1 / Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry. Päätoimittaja: Kari Jaronen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 / 2009. Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry. Päätoimittaja: Kari Jaronen"

Transkriptio

1 1 / 2009 Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry Päätoimittaja: Kari Jaronen Osoite: Tanhuviesti / Suomalaisen Kansantanssin Ystävät Döbelninkatu 5 B 21, Helsinki p. (09) ma, ke, to klo , ti

2 Tanhuviesti 1 / Sisällysluettelo Tapahtumakalenteri Pääkirjoitus...4 Vuosikokoukset Mikkelissä...4 Siilinjärvi kutsuu kurssille...5 Finnlore, Köln - vuodesta Haaste...6 Toukotanssit Hyvinkäällä...7 Tervetuloa Helavalkeille...7 KTNL:n pääsiäisperinteitä...8 Vanhan kansan taikoja...9 Tanhuviesti 50 vuotta...9 Pelimannikillan kuulumisia Pelimannikillan kuulumisia Tanhuseura Kasareikka ry 30 v OK-opintokeskuksen apu kursseille Valtakunnallinen kansantanssin ohjaajakoulutus 2009 käynnistyy Inkerin tanssiperinteestä ja sen harrastamisesta Tarton seurassa Samuelin Poloneesi pelimannit valtaavat Helsingin Leikkituvan ABC johdattelee leikkimielisyyden löytämiseen Lasten nurkka Kansallispukuja myytävänä... 18

3 3 TAPAHTUMAKALENTERI 2009 MAALISKUU SKY:n ja KTNL:n vuosikokoukset, Mikkeli - tsemppauskurssi ohjaajille, vinkkejä ja virikkeitä HUHTIKUU Nordlek-kertauskurssi, Kuopio / Siilinjärvi TOUKOKUU Toukotanssit, Hyvinkää - lasten ja nuorten kansantanssikatselmus KESÄ-HEINÄKUU YSTI-festivaali, Lapinlahti NORDLEK 2009, Lahti - aikuisten pohjoismainen kansantanssi- ja -musiikkijuhla Tanssiva Turku -festivaali, Turku SYYSKUU Ohjelmistokurssit, Hämeenlinna - lasten ja nuorten Tanssipidot 2010 ja KTNL:n ohjelmat - aikuisten Tanssipidot ohjelma

4 4 PÄÄKIRJOITUS Rati riti ralla, tuli talvi halla. Vihdoinkin saatiin lunta myös tänne pääkaupunkiseudulle. Onhan sitä taas odotettu, tuota valkeaa untuvaista, joka antaa synkkään pimeään valoisaa kuulautta. Nyt on voinut nauttia hurjista pulkkamäenlaskuista, pitkistä hiihtoretkistä sekä nautinnollisesta luistelusta. Mikä sen mukavampaa, kun saa nauttia raittiista ilmasta, napakasta pakkasesta ja talvisesta luonnosta. Löytyykö mistään vielä kunnon napakelkkaa, jossa pään saisi pyörälle, tai onko joku päässyt potkukelkan kyytiin? Ovatko vanhat kunnon perinteiset talvilajit ja -leikit jääneet jo unholaan? Viekö laskettelu voiton tavallisesta pulkkamäestä ja onko perinteinen hiihto jäänyt vapaan tyylin monojen jalkoihin? Tämän vuoden ja ensi vuoden teemana on Leikkivoima. Nyt on siis aika kaivaa muistojen kätköistä vanhat hyvät talvileikit, kun niitä voi vielä harrastaa. Ja kun vaatteet ovat aivan märkiä lumileikeistä, voi sisällä kuivatella tuttujen perinneleikkien ja -laulujen kera. Moni leikki jää unholaan, ellei sitä välitetä eteenpäin tuleville sukupolville. Kutsukaa koolle isovanhempanne, vanhempanne, siskot ja veljet ja siskonkaimatkin ja järjestäkää yhteinen leikkituokio. Jokainen opettaisi yhden leikin, ja näin saisimme vanhaa ja uutta leikkiperinnettä välitettyä eteenpäin. Pistetään piiri pieni pyörimään... "Leikkikäämme silloin kun on leikin aika. Tulee aika sellainenkin, ettei leikki maita." Kari Jaronen Tanhuviestin päätoimittaja VUOSIKOKOUKSET MIKKELISSÄ Suomalaisen Kansantanssin Ystävien ja Kansantanssinuorten Liiton sääntömääräiset vuosikokoukset pidetään Mikkelissä Peitsarin koululla sunnuntaina SKY:n kokous pidetään klo ja KTNL:n klo Vuosikokouskurssi jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi.

5 5 SIILINJÄRVI KUTSUU KURSSILLE Nordlek-ohjelmiston kertauskurssi järjestettiin tammikuussa Vantaalla. Osallistujat olivat suurimmaksi osaksi pääkaupunkiseudulta ja eteläisestä Suomesta. Nyt ovat vuorossa Savo ja yhdistykset sieltä läheltä ja miksei kauempaakin. Suomalaisen Kansantanssin Ystävät järjestää kurssin Siilinjärvellä, Kuopion kupeessa sunnuntaina klo alkaen. Siilinjärven kansantanssijat puuhaavat koululle runsaan buffetin, josta voi ostaa kahvia ja pientä purtavaa, suolaista ja makeaa. Kurssi pidetään Kasurilan koululla, osoitteessa Pihlajapolku 2. Kurssin hinta on 15 euroa, ilmoittautumiset mennessä toimistoon p. (09) Maaliskuun jäsenkirjeessä lähetämme kurssitiedotteen, jossa vielä tarkennuksia. Kurssille tulee ohjaamaan Pia Pyykkinen, joka on työstänyt suomalaisten kenttäohjelman. Tiedossa on siis varmaa tietoa! Kurssilla käydään läpi myös yhteispohjoismaiset tanssit. Varaa aikaa kalenteriisi ja tule mukaan tanssimaan, tuttuja tapaaman ja myös uusiin tanssijoihin tutustumaan. Isommalla porukalla kenttäkuviot ja niihin siirtymiset selviävät paremmin ja eri tanssien suunnatkin saadaan tarkennettua. Kurssilla jaetaan varmasti myös viimeisintä tietoa Nordlek-tapahtumasta ja runsaan ohjelmatarjonnan yksityiskohdista. Tervetuloa siis jokainen Nordlekohjelmiston kertausta kaipaava Siilinjärvelle. Siellä tavataan! Pappi Variksen rivejä sali täydeltä Vantaan kurssilla. Kuva: Matti Lankinen FINNLORE, KÖLN - VUODESTA 1973 Mitä syntyy kun sekoitetaan 1 tosi hyvä idea 1000 g suomalaista sisua 1000 g avoimuutta uusille asioille 2000 g kotimaan kaipausta 2000 g mielenkiintoa minulle vieraan maan perinteisiin 5000 g suomalaisia kansantansseja Innostusta liikuntaan ja musiikkiin Suuri määrä valmiutta ottaa vastaan ja integroida uusia jäseniä 1,2,3, valssin tahdissa sekoitetaan kaikki ainekset. Vasen astuu, oikea astuu ja hyppy lisätään vielä ripaus musiikkia. Pareittain sekoitetaan, vaivataan ja taikina laitetaan nousemaan. Piirissä myötä- ja vastapäivään taikina kaulitaan päälle sirotetaan polkkaa, jenkkaa, kisapyörintää vastuulla und karkelolla kääritään rullalle. Leivonnaisen annetaan kohota rauhassa ja sitten se paistetaan miedolla lämmöllä pitkään. Finnlore-kakkua on nyt "leivottu" jo 35 vuotta: Leipomona on Kölnin suomalainen seurakunta. Kakkua on ehtinyt leipomaan jo yli sata leipuria. Kuten oikeassa leipomossakin oppipojat, kisällit ja mestarileipurit hyörivät ja pyörivät yhdessä ryhmässä. Leipurit ovat olleet myös kovin kansanvälistä joukkoa, joten kakusta löytyy schwarzwaldintorttua, pizzaa, pullaa ja

6 6 monta muuta maustetta. Leivontapäivä on aina keskiviikko ja mikä hienointa, leipomista ovat aina tahdistaneet saksalaiset pelimannileipurit. Harjoitusillat sujuvat yleensä hauskan yhdessäolon merkeissä, mutta oppimisen eteen on myös tehty työtä ja välillä kakku meinasi palaakin. Mutta olemme sitä mieltä, että tuskin löytyy parempaa harrastusta, missä kunto kasvaa, muisti harjaantuu, missä yhdistyy liikunta ja musiikki sekä missä voi harjoitella ja hioa sosiaalisia taitoja. Irrota valmis kakku varovasti vuoasta ja korista se sokerikuorrutuksella: Mukavinta jokaisella tanssijalle on mahdollisuus saada näyttää opittuja taitoja yleisölle, ja niin se on ollut Finnloressakin. Juuri esiintymiset ja niihin liittyvät matkat ovat houkutelleet monia saksalaisia liittymään Finnloren riveihin. Syntymäpäivämmekin lasketaan ensiesiintymisestä marraskuussa Puvut lainattiin siihen esitykseen Suomalaisen Kansantanssin Ystävien puvustosta. Pukujen vuokrarahat lahjoitti Kölnin Suomi-Saksa -seura. Ja siitä se sitten alkoi. Täällä Saksassa olemme "eksoottisia": Suomi on tavallisellle saksalaiselle kaukainen maa, mutta suomalaiset värikkäät kansallispuvut ja vauhdikkaat tanssit kiinnostavat täkäläistä yleisöä. Saksalaisen yleisön suosikki kautta aikojen on ollut Nuuskapolkka varsinkin sen "korvapuusti"-osa. Vuonna 1985 uskalsimme ensimmäisen kerran lähteä Turussa Nordlek-tapahtumaan ja siellä osallistuimme myös yhteisohjelmiin. Nordlekkärpänen puraisi meitä Turussa niin, että siitä lähtien olemme osallistuneet lähes jokaiseen Nordlek-juhlaan. Tällä hetkellä suunnittelemme Lahden matkaa ja harjoittelemme ahkerasti yhteisohjelman tansseja. Tulevaisuudelta toivomme, että Finnlore edelleen löytää uusia leipureita ja kakun paistajia. Enemmistön keski-ikä tällä hetkellä on jo yli 50 vuotta. Mutta laulaja Udo Jürgensiä vapaasti lainaten: 65-vuotiaana, voit tanssin vielä alkaa. 65-vuotiaana, se vielä hauskaa on. 65-vuotiaana, ei vielä olla vanhaa rautaa. 65-vuotiaaalla on tanssitaito ehdoton. Kiitos Saarijärven Kansantanssin Ystäville haasteesta. Viestikynän ojennamme Vantaan kansanperinteen ystäville ja toivotamme kaikille mukavia tanssituokioita! Leena Haubold ja Finnlore, Köln HAASTE Kaikilla Tanhuviestiin kirjoittaneilla yhdistyksillä on mahdollista haastaa mukaan jokin toinen kansantanssijärjestö, jonka kuulumisia he - ja me kaikki - haluamme kuulla. Yllä Finnlore Saksasta vastaa Saarijärven Kansantanssin Ystävien jättämään haasteeseen ja haastaa seuraavaksi mukaan Vantaan kansanperinteen ystävät. Haasteeseen voi vastata kirjoittamalla Tanhuviestiin yhdistyksensä konserteista, matkoista, ryhmistä, henkilöistä tai mistä tahansa muusta.

7 7 TOUKOTANSSIT HYVINKÄÄLLÄ Ohjelmassa on mm: Tervetuloa kaikki lapset, nuoret ja heidän ohjaajansa sekä kaitsevat vanhemmat viettämään yhdessä harjoitusvuoden lopettajaisia. Samalla teillä on oiva mahdollisuus hakea arvio kevään harjoitusten onnistumisesta. Hyvinkään Kansantanssijat ry järjestää kesän korvalla lasten ja nuorten toimintapäivän eli ToukoTanssit lauantaina Koko päivä aamusta iltaan on täynnä toimintaa ja tohinaa Hyvinkäällä, Uudenmaan Maaseutuopistolla Vantaanjoen varrella. työpajoja: tanssia monella tavalla, musiikkia moneen lähtöön, kädentaitoja ja askartelua, luontopolku ja kotieläimiä KTNL:n vuosiohjelman läpikäynti yhdessä tanssien kansantanssikatselmus KTNL:n uusituilla säännöillä ja hienot arvioitsijat yhteinen illanvietto ohjaajille palautetta ja tietoiskuja Ilmoittautumispaketit lähetämme KTNL:n ja SKY:n jäsenyhdistyksille helmikuussa ja toivomme saavamme ne takaisin maaliskuun loppuun mennessä. Lisätietoja Hyvinkään Kansantanssijat ry / Pia Pyykkinen, sähköposti hyka(at)luukku.com tai p iltaisin. Lähtekää porukalla viettämään hauska päivä Hyvinkäälle! TERVETULOA HELAVALKEILLE Perinteiset Helavalkeat Nummi-Pusulassa Pr-esityksiä ympäri Nummi-Pusulaa. Pääjuhla klo Nummen seuratalolla. Illalla klo 19 alkaen tanssit Nummen seuratalolla. Tervetuloa kaikki kansantanssin ystävät mukaan esiintymään tai vaan yleisöksi Helavalkeille! Tarjolla on musiikkia ja kansantanssiesityksiä Buffetissa tarjoillaan perinteiseen tapaan keittoa ja kahvia kahvileipineen. Pääjuhlan ja illan tanssien yhteydessä myös arpajaiset runsain voitoin. Helavalkeat järjestää Nummi-Pusulan tanhuujat. Tarkemmat aikataulut ja lisätietoja sekä ilmoittautumiset: Mari Särmäharju,

8 8 KTNL:N PÄÄSIÄISPERINTEITÄ Osa Kansantanssinuorten Liiton hallituksesta kirjoittelikin jo edelliseen lehteen heidän jouluperinteestään. Meidän loppujen nakiksi jäi raapustaa jotain meidän pääsiäisperinteestä. Tässä jotain muistikuvia Sinikan ja Matin pääsiäisistä. Matti vietti lapsuutensa pääsiäiset Itä-Suomen pikkukylässä maalla, Sinikka puolestaan kaupungissa. Pääsiäisen aika alkoi viikkoa ennen pääsiäistä. Matti muistaa koristelleensa virpovitsoja sisarustensa kanssa. Pajunoksia käytiin hakemassa ja ne koristeltiin kreppipaperein. Virpomassa käytiin lähinaapureita ja sukulaisia sekä myös omia vanhempia virvottiin. Matin veljen sanat isää virpoessa menivät ristiin, "vihtat miul ja palkka siul". Veljeni harmiksi isä oli kovin hyvillään, että saisi itse syödä suklaamunan. No, isä kuitenkin armahti ja veli sai suklaata. Tamperelaisen Sinikan perinteeseen virpominen ei ole kuulunut. Sinikan kotona valmistauduttiin pääsiäiseen siivoamalla hyvin. Ruokia tehtiin etukäteen ja niitä lämmitettiin sitten pääsiäisenä. Torilta tai kauppahallista hankittiin savusiikaa ja haukea. Pääsiäiseksi laitettiin rairuohoa kasvamaan ja maljakoihin narsisseja ja pajunkissoja. Muistelipa Sinikka isänsä joskus lämpimänä keväänä tuoneen sinivuokkojakin. Pöydille laitettiin valkoisten liinojen päälle koristeeksi kapeat paperiset kaitaliinat, joissa oli pupu-, noita-akkaja tipukuvioita. Varsinainen pääsiäinen alkoi kiirastorstaista. Silloin jo hiljennyttiin pääsiäisen viettoon. Torstaiiltana ei meidän nuoruudessa enää saanut mennä mihinkään. Sinikka kertoo 70-luvun kansantanssiopettajakoulutuksen tuoneen hänen pääsiäisen ohjelmaan passioita ja oratorioita. Hän kuuntelee usein kiirastorstaina Matteus-passion äänitystä radiosta. Matin piti pysyä kotona koko pitkäperjantai ja päivä tuntui pikkupoikana tosi pitkältä. Tanssien järjestäminen perjantaina oli kiellettyä. Nykypäivänä tilanne on ihan toinen. Tanssipalvelimelta löytyy 18 tanssit eikä siinä varmaan ole kaikki. Myös Sinikan pitkäperjantai oli ihan kotipäivä. Hän muistelee lukeneensa, piirtäneensä ja kuunnelleensa radiota. Matin lapsuudessa pääsiäispäivinä vierailtiin sukulaisissa ja saatiin niitä virpopalkkoja, lähinnä suklaamunia. Myös Sinikan kotona lapsille ostettiin suklaamunia vaikka ne eivät olleetkaan virpopalkkoja. Pääsiäispäivät olivat jo vapaampia eikä kotona olemisen pakkoa ollut. Pääsiäisruokiin kuuluivat tietysti itse värjätyt kananmunat. Ne keitettiin sipulivedessä ja niitä maalattiin vesiväreillä ja puukynillä Myös mämmi kuului joka pääsiäisen jälkiruokiin. Matin äiti teki sitä itse ja Sinikan kotona se ostettiin kauppahallista. Mämmi syötiin kerman ja pölysokerin kanssa. Matti muistaa heillä pääsiäisenä olleet 17v saksalaistytöt, jotka luulivat mämmiä suklaavanukkaaksi. Ilme oli tosi yllättynyt ja Matti söi loput! Matilla syötiin myös lammaspaistia ja yrittipä äiti tehdä ortodoksien pashaakin. Siitä hän ei ihmeemmin muista tykänneensä. Sinikka muistaa pääsiäisruokana olleen mm. kutunjuustoa, josta ei ihmeemmin tykännyt. Herkullisempaa oli ollut rahkapiirakka ja lusikalla tehdyt pikkuleivät, "lusikkaleivät". Maistuivatpa "linnunpesäleivoksetkin", joissa oli voikreemiä ja koristeena kirjavia rakeita, "linnunmunakarkkeja". Näitä perinteitä on siirretty myös omille lapsille ja lapsenlapsillekin, ehkä muuntuneena ja oman mielen mukaisina. Sinikka Mäkelä ja Matti Lankinen

9 9 VANHAN KANSAN TAIKOJA Kautta aikojen ihmiset ovat halunneet tietää tulevaisuudestaan: onko odotettavissa häitä vai hautajaisia, millainen sato saadaan, ollaanko rikkaita vai rakkaita. Ennen vanhaan ennustuksia tehtiin tärkeiden päivämäärien tapahtumista. Seuraamme vuoden 2009 ajan perinteisiä suomalaisia taikoja lehden ilmestymistä lähellä olevina merkkipäivinä on Marian ilmestyspäivä. Varsinkin katolisella ajalla Neitsyt Marialla oli tärkeä merkitys. Niinpä hän sai itselleen kokonaista viisi merkkipäivää kirkkovuoden kalenteriin: kynttilänpäivän eli Marian puhdistuksen, Marian ilmestyspäivän eli Kevät-Maarian, Heinä-Maijan heinäkuussa, Jälki-Marian eli Marian taivaaseenastumisenjuhlan sekä Marian syntymäpäivän syyskuussa. Näistä vanhin ja tärkein oli Marian ilmestyspäivä maaliskuussa. Ensimmäinen merkintä siitä Suomessa on jo 1350-luvulta. Ennustusten suosiossa ilmestyspäivä ohitti samoihin aikoihin olevan kevätpäiväntasauksen. Marian ilmestyspäivänä odotettiin innolla kevättä ja ennustettiin siis ennen kaikkea säätä ja lumitilannetta: "Turhaan saa huhtikuussa kesää odottaa, ellei Maaria maata näytä." "Mitä ennen Maariaa lämmittää, sen jälkeen pakastaa." Rekikeli päättyi Marian ilmestyspäivänä: "Marjan päivästä reet orrelle". Mutta alkoipa silloin vastineeksi hauen kutu ja metsälintujen soidin, mikä tiesi tuoretta ruokaa pöytään: "Marjalta kala kudulle, lintu soitimelle". Myös varikset saapuivat noihin aikoihin kylille. Huonoa tiesi, jos varis ennen Maariaa raakkui. Vaan eivät eläimet olleet ainoita "soitimella" Maariana. Etelä- Pohjanmaalla, jossa poikien oli tapana käydä yöjalassa tyttöjen luhdeissa, alkoi sesonki sielläkin: "Jok' ei Mariana makaa, ei se pääsiäisenä tee pesää eikä koko kesänä saa ketään". Marian ilmestyspäivänä otettiin käyttöön myös yksi ylimääräinen ateria, ns. pikkueine eli variksenpala. Se syötiin heti herättyä aamutuimaan, sillä laiskaa vuotta tiesi sille, jolle varis ehti raakkua ennen aamiaista. Kevättä tiesi myös valon lisääntyminen: pärettä ei enää käytetty sisätöissä. Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon pohjalta Tuulia Taipale TANHUVIESTI 50 VUOTTA Jäsenlehtemme Tanhuviesti otti ensimmäiset askeleensa jo 50 vuotta sitten. Vuonna 1958 ilmestyi ensimmäinen numero lehdestä, jolle silloin etsittiin nimeä ja jota kutsuttiin ensin alkuun vain Ystäväksi tai Kansantanssin Ystäväksi. Tanhuviesti julkaisee tämän vuoden aikana otteita 50 vuotta vanhoista numeroistaan. Tällä kertaa vuorossa on numero 1/1959, jossa esitellään vuoden 1958 toimintakertomusta.

10 10

11 11 PELIMANNIKILLAN KUULUMISIA Pelimannikilta osallistui myös tänä vuonna Folklandiaristeilyyn. Edustusyhtyeenä oli uusi jäsenyhtyeemme NapaKampi Lohjalta. Yhtyeessä soittavat Juuso Aumala (viulu, mandoliini, rytmisoittimet), Lasse Aumala (basso, laulu, mandola, nokkahuilu), Mikko Aumala (viulu, kitara, rytmisoittimet), Kristo Juurinen (harmonikka) sekä Alina Pärssinen (viulu, laulu). meininkiä kansissa Killan messuosasto herätti vastaavien Minna ja Samuli Mäentaan mukaan huomiota edustavalla pelimannisävelmien kirjakokoelmallaan. Kunnon seitsemänkymmentäluvun Lauantaina helmikuun 14. päivänä pidettiin sitten jo perinteiset Penan puskasoitot Tavolan yhteistuvalla Nummi-Pusulassa. Arvatenkin ne olivat järjestyksessään kahdeksannet ja tällä kertaa ilman Penaa, joka "joutui" lähtemään hiihtelemään perheen kanssa Vuokattiin. Hyvin saatiin kahdeksan soittajan voimin Kotka - Turku-akselilta soitetuksi niin killan omat yhteissoittokappaleet kuin NORDLEK juhlankin pohjoismaiset yhteissoitto- ja yhteistanssikappaleet. Tähän auttoi myös hyvin pelannut ruoka- ja kahvitarjoilu. Illalla saimme soittaa vielä tanssit, osin nuoteista, osin omasta päästä. Kylän väkeäkin kertyi tanssimaan sen verran, että oli mielekästä soittaa. Pelimannien kesken kehkeytyi välillä kunnon jamittelua, ja on todettava, ettei mikään lopu niin täsmällisesti kuin humppa. Puskasoittojen ja iltatanssien välissä pidettiin Pelimannikillan sääntömääräinen vuosikokous. Killan jäsenmäärä on pieni. Tulevan toiminnan osalta todettiin, etteivät voimavarat riitä varsinaisiin isompien tapahtumien järjestelytehtäviin. Osallistuminen on silti tärkeää; tänä vuonna erityisesti NORDLEK juhlaan Lahdessa. Pelimannikillan pysyvämpinä painopistealueina ovat julkaisujen ylläpito ja sisarjärjestöjemme juhlien musiikista vastaaminen. Henkilövalinnoissa johtokunnan erovuoroisista valittiin jatkamaan Jari Komulainen. Armas Jansson kieltäytyi jatkopestistä ja hänen tilalleen valittiin Anneli Haavisto. Varajäseniksi valittiin Lasse Aumala Lohjalta ja Leea Toivanen Turusta. Puheenjohtajana jatkaa Antti Järvensivu. Antti Järvensivu Pelimannikillan puheenjohtaja TANHUSEURA KASAREIKKA RY 30 V Huhtikuussa 30 vuotta sitten muutamat innokkaat kansantanssin harrastajat perustivat Kuusankoskelle oman tanhuseuran. Aikuisten tanhupiiristä alkanut toiminta laajeni pian koskemaan myös lapsia, joita seurassamme oli vilkkaimpina aikoina todella paljon niin kansantanssin kuin kanteleensoitonkin piirissä. Kymmenen toimintavuoden jälkeen mukaan tulivat pelimannit ja lauluryhmä Karela. Tällä hetkellä toiminnassa ovat mukana aikuistanssijat, lauluryhmä Karela ja pelimannit. Seura ei vietä varsinaisia 30-vuotisjuhlia vaan esittelee toimintaansa kolmen eri tapahtuman muodossa. Su klo Kuusankosken pääkirkossa on juhlajumalanpalvelus. Kirkkopyhän ohjelmaan kuuluu normaalin jumalanpalveluksen lomaan sijoitetut Karelan soitto- ja lauluesitykset sekä tanssijoiden kaksi tanssiesitystä. Lisäksi yhdistyksen jäsenet osallistuvat ristikulkueeseen, tekstin lukuun ja kolehdin keräämiseen.

12 Ke klo Kuusankoskitalon pihanäyttämöllä on Kesäsattuma- konsertti, johon on koottu laulu-, soitto- ja tanssiesityksiä vuosien varrelta. Su klo yhteislaulu ja tanssitilaisuus Kuusankoskitalon Voikkaasalissa. Risto Taavitsainen vetää yhteislauluosuuden ja pelimannit soittavat tanssimusiikkia. Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Toivotamme yleisön sydämellisesti tervetulleeksi seuraamaan esityksiä sekä laulamaan ja tanssimaan kanssamme. Sirpa Jokisalo Tanhuseura Kasareikka ry 12 OK-OPINTOKESKUKSEN APU KURSSEILLE Tiesitkö voivasi saada valtionapua seurasi järjestämiin koulutuksiin? OK-opintokeskus on valtakunnallinen aikuisoppilaitos, jonka jäsenjärjestöjä SKY ja KTNL ovat ja joille OK-opintokeskus myöntää tuettavia opetustunteja hakemuksen perusteella. Tänä vuonna tunteja myönnettiin 131, joista n. 42 on varattu järjestön omiin koulutuksiin. Loput tunneista eli kaikkiaan 89 opetustuntia ovat jäsenyhdistyksiemme käytettävissä, mutta ainoastaan OK-opintokeskuksen vastuukäyttäjän luvalla, jotta opetustuntien määrä ei ylity ja siten joku keskusjärjestöjen jo suunniteltu koulutus ei saisikaan valtionapua kuluihinsa. Jos siis haluat saada OK-opintokeskuksen tukea järjestösi kursseihin, ilmoita tarpeestasi tai kysy lisätietoja SKY:n ja KTNL:n vastuukäyttäjältä Sirkku Koskenniemeltä (sähköp. sirkkumarja(at)luukku.com, p ). Saatavan tuen määrä on euroa/opetustunti, maksimissaan 55 % koulutuksen järjestämisestä aiheutuneista kuluista. Lisätietoja myös OK-opintokeskuksen sivuilta VALTAKUNNALLINEN KANSANTANSSIN OHJAAJAKOULUTUS 2009 KÄYNNISTYY Uudistunut kansantanssin ohjaajakoulutus käynnistyy. Sen ensimmäisiä perusopintoihin kuuluvia kursseja toteutetaan vuoden 2009 aikana eri valtakunnallisten kattojärjestöjen toimesta. Koulutuksesta kerrottiin enemmän Tanhuviestissä 3/2008. Perusopintojen pakolliset kurssit käynnistyvät keväällä seuraavasti: I-jakso Pomarkku Riuttansalmen leirikeskus II-jakso Pomarkku Riuttansalmen leirikeskus III-jakso Tampere, Tanssimanian yhteydessä Koulutusviikonloppujen sisällöt I-jakso: Kansantanssin opettamisen perusteet II-jakso: Kansantanssin tekniikka ja musiikki III-jakso: Kansantanssin opettaminen ja kehonhuolto Kouluttajana toimii tanssinopettaja (AMK) Jutta Wrangén. Koulutusviikonlopun hinta 170 /hlö sis. opetuksen, majoituksen ja ruokailut. Yhden jakson kesto on 27 tuntia, josta 20 tuntia lähiopetusta (1 op). Suositeltava alaikäraja osallistujille on 16 vuotta. Ilmoittautumiset mennessä sekä lisätietoja Kalevan Nuorten Satakunnan piiri puh , Ilmoittautumislomakkeen saa myös osoitteesta

13 13 INKERIN TANSSIPERINTEESTÄ JA SEN HARRASTAMISESTA TARTON SEURASSA Tarton inkerinsuomalaisten seuran perinneryhmä Röntyskä on toiminut jo yli viisi vuotta. Ensimmäisiä kertoja oli kokoonnuttu alkusyksystä Melkein yhtä kauan olen ollut mukana sen toiminnassa. Kiinnostukseni inkeriläiseen perinteeseen suomalaisen kulttuurin osa-alueena on paljon vanhempaa perua. Oli onnellinen yhteensattuma, että samoista asioista kiinnostuneet saivat kokoontua keskiviikkoiltaisin Tarton Inkeri-taloon. Tanssiharrastuksessa on monia tasoja ja se tarjoaa varmasti erilaisia asioita eri ihmisille. Inkeriläisten perinteisten tanssien parissa toimiminen inkeriläisseurassa on kai ennen muuta oman identiteetin rakentamista ja terveellistä liikuntaa sekä rytmistä ja tanssista nauttimista. Samalla se antaa mahdollisuuden oman kulttuurin parissa toimimiseen myös niille, jotka eivät enää taida vanhempien kieltä. Kaikki ryhmätoiminta ruokkii ihmisen sosiaalisten kontaktien tarvetta. Osin tanssimaan tullaan samoista syistä kuin esimerkiksi kuoroon laulamaan. Ryhmäsidonnaisuus nousee suoraan tansseista itsestään. Laulaa voi yksinkin, mutta katrillia ei voi tanssia ilman toisia ihmisiä. Juuri siksi, ettei tanssitekstiä ole olemassa ennen rekonstruktiota ja tanssin uudelleen henkiin herättämistä, ei syvällisempi kansantanssin tutkiminen liene mahdollista ilman ryhmää työn tukena. Siten tanssi eroaa tutkimuskohteena kielellisistä perinteenlajeista, kuten lauluista, runoudesta, tarinoista tai sananparsista, melkoisesti. Röntyskä on sekä tarjonnut mahdollisuuksia tulkita usein pahastikin vaillinaisia tanssikuvauksia että kannustanut etsimään mahdollisimman tarkasti niitä lisää arkistoista ja painetuista lähteistä. Harrastusryhmän ohjaaja tuntee usein riittämättömyyttä ja pelkää tanssijoiden kyllästyvän, kun perinteisten tanssien määrä Inkerin kokoisella alueella on väistämättä rajallinen. On mahdotonta tarjota koko ajan uutta ja jännittävää. Toisaalta ei tahtoisi esitellä toisten luomia fantasiatansseja tai omia koreografisia ajatuksiaan inkeriläisenä kansanperinteenä. Röntyskän ilmapiiri on tässä suhteessa hyvin kiitollinen. Ryhmässä tuntuu vallitsevan sanaton sopimus siitä, että meidän jokaviikkoinen toimintamme, keskiviikon tanssi-illat ovat ensisijaisia, ja esityksiä tulee jos on tullakseen. Niiden takia ei liikaa hermoilla. Ulkopuoliset näkevät ryhmän vain esityksissä, eivätkä ehkä ajattele tanssitoiminnan monimuotoisuutta samoin kuin itse tanssivat. Hyväntahtoisia neuvoja olemme saaneet koko viisivuotisen toiminnan ajan: milloin olisi juhlille sopinut hyvin virolainen uudehko koreografia, milloin olisi tullut turvautua näyttämötekniikkaan, valoihin ja äänentoistoon esityksissä. Joidenkin mielestä pitäisi nojata enemmän Suomen tanssitoimintaan ja kouluttajiin. Röntyskä kulkee kuitenkin omaa tietään. Kun tansseihin suhtaudutaan ajanvietteenä eikä ohjelmanumeroina, ne kestävät toistelua paljon paremmin. "Minusta tuntuu, että tanssi on aina kuin uusi. Paljon ehtii viikossa unohtua", totesi yksi tanssijoista. Tässä kaksiosaisessa kirjoituksessa, jonka toinen osa ilmestyy seuraavassa Tanhuviestissä 2/09, esitän välikatsauksen niihin tietolähteisiin ja tanssitapoihin, joita olen saanut selville inkeriläisestä tanssiperinteestä ja joita ryhmä on käyttänyt tanssimateriaalinaan. Ehkäpä muuallakin on tanssijoita, jotka haluavat tutustua tähän inkeriläisyyden osa-alueeseen. Tanssiohjeita eikä tutkimuksia ole julkaistu kovin paljon. Tanssia on melko työlästä kuvata sanoin, ja syvällisempi tarkastelu vaatisi lähes välttämättä myös omakohtaista tanssikokemusta. Siksi inkeriläisestä tanssista ei ole kirjoitettu sitäkään vähää, mitä inkeriläisestä kulttuurista muuten. Tietojen saamista mutkistaa myös se, että inkeriläisistä tansseista on jopa ristiriitaisia tietoja luotettavina pidetyissä lähteissä (katrillista tältä kannalta vähän tuonnempana). Yleiskuvan lähteitä vertailemalla voi kuitenkin hahmotella. 1. Julkaistuja tietoja Suomalaisen kansantanssiharrastuksen alkutaipaleella julkaistuissa teoksissa kuvailtiin myös inkeriläistä tanssia. Raja oli 1900-luvun alkupuolella vasta äskettäin sulkeutunut ja pioneerikerääjillämme oli kosketuksia koko suomalaiseen kulttuuripiiriin. Asko Pulkkinen

14 kirjoittaa pohjoisinkeriläisistä tansseista ensimmäisen kerran vuonna 1929 edellisiä kirjoja laajemmassa teoksessaan Suomalaisia kansantanhuja. Inkeriläisiä leikkejä Pulkkinen oli pannut muistiin inkeriläisiltä Viipurissa Hän jakaa Inkerin tanssialueena kahtia: Lempaala, Vuolle, Valkeasaari, Miikkulainen ja Toksova ovat röntyskäseutuja, kun taas Rääppyvältä ja Keltosta lähtien tanssittiin katrillia. Pulkkinen huomauttaa myös, että Inkerissä leikittiin samoja piirileikkejä kuin Suomen puolella. Aikakauden poliittinen kuohunta kajastaa Pulkkisen tekstissä: Leikkilöissä eli kommunistien sanontatavan mukaan röntysköissä tytöt käyvät pyytämässä parikseen pojan - -. Kirjassa on tanssiohje neljään röntyskään: Liilei lailei, Kolmia, Tumala ja Kakunassi. Pulkisen Suomalaisista kansantanhuista otettiin painos vielä vuonna 1947.[1] Myöhempiin suomalaisiin tanhukirjoihin röntysköitä ei enää sisällytetty moneen kymmeneen vuoteen, ja Suomalaisten kansantanhujen vanha painos myytiin loppuun. Sodan jälkeen inkeriläisistä tansseista vaiettiin lähes kokonaan kuten koko Inkeristä. Kaksitoista vuotta Pulkkisen kirjan viimeisen painoksen jälkeen hänen ja Anni Collanin muistiinpanemia tansseja koottiin suuremmaksi Kisapirtti-teokseksi, jonka rakenne maakunnittain jaoteltuna seuraa Pulkkisen julkaisutapaa. Kirjaan sisältyy myös esipuheena sama yleiskatsaus maakuntien tanhuihin kuin Suomalaisissa kansantanhuissa ainoastaan Pohjois-Inkerin osa on poistettu, samoin röntyskät tanssiselosteista.[2] Pulkkisen kuvaamat pienehköt tanssit olisivat tarvinneet tuekseen lauluperinteen ja tyylioppia. Röntyskätanseissa kun sanat, sävelmät, rytmit ja tanssikuviot ovat jokseenkin yhtä tärkeitä osatekijöitä kokonaisuuden kannalta. Julkaisutoiminta Suomen puolen tansseista vilkastui ja harrastajat saivat käyttöönsä koko ajan lisää materiaalia. Röntyskät jäivät vähitellen pois tanssiryhmien repertoaarista. Inkeristä puhuttiin muutenkin koko ajan vähemmän. Sodan jälkeen vuonna 1946 Helvi Jukarainen julkaisi kirjan Suomen nuorison leikkejä, johon sisältyy tosin myös inkeriläiseksi mainittu Nuuskapolkka. Sama tanssi on julkaistu suuren suomalaisen tanssikirjan Tanhuvakan painoksissa 1977 ja Elsa Enäjärvi-Haavion tutkimus Pankame käsi kätehen julkaistiin vuonna 1949, ja vaikka se ei varsinainen tanssiohjekirja olekaan, kuvataan siinä vanhamittaisen kansanrunon esittämistä tanssien. Enäjärvi-Haavio kertoo, miten Länsi-Inkerissä vakaviakin lauluaihelmia tanssittiin temperamenttisesti liikkuen. Koreografiana oli kulkueena kulkeminen, piiri erilaisine otteineen, ristit, ketjutanssit ja porttien käynnit sekä improvisoitu soolotanssi. Varsinaisiin leikkeihin kuului oma koreografiansa.[3] Yksittäisiä tanssiohjeita pääsi myös virolaisiin kirjoihin. Ullo Toomin teosta Eesti rahvatantsud (1953) on sanottu virolaisen tanssiharrastuksen raamatuksi. Virossa tanhuttiin tuohon aikaan Suomeakin innokkaammin. Siihen sisältyy kaksi kirjoittajan itsensä muistiinpanemaa länsiinkeriläistä tanssia: kadrell ja kasatškah.[4] Kansantanssiharrastus kukoisti Suomessa 1970-luvulla. Kun Tanhuvakka oli tyydyttänyt suurimman tanssiselostusten nälän 1970-luvun lopulla, oli 1980-luvulla tanssihistoriaa ja eri tutkimuksellisia näkökulmia käsittelevien artikkeleiden vuoro. Väisäsen Kisapirtistä lähtenyttä tapaa seuraten Inkerinmaan tanssit eivät enää päässeet suomalaisten tanssien yleisesityksiin.[5] Vasta Tanhuvakan toisessa, lisätyssä painoksessa 1997, 50 vuotta Pulkkisen kirjan viimeisen painoksen jälkeen, mainitaan itäkannakselaisen Kakkunassin yhteydessä viittaus inkeriläisiin röntysköihin. Seurasaarisäätiön aloitteesta laaditun artikkelikokoelman Suomalainen kansantanssi huomioi myös Suomen etniset vähemmistöt. Päivyt Niemeläinen kertoo siinä laajahkosti esim. kolttasaamelaisten tansseista. Inkeristä on mainittu yllättäen: On huomattava, että inkeriläisten tansseihin eivät katrillit kuulu.[6] Kuitenkin jo Pulkkinen oli kuvannut selvästi sekä röntyskän että katrillin tanssimista eripuolilla Inkerinmaata. - Myös Virossa julkaistuista tanssikirjoista inkeriläiset tanssit katosivat. Länsi-inkeriläistä katrillia ei ole esimerkiksi Kristjan Toropin laajassa aineistoesitykesssä Kontratantsud, joka sisältää muuten tyhjentävästi tiedot katrillin tanssimisesta.[7] Pitkän tauon jälkeen suomalaiset saivat tutustua inkeriläisiin tansseihin Viola Malmin julkaistua keräämiensä karjalaisten kansantanssien ohessa röntysköitä. Suomeksi hänen ensimmäinen kirjansa ilmestyi Sen johdannossa Keski- ja Länsi-Inkerissä kerrotaan tanssitun katrillia ja lanssia sekä pohjoisessa röntysköitä, joista julkaistaan myös tanssiohjeita.[8] 14

15 Kymmenkunta vuotta myöhemmin ilmestyneessä Karjalaisen kansantanssin lähteillä kirjassa Malmi kuvaa röntysköjä ja niiden kehitystä samoin kuin edellisessä. Inkeriläisen katrillin tai lanssin tanssiohjetta siinäkään ei ole. Malmin kirjojen jälkeen röntyskät ovat herättäneet kiinnostusta tanssiharrastuksen piirissä ja niihin on viitattu kirjallisissa lähteissä. Kakkunassista oli puhe jo edellä. Suomalaiset monivuoroiset tanssiketjut purpurit saivat oman teoksensa 1999 ja sen esipuheessa mainitaan mm. Tampereen yliopiston tutkijaan Petri Hoppuun viitaten: Suppealla alueella Inkerissä tunnetuissa röntyskätansseissa on vuoroja, jotka hämmästyttävästi muistuttavat suomalaisten kansanpurpureiden ulosajovuoroja [9] Anneli Asplund toimitti vuonna 1992 kirjan Kansanlauluja Inkerinmaalta, jonka tanssilaulujen avulla saa selville, mitä on tanssittu (Vedä verkaa, Melkutus, piirileikit ja röntyskät sekä vanhamittainen laulutanssi), joskaan ei tanssitapoja sinänsä.[10] Tanssilaulujen osalta on mainittava vielä Eino Kiurun Narodnyje pesni Ingermanlandii[11] sekä Piirilaulu, liekkulaulu ja röntyskä Inkerin lauluperinteessä[12] [1] Pulkkinen, Asko 1947: Suomalaisia kansantanhuja. Werner Söderström oy. Porvoo. [2] Väisänen, Yrjö 1959: Kisapirtti. 125 suomalaista kansantanssia. Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry. Porvoo. [3] Enäjärvi-Haavio, Elsa 1949: Pankame käsi kätehen. Suomalaisten kansanrunojen esittämistavoista. Werner Söderström oy. Porvoo. sekä Rausmaa, Pirkko-Liisa 1981: Vanhat laulutanssit. Kalevalaseuran vuosikirja 61 Pelit ja leikit. Jyväskylä. [4] Toomi, Ullo 1953: Eesti rahvatantsud. Eesti riiklik kirjastus. Tallinn. [5] esim. Rausmaa Pirkko-Liisa ja Esko (toim.) 1977: Tanhuvakka. Helsinki - Porvoo. [6] Niemeläinen, Päivyt 1983: Suomalainen kansantanssi. Otava. Helsinki. [7] Torop, Kristjan 1995: Kontratantsud. Rahvakultuuri arendus ja koolituskeskus. Tallinn. [8] Malmi, Viola 1982: Karjalaisia kansantansseja (toim. Pirkko-Liisa ja Esko Rausmaa). Suomalaisen Kansantanssin Ystävät. Lempäälä. [9] Rausmaa Pirkko-Liisa 1999: Purpuri suomalaisessa tanssiperinteessä. Teoksessa Bergholm, Kari (toim.): Suomalainen purpuri. Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry. Helsinki. [10] Asplund, Anneli 1992: Kansanlauluja Inkerinmaalta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 557. Pieksämäki. [11] Kiuru, Eino 1974a: Narodnye pesni Ingermanlandii. Nauka. Leningrad. [12] Kiuru, Eino 1974b: Piirilaulu, liekkulaulu ja röntyskä Inkerinlauluperinteessä. Sananjalka 16. Juha-Matti Aronen 15 SAMUELIN POLONEESI PELIMANNIT VALTAAVAT HELSINGIN Samuelin Poloneesi on Suomen Kansanmusiikkiliiton päätapahtuma, joka kiertää vuosittain eri paikkakunnilla. Samuelin Poloneesi kokoaa alan harrastajia ja ammattilaisia yhteen eri puolilta Suomea. Tänä vuonna kokoontumispaikkana on Helsinki, jossa Samuelin Poloneesi järjestetään yhteistyössä Uudenmaan kansanmusiikkiyhdistyksen kanssa. Samuelin Poloneesi on talvikauden suurin kansanmusiikkitapahtuma, ja se on järjestetty joka vuosi vuodesta 1972 lähtien. Tapahtuma pitää sisällään koko suomalaisen kansanmusiikin kiinnostavimman kirjon sisältäen perinteistä, taattua ja kokeilevaa ohjelmistoa. Pelimanneja saapuu yleensä esiintymään Samuelin Poloneesiin noin 300. Pelimanniryhmät esiintyvät Samuelin Poloneesin konserteissa Valkoisessa salissa sekä ympäri kaupunkia - sairaaloissa, vanhainkodeissa, museoissa ja myös pubeissa. Lauantai-illan Parasta pohjoismaista -konsertissa on tänä vuonna pohjoismainen teema, esiintyjinä kaksi huippuyhtyettä. Nordik Tree -trion muodostavat Hans Kennemark (viulu)

16 Ruotsista sekä Arto Järvelä (viulu, mandoliini) ja Timo Alakotila (harmooni) Suomesta. Luvassa on tyylikkäästi fraseerattua ja svengaavaa kansanmusiikkia sekä omia sävellyksiä. Yhtyettä ei kovin usein pääse Suomessa kuulemaan, joten kannattaa tarttua tilaisuuteen! Illan toisena esiintyjänä on vastikään Nord08-kilpailussa Pohjoismaiden kansanmusiikkiyhtyeiden mestariksi kruunattu Hyperborea. Hyperborea koostuu neljästä taitavasta, monessa liemessä marinoidusta nuoren polven pelimannista: Piia Kleemola (viulu, alttoviulu, kantele, laulu), Antti Paalanen (1- ja 2- rivinen haitari), Petri Prauda (cittern, mandoliini, säkkipilli, laulu) ja Paula Susitaival (viulu, avainviulu, laulu). Yhtye tulkitsee polkkia, sottiiseja ja polskia tyrmäävän tanssittavalla otteella omien sävellysten lomittuessa juurevasti perinteisen materiaalin sekaan. Samuelin Poloneesissa näkyy myös kansanmusiikki- ja tanssialan yleisteema, joka on tänä vuonna Leikkivoima. Lapsille on tarjolla omaa ohjelmaa: Alakko Ullakkoo? -musiikkidraama sekä lapsiryhmien esiintymisiä ja leikkejä. Ohjelmassa näkyy myös voimakkaasti uusmaalaisuus järjestäjämaakunnan mukaan. Perjantaina juhlitaan uusmaalaisten musiikki- ja tanssiryhmien seurassa synttärikalaaseja. Pubeissa kuullaan kansanmusiikkia, tällä kertaa pelimannit vierailevat ravintola Rymy-Eetussa sekä Pivnice Milenkassa. Halukkaille riittää viikonlopun aikana myös tansseja - perjantaina tansseja tahdittavat uusmaalaiset pelimanniyhtyeet ja lauantaina erikoisvieraana on Espoon pelimannit solistinaan Vieno Kekkonen. Samuelin Poloneesiin kuuluu perinteisesti myös jumalanpalvelus, jossa kansanmusiikki on osa kirkkomenoa. Tänä vuonna festivaalin ohjelmassa on kansanlaulukirkko Johanneksen kirkossa, jossa laulut lauletaan tutuilla kansanomaisilla melodioilla pelimannien säestyksellä. Samuelin Poloneesi päättyy pääjuhlaan, jossa kuullaan läpileikkaus kansanmusiikkia eri puolilta Suomea, mm. Kaustiselta ja Kainuusta, sekä pelimannien valtakunnallinen yhteissoitto. Samuelin Poloneesin lipunmyynti: Lipputoimisto, Perjantai-illan liput myynnissä vain ovella. Lisätietoja sekä ohjelma: Tervetuloa nauttimaan Samuelin Poloneesin iloisesta tunnelmasta! Suomen Kansanmusiikkiliitto 16 LEIKKITUVAN ABC JOHDATTELEE LEIKKIMIELISYYDEN LÖYTÄMISEEN Kansanmusiikki- ja kansantanssialalla valitaan vuosittain uusi teema, jota toteutetaan kaksivuotiskausissa. Leikkivoima on valittu teemaksi vuosille Leikkivoimateemavuosi alkoi Folklandia-risteilyllä , jolloin julkaistiin myös Leikkituvan ABC -vihkonen apuvälineeksi leikkien muistamiseen ja leikittämiseen. Teemaa koordinoi Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus ja sitä toteuttavat kansanmusiikki- ja kansantanssialan järjestöt ja tapahtumat, mm. Kaustinen Folk Music Festival, Kansanmusiikkiopisto ja Samuelin Poloneesi. Leikkivoima - mitä se on? Varhainen läheinen vuorovaikutus on yhä enemmän jäänyt pois lasten ja heidän vanhempiensa väliltä. Perinneleikkejä on paljon - kaarnaveneet ja vesihyrrät ovat leikkiä siinä missä laululeikkikin. Pihaleikit ovat jatkuvasti vähenemässä - leikkejä kuten Mustaa miestä ja kirkonrottaa pitäisi osata leikkiä ilman, että ohjeita tarvitsee lukea kirjasta. Leikkiperinne on myös kansainvälinen ilmiö - leikit ovat samankaltaisia eri kulttuureissa. Yksi teeman kohderyhmä ovat aikuiset, joilla on iso kynnys ryhtyä enää leikkimään tai olla leikkimielisiä. Leikkiperinne on jatkuvassa murroksessa. Aikuisvetoinen harrastustoiminta on syönyt lasten leikkiaikaa, samoin videot, televisio ym. Puistotoiminta ja leikkikentät on tärkeä eri-ikäisten lasten kohtaamispaikka. Päiväkodeissakin leikit muuttuvat, barbileikkeihin tuodaan

17 17 huumeidenkäyttöä, eroamista ja muuta jännää. Mutta uutta perinnettä syntyy koko ajan - eilinen leikki on jo perinneleikki. Leikkituvan ABC käy leikkimielisestä läpi leikin perusasioita kuten vaatetusta, etikettiä ja leikkiin valmentautumista. Vihkonen esittelee parikymmentä leikkiä, sekä lapsille että aikuisillekin soveltuvia. Joukossa on laululeikkejä kuten Sik sikanen ja Karhu nukkuu, vanhoja suosikkeja kuten Laiva on lastattu erilaisina versioina ja myös leikkejä eri puolilta maailmaa kuten tansanialainen pullolisu. "Leikki on osa ihmisyyttä ja täysin kansainvälinen ilmiö. Nykymaailmassa leikkiä pidetään lähinnä lasten juttuna, mutta olisi tärkeätä muistaa että vuosituhansien ajan leikki on ollut myös osa aikuisten elämää. Leikin olemus useimmissa universaaleissa leikeissä on nimenomaan hauskan ja jännittävän tunnelman luominen yhdessä, joko hyvin vähillä välineillä tai jopa ilman niitä. Leikki ei vaadi leluja, se vaatii leikkikavereita, mikä on länsimaisen materiavyöryn keskellä joskus hankalaa!" Leikkituvan ABC:n on toimittanut Leikkivoima-työryhmä: Liisa Helenius (leikittäjä), Maija Karhinen-Ilo (Kansanmusiikkiopisto), Henna Leisiö (Kulttuuriosuuskunta Uulu), Jutta Noponen (Lastentarhaopettajaliitto), Elina Weckstöm (Suomen Nuorisoseurojen Liitto, Kalevan Nuorten Liitto) sekä Päivi Ylönen-Viiri ja Tove Djupsjöbacka (Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus). Leikkivoima-teeman yhteydessä halutaan myös nostaa esille vanhan unohdetun ammattikunnan - lettimiehet. "Lettimies-nimeä käytettiin ennen leikintaitajasta, joka hallitsi leikkejä paljon. Hänet kutsuttiin juhlatilaisuuksiin tai kyläkalliolle jossa ihmiset kokoontuivat leikkimään. Lettimies määräsi leikin kulun ja säännöt, jos joku ei noudattanut sääntöjä, hän hujautti hevosen jouhista tehdyllä letillä." Leikkivoima-teeman puitteessa pyritään järjestämään lettimieskursseja, jossa muistellaan vanhoja leikkejä ja koulutetaan leikin vetäjäksi. Ensimmäisten joukossa lettimieskurssin järjestää Kansanmusiikkiopisto Helsingissä, perjantaina Leikkivoima-teeman puitteissa myös julkaistaan Liisa Heleniuksen toimittama kokoelma Helsingin leikkipuistojen laululeikeistä nuotinnoksineen. Taiteen keskustoimikunnan Lastenkulttuurijaosto on myöntänyt tukea kirjaprojektiin sekä lettimieskursseihin. Lisätietoja: Lainaukset Leikkituvan ABC vihosta, julk. Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus Päivi Ylönen-Viiri Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus LASTEN NURKKA Vesmanviiki on vanha kansanballadi, jossa tämä herra Vestmanviikki ratsastaa tiellä ja kohtaa nuorukaisen ja alkaa kysellä tältä kysymyksiä. Osaisitko sinä vastata hänen kysymyksiinsä? Apua ja lisää kysymyksiä saattaa löytyä lauluvakasta! 1. Mikä on lintua vikkelämpi? 2. Mitkä ovat joutsenia valkeammat? 3. Mikä huutaa kovemmin kuin kurki? 4. Mikä on pyöreätä pyöreämpi? 5. Missä ovat kirkkaimmat kynttilät? 6. Missä auringolla on majansa? 7. Mikä rakentaa leveimmän sillan? Oikeat vastaukset löydät seuraavalta sivulta.

18 18 Lasten nurkan oikeat vastaukset: 1. Ajatus 2. Enkelit 3. Ukkonen 4. Aurinko 5. Taivaalla (tähdet) 6. Idässä KANSALLISPUKUJA MYYTÄVÄNÄ Myytävänä Johanneksen naisten kansallispuku. Koko Valmistettu joskus 70-luvun lopulla tai 80-luvun alussa. Käytetty noin kymmenen kertaa, uuden veroinen. Vuorelmalta hinnaksi uutena sanottiin e. Myyn sen eurolla. Tiedustelut --- Myyn vain kymmenisen kertaa käytetyn Parikkalan miesten puna-mustaraitaisen liivin. Koko on hoikalle miehelle sopiva. Hintapyyntö 75 euroa. Lähetän kuvan sähköpostilla tarvittaessa. Asun pääkaupunkiseudulla. Tiedustelut p

Turun Kansantanssin Ystävät ry. Turku - Finland

Turun Kansantanssin Ystävät ry. Turku - Finland Turun Kansantanssin Ystävät ry Turku - Finland Turun Kansantanssin Ystävät ry perustettiin vuonna 1970 päämääränään suomalaisen kansantanssin ja kansanperinteen vaaliminen ja tunnetuksi tekeminen. Kansantanssin

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA KANSANTANSSIN OHJAAJAKOULUTUKSEEN

OPETUSSUUNNITELMA KANSANTANSSIN OHJAAJAKOULUTUKSEEN OPETUSSUUNNITELMA KANSANTANSSIN OHJAAJAKOULUTUKSEEN Sisällysluettelo 1. Taustaa... 2 2. Koulutuksen tavoitteet... 2 3. Koulutuksen kohderyhmä... 2 4. Opiskelu ja oppimisympäristöt... 2 5. Koulutuksen sisältö

Lisätiedot

KANSANMUSIIKIN JA KANSANTANSSIN HARRASTAJAKENTTÄ (Päivi Ylönen- Viiri & Pia Pyykkinen)

KANSANMUSIIKIN JA KANSANTANSSIN HARRASTAJAKENTTÄ (Päivi Ylönen- Viiri & Pia Pyykkinen) KANSANMUSIIKIN JA KANSANTANSSIN HARRASTAJAKENTTÄ (Päivi Ylönen- Viiri & Pia Pyykkinen) NYKYTILANNE Kansanmusiikin ja kansantanssin harrastajakenttä on Suomessa laaja ja monimuotoinen. Harrastajien joukossa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Leikkipuistomme tavoitteena on tarjota lapsille tuttu, turvallinen, virikkeellinen ja monipuolisesti palveleva ympäristö.

Leikkipuistomme tavoitteena on tarjota lapsille tuttu, turvallinen, virikkeellinen ja monipuolisesti palveleva ympäristö. KUUSISTON LEIKKIPUISTON TOIMINTASUUNNITELMA KEVÄÄLLE 2016. Leikkipuistomme tavoitteena on tarjota lapsille tuttu, turvallinen, virikkeellinen ja monipuolisesti palveleva ympäristö. Lasten kanssa puistossamme

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Liisa Laaksosen kansio/ vuodet 53 71 (kirjoittanut Riitta Korhonen 4.10.08)

Liisa Laaksosen kansio/ vuodet 53 71 (kirjoittanut Riitta Korhonen 4.10.08) Liisa Laaksosen kansio/ vuodet 53 71 (kirjoittanut Riitta Korhonen 4.10.08) 71 1. Tampereen Setlementtien Tanhuajat / Toimintaa vuonna 1976 16.1.1976 / 1 3 sivua 2. Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Tanssitunnit syksy 2011

Tanssitunnit syksy 2011 Tanssitunnit syksy 2011 Tanssitalo juulia antaa uusia tuulia Itämaista ja discoriental-tanssia kaikenikäisille, -kokoisille ja -kuntoisille lapsille, nuorille ja aikuisille naisille. Pojille omat tunnit.

Lisätiedot

LATTOMERI 2/2009. Lattomeren Kyläyhdistys ry 2/2009

LATTOMERI 2/2009. Lattomeren Kyläyhdistys ry 2/2009 LATTOMERI :n sääntömääräinen Lattomeren koululla keskiviikkona 4.11.2009 klo 18.00 Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. TERVETULOA! Länsi-Porin seurakunnan perhekerho Lattomeren kirkko

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

Herttoniemen seurakunnan. toimintaa ja tapahtumia kouluikäisille! tyttöjen ja poikien. läpyskä

Herttoniemen seurakunnan. toimintaa ja tapahtumia kouluikäisille! tyttöjen ja poikien. läpyskä Herttoniemen seurakunnan toimintaa ja tapahtumia kouluikäisille! tyttöjen ja poikien läpyskä talvi ja kevät 2016 KOULUIKÄISTEN KERHOT Kerhot alkavat loppiaisen jälkeen ja jatkuvat huhtikuun loppuun. Keskiviikkoisin

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

1/2012. 55. vuosikerta

1/2012. 55. vuosikerta 1/2012 55. vuosikerta Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry Päätoimittaja: Risto Elo Osoite: Tanhuviesti / Suomalaisen Kansantanssin Ystävät

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille!

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille! Jäsenkirje 3/2014 Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille! Vaikka saamme vielä nauttia kesästä, yhdistyksen syyskausi lähtee täysin purjein käyntiin jo elokuussa. Kuukausittaiset jäsenillat kutsuvat omine

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Tanssirallin säännöt ja arviointikriteerit

Tanssirallin säännöt ja arviointikriteerit Tanssiralli on Suomen Nuorisoseurat ry:n valtakunnallinen kansantanssikatselmus, joka on suunnattu alle 16-vuotiaiden harrastusryhmille. Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida ryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa.

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin?

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Yhteensä 25 teatteri- ja musiikkiesitystä (9800 euroa) Kirjakassit (1000 euroa) Kirjakasseissa

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk Herttoniemen seurakunta nuorisotyö läpyskä kevät 2016 lapyska hertsikansrk Horjuuko uskosi? Moni asia ei olekaan niin kuin olet luullut sen olevan. Kun tapaat uuden tuttavuuden, ensikohtaaminen määrittää

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

www.kolumbus.fi/tanssitalojuulia Tanssitunnit syksy 2012

www.kolumbus.fi/tanssitalojuulia Tanssitunnit syksy 2012 www.kolumbus.fi/tanssitalojuulia Tanssitunnit syksy 2012 itämainen tanssi Itämaista tanssia, kuntotanssia ja kuntoliikuntaa sekä discorientaltanssia kaikenikäisille, -kokoisille ja kuntoisille lapsille,

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2015. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille!

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! Tangon saloihin meitä ovat perehdyttämässä tanssinopettajat: Jari ja Sari Aaltonen (JaSa) Tanssikoulu Aaltonen, Oulu Kimmo ja Marika Lasanen (KiMa)

Lisätiedot

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Lönnmarkin sukuseuran tiedote 2/2014 11.10.2014 Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Taas on aikaa vierähtänyt kesäisestä sukukokouksemme Tuusulanjärven kauniissa maisemissa.

Lisätiedot

8.3.2010. - Pohjoisen Keski-Suomen alueen lapsille ja nuorille suunnattuja kesätoimintoja. Äänekoski s. 2-4 Viitasaari..s. 5-6

8.3.2010. - Pohjoisen Keski-Suomen alueen lapsille ja nuorille suunnattuja kesätoimintoja. Äänekoski s. 2-4 Viitasaari..s. 5-6 8.3.2010 - Pohjoisen Keski-Suomen alueen lapsille ja nuorille suunnattuja kesätoimintoja Äänekoski s. 2-4 Viitasaari..s. 5-6 1 Äänekosken kaupungin nuorisopalvelut Lasten leiri 7.6.-9.6. 8-12 -vuotiaille.

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

Valtakunnallinen puheviestinnän päättökoe abeille

Valtakunnallinen puheviestinnän päättökoe abeille R O T 3.2.2015 1. Penkkaripäivän ja Vanhojen päivän ohjelmat https://www.jao.fi/fi/jyvaskylan-lukiokoulutus/jyvaskylan-lyseonlukio/ajankohtaista/kalenteri?p_wxnmqrtu=2#wxnmqrtu Valtakunnallinen puheviestinnän

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Karj ala, sua ikävöin

Karj ala, sua ikävöin Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi

Lisätiedot

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun?

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun? Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2016 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2016! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

keskiviikko 17.7. Polvijärvi-päivien avajaisilta Polvijärven museonmäellä Tonkkakuninkaallisten valinta museonmäellä

keskiviikko 17.7. Polvijärvi-päivien avajaisilta Polvijärven museonmäellä Tonkkakuninkaallisten valinta museonmäellä POLVIJÄRVI-PÄIVÄT ke - su 17.-21.7.2013 keskiviikko 17.7. klo 18.30 Polvijärvi-päivien avajaisilta Polvijärven museonmäellä Tonkkakuninkaallisten valinta museonmäellä Leikkimielisessä kisassa valitaan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

Ritva bingo-emäntänä VANA

Ritva bingo-emäntänä VANA VANA JOUNI TENTATTA- Ritva bingo-emäntänä Halusin haastatella Jounia siksi, että hän on ahkerasti kirjoittanut lehteemme vuosien aikana, mutta en muista onko häntä haastateltu lehdessä kertaakaan. Esitin

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2014. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Joulu uusivuosi 2015. tulevaa tapahtumaa: JM--jäsentenväliset 18.10 Jäsensaunaillanistujaiset 18.10 Syyskokous 25.11 Joulukahvitus palkitseminen

Joulu uusivuosi 2015. tulevaa tapahtumaa: JM--jäsentenväliset 18.10 Jäsensaunaillanistujaiset 18.10 Syyskokous 25.11 Joulukahvitus palkitseminen Jäsenlehti, jäsenkirje, jäseneuutiset..ihan miten haluat. tulevaa tapahtumaa: JM--jäsentenväliset 18.10 Jäsensaunaillanistujaiset 18.10 Syyskokous 25.11 Joulukahvitus palkitseminen Joulu uusivuosi 2015

Lisätiedot

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden

Lisätiedot

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun NASTOLAN SEURAKUNTA RIPPIKOULUINFO 2013 2/5 Ketkä vuorossa? Nyt on aika ilmoittautua rippikouluun. Rippikoulussa sinulla on mahdollisuus pohtia tärkeitä elämään ja

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa

PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa Sunnuntai 25.10.2015 klo 17, liput 10 PÄRE Ensimmäinen yhtye 200 vuoteen, tai koskaan, jossa on suomalainen säkkipilli! Yhtye tutkii rohkeasti soittimen

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

KevAAn partiokohokohta, eli Kohtaaminen, lahestyy!

KevAAn partiokohokohta, eli Kohtaaminen, lahestyy! KevAAn partiokohokohta, eli Kohtaaminen, lahestyy! Lauantaina 27.4. Helsingissä tärähtää, kun kaikki Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan partiolaiset kokoontuvat yhteiseen partiopäivään, eli Kohtaamiseen. Tämä

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

VAPAA- AIKAPALVELUIDEN KESÄTIEDOTE

VAPAA- AIKAPALVELUIDEN KESÄTIEDOTE VAPAA- AIKAPALVELUIDEN KESÄTIEDOTE 2014 PÄIVÄLEIRIT KESÄLLÄ 2014: Kevät on ehtinyt jo pitkälle ja kesä tekee reippaasti tuloaan. Tämähän tietysti tarkoittaa myös sitä, että vapaa-aikapalveluiden supersuositut

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Kesäleirit 2013 Järvenpään seurakunta

Kesäleirit 2013 Järvenpään seurakunta Kesäleirit 2013 Järvenpään seurakunta Sisällys LASTEN PÄIVÄLEIRIT I & II Leiriniemessä 06 08 syntyneet tytöt ja pojat LASTEN PÄIVÄLEIRI III Leiriniemessä 04 06 syntyneet tytöt ja pojat LASTEN YÖLEIRIT

Lisätiedot

1 / 2010. Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry

1 / 2010. Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry 1 / 2010 Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry Osoite: Tanhuviesti / Suomalaisen Kansantanssin Ystävät Döbelninkatu 5 B 21, 00260 Helsinki p.

Lisätiedot

No. 1 Elokuu 2012 Cavaljero on Cavalier ry:n tiedotuslehti Tanssiurheiluseura Cavalier ry Järvenpää www.sivukoti.com/cavalier puh 050 400 6152 Sivu 0

No. 1 Elokuu 2012 Cavaljero on Cavalier ry:n tiedotuslehti Tanssiurheiluseura Cavalier ry Järvenpää www.sivukoti.com/cavalier puh 050 400 6152 Sivu 0 No. 1 Elokuu 2012 Cavaljero on Cavalier ry:n tiedotuslehti Tanssiurheiluseura Cavalier ry Järvenpää www.sivukoti.com/cavalier puh 050 400 6152 Sivu 0 Tiedotteen sisältö: 1. SYYSKAUDEN 2012 ALKAESSA 2 2.

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA

YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA Seututapaamiset käynnistyvät maaliskuussa 2016. Seututapaamiseen kutsutaan yhdistysaktiiveja lähialueilta ja kuullaan mitä kaikkea on lähikunnissa käynnistymässä

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Pilates Mestarien käsissä

Pilates Mestarien käsissä CASTREN & SNELLMAN KEHONAHALLINNAN Yhteistyössä METHOD TALVEN PUTKISTO TIETO- JA TAITOPÄIVÄT INSTITUUTTI 2014 Tarjoaa Method Putkisto 3D Luonnollinen kasvoklinikka näytetuntitapahtuman Marja Putkiston

Lisätiedot

2 / 2010. Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry

2 / 2010. Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry 2 / 2010 Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry Päätoimittaja: Risto Elo Osoite: Tanhuviesti / Suomalaisen Kansantanssin Ystävät Döbelninkatu

Lisätiedot

LIPPUKUNTAPOSTI. Tammikuu 2014

LIPPUKUNTAPOSTI. Tammikuu 2014 Hiljaiset Päivät AALLOI LLA pe 21. - su 23.3.2014 Lahdessa Hiljaisten Päivien maastokisan eri sarjojen kiertopalkinnot: kolme monoa! Ilmoittautumiset toivotaan lippukunnittain ja maaliskuun alussa lähetetään

Lisätiedot

VIRON INKERIN TANSSIT

VIRON INKERIN TANSSIT ARTIKKELI VIRON INKERIN TANSSIT Kadrelia, kasatškahia ja Viron veräjää Juha-Matti Aronen Ullo Toomin teos Eesti rahvatantsud (1953) sai neuvostoaikana virolaisessa kansantanssissa auktoriteettiaseman.

Lisätiedot