Moskeija m a s j i d

Transkriptio

1 Moskeija masjid

2 Moskeija (Masjid) 2015 Alrisalah Skandinaviska Stiftelse ISBN: Kansikuva: Fittjan moskeija Tukholmassa

3 Moskeija Moskeijan perimmäinen tehtävä on täyttää muslimiyhteisön erityistarpeet, joita ei voi täyttää missään muualla. Tarpeet vaihtelevat niin ajan kuin paikankin mukaan. Islamin alkuvuosina moskeijassa hoidettiin esimerkiksi taisteluissa haavoittuneita, ja moskeija oli myös hallinnon keskus, jossa tehtiin poliittisia päätöksiä. Nykyaikana nämä toiminnot ovat valtaosassa yhteiskunnista siirtyneet muille toimijoille ja muihin rakennuksiin. Osa toiminnoista on kuitenkin säilynyt historian saatossa.

4 Toiminnot Sana moskeija on tullut italian ja espanjan kautta arabian sanasta masjid, joka tarkoittaa rukouspaikkaa tai maahanlankeamispaikkaa. Muslimit lankeavat maahan eli kumartuvat ja painavat otsansa maahan rukoillessaan, ja sana masjid viittaakin moskeijan keskeiseen rooliin rukoilussa ja uskonnon harjoittamisessa. Islamilaisen perinteen mukaan profeetta Muhammad on sanonut, että koko maailma on masjid ja että moskeijan rakentaminen on hyvin ansiokas teko. Rukoileminen ja palvonta ovat siis moskeijan keskeisiä toimintoja. Kahta muuta moskeijan perustoimintoa voi kuvata sanomalla, että moskeija on kulttuurin ylläpitäjä ja levittäjä sekä että moskeija on yhteiskunnallisen ja sosiaalisen yhteisön ydin. Näiden toimintojen näkyvyys on vaihdellut tarpeiden ja olosuhteiden mukaan. Opetuksen ja tiedon tarjoaminen, erilaisten kokousten pito, virallisten uskonnollisten toimitusten hoitaminen, kuten hautajaiset ja avioliittoon vihkiminen, sekä tapaamispaikkana toiminen ovat moskeijan toimintoja, jotka ovat säilyneet historian saatossa. 4

5 Moskeija tarjoaa myös tilapäistä suojaa matkailijoille ja hädänalaisille, kerää almuveroa ja jakaa varoja sitä tarvitseville, mikä on yksi islamin viidestä peruspilarista. Moskeija toimii myös muslimien tai yhteisön puhetorvena ympäröivässä yhteiskunnassa. Moskeijan tulisi lähtökohtaisesti olla aina avoinna. Käytännön syistä, kuten varkauksien, vandalisoinnin tai hyökkäysten takia, monet moskeijat ovat kuitenkin avoinna vain päivän viiden rukoushetken sekä erityisten tapahtumien aikaan. Tämä on yleistä varsinkin alueilla, joissa muslimit ovat vähemmistö. Moskeija rukous- ja palvontapaikkana Viisi päivittäistä rukoushetkeä (salat), jotka toimitetaan ryhmässä, ovat moskeijan toiminnan perusta ja myös yksi islamin viidestä peruspilarista. Rukoussali on moskeijan pääosa, ja siellä ihmiset rukoilevat ryhmässä tai yksin, muistavat Jumalaa, lukevat Koraania, syventyvät pohdiskelemaan, keskustelevat hiljaisella äänellä tai vain lepäävät. Yhteistä rukoushetkeä (ryhmärukousta) johtaa imaami, joka tarkoittaa johtajaa. Rukoussalissa voidaan pitää myös kokouksia, konferensseja ja opetustilaisuuksia, mutta suurissa moskeijoissa ja islamilaisissa keskuksissa on yleensä tällaisille toiminnoille omat tilansa. 5

6 Joka perjantai keskellä päivää toimitetaan yhteinen perjantairukous (salat al-jumu a), johon jokaisen muslimimiehen tulee osallistua, ellei hänellä ole pätevää syytä olla poissa. Rukousta edeltää saarna (khutba), jonka pitää saarnaaja (khatib), joka on usein sama henkilö kuin rukoushetken imaami. Moskeija on yleensä erityisen eloisa paastokuukausi ramadanin aikaan. Hämärän laskeuduttua paasto taukoaa ja toimitetaan iltarukous. Monissa moskeijoissa rukouksen jälkeen syödään yhteinen ateria joko joinain päivinä tai kaikkina päivinä. Joka ilta paaston tauottua ja hämärän laskeuduttua toimitetaan yhteinen paastokuukauden rukous, jonka nimi on tarawih. Moskeijoissa käy paaston aikaan iltaisin paljon väkeä, ja tunnelma on hyvin erityinen. Paastokuukauden rukouksen avulla ihmiset kokevat paastokuukauden vahvasti, ja he kokevat suurta yhteisöllisyyttä, joka näkyy tilaisuuksissa hyvin selvästi. Kun paastokuukausi päättyy, seuraa toinen islamin kahdesta suuresta juhlasta Id al-fitr. Id al-adha on juhlista toinen, ja sitä vietetään Mekan pyhiinvaelluksen yhteydessä. Kummankin juhlan keskeinen osa on yhteinen rukous, joka toimitetaan islamin perinteiden mukaan jossain muualla kuin moskeijassa. Rukouksen järjestelyistä vastaa yleensä moskeija, sillä moskeijan vastuulla on korostaa juhlien tärkeyttä sekä lujittaa ja vahvistaa niihin liittyviä perinteitä. 6

7 Moskeija yhteiskunnallisen ja sosiaalisen yhteisön ytimenä Moskeijan tulee olla selvä ja luonnollinen kokoontumispaikka yhteisön muslimeille ja vahvistaa yhteishenkeä sekä yksilön tunnetta siitä, että hän on osa suurempaa yhteisöä. Moskeijassa eroavaisuudet unohdetaan, samoin kunkin sosiaalinen asema, etnisyys, koulutus ja työura, ja kaikki ovat osa yhtä yhteistä yhteisöä. Moskeijassa kukaan ei ole muita parempi muuten kuin hurskaudessaan, jonka vain Jumala voi tietää. Yhdenvertaisuus näkyy selvimmin yhteisen rukouksen aikana, kun eri taustoista tulevat ihmiset rukoilevat vieri vieressä. Avioliittoon vihkiminen ja hautajaisten toimittaminen ovat moskeijan itsestään selviä yhteiskunnallisia tehtäviä, kuten myös almuverovarojen hallinnointi ja niiden jakaminen apua tarvitseville. Moskeijalla on ollut joinain aikoina joissakin paikoissa myös tärkeä oikeudellinen asema, ja moskeija on ollut tärkein, joskus jopa ainoa, julkinen toimija. Moskeija voi myös tarjota tilapäistä apua ja majapaikkaa matkailijoille tai sitä muuten tarvitseville. Lisäksi moskeija voi toimia erilaisiin yhteiskunnallisiin toimintoihin liittyvänä kokoontumispaikkana. Kyse voi olla yhdistyskokouksista, konferensseista tai vierailuluennoista sekä yhteiskunnan muiden toimijoiden tiedotuksesta. 7

8 Moskeija kulttuurin ylläpitäjänä ja levittäjänä Islam ei ole vain uskonto, joka tarjoaa vastauksen perimmäisiin kysymyksiin elämänlaadusta, ihmisen luonnosta, kuolemasta ja Jumalasta. Islam on elämäntyyli ja elämäntapa, jossa kiinnitetään huomiota ihmisen koko olemassaoloon, sekä kulttuurinen ilmaus, jota värittää niin yhdenmukaisuuspyrkimys kuin pitkäjänteisyys ja moninaisuuskin. Moskeija on ja sen tulee olla keskeinen islamin ylläpitäjä ja välittäjä niin elämäntavan kuin kulttuurinkin saralla. Tämä näkyy kenties erityisen selvästi yhteiskunnissa, joissa muslimit ovat vähemmistö. Moskeijalla on silloin suuri merkitys tiedonvälityksessä ja siinä, että koulutuksen, opetuksen ja muiden toimintojen avulla moskeija välittää islamilaisia arvoja uusille muslimisukupolville. Moskeijat tarjoavat erilaisia kursseja, joiden aiheena voi olla esimerkiksi Koraanin lausuminen, arabian kieli ja Muhammadin elämä ja teot. Moskeijassa voidaan järjestää myös muita kursseja, opintopiirejä ja luentoja monenlaisista aiheista. Käytös ja etiketti moskeijassa Uskovalle moskeija on Jumalan talo, ja moskeijassa käyvä on Jumalan vieras. Moskeijassa käyvän tulee siksi käyttäytyä arvokkaasti ja kunnioittavasti ja välttää aiheuttamasta kohua ja herättämästä pahennusta. Moskeijassa tulee puhua hiljaa, eikä keskusteluissa tule käsitellä aiheita, jotka voivat herättää pahennusta. Ääntä saa korottaa vain, kun kutsuu rukoukseen, saarnaan, opetukseen tai tiedonantoon. 8

9 Rukoussalissa Rukoussalissa ihmiset rukoilevat, lukevat Koraania tai kommunikoivat Jumalan kanssa jollakin muulla tavalla. Jokainen keskittyy omaan kommunikointiinsa Jumalan kanssa häiritsemättä muita. Rukoussalissa tulisi keskustella ainoastaan, jos se on välttämätöntä. Rukoilevan ihmisen editse ei tule kulkea. Rukoussalissa pidetään matkapuhelin joko suljettuna tai äänettömällä. Siisteys Yleiseen siisteyteen tulee kiinnittää huomiota, ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että hengityksestä tai vaatteista ei saa lähteä hajua, joka voi häiritä toisia. Kengät tulee riisua siihen tarkoitetussa paikassa, joko moskeijan sisäänkäynnin luona tai rukoussalin sisäänkäynnin luona. Lisäksi tulee huolehtia siitä, ettei moskeijaan kulkeudu vaatteiden mukana soraa, multaa, pölyä tai muuta roskaavaa. Kaikki moskeijassa käyvät vastaavat moskeijan siisteydestä. Jokaisen tulee pitää huolta siitä, ettei sotke moskeijaa, ja myös auttaa siivoamaan roskat niitä nähdessään. Moskeijassa ei ole kiellettyä nukkua, syödä tai juoda, mutta samalla pitää osoittaa asianmukaista kunnioitusta ja huolehtia siitä, ettei häiritse toiminnallaan muita toimintoja. 9

10 Vaatetus Moskeijassa käyvän tulee pukeutua siveellisesti. Miehillä tulee olla yllään läpinäkymätön asu, joka ylettyy polvien alapuolelle ja joka on löysä. Naisilla tulee olla yllään löysä asu, joka peittää sekä nilkat ja ranteet että kaulan ja pään. Miehet ja naiset Moskeija on rukouspaikka, ja jotta kumpikin sukupuoli voi keskittyä rukoilemiseen häiritsemättä toisiaan, naiset rukoilevat rukoussalin takaosassa ja miehet salin etuosassa. Moskeijassa voi myös olla erilliset rukoussalit tai rukousosastot sekä peseytymishuoneet. Joissakin moskeijoissa on useita kerroksia tai parvekkeita. Toisissa taas rukoussali on jaettu sermein, ja joissakin on erilliset rukoussalit. Joskus miehillä ja naisilla on täysin erilliset osastot, joihin on oma sisäänkäynti. Moskeijassa tulee kunnioittaa kummankin sukupuolen oikeutta keskittyä uskonnon harjoittamiseen ilman häiriöitä. Rukoushetki Hyviin tapoihin kuuluu se, että moskeijaan astuttaessa lausutaan rauhan toivotus al-salamu alaikum (rauha olkoon kanssanne). Hyviin tapoihin kuuluu myös se, että toivotukseen vastaa wa alaikum al-salam (ja rauha olkoon kanssanne). Toivotuksen voi sanoa, vaikka ihmiset rukoilisivat. Rukoileva voi tällöin vastata käden liikkeellä. Muslimien olisi myös toivottavaa lukea rukous profeetta Muhammadin esimerkin mukaisesti saapuessaan moskeijaan ja lähtiessään sieltä. Ennen kuin muslimi istuu alas tai tekee mitään muutakaan, hänen tulee toimittaa kaksi liikesarjaa (rakat) kunnioittavana tervehdyksenä moskeijalle. 10

11 Jos myöhästyy yhteisestä rukoushetkestä, ei tule juosta ja kiirehtiä, vaan tulla rukoussaliin rauhassa ja toimittaa rukoushetken jälkeen ne rukouksen osat, jotka jäivät tekemättä. On hyvä lausua rukouksensa eri puolilla moskeijaa. Miehille paras paikka on etummainen rivi ja naisille takimmainen rivi. Moskeijan ulkopuolella Moni tuntuu välillä unohtavan, että myös moskeijan ulkopuolella on käyttäydyttävä hyvin. Profeetta Muhammad sanoo meille, että yksi osa uskoa on poistaa esteet ja vahingolliset esineet tieltä. Autojen täyttämänä nykyaikana se tarkoittaa muun muassa sitä, että pysäköimme automme niille osoitettuihin paikkoihin, jotta ne eivät ole muiden tiellä. 11

12 12

13 Bandaraya-moskeija Kota Kinabalussa Malesiassa 13

14 Vierailijat, joilla on eri elämänkatsomus Monet moskeijat, varsinkin länsimaissa, ottavat mielellään vastaan vieraita, jotka eivät ole muslimeja. Vieraan on hyvä tuntea itsensä tervetulleeksi ja rentoutuneeksi ja olla pelkäämättä toimivansa väärin. Tavallinen kohtelias käytös riittää usein pitkälle, ja muslimit ovat usein hyvin ymmärtäväisiä, jos joku toimii väärin tietämättään. Muilta kuin muslimeilta ei odoteta rituaalien noudattamista tai erityisiä kunnioituksen osoituksia, vaan tavallista kohteliaisuutta. Jos olet epävarma jostain, on aina paras kysyä. Älä kuitenkaan arvostele moskeijassa muslimien tapoja ja käytäntöjä tai keskustele kiistanalaisista aiheista. Niiden paikka on jossain muualla. Kun ihmiset rukoilevat, on paras pysytellä taka-alalla ja olla häiritsemättä rukoilijoita kulkemalla heidän editseen, puhumalla kovaan ääneen, keskustelemalla tai kommentoimalla rukoushetkeä. Jos et tule moskeijaan osana jotakin moskeijassa usein käyvää ryhmää, moskeijalle on hyvä ilmoittaa vierailustasi etukäteen. 14

15 Miltä moskeija näyttää? Moskeijan pääasiallinen tarkoitus on olla rukouspaikka, ja siksi moskeijassa on aina rukoussali, jossa suunnan Mekkaan osoittaa muista erottuva seinä (qibla). Omaleimaista moskeijoissa on se, ettei niissä ole kuvia, vaan seinät on koristeltu arabeskeilla ja kalligrafialla, jos niitä on ylipäänsä koristeltu. Muuten moskeija voi näyttää miltä vain. Ensimmäiset moskeijat olivat hypostyyleja. Hypostyyli on suuri halli, jossa katto on pylväiden varassa. Sitä mukaa kuin islam levisi eri puolille maailmaa, kehittyi islamilainen arkkitehtuuri, joka sai vaikutteita paikallisista kulttuureista. Kun nykypäivänä rakennetaan uusi moskeija, rakennuksessa näkyvät usein myös nykyaikaiset arkkitehtoniset tyylit. Göteborgsmoskén Göteborgin moskeija 15

16 16

17 Alueilla, joissa muslimit ovat vähemmistö, moskeija saatetaan perustaa rakennukseen, joka on rakennettu alun perin toista tarkoitusta varten ja joka ostetaan ja muunnetaan moskeijaksi. Rakennus voi olla esimerkiksi vanha kirkko tai, kuten Tukholman moskeija, vanha sähkölaitos. Moskeijan tavallinen mutta ei pakollinen ulkoinen tunnusmerkki on minareetti, korkea ja kapea torni, josta rukoukseen kutsuja (muadhdhin) huutaa rukouskutsun. Ennen rukoukseen kutsuja seisoi korkealla minareetissa, mutta nykyään hän seisoo usein moskeijan sisällä ja rukouskutsu välitetään tornista kaiuttimien kautta. Aivan ensimmäisissä moskeijoissa ei ollut minareetteja, ja silloin rukoukseen kutsuja seisoi moskeijan katolla. Rukoussalissa on merkitty rukoussuunta tavallisesti mihrabilla, joka on syvennys seinässä, joka on Mekkaan päin. Mihrab voi olla monen näköinen ja kokoinen, mutta se on usein oviaukon muotoinen ja se on koristeltu kaakeleilla ja kalligrafialla. Mihrab myös vahvistaa imaamin ääntä. Tosin teknisenä nykyaikana imaami puhuu usein mikrofoniin. Rukoussalissa on usein myös minbar, koroke, portaikko tai parveke, jolta imaami saarnaa perjantairukouksen yhteydessä. Muita moskeijan tyypillisiä piirteitä ovat peseytymispaikka, jossa rituaalinen peseytyminen hoidetaan, sekä kenkäteline joko moskeijan tai rukoussalin sisäänkäynnin lähellä. Todella suurissa moskeijoissa voi olla henkilökuntaa, joka pitää huolta kengistä ja laukuista. Tällöin käytössä on narikkajärjestelmä. Moskeijassa on usein toimistoja hallintoa, toimihenkilöitä ja muuta henkilökuntaa varten, kokous-, konferenssi- ja opetustiloja sekä joskus erillinen rukoussali tai osasto naisille. Suurien moskeijoiden alueella voi toimia kirjasto, koulu, urheiluhalli, leikkihuone, kahvila ja ravintola. 17

18 Historiaa Sen jälkeen kun profeetta Muhammadia oli vainottu kotikaupungissaan Mekassa, hän muutti Medinaan, johon syntyi historian ensimmäinen islamilainen yhteiskunta. Muhammad rakensi lähes ensitöikseen Medinassa moskeijan. Siitä lähtien moskeijalla on ollut keskeinen asema islamilaisessa yhteiskunnassa, ja kaikkialla, missä muslimeja on asunut, on halu rakentaa oma moskeija ollut suuri. Ennen kuin Muhammad saapui vuonna 622 Medinaan, hän vietti kolme päivää Qubassa, pienessä kylässä Medinan ulkopuolella. Siellä hän pani alulle nykyään Quban moskeijana tunnetun rakennuksen. Moskeija oli ensimmäinen Muhammadin rakentama. Vain muutama päivä myöhemmin hän aloitti Medinan moskeijan rakennustyöt. Moskeija tunnetaan nykyään Profeetan moskeijana (Masjid al-nabawi). Kuitenkin ensimmäisenä moskeijana tai rukouspaikkana (masjid) islamissa pidetään yleensä Mekan Pyhää moskeijaa (Masjid al-haram), jonka keskellä sijaitsee kuution muotoinen pyhäkkö Kaaba. Muslimilähteiden mukaan Kaaban rakensivat profeetta Abraham ja hänen poikansa Ismael, ja se oli ensimmäinen pyhäkkö, joka omistettiin yhden Jumalan palvomiselle. Kun Muhammad palasi vuonna 630 Mekkaan, hän palautti Kaaban aseman Jumalan palvomispaikkana. 18 Muslimilähteiden mukaan historian toinen moskeija oli al-aqsa-moskeija tai Masjid al-aqsa (kaukainen rukouspaikka). Moskeija sijaitsee Temppelivuorella Jerusalemissa paikassa, jossa babylonialaisten tuhoamat kaksi juutalaisten ensimmäistä temppeliä sijaitsivat. Myöhemmin paikalle rakennettiin kirkko, jonka tuhosi sassanidien hallitsema Persian valtakunta. Moskeijarakennuksen rakentamisen aloitti islamin toinen kalifi Umar ibn al-khattab vuonna 638.

19 Nämä kolme moskeijaa Pyhä moskeija Mekassa (Masjid al-haram), Profeetan moskeija Medinassa (Masjid al-nabawi) ja al-aqsa-moskeija Jerusalemissa (Masjid al-aqsa) ovat muslimeille kolme tärkeintä rukous- ja palvontapaikkaa. Profeetta Muhammad puhuu monissa kertomuksissa näissä kolmessa moskeijassa rukoilemisen ansiokkuudesta. Profeetan moskeija Masjid al-haram Mekassa Profeetan moskeija Masjid al-nabawi Medinassa 19

20 20

21 Quban moskeija Al-Aqsa-moskeija Kalliomoskeija 21

22 22 Tukholman moskeija

23 Kuvat Kansikuva: Fittjan moskeija 2012 Holger.Ellgaard Own work. Lisenssi: Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 lähteestä Wikimedia Commons - org/ wiki/file:fittja_moske_2012.jpg#mediaviewer/fil:fittja_moske_2012.jpg Kuva 2 sivulla 4: Muslims at Prayer, Vince Millett, lisenssi: Creative Commons Attribution- Non Commercial, gallery @n / Kuva 1 sivulla 5: Praying at the Blue Mosque, Héctor, lisenssi: Creative Commons Attribution-Non Commercial, Kuva 1 sivulla 21: The Quba Mosque, Imran Saeed, all rights reserved, imransaeed/ Kuva 1 sivulla 22: Tukholman moskeija lokakuu 2012a, Holger.Ellgaard Own work. Lisenssi: Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 lähteestä Wikimedia Commons - File:Stockholms_moske_okt_2012a.jpg Muiden kuvien oikeudet omistavat Darfan ja Alrisalah Skandinaviska Stiftelse. 23

24 Moskeija masjid Moskeijan perimmäinen tehtävä on täyttää muslimiyhteisön erityistarpeet, joita ei voi täyttää missään muualla. Tarpeet vaihtelevat niin ajan kuin paikankin mukaan. Islamin alkuvuosina moskeijassa hoidettiin esimerkiksi taisteluissa haavoittuneita, ja moskeija oli myös hallinnon keskus, jossa tehtiin poliittisia päätöksiä. Nykyaikana nämä toiminnot ovat valtaosassa yhteiskunnista siirtyneet muille toimijoille ja muihin rakennuksiin. Osa toiminnoista on kuitenkin säilynyt historian saatossa. Tässä kerromme moskeijassa rukous- ja jumalanpalveluspaikkana, kulttuurin säilyttäjänä ja levittäjänä sekä yhteiskunnallisen ja sosiaalisen yhteisöllisyyden keskuksena. Täältä löydät myös tietoa moskeijan historiasta, moskeijan käyttäytymissäännöistä ja siitä, miltä moskeijassa näyttää. ISBN