PENTTI LUOMA. Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, Sosiologian, naistutkimuksen ja ympäristökasvatuksen jaos, Oulun yliopisto OULU 2002

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PENTTI LUOMA. Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, Sosiologian, naistutkimuksen ja ympäristökasvatuksen jaos, Oulun yliopisto OULU 2002"

Transkriptio

1 VIHREÄT VIIRIT Muutos ja pysyvyys Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton ympäristöpoliittisissa näkemyksissä vuosina Maataloustuottaja -lehden valossa PENTTI LUOMA Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, Sosiologian, naistutkimuksen ja ympäristökasvatuksen jaos, Oulun yliopisto OULU 2002 Abstract and Summary in English

2

3 PENTTI LUOMA VIHREÄT VIIRIT Muutos ja pysyvyys Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton ympäristöpoliittisissa näkemyksissä vuosina Maataloustuottaja -lehden valossa Esitetään Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Raahensalissa (L 10) 20. syyskuuta 2002 klo 12. OULUN YLIOPISTO, OULU 2002

4 Copyright 2002 University of Oulu, 2002 Työn ohjaaja Professori Timo Järvikoski Esitarkastajat Dosentti Leo Granberg Professori Pertti Rannikko ISBN (URL: ALSO AVAILABLE IN PRINTED FORMAT Acta Univ. Oul. E 53, 2002 ISBN ISSN X (URL: OULU UNIVERSITY PRESS OULU 2002

5 Luoma, Pentti, Green Banners Change and Stability in the Views of MTK (The Central Union of Agricultural Producers and Forestry Owners in Finland) on the Environmental Policy Issues in the Light of the Magazine "Maataloustuottaja" (Agricultural Producer) published by MTK Department of Educational Sciences and Teacher Education, The Unit of Sociology, Women's Studies and Environmental Education, University of Oulu, P.O.Box 2000, FIN Iniversity of Oulu, Finland Oulu, Finland 2002 Abstract This study describes the central views of MTK on Finnish environmental policy during the period The empirical material is collected from the magazine Maataloustuottaja. The data is analyzed using ethnographic content analysis and examining the central arguments and discoursive structures of the texts. The study begins with a description of the development of Finnish agriculture and of MTK. The first chapter also presents and evaluates empirical studies on the environmental views of Finnish farmers. The following chapter discusses some theoretical and methodological issues in environmental sociology. The theoretical foundation of this study is grounded in the idea of ecological modernization and social justice in environmental issues. The essential methodological tension that underpins environmental sociology is between critical realism and social constructivism. The starting point of this research lies between critical realism and moderate constructivism; in other words, naïve realism and strong constructivism or scientism and relativism have been abandoned. This starting point is also closely connected to environmental pragmatism. The empirical part of the study begins with a thematical discussion on changes in the views that MTK has adopted toward environmental policy issues. Although these views have not changed significantly over the years, MTK has shown an increased interest in organic production and in cooperation with consumer and worker organizations to promote "environmentally pure", local food production and the social sustainability of Finnish food production and countryside. The second part of the empirical study reveals some stable discoursive practices in the environmental rhetoric of MTK that has traditionally accentuated the connection between nature and agriculture and the notion of farmers as stewards of nature. At the same time, MTK has emphasized the alienation of urbanites and environmental policy-makers from nature and countryside. MTK has also expressed a concern about private property rights, economic expenses and a variety of practical problems caused by nature conservation and preservation. MTK's attitude towards family farming is contradictory: they are regarded as the models of agriculture, while the scale of production is growing. Keywords: agriculture, ecological modernization, environmental discourses, environmental issues, environmental justice, environmental policy, environmental pragmatism, environmental sociology, MTK, The Central Union of Agricultural Producers and Forestry Owners in Finland

6

7 Luoma, Pentti, Vihreät viirit. Muutos ja pysyvyys Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton ympäristöpoliittisissa näkemyksissä vuosina Maataloustuottaja -lehden valossa Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, Sosiologian, naistutkimuksen ja ympäristökasvatuksen jaos, Oulun yliopisto, PL 2000, FIN Oulun yliopisto Oulu, Finland Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa kuvataan MTK:n ympäristökäsityksiä vuosina Tutkimusaineistona on käytetty sen julkaiseman "Maataloustuottaja" -lehden ympäristökysymyksiä käsitteleviä kirjoituksia. Aineiston käsittely perustuu etnografiseen sisällönanalyysiin tavoitteena tarkastella MTK:n ympäristöpoliittista argumentaatiota ja etsiä tekstin diskursiivisia rakenteita. Tutkimuksen alussa tarkastellaan MTK:n ja Suomen maatalouden kehitystä sekä viljelijäväestön ympäristökäsityksiä historiallisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen sekä tilastojen valossa. Seuraavassa luvussa tarkastellaan ympäristösosiologian teoreettis-metodologista kysymyksiä ja niihin liittyviä ajankohtaisia kiistoja. Tutkimus rakentuu lähinnä ekologisen modernisaation teorian käsitteistölle täydennettynä ajankohtaisella, ympäristökysymyksiin liittyvän yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden pohdinnalla. Ympäristösosiologian viimeaikainen metodologinen keskustelu on liittynyt kriittisen realismin ja konstruktionismin välisiin kiistoihin. Tutkimuksessa päädytään naiivin realismin ja radikaalin konstruktivismin hylkäämiseen ja ympäristösosiologisen pragmatismin mahdollisuuksien hahmottamiseen. Empiirisessä osassa tutkitaan aluksi MTK:n ympäristöpoliittisia käsityksiä ja niissä tapahtuneita muutoksia. Vaikka muutokset eivät ole kovin merkittäviä, on joitain merkkejä siitä havaittavissa: kiinnostus luonnonmukaiseen tuotantoon on kasvussa, tuottajien ja kuluttajien kesken on löytymässä yhteistoimintaa "puhtaiden" kotimaisten elintarvikkeiden ja lähituotannon puolesta ja järjestö on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamiseen. Toisessa empiirisen tutkimuksen osiossa etsitään diskursiivisia piirteitä MTK:n retoriikassa. Perinteisesti MTK on nähnyt viljelijät "todellisina luonnonsuojelijoina". Samalla se on katsonut kaupunkilaisten kuten myös ympäristöaktivistien ja -poliitikkojen vieraantuneen luonnosta. Järjestö on huolestunut omaisuudensuojasta, taloudellisista kustannuksista ja erilaisista käytännön ongelmista luonnonsuojelualueiden perustamisen yhteydessä. MTK:n suhtautuu perheviljelmiin ristiriitaisesti: niitä pidetään maatalouden mallina samalla, kun maataloustuotannon yksikkökoko on kasvamassa. Asiasanat: ekologinen modernisaatio, maatalous, Maataloustuottaja, Maataloustuottaja - lehti, MTK, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ympäristödiskurssit, ympäristökysymykset, ympäristökäsitykset, ympäristöpolitiikka, ympäristöpragmatismi, ympäristösosiologia

8

9 Alkusanat Idea tästä tutkimuksesta syntyi joskus 1990-luvun alkupuolella keskusteluissani työni ohjaajan, professori Timo Järvikosken kanssa ympäristö- ja maataloussosiologisen tutkimuksen tilasta. Näiden pohjalta aloin perehtyä aiheisiin systemaattisemmin. Tuloksena oli vuonna 1993 ilmestynyt, alkuaan osaksi väitöskirjaani tarkoitettu julkaisuni Maatalous ja ympäristökysymys lähtökohtia tutkimukselle. Kuinka vaativa julkaisun otsikon loppuosa olikaan! Lähtökuoppiin jääminen ei tuntunut yhtään houkuttelevalta, vaikka 1990-luvun puolivälin jälkeen on ilmestynyt jatkuvasti maataloutta ja ympäristökysymyksiä käsitteleviä tutkimuksia ja artikkeleita. Myös eräät myönteisiksi kokemani viittaukset mainittuun julkaisuuni kannustivat eteenpäin. Tutkimuksen teko kuitenkin viivästyi muiden työvelvoitteitteni takia. Aloitin aineiston keruun jo viime vuosikymmenen puolivälissä, mutta tutkimuksen eteneminen oli hidasta. Kirjoittamisessa alkuun pääsin oikeastaan vasta keväällä 2000, jolloin työtovereitteni avustamana sain riittävästi vapaata opetuksesta. Parhaimmat kiitokseni tästä heille! Kiitos myös kaikille Timon Järvikosken vetämään seminaariin osallistuneille ja sille keskustelevalle, ennakkoluulottomalle ja pakottomalle hengelle, jonka Timo on seminaariin kyennyt luomaan. Erityisen kiitoksen ansaitsevat seminaariopponenttini KM Eila Louhimaa ja YTM Aarne Nikkonen sekä työni esitarkastajat dosentti Leo Granberg Helsingin yliopistosta ja professori Pertti Rannikko Joensuun yliopistosta. Heidän kaikkien kommenttien pohjalta olen mielestäni kyennyt parantamaan tutkimukseni luettavuutta. Kiitokset myös Helena Saarelle tekstinkäsittelystä ja Rauno Varoselle englanninkielisten tekstien tarkastamisesta. Tutkijan ja opettajan urani aloittamiselle, neljännesvuosisata sitten, ratkaiseva merkitys oli ennen muita sosiologian laitoksen johtajalla Osmo Koskelaisella. Häneltä opin muun muassa sen, että sosiologin ei ole syytä erottaa työtä ja muuta arkielämää toisistaan. Koska tärkeimmät lapsuuteni ja varhaisnuoruuteni kokemukset liittyvät maaseutuun (joskin erilaiseen kuin nykyinen), tuntui aiheen valinta luontevalta. Itse aiheeseeni liittyen muistan konkreettisesti kesät 1960-luvulta, jolloin tapanamme oli kavereitteni kanssa uida paitsi meressä myös läheisen jokipahan ruskeassa vedessä. Tuohon aikaan ruskeus ohjautui jokeen pääasiassa yläjuoksun lukuisista lantaloista. Viimeiset viisi vuotta ovat olleet tasapainoilua opetuksen, tutkimuksen teon, muiden työtehtävien ja muun elämän välillä. Asiasta on varmaan ollut kiusallisen tietoinen myös lähipiirini. Kiitokset siis lopuksi myös Vuokolle, Juholle, Petrille sekä muille läheisiksi

10 kokemilleni ihmisille heidän osoittamastaan kärsivällisyydestä työhöni liittyneitä vaiheita kohtaan! Oulussa 8. heinäkuuta 2002 Pentti Luoma

11 Luettelo kuvioista Kuvio 1. Maatilojen kokonaismäärän kehitys (ks. liite 1, taulukko 1) Kuvio 2. Aktiivitilojen määrän kehitys (ks. liite 1, taulukko 2) Kuvio 3. MTK:n jäsenmäärän kehitys (MTK:n Vuosikertomukset. Virpi Siitonen, MTK Tiedotus ) Kuvio 4. MTK:n organisaatio vuonna 2001 (http://www.mtk.fi/, ) Kuvio 5. Maataloustuottajan vuosien ympäristöasioita käsittelevät kirjoitukset tyypiteltynä Kuvio 6. Maatalouden keskeiset ympäristöpoliittiset toimijat ja toimijoiden keskinäissuhteet tämän tutkimuksen näkökulmasta Kuvio 7. Maataloustuottajan ympäristöasioita käsittelevät tai sivuavat kirjoitukset vuosina Kuvio 8. Maataloustuottajan ympäristöasioita käsittelevät kirjoitukset aihepiireittäin vuosina Kuvio luvun alussa käydyn Maataloustuottajassa käydyn ympäristöpoliittisen keskustelun rakenne Kuvio 10.MTK:n konstruoima näkemys ympäristönsuojelun ja ympäristöpolitiikan negatiivisista seurauksista Kuvio 11.Uuden maaseutu- ja maatalouspoliittisen yhteisymmärryksen eli maaseutusopimuksen taustat

12

13 Luettelo taulukoista Taulukko 1. Maataloustyötä tekevien määrä vuosina (1000 henkilöä) 1990 ja Taulukko 2. Kolme poliittisen taloustieteen mallia John Barryn (1999, 145) mukaan ympäristöpolitiikan näkökulmasta Taulukko 3. Typologia konsensuksen muotoutumisesta ympäristöpolitiikassa Scapplen (1998, 371) mukaan Taulukko 4. Ympäristöongelmien konstruointiin liittyvät tehtävät John A. Hanniganin (1995, 42) mukaan Taulukko 5. MTK:n jäsenten, johdon ja metsänomistajien osuudet, jotka katsovat seuraavien alojen saastuttavan ympäristöä melko paljon tai erittäin paljon edellä mainitun tutkimuksen (Virta & Borg & Jaakkola 1991, ; luvut on saatu laskemalla yhteen em. kaksi luokkaa melko paljon ja erittäin paljon ) mukaan Taulukko 6. Eri ympäristöteemoista kirjoittelun osuus 5-vuosittain Maataloustuottajassa Taulukko 7. Lannoitteiden ja kalkin käyttö Suomen maataloudessa 1990-luvulla Taulukko 8. Kotieläinten määrä Suomessa (Tilastokeskus 2002; 258 Taulukko 9. Luonnonmukainen tuotanto Suomessa 1990-luvulla Taulukko 10. Yhteenvetoa MTK:n ympäristökäsityksissä tapahtuneista muutoksista eri teemojen osalta Taulukko 11. Yli kahden hehtaarin maatilojen lukumäärä peltosuuruusluokan mukaan Suomessa vuosina ja Maatilatilastollisen vuosikirjojen (1998, 54 ja 2000, 56) sekä Maatilarekisterin (2000, mukaan; peltosuuruusluokittelua on muutettu) Taulukko 12. Yli kahden hehtaarin aktiivitilojen lukumäärä peltoalan mukaan Suomessa Maatilatilastollisen vuosikirjojen (1998, 53 ja 2001, 56; peltosuuruusluokittelua on muutettu) pohjalta Taulukko 13. Sertifioitujen ja tuettujen luomu- ja siirtymävaiheen tilojen määrä EU:ssa (Michelsen 2001, 6 sekä Michelsen-Lynggaard-Padel-Foster 2001, 2)

14

15 Sisällys Abstract Tiivistelmä Alkusanat Luettelo kuvioista Luettelo taulukoista 1 Johdanto Maatalous, ympäristöongelmat ja MTK Viljelijäväestö ja ympäristökysymykset aiempien tutkimusten valossa Viljelijöiden ympäristöasenteet Viljelijöiden ympäristökäsitykset eräissä haastattelututkimuksissa MTK etujärjestönä MTK:n historiaa ja kehityssuuntia Jäsenten käsitykset järjestöstään 1980-luvun alussa Jäsenten käsitykset järjestöstään 1990-luvun alussa MTK:n toimintaympäristön muutokset Kansainvälistä toimintaa Teoreettis-metodologinen kehys Teoreettisia lähtökohtia Ekologinen modernisaatio Maatalouden ekologinen modernisaatio Ympäristöpolitiikka ja oikeudenmukaisuus Ympäristöpolitiikka ja poliittinen konsensus Metodologisia lähtökohtia Konstruktionismi Kriittinen realismi Realistisen konstruktionismin mahdollisuus Argumentaatioanalyysi ja retoriikan tutkimus Metodisia kysymyksiä Aineistot Tutkimusongelmia MTK ja ympäristökysymykset: modernisaatiota ja ekologista modernisaatiota Ympäristökirjoittelun määrä ja teemat Maatalouden tekninen perusta Lannoitteiden käyttöön liittyviä kysymyksiä Torjunta-aineet Työympäristö- ja työterveyskysymykset

16 4.2.4 Koneistuminen ja geeniteknologia Jälkiteolliset talonpojat? MTK:n suhtautuminen ympäristöhallintoon ja -politiikkaan Ympäristöministeriön perustaminen Suhtautuminen ympäristöministeriön tehtävien määritykseen MTK ja Suomen luonnonsuojeluliitto valtiovarainministeriötä vastaan MTK vastakkain ympäristöministeriön kanssa Luonnonsuojelu ja maankäyttöön liittyvät kysymykset Modernin luonnonsuojelun periaatteita ja käytäntöjä Ensimmäiset luonnonsuojeluohjelmat ja korvauskysymys Rantojensuojeluohjelma Natura 2000-ohjelma Maanomistusoikeus Saastuminen ja ympäristön pilaantuminen Maatalouden päästöt suhteessa sen ulkopuolisiin ympäristöuhkiin Maatalouden päästöt Energiakysymykset Yleistä energiakeskustelusta Fossiiliset polttoaineet Turvetuotanto Ristiriitaista suhtautumista ydinvoimaan Vaihtoehtoiset energian tuotannon muodot Elintarvikkeet BSE-tapaus Elintarvikekysymykset 1980-luvulta 1990-luvun alkupuolelle Elintarvikkeet EU-Suomessa Maaseutusopimus? Eläimet ja eläinten hoito Yleistä eläinkäsityksistä ja tuotantoeläimistä Porot ja hirvet hirvittävät Tuotantoeläinten suojelu Pedot, metsästys ja monimuotoisuuden suojeleminen Kestävä maatalous ja luonnonmukainen tuotanto Keskustelua kestävästä maataloudesta Luonnonmukainen tuotanto Luomutuotannon tulevaisuuden vaihtoehtoja MTK:n ympäristöpoliittiset näkemykset: pysyvyyttä ja muutosta Ympäristökeskustelun keskeisiä diskursseja ja diskurssirakenteita Defensiivisiä diskursseja Ympäristönsuojelua myötäileviä diskursseja MTK:n ympäristödiskurssien perusrakenteet ja niiden muutos Pohdintaa English Summary Kirjallisuus Tutkimuksen kohteena käytetyt lähteet Muut lähteet Liitteet

17 1 Johdanto Maatalous on monessa mielessä kiinnostava tuotannonala tutkittaessa ympäristökysymyksiä yhteiskuntatieteellisestä ja historiallisesta näkökulmasta. Ensiksikin siinä hyödynnetään usein välittömästi orgaanisia luonnonprosesseja tuotannon aikaansaamiseksi: kyse on välittömästä aineenvaihdunnasta luonnon ja yhteiskunnan välillä. Toiseksi elintarvikkeiden käyttö on välttämätöntä joskin enemmän tai vähemmän välittynyttä vuorovaikutusta ihmisen ja luonnon välillä. Se, miten elintarvikkeita tuotetaan ja millaisia elintarvikkeita nautimme, määrittää tärkeältä osaltaan meidän sisäisiä fysiologisia luonnonprosessejamme, terveyttämme ja yleistä hyvinvointiamme. Tällaiset ruoan ja hyvinvoinnin sekä ruoan ja terveyden väliset suhteet ovatkin nousseet keskeiseen asemaan viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa. Kolmanneksi maaseutu käsitetään joskus eräänlaiseksi luonnon näyttämöksi, jota myös muut kuin maaseudulla asuvat arvioivat. Ihmiset matkustavat usein vapaa-aikoinaan maalle ja edellyttävät maaseudulta tiettyjä esteettisiä ominaisuuksia. Näiden ominaisuuksien puuttumisen ja uusien, modernien ominaisuuksien ilmaantuminen nähdään usein perusteena pyrkiä hallitsemaan maaseudun kehitystä. Neljänneksi maatalous on pitkien ajanjaksojen kuluessa muokannut luontoa alkuperäisestä luonnosta poikkeavaan asuun. Tämä pitkäaikainen vaikutus ilmenee joskus jopa siten, että maaseutu saatetaan nähdä luontona ja luonnonsuojelu maaseudun suojeluna. Viime vuosikymmenien aikana maatalous on ollut kaikkialla maailmassa suurten murrosten kourissa. Leimallista Suomen maataloustuotannon muutokselle sotien jälkeen on ollut modernisaatio: teknistyminen, kemiallistuminen ja tuotantoyksiköiden keskikoon kasvu. Valtio osallistui erityisesti 1970-luvun alusta lähtien yhä laajemmin maataloustuotannon rahoitukseen (esim. Granberg 1989). Tämä ilmeni hyvinvointivaltion rationaliteetin omaksumisena myös maatalouspolitiikassa (Granberg 1999). Kansainvälistyminen ja globalisoituminen on Suomen osalta ilmennyt liittymisenä Euroopan unioniin sekä kaupan vapauttamiseksi käytävinä neuvotteluina GATT:in ja WTO:n puitteissa. Maataloutta uhkaavat ilmaston lämpenemisen ohella monet globaalit ympäristöongelmat. Myös modernin maataloustuotannon aiheuttamat ympäristöongelmat ovat nousseet yleiseen tietoisuuteen ja vilkkaan keskustelun kohteiksi. Näiden ongelmien on usein nähty olevan yhteydessä maataloustuotannon laajentamiseen ja tehostamiseen. Toisaalta luonnonmukaisen tuotannon on nähty tarjoavan uuden mahdollisuuden ympäristönäkökohtien

18 16 huomioimiseen maataloustuotannossa. Luomustrategiaan on usein liitetty myös maatalouden sivuelinkeinojen ja monimuotoisuuden kehittäminen. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan Suomessa käytyä keskustelua maatalouteen liittyvistä ympäristökysymyksistä. Erityistehtävänä on tutkia sitä, millä tavalla Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto eli MTK on reagoinut ympäristökysymyksiin suhteessa muihin ympäristöpoliittisiin toimijoihin. Tutkimus on jatkoa suunnitelmille, joita esittelin lähes kymmenen vuotta sitten ilmestyneessä julkaisussani (Luoma 1993). Kartoitin siinä maataloutta ja ympäristökysymyksiä käsittelevää tutkimusta, ja sitä voikin pitää eräänlaisena alustavana tutkimussuunnitelmanani. Alunperin tarkoitukseni oli selvittää ympäristökysymysten aktualisoitumista maatalouspoliittisessa keskustelussa. Rajasin tutkimukseni kohteeksi MTK:n ympäristökäsitysten ja ympäristöpoliittisen toiminnan. Projektini toisessa julkaisussa (Luoma 1995) tarkastelin ympäristösosiologian yleisiä lähtökohtia. Tutkin aihetta seuraavassa erilaisten maatalouteen liittyviä ympäristökysymyksiä käsittelevien dokumenttien kautta. Erityisesti tutkimukseni kohteena ovat MTK:n, ympäristöliikkeiden ja ympäristöhallinnon keskinäissuhteet. Kuten tunnettua monissa ympäristökamppailuissa Koijärveltä eteenpäin maatalousväestö ja MTK ovat usein olleet vastakkain ympäristöväen ja ympäristöhallinnon kanssa. Erääksi perusteluksi MTK:n näkökulmasta lähtevälle tutkimukselleni voi siteerata Pertti Rannikkoa. Hän (Rannikko 1995, 84) toteaa seuraavasti: Ympäristöristiriitoja tulisi tutkia huomattavasti monipuolisemmin. Erityisen mielenkiintoisia olisivat ne ryhmät, jotka ovat suhtautuneet kriittisesti luonnonsuojelijoiden esittämiin vaatimuksiin. Myös Suomen ympäristöpolitiikkaa tutkinut Rauno Sairinen (2001, 146) kysyy, millaista maanomistajien ja -viljelijöiden suhtautuminen ympäristökysymyksiin on Suomessa ollut suhteessa harjoitettuun ympäristöpolitiikkaan. Tällaista tutkimusta Suomessa onkin tehty melko vähän. Poikkeuksen tästä muodostavat kuitenkin esimerkiksi Matti Niemisen (1994) tutkimus, jossa käsitellään viljelijöiden suhtautumista rantojensuojeluohjelmaan. Niinikään vasta ilmestyneissä Niina Epäilyksen (Epäilys 2001) metsästäjien ja lintuharrastajien luontokäsityksiä käsittelevässä lisensiaatintyössä sekä MTK:n suhtautumista Natura 2000 ohjelmaan käsittelevässä Susanna Kiijärven (Kiijärvi 2002) tutkimuksessa tarkastellaan kriittisesti luonnonsuojeluvaatimuksiin suhtautuneiden ryhmien käsityksiä. Aiemmin ilmestyneessä julkaisussani (Luoma 1993) rajasin tutkimuskohdettani esittämällä, että seuraisin MTK:n julkaisemassa Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä käytyä keskustelua. Tällainen tehtävä olisi kuitenkin ollut liian laaja, koska suunnitelmissani oli MTK:n näkemysten muutoksen tarkastelu suhteellisen pitkän ajanjakson kuluessa. Useita kertoja viikossa ilmestyvän lehden seuraaminen olisi aineiston laajuuden vuoksi ollut yksittäiselle tutkijalle ylivoimaista. Päädyinkin aluksi Pekka Jokisen (1995a) tapaan keräämään aineistoa MTK:n vuosikirjoista. Lopulta löysin kuitenkin Maataloustuottaja -lehden, jonka sisältämä aineisto oli mielestäni vuosikirjoja monipuolisempi. Maataloustuottaja toimii MTK:n ja sen jäsenten välisenä yhdyssiteenä. Se ilmestyy vain noin yksitoista kertaa vuodessa, joten tutkimusaineistonani käyttämien lehtien määrä vuosilta oli vajaat kaksi ja puoli sataa. Tutkimusaineistoni käsittää lähes tuhat ympäristökysymyksiä käsittelevää kirjoitusta, jotka jakaantuvat artikkeleihin, uutisiin, puheenjohtajan puheenvuoroihin, pääkirjoituksiin, pakinoihin, vuosittaisiin toiminta- ja taloussuunnitelmiin sekä MTK:n valtuuskunnan tiedonantoihin. Lisäksi lehdessä on tiedotteita MTK:n eri mietinnöistä antamista lausunnoista, kirjelmistä ja kannanotoista eri ministeriöille ja muille tahoille koskien ajankohtaisia maatalouden ympäristökysymyksiä. Lau-

19 17 sunnot, kannanotot ja kirjelmät ovat olennainen osa MTK:n toimintaa. Muut kirjoitukset taas heijastavat etupäässä järjestön toimihenkilöiden ja jäsenten kantoja. Tutkimukseni otsikko on Vihreät viirit, joihin tosin yksikössä viitataan Maataloustuottajain marssissa 1. Sen kolmas säkeistö alkaa sanoin: Käy alle viirimme vihreän, väki urhea uurastavainen, niin voitat taistosi sitkeän, ja on turvattu onnesi mainen. Vihreä väri esiintyy siis MTK:n lipussa, joka vihittiin käyttöön järjestön kesäjuhlassa Savonlinnassa vuonna Jouko Väänänen kuvaa lippua seuraavasti: Vihreän lipun keskellä on tyyliteltyjen tähkien ympäröimänä sama sahra kuin järjestömerkissä. (Väänänen 1987, 63.) Lipun väriin kiinnittää huomiota myös MTK:n puheenjohtaja Heikki Haavisto juhlapuheessaan MTK:n 75-vuotisjuhlakokouksessa Lahdessa vuonna 1992: Silmiemme edessä on ylväs lippurivistö. Kunniapaikalla siinä on Suomen lippu, jota vartioivat järjestömme vihreät liput. Vihreän lipun sahra kuvaa sitä ammattia, jonka hyväksi järjestömme taistelee ja tekee työtä. Sahra on menneitten sukupolvien työväline ja lippuumme kuvattuna se on kunnianosoitus niille isille ja miehille, jotka ovat tämän maan raivanneet. Vihreä väri on toivon ja tulevaisuudenuskon vertauskuva. Niistä maamies ei luovu koskaan, ei raskaimpinakaan masennuksen päivinä. 2 Sama vihreä väri on tunnuksena myös Suomen Keskustalla sekä useilla ympäristöliikkeillä ja -puolueilla. Siten vihreiden viirien tutkiminen viittaa MTK:n, vihreää väriä tunnustavien liikkeiden ja puolueiden sekä ympäristöhallinnon näkemyksiin. Tutkimuksellani on kolme kiinnekohtaa sosiologian kentässä: ympäristösosiologia ja maataloussosiologia, joiden kehitystä olen tarkastellut toisaalla (Luoma 1993), sekä järjestötutkimus. Tarkoitukseni on tutkia ympäristöpolitiikan esiinnousua maatalouspoliittisessa keskustelussa. Tähän liittyvää tutkimusta on Suomessa jossain määrin tehty sekä yleisellä tasolla (esim. Vainio-Mattila 1990) että erilaisten maatalouspoliittisten dokumenttien (Jokinen 1995a) ja puolueohjelmien pohjalta (Vihinen 1995). Tutkimukseni rajautuu edellisiä selkeämmin vain yhden yhteiskunnallisen organisaation ympäristöpoliittisten näkemysten tutkimiseen. Käyttämäni aineisto tietysti rajaa aihepiirien ja tutkimusongelmien määrittelyä, mutta toisaalta se on ajallisesti kattavampi kuin mainituissa tutkimuksissa käytetyt aineistot. Maatalouteen liittyviä ympäristökysymyksiä lähestytään näin mesososiologisesta (ks. Collins 1988) näkökulmasta. Perusteena tällaiselle instituutio- tai järjestötasoiselle analyysille on se, että MTK on ollut keskeinen vaikuttaja maatalouspolitiikassa sekä viljelijöiden käsitysten kokoajana ja muodostajana. Liikun tutkimuksessani tosin myös mikro- ja makrotasoilla. Yhtäältä esitän esimerkiksi joitain huomioita viljelijöiden käsityksistä, ja toisaalta viittaan myös maatalouspolitiikkaan ja maatalouden rakenteisiin. Käytän jatkossa usein maataloustuottajan tai talonpojan sijasta sekä teoreettisesti ja ideologisesti neutraalimpaa maanviljelijän, viljelijän ja viljelijäväestön käsitteitä. Olen tosin tietoinen, että joissain yhteyksissä nämä käsitteet kätkevät niitä eroja, joita vallitsee yhtäältä suur- ja pientilallisten ja toisaalta vilja- ja karjatilallisten välillä. Talonpojan ja talonpoikaiston käsitteet ovat vakiintuneet historial- 1. Maataloustuottajain marssin on säveltänyt Pauli Kari ja sanoittanut Yrjö Kilpinen. 2. Heikki Haavisto (puheenjohtaja, MTK): Maasta kasvaa tulevaisuus. Puhe MTK:n 75-vuotisjuhlassa Lahdessa MT 6 7/1992,

20 18 lisesti suuntautuneessa yhteiskuntatutkimuksessa sekä kulttuurintutkimuksessa. Kulttuurintutkimuksessa esimerkiksi talonpoikaiskulttuuri ja talonpoikaiset arvot ovat siinä määrin vakiintuneita käsitteitä, ettei niitä ole tässä syytä lähteä muuttamaan. MTK on ollut pitkään vahva vaikuttaja suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa (esim. Oksa 1998, ). Sen toiminnan sosiaalinen perusta on viljelijäväestön määrän supistuessa vähentynyt, mutta järjestö on puolustanut etujaan usein entistäkin näyttävämmin. Jäsenmäärän vähenemisen ohella muutkin tekijät ovat heikentäneet MTK:n vaikutusmahdollisuuksia. Nämä tekijät liittyvät yleisempään kansallisvaltioiden aseman heikentymiseen globalisoitumiskehityksen myötä. Suomen liittymistä Euroopan unioniin voidaan pitää yhtenä keinona säilyttää edes jossain määrin yhteiskunnallisen ja valtiollisen kontrollin mahdollisuus globalisoituvassa maailmassa. Yhteiskuntapolitiikkaa voidaan harjoittaa erilaisissa kansainvälisissä elimissä kuten EU:ssa, joka tosin muodostaa vain paikallisen, Euroopan ydinalueille muodostuneen saarekkeen globaalissa talous- ja yhteiskuntajärjestelmässä. EU:ta laajempia vaikuttajia ovat monikansallisten suuryritysten ohella myös globaalit organisaatiot kuten Maailmanpankki, YK:n järjestöt, NATO ja maailman kauppajärjestö WTO (Castells 2000, 14). Näiden puitteissa pienten kansallisvaltioiden puhumattakaan niiden alueille rajoittuvista organisaatioista ja järjestöistä poliittiselle vaikutusvallalle jää enää vain suhteellisen kapeita vaikutusmahdollisuuksia. Manuel Castellsia (2000, 14) siteeraten valtioiden vaikutusvalta ei kuitenkaan katoa vaan niiden organisoituminen yhtenäistyy. Esimerkkinä tästä on edelleen laajenemassa oleva EU, jonka puitteissa valtiot voivat vaikuttaa harjoitettavaan politiikkaan ja sen kautta jossain määrin myös globaalimpien organisaatioiden toimintaan. Suomessa harjoitettiin vuosikymmeniä korporatiivista tulopolitiikka, jonka osapuolina olivat työnantajajärjestöt, työntekijäjärjestöt, MTK sekä valtio vero- ja tukipoliittisine ratkaisuineen. Osittain tämän järjestelmän asema kuitenkin heikkeni Suomen liityttyä Euroopan unioniin. Esimerkiksi MTK menetti roolinsa tulopoliittisissa eli maataloustulosta ja maataloustuotteiden hinnoista käydyissä neuvotteluissa. Samalla EU-tuet alkoivat näytellä keskeistä osaa viljelijöiden tulonmuodostuksessa. Lisäksi Keskustapuolueen suhteet MTK:hon löystyivät puolueen pyrkiessä saamaan maaseutuväestön vähentyessä uusia kannattajia asutuskeskuksista. Tarkoituksenani on seuraavassa kirjoittaa eräänlaista modernin suomalaisen maatalouden ympäristöhistoriaa. Käyttämäni aineisto antaa mielestäni tähän hyviä mahdollisuuksia. Valmiin aineiston käyttöön perustuva tutkimus sisältää paitsi omat ongelmansa myös omat etunsa. Tällaista aineistoa käytettäessä tutkimuksen tematiikkaa voi rajata muttei laajentaa. Toisaalta sen pohjalta saa kuitenkin mielestäni ajallisesti ja temaattisesti kattavan kuvan MTK:n ympäristönäkemyksistä ja ympäristöpoliittisesta toiminnasta. Etuna tällaisen valmiin aineiston käytössä on se, että huomio kiinnittyy juuri niihin asioihin, joita järjestössä on pidetty tärkeinä. Usein nämä asiat ovat olleet myös ympäristöpolitiikan keskiössä ja saaneet suurinta julkisuutta tiedotusvälineissä. Etuna voi pitää myös sitä, että aineisto edustaa erään yhteiskunnallisen toimijan institutionaalisia kannanottoja ja institutionaalista puhetta. Näin ollen aineiston avulla voi saada tietoa eräästä keskeisestä yhteiskunnallisesta toimijasta ei siis vain yksittäisistä ihmisistä, joiden mahdollisuudet vaikuttaa asioihin ovat rajallisemmat kuin organisaatioiden ja järjestöjen. Vähättelemättä yksittäisten kansalaisten mielipiteitä ja vaikutusmahdollisuuksia on yhteiskuntapoliittisesta näkökulmasta paljon merkittävämpää se, mitä MTK:n puheenjohtaja, hallitus tai valtuusto sanovat jostain asiasta kuin mitä yksittäinen viljelijä sanoo tai ajattelee. Mielestäni tällai-

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Paikalliset konfliktit kaivostoiminnassa

Paikalliset konfliktit kaivostoiminnassa Paikalliset konfliktit kaivostoiminnassa Tapio Litmanen Yliassistentti Jyväskylän yliopisto Kaivostoiminnan haasteet Itä-Suomessa seminaari 16.-17.2.2010, Outokumpu Alustuksen rakenne Taustaa Sosiologia

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

Maataloustukijärjestelmät. Toni Uusimäki 2016 Lähteet: ja Hakupäivä 23.3.

Maataloustukijärjestelmät. Toni Uusimäki 2016 Lähteet:  ja  Hakupäivä 23.3. Maataloustukijärjestelmät Toni Uusimäki 2016 Lähteet: http://mmm.fi/maataloustuet ja http://europa.eu/pol/agr/index_fi.htm Hakupäivä 23.3.2016 Maatalous kuuluu EU:n toimivaltaan Viljelijätukien kokonaisuus

Lisätiedot

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu TkT Juhana Hiironen Oppimistavoitteet Luennon jälkeen opiskelija.. -..osaa selittää, mitä tilusrakenne tarkoittaa. -..osaa selittää, mihin tekijöihin tilusrakenteen hyvyyden

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Teho plus: Maatalous ja ympäristö talousseminaari 9.4. 2013 Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 11. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus. Marraskuu 2014

CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus. Marraskuu 2014 CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus Marraskuu 2014 1 Neuvottelut komission kanssa käynnissä Suoria tukiakoskevat Suomen linjaukset toimitettiin komissiolle heinäkuun lopussa. Komission kanssa käyty

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia

Lisätiedot

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI EU:n budjetti vuonna 2006: yhteensä 121 mrd. euroa Maataloustuet: 43,3 mrd. euroa Muut menot: 3,6 mrd. euroa Hallintomenot: 6,7 mrd. euroa Rahoitus EU:n ulkopuolelle: 5,5 mrd. euroa Muut sisäiset politiikat:

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila,

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila, Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta Jaakko Nuutila, 6.10.2015 Osana kokonaisuutta Väitöstutkimus, jossa tarkastellaan luomuketjua osana suomalaista elintarvikejärjestelmää ja esitetään keinoja,

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1 SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Mitä tulokset tarkoittavat?

Mitä tulokset tarkoittavat? Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon.

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna Lepola: GUE/NGL-ryhmä on konfederaalinen Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna omasta puolestaan

Lisätiedot

Muutoksia yleisissä tenteissä. Muutoksia opetussuunnitelmissa. Yhteiskuntatieteet, kandidaatti

Muutoksia yleisissä tenteissä. Muutoksia opetussuunnitelmissa. Yhteiskuntatieteet, kandidaatti 1 Tarkista opetussuunnitelmien sisällöt sekä opintojaksokuvaukset WebOodista. Muutoksia yleisissä tenteissä Yhteiskuntatieteiden laitoksen ja historia- ja maantieteiden laitoksen yleiset tentit yhdistyvät

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS AKT EY-KUMPPANUUSSOPIMUKSEN

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Suomalaisten mielipiteet Euroopan unionista yleensä, laajentumisesta ja EU-tiedon lähteistä

Suomalaisten mielipiteet Euroopan unionista yleensä, laajentumisesta ja EU-tiedon lähteistä EUROBAROMETRI 2002 - ERITYISPAINOS Suomalaisten mielipiteet Euroopan unionista yleensä, laajentumisesta ja EU-tiedon lähteistä Euroopan komission Suomen edustustolle tehty selvitys «Tämä raportti ei edusta

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT Kaija Saarni Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Pääkohdat 1. Monivaikutteinen maatalous ja politiikkaohjaus 2. Nykyinen maatalouspolitiikka

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, 9.10.2014, Salo Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Osallistujia ja vaikuttajia? Perustuu artikkeliin Sireni, Maarit (2014) Feminism in rural Finland. A

Lisätiedot

MTT:n monimuotoisuusseminaari Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa?

MTT:n monimuotoisuusseminaari Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa? MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa? - peilausta tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta Pasi Rikkonen (MTT Taloustutkimus)

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU. Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen

Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU. Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA TUTKIMUSOSIO KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, VEROJEN KOROTUKSIA KÄ LISÄÄ LAINAA Kuntien pitäisi olla riittävän suuria pärjätäkseen verotuloillaan ( %). Veroja ei saa korottaa ( %), eikä

Lisätiedot

Toimintakertomus 2013

Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Toiminnanjohtaja Antti Sahi Vuosi 2013 epävarmuuden vuosi Eurooppalainen talouskriisi Euroopan kilpailukyky Julkisen talouden alijäämä kotimaassa- säästöjä ja leikkauksia suuri teollisuuden

Lisätiedot

Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky:

Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky: FI FI Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky: kuvailevia/erottamiskyvyttömiä sanoja sisältävät kuviomerkit A. YHTEINEN KÄYTÄNTÖ 1. Mitkä virastot

Lisätiedot

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta 2015-16 Luettelo kursseista, jotka ovat tarjolla lukuvuoden 2015-16 aikana. Tähdellä merkityt ovat pakollisia 25 op perusopintokokonaisuudessa (3120100).

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006 SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 00 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0 A, 000 ESPOO, Finland, tel. int+35- (0)-3 500, Fax int+35-(0)-3 50 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta,

Lisätiedot

PUBLIC 16890/14 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto. (OR. en) 16890/14 LIMITE PV/CONS 71 RELEX EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia:

PUBLIC 16890/14 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto. (OR. en) 16890/14 LIMITE PV/CONS 71 RELEX EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. joulukuuta 2014 (OR. en) 16890/14 LIMITE PUBLIC PV/CONS 71 RELEX 1065 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3359. istunto (ULKOASIAT),

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Katsaus luonnonvarakäsitteisiin

Katsaus luonnonvarakäsitteisiin J.Väätäinen Katsaus luonnonvarakäsitteisiin Jarmo Kohonen, Saku Vuori - Geologian tutkimuskeskus Mikael Hildén - Suomen ympäristökeskus Kansallinen luonnonvarastrategia, orientointityöpaja 16.10.2008 Esityksen

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät. Maitoa lisää markkinoille seminaari, Joensuu Marjukka Manninen

Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät. Maitoa lisää markkinoille seminaari, Joensuu Marjukka Manninen Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät Maitoa lisää markkinoille seminaari, 5.11.2013 Joensuu Marjukka Manninen Esityksestä CAP-uudistuksesta Muuta Brysselistä Markkinakuvioita Maidon pohjoisen tuen mallista

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002

Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002 Sosiologian opetus ja tutkimus 30 vuotta Joensuun yliopisto Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002 Jukka Oksa 13.12.2002 Karjalan tutkimuslaitos Joensuun yliopiston erillislaitos, perustettu

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Opetuksen tavoitteet: Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

YHTEISKUNTAOPPI. Opetuksen tavoitteet: Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen

Lisätiedot

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman valossa Jarmo Vakkuri, professori Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu 050-318 6042, jarmo.vakkuri@uta.fi

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot