RITTS 4445 ITÄ-SUOMI EFFORTS Vaihe 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RITTS 4445 ITÄ-SUOMI EFFORTS Vaihe 2"

Transkriptio

1 SPATIA Raportteja 3/2001 RITTS 4445 EFFORTS Vaihe 2 Timo Lautanen Alue- ja kuntatutkimuskeskus Joensuun yliopisto

2 TIIVISTELMÄ Timo Lautanen RITTS 4445 EFFORTS Vaihe 2 RITTS 4445 Itä-Suomen projektin rahoittajina ovat toimineet Euroopan Unioni (DG Enterprise), TEKES ja Pohjois-Savon, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitot SPATIA Alue- ja kuntatutkimuskeskus Karjalan tutkimuslaitos, Joensuun yliopisto Kesäkuu 2001 ISBN: Avainsanat: Itä-Suomi, innovaatiot, klusterit, kehittämisstrategiat Tämä raportti tiivistää lyhyesti Itä-Suomen RITTS prosessin toisen vaiheen keskeiset tulokset. Projektin vaiheessa 2 painopiste asetettiin alueiden innovaatiojärjestelmien ja innovaatio- ja teknologiapolitiikan yhteistyöpotentiaalin kartoitukseen, mikä jäi RITTS-prosessin ensimmäisen vaiheen kokonaisvaltaisessa näkökulmassa vähemmälle huomiolle. Vaiheen 2 päämääränä oli ensinnäkin löytää maakuntakohtaiset vahvuudet Itä-Suomessa ja toisaalta liittää RITTS-prosessin tulokset niiden validiteetin parantamiseksi selkeästi muihin merkittäviin alueellisiin kehittämisstrategioihin.

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA KLUSTERIT: TAUSTAA Alueellinen innovaatiojärjestelmä Klusteriperustainen kehittämispolitiikka ITÄ-SUOMEN KLUSTERIALOJEN ALUEELLINEN MERKITYS JA KEHITYS KLUSTERITYÖRYHMÄT YHTEIS-ITÄSUOMALAISENA KESKUSTELUAREENANA Kehityksen painopisteet ja kehittämisehdotukset TOIMINTAKEHYS...9 VIITTEET Taulukot Kuviot Liite. Arvonlisäyksen kehitys (1995=100) ja sijaintiosamäärät 1999 toimialoittain Itä-Suomessa (NUTS-2) ja sen maakunnissa (NUTS-3) (liitettä ei englanninkielisessä versiossa)

4 1. JOHDANTO Tämä raportti tiivistää lyhyesti Itä-Suomen RITTS prosessin toisen vaiheen keskeiset tulokset. Hankkeen koordinaattorina on toiminut Pohjois-Savon liitto ja muina sopimusosapuolina Kainuun ja Pohjois-Karjalan liitot. Käytännön tutkimustyö on tehty Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella Projektissa tapahtuneiden organisatoristen ja sisällöllisten muutosten vuoksi toinen vaihe on toteutettu sovellettuna hankkeen alkuperäisestä työsuunnitelmasta 1. Ensimmäisessä vaiheessa ehdotettujen toimien toteuttamisen sijasta tärkeäksi katsottiin kartoittaa tarkemmin alueen innovaatiojärjestelmää ja yhteistyöpotentiaalia innovaatio- ja teknologiapolitiikassa, mikä jäi ensimmäisen vaiheen kokonaisvaltaisessa näkökulmassa vähälle huomiolle. Kartoituksessa tuli lähteä liikkeelle maakuntakohtaisista vahvuuksista ja klusteri-perustaisesta analyysistä, sekä toisaalta liittää RITTS prosessin tulokset niiden validiteetin parantamiseksi selkeästi muihin merkittäviin alueellisiin kehittämisstrategioihin. Toisen vaiheen analyyseissä on mukana myös neljäs Itä-Suomen Tavoite-1 alueen maakunta, Etelä-Savo, vaikka maakunta päätti jäädä RITTS-prosessin ulkopuolelle myös sen toisessa vaiheessa 2. Vaihe on kokonaisuudessaan rahoitettu kokonaan kotimaisista lähteistä. Tässä tiivistelmässä on viisi lukua. Alueellisten innovaatiojärjestelmien sekä klusteripohjaisen kehittämispolitiikan perusteita kerrataan lyhyesti luvussa 2. Tämän jälkeen tehdään katsaus Itä- Suomen yhteisiin kehittämisen painoaloihin (klusteritoimialoihin). Klusterialojen nk. klusterityöryhmien keskusteluihin perustuvat kehittämisehdotukset esitetään luvussa 4 ja hankkeen toteutuskehyksen alustava versio luvussa 5. 1 Vaiheen yksi koordinaattori oli Ylä-Savon Kehittämisyhtiö Oy Iisalmessa. Vaiheen kaksi analyysit, klusteriryhmien konsultointi sekä toimintakehyksen jalostaminen näiden mukaisesti korvaavat alkuperäisen työsuunnitelman alueelliset työryhmät (tehtävä 21) sekä toimintakehyksen jalostamiseksi tarkoitetut tehtävät (tehtävät 22-29). Alueellinen kongressi (tehtävä 210), jossa alueen innovatiivisuuden ja teknologian kehittämistoimia esitellään laajemmalle yleisölle järjestetään elokuussa Toisen vaiheen alkaessa neuvotteluja Etelä-Savon liittymiseksi projektiin jatkettiin, koska 4 maakuntaa toteuttavat kaudella yhteistä Tavoite-1 ohjelmaa. Etelä-Savon liiton päätös oli kuitenkin kielteinen, joten tämä raportti ja kaikki siinä esitetyt ajatukset ovat kolmen ensiksi mainitun maakunnan yhteistyön tulosta. 1

5 2. ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA KLUSTERIT: TAUSTAA 2.1. Alueellinen innovaatiojärjestelmä Globaalistumisen ja tietojärjestelmien ja yritysten hankintojen kansainvälistymisen seurauksena sijainnin merkitys yrityksen kilpailukyvylle muuttuu. Paikallisten raaka-aineresurssien ohessa kilpailukyvyssä korostuvat paikallinen motivaatio, paikalliset suhteet ja paikallinen tieto. Siinä missä kaikki kauempaa hankittavissa oleva on kilpailijoiden matkittavissa, paikallinen tieto on heikosti artikuloitua, hiljaista, henkilöitynyttä, suojattua ja vaikeaa/kallista siirtää. Näin ollen, kestävät yritysten kilpailuedut globaalissa taloudessa lepäävät enenevässä määrin, paradoksaalista kyllä, paikallisuuden ja paikallisten olosuhteiden varassa (ks. esim. Porter 1998). Tämä muutos kuvaa hyvin myös Itä-Suomessa parhaillaan tapahtuvaa kehitystä. Yritykset hakevat innovaatioilla kilpailukykyä, erottumista kilpailijoista. Käytännössä innovaatioon perustuvaan kilpailuetuun liittyy usein kiinteästi yrityksen pitkä-aikaiset, luottamukselliset, vain osaksi virallisiin sopimuksiin perustuvat suhteet. Suhdeverkosto auttaa tuottamaan uusia innovaatioita, eikä ainutlaatuisten suhteiden muodostamaa arkkitehtuuria voida kilpailijoiden toimesta matkia (Kay 1995). Innovaatioprosessit eivät kuitenkaan ole lineaarisia (kuluttaja- tai teknologialähtöisiä) vaan niihin liittyy useita takaisinkytkentöjä ja oleellisesti myös yhteiskunnallisen kysynnän vaikutus (ks. esim. Kautonen et al. 2000). 3 Perisyy siihen miksi teknologisella kehityksellä on aluevaikutuksia on se, että kullekin hetkelle ominaisille avainteknologioille on olemassa ensisijaisen edulliset paikalliset kehittymisympäristöt. Eritoten korkean teknologian toiminnoilla on taipumus keskittyä alueellisesti. Esimerkiksi Suomessa vuonna 1998 noin 85 % OECD:n määritelmän mukaisten korkean teknologian toimialojen tuotannosta ja 98 % niiden viennistä oli keskittynyt kolmeen maakuntaan: Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen ja Pohjois-Pohjanmaalle (vuonna 1995 vastaavasti 95 % ja 99 %). Tärkeää on kuitenkin huomata se, että tulevaisuuden avainteknologiat eivät nekään tule kohtelemaan alueita tasavertaisina, eivätkä välttämättä keskity alueellisesti samalla tavalla kuin nykyiset avainteknologiat. Tulevaisuuden avainteknologioita ovat Teknologian Kehittämiskeskuksen vision (TEKES 1997) mukaan muun muassa bio- ja nanoteknologian sovellukset, joiden erikoistuntemusta on mm. Itä-Suomen yliopistoissa. 3 Lineaarinen käsitys korostuu myös RITTS-hankkeiden kysyntä-välittäjä-tarjonta kehikossa (KS. CURDS et al. 2000). 2

6 Uudenlaisen alueellisen kilpailukyvyn hahmottamiseksi käytetään usein ns. alueellisten innovaatiojärjestelmien käsitettä. Alueellisen innovaatiojärjestelmän eräs malli on esitetty kuviossa 1. Alueelliseen innovaatiojärjestelmään katsotaan yleensä kuuluviksi: Yritykset Asiakkaat Alihankkijat ja muut yrityspartnerit Kilpailijat Tutkimuslaitokset Rahoittajat ja välittäjät Oppilaitokset Suomalaisen alueellisen innovaatiojärjestelmän Itä-Suomessa korostuvina erityispiirteinä/elementteinä voidaan pitää: Osaamiskeskuksia Kansalaistason informaatioyhteiskuntaa Alueellista innovaatiojärjestelmää voidaan kuvata myös jakamalla se huippuosaamisen, tuotantoja palveluklustereiden, yrityspalvelujen ja mobilisaatiotasoihin (kuvio 2, vrt. Alomar 1995). Huippuosaamista on ja voidaan kehittää lähinnä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja osaamiskeskusten yhteydessä. Klustereiden tasolla voidaan nähdä ja kehittää esim. yritysryppäiden ja osaamis- ja koulutusorganisaatioiden verkottumia. Yrityspalvelutasoon kuuluvat paikalliset kehittämisorganisaatiot kuten kunnalliset yrityspalvelu yksiköt, teollisuuskylät, seutukuntakohtaiset kehittämiskonsortiot. Mobilisaatiotason erilaisten tietoyhteiskunta- ja erityisryhmiin (kuten työttömiin) kohdistuvien hankkeiden kohderyhmänä ovat kansalaiset. Itä-Suomen RITTS-alue on talousmaantieteeltään Euroopan ydinalueista voimakkaasti poikkeava alue. NUTS-2 alue on laaja, keskimäärin hyvin harvaanasuttu alue, joka muodostuu neljästä vahvuuksiltaan ja strategioiltaan osittain erilaisesta maakunnasta (NUTS-3). Maantieteelliseltä kooltaan alue on yksi laajimmista, ellei laajin, yli sadan RITTS tai RIS alueen joukossa. On epäuskottavaa ajatella, että Itä-Suomessa toimisi tehokkaasti yksi alueellinen, integroitunut innovaatiojärjestelmä. Pikemminkin tätä aluetta kuvaa paremmin käsitys neljä alueellisesta innovaatiojärjestelmästä, jotka ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa muiden alueellisten, toimialoittaisten ja kansallisen innovaatiojärjestelmän kanssa. 3

7 2.2. Klusteriperustainen kehittämispolitiikka Kansallinen teollisuuspolitiikka Suomessa muotoiltiin 1990-luvulla uudelleen hyväksikäyttäen klusteri-käsitettä: klusterit ovat informaatio- ja tuotevirtojen yhdistämiä yritysten ja toimijoiden verkottumia (ks. Jääskeläinen 2001). Sama suuntaus kehittämispolitiikassa on jatkunut luvulla, parhaillaan kansallisille avainklustereille ollaan muun muassa kehittämässä teknologiastrategioita. Itä-Suomen maakunnissa klusteriselvityksiä on tehty 1990-luvun jälkipuoliskolta alkaen ja käsitys itäsuomalaisista klustereista on tarkentumassa työn edetessä. Eräillä aloilla klusteri-käsitettä on alettu soveltaa Itä-Suomessa vasta 2000-luvulla. Klustereiden merkitys Itä- Suomen taloudelle tuli vahvasti esille myös RITTS-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Klusteri-käsitettä hyödyntävälle kehittämispolitiikalle on vahva verkosto- ja kasvuteoreettinen perustelu, jossa keskeistä on positiivisten ulkoisvaikutusten olemassaolo. Klusterit ovat usein uusien alueellisten yritysten ja jopa toimialojen syntypesiä. Sinänsä maantieteellinen läheisyys ei ole välttämätön klusterin eri osille, mutta käytännössä helpottaa eri osien välistä toimintaa ja luo etuja, jotka ovat kaukana sijaitsevien osien saavuttamattomissa (ks. esim. Porter 1998). Kehittämispolitiikalla ei suoraan voida luoda klustereita - pikemminkin sillä pyritään parantamaan klustereiden kehittymisedellytyksiä. Lähtökohta tällaiselle politiikalle on luonnollisesti klustereiden tunnistaminen. Ei kuitenkaan voida olettaa että alueelliset klusterit olisivat täydellisiä ilman laajempaa maantieteellistä yhteyttä. Alueellisessa kehittämisessä onkin syytä mieluummin joskus puhua potentiaalisista tai metodologisista klustereista. Klusteripohjaisessa ajattelussa on muistettava se, että eräät yritysten toiminnot nojaavat paljolti tietoon, joka ei ole klusterikohtaista, ja on alueellisesti varsin vähän erikoistunutta. Tällaisia horisontaalisia toimintoja ovat muun muassa yritysten teknologiseenkin kilpailukykyyn vaikuttavat markkinoinnin perusosaaminen, liikkeenjohdon yleinen osaaminen tai kansainvälistymisen osaaminen. Vastaavalla tavalla vaikuttaa yritysten toimintaan perustamis- tai riskirahoituksen saatavuus. Klustereiden näkökulma onkin vain yksi lähestymistapa muiden joukossa ja muita lähestymistapoja (kuten toimialojen tai teknologisten järjestelmien näkökulmia) täydentävä näkökulma alueellisiin innovaatiojärjestelmiin. 4

8 3. ITÄ-SUOMEN KLUSTERIALOJEN ALUEELLINEN MERKITYS JA KEHITYS Tilastoaineistojen pohjalta klustereita voidaan kuvata vain vajavaisesti. Tämä aiheutuu siitä, että klustereissa positiivisia ulkoisvaikutuksia synnyttävät materiaali- ja tietovirrat sekä yritysten välinen yhteistyö eivät rajaudu yksittäisille toimialoille. Erilaisia aineistoja ja näkökulmia yhdistämällä sekä toimialojen ryhmittelyillä voidaan kuitenkin jonkin verran hahmottaa klusterikohtaisia tuotannon keskittymiä, joilla on merkittävä rooli alueellisessa innovaatiojärjestelmässä. Liitteessä 1 on esitetty kaikkien TOL-95 toimialaluokituksen päätoimialojen kehitys 1995 ja sijaintiosamäärät 1999 Itä-Suomessa ja sen maakunnissa. Kuviot 3 ja 4 kuvaavat aluetalouksien voimakkaimpien poikkeamien (koko maan talouden rakenteesta) maantieteellistä sijaintia Itä- Suomen alueella (kriteeri sijaintiosamäärä yli 1,7; ks. alaviite) 4. Kuviossa 5 on esitetty eräiden toimialaryhmien osuudet maakuntien kokonaisarvonlisäyksestä. Kuviossa 6 puolestaan on tarkasteltu klustereittain eräiden toimialaryhmien sijaintiosamääriä ja arvonlisäyksen kehitystä Itä- Suomessa Toimialaryhmien tuotannon arvon jakauma Itä-Suomessa NUTS 4-tasolla on esitetty kuvioissa Liitteen 1 lukuja ja kuvioita tulkittaessa on huomattava että niissä kasvu on esitetty toimialakohtaisesti kunkin alueen omana kasvuindeksinä (1995 = 100). Kasvuindeksiin vaikuttaa luonnollisesti suuresti vuoden 1995 lähtötaso. Toimialojen kasvun alueellista merkitystä tuleekin tulkita yhdessä sijaintiosamäärän kanssa (LQ): mitä pienempi sijaintiosamäärä, sen pienempi aluetaloudellinen merkitys ko. toimialan kehityksellä on. Kuviot 3 ja 4 puolestaan kertovat alueiden toimialarakenteen poikkeamista koko maan rakenteesta. Kuviossa 4 erottuvat NUTS-3 tason (maakunta) ja kuviossa 5 NUTS-4 tason (seutukunta) poikkeamat maan tuotantorakenteesta. Karttaan piirretyt alueet on tarkennettu NUTS-5 tasolle (kunta). Kartat osoittavat selkeästi maakuntien talouksien erilaiset painotukset. 4 Käytännössä tarkasteluissa on käytetty pääosin maakuntakohtaista ja seutukuntakohtaista arvonlisäysaineistoa vuodelta Kartoille vapaasti piirretyt toimialasijainnit on muotoiltu käyttäen apuna sijaintiosamäärämenetelmää. Sijaintiosamäärä on suhdeluku joka saadaan jakamalla toimialan osuus alueen arvonlisäyksestä kyseisen toimialan osuudella koko maan arvonlisäyksestä. Näin ollen se kuvaa kunkin toimialan painoa aluetaloudessa suhteutettuna koko maan keskiarvoon. Mikäli luku on suurempi kuin yksi, on ko. toimialalla enemmän painoa aluetaloudessa kuin maassa keskimäärin. 5 Analyyseistä on jätetty pois sellaisia välillisiä tai arvonlisäysaineistoissa laskennallisia toimialoja, kuten asuntojen vuokraus ja hallinta tai rautatieliikenne. Kuvioissa 3 ja 4 ei myöskään ole huomioitu muutamaa kaupunkiseutua lukuun ottamatta kaikkialle Itä-Suomessa ulottuvia maa- ja metsätaloutta, eikä julkista sektoria (kunnat ja kuntayhtymät), joka niinikään nousee koko Itä-Suomessa laajalti maan toimialarakenteesta poikkeavaksi alaksi. Hyvinvointiklusterin tai kulttuuriklusterin kannalta keskeisiä palvelutoimintoja on mahdotonta tarkastella käytettävissä olevista toimialakohtaisista aineistoista. Tietoteknologian osalta on tässä tarkasteltu ainoastaan sähköteknisten ja optisten laitteiden tuotantoa sekä telepalveluja. 5

9 Alueita ei kuitenkaan suoraan voi yhdistää alueellisiksi vahvuuksiksi, koska käytetty sijaintiosamääräkriteeri (1,7) on mielivaltaisesti valittu ja koska sijaintiosamäärään vaikuttavat paitsi toimialan tuotanto alueella, myös aluetalouden koko ja koko maan toimialan koko. Näin ollen eri toimialojen sijaintiosamääräluvut (eivätkä alueet kartalla) ole alueelliselta vaikuttavuudeltaan keskenään verrannollisia. Monipuolisessa ja suuressa aluetaloudessa on näin tarkasteltuna vähemmän aluerakenteen painottumia kuin yksipuolisessa ja pienessä aluetaloudessa. Sijaintiosamäärien ja arvonlisäyksen kehityksen perusteella (ks. kuvio 6) Itä-Suomen maakunnissa painottuvia ja vahvasti aikavälillä kasvaneita aloja ovat: Matkailu/Kainuu Muovi-metalli/Pohjois-Karjala Elintarvike/kaikki maakunnat Metsä ja puu/pohjois-savo Hieman koko maan toimialaryhmän kehitystä hitaammin kasvaneita mutta maakunnissa suhteellisesti suuren painon omaavia toimialoja ovat: Metsä ja puu/etelä-savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu Nopeammin kuin maan toimialaryhmän kehitys kasvaneet, mutta suhteessa koko maahan maakunnissa vähemmän merkitystä omaavia toimialaryhmiä ovat: Matkailu/Pohjois-Karjala Muovi- ja metalli/kainuu Ainoastaan elektro- tele-alojen kehitys Itä-Suomen maakunnissa on (yllätyksettömästi) jäänyt kehityksessä jälkeen koko maan Nokia-vetoisen toimialan historiallisesti poikkeuksellisesta kasvusta. Kaikki muut toimialaryhmät ovat kasvaneet NUTS-2 tasolla bruttokansantuotetta nopeammin. Metsä ja puunjalostusklusteri on arvonlisäyksellä 1999 mitattuna selvästi suurin ja merkittävin Itä- Suomen toimialaryhmistä. Sen arvonlisäys jakaantuu koko Itä-Suomen alueelle, mutta erityisen merkittävä vahvuus tämä on Etelä-Savon alueelle. Paikalliset toimialakeskittymät ovat erityisen 6

10 merkittäviä kumi- ja muovialalla (Joensuu seutukunta) sekä, suuren tehokkaan toimipaikkakokonsa ansiosta sellun ja paperin valmistuksessa (Kajaanin, Joensuun ja Varkauden seutukunnat). Myös metallituotteiden ja koneiden ja laitteiden valmistuksen toimialaryhmän tuotannossa on merkittäviä keskittymiä (Joensuun, Varkauden ja Ylä-Savon seutukunnat). Elintarvikealan, joka käsittää tässä maatalouden ja elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen, vaikutus on suurin Ylä-Savon seutukunnassa, mutta ala näkyy kaikkien neljän maakunnan vahvuutena. Matkailun alalla kasvu on ollut viime vuosina voimakkainta Kainuussa, jossa myös sen aluetaloudellinen vaikuttavuus on suurin. Kokonaisuutena klusteritoimialat käsittävät yli 30 % kaikesta Itä-Suomen arvonlisäyksestä vuonna 1999 (kuvio5). Tämä on noin neljännes enemmän kuin alueen teollisuuden arvonlisäys. Nämä luvut kuitenkin silmiinpistävästi edelleen aliarvioivat yhteisten painoalojen merkittävyyttä Itä-Suomen yhteisessä kehittämispolitiikassa, koska niistä puuttuvat kokonaan hyvinvoinnin ja kulttuurin alat, joita ei juurikaan voida tarkastella tilastoista. Klusterialojen kaikkineen varsin positiivinen kehitys viime vuosina yhdessä alojen suuren aluetaloudellisen vaikutuksen kanssa tukee kehittämispolitiikkaa joka perustuu klusterialojen vahvuuksien ja teknologisten kärkien identifioimiseen ja jalostamiseen. Klustereittain ja maakunnittain klusterirakenteet Itä-Suomessa ovat kirjoittajan arvion mukaan Pohjois-Savo -keskeisessä hyvinvointiklusterissa ja Pohjois-Karjalan metsä/puu- ja muovi-metallialoilla. Kaikkien näiden klustereiden kehittymisen kannalta erittäin merkittäviä ovat kyseisten alojen kansalliset osaamiskeskukset, mikä korostaa niiden tärkeätä roolia maakuntien innovaatiojärjestelmissä. Osaamiskeskuksen (Virtuosi) rooli on keskeinen niin ikään Kainuun musiikkipainotteisen kulttuurin alalla. Kulttuuri on luonnollisesti merkittävä tekijä myös alueen matkailun kannalta. Myös Etelä-Savon vetämällä elintarviketoimialalla on selvästi olemassa merkittäviä toimijoiden yhteen linkittymiä (niin itäsuomalaisia kuin kansallisiakin): Etelä-Savo muun muassa toimii valtakunnallisen elintarvikealan osaamiskeskuksen luomu-teknologian keskuksena. 4. KLUSTERITYÖRYHMÄT YHTEIS-ITÄSUOMALAISENA KESKUSTELU- AREENANA Kehityksen painopisteiden (innovaatiorintamien), teknologiavisioiden ja maakuntien yhteistyöpotentiaalin määrittelemisessä käytetty metodologia on erikoislaatuinen: johtopäätökset perustuvat nk. klusterityöryhmien työhön, jotka Itä-Suomen maakuntien liitot ovat perustaneet yhteisesti tärkeille Tavoite-1 ohjelman painopistealoille. 7

11 Klusterityöryhmien perustamisen tarkoitus on aktivoida yrityksiä osallistumaan painopistealueiden, eli metsä- ja puualan, elintarvikealan, informaatioteknologian, hyvinvointiteknologian, metalliteollisuuden sekä matkailun ja kulttuurin alojen kehittämisen sisällön määrittelyyn. Keväällä 2001 klusterityöryhmien seminaareja ja kokouksia on järjestetty seuraavasti: Hyvinvointi, Metsä/puu, Elintarvike, 8.3. Kulttuuri, Tietoteknologia, Matkailu, Kokonaisuutena yhteiskokoontumiset ovat osoittautuneet positiiviseksi keskusteluareenaksi, jolle ominaista on ollut välitön lisäarvo toisten ihmisten, yritysten sekä alueellisten vahvuuksien tuntemuksesta. Tätä Itä-Suomen alueen lupaavaa yhteistyöfoorumia tulisi ehdottomasti jatkaa ja edelleen kehittää. Toimintaan tulisi varata erikseen resursseja ja yritysten osallistumista ryhmien toimintaan tulisi edelleen pyrkiä lisäämään. Metodologisesta näkökulmasta olennaista on se, että alueellinen teknologiapotentiaali, joka jää helposti havaitsematta holistisessa ja otantaan perustuvassa analyysissä, on mahdollista määritellä käyttämällä intensiivisempää tapaustutkimusmetodologiaa. Havaintoja ei tällöin pyritä yleistämään yleisiksi lainalaisuuksiksi, vaan ne jäävät strategiaan erottuvina ja innovatiivisina kärkinä Kehityksen painopisteet ja kehittämisehdotukset Klusterityöryhmien työ keväällä keskittyi innovaatio- ja teknologiapolitiikan kysymyksiin. Tuloksia on tiivistetty taulukkoon 1. Huomio on tässä kiinnitetty painoalojen kehityksen painopistealueisiin/vahvuuksiin (vasen sarake), visioihin Itä-Suomen edelläkävijyydestä (keskimmäinen sarake) sekä painoalakohtaisiin (vertikaalisiin) kehittämistarpeisiin ja maakuntien välisiin teknologiasynergian alueisiin (oikealla oleva sarake). Kilpailukyvyn kehittäminen teknologian keinoin on erittäin tärkeätä ja ajankohtaista kaikilla painoaloilla. Kaikille aloille yhteistä on muun muassa tarve jatkuvasti uusiutuvan informaatioteknologian tehokkaampaan osaamiseen ja soveltamiseen. Tavoitteet vaihtelevat tuotannon tai logistiikan tehostamisesta vastaamiseen internet-sovellusten merkityksen kasvuun markkinoinnissa. 8

12 Viimeksi mainitun osalta olennaista on elektronisen kaupankäynnin ja internet-markkinoinnin ennustettu kasvu tulevina vuosina mm. digi-tv:n ja mobiileiden päätteiden lisääntymisen myötä. Edelleen tulisi tukea yritysten verkottumista kansallisesti ja kansainvälisesti. Eräitä horisontaalisia kehittämisteemoja on mainittu taulukossa 2. Ensimmäisen vaiheen analyyseissä esille tulleeseen yrittäjyysasenteen kehittämistarpeeseen tulisi pyrkiä vastaamaan laajaalaisesti mutta aluksi maakuntakohtaisesti eri toimijatasojen avulla. Pilottihankkeena tässä mielessä toimii Pohjois-Karjalan yrittäjyyden edistämisohjelma, jossa esitetään yhteensä 12 toimenpidekokonaisuutta edistää yrittäjyyttä laaja-alaisen maakunnan toimijajoukon voimin (Ks. Yrittäjyyshanketyöryhmä 2001). Yrittäjyyteen kannustaminen on osa myös yliopistojen alueellisen vaikuttavuuden kehittämishaastetta. Itä-Suomen yliopistot ovat perussuuntauksiltaan erilaisia, joten innovatiivisia malleja yliopistojen maakunnallisen roolin ja vaikuttavuuden kehittämiseen kannattanee hakea samantapaisista yliopistoista Itä-Suomen ulkopuolelta. Tällaiseen hyvän mahdollisuuden tarjoavat yliopistojen kansainväliset verkostot, kuten esimerkiksi Euroopan innovatiivisten yliopistojen verkosto (ECIU). 6 Veturiyrityshanke on aloitettu Pohjois-Savossa ja kehittämismallista myös muualla Itä-Suomessa saadut hyvät kokemukset puoltavat tämäntapaisten kehittämisprojektien jatkamista. Niinikään kansalaisten tietoyhteiskuntahankkeista saadut positiiviset kokemukset puoltavat näiden jatkamista ja laajentamista. 5. TOIMINTAKEHYS Keskusteltavaksi nostettuja yleisiä lähtökohtia innovatiivisuutta ja teknologian siirtoa Itä- Suomessa tukeville toimille ovat: Alueellinen strategia on luonteeltaan prosessi. Keskeisen tärkeää on luoda yhteistyöfoorumeja ja toimia, jotka edesauttavat yritysten tarpeiden huomioimista ja jotka auttavat tekemään hyviä valintoja ja painotuksia kehittämispolitiikassa ei vain nyt vaan myös jatkossa. Alueen sisäistä yhteistyötä innovaatio- ja teknologiapolitiikassa tulee ohjata siitä saatava lisäarvo eivät hallinnolliset aluemäärittelyt kuten Itä-Suomen NUTS-2 aluejako. Tämä perustuu siihen että Itä-Suomen maakuntien tuotanto, osaamis- ja tukipalvelurakenteet, kuten myös luontaiset yhteistyösuunnat poikkeavat toisistaan. 6 Joensuun yliopisto esimerkiksi kuuluu Euroopan Innovatiivisten Yliopistojen verkostoon (ECIU) ja toimii sen aluekehitysryhmässä. Yliopisto järjesti Twenten yliopiston kanssa maaliskuussa 2001 seminaarin Universities and their local partners future options for European regions, jonka tuloksena on mm. alkamassa yhteistyö alueellisten klustereiden kehittämisessä. Ks. esim. Schutte et al

13 Strategian tulisi perustua (eritoten klustereiden) alueellisen ja kumuloituneen tiedon vahvuuksiin, mutta olla samalla avoin uusien avainteknologioiden kehittymiselle. Keskeisten alueellisten innovaatiojärjestelmien elementtien, kuten yliopistojen ja erityisesti osaamiskeskusten roolia ja maakuntakohtaista vaikuttavuutta tulee edelleen kehittää. Toisaalta tulee ottaa huomioon, että yrityksen teknologinen kilpailukyky rakentuu liiketoiminnan perusosaamiseen, kuten johtamistaitoihin, markkinointiosaamiseen tai kansainvälistymisen osaamiseen, sekä liiketoimintaympäristön piirteisiin, kuten esimerkiksi riskipääoman saatavuuteen. Strategian tulisi edistää sellaisten yhteistyömuotojen kehittymistä, joka auttaa yrityksiä hyödyntämään niiden ulkopuolella olevaa tietoa ja joka johtaa alueellisessa kilpailukyvyssä korostuvan hiljaisen tiedon kehittymiseen. Hiljaisen tiedon kannalta tärkeämpää kuin lukeminen on tekeminen. Strategian tulee huomioida muiden asioiden ohella myös alueellisen imagon merkitys investointien ja koulutetun työvoiman houkuttelevuudelle. Kehittämisen yhteisten painoalojen (klusterialojen) visiossa Itä-Suomi tunnetaan vuonna 2006 Suomessa ja Euroopassa alueena, jossa uudistuneen ja monipuolistuneen talouden innovatiiviset toiminnot ja kulttuurit, sekä yritysten teknologinen kilpailukyky ja tehostuneet alueelliset innovaatiojärjestelmät synnyttävät vahvaa lisäarvoa vuorovaikutuksen, innovatiivisten prosessien ja keskittymisen keinoin. Itä-Suomessa on metsä- ja puualan, muovi-metallialan, terveydenhuollon ja hyvinvointiteknologian, informaatioteknologian sekä luomu- ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden teollisuuden ylivoimaista osaamista sekä keskittymiä ja verkostoja, jotka ovat ulospäin suuntautuneita, kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja uusien yritysten syntyä, sijoittumista ja kasvua tukevia. Kulttuurin ja matkailun aloilla Itä-Suomi on nykyaikaisen informaatioteknologian keinoin helposti saavutettava, omaleimainen ja houkutteleva. Painoalakohtaisia visioita ja itäsuomalaisen yhteistyön potentiaalisia alueita on mainittu kuviossa 14. Kehittämistoimien ja yhteistyöhankkeiden arviointi- ja toteutuskehyksen elementit on esitetty kaaviossa 15. Toimintakehys koostuu kolmesta keskeisestä elementistä: Itä-Suomen yhteisten Tavoite-1 ohjelman painoaloiksi valittujen toimialojen klusteriperustaisesta kehittämisestä, maakuntakohtaisesta osaamiskeskusten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kehittämisestä sekä neljän työ- ja elinkeinokeskuksen maakuntakohtaisista teknologiapainotteisista kehittämisstrategioista. Kokonaisuutena, kaksitasoinen toteutuskehys, jossa osa toteutusväylistä ovat maakuntien yhteisiä ja osa maakuntakohtaisia, heijastaa Itä-Suomen talousmaantieteellistä toimintaperiaatetta ja maakuntien erilaisuutta sekä vahvuuksien että strategisen suuntautumisen osalta. 10

14 Itä-Suomen 4 maakunnan yhteisen Tavoite-1 rakennerahasto-ohjelman tavoitteeksi on asetettu alentaa työttömyys noin 7 %:iin jakson loppuun mennessä, hidastaa poismuuttoa sekä muuntaa alue kansainvälisesti kilpailukykyiseksi ja nopeasti kasvavaksi alueeksi. Ohjelmassa on neljä toimintalinjaa, joita rahoitetaan kutakin yhdestä EU rahastosta, sekä useammasta rahastosta rahoitettava teknisen tuen toimintalinja. Nämä ovat 1: Yritystoiminnan kehittäminen ja yritysten toimintaympäristön parantaminen (EAKR), 2: Osaamisen vahvistaminen ja työvoiman valmiuksien parantaminen (ESR), 3: Maaseudun kehittäminen (EMOTR) ja 4: Rakenteiden ja hyvän ympäristön kehittäminen (EAKR). Seitsemän edellä esitettyä klusteritoimialaa on nostettu maakuntien yhteisiksi painoaloiksi tässä ohjelmassa. Klusterikohtaisen lähestymistavan käyttö ongelmanratkaisussa ja teknologian sekä teknologian siirron kehittämiseksi on edullista myös siksi, että vastaavaa konseptia käytetään kansallisen teollisuus- ja teknologiapolitiikan formuloinnissa. Klusteripohjaisen kehittämisyhteistyön linja sisältää myös hiljattain perustetuttujen klusterityöryhmien toiminnan jatkamisen ja kehittämisen. Nämä edustavat toimialakohtaista Itä-Suomen laajuista keskustelufoorumia. Osaamiskeskusverkosto on merkittävä yritysten innovatiivisuutta tukeva taho ja tärkeä alueellisten innovaatiojärjestelmien elementti. Kansallisen osaamiskeskusohjelman tavoite on parantaa alueiden kilpailukykyä ja lisätä huipputeknologiaan tai osaamiseen perustuvien tuotteiden, yritysten ja työpaikkojen määrää. Tavoitteen saavuttamiseksi ohjelmalla edesautetaan: Yrityselämälähtöisten projektien toteuttamista Teollisuuden, tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyötä Uusimman informaation ja osaamisen siirtoa yrityksiin Paikallisen luovuuden ja innovaatioiden hyväksikäyttöä Osaamisperustaisten liiketoimintamahdollisuuksien kehittymistä Itsenäistä alueellista kehitystä ja yhteisten strategioiden muodostamista. Käsillä olevalla toimintaperiodilla Suomessa toimii 16 osaamiskeskusta, joista kaksi (puutuotteiden sekä elintarvikealan keskukset) ovat valtakunnanlaajuisia verkostoja. Itä-suomessa toimii kolme alueellista osaamiskeskusta (aloina metsä- ja puu sekä muovi-metalli (Pohjois- Karjala), hyvinvointi (Kuopion seutu) sekä musiikki (Kainuu) ja lisäksi Etelä-Savon maakunnalla on luomuelintarvikkeiden osalta vetovastuu alan valtakunnallisessa osaamiskeskusverkostossa, ja Joensuun yliopisto toimii puutuotteiden verkosto-osaamiskeskuksessa. Osaamiskeskukset ovat jo lyhyen toimintansa aikana osoittautuneet erityisen menestyksekkäiksi luomaan uusia työpaikkoja ja synnyttämään ympärilleen uutta yritystoimintaa. Osaamiskeskukset ovat myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen eräs keskeinen paikallisen vaikuttamisen kanava. 11

15 Maakuntien TE-keskusten (joiden yhteydessä toimivat myös TEKES:in alueyksiköt) alueelliset teknologiapainotteiset kehittämisstrategiat luonnostellaan Itä-Suomen kaikissa maakunnissa syksyyn 2001 mennessä. Näillä neljällä maakuntakohtaisella strategiaprosessilla tulee olemaan tärkeä rooli viimeaikaisten yritysten tarpeita ja alueellisia vahvuuksia koskevien tutkimusten implikaatioiden käytäntöön panossa. Strategiat eivät perustu pelkästään RITTS-hankkeeseen vaan osin sen ulkopuolella erikseen kerättyyn tarkempaan maakuntakohtaiseen informaatioon. TEkeskusten etuna on vankka, suora kontakti alueensa yrityksiin sekä näiden tuntemus sekä yritystoiminnan yleisen että teknologian kehittämisen alueilla. Näin ollen niillä on valmiudet proaktiiviseen teknologian kehittämiseen yrityksissä, muun muassa yhdistämällä teknologian kehittäminen muuhun liiketoiminnan kehittämiseen. Toteutuskehyksen neljäs elementti, seuranta- ja arviointi, koostuu pitkälle kolmen muun elementin vaikutusten arviointiin, eikä erillistä päällekkäistä arviointitehtävää RITTS-hankkeessa syntyneille toimille perusteta. Esimerkiksi osaamiskeskusten toimintaa ja vaikuttavuutta arvioidaan maakuntakohtaisesti ensimmäisen kerran vuonna 2002 ja TE-keskuksilla on oma maakuntakohtainen arviointi- ja seurantamenettelynsä. Tavoite-1 ohjelman kaksivaiheinen seuranta koskee koko Itä-Suomen aluetta. Yleiskehityksen ja ohjelman tavoitteiden toteutumisen rinnalla tulisi kuitenkin seurata myös alueen innovatiivisuuden kehitystä (vrt. seurantaindikaattoreita käsittävä taulukko 3). VIITTEET Alomar, S. (1995). Governing systems of inovation: Regions and technology in Europe. The case study of Catalonia in the 1980s and 1990s. PhD dissertation, EUI, Firenze. CURDS, MERIT, PAIR and ÖIR (2000). Assessment of the RITTS scheme. Schutte, F. and P.C. van der Sijde (2000). The University and its region. Twente University Press. 12

16 Jääskeläinen, J. (2001). Klusteri tieteen ja politiikan välissä teollisuuspolitiikasta yhteiskuntapolitiikkaan. ETLA A:33, Taloustieto Oy, Helsinki. Kautonen, M. and M. Tiainen (2000). Regiimit, innovaatioverkostot ja alueet. Tampereen yliopisto, työelämän tutkimuskeskus, working papers 59/2000. Kay, J. (1995). Foundations of corporate success. Oxford. Porter, M. (1998). Clusters and the new economics of competition. Harward Business Review, November-December, TEKES (1998). Teknologia ja tulevaisuus. Helsinki. Yrittäjyyshanketyöryhmä (2001). Pohjois-Karjalan yrittäjyysohjelma. Esitykset yrittäjyyden edistämiseksi. Pohjois-Karjalan TE-keskus, Joensuu. 13

17 Taulukko 1. Klusterityöryhmien innovaatio- ja teknologia keskustelujen tiivistelmä Painoala Kehittämisen painopistealueet Visio Teknologiasynergia/Mahdollisia Tavoite-1 yhteistyöalueita Hyvinvointi Pohjois-Savo (mm. Kuopion seudun hyvinvointiteknologian osaamiskeskus): Terveydenhuollon teknologia: Diagnostiikka, lääkintälaitteet, terveydenhuollon tietojärjestelmät (erityisosaamisalueita kuvantamismenetelmät, biosignaalien mittaaminen, terveydenhuollon asiantuntijatietojärjestelmät, terveydenhuollon uusmediatuotanto, langaton tiedonkeruu, laboratorioautomatiikka ja robotiikka, diagnostinen teknologia, apuvälineet ja ergonomiatuotteet sekä muotoilu, mallinnus ja käytettävyys) Diagnostiikka, lääkintälaitteet, terveydenhuollon tietojärjestelmät Lääkekehitys: lääkeaineiden suunnittelu, seulonta, synteesi ja valmistus, lääkeaineiden vaikutustutkimus, biotekninen lääkekehitys, kliininen lääketutkimus Elintarvikebiotekniikka, kliininen ravitsemus, erityiselintarvikkeet, elintarvikkeiden terveellisyys ja turvallisuus Eläin ja kasvibiotekniikka Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotteistaminen ja kehittäminen Pohjois-Karjala: Terveydenhuollon teknologian soveltaminen: kuvantamismenetelmät, terveydenhuollon asiantuntijatietojärjestelmät, terveydenhuollon uusmediatuotanto, tiedonkeruu, palvelujärjestelmän Hyvinvointiteknologian yritystoiminnan kohoaminen keskeiseksi yritystoiminnan muodoksi sekä väestön hyvinvointivajeiden vähentäminen ja kääntäminen voimavaroja tuottavaksi yritystoiminnaksi. Hyvinvointipalvelujen turvaaminen ja niiden tuottavuuden kohottaminen. Itä-Suomi on edelläkävijä liittyen: itsenäiseen selviytymiseen ja sitä tukevaan innovaatiotoimintaan hyvinvointiteknologiseen tutkimus- ja kehitystyöhön ja yritysosaamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin palveluratkaisuihin elintarvikkeiden terveellisyyteen ja ruokaturvallisuuteen liittyvään tutkimus- ja yritysosaamiseen Ravitsemuksen kehittäminen osana kansanterveyttä (erityiselintarvikkeet, ravitsemushoitopalvelujen kehittäminen, funktionaaliset elintarvikkeet) Väestön ikääntymiseen liittyvien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien lieventäminen (kotona asumista helpottava teknologia, lääkekehitys, ikääntymiseen liittyvien ongelmien ratkaisut) Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuutta kohottava teknologia ja innovaatiot (mm. yhteiset terveydenhuollon tietojärjestelmät, sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotteistaminen) Sosiaalipalvelujen yritystoiminnan edellytysten kehittäminen, erikoisalojen (kuten lasten, vanhustenhuolto, huumeet) markkinointi alueen ulkopuolelle 14

18 kehittäminen Sosiaalihuollon teknologia: ICT teknologian soveltaminen, sosiaalihuollon asiantuntijatietojärjestelmät ja uusmediatuotanto, itsenäisen suoriutumisen palvelujen ja teknologian kehittäminen, muotoilu, käytettävyys ja ergonomiatuotteet Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotteistaminen Etelä-Savo (strategia laadittavana): Sosiaaliset innovaatiot Palvelutuotanto Kainuu (strategia laadittavana): Liikunta hyvinvointitekijänä Puolustusvoimien terveydenhuolto ja hyvinvointikysymykset Palvelujärjestelmien kehittäminen, uudet palvelumuodot Agrobioteknologia Metsä/puu Kehitys merkittävää eri materiaalien ja teknologioiden yhdistämisessä ja ominaisuuksiltaan käyttökohteeseen tarkennettujen puutuotteiden kehittämisessä. Paikallisen teknologiaosaamisen alueita ovat muun muassa: mittalaiteteknologia, bioteknologia (Kainuu) termoplastinen puu, komposiitti teknologia ja metsäekosysteemin hallinta (Pohjois-Karjala) metsänviljely, monitoimikoneet, energiapuu (Pohjois-Savo) Pohjois-Karjalassa osaamiskeskus, jonka erikoisosaamisen alueita ovat metsävarojen käyttö ja puuteollisuus: Metsä- ja puuteknologian alan huippuosaamispohja on hyvin laaja-alaista ja vahvistuu ja vakiintuu; Pohjois-Karjalan metsäja puualan osaamiskeskusta kehitetään ja hyödynnetään maksimaalisesti Itä-Suomessa. Itä-Suomen: Teknologiaosaaminen huippua muun muassa mittalaiteteknologiassa, lämpöpuun laiteteknologiassa, puukomposiitti ja muiden luonnonkuituisten komposiittituotteiden teknologiassa, metsäekosysteemin hallinnassa ja monitoimikoneiden valmistuksessa. Toimialan jalostusaste ja työvoiman ja investointien houkuttelevuus kohoaa toimialan teknologian tason ja imagon myötä. Metsä/puualan teknologiaimagon kohottaminen työvoiman ja huippuosaajien turvaamiseksi tulevaisuudessa Puurakentamisen tutkimus- ja kehityshankkeet Terveen asumisen ja ergonomian osaaminen/kehittäminen; Oulun yliopiston ja P-K AMK:n muotoiluosaamisen hyödyntäminen uusien innovatiivisten puutuotteiden kehittämisessä 15

19 puuraaka-aineen materiaaliominaisuudet mekaanisen puuteollisuuden liiketoiminta, tuotantotalous ja teknologiaosaaminen metsä- ja puutalouden informaatio- ja asiantuntijajärjestelmät puun uusio- ja energiakäyttö metsä- ja puualan ympäristöosaaminen ja ympäristöviestintä. Osaamiskeskus on vahvasti verkottunut mm. Lahden muotoiluosaamiseen. Perustutkimus (Joensuun yliopisto) vankkaa mm. metsäekosysteemin ja ilmaston lämpenemisen vaikutusten aloilla. Elintarvike Painopistealueita: Luomuraaka-aineiden jatkojalostuksen alueella, luomuelintarvikekehitys, perinteisiä lisäaineita korvaavien luontaisten lisäaineiden kehittäminen Elintarviketalouteen liittyvän uuden teknologian ja analyysimenetelmien kehittäminen (esim. analysoinneissa käytettävä elektroninen nenä) Kuluttajien erityisruokavaliovaatimusten tunnistaminen (esim. allergikot) ja heille soveltuvien erikoistuotteiden kaupallistaminen Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittäminen ja tuotanto; erityisosaaminen lähinnä kliinisessä tutkimuksessa ja ruokaturvallisuudessa Markkinointi- ja logistiikkajärjestelmien kehittäminen Elintarvikkeiden tuotantoprosessien ja pakkausten kehittäminen Lähiruokatuotanto Erikoisosaamisen alueet/kehittämistoiminnan tehtävät jaettu Itä-Suomen elintarvikeosaaminen valtakunnallisesti huippua luomuruokatuotannon jatkojalostuksessa erikoiselintarvikkeiksi näiden edellyttämän teknologian ja analyysimenetelmien kehittämisessä elintarvikkeiden kliiniseen tutkimuksen ja ruokaturvallisuuden kehittämisessä. Luomutuotannon kaupalliset mahdollisuudet (asiakassegmentit) tunnistettu ja alueella vahvaa jatkojalostusta erilaisten kuluttajaryhmien vaatimuksiin sopiviksi erikoistuotteiksi. Elintarvikealan yritysten ja toimijoiden verkostot: oppimisprosesseja ja potentiaalisia etuja: tuotekehitys ja tuotantoprosessien hallinta (ml. kone- ja laiteteknologiaosaaminen) pakkausteknologia, markkinointi kuljetukset/logistiikkajärjestelmät Synergiaetuja myös: elintarviketuotannon ITsovellutusten, alkuperäketjujen (jäljitettävyys), laatujärjestelmien sekä toimitusvarmuuden kehittämisessä. 16

20 Itä-Suomessa: Pohjois-Savo: ruokaturvallisuus, bioteknologia Etelä-Savo: luomu (ELO) Pohjois-Karjala: koulutus/markkinointi Kainuu: biotekniikka Kulttuuri Kainuu: Virtuosi osaamiskeskus: Erityisesti kamarimusiikin alan palvelut ja sisältötuotanto, festivaaliosaaminen Digitaaliset ja verkon kautta välitettävät nuotisto-, äänite-, valokuva- ja tekstipalvelut, äänitys- ja managerointipalvelut Verkkopalvelut Musiikin pedagogiset aineistot Multimediaosaaminen (esim. Kalevalaisen kulttuurin keskus Juminkeko, IS-Center) Itä-Suomi edelläkävijä kulttuurin ja kulttuuriihmisten esittelemisen välineissä ja tuloksissa Uuden teknologian (internet, multimedia) avulla näkyvä osa Eurooppalaista kulttuuria Kulttuurin yritystoiminta ja tuotteistaminen kehittynyttä Musiikin verkkopedagogiikan ja virtuaaliopetuksen kehittäminen Kulttuurin tuotteistamisen ja yritystoiminnan kehittämishankkeet, erityisesti uuden teknologian avulla (mm. multimedia, internet- ja avteknologia, kulttuuri matkailutuotteena) Etelä-Savo: teknisen ja ideologisen arvoilmapiirin yhdistäminen : Kulttuuriteollisuus ja sisältötuotanto uutena kulttuurin välityskanavana internet ja sen jatkuvasti uusiutuvat mahdollisuudet kulttuurin yritystoiminnan kehittäminen Pohjois-Karjala: mm. ortodoksisen kulttuuriperinnön hyödyntäminen sisältötuotanto, multimedia Pohjois-Savo: tiedot täsmentyvät myöhemmin Tietoteknologia Kehittämisen painopisteitä: Pohjois-Savo: erityisesti hyvinvoinnin ja Itä-Suomi on edelläkävijä virtuaaliopetuksen ja opetusteknologian kehittäjänä, kokeiluympäristönä ja Yleiset puitteet kasvavien yritysitujen tukemiseksi; verkosto-osaaminen, kansainvälistymisen osaaminen, 17

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

TEM:n alueosaston uudistuksia

TEM:n alueosaston uudistuksia TEM:n alueosaston uudistuksia Toimialojen rahoitusseminaari 11.-12.5.2016 Sirpa Hautala Yritys- ja alueosasto/yrityspalvelut ryhmä Yritys- ja alueosaston organisaatio Mari Anttikoski Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Osaaminen työllistää

Osaaminen työllistää Osaaminen työllistää Kuopion seudulla on yhteensä yli 50 000 työpaikkaa. Savilahden ympäristössä on työpaikkoja seuraavasti: KYS: 4200 Teknian yritysryväs 2300 Kuopion yliopisto 1700 Sektoritutkimuslaitokset

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011

Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011 Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011 Talous kääntynyt kasvuun uusi pohja rakentumassa Pohjois-Savossa työllisyyden kasvu on 2009 taantumavuoden jälkeen ollut

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot