VASTUUNKANTAJA. Vastuunkantajat r.y.

Transkriptio

1 VASTUUNKANTAJA Kristillinen erikoislehti 4/14 Vastuunkantajat r.y. HSRKY/Erityisdiakonia 1

2 VASTUUNKANTAJA Vastuunkantajat ry:n ja erityisdiakonian yhteinen tiedotuslehti. 19. vuosikerta ISSN Ilmestyy 6 kertaa vuodessa Julkaisija: Vastuunkantajat ry, HSRKY/Erityisdiakonia Toimituskunta Marita Nummelin,Marjut Jousi ja Minna Pietiläinen Taittaja: Anna Mantsinen Erityisdiakonia Hämeentie 73, Helsinki (09) fax. (09) ysk.erityisdiakonia@evl.fi Erityisdiakonian toiminta-ajatuksena on tukea seurakunnissa tehtävää päihdetyötä ja palvella vangittuja, asunnottomia ja syrjäytyneitä päihdekuntoutujia. Tavoitteena on tukea ja auttaa asiakasta elämänmuutokseen. Vastuunkantajat ry:n tarkoituksena on auttaa ja tukea kristillisessä hengessä henkilöitä, joille alkoholi tai muut päihdeaineet ovat muodostuneet ongelmaksi. Vastuunkantajat ry on Suomen katulähetysliiton ja Sininauhaliiton jäsenjärjestö. Asuttamistoiminta (09) Vastuunkantajat ry Hämeentie 73, Helsinki puh (09) Tili: FI puheenjohtaja@vastuunkantajat.fi sihteeri@vastuunkantajat.fi hallitus@vastuunkantajat.fi Kirpputori Hämeentie 75, Helsinki myymälä kuljetukset Kuntoutuskoti Tarpoila Tarpoilantie 116, Sipoo asiakaspuh. (09) fax. (09) tarpoila@vastuunkantajat.fi tarpoilanjohtaja@vastuunkantajat.fi Painopaikka: Tyylipaino Oy Kustantaja: Helsingin seurakuntayhtymä 2

3 TÄSSÄ NUMEROSSA: 4 monta syytä juhlia Marita Nummelin 6 pullakirkon pappi Pekka Laine-Mäkinen 9 raksun kovin paikka Marjut Jousi 12 MIETTEITÄ TARPOILASTA Minna Hellsten kysymystä Vastaajana Harri Caven 14 yhteisölliset ilmoitukset 15 Hermannin diakoniatalossa tapahtuu & teematapahtumat Hermannin diakoniatalolla on uudet Fb-sivut. Lehti on luettavissa myös osoitteissa:

4 Pääkirjoitus Monta syytä juhlia Kesä on ollut perinteisesti monenlaisten juhlien aikaa. Musiikki- ja kulttuuritapahtumissa on mistä valita. Hengellisellä puolella on myös monipuolista juhlatarjontaan. Sanan kuuleminen ja hengellisten laulujen ja virsien veisaaminen ja tuttujen tapaaminen on muodostunut monille kesän tärkeäksi keidashetkeksi. Perinteisesti katulähetysväki on myös kokoontunut kesäpäivilleen. Tänä vuonna tehdään poikkeus: 60-vuotias Suomen Katulähetysliitto ry juhlii Tukholman risteilyn merkeissä ja varsinainen juhla on perjantaina kello Marina Congress Centerin Nordia-salissa Helsingin Katajanokalla. Erityisdiakoniassa on järjestetty tänä kesänä poikkeuksellisen monia eläkkeelle siirtymisjuhlia Eevaliisa, Matti ja Jukka pääsevät nauttimaan vapaa-ajasta. Kiitämme heistä ja heidän työpanoksestaan ja toivotamme heille Jumalan siunausta. Uutta on myös tulossa. Asuttamistoiminta kasvaa syyskuussa avattavan Paraistentien kiinteistön valmistumisen myötä. Tukiasunto käyttöön tulee 28 uutta pienasuntoa. Tukiasuntojen määrä on silloin 51, mikä tarkoittaa kotia 83 asunnottomalle helsinkiläiselle - sinkuille, pariskunnille ja erikokoisille perheille. Asuttamistoiminnan laajentumiseen on varauduttu henkilöstön tehtäviä muuttamalla. Päihdetyöntekijän ja yhden vahtimestari-siivoojan tehtävät on lakkautettu ja perustettu kaksi asukasohjaajan tehtävää. Asuttamistoiminnan sihteerin tehtävä on muutettu asuttamistoiminnan koordinaattorin tehtäväksi. Kevät ja kesä ovat olleetkin vahvasti rekrytoinnin aikaa ja sen tuloksena saamme hyvään tiimiimme uusia osaajia. Tervetuloa Ulla ja Jukka! Puitteet alkavat olla kunnossa perustyölle asukkaiden rinnalla kulkemiselle ja uusien asukkaiden etsimiselle. Halutessasi voit tulla tutustumaan Paraistentien yksikköön torstaina 25.9.kello , osoite Paraistentie 13 A. Uutta vaihetta on syytä juhlia. Erityisdiakoniakin viettää juhlavuottaan, Hermannin diakoniatalossa on toimittu kymmenen vuotta, mutta työ on alkanut paljon aiemmin Tämän päivän katulähetystyön esikuvana pidetään 1800-luvun lopulla Englannin slummityötä Church Army Kirkkoarmeijan aloittamana. Suomessa 4

5 työ alkoi 1930-luvulla Helsingissä, jossa paljon maalta muuttavia nuoria työttömiä ja asunnottomia kuljeskeli kaduilla ja puistossa eläen pääasiassa kerjäämällä. Hätä heidän puolestaan synnytti nk. Kaupunkilähetyksen Helsingin emäseurakunnan diakoniakeskuksen aloittamana 1940-luvulla. Merkittävinä pioneereina ja vapaaehtoisten työntekijöiden innostajina olivat silloin mm. rovasti Verneri Louhivuori, Arvid von Martens ja Else Bäck. Toiminta eteni nopeasti Etelä- Suomen kaupunkeihin, mm. Turkuun, Tampereelle, Kuopioon jne. Tästä kaupunkilähetyksestä edellä mainitut kehittivät vapaaehtoistyöhön perustuvan Suomen Katulähetysliiton, joka rekisteröitiin ry:ksi Se oli vuoteen 1984 asti nimellä Katulähetystyöntekijät ry. Saamme olla kiitollisia, että Helsingin seurakuntayhtymän päättäjät ovat olleet suopeita sille työlle, mitä olemme tehneet ja olemme tekemässä. Olemme saaneet resurssit toimia. Jumala antakoon meille viisaan ja alttiin sydämen palvella tämän päivän asunnottomia, työttömiä, köyhiä ja kerjäläisiä, niin että he saisivat kokemuksen Jumalan rakkaudesta ja huolenpidosta. Herramme Jeesus Kristus ilmaisi oman tehtävänsä profeetta Jesajan sanoin: Jumalan on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta. Lk.4:18 Juhlavuosi on työn ja toiminnan vuosi. Menkää teille, kaduille, toreille ja aitovierille kutsumaan jokaista Jumalan yhteyteen. Lk14:21-23 Rukoillaan, että monet pääsisivät Isän luokse loistaviin, iäti kestäviin juhliin. Marita Nummelin Erityisdiakonian johtava diakoniatyöntekijä 5

6 Pullakirkon pappi Mystiikka, Valo, Totuus ja Sade Nämä kaikki otsikon sanat ovat meille tuttuja. Joskus ne vain ilmenevät olosuhteissa, jossa niiden ei pitäisi esiintyä. Esimerkiksi sade on pilannut monta hyvää päivää kesäkuussa. Totuus taas vääristelty mediassa. Valo loistanut poissaolollaan mutta mystiikkaa on liittynyt niihin kaikkiin. Raamatussa mystiikan kannalta keskeisiä ovat erityisesti sellaiset kohdat, joissa kuvataan mystisiä kokemuksia, jotka käsittelevät niitä tai liittyvät kristilliseen valo- tai rakkaus- teemaan. Paavalin kirjeet Uudessa testamentissa ovat rakkausteeman kannalta keskeisiä ja niissä tulee esiin muitakin kristillisen mystiikan kannalta keskeisiä teemoja. Hän kirjoittaa esimerkiksi : Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi ( 1 Kor ) Mystiikan opin, jonka mukaan ihmisen sielun on tyhjennyttävä tehdäkseen tilaa Jumalalle, voi katsoa kiteytyvän lauseeseen: Enää en elä minä, vaan Kristus minussa. ( Gal. 2: 20 ) Johanneksen evankeliumia, sen logos-teemaa ja Johanneksen ilmestystä voidaan pitää myös merkittävänä kristillisen mystiikan kannalta. Myös Helluntain tapahtumat kertautuvat ( Apt. 2 ) monilla mystikoilla läpi kristillisen historian. Pyhä Henki koetaan joko näkyinä, liekkeinä, tulena uskonnollisessa kokemuksessa tai sitten armolahjoissa. Aloitetaan tästä. Jumala sanoi tulkoon valo ja valo tuli. Jumala näki, että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä. Näin elämä sai kaksi keskeistä väriään: valon värin ja pimeyden värin. Tämä musta valkoisuus on pesiytynyt myös kristilliseen mystiikkaan ja sen edustajana voidaan nostaa esille tiedemies ja mystikko Jakob Böhme ( ) Teoksessaan Aurora Böhme näkee Jumalassa sekä hyvän että pahan energian, ja samaistaa jumaluuden ihmisen sieluun. Jumalan tehtävänä on sytyttää siihen hyvyyden tai pahuuden liekki sen vapaan valinnan perusteella. Tätä on varmasti pohtinut jo vuosisatoja aikaisemmin Johannes Scotus Eriugena (n ). Hänen mielestään ihminen menetti syntiinlankeemuksessa intellektuaalisen harmonian, mutta Kristuksen kautta se voidaan palauttaa jumalallistumisessa. Mystiikka on hänelle eheytymistä alkuperäiseen ihmiskuvaan ja yhteyttä Jumalaan. Tämä asia on ensikertaa tullut julki lukujen aikana. Jumalaa on silloin selitetty käsittein. HYVÄ, VALO, RAKKAUS, kuitenkin siten, että todellinen Jumala on käsitteiden tuolla puolella. Silloin opetettiin, että Raamatun mystisyyttä ja sen ymmärtämiseen johtavaa kolmea porrasta, puhdistuminen, valaistuminen, ja Jumalaan yhtyminen on mahdollista saavuttaa mystisen meditaation kautta. Tämä ns kontemplaatio eli mietiskely edellyttää hiljaisuutta ja vetäytymistä yksinäiseen rukoukseen. Kristus ei ollut vain mietiskelyn kohde ja pelastuksen edellytys, 6

7 vaan myös voima, joka teki mahdolliseksi mietiskelyn. Bonaventuura kirjoittaa Puhdistuminen johtaa rauhaan, kirkastuminen totuuteen, täydellistävä unio rakkauteen. Galattalaiskirje 5 sanoo : Hengen hedelmää ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys, ja itsehillintä. Reformaatio ja sitä seurannut puhdasoppineisuuden kausi oli protestanttisilla alueilla tuhoisaa luostari mystiikan harjoittamiselle yksin uskosta yksin armosta- vanhurskauttamisperiaatteen vuoksi. Mystiikka palasi takaisin luvulla ja myöhemmin herätyskristillisyydessä. August Hermann Francke sai vaikutteita keskiajan mystiikasta ja hänen perustamansa pietismi tähtäsi 1700-luvun alussa hengellisen elämän syventämiseen osittain samoin keinoin pyrkien kuitenkin säilyttämään luterilaisen luonteensa. Liike pyrki yksilölliseen, koettuun ja elävään uskoon. Zinzendorf korostaa sydämen uskoa. Katumuksen ja kääntymyksen merkitys nähtiin tärkeänä erityisesti radikaalipietismissä. Vahva uskonnollinen kokemus oli kääntymyksen kokeneelle merkki Jumalan armosta ja vanhurkauttamisesta ja ikään kuin uusi syntymäpäivä. Myös Pyhän Hengen armolahjat ja elämä vaatimaton sellainen kaukana,maailmallisuudesta nähtiin keskeisinä asioina. Simone Weil ( ) on keskeinen moderni kristillinen mystikko, joka sai ajatteluunsa vaikutteita myös budhalaisuudesta ja hindulaisuudesta. Espanjan sisällissodan puhjettua ja osallistuttuaan siihen hän alkoi kiinnostua kristinuskosta. Hän kirjoitti mystisestä kokemuksestaan: Kristus laskeutui taivaasta ja valtasi minut. Hänen mystiikkansa seuraa pääsääntöisesti keskeisiä kristillisen teologian ja mystiikan ajatuksia, mutta paikoitellen hän luo myös uudenlaisia tulkintoja. Rakkaus Jumalaan on puhdasta silloin, kun ilo ja kärsimys herättävät yhtä suurta kiitollisuutta. Keskeisiä teemoja ovat Jumalan poissaolo maailmasta, mihin koko kristillinen usko ja rakkaus perustuu, minuudesta luopuminen ja yhtä hyvin kärsimyksen kuin onnenkin rakastaminen. Usko ei hänen mukaansa ole mikään lepopaikka, eikä hänen mukaansa siitä kannata hakea lepoa tai lohdutusta. Mystiikkansa hän tulkitsee viileän täsmällisesti ja häntä onkin kutsuttu Jumalan matemaatikoksi. Karl Barth, ehkä yksi luvun merkittävimpiä ja ehkä kiistellyimpiä teologeja niputtaa mystiikan yhteen muiden torjuttavien teologisten virtausten kanssa. Tavoitellessaan uskonnollista elämystä ja kokemusta mystiikka on samaa juurta kuin esimerkiksi pietismi, romantiikka, humanismi, idealismi, Schleiermacher, herätysliikkeet, välitysteologia, valistus, ja uusprotestantismi. Kaikkien näiden yhteinen harha on, että ne ovat pyrkinet tekemään ylihistorialisien ilmoituksen subjektiiviseksi. Nuorelle Barthille Jumalan tuominen tuonpuoleisuudesta ihmisen kanssa eläjäksi oli täyttä jumalanpilkkaa. Armoa ja Jumalaa ei voinut inhimillistää, vaan jumala on todella aina vastapäätä, tuolla puolen. Mikko Juva omassa puheenvuorossaan (1950-luvulla ) sanoo suoraan : Uuspietisteistä minut erotti toisaalta raamattukäsitys ja toisaalta ahdas syntikäsitys, joka käytännössä määritteli oikean kristityn sen mukaan, miten hän veti rajaa maailmaa vastaan. Liikkuessani opiskelijoiden ja teinien parissa törmäsin jatkuvasti jälkimmäiseen vinoutumaan. Katsoin tämän vuoksi välttämättömäksi muistuttaa puheissani ja kirjoituksissani siitä, että tällainen asenne vääristää käsityksemme siitä, mitä kristillinen usko on: Etsiessämme rajoja tietyistä ulkonaisista tavoista annamme tahtomattamme ympäristöllemme sen vaikutelman, että kristillisyys on olennaisesti näiden rajojen seuraamista. Suurin vaara on siinä, että näin menetellessämme estämme muita löytämästä evankeliumia. 7

8 Jos rajat vedetään niin, että kanssamme kosketuksiin tulevat ihmiset aina väistämättä tuntevat olevansa väärällä puolella, silloin asenteessamme on jotain perusteellisesti vinossa. Mitä heijastuksia tällä kaikella on ollut meille tänne Pohjolaan. Herätys aiheutti erityistä kismaa suhteessa luterilaiseen kirkkoon. Tunnustus, kirkkokuri ja ehtoollinen olivat useimmiten kiistan aiheita. Herätyksen yhteydessä olleita yhdisti lähinnä voimakas usko, julistus synnistä ja armosta sekä jyrkän rajan vetäminen maailman pahuutta vastaan. Paheksuttiin maailmallisia paheita, alkoholinkäyttöä eritoten. Herätyksen piirissä tartuttiin monenlaiseen hengelliseen työhön, raamattupiirit, pyhäkoulut, raamattulaukkujen toimittaminen merimiehille sekä kaikenlainen laupeudentyö. Opilliset kysymykset jäivät takaalalle. Herätyksen piirissä ei haluttu kumota luterilaista kirkkoa vaan parantaa sitä sisältäpäin. Vapaakirkollisen liikkeen perusajatus oli yksinkertaisesti pelastaa sieluja. Yhteistä uskonnollisen liberalismin kanssa oli raamatun korottaminen ehdottomaksi auktoriteetiksi ja dogmien ja kirkollisten seremonioiden häikäilemätön arvostelu. Raittiusliike. Kirkko oli vastustanut alkoholin väärikäyttöä jo kauan, siksi raittuisliike oli lähellä kirkon kantaa. Ehdottaman raittiuden liikkeitä syntyi vapaakirkollisissa piireissä ja ne olivat luonteeltaan herätyshenkisiä ja kohdistivat arvostelunsa säätyläisten ja papiston elämäntapoihin. Kirkko oli pakotettu puolustautumaan, mikä hajotti papiston ehdottoman raittiuden kannattajiin (vähemmistö) ja kohtuuden kannattajiin. Seuraavina vuosina kanta muotoutui periaatteessa raittiusmyönteiseksi, mutta järjestäytyneen raittiusliikkeen kohdalla kielteiseksi. Näin viimevuosisadan alussa. Raittius puhutti näinä vuosina lähes kaikkia pappein kokouksia, ratkaisevat puheenvuorot käyttivätivät arkkipiispa Renval ja myöhemmin pitkäaikainen hänen seuraaajansa jokavetosi viinin käyttöön Kristuksen esimerkin valossa, todeten sen olevan kristitylle täysin luvallista. Kuopion hiippakunnan piirissä muotoutui kirkon kannaksi neljä pääkohtaa. 1 Jumalan srk:n palvelijana ei papin ole puututtava yhteiskunnallisten asioiden ratkaisuun (raittiusyhdistystoiminta) 2 Kristinusko uudistaessaan ihmissydämen tekee jo sellaisenaan raittiustyötä. 3 Ehdottomuus ei saa tukea raamatusta ( Jeesuksen esimerkki) 4 Raittiusliike riistää kristityltä vapauden. Osa nuorista papeista toimi kuitenkin raittiusliikkeen piirissä, mikä edesauttoi sitä, ettei kirkon ja liikkeen välille syntynyt ylitsepääsemätöntä erimielisyyttä. Tilanne on nyt varmaan se, että kristillinen päihdetyö on jo kokonaan siirtynyt säätiöille ja yhdistyksille. Partioliikkeellä saattaa olla vielä taustayhteisönä seurakuntia niitä sinisiä. Mutta niitäkin vähenemässä määrin. Hyvää sienestysonnea toivottaa Pullakirkon pappi PekkaKirjalliset lähteet: www/ Wikipedia / mystiikka Mikko Juva : valtionkirkosta kansankirkoksi Mikko Juva: seurasin nuoruuteni Näkyä Eero Huovinen:Elävä Dogma 8

9 Raksu pani pojat harrastamaan liikuntaa. RAKSUN KOVIN PAIKKA Tunteet olivat pinnassa, kun legendaarisena nuoriso-ohjaajana tunnettu Jukka Rakemaa piti viimeisen saarnansa Pullakirkossa. Aivan ensimmäiseksi Jukka Rakemaa esitteli itsensä täydelle Pullakirkon yleisölle: - Minä olen Raksu, en ole paksu, olen vain tukeva. Sitten hän muisteli ensimmäistä saarnaansa joskus aikoinaan, kun Pullakirkko oli vielä Annankadulla. - Silloinkin oli perhosia vatsassa. Vaimo sanoi jälkeenpäin, että se on hermostuttavaa kun pläräät, kirjoita kaikki paperille. Siitä lähtien olen tehnyt niin. Nyt Raksu luki paperista saarnansa otsikon, joka oli Eläkkeelle lähdön aika. Saman tien pitikin jo ottaa nenäliina esille. Tämä oli hänen viimeinen saarnansa rakkaassa Pullakirkossa. Saarnassaan Raksu puhui rakkauden kaiken kattavasta voimasta, ja siitä kuinka tärkein lahjamme on se, että olemme saaneet syntyä tähän maailmaan. Kaikki meni hyvin siihen asti, kunnes Raksu pääsi rukoukseen. Ääni särkyi siinä kohdassa, missä hän pyysi siunausta Pullakirkon ihmisille. Silloin moni muukin jo pyyhki silmiään. - Koville se otti, Raksu myönsi jälkeenpäin. - Miellyin tähän paikkaan sen ensimmäisen sähläyksen jälkeen. Jokin täällä sykähdytti: asiakkaat, väki, ihmisten välittömyys ja suorasukaisuus - ja tenun haju. Raksu ehti olla yhteensä 48 vuotta kirkon palveluksessa. Hän oli Snellulla erityisohjaajana, 9

10 jonka toimialaan sisältyivät huumeet, alkoholi, lääkkeet, rikolliset ja prostituoidut. - Aloitin Paavalissa syyskuun 15. päivänä Tehtäväni oli Hermannin ja Vallilan partio- ja poikatyö. Ensimmäinen huumeaalto tuli lukujen vaihteessa, hän muistelee. Siihen aikaan pelottavan suuri huumejengi kokoontui Paavalin rappusille ilta toisensa jälkeen roikkumaan, juopottelemaan, polttamaan pilveä ja sotkemaan kirkon rappusia oksennuksillaan ja ulosteillaan. Tästä syystä mummot eivät uskaltaneet tulla iltakirkkoon. - Paavalin ylivahtimestarina oli Uuno Hietalahti. Uuno sanoi, että tulehan illalla kirkolle ja minä menin. Olisin voinut saada turpiin siltä sakilta ellei Uuno olisi ollut turvana. - Uuno hääti niitä katuluudalla, mutta ei silti koskaan ilmoittanut poliisille, eikä koskaan kukaan niistä nuorista käynyt Uunoon käsiksi. Hän sanoi, että ota homma käsiisi, että voitaisiin vaikka avata kaksi kertaa viikossa oloilta siellä kirkon alakerran kerhohuoneissa. Raksu otti haasteen vastaan, ja kolmen kuukauden kuluttua kirkon rappuset olivat tyhjät ja siistit. KUNNIA MUMMOILLE! Mummopiirit kokoontuivat Paavalissa ja jokainen työntekijä vuorollaan piti siellä alkuhartaudet. Mummot olivat ehtineet pitkään kauhistella ruokotonta menoa kirkon rappusilla, kunnes eräänä päivänä hurja jengi olikin poissa. He kuulivat, miten tuo ihme oli tapahtunut, ja saivat myös tietää, kuinka nuorisotyön rahat olivat vähissä. Keravan nuorisovankilassa jouduin päättämään, kohtaanko ihmisen vai tuomiotaan kärsivän rikollisen ja ihminen vei voiton. - Silloin mummojen kukkarot avautui, ja sain enemmän rahaa kuin mitä tuli sunnuntain kolehdissa, kertoo Raksu liikuttuneena. - Kuka siis olikaan se Paavalin nuorisotyön tekijä - MUMMOT! Raksu ei turhia hurskastele hyvillä töillään, kertoo vain tehneensä retkiä, panneensa pojat puuhaamaan kaikenlaista ja harrastamaan liikuntaa. - Pitkää pinnaa siinä vain vaadittiin. Enemmän se oli läsnäoloa ja kuuntelemista. Välillä pojat yllättivät Raksunkin, kuten kerrankin Agricolassa Avointen ovien illassa, jossa oli harrastettu mm. painonnostoa ja puutöitä ja tietysti illan päätteeksi piti olla hartaus. - Menin oven eteen seisomaan ja sanoin että kukaan ei lähde pois ennen kuin luen yhden jakeen Apostoleista. Luin joka iltana, kunnes kyllästyin siihen. Mutta sitten kun en enää lukenutkaan, niin nuoriso sanoi no, missäs se jae on? Sen jälkeen jatkoin jakeiden lukemista. Raksun luo on aina ollut helppo mennä juttelemaan. 10

11 Raksu muistelee myös kioskinpitäjä Helviä, joka oli nuorten uskottu. - Helvi antoi velaksi, jos ei rahaa ollut. Hän sanoi vain, että kaikki tulee takaisin, eikä kukaan jätä maksamatta. Ja kerran sitten kioskiin oli murtauduttu. Auta armias, kun pojat löysivät syylliset! ÄIJÄKUPPILA Kaikille Pullakirkon kävijöille on tuttu näky, kuinka Raksu istuu Pauluksen terassilla kahvikuppi edessä ja tupakka suussa. - Joku onkin kysynyt, että koska sä töitä teet, kun istut aina kahvilla ja poltat tupakkaa, naureskelee Raksu. Mutta se on juuri sitä hänen työtään; hän kuuntelee ja keskustelee, kohtaa ihmisiä. Ja hän puhuu samaa kieltä muiden kanssa. - En pyri koskaan kaunistelemaan mitään, vaan puhun asioista niiden oikeilla nimillä. Jos puhutaan viinasta, niin puhutaan viinasta eikä alkoholista. Ja kun kohtaan ihmisen, ei sillä ole merkitystä, onko hän juoppo vai ei. Keravan nuorisovankilassa jouduin päättämään, kohtaanko ihmisen vai tuomiotaan kärsivän rikollisen ja ihminen vei voiton. - Ylhäältäpäin ei voi lähestyä ketään. Tämä on elämäntapa ja työ, hän tuumii. Entä nyt, kun Raksu jää eläkkeelle? Raksun elämään kuuluvat vaimo, viisi aikuista lasta ja kaksi lastenlasta. Mutta eihän elämäntapa mihinkään voi hävitä, vaikka eläkkeelle jäisikin? Ei se taida jäädäkään, sillä kyllä Raksulla on jo suunnitelmat selvillä eläkepäiviksikin: - Töölöstä jäi eläkkeelle nuorisotyöntekijä Paavo Ripatti ja me tuumimme ruveta pitämään Ruskeasuolla Äijäkuppilaa. Se on sellainen paikka, mihin äijät voi tulla juomaan kahvia ja keskustelemaan, ja sinne ei ole naisilla asiaa. Teksti Marjut Jousi Kuvat Jukka Rakemaan kotialbumi ja Minna Pietiläinen Vallilan hurjat vuonna

12 Mietteitä Tarpoilasta Kesä on kaunista aikaa Tarpoilassa. Kesäkuussa 26.päivä vietimme iltaa erityisdiakonian asiakkaiden kanssa yhdessä, Grillasimme makkaraa, nautittiin kahvista vastaleivottujen pullien kera, saunottiin, pelattiin mölkkyä ja lopuksi Marita Nummelin piti kauniin iltahartauden. Sunnuntaina kävimme Pullakirkossa pienen porukan kanssa. Puhe oli erittäin antoisa, se käsitteli itseensä menemistä. Meidän on viisainta jättää menneisyys ja suunnataan tulevaisuuteen!!! Itsetutkiskeluun on hyvä antaa aikaa. Kannattaa arvioida omia tekojaan ja asenteitaan ja muistaa antaa anteeksi myös itselleen. Kannattaa tutkia myös omaa suhdettaan Jumalaan. Me kelpaamme kyllä Jumalalle mutta mieti kelpaako Jumala ja Hänen rakkautensa sinulle? Jumala ei pidä meitä luonaan väkisin Miten kohtelemme lähimmäistämme? Käytämmekö lähimmäistämme hyväksi? Silloin teemme hänestä välineen ja mitätöimme hänet ihmisenä. Emmehän tahdo olla siipeilijöitä jotka vain tahtovat hyötyä ystävyydestä. Jumala on antanut meille lahjaksi ansiottoman rakkauden, jota saamme jakaa myös eteenpäin. Kuuntelimme tarinan tuhlaajapojan paluusta Isän luokse. Hänen kunniakseen järjestettiin ilojuhla ja Isä pyysi pukemaan hänet parhaimpiin vaatteisiin. Muistetaanhan iloita aina kun eksyneet palaavat takaisin kotiin. Tämän esimerkin itse Jumala Sanassaan on jättänyt meille. Minna Hellsten ohjaaja Kuntoutuskoti Tarpoila Mainio kesäpäivä Tarpoilassa kera mölkyn ja makkaranpaiston. Kuvat: Kimmo Kajos 12

13 20 kysymystä vastaajana Harri Cavén Kysymykset: Tarja Juurinen 1. Kuka olet? Harri Cavén, Vastuunkantajat ry:n rahastonhoitaja 2. Missä olet työskennellyt? Valtion virkamiehenä yli 40 vuotta. 3. Mikä työssäsi oli mielekkäintä? Vaikutusmahdollisuudet, haasteelliset tehtävät, mukavat työkaverit. 4. Miten kuljit töihin? Pääsääntöisesti julkisilla liikennevälineillä. 5. Mihin maahan matkustaisit kesällä? En mihinkään, mutta jos olisi pakko, niin Norjaan. 6. Oletko mökki-ihminen vai kuuluko veneily vapaa-aikaasi vaiko joku muu? Vapaa-aika menee mökillä ja golfkentällä. 7. Ottaisitko koiran vai kissan, vai onko sinulla jo, perustelut kumpi kivempi? Kaksi mustaa kissaa on kotona. Koirakin on ollut. Kummatkin ovat kivoja. 8. Millaisia kotitöitä teet? Laitan ruokaa, siivoilen jne. 9. Millainen musiikki saa sinut hyvälle tuulelle? Jazz ja gospel sekä erityisesti Jaakko Löytty. 10. Mitä muuttaisit yhteiskunnassa? Poistaisin eriarvoisuuden. 11. Mitä tv-ohjelmia katselet ja millaisia kirjoja luet? Uutisia, ajankohtaisohjelmia, urheilua, brittisarjoja ja erilaisia dokumenttiohjelmia. Kirjallisuuden puolella kaunokirjallisuus, dekkarit, historia ja elämänkerrat ovat etusijalla. 12. Mihin vuodenaikaan olet parhaimmillasi? Luultavasti keväällä ja kesällä. 13. Jos saisit muuttaa yhden asian maailmassa, mikä se olisi? Pahantahtoisuuden muuttaminen hyväntahtoisuudeksi. 14. Mikä on lempiruokasi ja miten sen valmistat? Itse ruisjauhoissa pyörittämäni ja runsaassa voissa paistamani muikut. 15. Mitä juot mielelläsi ja miksi juuri se juoma? Vesi vanhin voitehista jne. 16. Minkälainen on iltarukouksesi? Vapaamuotoinen. 13

14 17. Millä lailla järjestäisit asunnottomille katon pään päälle, jos sinulla olisi siihen mahdollisuus? Rakennuttaisin asuntoja, joihin kaikilla olisi mahdollisuus päästä varallisuudesta ja tuloista riippumatta 18. Entäpä jos asunnoton soittaisi ovikelloasi, kysyäkseen yösijaa, mitä vastaisit hänelle? Käy peremmälle, niin yritetään löytää ratkaisu. 19. Jos antaisin kynän käteesi, mitä piirtäisit? Lumiukon. 20. Entä mitkä olisivat terveiset meille lukijoille? Turhat murheet pois ja katse horisonttiin. yhteisölliset ilmoitukset Asuttamistoiminnan koordinaattorin tehtävään on valittu diakonia-sosionomi AMK Ulla Hännikäinen 1.8.lukien. Asukasohjaajan tehtävään on valittu diakoni-sosionomi AMK Jukka Salkosalmi Tapahtumia: Syystalkoot Tarpoilassa ilmoittautumiset erityisdiakoniaan Meilahden seurakuntakeskuksen ja tukiasumisyksikön avoimet ovet 25.9 klo 14-18, Paraistentie 13 Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan messut 7.10 klo Hermannin diakoniatalolla. Ilmoittautuminen mennessä Sininauhaliiton sivujen kautta. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä: Sininauhasäätiö, Samaria ry, Vihreä Keidas ry, Kan ry, Vva ry, erityisdiakonia ja Sininauhaliitto. 14

15 HERMANNIN DIAKONIATALOSSA TAPAHTUU Hämeentie 73, puh. (09) Pullakirkot sunnuntaisin klo elo... Pekka Laine-Mäkinen Laura Vihreäpuu ehtoollinen 7.syys... Pekka Laine-Mäkinen Hannu Elomaa ehtoollinen 14.syys.. Kimmo Kajos Hannu Elomaa 21.syys.. Marita Nummelin Hannu Elomaa Katupojat- kuoro 28.syys.. Pirjo Suomi Pirjo Mäkinen Taivaan Tähden- kuoro 5.loka... Pekka Laine-Mäkinen Jukka Ahokas ehtoollinen 12.loka.. Virpi Liirus-Mäkelä Laura Vihreäpuu 19.loka.. Kimmo Kajos Pirjo Mäkinen 26.loka.. Virpi Liirus- Mäkelä Jukka Ahokas Katupojat- kuoro 2.marras Pekka Laine-Mäkinen Hannu Elomaa ehtoollinen VIIKKO-OHJELMA Maanantai klo 9-12 Päivätupa Tiistai klo 9-12 Päivätupa Tiistai klo 16 Raamattupiiri Keskiviikko klo Diakonia- ruokailu, 1 Torstai klo 9-12 Päivätupa Perjantai klo Diakonia- ruokailu, 1 VELKANEUVONTA Velkaneuvonnan tulihenkilö Hasse Ekblom päivystää 1. kerroksen ryhmätyöhuoneessa klo 10-12, parittomilla viikoilla maanantaisin ja parillisilla viikoilla torstaisin. Hassen tavoittaa myös puhelimitse numerosta Teematapahtumia: Syyskuu Kuntoutuskoti Tarpoilan info 1.9. klo 10 Syyskauden avaus Virsikaraoke 22.9 klo 10 Lokakuu Vapaaehtoistoimintainfo klo 10 Tarvitsen tekemistä! Asuttamistoiminnan esittely klo 12 Työelämän valmennus klo 10 Kun velat painavat ja laskut erääntyvät klo 10 Seuraa ilmoittelua ilmoitustaululla ja erityisdiakonian nettisivuilla. 15

16 Syksyn satoa kirpputorilta! MA TI-PE LA-SU SULJETTU. Myymälä Auto Vastaanotamme käyttökelpoista tavaraa Tervetuloa! Aavekonsultit Oy Työnohjaus Työhyvinvointikoulutus Kannustava ja korjaava palautekoulutus Apua päihdehaittatilanteisiin