2 / Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry. Päätoimittaja: Kari Jaronen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 / 2009. Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry. Päätoimittaja: Kari Jaronen"

Transkriptio

1 2 / 2009 Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry Päätoimittaja: Kari Jaronen Osoite: Tanhuviesti / Suomalaisen Kansantanssin Ystävät Döbelninkatu 5 B 21, Helsinki p. (09) , ti , ke ja to klo

2 Tanhuviesti 2 / Sisällysluettelo Tapahtumakalenteri Pääkirjoitus - kansantanssi muutoksen pyörteissä... 3 Uudet SKY:n hallituksen jäsenet esittäytyvät... 4 Tuhansien järvien NORDLEK 2009 Lahdessa... 5 Vantaan kansanperinteen ystävät - vuodesta Haaste... 7 Tuijan läksiäiset... 7 Kiitos... 7 Avoin työpaikka... 8 Tanhuviestin historian havinaa... 8 Tanhu-Visa 75 vuotta! Tanssit Helsingissä kautta aikojen Johannes Linnankoski ja kansantanssi Pelimannikillan kuulumisia Vanhan kansan taikoja Lasten Kalenat Vanha koulutustoimikunta muistelee menneitä Ysti innostaa savolaisia Inkerin tanssiperinteestä ja sen harrastamisesta Tarton seurassa Muistoja Helmi Vuorelma Oy:stä XV valtakunnallinen kantelekilpailu Kansallispukuja myytävänä Lasten nurkka... 23

3 3 TAPAHTUMAKALENTERI 2009 TOUKOKUU Toukotanssit, Hyvinkää - lasten ja nuorten kansantanssikatselmus KESÄ-HEINÄKUU YSTI-festivaali, Lapinlahti NORDLEK 2009, Lahti - aikuisten pohjoismainen kansantanssi- ja -musiikkijuhla Tanssiva Turku -festivaali, Turku SYYSKUU Ohjelmistokurssit, Hämeenlinna - lasten ja nuorten vuosiohjelmat - aikuisten vuosiohjelma MARRASKUU SKY:n ja KTNL:n vaalikokoukset, paikka avoin - kansanomaiset paritanssit PÄÄKIRJOITUS - KANSANTANSSI MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry:n toiminta on koko seuran olemassaolon ajan, yli sata vuotta, vaihdellut voimakkaasti. Toimintaympäristö ja suhtautuminen kansantanssiin on myös ohjannut harrastusta. Alkuvuosina pääpaino oli tanssien ja perinteen keräämisessä ja muistiin merkitsemisessä. Tansseja harjoiteltiin vaihtelevissa oloissa ja lyhyen alun jälkeen harjoitukset olivat kokonaan tauolla v tilojen, tanssijoiden ja rahanpuutteen takia. Vastauksena rahankeräyskirjeeseen tuli jopa tyhjä keräyslista ja kirje että hävytöntä kerätä rahaa tanssien tukemiseen. Syntisenä kansantanssia lienee pitänyt Elimäelle tullut uusi kirkkoherra, joka kielsi harjoitukset. Nuoriso (silloin tanssijat olivat nuoria) siirtyi Vilppulan seuratalolta harjoittelemaan Tapalan tupaan, jonne kirkkoherran silmä ei nähnyt. Sittemmin kirkon kanta on muuttunut ja ainakin pääkaupunkiseudulla on esiinnytty myös kirkoissa. Vuodesta 1905 alkaen toiminta on ollut jatkuvaa ja kasvavaa, vaikka sota-aikana toiminta oli tietenkin hiljaisempaa. Valtakunnallinen kasvu alkoi 1950-luvulla ja jatkui voimistuen 1970 luvun lopulle. Lisääntyvälle harrastajajoukolle tarvittiin lisää ohjaajia, joten ohjaajakoulutus järjestettiin uudelleen vuonna Koulutustoiminta jatkui lähes samanlaisena 1990-luvun puoliväliin. Harrastajamäärien laskiessa myös ohjaajakoulutus joutui vaikeuksiin koulutettavien vähentyessä. Kansantanssinopettajakoulutus on nyt uusittu kaikkien järjestöjen yhteistyönä ja kaikille yhteisen koulutuksen uskotaan nyt vetävän riittävästi uusia ohjaajia kansantanssin elvyttämiseksi. Myös ammattikorkeakoulusta valmistuu uusia kansantanssinopettajia. He opettavat tietenkin työkseen ja työpalkalla pitää elää. Hyvin harvalla seuralla on varaa palkata kaikkiin harjoituksiin opettaja, lisäksi nykyiset ohjaajat toimivat usein ryhmiensä matkojen, esiintymisten ja harjoitusten järjestäjinä. Tähän kaikkeen ei ammattiohjaajan aika voi riittää, vaan hän keskittyy ohjaamiseen ja ohjelmistojen soveltamiseen.

4 Seuroilla on siis edessään uusi tilanne, tarvitaan ryhmille ryhmänjohtajia, huoltajia tms., jotka hoitavat kaikki juoksevat asiat ja pitävät ryhmän koossa. Ryhmissä jouduttanee myös miettimään ryhmän toimimista itseohjautuvana, jolloin osa harjoituksista viedään läpi ilman ohjaajaa, esim. apulaisohjaajan toimesta. Onneksi on näkyvissä hyvääkin, sillä kiinnostus kansantanssiin näyttää olevan lisääntymässä. Helsingissä oli maalis-huhtikuussa kolme pientä kansantanssikonserttia, joissa tähän asti on ollut vieraina pääasiassa tanssijoiden sukulaisia ja tuttavia suunnilleen saman verran kuin esiintyjiä. Konserttisarjan aloitti Tanhu-Visan 75-vuotisjuhlakonsertti. Salin täyttänyt yleisö nautti hienosta vaihtelevasta ohjelmasta. Seurojen yhteiskonsertti Isolla Koolla, jonka Eero Hietanen oli solminut yhteen, veti Kanneltalon täyteen kahteen kertaan. Viimeisenä oli HKY:n perinteinen kevätmatinea Kampissa, jossa katsomo ei riittänyt, vaan vieraille kannettiin lisätuoleja lattialle. Meidät huomattiin ja yleisön käytöksestä päätellen esityksistä pidettiin, joten rohkeasti näkyviin ja pidetään lippu korkealla, niin nousu jatkuu. Ossi Mäkinen SKY:n puheenjohtaja 4 UUDET SKY:N HALLITUKSEN JÄSENET ESITTÄYTYVÄT Olen Suomalaisen Kansantanssin Ystävien eli SKY:n uusi puheenjohtaja Ossi Mäkinen, rakennusinsinööri Espoosta. Olen Espoon Kansantanssijat ry:n perustajajäsen ja toiminut Espoon Kansantanssijat ry:n hallituksen jäsenenä , Helsingin Kansantanssin Ystävät ry:n puheenjohtajana ja nyttemmin tämän luottamustehtävän lisäksi Helsingin Kansantanssin Ystävät ry:n hallituksen jäsenenä. --- Olen Pia Pyykkinen, vajaa nelikymppinen vanhapiika Hyvinkäältä. Olen uusvanha SKY:n hallituksen jäsen eli kolmen vuoden tauon jälkeen taas pelipaikalla yrittämässä vaikuttaa meidän kaikkien yhteiseen hyvään kansantanssin saralla. Kansantanssin pyörityksessä olen ollut siitä lähtien kun Hyvinkäällä ryhmään huolivat eli kolmen vanhana aloitin läheisellä nuorisotalolla harrastamisen. Ensimmäisistä harjoituksista muistan, että siellä oli vihreä samettisohva, toisella kerralla tanssittiin Hansviliä. Sen jälkeen on sitten kyllä muistoja jos jonkinlaisia karttunut vuosien varrella, harjoituksista, matkoilta, järjestötoiminnasta ja tietysti siitä oheistoiminnasta. Kansantanssia olen ehtinyt harrastaa tanssimalla, ohjaamalla, opettamalla, kokoustamalla, matkustamalla, ohjelmoinnilla, nauramalla, itkemällä, edustamalla, ompelemalla, kuuntelemalla, huutamalla. Kansantanssi on ollut jokaisessa päivässäni ensimmäisistä harjoituksista lähtien mukana, joten eikö se sitten ole jo elämäntapa? Jotakin muutakin päiviin mahtuu tanssin lisäksi. Siviilityöni on aivan muuta kuin tanssia metalliteollisuuden henkilöstön kehittämisen parissa. Myönnän kyllä viimeksi tänään pitkällä käytävällä kulkeissani ottaneeni muutaman hambopistopyörinnän, kun ketään ei näkynyt. Kokonaiset vapaapäivät kuluu tätä nykyä vanhaa hirsimökkiä kunnostaessa. SKY:n hallituksessa olen, kun pyydettiin ehdolle. On minulla kuitenkin oma salainen missioni tehtävään. Haluaisin SKY:n olevan järjestö, joka tarjoaisi jäsenistölleen innostavaa tekemistä suomalaisen kansantanssin parissa, kursseja, tapahtumia, julkaisuja, toimintaa ja aktiivista osallistumista. Omalta osaltani pyrin saamaan ihmiset tanssimaan: yksin, pareittain, isoissa kuvioissa, polkkaa, jenkkaa, katrillia tai vaikka tiputanssia, pääasia että kansa tanssii! Seuraavan kerran tanssahdellaan sitten Nordlekissa.

5 5 TUHANSIEN JÄRVIEN NORDLEK 2009 LAHDESSA Minulla on ilo toivottaa koko Pohjolan kansantanssijat ja - soittajat sekä käsityöväki yhteiseen juhlaamme Lahteen Tarjoamme paljon mielenkiintoista niin soittajille, tanssijoille kuin muillekin kulttuurista kiinnostuneille. Olemme myös Järvi- Suomen portilla: Lahdella ja sen ympäristöllä on tarjota paljon kiinnostavaa kulttuuria, historiaa ja luontoa. NORDLEK kokoaa kolmen vuoden välein väen yhteiseen juhlaa eri puolilla Pohjolaa. Viimeksi olimme Suomessa vuonna Silloin isäntäkaupunkina oli Vaasa. Lahti on isännöinyt aiemmin BARNLEKia, mutta NORDLEKin isäntäkaupunkina se on ensimmäistä kertaa. Käsissänne oleva materiaali kertoo mitä voimme yhdessä pohjoismaisten ystäviemme kanssa kokea: niin pohjoismaisen kansankulttuurin monimuotoisuuden kuin maiden väliset yhtäläisyydet ja erilaisuudet. Olemme Etelä-Hämeen maakunnan kulttuurin kehdossa, mikä luo oman leimansa sekä ohjelmaan että moniin mielenkiintoisiin retkiin. Ja totta kai saamme tanssia, soittaa, laulaa sekä ihastella rikasta käsityö- ja pukuperinnettä. Juhla on keskittynyt Lahden Urheilukeskuksen alueelle keskuksen, jonka olette tottuneet näkemään talvisemmissa kuvissa: joka vuosi hiihdettävien Salpausselän kisojen ja Finlandiahiihdon näyttämöinä. Täällä olemme pystyneet keskittämään ohjelman ja majapaikat kävelymatkan sisälle. Juhla näkyy ja kuuluu myös kaupungilla. Kotisivumme palvelevat Teitä informaatiopakettina. Verkkosivullamme on myös ajan tasalla oleva ohjelma, josta käyvät ilmi mahdolliset ohjelmanmuutokset. Ilmoittautuminen ei tällä kertaa tapahdu verkkosivujen kautta vaan oman järjestönne kautta. Tanssikaamme, soittakaamme, laulakaamme ja pitäkäämme yhteistä iloa niin, että se välittyy paitsi itsellemme myös koko isäntäkaupungille. Tervetuloa NORDLEK juhlaan Lahteen! Esa Vilhonen päätoimikunnan puheenhoitaja Kesäinen Lahti odottaa Sinua Lahden kaupungin puolesta haluan toivottaa kaikki NORDLEK tapahtuman tanssijat, soittajat ja muut osallistujat tervetulleiksi kaupunkiimme. On hienoa, että tämän pohjoismaisen kansantanssi- ja pelimannitapahtuman isäntäkaupungiksi on valittu Lahti. Lahti on monipuolinen kulttuurikaupunki, jossa vuonna 1992 järjestettiin pohjoismainen lasten ja nuorten BARNLEK-juhla. Toivon, että te ympäri pohjoismaita sekä aina Grönlannista, Amerikasta ja Australiasta asti saapuvat tuhannet vierailijat nautitte vierailustanne Lahdessa ja lähialueilla. Monipuolinen ja mukaansatempaava ohjelmanne on taatusti mieluista seurattavaa kaupunkimme asukkaille. Kansanmusiikkikonsertit ja iloiset tanssiesitykset houkuttelevat varmasti kesäiseen Lahteen myös katsojia ympäri Suomen. Iloista NORDLEK juhlaa kaikille! Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja

6 6 VANTAAN KANSANPERINTEEN YSTÄVÄT - VUODESTA 1988 Satojen ihmisten iloinen puheensorina täyttää alueen, jota hallitsee keskiaikainen kivikirkko ja sen ympärillä oleva kirkkomaa. Joka puolella näkyy pienempiä tai suurempia telttoja. Katsellaan ja ostellaan taidokkaasti tehtyjä esineitä, maukkaita kotona tehtyjä leivonnaisia, välillä käydään ihastelemassa esiintymislavan tanssi- ja musiikkiesityksiä, täyttämässä vatsaa herkullisella lohikeitolla ja rentoutumassa kahvipöydän ääressä, rohkeimmat jopa sukeltavat luvulla rakennettuun kellariin, jota salakapakaksi kutsutaan ja nautiskelevat miestä väkevämpää. Missä olemme? Näyttää olevan menossa Laurin Elojuhlat, Vantaan Kansanperinteen ystävien vuosittainen suurtapahtuma Vantaan Pyhän Laurin kirkon ympärillä. Elojuhlia on seuramme järjestänyt perustamisestaan saakka eli vuodesta Tapahtumaaika on Laurin päivää lähinnä oleva lauantai. Perjantaisinkin on ollut ohjelmaa. Useiden vuosien ajan Elojuhlien vietto aloitettiin kirkkovenesoudulla Tikkurilasta pitkin Keravanjokea Kirkonkylän vanhalle myllylle, josta soihtukulkue lähti kohti Kirkkoa. Nyt on jouduttu perjantaiillan ohjelmasta luopumaan, jotta on voitu paremmin valmistella lauantain ohjelmaa. Lauantai alkaa klo 9 kirkosta kajahtavalla fanfaarilla. Elojuhlien suojelija avaa tilaisuuden ja ensimmäisen musiikkiesityksen sävelet kaikuvat ilmoille. Myyntikojut, kahvilat ja muut palvelupisteet ovat auki koko tapahtuman ajan aina klo neljään iltapäivällä, jolloin markkinat sulkeutuvat. Suurella esiintymislavalla vuorottelevat musiikki- ja tanssiesitykset, kirkossa ja vanhassa Pakarituvassa on musiikkiesityksiä pitkin päivää. Jokaisella Elojuhlalla on oma teemansa, jonka ympärille rakentuu ohjelmaa ja joka määrää sen pukeutumistyylin, jota juhlilla pyritään noudattamaan. Viime vuonna teemana oli "Hyvä naapuri, Vantaa kulttuurien kohtauspaikkana". Pyrimme antamaan äänen ja kasvot mahdollisimman monelle nykyvantaalaiselle "heimolle". Niinpä pyysimme mukaan omien yhdistystensä kautta vantaalaisia maahanmuuttajia esiintymään ja esittelemään omaa kulttuuriaan. Paikalla olikin ihmisiä joka puolelta maapalloa: Euroopan maista, Turkista, Egyptistä, Somaliasta, Vietnamista, Japanista jne. Elojuhlien ohjelma oli aikaisempaakin iloisempaa ja värikkäämpää. Tämän vuoden teemana on "Kansallispuvut ja kansanomainen pukeutuminen". Esittelemme ja esiinnymme suomalaisissa kansallis- ja kansanpuvuissa. Emme kuitenkaan aio unohtaa heimoteemaa. Pyydämme mukaan viimekesäisiä ystäviämme omine värikkäine pukuineen. Seuramme jäsenillä on toki lukuisia muitakin harrastuksen ja kiinnostuksen kohteita, mutta alusta alkaen Laurin Elojuhlat ovat olleet Seuran toiminnan keskeinen osa. Se on aikamoinen voimainponnistus yhdeltä hieman yli 100 jäsenen yhdistykseltä, mutta kyllä sitä sitten arvostavatkin yhteistyökumppanimme Vantaan kaupunki ja Vantaan seurakunnat ja ennen muuta ne tuhannet ihmiset, jotka ovat juhlissa mukana. Lisätietoa ja kuvia kotisivuiltamme: Kiitos Finnlore, Köln haasteesta. Luovutamme viestikapulan edelleen Ivalon Heinäkengille. Kalervo Pelkkikangas Vantaan kansanperinteen ystävät

7 7 HAASTE Kaikilla Tanhuviestiin kirjoittaneilla yhdistyksillä on mahdollista haastaa mukaan jokin toinen kansantanssijärjestö, jonka kuulumisia he - ja me kaikki - haluamme kuulla. Yllä Vantaan kansanperinteen ystävät vastaa Finnloren haasteeseen ja haastaa seuraavaksi mukaan SKY:n tuoreen jäsenyhdistyksen Heinäkengät Ivalosta. Haasteeseen voi vastata kirjoittamalla Tanhuviestiin yhdistyksensä konserteista, matkoista, ryhmistä, henkilöistä tai mistä tahansa muusta. TUIJAN LÄKSIÄISET Perjantaina vietettiin toimistonhoitaja Tuija Koskisen läksiäisiä haikean iloisissa tunnelmissa. Tuijalla ei tullessaan ollut "kansantanssitaustaa", mutta nopeasti hän omaksui SKY:n ja KTNL:n toimintatavat ja sisäisti perinteen arvot. Tuija kasvoi tehtäväänsä erittäin hienosti ja sai 14 vuoden aikana kiitosta sekä jäsenyhdistyksiltä että ulkopuolisilta. Tuija kutsuttiin mukaan Ystävien Killan toimintaan, muiden eläkeläisten pariin. Kuvassa vasemmalta: Matti Lankinen, Senni Mäkelä, Raimo Tanskanen ja Tuija Koskinen. Marjatta Koivu-Loman KIITOS Kiitos kaikista vuosista, yhteistyöstä antoisasta. Kiitos muistoista monista, lahjoista lähtiessäni. Jatkakaa te tanssimista, viekää iloa eteenpäin. Tanssikaa "tavisten" kanssa perinnettä siirtäessä. Aikansa kutakin, sano toimistonhoitaja kun eläkkeelle lähti. Hyvää jatkoa teille kaikille! Tuija Koskinen

8 8 AVOIN TYÖPAIKKA Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry etsii perinteestä kiinnostunutta toimistonhoitajaa vakituiseen työsuhteeseen Helsinkiin. Monipuolisiin työtehtäviin kuuluu Suomalaisen Kansantanssin Ystävien ja Kansantanssinuorten Liiton yhteisen toimiston hoito: yleishallinnolliset tehtävät mm. kokousten valmistelu ja sihteerinä toimiminen taloushallinnolliset tehtävät tiedotus mm. jäsentiedotteet, internet-sivujen päivitys muut yleiset toimistotyöt Toivomme hakijalta: vähintään opistotasoista kaupallista tai kulttuurialan koulutusta toimistosovellusten hyvää hallintaa työkieli suomi, ruotsi ja englanti eduksi joustavaa kykyä pysyä mukana järjestöelämän vaihtelevassa rytmissä ulospäinsuuntautuneisuutta, omatoimisuutta ja hyviä vuorovaikutustaitoja Tarjoamme: joustava työaika 20 h/viikko palkka sopimuksen mukaan työsuhteen aloitus tai sopimuksen mukaan Lisätietoja ja hakemukset: Hakemukset palkkatoivomuksineen mennessä osoitteeseen Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry, Döbelninkatu 5 B 21, Helsinki tai Lisätietoja antavat Pia Pyykkinen / ja Ossi Mäkinen TANHUVIESTIN HISTORIAN HAVINAA Jäsenlehtemme Tanhuviesti otti ensimmäiset askeleensa jo 50 vuotta sitten. Vuonna 1958 ilmestyi ensimmäinen numero lehdestä, jolle silloin etsittiin nimeä ja jota kutsuttiin ensin alkuun vain Ystäväksi tai Kansantanssin Ystäväksi. Tanhuviesti julkaisee tämän vuoden aikana otteita vanhoista numeroistaan. Tällä kertaa vuorossa on numero 1/1969, josta kuulemme seuraavalla sivulla terveisiä tanhujohtajakurssilta.

9 9

10 10

11 11 TANHU-VISA 75 VUOTTA! "Tanhukerho Tanhu-Visa ry. on Helsingissä vuosikymmenien ajan toiminut kansantanssiseura, joka kouluttaa jatkuvasti esiintymistaitoisia tanssijoita polkka- ja jatkokursseilla, tekee kansantanssia tutuksi laajalle yleisölle sekä säilyttää visalaista tanssiperinnettä. Niin esiintymisissämme kuin yhteisissä illanvietoissammekin tulevat esiin seuramme valttikortit: iloisuus ja hyvä yhteishenki." Näin lukee Tanhukerho Tanhu-Visan kotisivuilla ja täytyy myöntää, että visalainen tanssiperinne, iloisuus ja hyvä yhteishenki on sisäistetty ja näkyy ryhmän esityksissä. Olin sitä todistamassa maaliskuun 7. päivänä Balderin salissa, Helsingissä, seuran 75- vuotisjuhlatapahtumassa. Koko juhla huokui tekemisen meininkiä ja halua näyttää koko salin täyttäneelle odottavalle yleisölle oman seuran historiaa ja monipuolisuutta. pyörittämiselle. Juhla alkoi komeasti Ähtävän menuetilla ja polskalla (kuvassa) jatkuen pohjalaisilla tansseilla ja lauluilla. Sitten seurasi visalaista perinnettä Kertun katrillina, joka tunnetaan paremminkin Karjalaisen katrillin nimellä, sekä sikermä kaikkien kansantanssijoiden osaamia pikkutansseja. Yleisökin pääsi osallistumaan yhteislauluin ja poloneesein, joka olikin niin suosittu, että tila antoi myöten vain muutaman tukin MUTTA sitten Tanhu-Visa tarjosi yleisölleen pienen alkujännityksen jälkeen virkistäviä ja innostavia yllätyksiä: laulua ja oman bändin! Seuran ohjaaja Jyrki Kokko on sinnikkäästi tuonut esityksiin laulua ja antanut tilaa ryhmän taitajille tuoda omia lahjakkuuksiaan esiin ja koko ryhmän käyttöön. Jäsenet ovat opettaneet toisilleen viikonloppukursseilla laulutekniikkaa ja lauluja, polskaa ja menuetteja, vain jotain mainitakseni. Lisäksi viisi eri instrumentteja soittavaa jäsentä päätti alkaa harjoitella yhdessä ja perustaa bändin! Eikä siinä vielä kaikki. Pitkää 75-vuotista taivaltaan juhlistava seura toi esityksiin rohkeasti terveisensä myös käymiltään kursseilta ja ulkomaanmatkoilta tanssimalla mm. röntyskää ja laulamalla vuorolaulua, jossa tytöt ja pojat ottivat mittaa toisistaan. Yleisö sai nähdä raikkaan ja hauskan itäkarjalaisten tanssien sarjan, jossa tytöt lauloivat ja tanssivat fereesit yllään ja pojat venäläisvaikutteisissa talonpoikaisasuissaan. Fereesit olivat tyttöjen itsensä ompelemat ja kunkin persoonaan sopivat. Juhlassa ei unohdettu mainita ja kiittää pelimannejakaan. Lavalla heitä oli neljä säestämässä juhlaohjelmistoa ja viides oli tilaisuuteen varta vasten kutsuttu monivuotinen harjoitusten ja esitysten säestäjä vuosien takaa. Myös yleisössä istui monta vanhaa visalaista, joten porina juhlan keskellä olevalla kahvitauolla oli mittava. Omiin korviini tarttui monta hämmästynyttä kommenttia ryhmän monipuolisuudesta ja taitavuudesta, mihin itsekin ilomielin yhdyin. Yleisö oli selvästi haltioissaan. Juhla oli lämminhenkinen ja avoin. Kiitos Tanhu-Visa. Sirkkumarja Koskenniemi Kuvat: Reijo Hyytiäinen

12 12 TANSSIT HELSINGISSÄ KAUTTA AIKOJEN Helsingin Kansantanssin Ystävien kevätmatinean teema haettiin tällä kertaa omalta lähialueelta, Helsingistä. Syvyyttä teemaan saatiin ulottamalla tanssit historiallisesti koko Helsingin olemassa olon ajalle. Ohjelmistoon otettiin mukaan kaikenlaisia tansseja ketjutansseista menuettiin, polkasta masurkkaan. Varsinaisesti Helsingistä on kirjoitettu muistiin hyvin vähän tansseja, joten niitä otettiin mukaan myös lähiympäristöstä. Matinea pidettiin Helsingin keskustassa Kampin palvelutalossa. Yleisöä oli katsomo täynnä n. 150 henkeä. Palvelutalon juhlasalissa on katsomo, joka on auditoriomaisesti nouseva. Sali oli riittävän suuri Purpurin kahdeksan parin esitykselle ja myöskin sopiva Rutistuksen neljälle parille. Pelimanneilla oli oma paikka salin etuosassa. Matineassa esiintyivät kaikki HKY:n ryhmät. Lastenryhmä Pitskuilla oli ohjelmassa sikermä. Nuortenryhmä Rutistus oli valmistanut pari ohjelmakokonaisuutta. Toinen oli katrilleja ja toinen polkkaa ja valssia. Aikuisten ryhmä Kierrokkaalla oli menuetti ja polska sekä kontra. Purpurilla, toisella aikuisten ryhmällä oli ohjelmassa purpuri. Pitskujen ohjelmiston valmensi ja ohjasi Johanna Salminen. Lapset tanssivat Sikermän jo varmoin ottein niin Eevastiinan, Solavalssin kuin Kukkokiekuunkin. Nuorten ryhmä Rutistus ei petä osaamisellaan ja esiintymisellään. Eero Hietasen ohjaama Nelihenkiset Neljäinen, Nelihenkisen polkat, Kokemäen valssi ja Jenkeliska oli näyttävä ja vauhdikas kokonaisuus. Toinen Eero Hietasen ohjaama kokonaisuus oli Katrillia, jossa tanssittiin Askolan neliö ja Hurjaa. Hyvin suoriutui Rutistus tästäkin ja yleisö piti kovasti esityksestä. Rutistus on HKY:n edustavin ryhmä. Kierrokkaan Menuetin ja polskan Tiukasta oli valmentanut ryhmän ohjaaja Paavo Tammisto. Toinen Kierrokkaan ohjelmanumero oli Pellinge kontra. Ryhmän ohjelmisto oli teemaan nähden sopiva ja mielenkiintoinen. Kierrokas tanssi Rutistuksen kanssa hauskan Hylkeenhyppelyn, josta yleisö piti tälläkin kertaa. Purpuri-ryhmän Lohjan purpuri, jonka ohjasi Kari Bergholm, oli perinteisyydessään ja omaleimaisuudessaan mielenkiintoista katsottavaa. Kari Bergholm kertoi purpurin vuoroista, istumajärjestyksestä ja historiasta mukavalla ja kiintoisalla tavalla. Ohjelman aloitti kaikkien esiintyjien yhteisesti tanssima Ketjutanssi Teemme tähän tanssipaikan. Päätteeksi yhteisesti tanssittiin ja laulettiin Eero Hietasen suunnittelema Perhevalssi, joksi oli valittu Toivo Kärjen Helsinkiin valssi. Myös yleisö yhtyi lauluun. Helsingin Kansantanssin Ystävät ry:n puheenjohtaja Marja Nick toivotti aluksi kaikki tervetulleiksi ja ohjelman lopuksi kiitti kaikkia Matineaan tavalla tai toisella osallistuneita. Kaikki ohjaajat ja pelimannit Tapani Luhtaranta, Martti Piipponen ja Juha-Matti Hirvonen saivat puheenjohtajalta ruusut. Risto Elo

13 13 JOHANNES LINNANKOSKI JA KANSANTANSSI Johannes Linnankoski ( ) oli uusmaalainen sanomalehtimies ja kirjailija. Hän oli innokas suomalaisen sivistyksen puolestapuhuja, joka vaati kansakoulua joka kylään ja lukutaitoa kaikille. Kirjoituksissaan hän ei noussut hallitusvaltaa vastaan, vaikka olikin suomalaisuuden kannattaja ja innostaja. Hän oli mm. perustamassa Suomalaisuuden Liittoa vuonna Liitto toimii edelleen. Kirjoituksessaan Uusimaa-lehdessä n:o "Nuorisoseuroille hiukan huomioonotettavaa" hän on ilahtunut uusien nuorisoseurojen syntymisestä. Hän saattaa kuitenkin kyseenalaiseksi, ovatko nuorisoseurat ohjelmamuutoksessaan tähdänneet syvällisiin uudistuksiin vai haetaanko uudenlaista viihdettä ja rattoa. "Jos nuorisoseurojen 'puhdistava työ' ei ilmene muussa kuin sen jäsenten oppimisessa puhevuoroja käyttämään, kepeitten huvinäytelmien esittämisessä, muutamien uusien karkelotapojen oppimisessa ja siinä että tanssi muuttuu viulun ja harmonikan säestyksellä tanssimisesta torvisoiton mukaan hyppimiseksi, jonka jälkeen, ja yleensä nuorisoseurain kokouksista, lähdetään yöjalkaan, silloin ei ole itse asiassa paljo voitettu. Hiukan ulkokuorta ainoastaan silotettu." Helsingin Sanomissa syksyllä 1912 kirjoituksessaan "Mitä meiltä puuttuu" hän väittää, että suomalaiset ovat miltei tykkänään taloudellista tajua vailla. Häntä harmittaa turha kuluttaminen, joka on "hienoa käytöstä". " - Eipä olisi luullut että tästä meidän pettuleivän kansastamme tuli sellainen makeanleivän kansa kuin mitä me varakkaimmilla seuduilla nykyään olemme. Me syömme voit, me syömme maidot, ja moni, joka on perustanut kanalan, koska kananhoito kuuluu olevan kannattavaa, onkin pian huomannut kaikkein taloudellisimmaksi - syödä munat itse. Siihen lisäksi joka maalaiskylään viikoittain monet korit kaupunkinisuja ja limonaateja, kyläraitit täyteen Fazerin ja Westerlundin konvehtipapereita, uusi puku tai ainakin pusero jokaiseen iltamaan - sanotaanpa ettei kansallispuku saavuta monin paikoin suosiota vain sentähden, että se on aivan liian halpa ja kestävä." Uusimaa-lehden kolmessa numerossa vuonna 1899 ilmestyi kertomus "Helmisen herrasväen nokkoskylpy". Lainaan tähän vain tanssia koskevan osuuden. - Vanha herra Helmisen varsinainen tehtävä kesäaikoina oli tutkia ja keksiä yhä uusia luonnonparannustapoja. Hän piti perheelleen esitelmän siitä, kuinka nokkoskylpy "vetää veret kylvetettyyn paikkaan ja sikäli uudistaa kudokset niin, ettei tunne vilua vaikka avojaloin lumessa astelkoon". Ryhdyttiin tuumasta toimeen, mutta tämän käsittelyn jälkeen herrasväen jalat olivat niin arat ja turvoksissa, että oli pakko kokeilla jos jonkinlaista parannuskeinoa. Lopulta päädyttiin tanssiin. Tosin "vanha herra Helminen ei ollut milloinkaan saastuttanut jalkojaan tämmöisellä kevytmielisellä hypyllä, hän oli periaatteesta tanssin ankara vastustaja ja kirjotti kerran vuodessa tästä asiasta sanomalehteen ankaran parannuskirjotuksen nuorisolle. Mutta hätä ei lue lakia, ja niin pyöri lattialla neljä kärsivää ihmislasta harjotellen 'Koiviston polskaa'. Vanhan Helmisen jalat olivat aluksi itsepäiset, hiki valui virtana hänen otsaltaan ja kauheasti tärisi lattia, kun hän jytyytti 'tömistysvuoron' vaikeita liikkeitä. Mutta kymmenen minuutin päästä hän oli paras mestari joukossa, harras ja väsymätön. Tanssihan oli jalointa mitä saattoi ajatella ja hän lupasi ensi tilassa kirjottaa sanomalehteen asiallisen puolustuskirjotuksen 'jalostavista tansseista'." Lopullisen helpotuksen toivat kuitenkin ankara saunominen ja aika. Tanssi oli vain hyvä alku. Johannes Linnankoski kirjoitti artikkeleitaan toistasataa vuotta sitten. Kuten huomaamme, meno on entinen ja arvoja peräänkuulutetaan edelleen. Sitä kai on kansanperinne. Esko Kannusmäki PELIMANNIKILLAN KUULUMISIA Kesä tuo tullessaan pelimanneillekin moninaisia tapahtumia. Varma merkki ovat myös yhteissoittokappaleet. Sekä NORDLEK juhlan että Pelimannikillan yhteissoittokappaleita voit tilata SKY:n toimistosta, p. (09) , Kappaleet löytyvät myös kotisivuilta ja Antti Järvensivu

14 14 VANHAN KANSAN TAIKOJA Helatorstai, jota vietetään 40. päivänä pääsiäisestä, oli vanhan kansan vuoden pyhin kirkkojuhla. Jo päivän nimikin, "hela", viittaa muinaisruotsin pyhää tarkoittavaan sanaan "helgh" tai "haelgh". Tällöin sanontojen mukaan ei mitään työtä saa tehdä: ruoho ei saa kasvaa, ei lintu rakentaa pesää eikä metsästämään saanut mennä, vaikka kanalintujen soidin oli Pohjois-Suomessa parhaimmillaan.hämeessa, Satakunnassa ja Uudellamaalla poltettiin helatorstain aattona helavalkeita, joiden ympärillä järjestettiin erilaisia leikkejä ja tansseja nuorisolle kokoontua. Kuuluisinta helavalkeiden vietto oli Sääksmäen Ritvalassa, jossa neidot kokoontuivat kulkueeksi kylän teitä vaeltamaan ja kalevalaisia lauluja laulamaan vielä 1860-luvulle asti. Sittemmin tämä perinne elvytettiin 1900-luvun puolella. Kulkueet alkoivat helatorstaina, mutta ne jatkoivat pyhäpäivinä aina juhannukseen asti. Alkulaulun eli virren jälkeen kappaleet vaihtelivat: ohjelmassa oli vuoroiltoina Mataleenan virsi eli Pyhästä Magdalenasta kertova laulu, Inkerin ja Lalmantin rakkaussuhteesta kertova ritariballadi sekä Annikaisen laulu turkulaisen porvarisneidon ja saksalaisen hansakauppiaan suhteesta. Lopuksi laulettiin loppuvirsi. Nämä kolme keskiaikaista runoelmaa toimivat tavallaan kristillisinä opetuksina neidoille. Siveetön Magdalena etsi sovitusta, Inkeri oli uskollisen rakkauden esikuva ja Annikainen turhamainen ja herkkäuskoinen. Näin neitojen laulava kulkue vaelsi ympäri kylää päätyen Helkavuorelle, jossa neidot asettuivat piiriin laulamaan laulunsa loppuun ja palasivat sen jälkeen kylälle tanssimaan ja laulamaan piirilauluja helkatulien ääreen. Uskottiin, että "Ritvalan vainiot ja pellot lakkaapi kasvamasta ja hedelmiä antamasta, silloin kun kansa näihin (menoihin) kyllästyypi, tai vanhan tapansa heittää". Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon pohjalta Tuulia Taipale LASTEN KALENAT Kalevan Nuoret järjestää perinteiset Lasten Kalenat Lappeenrannassa Lasten Kalenoissa tanssitaan, musisoidaan, tehdään teatteria ja sirkusta. Tapahtuman ohjelmassa on leirejä, konsertteja, työpajoja, disco, illanviettoja, teatteri- ja sirkusesityksiä sekä monenmoista muuta mukavaa tekemistä. Kalenoissa lapset ovat pääosassa. Ilmoittautumisaika päättyy Lisätiedot ja ilmoittautumiset verkkosivuilta Lisätietoja antaa Kaisa Hirn: tai p VANHA KOULUTUSTOIMIKUNTA MUISTELEE MENNEITÄ Mäntsälässä Hermanni Onkimaan kurssikeskuksessa alkoi tämän koulutustoimikunnan historia. Silloin pidettiin SKY:n ja KTNL:n yhteinen toiminnan suunnitteluseminaari, jossa tehtiin järjestöjen ja toimikuntien toimintasuunnitelmia vuosille Täällä tapasivat uuden toimikunnan untuvikkopoikanen Kari sekä vankan toimikuntatyöskentely kokemuksen omaavat ladyt Eeva, Sinikka, Marjatta ja Ritva. Lisäksi suunnittelussa Pelimannikillanedustajana oli Timo Hukkanen. Karin mukaan toimintaan oli ympäri puhunut silloinen järjestöjen toimistosihteeri Senni, vakuuttaen ettei tarvinnut muuta tehdä kun olla aktiivisesti mukana jäsenenä. Jossain illanvieton ja keskiyön välimaastossa

15 tämä naisnelikkö ja untuvikko lupautuivat toisilleen panevansa firman pyörimään. Syntyi Viiden Enkeliska. Vuonna -92 kokoonnuttiin 7 kertaa, ja useimmiten Töölössä SKY:n toimistolla. Vuoden aikana käsiteltiin mm. tanhukatselmusta Tampereella, Kuopion kesäjuhlia, Murnakutkaa, Tanhunopettajakoulutusta Varalassa, Kotkan perheleiriä, tanhutuomarikoulutusta ja erilaisia kursseja. 15 Ensimmäisessä kokouksessaan toimikunta järjestäytyi: Eeva heilutti puheenjohtajan nuijaa, Ritva hoiti varapuheenjohtajan tehtäviä, Sinikka edusti KTNL:n, Marjatta edusti aktiivijäsentä ja Karista tuli yllättäen toimikunnan sihteerikkö. Timo osallistui kokouksiin silloin kuin soittamiseltaan ehti. Samana vuonna nimettiin Fatabuurin huippumyyjä S. Mäkelä ja huippuostaja K.Jaronen. Kyseiseltä kokousreissulta Hyvinkäältä ovat vielä tänäkin päivänä käytössä Marjatan tekemät pöytäliina ja verhokappa. Joulukuussa Jaronen muutti omaan uuteen kotiin. Koulutustoimikunnan ensimmäinen yhteinen toimintavuosi meni yhteistä hiiltä puhaltaessa ja punaista lankaa sitoessa. Vuonna -93 kokouksia pidettiin 6 kertaa, ja usein istuttiin jonkun jäsenen kahvipöydässä. Ehtoisa emäntä tai innokas isäntä oli loihtinut suussa sulavat tarjoilut. Kokousten ilmapiirit olivat leppoisia ja toimikunta idearikas. Mietittävinä asioina olivat mm. loppiaiskurssi, NORDLEK, Rauman Knypylähypyt-kesäjuhla, Tanhuopettajamatrikkeli, SKY:n lottomainos, Turun kansantanssimaraton (videoitu 210 tanssia ulkomuistista) Senni oli ollut 10 vuotta toimistolla töissä ja OK-opintokeskus toiminut 50 vuotta. Viisikon kolmas yhteinen toiminta vuosi käynnistyi Påkasin kartanolla. Vuoden aikana istuttiin päättämään toimintaan liittyvistä asioista 7 kertaa. Mielenkiintoisissa ja intensiivissä kokouksissa hyvän purtavan äärellä käsiteltiin mm. Valkeakosken tanhukatselmusta, ruokaperinnekurssia Järvenpäässä, Iso Ilo-kesäjuhlia Karhulassa, NORDLEKia, PTS-seminaaria Sennin kissanpäiviä (läksiäisiä). Vuonna -94 Senni jäi eläkkeelle ja Tuija astui remmiin, Eeva nimettiin Joulupukin suosikkitontuksi. Kokoukset 1995 aloitettiin pienillä leikeillä tai kilpailuilla. Milloin keksittiin adjektiiveja kokouksen avaussanoihin tai viritettiin aivosolut tekemään hyviä päätöksiä tietokilpailujen avulla. Tunnelmat tapaamisissa olivat rentoja, ja firmaa pyöritettiin 6 kokouksen verran monella tapaa: Vaasan NORDLEK -97, kansantanssiopettajakoulutus 20 vuotta, Kansantanssiopettajien UMPIMÄHKÄ, Mustan Pässin Polska Savonlinnassa, SKY - 95 vuotta, yhdistyksen ohjaajahuiput. Kyseisenä vuonna keksittiin idea KÖKKÄ-klubista, yövyimme Marjatan mökillä, tutuistumme Seunan sukkaan, opimme keski-iän määritelmän: avara mieli ja kapea vyötärä vaihtaa paikkaa. Ritva toimi puheenjohtajana joulukokouksessa, "Tuhlaviikoilla" Hyvinkäällä, Eevan ollessa sairaana. Vuosi 1996 ja uudet kujeet. Toimikunta porskutti elinvoimaisena ja intoa täynnä. Kokouksia pidettiin vuoden aikana 7 ympäri ämpäri Suomea; Keravalla, Hyvinkäällä, Tampereella ja Helsingissä. Asialistalta löytyi mm. UMPIMÄHKÄ, Myllypolkka-katselmus Anjalankoskella, SKY- 95, Kansantanssimaraton Hyvinkäällä, koulutusyhteistyö, Häepijot Saarijärvellä, Joulukonttikurssi Motelli Syvälammella. Kokousten avaukset olivat teatraalisia ja idearikkaita. Milloin ladyt olivat kasvattaneet muhkeat viikset ja sihteeri saanut uudet pullonpohjarillit. Koulutustoimikunta sai myös omat tiernahenkilötkin. Myös sihteerin pöytäkirjoissa mielikuvitus laukkasi. Vuoden -95 toimintakertomuksen raakaversiossa löytyy sihteerin antamat lempinimet toimikunnan

16 16 jäsenille: Eeva-Tapani, Tieviidakon Mellu, Cee-Cee, Fatabuurin emäntä, Laskutikku sekä Hukka-Pekka. SKY:n juhlavuonna 1996 tarjoiltiin huhtikuussa Paavo Nurmen patsaalla jouluglögiä UMPIMÄHKÄSSÄ, ja hurviteltiin Linnanmäellä, parannettiin naapurisopua Tampereen Kohmakaarella, Liisa Laaksonen täytti 70 vuotta. Koulutustoimikunta uudistui Toimikunta sai 3 naisen vahvistuksen Saarijärveltä: Eila Peura, Marjatta Merruntaus ja Mirja Tarvainen. Lisäksi Marjatta Toivoselle nimettiin varamies Pia Pyykkinen, Hyvinkäältä. Kokouksia pidettiin joko isolla tai pienemmällä kokoonpanolla 7 kertaa, yleensä vakioviisikon voimilla pyöritettiin firmaa. Käsiteltäviä asioita -95 olivat mm. Härkätien hyppelyt Hämeenlinnassa, NORDLEK-97, perinneruokakurssi Tikkutollosta Tikkuristiin, KTNL 15 vuotta, Kökkäklubi. Vuoden viimeinen ja pikkujoulukokous pidettiin perinteisesti Hyvinkäällä Marjatan luona. Perinteistä ohjelmaan tilaisuuteen toi Lucian-päivän läheisyys, uudesti muokattu Lucia-kulkue. Vuonna 1997 ilmestyi uusittu Tanhuvakka ja sävelmistö, Pia Pyykkinen aloitti ensimmäisenä Kökkä-emäntänä, Eeva muutti Vihdistä Hartolaan ja firman pyörittäjäviisikosta Ritva jätti koulutustoimikunnan. Vuosi -98 ja Mäntsälän viisikosta oli jäljellä Neljän Kontra. Kokouksia pidettiin 7 kertaa. Pöytäkirjaan kirjattiin mm. Purpurikurssia, Turun tanhukatselmusta, Lohjan Katrilli-kesäjuhlia, Suomi-Viro Tanssipidot 2000 Koko toimikunta eli muutoksen aikaa. Toisessa kokouksessa Hyvinkää lankalady Marjatta T. jättäytyi toimikuntatyöskentelystä ja kontra kutistui Kolmeiseen. Marjatan tilalle nimettiin Pia. Saarijärveltä jatkoivat Mirja ja Marjatta. Kuvassa kirjoittaja Kari Jaronen Vaikka toimikunta uudistui ja työskenteli tiiviisti, ei kolmikko pystynyt luomaan samanlaista ilmapiiriä, kuin Viiteinen loi yhteishengessään. Mutta tosiasiahan on, että muutos on väistämätöntä ja luo uusi tuulia. Paluuta entiseen ei ollut ilmestyi Tanhuviestissä uuden koulutustoimikunnan esittely, Aila Havialle puvustoon järjestettiin yllätyssyntymäpäivät, Kökkäklubin pikkujouluissa vaalikokouskurssin yhteydessä 25 klubilaista suoritti tonttuvalan. Kiitos näistä mukavista koulutustoimikuntavuosista meille kaikille ja ihanaa, että saimme tänään laittaa yhdessä vielä kerran firman pyörimään. Tämä Viiden Enkeliskamme ystävyys olkoon lämmin ja pitkäikäinen ja pysyköön yhteiset vuodet nyt ja aina sydämessämme. YSTI INNOSTAA SAVOLAISIA Kaiken kansan festivaali Ysti on antanut aivan uutta potkua Pohjois-Savon kansantanssijoille ja kansanmusiikin harrastajille. Nyt toista kertaa pidettävä kolmipäiväinen tapahtuma kerää Lapinlahden Alapitkälle satoja esiintyjiä ja toivon mukaan myös tuhansia vieraita. Virallinen yleisötavoite on asetettu maltillisesti henkeen.

17 17 Etukäteen on luotu innostusta muun muassa kierrättämällä eri kunnissa uusien savolaisten kansallispukujen näyttelyä ja esittämällä valittuja makupaloja ohjelmistosta. Ysti polkaistaan käyntiin perjantaina kesäkuun 5. päivänä. Kansanmusiikkiryhmien esitysten ohessa on erilaisia työpajoja ja näyttelyitä. Kansankulttuurin tilaa pohditaan erityisessä seminaarissa. Yksi Ystin erikoisuuksia ovat kansan uudet runot. Runokilvan suosio on lyönyt ällikällä sen järjestäjät, kun runoja on tullut postin mukana satoja ja taas satoja. Lauantaina 6.6. Ystissä pidetään perhepäivää. Lapsia ei vain istuteta penkkiin kuuntelemaan toisten esityksiä, vaan heille annetaan myös mahdollisuus tehdä itse kansankulttuuria. Sunnuntaina 7.6., joka on sattumoisin myös eurovaalipäivä, hiljennytään ensin hengelliseen musiikkiin, kunnes iltapäivällä pannaan taas jalalla koreasti Ystiä varten valmistetussa uudessa savolaisessa kavalkadissa. Tässä "Ystin tarinassa" kerrotaan muinoin eläneestä omalaatuisesta lapinlahtelaisesta kansanmiehestä, jolta festivaali on lainannut nimensä. Ystin tarinata ovat kertomassa kymmenet soittajat, laulajat ja tanssijat. Runsaitten kansantanssien ohjauksesta vastaa siilinjärveläinen Miia Tuovinen. Maakunnallista pelimanniorkesteria johtaa nuori varpaisjärveläinen viulupelimanni Riitta Väisänen ja laulajia festivaalijohtaja Petra Lisitsin-Mantere. Kokonaisohjauksesta huolehtii näyttelijä Tarmo Valkonen Kuopion kaupunginteatterista. Festivaaleilla esiintyvät liki kaikki pohjoissavolaiset kansanmusiikki- ja tanssiryhmät. Vierailevina tähtinä kuullaan ja nähdään muun muassa kaavilaista tangokuningasta Erkki Räsästä ja hulvatonta hankasalmelaistä Werner Bros. -yhtyettä. Tarkka ohjelma löytyy internetistä Ystin kotisivuilta Kuvassa suu käy ja jalka napsaa kesäkuun Ystissä Lapinlahdella. Murremestari Anneli Valta- Lisitsin ja hänen tyttärensä Petra Lisitsin-Mantere ovat festivaalin kantavia voimia. Seppo Kononen INKERIN TANSSIPERINTEESTÄ JA SEN HARRASTAMISESTA TARTON SEURASSA Juha-Matti Arosen kertomus Tarton inkerinsuomalaisten perinneryhmästä Röntyskästä ja tanssiperinteen keräämisestä sekä ryhmän ohjelmiston valinnasta jatkuu tässä numerossa. Edellinen osa julkaistiin viime numerossa. Muita lähteitä Edellä esiteltyjen julkaistujen tietojen lisäksi on inkeriläisiä kansantansseja tallennettu arkistoihin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkiston tanssikortistossa on tietoja röntysköistä sekä Suomen puolelta että Pohjois-Inkeristä (tärkeimmät kerääjät: Eeva Kaasolainen, Eeva Pesonen ja Ulla Mannonen). Myös Tarton Kirjallisuusmuseon arkistossa on Toomin julkaisemien lisäksi muitakin hänen muistiin panemiaan tietoja (Viron veräjä) Länsi- Inkeristä. [13] Keruu ja tiedot painottuvat selvästi kahtaalle: toisaalta on tutkittu pohjoisinkeriläistä tanssistoa heti Suomen rajan takana ja toisaalta 1930-luvulla tutkimustoiminta oli aktiivista läntisimmällä reunalla Viron Inkerissä. [14] Paljon tanssin sanallisesti kuvaamista parempi tallennustapa on videointi. Rappulan kuuluisan, vuonna 1977 perustetun Röntyskä-ryhmän repertoaaria ovat tallentaneet sekä virolaiset (Ingrid Rüütel) että suomalaiset [15]. Näiden tallenteiden röntyskät, piirileikit ja Vedä verkaa ovat olleet innoittajina myös Tarton ryhmälle, samoin eri kirjoihin liittyvät kuvat. Laulu kuuluu

18 18 kiinteänä osana useimpiin inkeriläisiin tansseihin ja siksi alkuperäisäänitteistä kootut cdlevyt [16] ovat olleet ahkerassa käytössä. Vuosien saatossa olen saanut osallistua useille Viola Malmin pitämille tanssikursseilla, joissa karjalaisten tanssien lisäksi on tanssittu myös inkeriläisiä tansseja. Malmilla on äitinsä Helmi Malmin ja lukuisten informanttiensa kautta ollut suora kosketus inkeriläiseen tanssiin varsinkin 1920-luvulta lähtien. Violan ainutlaatuinen ja innostava opetustapa sekä tarkka tyylin havainnointi ovat antaneet tietoja, joita mikään ei voi korvata. Kun neuvostoajan jälkeen Inkeriin taas pääsi vapaammin kulkemaan, suuntasivat monet perinteentutkijat sinne tiensä. Tanssi oli harvoin pääasiallinen keruukohde, mutta tietoja niistä kertyi ja tansseja julkaistiinkin. [17] Toistaiseksi en ole nähnyt yhteenvetoa tai yleisesitystä eri tahojen keräämistä tansseista. Tietoja tulee sieltä ja täältä. Myös Ruotsissa on videoitu sinne siirtyneiden inkerinsuomalaisten tansseja (Markku Plaketti). Itse olen ollut Inkerissä tansseja keräämässä kahdesti: kesällä 2000 ja seuraavana kevättalvena Tuolloin pohjoisessa Röntyskän jäsenet muistelivat tietysti röntysköitä ja piirileikkejä. Muualla vanhempi polvi muisti hyvin katrillia ja paritansseja sekä lanssiakin. Inkerin tanssiston yleiskuva Edellä on tullut ilmi, miten hajanaisen ja monilähtöisen aineiston varassa inkeriläistä tanssia tarkastelen. Tutkimuksellisesti päätelmille antaa uskottavuutta se, miten aivan eri lähteet kertovat hyvin yhtäpitäviä tietoja tansseista. Inkerin tanssistoa ja Tarton ryhmän elvyttämää tanssimateriaalia voisi ryhmitellä kokonaiskuvaksi seuraavasti: a) Ehkä tarkimmin tutkittua runouden ja musiikin tutkimuksen ansiosta ovat vanhamittaiset laulutanssit, joissa on yhtymäkohtia niin suomalaiseen, setukaisten kuin slaavilaiseen perinteeseenkin. Uudemman ja vanhemman aineksen ja leviämissuuntien tutkiminen on tieteellisesti mielenkiintoista, mutta ei ensisijaista tansseja uudelleen tanssittaessa ja laulettaessa. b) Kuuluisa röntyskätanssisto on melko hyvin dokumentoitua. Sen alkuperäksi on oletettu pietarilaista katrillia. On kuitenkin huomattava, että röntysköiden vuorot ovat tavallisia suomalaisissa nelihenkisissä enkeliskoissa (läpikäynnit, ristit, enkeliskakierrot ja pienet piirit) ja purpureiden ulosajovuoroissa. Enkeliskat olivat Sisä-Suomessa suosituimmillaan 1800-luvun puolivälissä ja samalta autonomian kaudelta tiedetään myös muuttoliike ja tiiviit yhteydet sieltä Inkeriin. Suoralta kädeltä niitä ei voida jättää huomiotta tutkittaessa röntysköjen historiaa. Röntysköjen keskenkin on melko paljon vaihtelua ajallisesti ja tanssialueen laajuuden suhteen. Siisikkaa, Kolmia ja Kakkunassia on tanssittu Suomen puolellakin ja Kolmin enkeliskakiertoa näkee yleisesti Venäjän kansojen tansseissa. Samoin Tarton inkerinsuomalaisten seuran arkistossa on kuvauksia hyvin Kakkunassin kaltaisesta kyynärkoukkupyörintälaulutanssista itäisemmästä Inkeristäkin. Sama tanssitapa ilman laulua on yleinen karjalaisissa tansseissa (Suuppa ja Suuppasi). Vielä on huomattava, että eri-ikäisissä muistiinpanoissa sama nimi voi tarkoittaa erilaisia tansseja. c) Inkerissä on tanssittu kaikkialla suomenkielisellä alueella tavallisia tansseja Vedä verkaa, Melkutusta, Nuuskapolkkaa sekä piirileikkejä. Myös Länsi-Inkerin Kasatškah ja rautulainen Rikurilla muistuttavat mielenkiintoisesti toisiaan. d) Katrilli, lanssi ja uudemmat paritanssit Karkoviak, kuviovalssi, Oira, Padespa jne. (Suomessa nimitetty kansanomaisiksi vanhoiksi tansseiksi, Karjalassa salonkitansseiksi ja Virossa vanhoiksi seuratansseiksi) ovat yhteisiä alueen muiden kansojen kanssa ja lienevät yleistyneet Pietarista käsin. Tutkimustyötä tulee tietysti jatkaa, vaikka mitään tähän asti täysin kadoksissa ollutta tuskin enää tulee selville. Inkeriläinen katrilli ansaitsisi erillistutkimuksen, jonka pohjaksi hajallaan olevat tiedot tulisi kerätä yhteen. Samoin pitäisi saada 1930-luvun Viron Inkerin kävijöiden (Ullo Toomi ja Simonsuuret) aineistot puhumaan keskenään. Informanttien ja tanssien ja laulujen nimet ovat heillä samoja.

19 19 Tarton ryhmän tanssitaival Tarton inkerinsuomalaisten seuran nuoret olivat alkaneet tutustua röntyskään jo ennen minua. Röntyskätansseista olikin hyvä aloittaa ensimmäisenä vuonna: ne eivät vaadi vaikeiden askelten hallintaa ja niitä voi tanssia erikokoisin kokoonpanoin. Ensimmäisenä talvena oli tavallisin parimäärä kolme keskiviikon harjoituksissa. Verevänä elääkseen röntyskä vaatii kuitenkin vahvaa laulua ja kekseliäitä säkeistöjä. Se puoli tanssista kehittyy hitaammin. Itse asiassa edistystä on tapahtunut paljon tänä vuonna. Tottuminen toisaalta laulujen säveliin ja sanoihin, toisaalta laulun ja tanssin yhdistämisen vie aikansa. Loistavan, korvakuulolta soittavan pelimannin saaminen elävöitti kaikkia tansseja ja Alarin osallistuminen lauluun rohkaisee toisiakin. Kuvassa Röntyskä tanssii röntyskää Võrun inkerinsuomalaisten seuran 20-v juhlissa Inkeriläinen katrilli muutamalla eri tavalla ja lanssi sekä uudemmat paritanssit ovat olleet ohjelmistossa samoin jo vuosia. Vähän myöhemmin olemme alkaneet tanssia Kankaan kutomista, Piiripolkkaa jms. Paritanssit vaativat valssin ja polkan pyörimistekniikan hallitsemista. Niistä voi nauttia sitä enemmän, mitä paremmin sen taitaa. Koska inkeriläisten tanssien määrä on rajallinen, on keskiviikkoisin otettu mausteeksi tansseja muualta suomalais-karjalaiselta alueelta. Suosittuja ovat olleet Ruha, Kaheksu, Sappu ja menuetin askeleeseen tutustuminen. Useimmiten olemme valinneet tansseja kuitenkin Inkerin perinnealueeseen suoraan liittyneeltä Karjalan kannakselta. Myös yksittäisiä virolaisia tansseja on ollut kesäjuhlien yhteisohjelmista ja niitä on tanssittu myös Tarton tanssiklubissa käydessämme. Yhtenä kohokohtana sekä aatteelliselta että ryhmän toiminnan kannalta olivat Suomalaisvirolaiset tanssipidot Tartossa Niiden osana oli myös inkerinsuomalainen sarja ja Röntyskä tanssimassa sitä suomalaisten ryhmien rinnalla. Seuraava tavoite on tutustua kunnolla kalevalamittaisiin laulutansseihin, lauluihin ja leikkeihin. Vanhamittainen laulu on nykyihmiselle melko eksoottista, mutta kansanmusiikkiin erikoistuneet lauluyhtyeet ovat hyvänä esimerkkinä ja tiennäyttäjänä. Tietysti muut inkeriläiset tanssit pysyvät käytössä ja tavoitteena on toistella niitä niin paljon, että jokainen tanssija hallitsee ne ja että niitä voidaan tanssia vapautuneesti eri tilaisuuksissa. Tilaisuuksista tärkeimpinä tietysti omat keskiviikkoillat Inkeri-talossa. [13] tiedoista kiitän tallinnalaista tutkijaa Sille Kapperia [14] Enäjärvi-Haavio, Elsa 1949: Pankame käsi kätehen. Suomalaisten kansanrunojen esittämistavoista. Werner Söderström oy. Porvoo. - sekä Järvinen, Irma-Riitta 1990: Aili Laihon päiväkirja Viron Inkeristä kesällä teoksessa Laaksonen, Pekka ja Mettomäki, Sirkka-Liisa (toim.) Inkerin tiellä. Kalevalaseuran vuosikirja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki. [15] Hoviheimo, Liisa 1988: Röntyskä. Elävää kansanperinnettä Pohjois-Inkeristä. TV 2. Tampere. [16] The Kalevala Heritage. cd-levy. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Helsinki. - sekä Röntyskä Songs. cd-levy. Mipu music Helsinki. [17] Inkeriläinen katrilli Karjalaisen Nuorisoliiton vuosiohjelma 1994 (muistiinpanneet Tampereen yliopiston tutkijat Olga Ostoselta. Juha-Matti Aronen

20 20 MUISTOJA HELMI VUORELMA OY:STÄ Helmi Vuorelma Oy on perinteikäs lahtelainen yritys, jolla on 100-vuotinen historia käsi- ja taideteollisuusalalla. Yritys tunnetaan monen sukupolven ajalta värikkäiden kansallispukujen valmistajana ja suomalaisten kotien kaunistajana. Suomen käsityön museo tarvitsee nyt muistoja herättelevään näyttelyyn apua, sillä museo ja Suomen kansallispukukeskus keräävät yhteistyössä Helmi Vuorelma Oy:n kanssa muistoja, jotka liittyvät yritykseen ja sen tuotteisiin. Materiaalia käytetään syksyllä avautuvan Vuorelma 100 -näyttelyn suunnitteluun.

21 21 Museo suosittelee muistellessa selaamaan valokuva-albumeja, sillä kodeissa otetuissa valokuvissa saattaa näkyä Vuorelman kansallispukuja tai tekstiilejä, kuten kuultokudoksia, ryijyjä ja muita seinävaatteita tai pellavaliinoja. Seuraavat kysymykset voivat auttaa muistojen kirjaamisessa ylös: Minkälaisia muistoja sinulla liittyy Vuorelmaan ja sen tuotteisiin? Ostettiinko ensimmäinen kansallispukusi Vuorelmalta? Onko sinulla Vuorelman valmistama ryijy tai muita sisustustekstiilejä? Oletko kenties työskennellyt Vuorelmalla? Oletko vieraillut Helmi Vuorelman liikkeessä? Kerrothan meille tarinasi! Voit lähettää sen meille postitse tai sähköpostitse. Otamme vastaan myös valokuvia joko alkuperäisinä tai kopioitavaksi, sekä Vuorelman tuotteita. Saatua materiaalia tallennetaan Suomen käsityön museon arkistoon ja kokoelmiin. Kuvassa on Vuorelman valmistama Antrean puku vuodelta Vaihto-oppilaaksi lähteminen Amerikkaan oli 1950-luvulla harvinaista. Oli varauduttava erilaisiin juhlatilaisuuksiin, mutta vaatetusta varten rahaa oli vähän. Kansallispuku oli oiva valinta, sillä se edusti suomalaisuutta parhaimmillaan. Lahden Vuorelman liikkeestä löytyi juuri ennen lähtöä valmis Antrean naisen kansallispuku. Puku oli tullut tunnetuksi, kun Armi Kuusela käytti sitä Miss Universum kisoissa vuonna Syksyllä Jyväskylässä avautuva juhlanäyttely esittelee Orimattilassa syntyneen ja Lahdessa vaikuttaneen Helmi Vuorelman os. Kummilan elämäntyötä. Pääosassa on hänen vuonna 1909 perustamansa kotikutomoyrityksen vaiheet. Yrityksen tuotanto lähti liikkeelle kodin käyttötekstiileistä, mutta kansallispuvut otettiin tuotantoon jo 1910-luvulla. Vuosikymmenten kuluessa Vuorelma kasvoi Suomen suurimmaksi kansallispukujen valmistajaksi ja on sitä vielä tänäkin päivänä. Sisustus- ja taidetekstiilit ovat olleet yrityksen toinen vahva osaamisalue. Vuorelman tuotteiden väriskaala oli huomattavasti laajempi kuin muilla luvuilla toimineilla kotiteollisuusyrityksillä. Vuorelman tuotevalikoiman kehittämisessä on ratkaiseva merkitys ollut yritykseen palkatuilla taiteilijoilla. Tänä päivänäkin Vuorelma toimii Lahdessa, jossa yrityksellä on myyntitilat. Vuorelma on vahvasti kotimainen yritys, jonka tuotteet valmistetaan pääsääntöisesti omassa kutomossa Kärkölän Järvelässä. Myynti tapahtuu postimyyntinä ja jälleenmyyjäverkoston kautta. Vuorelman laajat verkkosivut esittelevät kattavasti yrityksen tuotteita ja niitä voi ostaa myös verkkokaupasta. Vuorelmalla arvostetaan yrityksen perinteitä, mutta eletään nykypäivää. Vuorelmaan liittyvät muistot voitte lähettää Suomen käsityön museoon tai Suomen kansallispukukeskukseen, joko sähköpostitse tai kirjeenä yhteystietojen kanssa. Kun haluatte lahjoittaa valokuvia tai Vuorelman tuotteita museoon ottakaa ensin yhteyttä museoon tai kansallispukukeskukseen. Muistoja ja yhteydenottoja otamme vastaan elokuun 2009 loppuun saakka. Yhteydenotot koskien muistoja ja lahjoituksia: Seija Hahl amanuenssi Suomen käsityön museo Kilpisenkatu JYVÄSKYLÄ Marja Liisa Väisänen kansallispukuamanuenssi Suomen kansallispukukeskus Kilpisenkatu JYVÄSKYLÄ

22 XV VALTAKUNNALLINEN KANTELEKILPAILU Kanteleliiton 15. valtakunnalliseen kanteleyhtyeiden kilpailuun on ilmoittautunut ennätykselliset 80 yhtyettä. Kilpailu on kesäkuuta Tampereella, konservatorion ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun tiloissa. Edelliset kanteleyhtyekilpailut pidettiin neljä vuotta sitten ja tuolloin kilpailemassa oli 47 yhtyettä. Kantelekilpailuja pidetään joka toinen vuosi, yhtyeet ja sooloesitykset kilpailevat vuorovuosin. Kanteleen suosio on kasvanut viime vuosina voimakkaasti samaa tahtia kanteleen käytön laajentuessa kansamusiikista taidemusiikkiin ja rockiin. Suosion kasvua selittää myös alan ammattilaisten ja musiikkioppilaitosten pitkäaikainen työ kanteleensoiton eteen. Oma osansa on myös kanteleen kehittymisellä ja sähkökanteleen yleistymisellä sekä uusien kantelesävellysten esiinmarssilla. Kanteleyhtyeet kilpailevat kesäkuun alussa Tampereella kansan- ja taidemusiikissa sekä ns. muussa musiikissa, joka pitää sisällään mm. kilpailijoiden omia sävellyksiä, uusia sovituksia, teoksia joissa on vaikutteita perinteestä, popista, jazzista, rockista jne. Kilpailussa on useita sarjoja: kunkin musiikkityylin taitajat kilpailevat ikäkausisarjoissa ja ammattilaissarjassa, jossa soittavat ammattiin opiskelevat nuoret. Kanteleyhtyeiden ikäkausisarjat ovat alle 12-vuotiaat, vuotiaat ja yli 15-vuotiaat. Kilpailu järjestetään yhteistyössä Kanteleliiton, Tampereen kaupungin, Tampereen konservatorion ja Pirkanmaan Ammattikorkeakoulun kanssa. Kilpailutapahtumaa sekä oheiskonsertteja ovat rahoittaneet Taiteen keskustoimikunta, Alfred Kordelinin yleinen edistysja sivistysrahasto sekä Kauko Sorjosen säätiö. Tapahtuman suojelijana on kulttuuriministeri Stefan Wallin. Lisätietoja: Vilma Timonen, Kanteleliiton vt. toiminnanjohtaja, puh , Pirjo Talvio KANSALLISPUKUJA MYYTÄVÄNÄ Myytävänä Kirkkonummen naisten kansallispuku. Koko noin 38, voi suurentaa. Bragen valmistama Käytetty korkeintaan 5 kertaa, uudenveroinen. Punainen päähine, valkoinen esiliina, kukallinen huivi. Uuden puvun hinta Hintapyyntö 800. Tarvittaessa lähetän kuvia sähköpostitse. Puku sijaitsee Helsingissä. Tiedustelut p Myytävänä Munsalan puku, valmistanut Helmi Vuorelma Oy. Puku on käytetty, mutta erittäin hyväkuntoinen, koko Pukupakettiin sisältyvät: hame, esiliina, kaksi paitaa, liivi, huivi, päähine (tykkimyssy). Hintapyyntö 450 euroa (n. 35 % uuden Munsalan puvun + tykkimyssyn yhteishinnasta). Kuvan Munsalan puvusta voi katsoa nettisivuilta: Tiedustelut puh , Helsinki.

23 23 LASTEN NURKKA Kesä kolkuttelee jo ovella joten aloitetaan sen makustelu jo hyvissä ajoin parilla hyvin kesäisellä puuhatehtävällä. Siimat sotkussa Pekka päätti lähteä kalaan ja katohan kuinkas kävi. Siimat menivät hirmuiseen sotkuun. Katso voitko auttaa Pekkaa. Peilikuva Ensisilmäykseltä kuvat näyttävät toistensa peilikuvilta mutta katsohan tarkkaan ja löydä kaikki kymmenen virhettä.

Turun Kansantanssin Ystävät ry. Turku - Finland

Turun Kansantanssin Ystävät ry. Turku - Finland Turun Kansantanssin Ystävät ry Turku - Finland Turun Kansantanssin Ystävät ry perustettiin vuonna 1970 päämääränään suomalaisen kansantanssin ja kansanperinteen vaaliminen ja tunnetuksi tekeminen. Kansantanssin

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Tapahtumia vuosien varrelta Kuvassa Aulangonjärvi ja Lusikkaniemi Anni Liukkala puheenjohtajana 1997 2002 Komeroiden kätköistä -näyttely

Lisätiedot

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015

16.3.2015. Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri 2015 Partiolippukunta Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri Partiolippukunta Tampereen Kotkien puhallinorkesteri on pirkanmaalaisista musiikinharrastajista

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA KANSANTANSSIN OHJAAJAKOULUTUKSEEN

OPETUSSUUNNITELMA KANSANTANSSIN OHJAAJAKOULUTUKSEEN OPETUSSUUNNITELMA KANSANTANSSIN OHJAAJAKOULUTUKSEEN Sisällysluettelo 1. Taustaa... 2 2. Koulutuksen tavoitteet... 2 3. Koulutuksen kohderyhmä... 2 4. Opiskelu ja oppimisympäristöt... 2 5. Koulutuksen sisältö

Lisätiedot

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA JÄSENLEHTI 1/2013 KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry 1 KESKI-SUOMEN TANSSIN YSTÄVÄT KESTÄVÄT RY:N HALLITUS YLÄRIVI: Markku Kärkkäinen, jäsen, äänentoistolaitteet,

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015

Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015 Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015 Syksy aloitettiin mukavasti yöleirikoululla Ruunassa Raunin majalla. Yön vietto oli palkka yrittäjä Rauni Hietaselle keväällä tehdystä ikkunanpesusta Raunilla

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

1/2012. 55. vuosikerta

1/2012. 55. vuosikerta 1/2012 55. vuosikerta Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry Päätoimittaja: Risto Elo Osoite: Tanhuviesti / Suomalaisen Kansantanssin Ystävät

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

1 / 2009. Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry. Päätoimittaja: Kari Jaronen

1 / 2009. Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry. Päätoimittaja: Kari Jaronen 1 / 2009 Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry Päätoimittaja: Kari Jaronen Osoite: Tanhuviesti / Suomalaisen Kansantanssin Ystävät Döbelninkatu

Lisätiedot

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Sulasolin palvelut jäsenille yhteistyökumppaneiden kautta jäsenet voivat toteuttaa edullisesti omat verkkosivut. Kustannustoiminta ja nuottipalvelu Nuottimateriaalin

Lisätiedot

2/2012. 55. vuosikerta

2/2012. 55. vuosikerta 2/2012 55. vuosikerta 1 Tanhuviesti 2 / 2012 Sisällysluettelo Pääkirjoitus - Kansantanssinuorten Liitto 30-vuotta... 3 SKY:n uudet hallituksen jäsenet esittäytyvät... 3 Helsingin pitäjän tanhuujat ja spelarit

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

KAMPRAATTTI ON OSALLISTUNUT SEURAAVIIN KUOROKILPAILUIHIN, -KATSELMUKSIIN JA -FESTIVAALEIHIN:

KAMPRAATTTI ON OSALLISTUNUT SEURAAVIIN KUOROKILPAILUIHIN, -KATSELMUKSIIN JA -FESTIVAALEIHIN: KAMPRAATTI, viralliselta nimeltään Ilmajoen musiikkikoulun kamarikuoro Kampraatti, on perustettu vuonna 1979. Kuoron on perustanut ja koko sen historian ajan johtanut Ilmajoen musiikkiopiston rehtori,

Lisätiedot

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 Hyväksytty vuosikokouksessa 23.3.2016 1 Janakkala-Seura ry. tekee paikallista Janakkalan mielikuvaa tukevaa kotiseututyötä. Tavoitteena on 1. Lisätä täällä

Lisätiedot

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004

SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 26.3.2004 SEURATIEDOTE MAALISKUU/2004 PELISSÄ ELÄMÄ TAPAHTUMA 3.-4.4. VANTAALLA! KEVÄTKOKOUS 18.4. KUTSU, ESITYSLISTA JA VALTAKIRJA PELISÄÄNTÖPALAUTE Varaa aikaa ihmisille, jotka ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Liperin kulttuurikalenteri lokakuu joulukuu 2010

Liperin kulttuurikalenteri lokakuu joulukuu 2010 Liperin kulttuurikalenteri lokakuu joulukuu 2010 Lokakuu su 3.10. klo 18.00 Mikkelinpäivän kauneimmat runot ja laulut Viinijärven kirkossa. Mukana, Sirpa ja Vilma Naumanen sekä Jutta, Minttu ja Pinja Kurki,

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Jaguars Spirit Athletes ry

Jaguars Spirit Athletes ry Jaguars Spirit Athletes ry +',-'%"!"!#!$!%!$!&!!!!'!&!(!)!*!&!*!" Jäsentiedote 5/2013 Syysterveisiä Hyvä jäsenemme, tässä on vuoden 2013 viides jäsentiedote. Jäsentiedotteesta saat paljon tärkeää tietoa

Lisätiedot

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Alkkari Elokuu 2005 Sisällysluettelo: Hyvä muistaa ja tietää 2 Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Hyvä muistaa ja tietää Askelvihkotilaukset

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n jäsentiedote. Julkaisija: Piiritoimisto, osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 Mäntsälä Puhelin 019 -- 6871

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Kauden kansainvälinen teema Kauden kansainvälinen teema oli Kuuntele sydäntäsi auttaaksesi muita RI presidenttinä toimi Kalyan Banerjee. Kokemäen rotaryklubilla oli

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

Mikä on mandala? Mandala on sanskritiä ja tarkoittaa pyhää kuvaa maailmankaikkeudesta.

Mikä on mandala? Mandala on sanskritiä ja tarkoittaa pyhää kuvaa maailmankaikkeudesta. Mikä on mandala? Mandala on sanskritiä ja tarkoittaa pyhää kuvaa maailmankaikkeudesta. Se käännetään usein keskuksena tai yhteytenä, sillä kuva on tehty aina ympyrän muotoon. Ympyrän symboli kuvastaa eheyttä,

Lisätiedot

Sukukokous la 2.8.2014 Kivennavalla

Sukukokous la 2.8.2014 Kivennavalla Rönkköjen sukuseura aloittelee 36 toimintavuottaan. Vuosittainen jäsenkirje ja sukutapaaminen ovat tavaksi muotoutuneita toimintatapoja, joita jatkamme myös tänä vuonna. Alustava ohjelmarunko Kivennapa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Kirjasto Seinäjoella 150 vuotta

Kirjasto Seinäjoella 150 vuotta Kirjasto Seinäjoella 150 vuotta Juhlavuoden ohjelma pääkirjastossa syksyllä 2015 Muutokset ovat mahdollisia, seuraa kirjaston kotisivuja. Seinäjoen kaupunginkirjasto, Alvar Aallon katu 14, SEINÄJOKI Cosplayn

Lisätiedot

Liisa Laaksosen kansio/ vuodet 53 71 (kirjoittanut Riitta Korhonen 4.10.08)

Liisa Laaksosen kansio/ vuodet 53 71 (kirjoittanut Riitta Korhonen 4.10.08) Liisa Laaksosen kansio/ vuodet 53 71 (kirjoittanut Riitta Korhonen 4.10.08) 71 1. Tampereen Setlementtien Tanhuajat / Toimintaa vuonna 1976 16.1.1976 / 1 3 sivua 2. Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry.

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE TAMMIKUU 2013

PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE TAMMIKUU 2013 PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE TAMMIKUU 2013 ARVOISAT LEIJONAT, LEOT, LADYT JA PUOLISOT KAUSI ON PUOLIVÄLISSÄ Kausi on ollut vauhdikas ja tapahtumarikas. Kiitokset klubeille ja jäsenille menneestä syksystä.

Lisätiedot

SC VANTAAN JÄSENKIRJE 2 / 2014

SC VANTAAN JÄSENKIRJE 2 / 2014 SC VANTAAN JÄSENKIRJE 2 / 2014 1. SC Vantaa ja Tapanilan Erä ovat aloittaneet seurayhteistyön 2. Koko perhe liikkumaan! 3. Syksyn kuulumisia 4. Leiristipendit kesäksi 2015 5. Seuran jäsenten syyskokous

Lisätiedot

TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI

TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI vko 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 7.1. 12.1. 21.1. 26.1. 4.2. 9.2. 18.2. 23.2. 3.3. 8.3. 16.3. 14.1. 28.1. 9. -10.2. 25.2. 10.3. 17.3.

Lisätiedot

keskiviikko 17.7. Polvijärvi-päivien avajaisilta Polvijärven museonmäellä Tonkkakuninkaallisten valinta museonmäellä

keskiviikko 17.7. Polvijärvi-päivien avajaisilta Polvijärven museonmäellä Tonkkakuninkaallisten valinta museonmäellä POLVIJÄRVI-PÄIVÄT ke - su 17.-21.7.2013 keskiviikko 17.7. klo 18.30 Polvijärvi-päivien avajaisilta Polvijärven museonmäellä Tonkkakuninkaallisten valinta museonmäellä Leikkimielisessä kisassa valitaan

Lisätiedot

Turun Seudun Wanhat Toverit

Turun Seudun Wanhat Toverit Turun Seudun Wanhat Toverit TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kerho kokoontumiset: > Aika: 9.1.2012. - V-S:n Sos.dem.piirin puheenjohtaja Juuso Alatalo - Piirin ajankohtaisista asioista, uuden puheenjohtajan ajatuksia

Lisätiedot

YAMA-ARASHI RY 3/2007

YAMA-ARASHI RY 3/2007 YAMA-ARASHI RY 3/2007 JUDO Varapuheenjohtajalta Kesä mennyt on ja syksy saapuu. Vai olisiko Vielä on kesää jäljellä. -iskelmän sanat ja ajatukset paremmin kohdallaan raapustaessani alkuvuoden muisteloita

Lisätiedot

KANSANMUSIIKIN JA KANSANTANSSIN HARRASTAJAKENTTÄ (Päivi Ylönen- Viiri & Pia Pyykkinen)

KANSANMUSIIKIN JA KANSANTANSSIN HARRASTAJAKENTTÄ (Päivi Ylönen- Viiri & Pia Pyykkinen) KANSANMUSIIKIN JA KANSANTANSSIN HARRASTAJAKENTTÄ (Päivi Ylönen- Viiri & Pia Pyykkinen) NYKYTILANNE Kansanmusiikin ja kansantanssin harrastajakenttä on Suomessa laaja ja monimuotoinen. Harrastajien joukossa

Lisätiedot

KUOPIO, TAMMIKUU 2013 PÄIVÄ AIKA TAPAHTUMA VAST.HLÖ PUHELIN Keskiviikko Klo

KUOPIO, TAMMIKUU 2013 PÄIVÄ AIKA TAPAHTUMA VAST.HLÖ PUHELIN Keskiviikko Klo KUOPIO, TAMMIKUU 2013 16.1.2013 18-19.15 24.1.2013 18 19.15 klo Teemailta 1 Voimaa ja valoa talven sihteeri 29.1.2013 18 20 pimeyteen, Pirkko Ulmanen 30.1.2013 18 19.15 PIELAVESI, TAMMIKUU 2013 Maanantai

Lisätiedot

LATTOMERI 2/2009. Lattomeren Kyläyhdistys ry 2/2009

LATTOMERI 2/2009. Lattomeren Kyläyhdistys ry 2/2009 LATTOMERI :n sääntömääräinen Lattomeren koululla keskiviikkona 4.11.2009 klo 18.00 Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. TERVETULOA! Länsi-Porin seurakunnan perhekerho Lattomeren kirkko

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Kauden avaustilaisuus 06.05.2014

Kauden avaustilaisuus 06.05.2014 Kauden avaustilaisuus 06.05.2014 PÄIVÄN OHJELMA 12:05 OP-Pohjola - Isännän tervehdys (O. Latola) 12:10 Tilaisuuden avaus ja Superpesiksen kuulumiset (J. Pyysalo) 12:20 Superpesis Nelonen Median kanavilla

Lisätiedot

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006 VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006 Puheenjohtajan palsta Hei kaikille venesjärveläisille ja lehden lukijoille. Nyt se ISOKESÄ vihdoin alkoi. Niin ainakin omat lapset sanoivat

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2005 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2005 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 121. HALLITUS Alho Maritta Lehtonen Erkki Malin Arvo Mäntylä Taimi

Lisätiedot

Laukaan Kalevalaiset Naiset

Laukaan Kalevalaiset Naiset Laukaan Kalevalaiset Naiset Kalevalaisten Naisten Liiton jäsenyhdistys Vuosikokous 18.2. klo 18:00 Ravintola Rosanne Vuosikokoukseen kokoonnuimme tänä vuonna Ravintola Rosannen kabinettiin. Tarjolla rukiisia

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

Herttoniemen seurakunnan. toimintaa ja tapahtumia kouluikäisille! tyttöjen ja poikien. läpyskä

Herttoniemen seurakunnan. toimintaa ja tapahtumia kouluikäisille! tyttöjen ja poikien. läpyskä Herttoniemen seurakunnan toimintaa ja tapahtumia kouluikäisille! tyttöjen ja poikien läpyskä talvi ja kevät 2016 KOULUIKÄISTEN KERHOT Kerhot alkavat loppiaisen jälkeen ja jatkuvat huhtikuun loppuun. Keskiviikkoisin

Lisätiedot

pääkirjoitus KAI HÄMÄLÄINEN

pääkirjoitus KAI HÄMÄLÄINEN 1:2008 pääkirjoitus KAI HÄMÄLÄINEN 2 3 4 !" ; ; : ; :! * ; 8 ; :; 5 #!$ % 8:. C@@DDD 9 @0 D ;; 8:!! 8: " $ D $, +E $, -E $ 8:! /& /5 +, @! $ 6 7 8 9 10 11 12 IIRO SAIRANEN http://personal.inet.fi/surf/deepsky

Lisätiedot

LASTEN TAMPERE RY VUOSIKERTOMUS 2012

LASTEN TAMPERE RY VUOSIKERTOMUS 2012 LASTEN TAMPERE RY VUOSIKERTOMUS 2012 Lasten Tampere ry Vuosikertomus 2012 Sisältö 1. Yleistä 2. Toiminta 2.1. Hyvät tavat kampanja 2.2. Lasten konsertti 2.3. Vuoden veturi 2.4. LOP tapahtuma 2.5. Yhteistyö

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KULTTUURIVUOSIKELLO Tapahtumakalenteri 1.1. 31.3.2014 Eurajoki

IKÄIHMISTEN KULTTUURIVUOSIKELLO Tapahtumakalenteri 1.1. 31.3.2014 Eurajoki MIKÄ ON IKÄIHMISTEN KULTTUURIVUOSIKELLO? Kaikille avoin tapahtumakalenteri. Tiedot kalenteriin voi välittää hankekoordinaattorille. Kalenteriin voi jokainen suunnitella toimintaa! Kalenteri kuuluu osana

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi.

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi. Jäsentiedote 11.10.2010 Iloiset syksyn toivotukset jäsenistöllemme! Vaikka viimeiset lehdet putoilevatkin jo puista, ei yhdistyksemme siirry talviunille. Porhallamme iloisesti kohti joulua ja syksyn ja

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Ilmoittaudu ja tule mukaan!

Ilmoittaudu ja tule mukaan! Suomen Ladun 54. Leiripäivät Vantaan Hakunilassa Ilmoittaudu ja tule mukaan! Tule hetkeksi, päiväksi tai koko viikonlopuksi pelaamaan, kisaamaan, osallistumaan ja rentoutumaan, tule lauantai-iltana tanssimaan

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

1 / 2010. Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry

1 / 2010. Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry 1 / 2010 Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry Osoite: Tanhuviesti / Suomalaisen Kansantanssin Ystävät Döbelninkatu 5 B 21, 00260 Helsinki p.

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

FolkJam Goes Wanhat. Vastuut eli tanssiin kutsut (Kuuteen menevä osa) A1 Vuorovastuu tytöt

FolkJam Goes Wanhat. Vastuut eli tanssiin kutsut (Kuuteen menevä osa) A1 Vuorovastuu tytöt FolkJam Goes Wanhat FolkJam -tanssi vanhoille tai muuhun koulujen juhla tai esitystoimintaan. Tanssi pohjautuu musiikin tyylin mukaisesti karjalaiseen tanssiperinteeseen. FolkJam Goes Wanhat on kevyesti

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille!

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille! Jäsenkirje 3/2014 Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille! Vaikka saamme vielä nauttia kesästä, yhdistyksen syyskausi lähtee täysin purjein käyntiin jo elokuussa. Kuukausittaiset jäsenillat kutsuvat omine

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen

Lisätiedot

2 / 2010. Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry

2 / 2010. Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry 2 / 2010 Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry Päätoimittaja: Risto Elo Osoite: Tanhuviesti / Suomalaisen Kansantanssin Ystävät Döbelninkatu

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 Rippikouluun ilmoittautuminen Hei sinä ensi vuonna 15 vuotta täyttävä nuori! Roihuvuoren seurakunta kutsuu erityisesti sinut rippikouluun. Jos taas olet jo vanhempi

Lisätiedot

Lasten museokesä 2013

Lasten museokesä 2013 Lasten museokesä 2013 Museoiden kesä on täynnä tapahtumia, ja moni niistä on tarkoitettu erityisesti lapsille. Haluaisitko kehrätä, oppia vanhan ajan valokuvauksesta ja otattaa itsestäsi visiittikorttikuvan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry. Kankaankudonnan metrimääriä ja hittituotteita menneiltä vuosilta

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry. Kankaankudonnan metrimääriä ja hittituotteita menneiltä vuosilta Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry Kankaankudonnan metrimääriä ja hittituotteita menneiltä vuosilta Kankaankudonta on ollut yhdistyksen tukijalka jo vuosikymmenet. Työpajatoiminta (entinen kankaankudonta)

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana.

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. 1/4 KORSON ELÄKELÄISET RY 50-VUOTISHISTORIIKKI 50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. Paikallistoiminnan

Lisätiedot