatteeksi...................... Yhteenveto...................... Turvallista kotimaista ruokaa..........

Lisätiedot

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta 2015-16 Luettelo kursseista, jotka ovat tarjolla lukuvuoden 2015-16 aikana. Tähdellä merkityt ovat pakollisia 25 op perusopintokokonaisuudessa (3120100).

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Toimintakertomus 2013

Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Toiminnanjohtaja Antti Sahi Vuosi 2013 epävarmuuden vuosi Eurooppalainen talouskriisi Euroopan kilpailukyky Julkisen talouden alijäämä kotimaassa- säästöjä ja leikkauksia suuri teollisuuden

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen

Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Päivi Åstedt-Kurki Professori, PääP äätoimittaja 30.3.2010 Hoitotiede -lehti Lehteä kustantaa HTTS ry. Julkaistu vuodesta 1989 Lehden toimitus vuorotellen

Lisätiedot

Lähiruokaa, kiitos! Tutkimus suomalaisten ruoka- ja maatalousasenteista

Lähiruokaa, kiitos! Tutkimus suomalaisten ruoka- ja maatalousasenteista Lähiruokaa, kiitos! mutta Tutkimus suomalaisten ruoka- ja maatalousasenteista Sisältö YHTEENVETO..................... Vahva tuki kotimaiselle ruoalle............ Kuvio......................... Kuvio..........................

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Lähiruokaa, kiitos! Tutkimus suomalaisten ruoka- ja maatalousasenteista

Lähiruokaa, kiitos! Tutkimus suomalaisten ruoka- ja maatalousasenteista Lähiruokaa, kiitos! mutta Tutkimus suomalaisten ruoka- ja maatalousasenteista Sisältö YHTEENVETO..................... Vahva tuki kotimaiselle ruoalle............ Kuvio......................... Kuvio..........................

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS AKT EY-KUMPPANUUSSOPIMUKSEN

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1043 Europarlamenttivaalit 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Tuorla 28.11.2016 Satu Näykki, ProAgria Länsi-Suomi Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa

Lisätiedot