PENTTI LUOMA. Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, Sosiologian, naistutkimuksen ja ympäristökasvatuksen jaos, Oulun yliopisto OULU 2002

Transkriptio

1 VIHREÄT VIIRIT Muutos ja pysyvyys Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton ympäristöpoliittisissa näkemyksissä vuosina Maataloustuottaja -lehden valossa PENTTI LUOMA Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, Sosiologian, naistutkimuksen ja ympäristökasvatuksen jaos, Oulun yliopisto OULU 2002 Abstract and Summary in English

2

3 PENTTI LUOMA VIHREÄT VIIRIT Muutos ja pysyvyys Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton ympäristöpoliittisissa näkemyksissä vuosina Maataloustuottaja -lehden valossa Esitetään Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Raahensalissa (L 10) 20. syyskuuta 2002 klo 12. OULUN YLIOPISTO, OULU 2002

4 Copyright 2002 University of Oulu, 2002 Työn ohjaaja Professori Timo Järvikoski Esitarkastajat Dosentti Leo Granberg Professori Pertti Rannikko ISBN (URL: ALSO AVAILABLE IN PRINTED FORMAT Acta Univ. Oul. E 53, 2002 ISBN ISSN X (URL: OULU UNIVERSITY PRESS OULU 2002

5 Luoma, Pentti, Green Banners Change and Stability in the Views of MTK (The Central Union of Agricultural Producers and Forestry Owners in Finland) on the Environmental Policy Issues in the Light of the Magazine "Maataloustuottaja" (Agricultural Producer) published by MTK Department of Educational Sciences and Teacher Education, The Unit of Sociology, Women's Studies and Environmental Education, University of Oulu, P.O.Box 2000, FIN Iniversity of Oulu, Finland Oulu, Finland 2002 Abstract This study describes the central views of MTK on Finnish environmental policy during the period The empirical material is collected from the magazine Maataloustuottaja. The data is analyzed using ethnographic content analysis and examining the central arguments and discoursive structures of the texts. The study begins with a description of the development of Finnish agriculture and of MTK. The first chapter also presents and evaluates empirical studies on the environmental views of Finnish farmers. The following chapter discusses some theoretical and methodological issues in environmental sociology. The theoretical foundation of this study is grounded in the idea of ecological modernization and social justice in environmental issues. The essential methodological tension that underpins environmental sociology is between critical realism and social constructivism. The starting point of this research lies between critical realism and moderate constructivism; in other words, naïve realism and strong constructivism or scientism and relativism have been abandoned. This starting point is also closely connected to environmental pragmatism. The empirical part of the study begins with a thematical discussion on changes in the views that MTK has adopted toward environmental policy issues. Although these views have not changed significantly over the years, MTK has shown an increased interest in organic production and in cooperation with consumer and worker organizations to promote "environmentally pure", local food production and the social sustainability of Finnish food production and countryside. The second part of the empirical study reveals some stable discoursive practices in the environmental rhetoric of MTK that has traditionally accentuated the connection between nature and agriculture and the notion of farmers as stewards of nature. At the same time, MTK has emphasized the alienation of urbanites and environmental policy-makers from nature and countryside. MTK has also expressed a concern about private property rights, economic expenses and a variety of practical problems caused by nature conservation and preservation. MTK's attitude towards family farming is contradictory: they are regarded as the models of agriculture, while the scale of production is growing. Keywords: agriculture, ecological modernization, environmental discourses, environmental issues, environmental justice, environmental policy, environmental pragmatism, environmental sociology, MTK, The Central Union of Agricultural Producers and Forestry Owners in Finland

6

7 Luoma, Pentti, Vihreät viirit. Muutos ja pysyvyys Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton ympäristöpoliittisissa näkemyksissä vuosina Maataloustuottaja -lehden valossa Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, Sosiologian, naistutkimuksen ja ympäristökasvatuksen jaos, Oulun yliopisto, PL 2000, FIN Oulun yliopisto Oulu, Finland Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa kuvataan MTK:n ympäristökäsityksiä vuosina Tutkimusaineistona on käytetty sen julkaiseman "Maataloustuottaja" -lehden ympäristökysymyksiä käsitteleviä kirjoituksia. Aineiston käsittely perustuu etnografiseen sisällönanalyysiin tavoitteena tarkastella MTK:n ympäristöpoliittista argumentaatiota ja etsiä tekstin diskursiivisia rakenteita. Tutkimuksen alussa tarkastellaan MTK:n ja Suomen maatalouden kehitystä sekä viljelijäväestön ympäristökäsityksiä historiallisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen sekä tilastojen valossa. Seuraavassa luvussa tarkastellaan ympäristösosiologian teoreettis-metodologista kysymyksiä ja niihin liittyviä ajankohtaisia kiistoja. Tutkimus rakentuu lähinnä ekologisen modernisaation teorian käsitteistölle täydennettynä ajankohtaisella, ympäristökysymyksiin liittyvän yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden pohdinnalla. Ympäristösosiologian viimeaikainen metodologinen keskustelu on liittynyt kriittisen realismin ja konstruktionismin välisiin kiistoihin. Tutkimuksessa päädytään naiivin realismin ja radikaalin konstruktivismin hylkäämiseen ja ympäristösosiologisen pragmatismin mahdollisuuksien hahmottamiseen. Empiirisessä osassa tutkitaan aluksi MTK:n ympäristöpoliittisia käsityksiä ja niissä tapahtuneita muutoksia. Vaikka muutokset eivät ole kovin merkittäviä, on joitain merkkejä siitä havaittavissa: kiinnostus luonnonmukaiseen tuotantoon on kasvussa, tuottajien ja kuluttajien kesken on löytymässä yhteistoimintaa "puhtaiden" kotimaisten elintarvikkeiden ja lähituotannon puolesta ja järjestö on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamiseen. Toisessa empiirisen tutkimuksen osiossa etsitään diskursiivisia piirteitä MTK:n retoriikassa. Perinteisesti MTK on nähnyt viljelijät "todellisina luonnonsuojelijoina". Samalla se on katsonut kaupunkilaisten kuten myös ympäristöaktivistien ja -poliitikkojen vieraantuneen luonnosta. Järjestö on huolestunut omaisuudensuojasta, taloudellisista kustannuksista ja erilaisista käytännön ongelmista luonnonsuojelualueiden perustamisen yhteydessä. MTK:n suhtautuu perheviljelmiin ristiriitaisesti: niitä pidetään maatalouden mallina samalla, kun maataloustuotannon yksikkökoko on kasvamassa. Asiasanat: ekologinen modernisaatio, maatalous, Maataloustuottaja, Maataloustuottaja - lehti, MTK, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ympäristödiskurssit, ympäristökysymykset, ympäristökäsitykset, ympäristöpolitiikka, ympäristöpragmatismi, ympäristösosiologia

8

9 Alkusanat Idea tästä tutkimuksesta syntyi joskus 1990-luvun alkupuolella keskusteluissani työni ohjaajan, professori Timo Järvikosken kanssa ympäristö- ja maataloussosiologisen tutkimuksen tilasta. Näiden pohjalta aloin perehtyä aiheisiin systemaattisemmin. Tuloksena oli vuonna 1993 ilmestynyt, alkuaan osaksi väitöskirjaani tarkoitettu julkaisuni Maatalous ja ympäristökysymys lähtökohtia tutkimukselle. Kuinka vaativa julkaisun otsikon loppuosa olikaan! Lähtökuoppiin jääminen ei tuntunut yhtään houkuttelevalta, vaikka 1990-luvun puolivälin jälkeen on ilmestynyt jatkuvasti maataloutta ja ympäristökysymyksiä käsitteleviä tutkimuksia ja artikkeleita. Myös eräät myönteisiksi kokemani viittaukset mainittuun julkaisuuni kannustivat eteenpäin. Tutkimuksen teko kuitenkin viivästyi muiden työvelvoitteitteni takia. Aloitin aineiston keruun jo viime vuosikymmenen puolivälissä, mutta tutkimuksen eteneminen oli hidasta. Kirjoittamisessa alkuun pääsin oikeastaan vasta keväällä 2000, jolloin työtovereitteni avustamana sain riittävästi vapaata opetuksesta. Parhaimmat kiitokseni tästä heille! Kiitos myös kaikille Timon Järvikosken vetämään seminaariin osallistuneille ja sille keskustelevalle, ennakkoluulottomalle ja pakottomalle hengelle, jonka Timo on seminaariin kyennyt luomaan. Erityisen kiitoksen ansaitsevat seminaariopponenttini KM Eila Louhimaa ja YTM Aarne Nikkonen sekä työni esitarkastajat dosentti Leo Granberg Helsingin yliopistosta ja professori Pertti Rannikko Joensuun yliopistosta. Heidän kaikkien kommenttien pohjalta olen mielestäni kyennyt parantamaan tutkimukseni luettavuutta. Kiitokset myös Helena Saarelle tekstinkäsittelystä ja Rauno Varoselle englanninkielisten tekstien tarkastamisesta. Tutkijan ja opettajan urani aloittamiselle, neljännesvuosisata sitten, ratkaiseva merkitys oli ennen muita sosiologian laitoksen johtajalla Osmo Koskelaisella. Häneltä opin muun muassa sen, että sosiologin ei ole syytä erottaa työtä ja muuta arkielämää toisistaan. Koska tärkeimmät lapsuuteni ja varhaisnuoruuteni kokemukset liittyvät maaseutuun (joskin erilaiseen kuin nykyinen), tuntui aiheen valinta luontevalta. Itse aiheeseeni liittyen muistan konkreettisesti kesät 1960-luvulta, jolloin tapanamme oli kavereitteni kanssa uida paitsi meressä myös läheisen jokipahan ruskeassa vedessä. Tuohon aikaan ruskeus ohjautui jokeen pääasiassa yläjuoksun lukuisista lantaloista. Viimeiset viisi vuotta ovat olleet tasapainoilua opetuksen, tutkimuksen teon, muiden työtehtävien ja muun elämän välillä. Asiasta on varmaan ollut kiusallisen tietoinen myös lähipiirini. Kiitokset siis lopuksi myös Vuokolle, Juholle, Petrille sekä muille läheisiksi

10 kokemilleni ihmisille heidän osoittamastaan kärsivällisyydestä työhöni liittyneitä vaiheita kohtaan! Oulussa 8. heinäkuuta 2002 Pentti Luoma

11 Luettelo kuvioista Kuvio 1. Maatilojen kokonaismäärän kehitys (ks. liite 1, taulukko 1) Kuvio 2. Aktiivitilojen määrän kehitys (ks. liite 1, taulukko 2) Kuvio 3. MTK:n jäsenmäärän kehitys (MTK:n Vuosikertomukset. Virpi Siitonen, MTK Tiedotus ) Kuvio 4. MTK:n organisaatio vuonna 2001 ( ) Kuvio 5. Maataloustuottajan vuosien ympäristöasioita käsittelevät kirjoitukset tyypiteltynä Kuvio 6. Maatalouden keskeiset ympäristöpoliittiset toimijat ja toimijoiden keskinäissuhteet tämän tutkimuksen näkökulmasta Kuvio 7. Maataloustuottajan ympäristöasioita käsittelevät tai sivuavat kirjoitukset vuosina Kuvio 8. Maataloustuottajan ympäristöasioita käsittelevät kirjoitukset aihepiireittäin vuosina Kuvio luvun alussa käydyn Maataloustuottajassa käydyn ympäristöpoliittisen keskustelun rakenne Kuvio 10.MTK:n konstruoima näkemys ympäristönsuojelun ja ympäristöpolitiikan negatiivisista seurauksista Kuvio 11.Uuden maaseutu- ja maatalouspoliittisen yhteisymmärryksen eli maaseutusopimuksen taustat

12

13 Luettelo taulukoista Taulukko 1. Maataloustyötä tekevien määrä vuosina (1000 henkilöä) 1990 ja Taulukko 2. Kolme poliittisen taloustieteen mallia John Barryn (1999, 145) mukaan ympäristöpolitiikan näkökulmasta Taulukko 3. Typologia konsensuksen muotoutumisesta ympäristöpolitiikassa Scapplen (1998, 371) mukaan Taulukko 4. Ympäristöongelmien konstruointiin liittyvät tehtävät John A. Hanniganin (1995, 42) mukaan Taulukko 5. MTK:n jäsenten, johdon ja metsänomistajien osuudet, jotka katsovat seuraavien alojen saastuttavan ympäristöä melko paljon tai erittäin paljon edellä mainitun tutkimuksen (Virta & Borg & Jaakkola 1991, ; luvut on saatu laskemalla yhteen em. kaksi luokkaa melko paljon ja erittäin paljon ) mukaan Taulukko 6. Eri ympäristöteemoista kirjoittelun osuus 5-vuosittain Maataloustuottajassa Taulukko 7. Lannoitteiden ja kalkin käyttö Suomen maataloudessa 1990-luvulla Taulukko 8. Kotieläinten määrä Suomessa (Tilastokeskus 2002; Taulukko 9. Luonnonmukainen tuotanto Suomessa 1990-luvulla Taulukko 10. Yhteenvetoa MTK:n ympäristökäsityksissä tapahtuneista muutoksista eri teemojen osalta Taulukko 11. Yli kahden hehtaarin maatilojen lukumäärä peltosuuruusluokan mukaan Suomessa vuosina ja Maatilatilastollisen vuosikirjojen (1998, 54 ja 2000, 56) sekä Maatilarekisterin (2000, mukaan; peltosuuruusluokittelua on muutettu) Taulukko 12. Yli kahden hehtaarin aktiivitilojen lukumäärä peltoalan mukaan Suomessa Maatilatilastollisen vuosikirjojen (1998, 53 ja 2001, 56; peltosuuruusluokittelua on muutettu) pohjalta Taulukko 13. Sertifioitujen ja tuettujen luomu- ja siirtymävaiheen tilojen määrä EU:ssa (Michelsen 2001, 6 sekä Michelsen-Lynggaard-Padel-Foster 2001, 2)

14

15 Sisällys Abstract Tiivistelmä Alkusanat Luettelo kuvioista Luettelo taulukoista 1 Johdanto Maatalous, ympäristöongelmat ja MTK Viljelijäväestö ja ympäristökysymykset aiempien tutkimusten valossa Viljelijöiden ympäristöasenteet Viljelijöiden ympäristökäsitykset eräissä haastattelututkimuksissa MTK etujärjestönä MTK:n historiaa ja kehityssuuntia Jäsenten käsitykset järjestöstään 1980-luvun alussa Jäsenten käsitykset järjestöstään 1990-luvun alussa MTK:n toimintaympäristön muutokset Kansainvälistä toimintaa Teoreettis-metodologinen kehys Teoreettisia lähtökohtia Ekologinen modernisaatio Maatalouden ekologinen modernisaatio Ympäristöpolitiikka ja oikeudenmukaisuus Ympäristöpolitiikka ja poliittinen konsensus Metodologisia lähtökohtia Konstruktionismi Kriittinen realismi Realistisen konstruktionismin mahdollisuus Argumentaatioanalyysi ja retoriikan tutkimus Metodisia kysymyksiä Aineistot Tutkimusongelmia MTK ja ympäristökysymykset: modernisaatiota ja ekologista modernisaatiota Ympäristökirjoittelun määrä ja teemat Maatalouden tekninen perusta Lannoitteiden käyttöön liittyviä kysymyksiä Torjunta-aineet Työympäristö- ja työterveyskysymykset

16 4.2.4 Koneistuminen ja geeniteknologia Jälkiteolliset talonpojat? MTK:n suhtautuminen ympäristöhallintoon ja -politiikkaan Ympäristöministeriön perustaminen Suhtautuminen ympäristöministeriön tehtävien määritykseen MTK ja Suomen luonnonsuojeluliitto valtiovarainministeriötä vastaan MTK vastakkain ympäristöministeriön kanssa Luonnonsuojelu ja maankäyttöön liittyvät kysymykset Modernin luonnonsuojelun periaatteita ja käytäntöjä Ensimmäiset luonnonsuojeluohjelmat ja korvauskysymys Rantojensuojeluohjelma Natura 2000-ohjelma Maanomistusoikeus Saastuminen ja ympäristön pilaantuminen Maatalouden päästöt suhteessa sen ulkopuolisiin ympäristöuhkiin Maatalouden päästöt Energiakysymykset Yleistä energiakeskustelusta Fossiiliset polttoaineet Turvetuotanto Ristiriitaista suhtautumista ydinvoimaan Vaihtoehtoiset energian tuotannon muodot Elintarvikkeet BSE-tapaus Elintarvikekysymykset 1980-luvulta 1990-luvun alkupuolelle Elintarvikkeet EU-Suomessa Maaseutusopimus? Eläimet ja eläinten hoito Yleistä eläinkäsityksistä ja tuotantoeläimistä Porot ja hirvet hirvittävät Tuotantoeläinten suojelu Pedot, metsästys ja monimuotoisuuden suojeleminen Kestävä maatalous ja luonnonmukainen tuotanto Keskustelua kestävästä maataloudesta Luonnonmukainen tuotanto Luomutuotannon tulevaisuuden vaihtoehtoja MTK:n ympäristöpoliittiset näkemykset: pysyvyyttä ja muutosta Ympäristökeskustelun keskeisiä diskursseja ja diskurssirakenteita Defensiivisiä diskursseja Ympäristönsuojelua myötäileviä diskursseja MTK:n ympäristödiskurssien perusrakenteet ja niiden muutos Pohdintaa English Summary Kirjallisuus Tutkimuksen kohteena käytetyt lähteet Muut lähteet Liitteet

17 1 Johdanto Maatalous on monessa mielessä kiinnostava tuotannonala tutkittaessa ympäristökysymyksiä yhteiskuntatieteellisestä ja historiallisesta näkökulmasta. Ensiksikin siinä hyödynnetään usein välittömästi orgaanisia luonnonprosesseja tuotannon aikaansaamiseksi: kyse on välittömästä aineenvaihdunnasta luonnon ja yhteiskunnan välillä. Toiseksi elintarvikkeiden käyttö on välttämätöntä joskin enemmän tai vähemmän välittynyttä vuorovaikutusta ihmisen ja luonnon välillä. Se, miten elintarvikkeita tuotetaan ja millaisia elintarvikkeita nautimme, määrittää tärkeältä osaltaan meidän sisäisiä fysiologisia luonnonprosessejamme, terveyttämme ja yleistä hyvinvointiamme. Tällaiset ruoan ja hyvinvoinnin sekä ruoan ja terveyden väliset suhteet ovatkin nousseet keskeiseen asemaan viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa. Kolmanneksi maaseutu käsitetään joskus eräänlaiseksi luonnon näyttämöksi, jota myös muut kuin maaseudulla asuvat arvioivat. Ihmiset matkustavat usein vapaa-aikoinaan maalle ja edellyttävät maaseudulta tiettyjä esteettisiä ominaisuuksia. Näiden ominaisuuksien puuttumisen ja uusien, modernien ominaisuuksien ilmaantuminen nähdään usein perusteena pyrkiä hallitsemaan maaseudun kehitystä. Neljänneksi maatalous on pitkien ajanjaksojen kuluessa muokannut luontoa alkuperäisestä luonnosta poikkeavaan asuun. Tämä pitkäaikainen vaikutus ilmenee joskus jopa siten, että maaseutu saatetaan nähdä luontona ja luonnonsuojelu maaseudun suojeluna. Viime vuosikymmenien aikana maatalous on ollut kaikkialla maailmassa suurten murrosten kourissa. Leimallista Suomen maataloustuotannon muutokselle sotien jälkeen on ollut modernisaatio: teknistyminen, kemiallistuminen ja tuotantoyksiköiden keskikoon kasvu. Valtio osallistui erityisesti 1970-luvun alusta lähtien yhä laajemmin maataloustuotannon rahoitukseen (esim. Granberg 1989). Tämä ilmeni hyvinvointivaltion rationaliteetin omaksumisena myös maatalouspolitiikassa (Granberg 1999). Kansainvälistyminen ja globalisoituminen on Suomen osalta ilmennyt liittymisenä Euroopan unioniin sekä kaupan vapauttamiseksi käytävinä neuvotteluina GATT:in ja WTO:n puitteissa. Maataloutta uhkaavat ilmaston lämpenemisen ohella monet globaalit ympäristöongelmat. Myös modernin maataloustuotannon aiheuttamat ympäristöongelmat ovat nousseet yleiseen tietoisuuteen ja vilkkaan keskustelun kohteiksi. Näiden ongelmien on usein nähty olevan yhteydessä maataloustuotannon laajentamiseen ja tehostamiseen. Toisaalta luonnonmukaisen tuotannon on nähty tarjoavan uuden mahdollisuuden ympäristönäkökohtien

18 16 huomioimiseen maataloustuotannossa. Luomustrategiaan on usein liitetty myös maatalouden sivuelinkeinojen ja monimuotoisuuden kehittäminen. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan Suomessa käytyä keskustelua maatalouteen liittyvistä ympäristökysymyksistä. Erityistehtävänä on tutkia sitä, millä tavalla Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto eli MTK on reagoinut ympäristökysymyksiin suhteessa muihin ympäristöpoliittisiin toimijoihin. Tutkimus on jatkoa suunnitelmille, joita esittelin lähes kymmenen vuotta sitten ilmestyneessä julkaisussani (Luoma 1993). Kartoitin siinä maataloutta ja ympäristökysymyksiä käsittelevää tutkimusta, ja sitä voikin pitää eräänlaisena alustavana tutkimussuunnitelmanani. Alunperin tarkoitukseni oli selvittää ympäristökysymysten aktualisoitumista maatalouspoliittisessa keskustelussa. Rajasin tutkimukseni kohteeksi MTK:n ympäristökäsitysten ja ympäristöpoliittisen toiminnan. Projektini toisessa julkaisussa (Luoma 1995) tarkastelin ympäristösosiologian yleisiä lähtökohtia. Tutkin aihetta seuraavassa erilaisten maatalouteen liittyviä ympäristökysymyksiä käsittelevien dokumenttien kautta. Erityisesti tutkimukseni kohteena ovat MTK:n, ympäristöliikkeiden ja ympäristöhallinnon keskinäissuhteet. Kuten tunnettua monissa ympäristökamppailuissa Koijärveltä eteenpäin maatalousväestö ja MTK ovat usein olleet vastakkain ympäristöväen ja ympäristöhallinnon kanssa. Erääksi perusteluksi MTK:n näkökulmasta lähtevälle tutkimukselleni voi siteerata Pertti Rannikkoa. Hän (Rannikko 1995, 84) toteaa seuraavasti: Ympäristöristiriitoja tulisi tutkia huomattavasti monipuolisemmin. Erityisen mielenkiintoisia olisivat ne ryhmät, jotka ovat suhtautuneet kriittisesti luonnonsuojelijoiden esittämiin vaatimuksiin. Myös Suomen ympäristöpolitiikkaa tutkinut Rauno Sairinen (2001, 146) kysyy, millaista maanomistajien ja -viljelijöiden suhtautuminen ympäristökysymyksiin on Suomessa ollut suhteessa harjoitettuun ympäristöpolitiikkaan. Tällaista tutkimusta Suomessa onkin tehty melko vähän. Poikkeuksen tästä muodostavat kuitenkin esimerkiksi Matti Niemisen (1994) tutkimus, jossa käsitellään viljelijöiden suhtautumista rantojensuojeluohjelmaan. Niinikään vasta ilmestyneissä Niina Epäilyksen (Epäilys 2001) metsästäjien ja lintuharrastajien luontokäsityksiä käsittelevässä lisensiaatintyössä sekä MTK:n suhtautumista Natura 2000 ohjelmaan käsittelevässä Susanna Kiijärven (Kiijärvi 2002) tutkimuksessa tarkastellaan kriittisesti luonnonsuojeluvaatimuksiin suhtautuneiden ryhmien käsityksiä. Aiemmin ilmestyneessä julkaisussani (Luoma 1993) rajasin tutkimuskohdettani esittämällä, että seuraisin MTK:n julkaisemassa Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä käytyä keskustelua. Tällainen tehtävä olisi kuitenkin ollut liian laaja, koska suunnitelmissani oli MTK:n näkemysten muutoksen tarkastelu suhteellisen pitkän ajanjakson kuluessa. Useita kertoja viikossa ilmestyvän lehden seuraaminen olisi aineiston laajuuden vuoksi ollut yksittäiselle tutkijalle ylivoimaista. Päädyinkin aluksi Pekka Jokisen (1995a) tapaan keräämään aineistoa MTK:n vuosikirjoista. Lopulta löysin kuitenkin Maataloustuottaja -lehden, jonka sisältämä aineisto oli mielestäni vuosikirjoja monipuolisempi. Maataloustuottaja toimii MTK:n ja sen jäsenten välisenä yhdyssiteenä. Se ilmestyy vain noin yksitoista kertaa vuodessa, joten tutkimusaineistonani käyttämien lehtien määrä vuosilta oli vajaat kaksi ja puoli sataa. Tutkimusaineistoni käsittää lähes tuhat ympäristökysymyksiä käsittelevää kirjoitusta, jotka jakaantuvat artikkeleihin, uutisiin, puheenjohtajan puheenvuoroihin, pääkirjoituksiin, pakinoihin, vuosittaisiin toiminta- ja taloussuunnitelmiin sekä MTK:n valtuuskunnan tiedonantoihin. Lisäksi lehdessä on tiedotteita MTK:n eri mietinnöistä antamista lausunnoista, kirjelmistä ja kannanotoista eri ministeriöille ja muille tahoille koskien ajankohtaisia maatalouden ympäristökysymyksiä. Lau-

19 17 sunnot, kannanotot ja kirjelmät ovat olennainen osa MTK:n toimintaa. Muut kirjoitukset taas heijastavat etupäässä järjestön toimihenkilöiden ja jäsenten kantoja. Tutkimukseni otsikko on Vihreät viirit, joihin tosin yksikössä viitataan Maataloustuottajain marssissa 1. Sen kolmas säkeistö alkaa sanoin: Käy alle viirimme vihreän, väki urhea uurastavainen, niin voitat taistosi sitkeän, ja on turvattu onnesi mainen. Vihreä väri esiintyy siis MTK:n lipussa, joka vihittiin käyttöön järjestön kesäjuhlassa Savonlinnassa vuonna Jouko Väänänen kuvaa lippua seuraavasti: Vihreän lipun keskellä on tyyliteltyjen tähkien ympäröimänä sama sahra kuin järjestömerkissä. (Väänänen 1987, 63.) Lipun väriin kiinnittää huomiota myös MTK:n puheenjohtaja Heikki Haavisto juhlapuheessaan MTK:n 75-vuotisjuhlakokouksessa Lahdessa vuonna 1992: Silmiemme edessä on ylväs lippurivistö. Kunniapaikalla siinä on Suomen lippu, jota vartioivat järjestömme vihreät liput. Vihreän lipun sahra kuvaa sitä ammattia, jonka hyväksi järjestömme taistelee ja tekee työtä. Sahra on menneitten sukupolvien työväline ja lippuumme kuvattuna se on kunnianosoitus niille isille ja miehille, jotka ovat tämän maan raivanneet. Vihreä väri on toivon ja tulevaisuudenuskon vertauskuva. Niistä maamies ei luovu koskaan, ei raskaimpinakaan masennuksen päivinä. 2 Sama vihreä väri on tunnuksena myös Suomen Keskustalla sekä useilla ympäristöliikkeillä ja -puolueilla. Siten vihreiden viirien tutkiminen viittaa MTK:n, vihreää väriä tunnustavien liikkeiden ja puolueiden sekä ympäristöhallinnon näkemyksiin. Tutkimuksellani on kolme kiinnekohtaa sosiologian kentässä: ympäristösosiologia ja maataloussosiologia, joiden kehitystä olen tarkastellut toisaalla (Luoma 1993), sekä järjestötutkimus. Tarkoitukseni on tutkia ympäristöpolitiikan esiinnousua maatalouspoliittisessa keskustelussa. Tähän liittyvää tutkimusta on Suomessa jossain määrin tehty sekä yleisellä tasolla (esim. Vainio-Mattila 1990) että erilaisten maatalouspoliittisten dokumenttien (Jokinen 1995a) ja puolueohjelmien pohjalta (Vihinen 1995). Tutkimukseni rajautuu edellisiä selkeämmin vain yhden yhteiskunnallisen organisaation ympäristöpoliittisten näkemysten tutkimiseen. Käyttämäni aineisto tietysti rajaa aihepiirien ja tutkimusongelmien määrittelyä, mutta toisaalta se on ajallisesti kattavampi kuin mainituissa tutkimuksissa käytetyt aineistot. Maatalouteen liittyviä ympäristökysymyksiä lähestytään näin mesososiologisesta (ks. Collins 1988) näkökulmasta. Perusteena tällaiselle instituutio- tai järjestötasoiselle analyysille on se, että MTK on ollut keskeinen vaikuttaja maatalouspolitiikassa sekä viljelijöiden käsitysten kokoajana ja muodostajana. Liikun tutkimuksessani tosin myös mikro- ja makrotasoilla. Yhtäältä esitän esimerkiksi joitain huomioita viljelijöiden käsityksistä, ja toisaalta viittaan myös maatalouspolitiikkaan ja maatalouden rakenteisiin. Käytän jatkossa usein maataloustuottajan tai talonpojan sijasta sekä teoreettisesti ja ideologisesti neutraalimpaa maanviljelijän, viljelijän ja viljelijäväestön käsitteitä. Olen tosin tietoinen, että joissain yhteyksissä nämä käsitteet kätkevät niitä eroja, joita vallitsee yhtäältä suur- ja pientilallisten ja toisaalta vilja- ja karjatilallisten välillä. Talonpojan ja talonpoikaiston käsitteet ovat vakiintuneet historial- 1. Maataloustuottajain marssin on säveltänyt Pauli Kari ja sanoittanut Yrjö Kilpinen. 2. Heikki Haavisto (puheenjohtaja, MTK): Maasta kasvaa tulevaisuus. Puhe MTK:n 75-vuotisjuhlassa Lahdessa MT 6 7/1992,

20 18 lisesti suuntautuneessa yhteiskuntatutkimuksessa sekä kulttuurintutkimuksessa. Kulttuurintutkimuksessa esimerkiksi talonpoikaiskulttuuri ja talonpoikaiset arvot ovat siinä määrin vakiintuneita käsitteitä, ettei niitä ole tässä syytä lähteä muuttamaan. MTK on ollut pitkään vahva vaikuttaja suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa (esim. Oksa 1998, ). Sen toiminnan sosiaalinen perusta on viljelijäväestön määrän supistuessa vähentynyt, mutta järjestö on puolustanut etujaan usein entistäkin näyttävämmin. Jäsenmäärän vähenemisen ohella muutkin tekijät ovat heikentäneet MTK:n vaikutusmahdollisuuksia. Nämä tekijät liittyvät yleisempään kansallisvaltioiden aseman heikentymiseen globalisoitumiskehityksen myötä. Suomen liittymistä Euroopan unioniin voidaan pitää yhtenä keinona säilyttää edes jossain määrin yhteiskunnallisen ja valtiollisen kontrollin mahdollisuus globalisoituvassa maailmassa. Yhteiskuntapolitiikkaa voidaan harjoittaa erilaisissa kansainvälisissä elimissä kuten EU:ssa, joka tosin muodostaa vain paikallisen, Euroopan ydinalueille muodostuneen saarekkeen globaalissa talous- ja yhteiskuntajärjestelmässä. EU:ta laajempia vaikuttajia ovat monikansallisten suuryritysten ohella myös globaalit organisaatiot kuten Maailmanpankki, YK:n järjestöt, NATO ja maailman kauppajärjestö WTO (Castells 2000, 14). Näiden puitteissa pienten kansallisvaltioiden puhumattakaan niiden alueille rajoittuvista organisaatioista ja järjestöistä poliittiselle vaikutusvallalle jää enää vain suhteellisen kapeita vaikutusmahdollisuuksia. Manuel Castellsia (2000, 14) siteeraten valtioiden vaikutusvalta ei kuitenkaan katoa vaan niiden organisoituminen yhtenäistyy. Esimerkkinä tästä on edelleen laajenemassa oleva EU, jonka puitteissa valtiot voivat vaikuttaa harjoitettavaan politiikkaan ja sen kautta jossain määrin myös globaalimpien organisaatioiden toimintaan. Suomessa harjoitettiin vuosikymmeniä korporatiivista tulopolitiikka, jonka osapuolina olivat työnantajajärjestöt, työntekijäjärjestöt, MTK sekä valtio vero- ja tukipoliittisine ratkaisuineen. Osittain tämän järjestelmän asema kuitenkin heikkeni Suomen liityttyä Euroopan unioniin. Esimerkiksi MTK menetti roolinsa tulopoliittisissa eli maataloustulosta ja maataloustuotteiden hinnoista käydyissä neuvotteluissa. Samalla EU-tuet alkoivat näytellä keskeistä osaa viljelijöiden tulonmuodostuksessa. Lisäksi Keskustapuolueen suhteet MTK:hon löystyivät puolueen pyrkiessä saamaan maaseutuväestön vähentyessä uusia kannattajia asutuskeskuksista. Tarkoituksenani on seuraavassa kirjoittaa eräänlaista modernin suomalaisen maatalouden ympäristöhistoriaa. Käyttämäni aineisto antaa mielestäni tähän hyviä mahdollisuuksia. Valmiin aineiston käyttöön perustuva tutkimus sisältää paitsi omat ongelmansa myös omat etunsa. Tällaista aineistoa käytettäessä tutkimuksen tematiikkaa voi rajata muttei laajentaa. Toisaalta sen pohjalta saa kuitenkin mielestäni ajallisesti ja temaattisesti kattavan kuvan MTK:n ympäristönäkemyksistä ja ympäristöpoliittisesta toiminnasta. Etuna tällaisen valmiin aineiston käytössä on se, että huomio kiinnittyy juuri niihin asioihin, joita järjestössä on pidetty tärkeinä. Usein nämä asiat ovat olleet myös ympäristöpolitiikan keskiössä ja saaneet suurinta julkisuutta tiedotusvälineissä. Etuna voi pitää myös sitä, että aineisto edustaa erään yhteiskunnallisen toimijan institutionaalisia kannanottoja ja institutionaalista puhetta. Näin ollen aineiston avulla voi saada tietoa eräästä keskeisestä yhteiskunnallisesta toimijasta ei siis vain yksittäisistä ihmisistä, joiden mahdollisuudet vaikuttaa asioihin ovat rajallisemmat kuin organisaatioiden ja järjestöjen. Vähättelemättä yksittäisten kansalaisten mielipiteitä ja vaikutusmahdollisuuksia on yhteiskuntapoliittisesta näkökulmasta paljon merkittävämpää se, mitä MTK:n puheenjohtaja, hallitus tai valtuusto sanovat jostain asiasta kuin mitä yksittäinen viljelijä sanoo tai ajattelee. Mielestäni tällai-