RITTS 4445 ITÄ-SUOMI EFFORTS Vaihe 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RITTS 4445 ITÄ-SUOMI EFFORTS Vaihe 2"

Transkriptio

1 SPATIA Raportteja 3/2001 RITTS 4445 EFFORTS Vaihe 2 Timo Lautanen Alue- ja kuntatutkimuskeskus Joensuun yliopisto

2 TIIVISTELMÄ Timo Lautanen RITTS 4445 EFFORTS Vaihe 2 RITTS 4445 Itä-Suomen projektin rahoittajina ovat toimineet Euroopan Unioni (DG Enterprise), TEKES ja Pohjois-Savon, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitot SPATIA Alue- ja kuntatutkimuskeskus Karjalan tutkimuslaitos, Joensuun yliopisto Kesäkuu 2001 ISBN: Avainsanat: Itä-Suomi, innovaatiot, klusterit, kehittämisstrategiat Tämä raportti tiivistää lyhyesti Itä-Suomen RITTS prosessin toisen vaiheen keskeiset tulokset. Projektin vaiheessa 2 painopiste asetettiin alueiden innovaatiojärjestelmien ja innovaatio- ja teknologiapolitiikan yhteistyöpotentiaalin kartoitukseen, mikä jäi RITTS-prosessin ensimmäisen vaiheen kokonaisvaltaisessa näkökulmassa vähemmälle huomiolle. Vaiheen 2 päämääränä oli ensinnäkin löytää maakuntakohtaiset vahvuudet Itä-Suomessa ja toisaalta liittää RITTS-prosessin tulokset niiden validiteetin parantamiseksi selkeästi muihin merkittäviin alueellisiin kehittämisstrategioihin.

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA KLUSTERIT: TAUSTAA Alueellinen innovaatiojärjestelmä Klusteriperustainen kehittämispolitiikka ITÄ-SUOMEN KLUSTERIALOJEN ALUEELLINEN MERKITYS JA KEHITYS KLUSTERITYÖRYHMÄT YHTEIS-ITÄSUOMALAISENA KESKUSTELUAREENANA Kehityksen painopisteet ja kehittämisehdotukset TOIMINTAKEHYS...9 VIITTEET Taulukot Kuviot Liite. Arvonlisäyksen kehitys (1995=100) ja sijaintiosamäärät 1999 toimialoittain Itä-Suomessa (NUTS-2) ja sen maakunnissa (NUTS-3) (liitettä ei englanninkielisessä versiossa)

4 1. JOHDANTO Tämä raportti tiivistää lyhyesti Itä-Suomen RITTS prosessin toisen vaiheen keskeiset tulokset. Hankkeen koordinaattorina on toiminut Pohjois-Savon liitto ja muina sopimusosapuolina Kainuun ja Pohjois-Karjalan liitot. Käytännön tutkimustyö on tehty Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella Projektissa tapahtuneiden organisatoristen ja sisällöllisten muutosten vuoksi toinen vaihe on toteutettu sovellettuna hankkeen alkuperäisestä työsuunnitelmasta 1. Ensimmäisessä vaiheessa ehdotettujen toimien toteuttamisen sijasta tärkeäksi katsottiin kartoittaa tarkemmin alueen innovaatiojärjestelmää ja yhteistyöpotentiaalia innovaatio- ja teknologiapolitiikassa, mikä jäi ensimmäisen vaiheen kokonaisvaltaisessa näkökulmassa vähälle huomiolle. Kartoituksessa tuli lähteä liikkeelle maakuntakohtaisista vahvuuksista ja klusteri-perustaisesta analyysistä, sekä toisaalta liittää RITTS prosessin tulokset niiden validiteetin parantamiseksi selkeästi muihin merkittäviin alueellisiin kehittämisstrategioihin. Toisen vaiheen analyyseissä on mukana myös neljäs Itä-Suomen Tavoite-1 alueen maakunta, Etelä-Savo, vaikka maakunta päätti jäädä RITTS-prosessin ulkopuolelle myös sen toisessa vaiheessa 2. Vaihe on kokonaisuudessaan rahoitettu kokonaan kotimaisista lähteistä. Tässä tiivistelmässä on viisi lukua. Alueellisten innovaatiojärjestelmien sekä klusteripohjaisen kehittämispolitiikan perusteita kerrataan lyhyesti luvussa 2. Tämän jälkeen tehdään katsaus Itä- Suomen yhteisiin kehittämisen painoaloihin (klusteritoimialoihin). Klusterialojen nk. klusterityöryhmien keskusteluihin perustuvat kehittämisehdotukset esitetään luvussa 4 ja hankkeen toteutuskehyksen alustava versio luvussa 5. 1 Vaiheen yksi koordinaattori oli Ylä-Savon Kehittämisyhtiö Oy Iisalmessa. Vaiheen kaksi analyysit, klusteriryhmien konsultointi sekä toimintakehyksen jalostaminen näiden mukaisesti korvaavat alkuperäisen työsuunnitelman alueelliset työryhmät (tehtävä 21) sekä toimintakehyksen jalostamiseksi tarkoitetut tehtävät (tehtävät 22-29). Alueellinen kongressi (tehtävä 210), jossa alueen innovatiivisuuden ja teknologian kehittämistoimia esitellään laajemmalle yleisölle järjestetään elokuussa Toisen vaiheen alkaessa neuvotteluja Etelä-Savon liittymiseksi projektiin jatkettiin, koska 4 maakuntaa toteuttavat kaudella yhteistä Tavoite-1 ohjelmaa. Etelä-Savon liiton päätös oli kuitenkin kielteinen, joten tämä raportti ja kaikki siinä esitetyt ajatukset ovat kolmen ensiksi mainitun maakunnan yhteistyön tulosta. 1

5 2. ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA KLUSTERIT: TAUSTAA 2.1. Alueellinen innovaatiojärjestelmä Globaalistumisen ja tietojärjestelmien ja yritysten hankintojen kansainvälistymisen seurauksena sijainnin merkitys yrityksen kilpailukyvylle muuttuu. Paikallisten raaka-aineresurssien ohessa kilpailukyvyssä korostuvat paikallinen motivaatio, paikalliset suhteet ja paikallinen tieto. Siinä missä kaikki kauempaa hankittavissa oleva on kilpailijoiden matkittavissa, paikallinen tieto on heikosti artikuloitua, hiljaista, henkilöitynyttä, suojattua ja vaikeaa/kallista siirtää. Näin ollen, kestävät yritysten kilpailuedut globaalissa taloudessa lepäävät enenevässä määrin, paradoksaalista kyllä, paikallisuuden ja paikallisten olosuhteiden varassa (ks. esim. Porter 1998). Tämä muutos kuvaa hyvin myös Itä-Suomessa parhaillaan tapahtuvaa kehitystä. Yritykset hakevat innovaatioilla kilpailukykyä, erottumista kilpailijoista. Käytännössä innovaatioon perustuvaan kilpailuetuun liittyy usein kiinteästi yrityksen pitkä-aikaiset, luottamukselliset, vain osaksi virallisiin sopimuksiin perustuvat suhteet. Suhdeverkosto auttaa tuottamaan uusia innovaatioita, eikä ainutlaatuisten suhteiden muodostamaa arkkitehtuuria voida kilpailijoiden toimesta matkia (Kay 1995). Innovaatioprosessit eivät kuitenkaan ole lineaarisia (kuluttaja- tai teknologialähtöisiä) vaan niihin liittyy useita takaisinkytkentöjä ja oleellisesti myös yhteiskunnallisen kysynnän vaikutus (ks. esim. Kautonen et al. 2000). 3 Perisyy siihen miksi teknologisella kehityksellä on aluevaikutuksia on se, että kullekin hetkelle ominaisille avainteknologioille on olemassa ensisijaisen edulliset paikalliset kehittymisympäristöt. Eritoten korkean teknologian toiminnoilla on taipumus keskittyä alueellisesti. Esimerkiksi Suomessa vuonna 1998 noin 85 % OECD:n määritelmän mukaisten korkean teknologian toimialojen tuotannosta ja 98 % niiden viennistä oli keskittynyt kolmeen maakuntaan: Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen ja Pohjois-Pohjanmaalle (vuonna 1995 vastaavasti 95 % ja 99 %). Tärkeää on kuitenkin huomata se, että tulevaisuuden avainteknologiat eivät nekään tule kohtelemaan alueita tasavertaisina, eivätkä välttämättä keskity alueellisesti samalla tavalla kuin nykyiset avainteknologiat. Tulevaisuuden avainteknologioita ovat Teknologian Kehittämiskeskuksen vision (TEKES 1997) mukaan muun muassa bio- ja nanoteknologian sovellukset, joiden erikoistuntemusta on mm. Itä-Suomen yliopistoissa. 3 Lineaarinen käsitys korostuu myös RITTS-hankkeiden kysyntä-välittäjä-tarjonta kehikossa (KS. CURDS et al. 2000). 2

6 Uudenlaisen alueellisen kilpailukyvyn hahmottamiseksi käytetään usein ns. alueellisten innovaatiojärjestelmien käsitettä. Alueellisen innovaatiojärjestelmän eräs malli on esitetty kuviossa 1. Alueelliseen innovaatiojärjestelmään katsotaan yleensä kuuluviksi: Yritykset Asiakkaat Alihankkijat ja muut yrityspartnerit Kilpailijat Tutkimuslaitokset Rahoittajat ja välittäjät Oppilaitokset Suomalaisen alueellisen innovaatiojärjestelmän Itä-Suomessa korostuvina erityispiirteinä/elementteinä voidaan pitää: Osaamiskeskuksia Kansalaistason informaatioyhteiskuntaa Alueellista innovaatiojärjestelmää voidaan kuvata myös jakamalla se huippuosaamisen, tuotantoja palveluklustereiden, yrityspalvelujen ja mobilisaatiotasoihin (kuvio 2, vrt. Alomar 1995). Huippuosaamista on ja voidaan kehittää lähinnä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja osaamiskeskusten yhteydessä. Klustereiden tasolla voidaan nähdä ja kehittää esim. yritysryppäiden ja osaamis- ja koulutusorganisaatioiden verkottumia. Yrityspalvelutasoon kuuluvat paikalliset kehittämisorganisaatiot kuten kunnalliset yrityspalvelu yksiköt, teollisuuskylät, seutukuntakohtaiset kehittämiskonsortiot. Mobilisaatiotason erilaisten tietoyhteiskunta- ja erityisryhmiin (kuten työttömiin) kohdistuvien hankkeiden kohderyhmänä ovat kansalaiset. Itä-Suomen RITTS-alue on talousmaantieteeltään Euroopan ydinalueista voimakkaasti poikkeava alue. NUTS-2 alue on laaja, keskimäärin hyvin harvaanasuttu alue, joka muodostuu neljästä vahvuuksiltaan ja strategioiltaan osittain erilaisesta maakunnasta (NUTS-3). Maantieteelliseltä kooltaan alue on yksi laajimmista, ellei laajin, yli sadan RITTS tai RIS alueen joukossa. On epäuskottavaa ajatella, että Itä-Suomessa toimisi tehokkaasti yksi alueellinen, integroitunut innovaatiojärjestelmä. Pikemminkin tätä aluetta kuvaa paremmin käsitys neljä alueellisesta innovaatiojärjestelmästä, jotka ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa muiden alueellisten, toimialoittaisten ja kansallisen innovaatiojärjestelmän kanssa. 3

7 2.2. Klusteriperustainen kehittämispolitiikka Kansallinen teollisuuspolitiikka Suomessa muotoiltiin 1990-luvulla uudelleen hyväksikäyttäen klusteri-käsitettä: klusterit ovat informaatio- ja tuotevirtojen yhdistämiä yritysten ja toimijoiden verkottumia (ks. Jääskeläinen 2001). Sama suuntaus kehittämispolitiikassa on jatkunut luvulla, parhaillaan kansallisille avainklustereille ollaan muun muassa kehittämässä teknologiastrategioita. Itä-Suomen maakunnissa klusteriselvityksiä on tehty 1990-luvun jälkipuoliskolta alkaen ja käsitys itäsuomalaisista klustereista on tarkentumassa työn edetessä. Eräillä aloilla klusteri-käsitettä on alettu soveltaa Itä-Suomessa vasta 2000-luvulla. Klustereiden merkitys Itä- Suomen taloudelle tuli vahvasti esille myös RITTS-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Klusteri-käsitettä hyödyntävälle kehittämispolitiikalle on vahva verkosto- ja kasvuteoreettinen perustelu, jossa keskeistä on positiivisten ulkoisvaikutusten olemassaolo. Klusterit ovat usein uusien alueellisten yritysten ja jopa toimialojen syntypesiä. Sinänsä maantieteellinen läheisyys ei ole välttämätön klusterin eri osille, mutta käytännössä helpottaa eri osien välistä toimintaa ja luo etuja, jotka ovat kaukana sijaitsevien osien saavuttamattomissa (ks. esim. Porter 1998). Kehittämispolitiikalla ei suoraan voida luoda klustereita - pikemminkin sillä pyritään parantamaan klustereiden kehittymisedellytyksiä. Lähtökohta tällaiselle politiikalle on luonnollisesti klustereiden tunnistaminen. Ei kuitenkaan voida olettaa että alueelliset klusterit olisivat täydellisiä ilman laajempaa maantieteellistä yhteyttä. Alueellisessa kehittämisessä onkin syytä mieluummin joskus puhua potentiaalisista tai metodologisista klustereista. Klusteripohjaisessa ajattelussa on muistettava se, että eräät yritysten toiminnot nojaavat paljolti tietoon, joka ei ole klusterikohtaista, ja on alueellisesti varsin vähän erikoistunutta. Tällaisia horisontaalisia toimintoja ovat muun muassa yritysten teknologiseenkin kilpailukykyyn vaikuttavat markkinoinnin perusosaaminen, liikkeenjohdon yleinen osaaminen tai kansainvälistymisen osaaminen. Vastaavalla tavalla vaikuttaa yritysten toimintaan perustamis- tai riskirahoituksen saatavuus. Klustereiden näkökulma onkin vain yksi lähestymistapa muiden joukossa ja muita lähestymistapoja (kuten toimialojen tai teknologisten järjestelmien näkökulmia) täydentävä näkökulma alueellisiin innovaatiojärjestelmiin. 4

8 3. ITÄ-SUOMEN KLUSTERIALOJEN ALUEELLINEN MERKITYS JA KEHITYS Tilastoaineistojen pohjalta klustereita voidaan kuvata vain vajavaisesti. Tämä aiheutuu siitä, että klustereissa positiivisia ulkoisvaikutuksia synnyttävät materiaali- ja tietovirrat sekä yritysten välinen yhteistyö eivät rajaudu yksittäisille toimialoille. Erilaisia aineistoja ja näkökulmia yhdistämällä sekä toimialojen ryhmittelyillä voidaan kuitenkin jonkin verran hahmottaa klusterikohtaisia tuotannon keskittymiä, joilla on merkittävä rooli alueellisessa innovaatiojärjestelmässä. Liitteessä 1 on esitetty kaikkien TOL-95 toimialaluokituksen päätoimialojen kehitys 1995 ja sijaintiosamäärät 1999 Itä-Suomessa ja sen maakunnissa. Kuviot 3 ja 4 kuvaavat aluetalouksien voimakkaimpien poikkeamien (koko maan talouden rakenteesta) maantieteellistä sijaintia Itä- Suomen alueella (kriteeri sijaintiosamäärä yli 1,7; ks. alaviite) 4. Kuviossa 5 on esitetty eräiden toimialaryhmien osuudet maakuntien kokonaisarvonlisäyksestä. Kuviossa 6 puolestaan on tarkasteltu klustereittain eräiden toimialaryhmien sijaintiosamääriä ja arvonlisäyksen kehitystä Itä- Suomessa Toimialaryhmien tuotannon arvon jakauma Itä-Suomessa NUTS 4-tasolla on esitetty kuvioissa Liitteen 1 lukuja ja kuvioita tulkittaessa on huomattava että niissä kasvu on esitetty toimialakohtaisesti kunkin alueen omana kasvuindeksinä (1995 = 100). Kasvuindeksiin vaikuttaa luonnollisesti suuresti vuoden 1995 lähtötaso. Toimialojen kasvun alueellista merkitystä tuleekin tulkita yhdessä sijaintiosamäärän kanssa (LQ): mitä pienempi sijaintiosamäärä, sen pienempi aluetaloudellinen merkitys ko. toimialan kehityksellä on. Kuviot 3 ja 4 puolestaan kertovat alueiden toimialarakenteen poikkeamista koko maan rakenteesta. Kuviossa 4 erottuvat NUTS-3 tason (maakunta) ja kuviossa 5 NUTS-4 tason (seutukunta) poikkeamat maan tuotantorakenteesta. Karttaan piirretyt alueet on tarkennettu NUTS-5 tasolle (kunta). Kartat osoittavat selkeästi maakuntien talouksien erilaiset painotukset. 4 Käytännössä tarkasteluissa on käytetty pääosin maakuntakohtaista ja seutukuntakohtaista arvonlisäysaineistoa vuodelta Kartoille vapaasti piirretyt toimialasijainnit on muotoiltu käyttäen apuna sijaintiosamäärämenetelmää. Sijaintiosamäärä on suhdeluku joka saadaan jakamalla toimialan osuus alueen arvonlisäyksestä kyseisen toimialan osuudella koko maan arvonlisäyksestä. Näin ollen se kuvaa kunkin toimialan painoa aluetaloudessa suhteutettuna koko maan keskiarvoon. Mikäli luku on suurempi kuin yksi, on ko. toimialalla enemmän painoa aluetaloudessa kuin maassa keskimäärin. 5 Analyyseistä on jätetty pois sellaisia välillisiä tai arvonlisäysaineistoissa laskennallisia toimialoja, kuten asuntojen vuokraus ja hallinta tai rautatieliikenne. Kuvioissa 3 ja 4 ei myöskään ole huomioitu muutamaa kaupunkiseutua lukuun ottamatta kaikkialle Itä-Suomessa ulottuvia maa- ja metsätaloutta, eikä julkista sektoria (kunnat ja kuntayhtymät), joka niinikään nousee koko Itä-Suomessa laajalti maan toimialarakenteesta poikkeavaksi alaksi. Hyvinvointiklusterin tai kulttuuriklusterin kannalta keskeisiä palvelutoimintoja on mahdotonta tarkastella käytettävissä olevista toimialakohtaisista aineistoista. Tietoteknologian osalta on tässä tarkasteltu ainoastaan sähköteknisten ja optisten laitteiden tuotantoa sekä telepalveluja. 5

9 Alueita ei kuitenkaan suoraan voi yhdistää alueellisiksi vahvuuksiksi, koska käytetty sijaintiosamääräkriteeri (1,7) on mielivaltaisesti valittu ja koska sijaintiosamäärään vaikuttavat paitsi toimialan tuotanto alueella, myös aluetalouden koko ja koko maan toimialan koko. Näin ollen eri toimialojen sijaintiosamääräluvut (eivätkä alueet kartalla) ole alueelliselta vaikuttavuudeltaan keskenään verrannollisia. Monipuolisessa ja suuressa aluetaloudessa on näin tarkasteltuna vähemmän aluerakenteen painottumia kuin yksipuolisessa ja pienessä aluetaloudessa. Sijaintiosamäärien ja arvonlisäyksen kehityksen perusteella (ks. kuvio 6) Itä-Suomen maakunnissa painottuvia ja vahvasti aikavälillä kasvaneita aloja ovat: Matkailu/Kainuu Muovi-metalli/Pohjois-Karjala Elintarvike/kaikki maakunnat Metsä ja puu/pohjois-savo Hieman koko maan toimialaryhmän kehitystä hitaammin kasvaneita mutta maakunnissa suhteellisesti suuren painon omaavia toimialoja ovat: Metsä ja puu/etelä-savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu Nopeammin kuin maan toimialaryhmän kehitys kasvaneet, mutta suhteessa koko maahan maakunnissa vähemmän merkitystä omaavia toimialaryhmiä ovat: Matkailu/Pohjois-Karjala Muovi- ja metalli/kainuu Ainoastaan elektro- tele-alojen kehitys Itä-Suomen maakunnissa on (yllätyksettömästi) jäänyt kehityksessä jälkeen koko maan Nokia-vetoisen toimialan historiallisesti poikkeuksellisesta kasvusta. Kaikki muut toimialaryhmät ovat kasvaneet NUTS-2 tasolla bruttokansantuotetta nopeammin. Metsä ja puunjalostusklusteri on arvonlisäyksellä 1999 mitattuna selvästi suurin ja merkittävin Itä- Suomen toimialaryhmistä. Sen arvonlisäys jakaantuu koko Itä-Suomen alueelle, mutta erityisen merkittävä vahvuus tämä on Etelä-Savon alueelle. Paikalliset toimialakeskittymät ovat erityisen 6

10 merkittäviä kumi- ja muovialalla (Joensuu seutukunta) sekä, suuren tehokkaan toimipaikkakokonsa ansiosta sellun ja paperin valmistuksessa (Kajaanin, Joensuun ja Varkauden seutukunnat). Myös metallituotteiden ja koneiden ja laitteiden valmistuksen toimialaryhmän tuotannossa on merkittäviä keskittymiä (Joensuun, Varkauden ja Ylä-Savon seutukunnat). Elintarvikealan, joka käsittää tässä maatalouden ja elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen, vaikutus on suurin Ylä-Savon seutukunnassa, mutta ala näkyy kaikkien neljän maakunnan vahvuutena. Matkailun alalla kasvu on ollut viime vuosina voimakkainta Kainuussa, jossa myös sen aluetaloudellinen vaikuttavuus on suurin. Kokonaisuutena klusteritoimialat käsittävät yli 30 % kaikesta Itä-Suomen arvonlisäyksestä vuonna 1999 (kuvio5). Tämä on noin neljännes enemmän kuin alueen teollisuuden arvonlisäys. Nämä luvut kuitenkin silmiinpistävästi edelleen aliarvioivat yhteisten painoalojen merkittävyyttä Itä-Suomen yhteisessä kehittämispolitiikassa, koska niistä puuttuvat kokonaan hyvinvoinnin ja kulttuurin alat, joita ei juurikaan voida tarkastella tilastoista. Klusterialojen kaikkineen varsin positiivinen kehitys viime vuosina yhdessä alojen suuren aluetaloudellisen vaikutuksen kanssa tukee kehittämispolitiikkaa joka perustuu klusterialojen vahvuuksien ja teknologisten kärkien identifioimiseen ja jalostamiseen. Klustereittain ja maakunnittain klusterirakenteet Itä-Suomessa ovat kirjoittajan arvion mukaan Pohjois-Savo -keskeisessä hyvinvointiklusterissa ja Pohjois-Karjalan metsä/puu- ja muovi-metallialoilla. Kaikkien näiden klustereiden kehittymisen kannalta erittäin merkittäviä ovat kyseisten alojen kansalliset osaamiskeskukset, mikä korostaa niiden tärkeätä roolia maakuntien innovaatiojärjestelmissä. Osaamiskeskuksen (Virtuosi) rooli on keskeinen niin ikään Kainuun musiikkipainotteisen kulttuurin alalla. Kulttuuri on luonnollisesti merkittävä tekijä myös alueen matkailun kannalta. Myös Etelä-Savon vetämällä elintarviketoimialalla on selvästi olemassa merkittäviä toimijoiden yhteen linkittymiä (niin itäsuomalaisia kuin kansallisiakin): Etelä-Savo muun muassa toimii valtakunnallisen elintarvikealan osaamiskeskuksen luomu-teknologian keskuksena. 4. KLUSTERITYÖRYHMÄT YHTEIS-ITÄSUOMALAISENA KESKUSTELU- AREENANA Kehityksen painopisteiden (innovaatiorintamien), teknologiavisioiden ja maakuntien yhteistyöpotentiaalin määrittelemisessä käytetty metodologia on erikoislaatuinen: johtopäätökset perustuvat nk. klusterityöryhmien työhön, jotka Itä-Suomen maakuntien liitot ovat perustaneet yhteisesti tärkeille Tavoite-1 ohjelman painopistealoille. 7

11 Klusterityöryhmien perustamisen tarkoitus on aktivoida yrityksiä osallistumaan painopistealueiden, eli metsä- ja puualan, elintarvikealan, informaatioteknologian, hyvinvointiteknologian, metalliteollisuuden sekä matkailun ja kulttuurin alojen kehittämisen sisällön määrittelyyn. Keväällä 2001 klusterityöryhmien seminaareja ja kokouksia on järjestetty seuraavasti: Hyvinvointi, Metsä/puu, Elintarvike, 8.3. Kulttuuri, Tietoteknologia, Matkailu, Kokonaisuutena yhteiskokoontumiset ovat osoittautuneet positiiviseksi keskusteluareenaksi, jolle ominaista on ollut välitön lisäarvo toisten ihmisten, yritysten sekä alueellisten vahvuuksien tuntemuksesta. Tätä Itä-Suomen alueen lupaavaa yhteistyöfoorumia tulisi ehdottomasti jatkaa ja edelleen kehittää. Toimintaan tulisi varata erikseen resursseja ja yritysten osallistumista ryhmien toimintaan tulisi edelleen pyrkiä lisäämään. Metodologisesta näkökulmasta olennaista on se, että alueellinen teknologiapotentiaali, joka jää helposti havaitsematta holistisessa ja otantaan perustuvassa analyysissä, on mahdollista määritellä käyttämällä intensiivisempää tapaustutkimusmetodologiaa. Havaintoja ei tällöin pyritä yleistämään yleisiksi lainalaisuuksiksi, vaan ne jäävät strategiaan erottuvina ja innovatiivisina kärkinä Kehityksen painopisteet ja kehittämisehdotukset Klusterityöryhmien työ keväällä keskittyi innovaatio- ja teknologiapolitiikan kysymyksiin. Tuloksia on tiivistetty taulukkoon 1. Huomio on tässä kiinnitetty painoalojen kehityksen painopistealueisiin/vahvuuksiin (vasen sarake), visioihin Itä-Suomen edelläkävijyydestä (keskimmäinen sarake) sekä painoalakohtaisiin (vertikaalisiin) kehittämistarpeisiin ja maakuntien välisiin teknologiasynergian alueisiin (oikealla oleva sarake). Kilpailukyvyn kehittäminen teknologian keinoin on erittäin tärkeätä ja ajankohtaista kaikilla painoaloilla. Kaikille aloille yhteistä on muun muassa tarve jatkuvasti uusiutuvan informaatioteknologian tehokkaampaan osaamiseen ja soveltamiseen. Tavoitteet vaihtelevat tuotannon tai logistiikan tehostamisesta vastaamiseen internet-sovellusten merkityksen kasvuun markkinoinnissa. 8

12 Viimeksi mainitun osalta olennaista on elektronisen kaupankäynnin ja internet-markkinoinnin ennustettu kasvu tulevina vuosina mm. digi-tv:n ja mobiileiden päätteiden lisääntymisen myötä. Edelleen tulisi tukea yritysten verkottumista kansallisesti ja kansainvälisesti. Eräitä horisontaalisia kehittämisteemoja on mainittu taulukossa 2. Ensimmäisen vaiheen analyyseissä esille tulleeseen yrittäjyysasenteen kehittämistarpeeseen tulisi pyrkiä vastaamaan laajaalaisesti mutta aluksi maakuntakohtaisesti eri toimijatasojen avulla. Pilottihankkeena tässä mielessä toimii Pohjois-Karjalan yrittäjyyden edistämisohjelma, jossa esitetään yhteensä 12 toimenpidekokonaisuutta edistää yrittäjyyttä laaja-alaisen maakunnan toimijajoukon voimin (Ks. Yrittäjyyshanketyöryhmä 2001). Yrittäjyyteen kannustaminen on osa myös yliopistojen alueellisen vaikuttavuuden kehittämishaastetta. Itä-Suomen yliopistot ovat perussuuntauksiltaan erilaisia, joten innovatiivisia malleja yliopistojen maakunnallisen roolin ja vaikuttavuuden kehittämiseen kannattanee hakea samantapaisista yliopistoista Itä-Suomen ulkopuolelta. Tällaiseen hyvän mahdollisuuden tarjoavat yliopistojen kansainväliset verkostot, kuten esimerkiksi Euroopan innovatiivisten yliopistojen verkosto (ECIU). 6 Veturiyrityshanke on aloitettu Pohjois-Savossa ja kehittämismallista myös muualla Itä-Suomessa saadut hyvät kokemukset puoltavat tämäntapaisten kehittämisprojektien jatkamista. Niinikään kansalaisten tietoyhteiskuntahankkeista saadut positiiviset kokemukset puoltavat näiden jatkamista ja laajentamista. 5. TOIMINTAKEHYS Keskusteltavaksi nostettuja yleisiä lähtökohtia innovatiivisuutta ja teknologian siirtoa Itä- Suomessa tukeville toimille ovat: Alueellinen strategia on luonteeltaan prosessi. Keskeisen tärkeää on luoda yhteistyöfoorumeja ja toimia, jotka edesauttavat yritysten tarpeiden huomioimista ja jotka auttavat tekemään hyviä valintoja ja painotuksia kehittämispolitiikassa ei vain nyt vaan myös jatkossa. Alueen sisäistä yhteistyötä innovaatio- ja teknologiapolitiikassa tulee ohjata siitä saatava lisäarvo eivät hallinnolliset aluemäärittelyt kuten Itä-Suomen NUTS-2 aluejako. Tämä perustuu siihen että Itä-Suomen maakuntien tuotanto, osaamis- ja tukipalvelurakenteet, kuten myös luontaiset yhteistyösuunnat poikkeavat toisistaan. 6 Joensuun yliopisto esimerkiksi kuuluu Euroopan Innovatiivisten Yliopistojen verkostoon (ECIU) ja toimii sen aluekehitysryhmässä. Yliopisto järjesti Twenten yliopiston kanssa maaliskuussa 2001 seminaarin Universities and their local partners future options for European regions, jonka tuloksena on mm. alkamassa yhteistyö alueellisten klustereiden kehittämisessä. Ks. esim. Schutte et al

13 Strategian tulisi perustua (eritoten klustereiden) alueellisen ja kumuloituneen tiedon vahvuuksiin, mutta olla samalla avoin uusien avainteknologioiden kehittymiselle. Keskeisten alueellisten innovaatiojärjestelmien elementtien, kuten yliopistojen ja erityisesti osaamiskeskusten roolia ja maakuntakohtaista vaikuttavuutta tulee edelleen kehittää. Toisaalta tulee ottaa huomioon, että yrityksen teknologinen kilpailukyky rakentuu liiketoiminnan perusosaamiseen, kuten johtamistaitoihin, markkinointiosaamiseen tai kansainvälistymisen osaamiseen, sekä liiketoimintaympäristön piirteisiin, kuten esimerkiksi riskipääoman saatavuuteen. Strategian tulisi edistää sellaisten yhteistyömuotojen kehittymistä, joka auttaa yrityksiä hyödyntämään niiden ulkopuolella olevaa tietoa ja joka johtaa alueellisessa kilpailukyvyssä korostuvan hiljaisen tiedon kehittymiseen. Hiljaisen tiedon kannalta tärkeämpää kuin lukeminen on tekeminen. Strategian tulee huomioida muiden asioiden ohella myös alueellisen imagon merkitys investointien ja koulutetun työvoiman houkuttelevuudelle. Kehittämisen yhteisten painoalojen (klusterialojen) visiossa Itä-Suomi tunnetaan vuonna 2006 Suomessa ja Euroopassa alueena, jossa uudistuneen ja monipuolistuneen talouden innovatiiviset toiminnot ja kulttuurit, sekä yritysten teknologinen kilpailukyky ja tehostuneet alueelliset innovaatiojärjestelmät synnyttävät vahvaa lisäarvoa vuorovaikutuksen, innovatiivisten prosessien ja keskittymisen keinoin. Itä-Suomessa on metsä- ja puualan, muovi-metallialan, terveydenhuollon ja hyvinvointiteknologian, informaatioteknologian sekä luomu- ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden teollisuuden ylivoimaista osaamista sekä keskittymiä ja verkostoja, jotka ovat ulospäin suuntautuneita, kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja uusien yritysten syntyä, sijoittumista ja kasvua tukevia. Kulttuurin ja matkailun aloilla Itä-Suomi on nykyaikaisen informaatioteknologian keinoin helposti saavutettava, omaleimainen ja houkutteleva. Painoalakohtaisia visioita ja itäsuomalaisen yhteistyön potentiaalisia alueita on mainittu kuviossa 14. Kehittämistoimien ja yhteistyöhankkeiden arviointi- ja toteutuskehyksen elementit on esitetty kaaviossa 15. Toimintakehys koostuu kolmesta keskeisestä elementistä: Itä-Suomen yhteisten Tavoite-1 ohjelman painoaloiksi valittujen toimialojen klusteriperustaisesta kehittämisestä, maakuntakohtaisesta osaamiskeskusten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kehittämisestä sekä neljän työ- ja elinkeinokeskuksen maakuntakohtaisista teknologiapainotteisista kehittämisstrategioista. Kokonaisuutena, kaksitasoinen toteutuskehys, jossa osa toteutusväylistä ovat maakuntien yhteisiä ja osa maakuntakohtaisia, heijastaa Itä-Suomen talousmaantieteellistä toimintaperiaatetta ja maakuntien erilaisuutta sekä vahvuuksien että strategisen suuntautumisen osalta. 10

14 Itä-Suomen 4 maakunnan yhteisen Tavoite-1 rakennerahasto-ohjelman tavoitteeksi on asetettu alentaa työttömyys noin 7 %:iin jakson loppuun mennessä, hidastaa poismuuttoa sekä muuntaa alue kansainvälisesti kilpailukykyiseksi ja nopeasti kasvavaksi alueeksi. Ohjelmassa on neljä toimintalinjaa, joita rahoitetaan kutakin yhdestä EU rahastosta, sekä useammasta rahastosta rahoitettava teknisen tuen toimintalinja. Nämä ovat 1: Yritystoiminnan kehittäminen ja yritysten toimintaympäristön parantaminen (EAKR), 2: Osaamisen vahvistaminen ja työvoiman valmiuksien parantaminen (ESR), 3: Maaseudun kehittäminen (EMOTR) ja 4: Rakenteiden ja hyvän ympäristön kehittäminen (EAKR). Seitsemän edellä esitettyä klusteritoimialaa on nostettu maakuntien yhteisiksi painoaloiksi tässä ohjelmassa. Klusterikohtaisen lähestymistavan käyttö ongelmanratkaisussa ja teknologian sekä teknologian siirron kehittämiseksi on edullista myös siksi, että vastaavaa konseptia käytetään kansallisen teollisuus- ja teknologiapolitiikan formuloinnissa. Klusteripohjaisen kehittämisyhteistyön linja sisältää myös hiljattain perustetuttujen klusterityöryhmien toiminnan jatkamisen ja kehittämisen. Nämä edustavat toimialakohtaista Itä-Suomen laajuista keskustelufoorumia. Osaamiskeskusverkosto on merkittävä yritysten innovatiivisuutta tukeva taho ja tärkeä alueellisten innovaatiojärjestelmien elementti. Kansallisen osaamiskeskusohjelman tavoite on parantaa alueiden kilpailukykyä ja lisätä huipputeknologiaan tai osaamiseen perustuvien tuotteiden, yritysten ja työpaikkojen määrää. Tavoitteen saavuttamiseksi ohjelmalla edesautetaan: Yrityselämälähtöisten projektien toteuttamista Teollisuuden, tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyötä Uusimman informaation ja osaamisen siirtoa yrityksiin Paikallisen luovuuden ja innovaatioiden hyväksikäyttöä Osaamisperustaisten liiketoimintamahdollisuuksien kehittymistä Itsenäistä alueellista kehitystä ja yhteisten strategioiden muodostamista. Käsillä olevalla toimintaperiodilla Suomessa toimii 16 osaamiskeskusta, joista kaksi (puutuotteiden sekä elintarvikealan keskukset) ovat valtakunnanlaajuisia verkostoja. Itä-suomessa toimii kolme alueellista osaamiskeskusta (aloina metsä- ja puu sekä muovi-metalli (Pohjois- Karjala), hyvinvointi (Kuopion seutu) sekä musiikki (Kainuu) ja lisäksi Etelä-Savon maakunnalla on luomuelintarvikkeiden osalta vetovastuu alan valtakunnallisessa osaamiskeskusverkostossa, ja Joensuun yliopisto toimii puutuotteiden verkosto-osaamiskeskuksessa. Osaamiskeskukset ovat jo lyhyen toimintansa aikana osoittautuneet erityisen menestyksekkäiksi luomaan uusia työpaikkoja ja synnyttämään ympärilleen uutta yritystoimintaa. Osaamiskeskukset ovat myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen eräs keskeinen paikallisen vaikuttamisen kanava. 11

15 Maakuntien TE-keskusten (joiden yhteydessä toimivat myös TEKES:in alueyksiköt) alueelliset teknologiapainotteiset kehittämisstrategiat luonnostellaan Itä-Suomen kaikissa maakunnissa syksyyn 2001 mennessä. Näillä neljällä maakuntakohtaisella strategiaprosessilla tulee olemaan tärkeä rooli viimeaikaisten yritysten tarpeita ja alueellisia vahvuuksia koskevien tutkimusten implikaatioiden käytäntöön panossa. Strategiat eivät perustu pelkästään RITTS-hankkeeseen vaan osin sen ulkopuolella erikseen kerättyyn tarkempaan maakuntakohtaiseen informaatioon. TEkeskusten etuna on vankka, suora kontakti alueensa yrityksiin sekä näiden tuntemus sekä yritystoiminnan yleisen että teknologian kehittämisen alueilla. Näin ollen niillä on valmiudet proaktiiviseen teknologian kehittämiseen yrityksissä, muun muassa yhdistämällä teknologian kehittäminen muuhun liiketoiminnan kehittämiseen. Toteutuskehyksen neljäs elementti, seuranta- ja arviointi, koostuu pitkälle kolmen muun elementin vaikutusten arviointiin, eikä erillistä päällekkäistä arviointitehtävää RITTS-hankkeessa syntyneille toimille perusteta. Esimerkiksi osaamiskeskusten toimintaa ja vaikuttavuutta arvioidaan maakuntakohtaisesti ensimmäisen kerran vuonna 2002 ja TE-keskuksilla on oma maakuntakohtainen arviointi- ja seurantamenettelynsä. Tavoite-1 ohjelman kaksivaiheinen seuranta koskee koko Itä-Suomen aluetta. Yleiskehityksen ja ohjelman tavoitteiden toteutumisen rinnalla tulisi kuitenkin seurata myös alueen innovatiivisuuden kehitystä (vrt. seurantaindikaattoreita käsittävä taulukko 3). VIITTEET Alomar, S. (1995). Governing systems of inovation: Regions and technology in Europe. The case study of Catalonia in the 1980s and 1990s. PhD dissertation, EUI, Firenze. CURDS, MERIT, PAIR and ÖIR (2000). Assessment of the RITTS scheme. Schutte, F. and P.C. van der Sijde (2000). The University and its region. Twente University Press. 12

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto

Lisätiedot

TEM:n alueosaston uudistuksia

TEM:n alueosaston uudistuksia TEM:n alueosaston uudistuksia Toimialojen rahoitusseminaari 11.-12.5.2016 Sirpa Hautala Yritys- ja alueosasto/yrityspalvelut ryhmä Yritys- ja alueosaston organisaatio Mari Anttikoski Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013

Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013 Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013 Komposiitit ja älykkäät puurakenteet - Tommi Appelgren Mikä osaamiskeskusohjelma (=OSKE) on? Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain mukainen

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS Innovatiiviset julkiset hankinnat 18.2.2010 1 OHJELMA 12.30 Tervetuloa! 12.40

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla. Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003

Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla. Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003 Elintarvikealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla Salme Haapala, kehittämispäällikkö Foodwest Oy 7.10.2003 FOODWEST OY Historia Yritystiedot Omistajat Status Toimialueet vuonna 1995 perustettu elintarvikealan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi - WFA Seinäjoki Jyväskylä Pori Tampere TYÖLLISYYSTILANNE Maakunta Työvoiman Muutos 10-11 Työttömien Muutos 10-11 Työttömyysmäärä

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Varkauden seudun kehitys Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Väestö ikäryhmittäin v. 1990-2013 Lähde: Tilastokeskus Ikäryhmä Ikäryhmä YHTEENSÄ -14 15-64 65 - YHTEENSÄ -14 15-64

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot