2 / Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry. Päätoimittaja: Kari Jaronen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 / 2009. Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry. Päätoimittaja: Kari Jaronen"

Transkriptio

1 2 / 2009 Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry Päätoimittaja: Kari Jaronen Osoite: Tanhuviesti / Suomalaisen Kansantanssin Ystävät Döbelninkatu 5 B 21, Helsinki p. (09) , ti , ke ja to klo

2 Tanhuviesti 2 / Sisällysluettelo Tapahtumakalenteri Pääkirjoitus - kansantanssi muutoksen pyörteissä... 3 Uudet SKY:n hallituksen jäsenet esittäytyvät... 4 Tuhansien järvien NORDLEK 2009 Lahdessa... 5 Vantaan kansanperinteen ystävät - vuodesta Haaste... 7 Tuijan läksiäiset... 7 Kiitos... 7 Avoin työpaikka... 8 Tanhuviestin historian havinaa... 8 Tanhu-Visa 75 vuotta! Tanssit Helsingissä kautta aikojen Johannes Linnankoski ja kansantanssi Pelimannikillan kuulumisia Vanhan kansan taikoja Lasten Kalenat Vanha koulutustoimikunta muistelee menneitä Ysti innostaa savolaisia Inkerin tanssiperinteestä ja sen harrastamisesta Tarton seurassa Muistoja Helmi Vuorelma Oy:stä XV valtakunnallinen kantelekilpailu Kansallispukuja myytävänä Lasten nurkka... 23

3 3 TAPAHTUMAKALENTERI 2009 TOUKOKUU Toukotanssit, Hyvinkää - lasten ja nuorten kansantanssikatselmus KESÄ-HEINÄKUU YSTI-festivaali, Lapinlahti NORDLEK 2009, Lahti - aikuisten pohjoismainen kansantanssi- ja -musiikkijuhla Tanssiva Turku -festivaali, Turku SYYSKUU Ohjelmistokurssit, Hämeenlinna - lasten ja nuorten vuosiohjelmat - aikuisten vuosiohjelma MARRASKUU SKY:n ja KTNL:n vaalikokoukset, paikka avoin - kansanomaiset paritanssit PÄÄKIRJOITUS - KANSANTANSSI MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry:n toiminta on koko seuran olemassaolon ajan, yli sata vuotta, vaihdellut voimakkaasti. Toimintaympäristö ja suhtautuminen kansantanssiin on myös ohjannut harrastusta. Alkuvuosina pääpaino oli tanssien ja perinteen keräämisessä ja muistiin merkitsemisessä. Tansseja harjoiteltiin vaihtelevissa oloissa ja lyhyen alun jälkeen harjoitukset olivat kokonaan tauolla v tilojen, tanssijoiden ja rahanpuutteen takia. Vastauksena rahankeräyskirjeeseen tuli jopa tyhjä keräyslista ja kirje että hävytöntä kerätä rahaa tanssien tukemiseen. Syntisenä kansantanssia lienee pitänyt Elimäelle tullut uusi kirkkoherra, joka kielsi harjoitukset. Nuoriso (silloin tanssijat olivat nuoria) siirtyi Vilppulan seuratalolta harjoittelemaan Tapalan tupaan, jonne kirkkoherran silmä ei nähnyt. Sittemmin kirkon kanta on muuttunut ja ainakin pääkaupunkiseudulla on esiinnytty myös kirkoissa. Vuodesta 1905 alkaen toiminta on ollut jatkuvaa ja kasvavaa, vaikka sota-aikana toiminta oli tietenkin hiljaisempaa. Valtakunnallinen kasvu alkoi 1950-luvulla ja jatkui voimistuen 1970 luvun lopulle. Lisääntyvälle harrastajajoukolle tarvittiin lisää ohjaajia, joten ohjaajakoulutus järjestettiin uudelleen vuonna Koulutustoiminta jatkui lähes samanlaisena 1990-luvun puoliväliin. Harrastajamäärien laskiessa myös ohjaajakoulutus joutui vaikeuksiin koulutettavien vähentyessä. Kansantanssinopettajakoulutus on nyt uusittu kaikkien järjestöjen yhteistyönä ja kaikille yhteisen koulutuksen uskotaan nyt vetävän riittävästi uusia ohjaajia kansantanssin elvyttämiseksi. Myös ammattikorkeakoulusta valmistuu uusia kansantanssinopettajia. He opettavat tietenkin työkseen ja työpalkalla pitää elää. Hyvin harvalla seuralla on varaa palkata kaikkiin harjoituksiin opettaja, lisäksi nykyiset ohjaajat toimivat usein ryhmiensä matkojen, esiintymisten ja harjoitusten järjestäjinä. Tähän kaikkeen ei ammattiohjaajan aika voi riittää, vaan hän keskittyy ohjaamiseen ja ohjelmistojen soveltamiseen.

4 Seuroilla on siis edessään uusi tilanne, tarvitaan ryhmille ryhmänjohtajia, huoltajia tms., jotka hoitavat kaikki juoksevat asiat ja pitävät ryhmän koossa. Ryhmissä jouduttanee myös miettimään ryhmän toimimista itseohjautuvana, jolloin osa harjoituksista viedään läpi ilman ohjaajaa, esim. apulaisohjaajan toimesta. Onneksi on näkyvissä hyvääkin, sillä kiinnostus kansantanssiin näyttää olevan lisääntymässä. Helsingissä oli maalis-huhtikuussa kolme pientä kansantanssikonserttia, joissa tähän asti on ollut vieraina pääasiassa tanssijoiden sukulaisia ja tuttavia suunnilleen saman verran kuin esiintyjiä. Konserttisarjan aloitti Tanhu-Visan 75-vuotisjuhlakonsertti. Salin täyttänyt yleisö nautti hienosta vaihtelevasta ohjelmasta. Seurojen yhteiskonsertti Isolla Koolla, jonka Eero Hietanen oli solminut yhteen, veti Kanneltalon täyteen kahteen kertaan. Viimeisenä oli HKY:n perinteinen kevätmatinea Kampissa, jossa katsomo ei riittänyt, vaan vieraille kannettiin lisätuoleja lattialle. Meidät huomattiin ja yleisön käytöksestä päätellen esityksistä pidettiin, joten rohkeasti näkyviin ja pidetään lippu korkealla, niin nousu jatkuu. Ossi Mäkinen SKY:n puheenjohtaja 4 UUDET SKY:N HALLITUKSEN JÄSENET ESITTÄYTYVÄT Olen Suomalaisen Kansantanssin Ystävien eli SKY:n uusi puheenjohtaja Ossi Mäkinen, rakennusinsinööri Espoosta. Olen Espoon Kansantanssijat ry:n perustajajäsen ja toiminut Espoon Kansantanssijat ry:n hallituksen jäsenenä , Helsingin Kansantanssin Ystävät ry:n puheenjohtajana ja nyttemmin tämän luottamustehtävän lisäksi Helsingin Kansantanssin Ystävät ry:n hallituksen jäsenenä. --- Olen Pia Pyykkinen, vajaa nelikymppinen vanhapiika Hyvinkäältä. Olen uusvanha SKY:n hallituksen jäsen eli kolmen vuoden tauon jälkeen taas pelipaikalla yrittämässä vaikuttaa meidän kaikkien yhteiseen hyvään kansantanssin saralla. Kansantanssin pyörityksessä olen ollut siitä lähtien kun Hyvinkäällä ryhmään huolivat eli kolmen vanhana aloitin läheisellä nuorisotalolla harrastamisen. Ensimmäisistä harjoituksista muistan, että siellä oli vihreä samettisohva, toisella kerralla tanssittiin Hansviliä. Sen jälkeen on sitten kyllä muistoja jos jonkinlaisia karttunut vuosien varrella, harjoituksista, matkoilta, järjestötoiminnasta ja tietysti siitä oheistoiminnasta. Kansantanssia olen ehtinyt harrastaa tanssimalla, ohjaamalla, opettamalla, kokoustamalla, matkustamalla, ohjelmoinnilla, nauramalla, itkemällä, edustamalla, ompelemalla, kuuntelemalla, huutamalla. Kansantanssi on ollut jokaisessa päivässäni ensimmäisistä harjoituksista lähtien mukana, joten eikö se sitten ole jo elämäntapa? Jotakin muutakin päiviin mahtuu tanssin lisäksi. Siviilityöni on aivan muuta kuin tanssia metalliteollisuuden henkilöstön kehittämisen parissa. Myönnän kyllä viimeksi tänään pitkällä käytävällä kulkeissani ottaneeni muutaman hambopistopyörinnän, kun ketään ei näkynyt. Kokonaiset vapaapäivät kuluu tätä nykyä vanhaa hirsimökkiä kunnostaessa. SKY:n hallituksessa olen, kun pyydettiin ehdolle. On minulla kuitenkin oma salainen missioni tehtävään. Haluaisin SKY:n olevan järjestö, joka tarjoaisi jäsenistölleen innostavaa tekemistä suomalaisen kansantanssin parissa, kursseja, tapahtumia, julkaisuja, toimintaa ja aktiivista osallistumista. Omalta osaltani pyrin saamaan ihmiset tanssimaan: yksin, pareittain, isoissa kuvioissa, polkkaa, jenkkaa, katrillia tai vaikka tiputanssia, pääasia että kansa tanssii! Seuraavan kerran tanssahdellaan sitten Nordlekissa.

5 5 TUHANSIEN JÄRVIEN NORDLEK 2009 LAHDESSA Minulla on ilo toivottaa koko Pohjolan kansantanssijat ja - soittajat sekä käsityöväki yhteiseen juhlaamme Lahteen Tarjoamme paljon mielenkiintoista niin soittajille, tanssijoille kuin muillekin kulttuurista kiinnostuneille. Olemme myös Järvi- Suomen portilla: Lahdella ja sen ympäristöllä on tarjota paljon kiinnostavaa kulttuuria, historiaa ja luontoa. NORDLEK kokoaa kolmen vuoden välein väen yhteiseen juhlaa eri puolilla Pohjolaa. Viimeksi olimme Suomessa vuonna Silloin isäntäkaupunkina oli Vaasa. Lahti on isännöinyt aiemmin BARNLEKia, mutta NORDLEKin isäntäkaupunkina se on ensimmäistä kertaa. Käsissänne oleva materiaali kertoo mitä voimme yhdessä pohjoismaisten ystäviemme kanssa kokea: niin pohjoismaisen kansankulttuurin monimuotoisuuden kuin maiden väliset yhtäläisyydet ja erilaisuudet. Olemme Etelä-Hämeen maakunnan kulttuurin kehdossa, mikä luo oman leimansa sekä ohjelmaan että moniin mielenkiintoisiin retkiin. Ja totta kai saamme tanssia, soittaa, laulaa sekä ihastella rikasta käsityö- ja pukuperinnettä. Juhla on keskittynyt Lahden Urheilukeskuksen alueelle keskuksen, jonka olette tottuneet näkemään talvisemmissa kuvissa: joka vuosi hiihdettävien Salpausselän kisojen ja Finlandiahiihdon näyttämöinä. Täällä olemme pystyneet keskittämään ohjelman ja majapaikat kävelymatkan sisälle. Juhla näkyy ja kuuluu myös kaupungilla. Kotisivumme palvelevat Teitä informaatiopakettina. Verkkosivullamme on myös ajan tasalla oleva ohjelma, josta käyvät ilmi mahdolliset ohjelmanmuutokset. Ilmoittautuminen ei tällä kertaa tapahdu verkkosivujen kautta vaan oman järjestönne kautta. Tanssikaamme, soittakaamme, laulakaamme ja pitäkäämme yhteistä iloa niin, että se välittyy paitsi itsellemme myös koko isäntäkaupungille. Tervetuloa NORDLEK juhlaan Lahteen! Esa Vilhonen päätoimikunnan puheenhoitaja Kesäinen Lahti odottaa Sinua Lahden kaupungin puolesta haluan toivottaa kaikki NORDLEK tapahtuman tanssijat, soittajat ja muut osallistujat tervetulleiksi kaupunkiimme. On hienoa, että tämän pohjoismaisen kansantanssi- ja pelimannitapahtuman isäntäkaupungiksi on valittu Lahti. Lahti on monipuolinen kulttuurikaupunki, jossa vuonna 1992 järjestettiin pohjoismainen lasten ja nuorten BARNLEK-juhla. Toivon, että te ympäri pohjoismaita sekä aina Grönlannista, Amerikasta ja Australiasta asti saapuvat tuhannet vierailijat nautitte vierailustanne Lahdessa ja lähialueilla. Monipuolinen ja mukaansatempaava ohjelmanne on taatusti mieluista seurattavaa kaupunkimme asukkaille. Kansanmusiikkikonsertit ja iloiset tanssiesitykset houkuttelevat varmasti kesäiseen Lahteen myös katsojia ympäri Suomen. Iloista NORDLEK juhlaa kaikille! Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja

6 6 VANTAAN KANSANPERINTEEN YSTÄVÄT - VUODESTA 1988 Satojen ihmisten iloinen puheensorina täyttää alueen, jota hallitsee keskiaikainen kivikirkko ja sen ympärillä oleva kirkkomaa. Joka puolella näkyy pienempiä tai suurempia telttoja. Katsellaan ja ostellaan taidokkaasti tehtyjä esineitä, maukkaita kotona tehtyjä leivonnaisia, välillä käydään ihastelemassa esiintymislavan tanssi- ja musiikkiesityksiä, täyttämässä vatsaa herkullisella lohikeitolla ja rentoutumassa kahvipöydän ääressä, rohkeimmat jopa sukeltavat luvulla rakennettuun kellariin, jota salakapakaksi kutsutaan ja nautiskelevat miestä väkevämpää. Missä olemme? Näyttää olevan menossa Laurin Elojuhlat, Vantaan Kansanperinteen ystävien vuosittainen suurtapahtuma Vantaan Pyhän Laurin kirkon ympärillä. Elojuhlia on seuramme järjestänyt perustamisestaan saakka eli vuodesta Tapahtumaaika on Laurin päivää lähinnä oleva lauantai. Perjantaisinkin on ollut ohjelmaa. Useiden vuosien ajan Elojuhlien vietto aloitettiin kirkkovenesoudulla Tikkurilasta pitkin Keravanjokea Kirkonkylän vanhalle myllylle, josta soihtukulkue lähti kohti Kirkkoa. Nyt on jouduttu perjantaiillan ohjelmasta luopumaan, jotta on voitu paremmin valmistella lauantain ohjelmaa. Lauantai alkaa klo 9 kirkosta kajahtavalla fanfaarilla. Elojuhlien suojelija avaa tilaisuuden ja ensimmäisen musiikkiesityksen sävelet kaikuvat ilmoille. Myyntikojut, kahvilat ja muut palvelupisteet ovat auki koko tapahtuman ajan aina klo neljään iltapäivällä, jolloin markkinat sulkeutuvat. Suurella esiintymislavalla vuorottelevat musiikki- ja tanssiesitykset, kirkossa ja vanhassa Pakarituvassa on musiikkiesityksiä pitkin päivää. Jokaisella Elojuhlalla on oma teemansa, jonka ympärille rakentuu ohjelmaa ja joka määrää sen pukeutumistyylin, jota juhlilla pyritään noudattamaan. Viime vuonna teemana oli "Hyvä naapuri, Vantaa kulttuurien kohtauspaikkana". Pyrimme antamaan äänen ja kasvot mahdollisimman monelle nykyvantaalaiselle "heimolle". Niinpä pyysimme mukaan omien yhdistystensä kautta vantaalaisia maahanmuuttajia esiintymään ja esittelemään omaa kulttuuriaan. Paikalla olikin ihmisiä joka puolelta maapalloa: Euroopan maista, Turkista, Egyptistä, Somaliasta, Vietnamista, Japanista jne. Elojuhlien ohjelma oli aikaisempaakin iloisempaa ja värikkäämpää. Tämän vuoden teemana on "Kansallispuvut ja kansanomainen pukeutuminen". Esittelemme ja esiinnymme suomalaisissa kansallis- ja kansanpuvuissa. Emme kuitenkaan aio unohtaa heimoteemaa. Pyydämme mukaan viimekesäisiä ystäviämme omine värikkäine pukuineen. Seuramme jäsenillä on toki lukuisia muitakin harrastuksen ja kiinnostuksen kohteita, mutta alusta alkaen Laurin Elojuhlat ovat olleet Seuran toiminnan keskeinen osa. Se on aikamoinen voimainponnistus yhdeltä hieman yli 100 jäsenen yhdistykseltä, mutta kyllä sitä sitten arvostavatkin yhteistyökumppanimme Vantaan kaupunki ja Vantaan seurakunnat ja ennen muuta ne tuhannet ihmiset, jotka ovat juhlissa mukana. Lisätietoa ja kuvia kotisivuiltamme: Kiitos Finnlore, Köln haasteesta. Luovutamme viestikapulan edelleen Ivalon Heinäkengille. Kalervo Pelkkikangas Vantaan kansanperinteen ystävät

7 7 HAASTE Kaikilla Tanhuviestiin kirjoittaneilla yhdistyksillä on mahdollista haastaa mukaan jokin toinen kansantanssijärjestö, jonka kuulumisia he - ja me kaikki - haluamme kuulla. Yllä Vantaan kansanperinteen ystävät vastaa Finnloren haasteeseen ja haastaa seuraavaksi mukaan SKY:n tuoreen jäsenyhdistyksen Heinäkengät Ivalosta. Haasteeseen voi vastata kirjoittamalla Tanhuviestiin yhdistyksensä konserteista, matkoista, ryhmistä, henkilöistä tai mistä tahansa muusta. TUIJAN LÄKSIÄISET Perjantaina vietettiin toimistonhoitaja Tuija Koskisen läksiäisiä haikean iloisissa tunnelmissa. Tuijalla ei tullessaan ollut "kansantanssitaustaa", mutta nopeasti hän omaksui SKY:n ja KTNL:n toimintatavat ja sisäisti perinteen arvot. Tuija kasvoi tehtäväänsä erittäin hienosti ja sai 14 vuoden aikana kiitosta sekä jäsenyhdistyksiltä että ulkopuolisilta. Tuija kutsuttiin mukaan Ystävien Killan toimintaan, muiden eläkeläisten pariin. Kuvassa vasemmalta: Matti Lankinen, Senni Mäkelä, Raimo Tanskanen ja Tuija Koskinen. Marjatta Koivu-Loman KIITOS Kiitos kaikista vuosista, yhteistyöstä antoisasta. Kiitos muistoista monista, lahjoista lähtiessäni. Jatkakaa te tanssimista, viekää iloa eteenpäin. Tanssikaa "tavisten" kanssa perinnettä siirtäessä. Aikansa kutakin, sano toimistonhoitaja kun eläkkeelle lähti. Hyvää jatkoa teille kaikille! Tuija Koskinen

8 8 AVOIN TYÖPAIKKA Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry etsii perinteestä kiinnostunutta toimistonhoitajaa vakituiseen työsuhteeseen Helsinkiin. Monipuolisiin työtehtäviin kuuluu Suomalaisen Kansantanssin Ystävien ja Kansantanssinuorten Liiton yhteisen toimiston hoito: yleishallinnolliset tehtävät mm. kokousten valmistelu ja sihteerinä toimiminen taloushallinnolliset tehtävät tiedotus mm. jäsentiedotteet, internet-sivujen päivitys muut yleiset toimistotyöt Toivomme hakijalta: vähintään opistotasoista kaupallista tai kulttuurialan koulutusta toimistosovellusten hyvää hallintaa työkieli suomi, ruotsi ja englanti eduksi joustavaa kykyä pysyä mukana järjestöelämän vaihtelevassa rytmissä ulospäinsuuntautuneisuutta, omatoimisuutta ja hyviä vuorovaikutustaitoja Tarjoamme: joustava työaika 20 h/viikko palkka sopimuksen mukaan työsuhteen aloitus tai sopimuksen mukaan Lisätietoja ja hakemukset: Hakemukset palkkatoivomuksineen mennessä osoitteeseen Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry, Döbelninkatu 5 B 21, Helsinki tai Lisätietoja antavat Pia Pyykkinen / ja Ossi Mäkinen TANHUVIESTIN HISTORIAN HAVINAA Jäsenlehtemme Tanhuviesti otti ensimmäiset askeleensa jo 50 vuotta sitten. Vuonna 1958 ilmestyi ensimmäinen numero lehdestä, jolle silloin etsittiin nimeä ja jota kutsuttiin ensin alkuun vain Ystäväksi tai Kansantanssin Ystäväksi. Tanhuviesti julkaisee tämän vuoden aikana otteita vanhoista numeroistaan. Tällä kertaa vuorossa on numero 1/1969, josta kuulemme seuraavalla sivulla terveisiä tanhujohtajakurssilta.

9 9

10 10

11 11 TANHU-VISA 75 VUOTTA! "Tanhukerho Tanhu-Visa ry. on Helsingissä vuosikymmenien ajan toiminut kansantanssiseura, joka kouluttaa jatkuvasti esiintymistaitoisia tanssijoita polkka- ja jatkokursseilla, tekee kansantanssia tutuksi laajalle yleisölle sekä säilyttää visalaista tanssiperinnettä. Niin esiintymisissämme kuin yhteisissä illanvietoissammekin tulevat esiin seuramme valttikortit: iloisuus ja hyvä yhteishenki." Näin lukee Tanhukerho Tanhu-Visan kotisivuilla ja täytyy myöntää, että visalainen tanssiperinne, iloisuus ja hyvä yhteishenki on sisäistetty ja näkyy ryhmän esityksissä. Olin sitä todistamassa maaliskuun 7. päivänä Balderin salissa, Helsingissä, seuran 75- vuotisjuhlatapahtumassa. Koko juhla huokui tekemisen meininkiä ja halua näyttää koko salin täyttäneelle odottavalle yleisölle oman seuran historiaa ja monipuolisuutta. pyörittämiselle. Juhla alkoi komeasti Ähtävän menuetilla ja polskalla (kuvassa) jatkuen pohjalaisilla tansseilla ja lauluilla. Sitten seurasi visalaista perinnettä Kertun katrillina, joka tunnetaan paremminkin Karjalaisen katrillin nimellä, sekä sikermä kaikkien kansantanssijoiden osaamia pikkutansseja. Yleisökin pääsi osallistumaan yhteislauluin ja poloneesein, joka olikin niin suosittu, että tila antoi myöten vain muutaman tukin MUTTA sitten Tanhu-Visa tarjosi yleisölleen pienen alkujännityksen jälkeen virkistäviä ja innostavia yllätyksiä: laulua ja oman bändin! Seuran ohjaaja Jyrki Kokko on sinnikkäästi tuonut esityksiin laulua ja antanut tilaa ryhmän taitajille tuoda omia lahjakkuuksiaan esiin ja koko ryhmän käyttöön. Jäsenet ovat opettaneet toisilleen viikonloppukursseilla laulutekniikkaa ja lauluja, polskaa ja menuetteja, vain jotain mainitakseni. Lisäksi viisi eri instrumentteja soittavaa jäsentä päätti alkaa harjoitella yhdessä ja perustaa bändin! Eikä siinä vielä kaikki. Pitkää 75-vuotista taivaltaan juhlistava seura toi esityksiin rohkeasti terveisensä myös käymiltään kursseilta ja ulkomaanmatkoilta tanssimalla mm. röntyskää ja laulamalla vuorolaulua, jossa tytöt ja pojat ottivat mittaa toisistaan. Yleisö sai nähdä raikkaan ja hauskan itäkarjalaisten tanssien sarjan, jossa tytöt lauloivat ja tanssivat fereesit yllään ja pojat venäläisvaikutteisissa talonpoikaisasuissaan. Fereesit olivat tyttöjen itsensä ompelemat ja kunkin persoonaan sopivat. Juhlassa ei unohdettu mainita ja kiittää pelimannejakaan. Lavalla heitä oli neljä säestämässä juhlaohjelmistoa ja viides oli tilaisuuteen varta vasten kutsuttu monivuotinen harjoitusten ja esitysten säestäjä vuosien takaa. Myös yleisössä istui monta vanhaa visalaista, joten porina juhlan keskellä olevalla kahvitauolla oli mittava. Omiin korviini tarttui monta hämmästynyttä kommenttia ryhmän monipuolisuudesta ja taitavuudesta, mihin itsekin ilomielin yhdyin. Yleisö oli selvästi haltioissaan. Juhla oli lämminhenkinen ja avoin. Kiitos Tanhu-Visa. Sirkkumarja Koskenniemi Kuvat: Reijo Hyytiäinen

12 12 TANSSIT HELSINGISSÄ KAUTTA AIKOJEN Helsingin Kansantanssin Ystävien kevätmatinean teema haettiin tällä kertaa omalta lähialueelta, Helsingistä. Syvyyttä teemaan saatiin ulottamalla tanssit historiallisesti koko Helsingin olemassa olon ajalle. Ohjelmistoon otettiin mukaan kaikenlaisia tansseja ketjutansseista menuettiin, polkasta masurkkaan. Varsinaisesti Helsingistä on kirjoitettu muistiin hyvin vähän tansseja, joten niitä otettiin mukaan myös lähiympäristöstä. Matinea pidettiin Helsingin keskustassa Kampin palvelutalossa. Yleisöä oli katsomo täynnä n. 150 henkeä. Palvelutalon juhlasalissa on katsomo, joka on auditoriomaisesti nouseva. Sali oli riittävän suuri Purpurin kahdeksan parin esitykselle ja myöskin sopiva Rutistuksen neljälle parille. Pelimanneilla oli oma paikka salin etuosassa. Matineassa esiintyivät kaikki HKY:n ryhmät. Lastenryhmä Pitskuilla oli ohjelmassa sikermä. Nuortenryhmä Rutistus oli valmistanut pari ohjelmakokonaisuutta. Toinen oli katrilleja ja toinen polkkaa ja valssia. Aikuisten ryhmä Kierrokkaalla oli menuetti ja polska sekä kontra. Purpurilla, toisella aikuisten ryhmällä oli ohjelmassa purpuri. Pitskujen ohjelmiston valmensi ja ohjasi Johanna Salminen. Lapset tanssivat Sikermän jo varmoin ottein niin Eevastiinan, Solavalssin kuin Kukkokiekuunkin. Nuorten ryhmä Rutistus ei petä osaamisellaan ja esiintymisellään. Eero Hietasen ohjaama Nelihenkiset Neljäinen, Nelihenkisen polkat, Kokemäen valssi ja Jenkeliska oli näyttävä ja vauhdikas kokonaisuus. Toinen Eero Hietasen ohjaama kokonaisuus oli Katrillia, jossa tanssittiin Askolan neliö ja Hurjaa. Hyvin suoriutui Rutistus tästäkin ja yleisö piti kovasti esityksestä. Rutistus on HKY:n edustavin ryhmä. Kierrokkaan Menuetin ja polskan Tiukasta oli valmentanut ryhmän ohjaaja Paavo Tammisto. Toinen Kierrokkaan ohjelmanumero oli Pellinge kontra. Ryhmän ohjelmisto oli teemaan nähden sopiva ja mielenkiintoinen. Kierrokas tanssi Rutistuksen kanssa hauskan Hylkeenhyppelyn, josta yleisö piti tälläkin kertaa. Purpuri-ryhmän Lohjan purpuri, jonka ohjasi Kari Bergholm, oli perinteisyydessään ja omaleimaisuudessaan mielenkiintoista katsottavaa. Kari Bergholm kertoi purpurin vuoroista, istumajärjestyksestä ja historiasta mukavalla ja kiintoisalla tavalla. Ohjelman aloitti kaikkien esiintyjien yhteisesti tanssima Ketjutanssi Teemme tähän tanssipaikan. Päätteeksi yhteisesti tanssittiin ja laulettiin Eero Hietasen suunnittelema Perhevalssi, joksi oli valittu Toivo Kärjen Helsinkiin valssi. Myös yleisö yhtyi lauluun. Helsingin Kansantanssin Ystävät ry:n puheenjohtaja Marja Nick toivotti aluksi kaikki tervetulleiksi ja ohjelman lopuksi kiitti kaikkia Matineaan tavalla tai toisella osallistuneita. Kaikki ohjaajat ja pelimannit Tapani Luhtaranta, Martti Piipponen ja Juha-Matti Hirvonen saivat puheenjohtajalta ruusut. Risto Elo

13 13 JOHANNES LINNANKOSKI JA KANSANTANSSI Johannes Linnankoski ( ) oli uusmaalainen sanomalehtimies ja kirjailija. Hän oli innokas suomalaisen sivistyksen puolestapuhuja, joka vaati kansakoulua joka kylään ja lukutaitoa kaikille. Kirjoituksissaan hän ei noussut hallitusvaltaa vastaan, vaikka olikin suomalaisuuden kannattaja ja innostaja. Hän oli mm. perustamassa Suomalaisuuden Liittoa vuonna Liitto toimii edelleen. Kirjoituksessaan Uusimaa-lehdessä n:o "Nuorisoseuroille hiukan huomioonotettavaa" hän on ilahtunut uusien nuorisoseurojen syntymisestä. Hän saattaa kuitenkin kyseenalaiseksi, ovatko nuorisoseurat ohjelmamuutoksessaan tähdänneet syvällisiin uudistuksiin vai haetaanko uudenlaista viihdettä ja rattoa. "Jos nuorisoseurojen 'puhdistava työ' ei ilmene muussa kuin sen jäsenten oppimisessa puhevuoroja käyttämään, kepeitten huvinäytelmien esittämisessä, muutamien uusien karkelotapojen oppimisessa ja siinä että tanssi muuttuu viulun ja harmonikan säestyksellä tanssimisesta torvisoiton mukaan hyppimiseksi, jonka jälkeen, ja yleensä nuorisoseurain kokouksista, lähdetään yöjalkaan, silloin ei ole itse asiassa paljo voitettu. Hiukan ulkokuorta ainoastaan silotettu." Helsingin Sanomissa syksyllä 1912 kirjoituksessaan "Mitä meiltä puuttuu" hän väittää, että suomalaiset ovat miltei tykkänään taloudellista tajua vailla. Häntä harmittaa turha kuluttaminen, joka on "hienoa käytöstä". " - Eipä olisi luullut että tästä meidän pettuleivän kansastamme tuli sellainen makeanleivän kansa kuin mitä me varakkaimmilla seuduilla nykyään olemme. Me syömme voit, me syömme maidot, ja moni, joka on perustanut kanalan, koska kananhoito kuuluu olevan kannattavaa, onkin pian huomannut kaikkein taloudellisimmaksi - syödä munat itse. Siihen lisäksi joka maalaiskylään viikoittain monet korit kaupunkinisuja ja limonaateja, kyläraitit täyteen Fazerin ja Westerlundin konvehtipapereita, uusi puku tai ainakin pusero jokaiseen iltamaan - sanotaanpa ettei kansallispuku saavuta monin paikoin suosiota vain sentähden, että se on aivan liian halpa ja kestävä." Uusimaa-lehden kolmessa numerossa vuonna 1899 ilmestyi kertomus "Helmisen herrasväen nokkoskylpy". Lainaan tähän vain tanssia koskevan osuuden. - Vanha herra Helmisen varsinainen tehtävä kesäaikoina oli tutkia ja keksiä yhä uusia luonnonparannustapoja. Hän piti perheelleen esitelmän siitä, kuinka nokkoskylpy "vetää veret kylvetettyyn paikkaan ja sikäli uudistaa kudokset niin, ettei tunne vilua vaikka avojaloin lumessa astelkoon". Ryhdyttiin tuumasta toimeen, mutta tämän käsittelyn jälkeen herrasväen jalat olivat niin arat ja turvoksissa, että oli pakko kokeilla jos jonkinlaista parannuskeinoa. Lopulta päädyttiin tanssiin. Tosin "vanha herra Helminen ei ollut milloinkaan saastuttanut jalkojaan tämmöisellä kevytmielisellä hypyllä, hän oli periaatteesta tanssin ankara vastustaja ja kirjotti kerran vuodessa tästä asiasta sanomalehteen ankaran parannuskirjotuksen nuorisolle. Mutta hätä ei lue lakia, ja niin pyöri lattialla neljä kärsivää ihmislasta harjotellen 'Koiviston polskaa'. Vanhan Helmisen jalat olivat aluksi itsepäiset, hiki valui virtana hänen otsaltaan ja kauheasti tärisi lattia, kun hän jytyytti 'tömistysvuoron' vaikeita liikkeitä. Mutta kymmenen minuutin päästä hän oli paras mestari joukossa, harras ja väsymätön. Tanssihan oli jalointa mitä saattoi ajatella ja hän lupasi ensi tilassa kirjottaa sanomalehteen asiallisen puolustuskirjotuksen 'jalostavista tansseista'." Lopullisen helpotuksen toivat kuitenkin ankara saunominen ja aika. Tanssi oli vain hyvä alku. Johannes Linnankoski kirjoitti artikkeleitaan toistasataa vuotta sitten. Kuten huomaamme, meno on entinen ja arvoja peräänkuulutetaan edelleen. Sitä kai on kansanperinne. Esko Kannusmäki PELIMANNIKILLAN KUULUMISIA Kesä tuo tullessaan pelimanneillekin moninaisia tapahtumia. Varma merkki ovat myös yhteissoittokappaleet. Sekä NORDLEK juhlan että Pelimannikillan yhteissoittokappaleita voit tilata SKY:n toimistosta, p. (09) , Kappaleet löytyvät myös kotisivuilta ja Antti Järvensivu

14 14 VANHAN KANSAN TAIKOJA Helatorstai, jota vietetään 40. päivänä pääsiäisestä, oli vanhan kansan vuoden pyhin kirkkojuhla. Jo päivän nimikin, "hela", viittaa muinaisruotsin pyhää tarkoittavaan sanaan "helgh" tai "haelgh". Tällöin sanontojen mukaan ei mitään työtä saa tehdä: ruoho ei saa kasvaa, ei lintu rakentaa pesää eikä metsästämään saanut mennä, vaikka kanalintujen soidin oli Pohjois-Suomessa parhaimmillaan.hämeessa, Satakunnassa ja Uudellamaalla poltettiin helatorstain aattona helavalkeita, joiden ympärillä järjestettiin erilaisia leikkejä ja tansseja nuorisolle kokoontua. Kuuluisinta helavalkeiden vietto oli Sääksmäen Ritvalassa, jossa neidot kokoontuivat kulkueeksi kylän teitä vaeltamaan ja kalevalaisia lauluja laulamaan vielä 1860-luvulle asti. Sittemmin tämä perinne elvytettiin 1900-luvun puolella. Kulkueet alkoivat helatorstaina, mutta ne jatkoivat pyhäpäivinä aina juhannukseen asti. Alkulaulun eli virren jälkeen kappaleet vaihtelivat: ohjelmassa oli vuoroiltoina Mataleenan virsi eli Pyhästä Magdalenasta kertova laulu, Inkerin ja Lalmantin rakkaussuhteesta kertova ritariballadi sekä Annikaisen laulu turkulaisen porvarisneidon ja saksalaisen hansakauppiaan suhteesta. Lopuksi laulettiin loppuvirsi. Nämä kolme keskiaikaista runoelmaa toimivat tavallaan kristillisinä opetuksina neidoille. Siveetön Magdalena etsi sovitusta, Inkeri oli uskollisen rakkauden esikuva ja Annikainen turhamainen ja herkkäuskoinen. Näin neitojen laulava kulkue vaelsi ympäri kylää päätyen Helkavuorelle, jossa neidot asettuivat piiriin laulamaan laulunsa loppuun ja palasivat sen jälkeen kylälle tanssimaan ja laulamaan piirilauluja helkatulien ääreen. Uskottiin, että "Ritvalan vainiot ja pellot lakkaapi kasvamasta ja hedelmiä antamasta, silloin kun kansa näihin (menoihin) kyllästyypi, tai vanhan tapansa heittää". Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon pohjalta Tuulia Taipale LASTEN KALENAT Kalevan Nuoret järjestää perinteiset Lasten Kalenat Lappeenrannassa Lasten Kalenoissa tanssitaan, musisoidaan, tehdään teatteria ja sirkusta. Tapahtuman ohjelmassa on leirejä, konsertteja, työpajoja, disco, illanviettoja, teatteri- ja sirkusesityksiä sekä monenmoista muuta mukavaa tekemistä. Kalenoissa lapset ovat pääosassa. Ilmoittautumisaika päättyy Lisätiedot ja ilmoittautumiset verkkosivuilta Lisätietoja antaa Kaisa Hirn: tai p VANHA KOULUTUSTOIMIKUNTA MUISTELEE MENNEITÄ Mäntsälässä Hermanni Onkimaan kurssikeskuksessa alkoi tämän koulutustoimikunnan historia. Silloin pidettiin SKY:n ja KTNL:n yhteinen toiminnan suunnitteluseminaari, jossa tehtiin järjestöjen ja toimikuntien toimintasuunnitelmia vuosille Täällä tapasivat uuden toimikunnan untuvikkopoikanen Kari sekä vankan toimikuntatyöskentely kokemuksen omaavat ladyt Eeva, Sinikka, Marjatta ja Ritva. Lisäksi suunnittelussa Pelimannikillanedustajana oli Timo Hukkanen. Karin mukaan toimintaan oli ympäri puhunut silloinen järjestöjen toimistosihteeri Senni, vakuuttaen ettei tarvinnut muuta tehdä kun olla aktiivisesti mukana jäsenenä. Jossain illanvieton ja keskiyön välimaastossa

15 tämä naisnelikkö ja untuvikko lupautuivat toisilleen panevansa firman pyörimään. Syntyi Viiden Enkeliska. Vuonna -92 kokoonnuttiin 7 kertaa, ja useimmiten Töölössä SKY:n toimistolla. Vuoden aikana käsiteltiin mm. tanhukatselmusta Tampereella, Kuopion kesäjuhlia, Murnakutkaa, Tanhunopettajakoulutusta Varalassa, Kotkan perheleiriä, tanhutuomarikoulutusta ja erilaisia kursseja. 15 Ensimmäisessä kokouksessaan toimikunta järjestäytyi: Eeva heilutti puheenjohtajan nuijaa, Ritva hoiti varapuheenjohtajan tehtäviä, Sinikka edusti KTNL:n, Marjatta edusti aktiivijäsentä ja Karista tuli yllättäen toimikunnan sihteerikkö. Timo osallistui kokouksiin silloin kuin soittamiseltaan ehti. Samana vuonna nimettiin Fatabuurin huippumyyjä S. Mäkelä ja huippuostaja K.Jaronen. Kyseiseltä kokousreissulta Hyvinkäältä ovat vielä tänäkin päivänä käytössä Marjatan tekemät pöytäliina ja verhokappa. Joulukuussa Jaronen muutti omaan uuteen kotiin. Koulutustoimikunnan ensimmäinen yhteinen toimintavuosi meni yhteistä hiiltä puhaltaessa ja punaista lankaa sitoessa. Vuonna -93 kokouksia pidettiin 6 kertaa, ja usein istuttiin jonkun jäsenen kahvipöydässä. Ehtoisa emäntä tai innokas isäntä oli loihtinut suussa sulavat tarjoilut. Kokousten ilmapiirit olivat leppoisia ja toimikunta idearikas. Mietittävinä asioina olivat mm. loppiaiskurssi, NORDLEK, Rauman Knypylähypyt-kesäjuhla, Tanhuopettajamatrikkeli, SKY:n lottomainos, Turun kansantanssimaraton (videoitu 210 tanssia ulkomuistista) Senni oli ollut 10 vuotta toimistolla töissä ja OK-opintokeskus toiminut 50 vuotta. Viisikon kolmas yhteinen toiminta vuosi käynnistyi Påkasin kartanolla. Vuoden aikana istuttiin päättämään toimintaan liittyvistä asioista 7 kertaa. Mielenkiintoisissa ja intensiivissä kokouksissa hyvän purtavan äärellä käsiteltiin mm. Valkeakosken tanhukatselmusta, ruokaperinnekurssia Järvenpäässä, Iso Ilo-kesäjuhlia Karhulassa, NORDLEKia, PTS-seminaaria Sennin kissanpäiviä (läksiäisiä). Vuonna -94 Senni jäi eläkkeelle ja Tuija astui remmiin, Eeva nimettiin Joulupukin suosikkitontuksi. Kokoukset 1995 aloitettiin pienillä leikeillä tai kilpailuilla. Milloin keksittiin adjektiiveja kokouksen avaussanoihin tai viritettiin aivosolut tekemään hyviä päätöksiä tietokilpailujen avulla. Tunnelmat tapaamisissa olivat rentoja, ja firmaa pyöritettiin 6 kokouksen verran monella tapaa: Vaasan NORDLEK -97, kansantanssiopettajakoulutus 20 vuotta, Kansantanssiopettajien UMPIMÄHKÄ, Mustan Pässin Polska Savonlinnassa, SKY - 95 vuotta, yhdistyksen ohjaajahuiput. Kyseisenä vuonna keksittiin idea KÖKKÄ-klubista, yövyimme Marjatan mökillä, tutuistumme Seunan sukkaan, opimme keski-iän määritelmän: avara mieli ja kapea vyötärä vaihtaa paikkaa. Ritva toimi puheenjohtajana joulukokouksessa, "Tuhlaviikoilla" Hyvinkäällä, Eevan ollessa sairaana. Vuosi 1996 ja uudet kujeet. Toimikunta porskutti elinvoimaisena ja intoa täynnä. Kokouksia pidettiin vuoden aikana 7 ympäri ämpäri Suomea; Keravalla, Hyvinkäällä, Tampereella ja Helsingissä. Asialistalta löytyi mm. UMPIMÄHKÄ, Myllypolkka-katselmus Anjalankoskella, SKY- 95, Kansantanssimaraton Hyvinkäällä, koulutusyhteistyö, Häepijot Saarijärvellä, Joulukonttikurssi Motelli Syvälammella. Kokousten avaukset olivat teatraalisia ja idearikkaita. Milloin ladyt olivat kasvattaneet muhkeat viikset ja sihteeri saanut uudet pullonpohjarillit. Koulutustoimikunta sai myös omat tiernahenkilötkin. Myös sihteerin pöytäkirjoissa mielikuvitus laukkasi. Vuoden -95 toimintakertomuksen raakaversiossa löytyy sihteerin antamat lempinimet toimikunnan

16 16 jäsenille: Eeva-Tapani, Tieviidakon Mellu, Cee-Cee, Fatabuurin emäntä, Laskutikku sekä Hukka-Pekka. SKY:n juhlavuonna 1996 tarjoiltiin huhtikuussa Paavo Nurmen patsaalla jouluglögiä UMPIMÄHKÄSSÄ, ja hurviteltiin Linnanmäellä, parannettiin naapurisopua Tampereen Kohmakaarella, Liisa Laaksonen täytti 70 vuotta. Koulutustoimikunta uudistui Toimikunta sai 3 naisen vahvistuksen Saarijärveltä: Eila Peura, Marjatta Merruntaus ja Mirja Tarvainen. Lisäksi Marjatta Toivoselle nimettiin varamies Pia Pyykkinen, Hyvinkäältä. Kokouksia pidettiin joko isolla tai pienemmällä kokoonpanolla 7 kertaa, yleensä vakioviisikon voimilla pyöritettiin firmaa. Käsiteltäviä asioita -95 olivat mm. Härkätien hyppelyt Hämeenlinnassa, NORDLEK-97, perinneruokakurssi Tikkutollosta Tikkuristiin, KTNL 15 vuotta, Kökkäklubi. Vuoden viimeinen ja pikkujoulukokous pidettiin perinteisesti Hyvinkäällä Marjatan luona. Perinteistä ohjelmaan tilaisuuteen toi Lucian-päivän läheisyys, uudesti muokattu Lucia-kulkue. Vuonna 1997 ilmestyi uusittu Tanhuvakka ja sävelmistö, Pia Pyykkinen aloitti ensimmäisenä Kökkä-emäntänä, Eeva muutti Vihdistä Hartolaan ja firman pyörittäjäviisikosta Ritva jätti koulutustoimikunnan. Vuosi -98 ja Mäntsälän viisikosta oli jäljellä Neljän Kontra. Kokouksia pidettiin 7 kertaa. Pöytäkirjaan kirjattiin mm. Purpurikurssia, Turun tanhukatselmusta, Lohjan Katrilli-kesäjuhlia, Suomi-Viro Tanssipidot 2000 Koko toimikunta eli muutoksen aikaa. Toisessa kokouksessa Hyvinkää lankalady Marjatta T. jättäytyi toimikuntatyöskentelystä ja kontra kutistui Kolmeiseen. Marjatan tilalle nimettiin Pia. Saarijärveltä jatkoivat Mirja ja Marjatta. Kuvassa kirjoittaja Kari Jaronen Vaikka toimikunta uudistui ja työskenteli tiiviisti, ei kolmikko pystynyt luomaan samanlaista ilmapiiriä, kuin Viiteinen loi yhteishengessään. Mutta tosiasiahan on, että muutos on väistämätöntä ja luo uusi tuulia. Paluuta entiseen ei ollut ilmestyi Tanhuviestissä uuden koulutustoimikunnan esittely, Aila Havialle puvustoon järjestettiin yllätyssyntymäpäivät, Kökkäklubin pikkujouluissa vaalikokouskurssin yhteydessä 25 klubilaista suoritti tonttuvalan. Kiitos näistä mukavista koulutustoimikuntavuosista meille kaikille ja ihanaa, että saimme tänään laittaa yhdessä vielä kerran firman pyörimään. Tämä Viiden Enkeliskamme ystävyys olkoon lämmin ja pitkäikäinen ja pysyköön yhteiset vuodet nyt ja aina sydämessämme. YSTI INNOSTAA SAVOLAISIA Kaiken kansan festivaali Ysti on antanut aivan uutta potkua Pohjois-Savon kansantanssijoille ja kansanmusiikin harrastajille. Nyt toista kertaa pidettävä kolmipäiväinen tapahtuma kerää Lapinlahden Alapitkälle satoja esiintyjiä ja toivon mukaan myös tuhansia vieraita. Virallinen yleisötavoite on asetettu maltillisesti henkeen.

17 17 Etukäteen on luotu innostusta muun muassa kierrättämällä eri kunnissa uusien savolaisten kansallispukujen näyttelyä ja esittämällä valittuja makupaloja ohjelmistosta. Ysti polkaistaan käyntiin perjantaina kesäkuun 5. päivänä. Kansanmusiikkiryhmien esitysten ohessa on erilaisia työpajoja ja näyttelyitä. Kansankulttuurin tilaa pohditaan erityisessä seminaarissa. Yksi Ystin erikoisuuksia ovat kansan uudet runot. Runokilvan suosio on lyönyt ällikällä sen järjestäjät, kun runoja on tullut postin mukana satoja ja taas satoja. Lauantaina 6.6. Ystissä pidetään perhepäivää. Lapsia ei vain istuteta penkkiin kuuntelemaan toisten esityksiä, vaan heille annetaan myös mahdollisuus tehdä itse kansankulttuuria. Sunnuntaina 7.6., joka on sattumoisin myös eurovaalipäivä, hiljennytään ensin hengelliseen musiikkiin, kunnes iltapäivällä pannaan taas jalalla koreasti Ystiä varten valmistetussa uudessa savolaisessa kavalkadissa. Tässä "Ystin tarinassa" kerrotaan muinoin eläneestä omalaatuisesta lapinlahtelaisesta kansanmiehestä, jolta festivaali on lainannut nimensä. Ystin tarinata ovat kertomassa kymmenet soittajat, laulajat ja tanssijat. Runsaitten kansantanssien ohjauksesta vastaa siilinjärveläinen Miia Tuovinen. Maakunnallista pelimanniorkesteria johtaa nuori varpaisjärveläinen viulupelimanni Riitta Väisänen ja laulajia festivaalijohtaja Petra Lisitsin-Mantere. Kokonaisohjauksesta huolehtii näyttelijä Tarmo Valkonen Kuopion kaupunginteatterista. Festivaaleilla esiintyvät liki kaikki pohjoissavolaiset kansanmusiikki- ja tanssiryhmät. Vierailevina tähtinä kuullaan ja nähdään muun muassa kaavilaista tangokuningasta Erkki Räsästä ja hulvatonta hankasalmelaistä Werner Bros. -yhtyettä. Tarkka ohjelma löytyy internetistä Ystin kotisivuilta Kuvassa suu käy ja jalka napsaa kesäkuun Ystissä Lapinlahdella. Murremestari Anneli Valta- Lisitsin ja hänen tyttärensä Petra Lisitsin-Mantere ovat festivaalin kantavia voimia. Seppo Kononen INKERIN TANSSIPERINTEESTÄ JA SEN HARRASTAMISESTA TARTON SEURASSA Juha-Matti Arosen kertomus Tarton inkerinsuomalaisten perinneryhmästä Röntyskästä ja tanssiperinteen keräämisestä sekä ryhmän ohjelmiston valinnasta jatkuu tässä numerossa. Edellinen osa julkaistiin viime numerossa. Muita lähteitä Edellä esiteltyjen julkaistujen tietojen lisäksi on inkeriläisiä kansantansseja tallennettu arkistoihin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkiston tanssikortistossa on tietoja röntysköistä sekä Suomen puolelta että Pohjois-Inkeristä (tärkeimmät kerääjät: Eeva Kaasolainen, Eeva Pesonen ja Ulla Mannonen). Myös Tarton Kirjallisuusmuseon arkistossa on Toomin julkaisemien lisäksi muitakin hänen muistiin panemiaan tietoja (Viron veräjä) Länsi- Inkeristä. [13] Keruu ja tiedot painottuvat selvästi kahtaalle: toisaalta on tutkittu pohjoisinkeriläistä tanssistoa heti Suomen rajan takana ja toisaalta 1930-luvulla tutkimustoiminta oli aktiivista läntisimmällä reunalla Viron Inkerissä. [14] Paljon tanssin sanallisesti kuvaamista parempi tallennustapa on videointi. Rappulan kuuluisan, vuonna 1977 perustetun Röntyskä-ryhmän repertoaaria ovat tallentaneet sekä virolaiset (Ingrid Rüütel) että suomalaiset [15]. Näiden tallenteiden röntyskät, piirileikit ja Vedä verkaa ovat olleet innoittajina myös Tarton ryhmälle, samoin eri kirjoihin liittyvät kuvat. Laulu kuuluu

18 18 kiinteänä osana useimpiin inkeriläisiin tansseihin ja siksi alkuperäisäänitteistä kootut cdlevyt [16] ovat olleet ahkerassa käytössä. Vuosien saatossa olen saanut osallistua useille Viola Malmin pitämille tanssikursseilla, joissa karjalaisten tanssien lisäksi on tanssittu myös inkeriläisiä tansseja. Malmilla on äitinsä Helmi Malmin ja lukuisten informanttiensa kautta ollut suora kosketus inkeriläiseen tanssiin varsinkin 1920-luvulta lähtien. Violan ainutlaatuinen ja innostava opetustapa sekä tarkka tyylin havainnointi ovat antaneet tietoja, joita mikään ei voi korvata. Kun neuvostoajan jälkeen Inkeriin taas pääsi vapaammin kulkemaan, suuntasivat monet perinteentutkijat sinne tiensä. Tanssi oli harvoin pääasiallinen keruukohde, mutta tietoja niistä kertyi ja tansseja julkaistiinkin. [17] Toistaiseksi en ole nähnyt yhteenvetoa tai yleisesitystä eri tahojen keräämistä tansseista. Tietoja tulee sieltä ja täältä. Myös Ruotsissa on videoitu sinne siirtyneiden inkerinsuomalaisten tansseja (Markku Plaketti). Itse olen ollut Inkerissä tansseja keräämässä kahdesti: kesällä 2000 ja seuraavana kevättalvena Tuolloin pohjoisessa Röntyskän jäsenet muistelivat tietysti röntysköitä ja piirileikkejä. Muualla vanhempi polvi muisti hyvin katrillia ja paritansseja sekä lanssiakin. Inkerin tanssiston yleiskuva Edellä on tullut ilmi, miten hajanaisen ja monilähtöisen aineiston varassa inkeriläistä tanssia tarkastelen. Tutkimuksellisesti päätelmille antaa uskottavuutta se, miten aivan eri lähteet kertovat hyvin yhtäpitäviä tietoja tansseista. Inkerin tanssistoa ja Tarton ryhmän elvyttämää tanssimateriaalia voisi ryhmitellä kokonaiskuvaksi seuraavasti: a) Ehkä tarkimmin tutkittua runouden ja musiikin tutkimuksen ansiosta ovat vanhamittaiset laulutanssit, joissa on yhtymäkohtia niin suomalaiseen, setukaisten kuin slaavilaiseen perinteeseenkin. Uudemman ja vanhemman aineksen ja leviämissuuntien tutkiminen on tieteellisesti mielenkiintoista, mutta ei ensisijaista tansseja uudelleen tanssittaessa ja laulettaessa. b) Kuuluisa röntyskätanssisto on melko hyvin dokumentoitua. Sen alkuperäksi on oletettu pietarilaista katrillia. On kuitenkin huomattava, että röntysköiden vuorot ovat tavallisia suomalaisissa nelihenkisissä enkeliskoissa (läpikäynnit, ristit, enkeliskakierrot ja pienet piirit) ja purpureiden ulosajovuoroissa. Enkeliskat olivat Sisä-Suomessa suosituimmillaan 1800-luvun puolivälissä ja samalta autonomian kaudelta tiedetään myös muuttoliike ja tiiviit yhteydet sieltä Inkeriin. Suoralta kädeltä niitä ei voida jättää huomiotta tutkittaessa röntysköjen historiaa. Röntysköjen keskenkin on melko paljon vaihtelua ajallisesti ja tanssialueen laajuuden suhteen. Siisikkaa, Kolmia ja Kakkunassia on tanssittu Suomen puolellakin ja Kolmin enkeliskakiertoa näkee yleisesti Venäjän kansojen tansseissa. Samoin Tarton inkerinsuomalaisten seuran arkistossa on kuvauksia hyvin Kakkunassin kaltaisesta kyynärkoukkupyörintälaulutanssista itäisemmästä Inkeristäkin. Sama tanssitapa ilman laulua on yleinen karjalaisissa tansseissa (Suuppa ja Suuppasi). Vielä on huomattava, että eri-ikäisissä muistiinpanoissa sama nimi voi tarkoittaa erilaisia tansseja. c) Inkerissä on tanssittu kaikkialla suomenkielisellä alueella tavallisia tansseja Vedä verkaa, Melkutusta, Nuuskapolkkaa sekä piirileikkejä. Myös Länsi-Inkerin Kasatškah ja rautulainen Rikurilla muistuttavat mielenkiintoisesti toisiaan. d) Katrilli, lanssi ja uudemmat paritanssit Karkoviak, kuviovalssi, Oira, Padespa jne. (Suomessa nimitetty kansanomaisiksi vanhoiksi tansseiksi, Karjalassa salonkitansseiksi ja Virossa vanhoiksi seuratansseiksi) ovat yhteisiä alueen muiden kansojen kanssa ja lienevät yleistyneet Pietarista käsin. Tutkimustyötä tulee tietysti jatkaa, vaikka mitään tähän asti täysin kadoksissa ollutta tuskin enää tulee selville. Inkeriläinen katrilli ansaitsisi erillistutkimuksen, jonka pohjaksi hajallaan olevat tiedot tulisi kerätä yhteen. Samoin pitäisi saada 1930-luvun Viron Inkerin kävijöiden (Ullo Toomi ja Simonsuuret) aineistot puhumaan keskenään. Informanttien ja tanssien ja laulujen nimet ovat heillä samoja.

19 19 Tarton ryhmän tanssitaival Tarton inkerinsuomalaisten seuran nuoret olivat alkaneet tutustua röntyskään jo ennen minua. Röntyskätansseista olikin hyvä aloittaa ensimmäisenä vuonna: ne eivät vaadi vaikeiden askelten hallintaa ja niitä voi tanssia erikokoisin kokoonpanoin. Ensimmäisenä talvena oli tavallisin parimäärä kolme keskiviikon harjoituksissa. Verevänä elääkseen röntyskä vaatii kuitenkin vahvaa laulua ja kekseliäitä säkeistöjä. Se puoli tanssista kehittyy hitaammin. Itse asiassa edistystä on tapahtunut paljon tänä vuonna. Tottuminen toisaalta laulujen säveliin ja sanoihin, toisaalta laulun ja tanssin yhdistämisen vie aikansa. Loistavan, korvakuulolta soittavan pelimannin saaminen elävöitti kaikkia tansseja ja Alarin osallistuminen lauluun rohkaisee toisiakin. Kuvassa Röntyskä tanssii röntyskää Võrun inkerinsuomalaisten seuran 20-v juhlissa Inkeriläinen katrilli muutamalla eri tavalla ja lanssi sekä uudemmat paritanssit ovat olleet ohjelmistossa samoin jo vuosia. Vähän myöhemmin olemme alkaneet tanssia Kankaan kutomista, Piiripolkkaa jms. Paritanssit vaativat valssin ja polkan pyörimistekniikan hallitsemista. Niistä voi nauttia sitä enemmän, mitä paremmin sen taitaa. Koska inkeriläisten tanssien määrä on rajallinen, on keskiviikkoisin otettu mausteeksi tansseja muualta suomalais-karjalaiselta alueelta. Suosittuja ovat olleet Ruha, Kaheksu, Sappu ja menuetin askeleeseen tutustuminen. Useimmiten olemme valinneet tansseja kuitenkin Inkerin perinnealueeseen suoraan liittyneeltä Karjalan kannakselta. Myös yksittäisiä virolaisia tansseja on ollut kesäjuhlien yhteisohjelmista ja niitä on tanssittu myös Tarton tanssiklubissa käydessämme. Yhtenä kohokohtana sekä aatteelliselta että ryhmän toiminnan kannalta olivat Suomalaisvirolaiset tanssipidot Tartossa Niiden osana oli myös inkerinsuomalainen sarja ja Röntyskä tanssimassa sitä suomalaisten ryhmien rinnalla. Seuraava tavoite on tutustua kunnolla kalevalamittaisiin laulutansseihin, lauluihin ja leikkeihin. Vanhamittainen laulu on nykyihmiselle melko eksoottista, mutta kansanmusiikkiin erikoistuneet lauluyhtyeet ovat hyvänä esimerkkinä ja tiennäyttäjänä. Tietysti muut inkeriläiset tanssit pysyvät käytössä ja tavoitteena on toistella niitä niin paljon, että jokainen tanssija hallitsee ne ja että niitä voidaan tanssia vapautuneesti eri tilaisuuksissa. Tilaisuuksista tärkeimpinä tietysti omat keskiviikkoillat Inkeri-talossa. [13] tiedoista kiitän tallinnalaista tutkijaa Sille Kapperia [14] Enäjärvi-Haavio, Elsa 1949: Pankame käsi kätehen. Suomalaisten kansanrunojen esittämistavoista. Werner Söderström oy. Porvoo. - sekä Järvinen, Irma-Riitta 1990: Aili Laihon päiväkirja Viron Inkeristä kesällä teoksessa Laaksonen, Pekka ja Mettomäki, Sirkka-Liisa (toim.) Inkerin tiellä. Kalevalaseuran vuosikirja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki. [15] Hoviheimo, Liisa 1988: Röntyskä. Elävää kansanperinnettä Pohjois-Inkeristä. TV 2. Tampere. [16] The Kalevala Heritage. cd-levy. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Helsinki. - sekä Röntyskä Songs. cd-levy. Mipu music Helsinki. [17] Inkeriläinen katrilli Karjalaisen Nuorisoliiton vuosiohjelma 1994 (muistiinpanneet Tampereen yliopiston tutkijat Olga Ostoselta. Juha-Matti Aronen

20 20 MUISTOJA HELMI VUORELMA OY:STÄ Helmi Vuorelma Oy on perinteikäs lahtelainen yritys, jolla on 100-vuotinen historia käsi- ja taideteollisuusalalla. Yritys tunnetaan monen sukupolven ajalta värikkäiden kansallispukujen valmistajana ja suomalaisten kotien kaunistajana. Suomen käsityön museo tarvitsee nyt muistoja herättelevään näyttelyyn apua, sillä museo ja Suomen kansallispukukeskus keräävät yhteistyössä Helmi Vuorelma Oy:n kanssa muistoja, jotka liittyvät yritykseen ja sen tuotteisiin. Materiaalia käytetään syksyllä avautuvan Vuorelma 100 -näyttelyn suunnitteluun.

21 21 Museo suosittelee muistellessa selaamaan valokuva-albumeja, sillä kodeissa otetuissa valokuvissa saattaa näkyä Vuorelman kansallispukuja tai tekstiilejä, kuten kuultokudoksia, ryijyjä ja muita seinävaatteita tai pellavaliinoja. Seuraavat kysymykset voivat auttaa muistojen kirjaamisessa ylös: Minkälaisia muistoja sinulla liittyy Vuorelmaan ja sen tuotteisiin? Ostettiinko ensimmäinen kansallispukusi Vuorelmalta? Onko sinulla Vuorelman valmistama ryijy tai muita sisustustekstiilejä? Oletko kenties työskennellyt Vuorelmalla? Oletko vieraillut Helmi Vuorelman liikkeessä? Kerrothan meille tarinasi! Voit lähettää sen meille postitse tai sähköpostitse. Otamme vastaan myös valokuvia joko alkuperäisinä tai kopioitavaksi, sekä Vuorelman tuotteita. Saatua materiaalia tallennetaan Suomen käsityön museon arkistoon ja kokoelmiin. Kuvassa on Vuorelman valmistama Antrean puku vuodelta Vaihto-oppilaaksi lähteminen Amerikkaan oli 1950-luvulla harvinaista. Oli varauduttava erilaisiin juhlatilaisuuksiin, mutta vaatetusta varten rahaa oli vähän. Kansallispuku oli oiva valinta, sillä se edusti suomalaisuutta parhaimmillaan. Lahden Vuorelman liikkeestä löytyi juuri ennen lähtöä valmis Antrean naisen kansallispuku. Puku oli tullut tunnetuksi, kun Armi Kuusela käytti sitä Miss Universum kisoissa vuonna Syksyllä Jyväskylässä avautuva juhlanäyttely esittelee Orimattilassa syntyneen ja Lahdessa vaikuttaneen Helmi Vuorelman os. Kummilan elämäntyötä. Pääosassa on hänen vuonna 1909 perustamansa kotikutomoyrityksen vaiheet. Yrityksen tuotanto lähti liikkeelle kodin käyttötekstiileistä, mutta kansallispuvut otettiin tuotantoon jo 1910-luvulla. Vuosikymmenten kuluessa Vuorelma kasvoi Suomen suurimmaksi kansallispukujen valmistajaksi ja on sitä vielä tänäkin päivänä. Sisustus- ja taidetekstiilit ovat olleet yrityksen toinen vahva osaamisalue. Vuorelman tuotteiden väriskaala oli huomattavasti laajempi kuin muilla luvuilla toimineilla kotiteollisuusyrityksillä. Vuorelman tuotevalikoiman kehittämisessä on ratkaiseva merkitys ollut yritykseen palkatuilla taiteilijoilla. Tänä päivänäkin Vuorelma toimii Lahdessa, jossa yrityksellä on myyntitilat. Vuorelma on vahvasti kotimainen yritys, jonka tuotteet valmistetaan pääsääntöisesti omassa kutomossa Kärkölän Järvelässä. Myynti tapahtuu postimyyntinä ja jälleenmyyjäverkoston kautta. Vuorelman laajat verkkosivut esittelevät kattavasti yrityksen tuotteita ja niitä voi ostaa myös verkkokaupasta. Vuorelmalla arvostetaan yrityksen perinteitä, mutta eletään nykypäivää. Vuorelmaan liittyvät muistot voitte lähettää Suomen käsityön museoon tai Suomen kansallispukukeskukseen, joko sähköpostitse tai kirjeenä yhteystietojen kanssa. Kun haluatte lahjoittaa valokuvia tai Vuorelman tuotteita museoon ottakaa ensin yhteyttä museoon tai kansallispukukeskukseen. Muistoja ja yhteydenottoja otamme vastaan elokuun 2009 loppuun saakka. Yhteydenotot koskien muistoja ja lahjoituksia: Seija Hahl amanuenssi Suomen käsityön museo Kilpisenkatu JYVÄSKYLÄ Marja Liisa Väisänen kansallispukuamanuenssi Suomen kansallispukukeskus Kilpisenkatu JYVÄSKYLÄ

22 XV VALTAKUNNALLINEN KANTELEKILPAILU Kanteleliiton 15. valtakunnalliseen kanteleyhtyeiden kilpailuun on ilmoittautunut ennätykselliset 80 yhtyettä. Kilpailu on kesäkuuta Tampereella, konservatorion ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun tiloissa. Edelliset kanteleyhtyekilpailut pidettiin neljä vuotta sitten ja tuolloin kilpailemassa oli 47 yhtyettä. Kantelekilpailuja pidetään joka toinen vuosi, yhtyeet ja sooloesitykset kilpailevat vuorovuosin. Kanteleen suosio on kasvanut viime vuosina voimakkaasti samaa tahtia kanteleen käytön laajentuessa kansamusiikista taidemusiikkiin ja rockiin. Suosion kasvua selittää myös alan ammattilaisten ja musiikkioppilaitosten pitkäaikainen työ kanteleensoiton eteen. Oma osansa on myös kanteleen kehittymisellä ja sähkökanteleen yleistymisellä sekä uusien kantelesävellysten esiinmarssilla. Kanteleyhtyeet kilpailevat kesäkuun alussa Tampereella kansan- ja taidemusiikissa sekä ns. muussa musiikissa, joka pitää sisällään mm. kilpailijoiden omia sävellyksiä, uusia sovituksia, teoksia joissa on vaikutteita perinteestä, popista, jazzista, rockista jne. Kilpailussa on useita sarjoja: kunkin musiikkityylin taitajat kilpailevat ikäkausisarjoissa ja ammattilaissarjassa, jossa soittavat ammattiin opiskelevat nuoret. Kanteleyhtyeiden ikäkausisarjat ovat alle 12-vuotiaat, vuotiaat ja yli 15-vuotiaat. Kilpailu järjestetään yhteistyössä Kanteleliiton, Tampereen kaupungin, Tampereen konservatorion ja Pirkanmaan Ammattikorkeakoulun kanssa. Kilpailutapahtumaa sekä oheiskonsertteja ovat rahoittaneet Taiteen keskustoimikunta, Alfred Kordelinin yleinen edistysja sivistysrahasto sekä Kauko Sorjosen säätiö. Tapahtuman suojelijana on kulttuuriministeri Stefan Wallin. Lisätietoja: Vilma Timonen, Kanteleliiton vt. toiminnanjohtaja, puh , Pirjo Talvio KANSALLISPUKUJA MYYTÄVÄNÄ Myytävänä Kirkkonummen naisten kansallispuku. Koko noin 38, voi suurentaa. Bragen valmistama Käytetty korkeintaan 5 kertaa, uudenveroinen. Punainen päähine, valkoinen esiliina, kukallinen huivi. Uuden puvun hinta Hintapyyntö 800. Tarvittaessa lähetän kuvia sähköpostitse. Puku sijaitsee Helsingissä. Tiedustelut p Myytävänä Munsalan puku, valmistanut Helmi Vuorelma Oy. Puku on käytetty, mutta erittäin hyväkuntoinen, koko Pukupakettiin sisältyvät: hame, esiliina, kaksi paitaa, liivi, huivi, päähine (tykkimyssy). Hintapyyntö 450 euroa (n. 35 % uuden Munsalan puvun + tykkimyssyn yhteishinnasta). Kuvan Munsalan puvusta voi katsoa nettisivuilta: Tiedustelut puh , Helsinki.

23 23 LASTEN NURKKA Kesä kolkuttelee jo ovella joten aloitetaan sen makustelu jo hyvissä ajoin parilla hyvin kesäisellä puuhatehtävällä. Siimat sotkussa Pekka päätti lähteä kalaan ja katohan kuinkas kävi. Siimat menivät hirmuiseen sotkuun. Katso voitko auttaa Pekkaa. Peilikuva Ensisilmäykseltä kuvat näyttävät toistensa peilikuvilta mutta katsohan tarkkaan ja löydä kaikki kymmenen virhettä.

Turun Kansantanssin Ystävät ry. Turku - Finland

Turun Kansantanssin Ystävät ry. Turku - Finland Turun Kansantanssin Ystävät ry Turku - Finland Turun Kansantanssin Ystävät ry perustettiin vuonna 1970 päämääränään suomalaisen kansantanssin ja kansanperinteen vaaliminen ja tunnetuksi tekeminen. Kansantanssin

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA JÄSENLEHTI 1/2013 KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry 1 KESKI-SUOMEN TANSSIN YSTÄVÄT KESTÄVÄT RY:N HALLITUS YLÄRIVI: Markku Kärkkäinen, jäsen, äänentoistolaitteet,

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

SEURATIEDOTE TOUKOKUU 2016

SEURATIEDOTE TOUKOKUU 2016 SEURATIEDOTE TOUKOKUU 2016 Kesä on tullut, pääskyset ovat jälleen täällä! Suuret kiitokset kaikille ohjaajille menneestä kerhokaudesta. Olette tehneet arvokasta ja tärkeää työtä!! Kesä tuo tulleessaan

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Mikä on mandala? Mandala on sanskritiä ja tarkoittaa pyhää kuvaa maailmankaikkeudesta.

Mikä on mandala? Mandala on sanskritiä ja tarkoittaa pyhää kuvaa maailmankaikkeudesta. Mikä on mandala? Mandala on sanskritiä ja tarkoittaa pyhää kuvaa maailmankaikkeudesta. Se käännetään usein keskuksena tai yhteytenä, sillä kuva on tehty aina ympyrän muotoon. Ympyrän symboli kuvastaa eheyttä,

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Liperin kulttuurikalenteri lokakuu joulukuu 2010

Liperin kulttuurikalenteri lokakuu joulukuu 2010 Liperin kulttuurikalenteri lokakuu joulukuu 2010 Lokakuu su 3.10. klo 18.00 Mikkelinpäivän kauneimmat runot ja laulut Viinijärven kirkossa. Mukana, Sirpa ja Vilma Naumanen sekä Jutta, Minttu ja Pinja Kurki,

Lisätiedot

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 Hyväksytty vuosikokouksessa 23.3.2016 1 Janakkala-Seura ry. tekee paikallista Janakkalan mielikuvaa tukevaa kotiseututyötä. Tavoitteena on 1. Lisätä täällä

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 HSY:n kompostointikurssi Aiheuttaako kompostointi päänvaivaa? Oletko suunnitellut kompostin perustamista? Tule käytännölliselle ja maksuttomalle kompostointikurssille ma 2.5.2016

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE TAMMIKUU 2013

PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE TAMMIKUU 2013 PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE TAMMIKUU 2013 ARVOISAT LEIJONAT, LEOT, LADYT JA PUOLISOT KAUSI ON PUOLIVÄLISSÄ Kausi on ollut vauhdikas ja tapahtumarikas. Kiitokset klubeille ja jäsenille menneestä syksystä.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Sukukokous la 2.8.2014 Kivennavalla

Sukukokous la 2.8.2014 Kivennavalla Rönkköjen sukuseura aloittelee 36 toimintavuottaan. Vuosittainen jäsenkirje ja sukutapaaminen ovat tavaksi muotoutuneita toimintatapoja, joita jatkamme myös tänä vuonna. Alustava ohjelmarunko Kivennapa

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA KANSANTANSSIN OHJAAJAKOULUTUKSEEN

OPETUSSUUNNITELMA KANSANTANSSIN OHJAAJAKOULUTUKSEEN OPETUSSUUNNITELMA KANSANTANSSIN OHJAAJAKOULUTUKSEEN Sisällysluettelo 1. Taustaa... 2 2. Koulutuksen tavoitteet... 2 3. Koulutuksen kohderyhmä... 2 4. Opiskelu ja oppimisympäristöt... 2 5. Koulutuksen sisältö

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI

TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI vko 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 7.1. 12.1. 21.1. 26.1. 4.2. 9.2. 18.2. 23.2. 3.3. 8.3. 16.3. 14.1. 28.1. 9. -10.2. 25.2. 10.3. 17.3.

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi?

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Kesäkuussa 2017 Lappeenrannassa nähdään ja koetaan sirkusta, kansantanssia ja teatteria lasten ja nuorten esittämänä, kun Nurtsi-nuorisosirkusfestivaali,

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

Lasten museokesä 2013

Lasten museokesä 2013 Lasten museokesä 2013 Museoiden kesä on täynnä tapahtumia, ja moni niistä on tarkoitettu erityisesti lapsille. Haluaisitko kehrätä, oppia vanhan ajan valokuvauksesta ja otattaa itsestäsi visiittikorttikuvan

Lisätiedot

TOIMINTA- KALENTERI Päivitetty

TOIMINTA- KALENTERI Päivitetty TOIMINTA- KALENTERI Päivitetty 10.11.2016 Tuolijumppa Olohuoneessa torstaisin klo 12.00-12.30 vapaaehtoisemme ohjauksessa ja jumpan jälkeen on kahvittelua, ei osall.maksua! Kuntosalivuorot Loimaalla Tuulensuun

Lisätiedot

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205 Toimintakalenteri Lokakuu-Marraskuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä.

Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä. SUOMESSA syödään yhdessä harvemmin kuin missään muussa OECD-maassa. Kuitenkin 85 % suomalaisista toivoo, että yhdessä syömisen kulttuuri kukoistaisi Suomessa. Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä.

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KULTTUURIVUOSIKELLO Tapahtumakalenteri 1.1. 31.3.2014 Eurajoki

IKÄIHMISTEN KULTTUURIVUOSIKELLO Tapahtumakalenteri 1.1. 31.3.2014 Eurajoki MIKÄ ON IKÄIHMISTEN KULTTUURIVUOSIKELLO? Kaikille avoin tapahtumakalenteri. Tiedot kalenteriin voi välittää hankekoordinaattorille. Kalenteriin voi jokainen suunnitella toimintaa! Kalenteri kuuluu osana

Lisätiedot

RIKALANMÄKI. Sinun kokemuksesi on meidän tarinamme

RIKALANMÄKI. Sinun kokemuksesi on meidän tarinamme RIKALANMÄKI Sinun kokemuksesi on meidän tarinamme TERVETULOA RIKALANMÄELLE. Rikalanmäki Salon Halikon kulttuurimaisemassa yhdistää historialliset puitteet ja modernin palvelun. Meillä onnistutte luomaan

Lisätiedot

Kulttuuri kärkenä nuorten ystävyyskuntatoiminnassa. Kansainvälinen toiminta Pohjoismaiset kulttuuripäivät

Kulttuuri kärkenä nuorten ystävyyskuntatoiminnassa. Kansainvälinen toiminta Pohjoismaiset kulttuuripäivät Kulttuuri kärkenä nuorten ystävyyskuntatoiminnassa Kansainvälinen toiminta Pohjoismaiset kulttuuripäivät 1991-2013 1 Ystävyyskunnat Kurikalla on neljä ystävyyskuntaa: ruotsalainen Ockelbo, norjalainen

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille!

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! Tangon saloihin meitä ovat perehdyttämässä tanssinopettajat: Jari ja Sari Aaltonen (JaSa) Tanssikoulu Aaltonen, Oulu Kimmo ja Marika Lasanen (KiMa)

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä. TALVIPÄIVÄT ROVANIEMELLÄ 12. 14.4.2013 Talvipäivien suojelijan tervehdys Rakkaat Jyty Ystävät, Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Lisätiedot

Akaan Verkko -hanke kuvina

Akaan Verkko -hanke kuvina Akaan Verkko -hanke kuvina Kiipula Talo, jota haaveilimme yhteiseen käyttöön yhdessä saman katon alla yrittäminen, yhdistysmaailma ja hanke. Talvi 2010. Hämeenlinnalainen Pikku Pena, Pentti Nyholm oli

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI ALKUVUODELLE 2016 Jyväskylän KaupunkiMartat ry. "Asenne ratkaisee, taidot tulevat bonuksena"

TOIMINTAKALENTERI ALKUVUODELLE 2016 Jyväskylän KaupunkiMartat ry. Asenne ratkaisee, taidot tulevat bonuksena TOIMINTAKALENTERI ALKUVUODELLE 2016 Jyväskylän KaupunkiMartat ry "Asenne ratkaisee, taidot tulevat bonuksena" Nuorekas Jyväskylän KaupunkiMartat ry on perustettu vuonna 2003. Jäsenistömme koostuu eri ikäisistä

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto Maanantai 9.11.2015 klo 18.00 Esikoislestadiolaiset ry:n rukoushuone, Koivistonpuistikko 53

Seurakuntaneuvosto Maanantai 9.11.2015 klo 18.00 Esikoislestadiolaiset ry:n rukoushuone, Koivistonpuistikko 53 Porin Teljän SN 9.11.2015 1 / 6 Porin Teljän seurakunta Pöytäkirja 9/2015 Seurakuntaneuvosto Aika ja paikka Maanantai 9.11.2015 klo 18.00 Esikoislestadiolaiset ry:n rukoushuone, Koivistonpuistikko 53 Huhtala,

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta.

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Kirkkovuosi Vihreä on kesän ja kasvun väri Liturgiset värit Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Musta on surun ja murheen väri. Talvi Ensimmäinen

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Oikaristen sukuseura ry:n

Oikaristen sukuseura ry:n Oikaristen sukuseura ry:n toimintakertomus 2015 Kuva: Sirpa Heikkinen 2015 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 24.11.2015 Oikaristen 16-vuotias sukuseura toimi aktiivisesti. Seuran tavoitteena on

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 3 / 2014

JÄSENTIEDOTE 3 / 2014 LAVATANSSISEURA TANSSIKAS RY JÄSENTIEDOTE 3 / 2014 Hallituksen tervehdys Syksyn tapahtumat Tulevan talven ohjelmaa HALLITUKSEN TERVEHDYS Kymmenen ensimmäistä vuotta Tanssikkaan historiassa on tanssittu

Lisätiedot

SUOMI OPEN 2016 PYÖRÄTUOLITANSSITAPAHTUMA

SUOMI OPEN 2016 PYÖRÄTUOLITANSSITAPAHTUMA SUOMI OPEN 2016 PYÖRÄTUOLITANSSITAPAHTUMA 2016 IPC WDS SUOMI OPEN, SUOMI OPEN 2016 EI-IPC, PYÖRÄTUOLITANSSIN SUOMENMESTARUUSKILPAILUT Lohja, Finland 30. huhtikuuta 1. toukokuuta, 2016 Suomen pyörätuolitanssiliitto

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Lakeuden Bioanalyytikot

Lakeuden Bioanalyytikot Lakeuden Bioanalyytikot LaBit ry. järjestää jäsenilleen opintotapahtumia sekä vapaaajan virkistäytymistilaisuuksia. 1 Yhdistyksen historiaa Kaikki sai alkunsa ajatuksesta perustaa oma yhdistys Seinäjoen

Lisätiedot

Vuosikokouspöytäkirja

Vuosikokouspöytäkirja Vuosikokouspöytäkirja RKL Naisten klubin vuosikokous 2012 Paikka: Aika: Läsnä: Hanasaaren kurssikeskus kokoustila Stig (2 krs.) lauantaina 17. marraskuuta 2012 klo 16.00 alkaen, Helena Railama, Marja Aaltonen,

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

KOUVOLAN YDINKESKUSTA RY:N JÄSENTIEDOTE 3/2016 maaliskuu

KOUVOLAN YDINKESKUSTA RY:N JÄSENTIEDOTE 3/2016 maaliskuu KOUVOLAN YDINKESKUSTA RY:N JÄSENTIEDOTE 3/2016 maaliskuu Kouvolan Ydinkeskusta ry I Keskikatu 9, 3.krs, 45100 Kouvola I 044 311 8250, 044 311 8251 I toimisto@kouvolanydinkeskusta.fi Toiminnanjohtaja Marja-Leena

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Päivä oli hieno, pahvimukit loppuivat nopeasti, vanhemmat tulivat upeasti mukaan. Rehtori 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä kohtaamisia hyvien asioiden

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. Vaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry

Toimintasuunnitelma 2013. Vaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry Toimintasuunnitelma 2013 Vaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry Yleistä Yhdistyksemme on perustettu 9.5.1937, vuosi 2013 on yhdistyksemme 76. toimintavuosi. Jäsenmäärämme 1.1.2012 oli 816. Toiminta-ajatuksemme

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA

YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA Seututapaamiset käynnistyvät maaliskuussa 2016. Seututapaamiseen kutsutaan yhdistysaktiiveja lähialueilta ja kuullaan mitä kaikkea on lähikunnissa käynnistymässä

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä

Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä Meiltä on puuttunut keinoja arkiseen mutkattomaan yhdessä oloon. Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä - Yhteisöllisyystutkija Antti Maunu #syödäänyhdessä #suomi100 SUOMESSA

Lisätiedot

Liisa Laaksosen kansio/ vuodet 53 71 (kirjoittanut Riitta Korhonen 4.10.08)

Liisa Laaksosen kansio/ vuodet 53 71 (kirjoittanut Riitta Korhonen 4.10.08) Liisa Laaksosen kansio/ vuodet 53 71 (kirjoittanut Riitta Korhonen 4.10.08) 71 1. Tampereen Setlementtien Tanhuajat / Toimintaa vuonna 1976 16.1.1976 / 1 3 sivua 2. Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry.

Lisätiedot

Espoon Klubitalo muutti kesäkuussa Matinkylästä Nihtisiltaan.

Espoon Klubitalo muutti kesäkuussa Matinkylästä Nihtisiltaan. VUOSIKERTOMUS 2014 Yleistä Espoon Klubitalo muutti kesäkuussa Matinkylästä Nihtisiltaan. Maaliskuussa toteutui johtavan ohjaajan vaihdos. Berylli jatkoi osaaikaista työtä ohjaajana ja Tiina aloitti hänen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Tervetuloa rippikouluun!

Tervetuloa rippikouluun! Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2015 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2015! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

TAATALAN PALVELUKESKUKSEN JOULUKUUN KUUKAUSIOHJELMA TERVETULOA MUKAAN!

TAATALAN PALVELUKESKUKSEN JOULUKUUN KUUKAUSIOHJELMA TERVETULOA MUKAAN! TAATALAN PALVELUKESKUKSEN JOULUKUUN KUUKAUSIOHJELMA TERVETULOA MUKAAN! Taatalan palvelukeskuksen harrastusryhmät ja kulttuuriohjelmat ovat kaikille avoimia. Ryhmät ja tapahtumat ovat pääsääntöisesti maksuttomia.

Lisätiedot

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 Yleistä Yhdistyksen toiminnassa vuosi 2014 oli 29 toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta keskittyi vuoden 2014 aikana perinteisten tapahtumien eli Lasipäivän,

Lisätiedot