Laadunvarmistus, tarkastukset ja testaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laadunvarmistus, tarkastukset ja testaus"

Transkriptio

1 Laadunvarmistus, tarkastukset ja testaus Mitä on laatu? Miten varmistua laadusta? Laatumittaus Testaus Tarkastusmenettely

2 Laatujärjestelmä Liiketoiminta, johtaminen Laatujärjestelmä Hankkeiden hallinta (tuotteen tasolla) Projektinhallinta Projektinhallinta Projektinhallinta määrittely suunnittelu ohjelmointi testaus käyttöönotto, ylläpito tuotteenhallinta laadunvarmistus dokumentointi vaatimustenhallinta...

3 asiakasvaatimukset Prosessi? Vaatimustenhallinta? SWE-Prosessi

4 Esimerkki: pitsoja koteihin toimittava yritys tilaukset valmistus toimitukset tilaaja tilaus tilauksen vastaanotto vastaanotettu tilaus valmista pitsa pitsat toimita pitsa toimitus asiakas Mitenhän tämä poikkeaa ohjelmistohankkeesta?

5 Prosessi

6 Laatu ja laatujärjestelmä Termi laatu on omiaan herättämään tunneperäisiä reaktioita. Onko laatu virheettömyyttä, mitä on virheettömyys? Onko laadukkaiden osien summa laadukas? "Määritelmä" Tuotteen kyky täyttää asiakkaan kohtuulliset toiveet ja odotukset. Oikea tuote, oikea hinta, oikeaan aikaan. Laatu on välttämättä aina jossain määrin subjektiivista, so. riippuvainen käyttäjästä Objektiivinen laatu: tuote on siinä mielessä virheetön ja tarkoituksenmukainen, että se on määrittelynsä mukainen. Subjektiivinen laatu: tuote täyttää käyttäjänsä (ja asiakkaan) tuotteeseen kohdistamat odotukset. Eri käyttäjillä on erilaisia odotuksia. Laatujärjestelmä eli laadunhallintajärjestelmä määrittelee yrityksen toimintatavat.

7 Ohjelmiston laatuattribuutit: ISO 9126 Analyzability Changeability Stability Testability Adaptability Installability Co-existence Replaceability Maintainability Time behavior Resource utilization Portability Efficiency ISO 9126 External and internal quality Usability Functionality Reliability Understandability Learnability Operability Attractiveness Suitability Accuracy Interoperability Security Maturity Fault tolerance Recoverability mittausesimerkki

8 Laadun osatekijät standardissa ISO 9126 Toiminnallisuus (functionality) suitability accuracy inteoperability security Luotettavuus (reliability) maturity fault tolerance recoverability Käytettävyys (usability) understandability learnability operability attractiveness Tehokkuus (efficiency) time behaviour resource utilization Ylläpidettävyys (maintainability) analysability changeability stability testability Siirrettävyys (portability) adaptability installability co-existence replaceability

9 Prosessin/laatujärjestelmän raskaus Toimintatapojen tulee olla järjestelmällisiä, mutta toisaalta byrokratia on minimoitava. Prosessin tulee kuitenkin olla tarpeeksi byrokraattinen yleensä hieman byrokraattisempi kuin mitä aluksi luulisi. Järjestelmällisyyden ja byrokratian tarvetta lisäävät hankkeen koko henkilöiden vaihtuvuus kokemus ja ammattitaito ylläpitovaatimukset, järjestelmän arvioitu käyttöaika tuotteen luotettavuus- yms. vaatimukset asiakkaiden vaatimukset, lait, viranomaismääräykset yms.... Suurissa hankkeissa kyky vastata nopeasti muuttuviin asiakastarpeisiin yleensä vähenee. Laatujärjestelmän tulee mahdollistaa eri tilanteisiin sopivat toimintamallit.

10

11 Prosessi Prosessi, täysin epävirallinen määritelmä: systemaattinen toimintatapamalli jonkin tavoitteen saavuttamiseksi koostuu ihmisistä, tehtävistä, järjestelmistä, työkaluista ja menetelmistä sekä toisista prosesseista. Esimerkki Prosesseihin liittyy Tavoitteellisuus: prosesseille määritellään tavoitteet, joiden toteutumista on kyettävä mittaamaan (=tarkoitus, syötteet, tulokset, ohjaus ja mittarit) Ohjeistus: kuvaa prosessin aktiviteetit, toimijat ja vastuut. Näkyvyys: miten voidaan todentaa, että on toimittu prosessin mukaisesti. Suunnitelmallinen toiminnan kehittäminen: tavoitteiden toteutumisen arviointi ja mittaus sekä niihin perustuva toimintatapojen suunnitelmallinen kehittäminen. Omistaja(t): omistajan vastuulla on prosessikehitys, prosessin tehokkuus, mittareiden seuranta, muutosten käyttöönotto, tietojärjestelmäratkaisut... Prosessin tarkoituksena on ensisijaisesti ennustettavuus (?): asiat tehdään samalla tarkoituksenmukaisella tavalla suorittavista ihmisistä ja tilanteesta riippumatta sählääminen vähenee toiminnan ja tuotteiden laatu on (ainakin jossain määrin) ennustettavissa toimintaa voi mitata, ohjata ja ymmärtää. Ohjelmistotalon laadunhallintajärjestelmä määrittelee yleensä muutamia ohjelmistokehitykseen suoraan liittyviä ydinprosesseja, esimerkiksi asiakasprosessi, tuotekehitysprosessi ja ylläpitoprosessi.

12 ...prosessi Kannattaa pitää mielessä, että hyvälläkään prosessilla ei voi korvata ammattitaitoisia ohjelmistokehittäjiä...mutta ammattitaitoiset ohjelmistokehittäjät, joilla on hyvä prosessi, päihittävät aina ammattitaitoiset ilman prosessia toimivat kehittäjät.

13 Prosessien vertailu Vesiputous RUP: Rational unified process CMM: Capability Maturity Model XP: extreme Programming SPICE: ISO Epämuodollinen, joustava ISO 9001 RUP SPICE CMM MIL STD Byrokraattinen XP Scrum iteratiivinen Muutettu (aika paljon) lähteestä Kroll, P. and Kruchten, P., The Rational Unified Process Made Easy. Addison-Wesley (2003) 416pp.

14 G-miehen näkemys softanteosta

15 Menetelmien kehittelijät työssään

16 Not everything that can be counted counts, and not everything that counts can be counted -- Albert Einstein, Laadun mittaaminen Motto: mitä ei mitata, sitä ei voi ohjata Mittarit voidaan karkeasti jakaa kahteen luokkaan Strategiset mittarit: pitkä aikaväli, liiketoimintanäkökulma, lähtökohtana usein ns. tasapainoitettu mittaristo -kehys Operatiiviset mittarit: päivittäistä tietoa päätöksenteon tueksi Tässä keskitytään pääasiassa ohjelmistoprojektiin ja tuotantoprosessiin liittyviin operatiivisiin mittareihin Miksi mitataan Tietoa päätöksenteon tueksi ( missä ollaan ) Miten prosessia on kehitettävä: ymmärtäminen, oppiminen ja kehittäminen Miten tavoitteet on saavutettu Mitä mitataan Tuotetta ( missä ollaan ) Prosessia (miten kehitetään, ymmärtäminen, oppiminen)

17 Mittaamisen ongelmia Mittaaminen aiheuttaa kustannuksia. Käytännössä kovin luotettavia yksittäisiä mittareita ei ole. Asenneongelmat: yleensä ihmiset vastustavat mittareiden käyttöönottoa: "epätarkka", "hukkatyötä", "voi käyttää/tulkita väärin" "mahdotonta ei näitä tuloksia kuitenkaan mihinkään käytetä... Ihmiset sopeuttavat toimintaansa mittareihin ( sitä saa mitä mittaa ). Tulos ei välttämättä muutu. Tuottavuutta mitataan koodirivien määrällä. Virheiden vakavuusaste vaikuttaa palkkaan.

18 Millaisia mittareita Mittaamisen on oltava mahdollisimman automaattista. Mittareita on oltava mahdollisimman vähän, mutta kuitenkin riittävästi. Mittaustulosten hyväksikäyttötavan on oltava kaikilla selvillä. Mittarin väärinkäyttö on vältettävissä. Mittaa mielellään prosessia ja ryhmää, ei yksilöä. Objektiivisuus ja luotettavuus: tulos ei saa olla riippuva mittaajasta tai mittausajankohdasta, mittaukset toistettavissa. Trendit absoluuttisia arvoja tärkeämpiä. Ymmärrettävyys: mistä mittarin arvon muutokset johtuvat. Asiakkaan kannalta mielekäs. Mittarin arvot muutettavissa euroiksi.

19 Tuotteen mittaaminen, esimerkkejä Otetaan pohjaksi ISO standardin jaottelu Toiminnallisuus Toteutetut käyttötapaukset / kaikki käyttötapaukset Läpi menevät järjestelmätestitapaukset / kaikki testitapaukset Luotettavuus Mean time between faults (MTTF) Korjatut virheet / löydetyt virheet Koodianalysaattorin virheilmoitukset Testikattavuusmitat Käytettävyys Asiakaspalaute, asiakastyytyväisyystutkimukset Käytettävyystestit Tehokkuus Vasteajat kuormitustesteissä Prosessorin käyttöaste kuormitustesteissä Vapaan muistin määrä kuormitustesteissä Ylläpidettävyys McCaben syklomaattinen kompleksisuus Maintainability index, lasketaan Halsteadin mitasta, McCaben mitasta, koodirivien määrästä ja kommenttirivien määrästä (ks. esim. Welker 2001). Siirrettävyys? Welker, K.D The Software Maintainability Index Revisited. CrossTalk The Journal of Defense Software Engineering 14, 8, pp Ylisiurua, Hannu, Tuotetiedonhallintajärjestelmän leimasinkomponentin ylläpidettävyyden arviointi. Diplomityö, TTY, 2003

20 Esimerkkejä prosessimittareista Aikataulut: arvioidut ajat, toteutuneet ajat. Katselmoinneissa/testauksessa löytyneet virheet. Aika virheen havaitsemisesta sen korjaamiseen. Virhekustannukset Testauksessa löytyneiden virheiden aiheuttamat lisäkustannukset. Takuuaikaiset korjaukset Laskutuskelvottomat tunnit. Tuottavuus.

21 Liikkeellelähtö Aluksi muutamia selkeitä mittareita: aikataulujen toteutuminen asiakasvirheiden määrä takuutyön määrä asiakastyytyväisyys. Kokemuksen karttuessa mittareita otetaan lisää. Mittaustuloksista tiedotetaan: trendit näkyvissä kahvihuoneen seinällä.

22 Errors in a product project at March Errors found open errors 2001 error estimate open errors estimate

23 Otos yhden laatumittauksen tuloksia Luennot 3.1 Harjoitukset 3.7 Materiaali 3.4 Mielenkiintoni opetettuun aiheeseen lisääntyi kurssin aikana: 3.5 Opettajat ovat ystävällisiä ja ymmärtäväisiä: 4.2 Opettajien antama henkilökohtainen ohjaus on riittävää tehtävien suorittamiseen: 3.8 Harjoitustyö oli relevantti opintojakson kokonaisuuden kannalta: 4.1 Uskon kurssista olevan hyötyä myöhemmissä opinnoissani: 3.9 Opetettava aine on ajankohtainen: 4.1 Opin opintojaksolla paljon: 3.8

24 TASAPAINOTETTU MITTARISTO Balanced Scorecard, BSC Luultavasti yleisimmin käytetty kehys liiketoimintalähtöisten mittareiden määrittelyyn Paljon kirjallisuutta Näkökulmat taloudellinen (= omistajat) (mennyt) asiakas (nykyhetki) prosessi (nykyhetki) henkilöstö (= oppiminen) (tulevaisuus) Kaplan R S and Norton D P (1992) "The balanced scorecard: measures that drive performance", Harvard Business Review Jan Feb pp

25 Prosessin kehittäminen: on vaikeaa tuottavuus kehityshankkeet Miten hallita tilanne projektipaineista huolimatta? muutoksen vakiinnuttaminen? aika Arvaus: suurin osa isoista harppausyrityksistä epäonnistuu

26 Etene riittävän pienin harppauksin tuottavuus Termejä: -SPI, Software Process Improvement -Process Re-Engineering aika

27 Kehittämisen askeleet Kartoitetaan nykytilanne. Tähänkin asti on eletty, ei liian suuria muutoksia kerralla. Priorisoidaan kehitystarpeet. Otetaan ensimmäinen askel... Yksinkertainen malli toimintaprosessista (mitä vaiheita projektiin kuuluu). Usein lähdetään liikkeelle dokumentointimalleista Määrittely- ja suunnitteludokumentit. Projektinhallintaan liittyvä dokumentaatio (projektisuunnitelma, seuranta).

28 Ongelmia Monet hankkeet hiipuvat innostuneen alun jälkeen. Johdon tuki ja sitoutuminen puuttuu. Koulutukseen ei panosteta tarpeeksi. Usko kaikkivoipiin työkaluihin. Liian suuret odotukset. Rima liian korkealla. Liian suuri muutos kerralla. Muutosvastarinta. Ajankäyttö. Cowboy-mentaliteetti. Ei toimintamallia - ei käsitystä ongelmista. Prosessia ei voi ostaa.

29 Frustraatio 1960-luvulta The practice of programming as personal art led to the realization that standards in programming were imperative. Implementing QC was a supreme test of skills in personal relations -- and was not well demonstrated. To the extent that we were seen as imposing standards there was resistance and resentment. Without doubt, we failed in every aspect of personnel relations. In a day when programmers were simply not unemployed and available in the labor market, we experienced more than a 100 percent turnover in programming personnel in a six month period. Matley, B.G., Compu-Then: Before Megabytes. In: Glass, R.L., In the Beginning: Recollections of Software Pioneers, IEEE Computer Science Press (1998) pp (quotation from pages ).

30 Standardeja ISO9001 Tällä hetkellä käytännössä tärkein (ei silti kovin tärkeä?). ISO9001 standardi määrittelee tietyt puitteet laatujärjestelmän kehittämiseksi. Uusin versio vuonna CMMI SEI:n (Software Engineering Institute) perinteinen CMM-malli (Capability Maturity Model) määrittelee viisi kypsyystasoa. Kypsyystasomalli määrittelee asiat, joita kullakin tasolla on kehitettävä seuraavalle tasolle pääsemiseksi. Nykyisin mallin nimi on CMMI ja siitä on kaksi versiota staged representation: perinteinen CMM-malli continuous representation: vastaa ISO standardia SPICE (eli ISO 15504) Muita standardeja Laatupalkintokriteerit (www.sly.fi): vuoden 2009 voittaja Viking Line ITIL (~ISO 20000): palveluiden hallinta, yrityksen tietohallinto (Joel test)

31 CMM kypsyystasot Taso 1: Initial Process. Taso 2: Repeatable process. Projektit pystytään viemään läpi suunnitelmien mukaisesti. Taso 3: Defined Process. Prosessi on määritelty, sitä noudatetaan, ja sitä pyritään tehostamaan. Taso 4: Managed Process. Prosessia mitataan ja mittaustuloksia käytetään sen parantamiseen. Taso 5: Optimizing Process. Tietoa kerätään automaattisesti ja sitä käytetään prosessin optimoimiseksi. Millähän tasolla yritykset yleensä ovat?

32 CMM arviointien tuloskehitys

33 Yhteenveto 30 vuoden kokemuksesta What I found was this: The inspection and testing process, defect discovery and repair throughout the development life cycle, seemed to drive success -- delivering a usable system in time. I could not correlate success with programming methods such as design methods, language, or coding practices. A certain number of defects will be introduced regardless. What appears to matter a great deal is the application of professional engineering. By that I mean technical management: establishing precise plans and procedures; defining computer programs in terms of their correctness, not just their development, and evaluating them quantitatively with respect to budgets and schedules; using models; developing a detailed system integration plan; and measuring results scientifically (projects that rely on status reports, such as test cases run, do not fare well). Britcher, R.N., A View from Below. In: Glass, R.L., In the Beginning: Recollections of Software Pioneers, IEEE Computer Science Press (1998) pp (quotation from page 111). (Taitto ja korostukset ijh:n)

34 A quotation of one of the managers, only 2 years before the big disaster at AA "...we have spent 30 years handicrafting computer systems. We like to think we re better at this than most and that our skills in hardware evaluation, project management for software development, and systems integration have given us an important leg up on the competition.

35 Auditointi Auditointi: tarkasteltavasta kohteesta riippumattoman henkilön tekemää laatujärjestelmän arviointia (audit, assessment, review). Auditointi voi olla joko sisäinen tai ulkoinen: sisäinen: yrityksen itse tekemä auditointi ulkoinen: esimerkiksi toisen yrityksen tai kolmannen osapuolen tekemä. Muodollinen tilaisuus, jonka aikana tarkastetaan tuotteen tai toiminnan laatu vertaamalla sitä dokumentaatioon tai standardiin. Toiminnan auditoinnissa toiminnan vertailukohtana on esimerkiksi yrityksen oma laatujärjestelmän kuvaus tai jokin laatustandardi (esimerkiksi ISO 9001).

36 ... auditointi Tehdään, usein määrävälein, suunnitelmallisesti ohjeistukseen verraten (sekä sisäisiä että ulkoisia, ISO9001-vaatimus). Tarkastuksen kohteeksi valitaan yleensä tietty osa laatujärjestelmää. Tulokset dokumentoidaan pöytäkirjaan. Korjaavista toimenpiteistä päätetään esimerkiksi laaturyhmän kokouksessa. Ulkoisen auditoinnin tavoitteita: varmistaa, että toimittaja pystyy toimittamaan tuotteen osoittaa, että toiminta on laatujärjestelmän mukaista (sertifiointi) yritysten välinen benchmarking, oppiminen. Sisäisen auditoinnin tavoitteet: Oman toiminnan vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen. Kehityskohteiden tunnistaminen. Koulutus. Valmistautuminen ulkoisiin auditointeihin.

37 Mitä auditointi ei ole Ihmisten kritisointia. Esimiesten keino alaisten arvointiin. Poliisitoimintaa, jolla saadaan rosvot kiinni. Mestarointia, jossa auditoija kertoo, miten asiat tulisi hoitaa. Ei myöskään suoraan pyri arvioimaan laatujärjestelmän hyvyyttä / huonoutta.

38 Auditoinnin vaiheet Vastuu Päätös auditoinnista Johto Auditoinnin suunnittelu Auditoija(t) Auditoinnin yleisesittely (aloituskokous) Auditoija(t) Auditointi - dokumenttien tutkiminen (ohjeet, tulosdokumentit) - haastattelut ja toiminnan tarkastelu - havaintojen teko ja kirjaus Auditoija(t) Päätöskokous - tulosten esittely - jatkotoimenpiteet Auditoija(t) Kirjallisen raportin laadinta Auditoija(t) Kehitysssuunnitelman laadinta Korjaavat toimenpiteet Seuranta Johto

39 Auditointi käytännössä Perustuu laatudokumentaatioon ja valittuun standardiin. Auditoija tutkii ensin mahdollisen laatudokumentaation (ohjeistus, dokumentointimallit jne.) ja sen riittävyyden standardeihin nähden. Auditoijan työvälineinä laatudokumentaatio, standardi (esim. ISO 9001), kysymyslistat sekä kynä ja paperi. Oleellista auditoinnissa on käytännön, eli todellisen toiminnan tutkiminen. Auditointi pohjautuu havaintoihin: haastattelut, työvälineiden, -tapojen ja -tulosten tarkastelut. Dokumenttien sisältöön ei yleensä puututa. Toiminnan tarkastelun jälkeen auditoijat kirjoittavat raportin, johon havainnot kirjataan. Raportin pohjalta voidaan laatia suunnitelma kehitystoimenpiteiksi. Johdon tehtävänä on huolehtia korjaavista toimenpiteistä ja suunnitelmien toimeenpanosta.

40 Auditoitavia kohteita Yleiset vaatimukset laatupolitiikka, johdon seuranta organisaatio, sisäiset auditoinnit, korjaavat toimenpiteet koulutus ja -asiakasohjautuvuus. Projektitoiminta projektien organisointi projektien suunnittelu, projektien seuranta..., Tuotteenhallinta: identifiointi, versionhallinta, konfiguraationhallinta ja toimintatavat. Menetelmät, työvälineet, dokumentit, ohjelmakoodi... Laadunohjaus: tarkastukset, katselmukset, testaus, mittaus... Tuotteen toimittaminen asiakkaalle.

41 Testauksen aamunkoitto

42 Määritelmiä Myers Testaus on prosessi, jossa etsitään virheitä ohjelmaa tai sen osaa suorittamalla. Hetzel Testausta ovat kaikki menetelmät, joilla pyritään arvioimaan ohjelmiston jotain ominaisuutta. Testaus on ohjelmiston laadun mittaamista. Craig ja Jaskiel Testaus on ohjelmistotuotantoprosessi, jossa käytetään ja ylläpidetään testwarea tarkoituksena mitata ja parantaa testattavan ohjelmiston laatua. Testware kattaa kaiken testaukseen liittyvän materiaalin: suunnitelmat, testauskoodin, testidatan... >2010? Testaus on spesifiointia (eli siis speksaamista ), virheiden etsimistä ja laadun mittaamista. 1. Myers, G.J., The Art of Software Testing. John Wiley & Sons (1979) 177pp. 2. Hetzel, B., The Complete Guide to Software Testing. QED Information Sciences (1984). 3. Craig, R.D. and Jaskiel, S.P., Systematic Software Testing. Artech House Publishing (2002) 536pp.

43 Jatkuva testaaminen Ennen: virheiden etsimistä Rakenna Testaa Nyt: virheiden etsimistä ja laadun mittaamista Rakenna Suunnittele, rakenna ja ylläpidä testwarea Testaa

44 Esimerkkiraportti testauksen tilanteesta Raportti: The Economic Impacts of Inadequate Infrastructure for Software Testing, May 2002 Ohjelmistovirheiden kustannukset USA:n kansantaloudessa n. $60 miljardia, säästöpotentiaali n. $22 miljardia

45 Tulevaisuus Testaus ja sille asetetut vaatimukset ovat lisääntymässä ja monimutkaistumassa huomattavasti. Ne ovat lähestymässä vaativuudeltaan testattavan ohjelmiston tekemistä => testware engineering. Seurannaisilmiöitä Testware engineering on entistä keskeisempi osa tuotekehityshanketta ja se integroituu aikaisempaa selkeämmin kaikkiin ohjelmistotyön vaiheisiin koko elinkaaren ajan. Testiaineistojen ja -ympäristöjen kehitys- ja ylläpitotyöhön on kehitettävä samantapaisia kurinalaisia ja hyvin määriteltyjä prosesseja ja välineitä, kuin itse ohjelmistotuotantoakin varten on kehitetty. Testaus ei voi enää olla sekundahommaa. Huippuasiantuntijoiden tarve lisääntyy. Osa testaajista on myös hyviä ohjelmoijia. (Ns. apinatestaus ulkoistetaan halvempiin paikkoihin.) Kasvavan regressiotestaustarpeen johdosta testausautomaatio ja työvälineiden käyttö lisääntyy. Testaus liittyy entistä tiiviimmin speksaukseen, ja saattaa tavallaan jopa korvata sen (dokumentoidut testitapaukset voivat toimia speksin korvikkeena). Testauksen testaukseen on kiinnitettävä huomiota.

46 Testauksen määrää ja mutkikkuutta kasvattavia tekijöitä Miksi? koodia pitää syntyä enemmän, nopeammin, tehokkaammin laadukkaammin, ennustettavammin. Tähän on reagoitu tuotantoprosessin muutoksella Iteratiivisuus tuotantoprosessissa Testaustulosten käyttö prosessimittareina, release management Ei-toiminnallisten ominaisuuksien testaus: käytettävyys, luotettavuus, ylläpidettävyys, turvallisuus, suorituskyky, interoperability, konformanssitestaus

47 Testauksen määrää Myös teknologiaan ja toteutustekniikoihin yms. liittyviä tekijöitä Hajautetut sovellukset, monikerrosarkkitehtuurit, Internetsovellukset (.9*.9*.9*.9=~0.66) Komponenttiohjelmointi, EJB,.NET Uudelleenkäyttö, ohjelmistoalustat (platform), sovelluskehykset Tuoteperheet Asiakaskohtaisten versioiden paketointi Järjestelmäintegraatio, EAI (Enterprise Application Integration) Monitoimittajaympäristön hallinta Mobiiliohjelmointi (yhteentoimivuus, käytettävyys, suorituskyky, muistinhallinta) Säikeiden käyttö Sulautetut järjestelmät Testikoodin lisääntyessä sen ylläpidon vaatima työmäärä lisääntyy => samantapaisia haasteita kuin muussakin ohjelmistokehityksessä

48 Testaus virheidenetsintäkeinona ohjelma syöteavaruus ohjelmakoodi tulosavaruus X Y sisäinen tila Johtopäätös? Syöteavaruuden koko ja mahdollisten tilojen määrä on niin valtava, ettei edes pienen ohjelman kattava testaus ei ole käytännössä mahdollista. Reaaliaikajärjestelmän tapauksessa tilanne on kertaluokkaa ongelmallisempi. Testaamalla voi siis osoittaa, että ohjelmassa on virheitä, ei sen virheettömyyttä.

49 Ideaalitilanne speksattu testattu toteutettu speksattu= toteutettu= testattu

50 Testaus Testaus on systemaattista virheiden etsimistä -- ei sattumanvaraista ohjelman kokeilua. Testauksen tarkoitus on osoittaa että ohjelmassa on virheitä. Mitä enemmän virheitä löytyy, sitä onnistuneempi testi on. Virhe on ristiriita spesifikaation ja toteutuksen välillä. Virheiden jäljitys eli debuggaus ei ole testausta. Tehtäviä... Testaussuunnitelman laatiminen. Ensimmäinen versio jo määrittelyvaiheessa. Testauksen tavoitteet kussakin testissä. Testikohtaisesti testitapausten suunnittelu. Testausympäristöjen luonti. Testauksen suoritus. Tulosten tarkastelu.

51 Error, fault, failure Virhe (error): ihmisen tekemä möhläys, esimerkiksi ohjelmointivirhe tai virhe dokumentissa. Kun virheellinen ohjelmankohta suoritetaan (tai koodia puuttuu), se saattaa aiheuttaa vian (fault). Järjestelmä on nyt tilassa, joka ei ole sen määrittelyn mukainen. Vika puolestaan voi aiheuttaa häiriön (failure), joka on vian ilmeneminen järjestelmän ulkoisessa käyttäytymisessä. Kansanomaisesti ilmaisten bugilla tarkoitetaan jotain ylläolevista.

52 Testauksen ongelmia Asenne: testauksella yritetään osoittaa ohjelman toimivuus, ei toimimattomuus. Testauksen aliarvostus: "ne jotka eivät muuta osaa, testaavat". Milloin testaus voidaan lopettaa: kun rahat/aika loppuu? Onko kaikki testattu? Mihin tehdyt korjaukset vaikuttavat? Testien toistaminen korjausten jälkeen (regressiotestauksen työmäärä). Testin toistettavuus (ajastukset ja muut hallitsemattomat ilmiöt), esimerkkejä: osoittimien käyttö (yllättävän usein) reaaliaikajärjestelmä, hajautettu järjestelmä ja graafinen käyttöliittymä.

53 ...testauksen ongelmia Testausympäristön pystyttäminen. Testaustyökalujen vaikutus järjestelmän toimintaan. Järjestelmä on maantieteellisesti laaja (hajautettu). Poikkeamien havaitseminen on vaikeaa (esimerkiksi niiden pienuuden takia) Ei tiedetä, mikä oikean tuloksen pitäisi olla. Tilanteet, jota ei voida testitilanteessa järjestää (ohjelmistoissa on lähes aina tällaisia osia). Tulosten toteaminen oikeaksi, kun järjestelmän toimintaa ei voida seurata ulkopuolelta.

54 V-Malli Määrittely Arkkitehtuurisuunnittelu Moduulisuunnittelu Testauksen suunnittelu ja tulosten verifiointi Moduulitestaus Integrointitestaus Järjestelmätestaus Ohjelmointi Testitapausten suunnittelusta ajoissa on paljon hyötyä, mutta siihen liittyy myös ongelma: voi tulla tehtyä turhaa työtä.

55 Muita testauksen muotoja kenttätestaus hyväksymistestaus alfatestaus betatestaus regressiotestaus release testing käytettävyystestaus suorituskykytestaus...

56 Moduulitestaus Moduulitestaus (module testing, unit testing) varmistaa, että yksittäiset moduulit toimivat määrittelynsä mukaisesti. Ohjelmoija tekee yleensä itse.

57 Integrointitestaus Integrointitestaus testaa moduulien välisiä liittymiä. Testaus etenee usein rinnan moduulitestauksen kanssa joko kokoavasti (bottom up) tai jäsentävästi (top down). Jäsentävässä integroinnissa joudutaan rakentamaan kutsuttavia funktioita varten tynkämoduuleita (test stubs). Kokoavassa vaihtoehdossa tarvitaan usein testipetejä (test bed, test driver), jäsentävässä taas tynkämoduuleita (module stub). Reaaliaikajärjestelmän ohjelma koostuu tavallisesti useista tehtävistä (task, multitasking) => myös tynkäprosessien käyttö on usein hyvä idea. "Big bang on yleensä ongelmallinen.

58 Järjestelmätestaus Järjestelmätestaus aloitetaan usein pintapuolisella sauhutestillä (smoke testing) Järjestelmätestauksessa varmistetaan, että järjestelmä toimii määrittelynsä mukaisesti (ja käyttöohjeensa). Testauksen voi/pitäisi suorittaa ulkopuolinen ryhmä. Virheiden korjaus kallista. Luotettavuus-, toipumis-, turvallisuus- ja kuormitustestit (vasteajat, volyymit). Yhteensopivuus muiden järjestelmien kanssa.

59 Testitapausten valinta Lasilaatikkotestaus Harmaalaatikkotestaus Mustalaatikkotestaus Ekvivalenssiositus: jaetaan syötteet (ja tulosteet) ekvivalenssiluokkiin, mikä tahansa arvo luokassa edustaa koko luokkaa. Valitaan joka luokasta yksi arvo. Raja-arvoanalyysi: Valitaan ekvivalenssiluokista rajatapaukset. Voidaan soveltaa sekä syöteavaruuteen että tulosavaruuteen. Virheenarvaus (tarkastuslista tavallisimmista virheistä). Testattavan yksikön koon kasvaessa siirrytään lasilaatikkotestauksesta mustalaatikkotestaukseen

60 Yhteenveto Testauksen merkitys (ja määrä) on lisääntynyt =>testiautomaation merkitys korostuu => testauksessa erityisosaaminen korostuu. Ammattikuvan ongelma: Kansalaismielipide tuotekehityksen testausporukasta: Testaajat ovat tuotekehityksen pohjasakkaa, vain laatuinsinööri on mitättömämpi. Onko mahdollista saada pätevää väkeä kiinnostumaan testauksesta? Ja aivan viimeiseksi; hyvä testaus ei voi pelastaa huonoa ohjelmaa: Paras keino pitää testauksen määrä kohtuullisena on tuottaa vähemmän virheitä. Jos virheitä kuitenkin tehdään, ne olisi saatava tuotteesta pois mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

61 Tarkastukset ja katselmukset Johdanto: terminologia Tarkastukset Esimerkki kustannusvaikutuksista Tarkastusmenettelyn vaiheet Tarkastuslistat Tarkastusten vaikutus Ongelmat Case Bell Case Ellemtel Case TUT/projektityö

62 Terminologiaa Audit, assessment, arviointi: laatujärjestelmän ja organisaation toiminnan tarkastamista. Management review = johdon katselmus, tarkastetaan projektin tilanne (tai koko laatujärjestelmän tilanne, ISO 9001). Verifiointi, todentaminen: tuote on määrittelynsä mukainen. Validointi, kelpoistaminen: tuote sopii käyttötarkoitukseensa. Virhe (error, fault, failure) väärin, ei speksin mukainen (speksin täydellisyys?) ristiriita puuttuu liikaa Virheiden luokittelu: vakava, lievä, kosmeettinen tms.

63 terminologiaa (Technical) Review = katselmus, tekninen katselmus Tarkoituksena vaiheen päättymisen toteaminen, eli siis tehdä prosessin eteneminen näkyväksi. Tärkeimmissä etapeissa, esimerkiksi määrittely- tai suunnitteluvaiheen päättyessä. Kattaa kokonaisen vaihetuotteen. Paljon osallistujia, myös ulkopuolisia. Inspection = tarkastus: Tarkoituksena virheiden löytäminen. Joustava aikataulutus, vaiheen aikana useita. Tarkastettavana pienehkö kokonaisuus (tai osa laajempaa kokonaisuutta). Muutamia osallistujia 3-6, projektin sisäinen. Walkthrough = läpikäynti Läpikäynti on epämuodollinen tarkastuksen muoto, joka tehdään yleensä vain koodille. Tekijä selittää, mitä hän "luulee ohjelmansa tekevän". Kutsutaan joskus "koodipoliisiksi", koodi selitetään poliisille. Termien katselmus, tarkastus ja läpikäynti käyttö edellä esitetyllä tavalla ei ole vakiintunut.

64 terminologiaa Virtuaalikatselmus: katselmus voidaan tehdä verkossa ilman kokousta. Käytössä useissa avoimen lähdekoodin projekteissa. Avoimen lähdekoodin projektien yhteydessä vertaisarviointityyppinen (peer review) "virtuaali"katselmointi on melko yleisesti käytössä. Pariohjelmointi: ketterissä ohjelmistokehitysmenetelmissä (agile) käytetty menetelmä, jossa koodia muokatessa saman näytön ääressä istuu kaksi henkilöä, eräänlaista reaaliaikaista katselmointia. Arkkitehtuuriarviointiin on kehitetty useita katselmointimenetelmiä (ATAM, SAAM). Rick Kazman, Mark Klein and Paul Clements: ATAM: Method for Architecture Evaluation. Technical report, CMU/SEI-2000-TR-004, ESC-TR

65 Tarkastukset Tarkastusmenettely on systemaattinen yleisesti käytetty ryhmätyöhön perustuva menettely virheiden etsimiseksi mistä tahansa dokumentista ja myös ohjelmakoodista. Miksi käytetään? Tehokkaampi virheenetsimiskeino kuin testaus. Mahdollista löytää 80% virheistä. Virheet löytyvät aikaisemmin. Parantaa etenemisen näkyvyyttä. Toimii tiedonvälityskanavana. Varmistetaan, että kaikki ymmärtävät asiat samalla tavalla. Toimii koulutustilaisuutena. Sitouttaa tuloksiin. Stabiloi speksin.

66 Kuva 2.10 esitutkimus& sopimus määrittely tarkastus katselmus, toimittajan katselmus, asiakas mukana suunnittelu ohjelmointi ja moduulitestaus integrointi järjestelmätestaus aika

67 Virhekustannusten kertautuminen Mitä kauemmin virhe on järjestelmässä, sen kalliimmaksi se tulee. On useasti näytetty toteen, että yli puolet (60%) tuotteesta käytön aikana löytyvistä virheistä on peräisin ohjelmointia edeltävistä vaiheista (määrittely, suunnittelu). Testaukseen ja virheiden poistamiseen kuluu 50-80% projektin ajasta. Ylläpitoon kuluu lisäksi yli puolet elinkaarikustannuksista. Ketterien menetelmien kannattajat ovat kyseenalaistaneet Johtopäätös: tämän virheiden väitteen ennaltaehkäisyyn ja havaitsemiseen ajoissa kannattaa panostaa.

68 Esimerkki: virheiden etsiminen Löytyvät tarkastamalla ja osittain järj. testauksessa testaamalla Löytyvät moduulitestaamalla ja tarkastamalla Löytyvät moduulitestaamalla Moduulitestaus Ei löydy tarkastamalla eikä testaamalla Korjausaika 0.5pv / virhe * 10 = 5 päivää Järjestelmätestaus Korjausaika 2pv / virhe Asiakas * 4 = 8 päivää Ajankäyttö: 5pv + 8pv = 13 päivää

69 Esimerkki: virheiden etsiminen Löytyvät tarkastamalla ja ositain järj. testauksessa tarkastamalla Löytyvät testaamalla ja tarkastamalla Löytyvät moduulitestaamalla Ei löydy tarkastamalla eikä testaamalla Tarkastus Korjausaika 0.2pv / virhe * 12 = 2.4 päivää Moduulitestaus Korjausaika 0.5pv / virhe * 5 = 2.5 päivää Järjestelmätestaus Asiakas Korjausaika 2pv / virhe Ajankäyttö: = n. 5 päivää

70 Ei saa olla Keskeneräinen, Alle 50 sivua. Vaiheet Osallistujat, aikataulu Materiaali jaetaan ja esitellään lyhyesti. 15 min Sovitaan tarkastusistunnosta: aika, roolit. Työvaihe Tarkastettava dokumentti Suunnittelu esittely tarpeen? K Esittely K E Valmistautuminen Tarkastustilaisuus uusintatarkastus? E Korjaus Tekijä korjaa Tarkastuspöytäkirja Max. 2 tuntia Hyväksytty dokumentti Jälkiseuranta Materiaaliin tutustuminen, kirjataan: - "ei ymmärrä" -lista - virhelista - pikkuvirhelista (kirj. virheet) Virheiden analysointi prosessin kehittämiseksi Joku osallistujista yhdessä korjaukset tehneen/tehneiden kanssa

71 Roolit 2-6 henkeä. Moderaattori eli juontaja eli puheenjohtaja: huolehtii aikataulussa pysymisestä ja asian etenemisestä kokouksessa (ei mielellään tekijän linjaesimies). Ohjeita puheenjohtajalle: hillitse selittelyä; huolehdi aikataulussa pysymisestä; estä rönsyily ja liika ideointi; rohkaise/provosoi passiivisia. Tekijä (syytetty :-). Ohjeita tekijälle: älä selittele; älä tuo keskeneräistä tuotetta tarkastettavaksi. Esittelijä: esittelee materiaalia (voi olla tekijä). Sihteeri: kirjaa virheet (voi olla tekijä). Tarkastaja: kaikki toimivat tarkastajina. Muita rooleja: sovellusalueen tai jonkun teknologian asiantuntija, kieliasun tarkastaja, käyttäjänäkökulman edustaja Ohjeita kaikille: valmistaudu huolellisesti; ole ystävällinen, varo loukkaamasta tekijää; pysyttele teknisissä asioissa -- arvioi tuotetta, älä tekijää; anna myös positiivisia kommentteja; osoita ongelmat; älä esitä korjausehdotuksia; anna korjaukset pikkuvirheisiin.

72 Tarkastusistunto Max. 2 tuntia. Pitäisi syntyä synergiaa: löytyy uusia puuteita/virheitä. Ei selitellä ja puolustella. Ei pisteiden keräilyä. Ei syytellä. Tilaisuus ei saa muuttua ideointipalaveriksi. Etsitään virheet -- ei korjata. Sovitaan lopputuloksesta ja jälkiseurannasta. Dokumenttina syntyy tarkastuspöytäkirja, johon tulos kirjataan: osallistujat ajankäyttö / osallistuja hyväksytty / hylätty korjausaikataulu yhteenveto virheistä mahd. seurantamenettely

73 Mitä tarkastetaan? Seuraava lista suunnilleen prioriteettijärjestyksessä. Tarjous, sopimus (ISO 9001). Määrittelydokumentit (toiminnallinen määrittely). Projektisuunnitelma. Suunnitteludokumentit (tekninen määrittely). Testaussuunnitelmat. Koodi. Käyttäjälle menevä dokumentaatio. Koulutusmateriaali, koulutussuunnitelma. Käyttöönottosuunnitelma.

74 Tarkastuslistat Käytetään apuna tarkastuksissa. Laaditaan (ja ylläpidetään) kutakin vaihetuotetta varten kokemusten perusteella. Tarkastuslistat voivat olla projekti/tuotekohtaisesti - dynaamisia (=uusia kohtia lisätään tarkastusten yhteydessä). Esimerkki, opetusohjelman muuttaminen jonkun kurssin osalta Soveltuvuus pääaineeseen, vs. sivuaineet Koulutusohjelman vaihtajat Koulutusohjelman rakenne Rajapinnat muihin kursseihin, päällekkäisyys Kurssien rytmitys lukujärjestykseen Käytettävissä olevat opettajat Laitteet/ohjelmistot Opetustilavaikutukset Kustannusvaikutukset Toimintamallit siirtymäkaudelle Imago ja politiikka Intissä olevat opiskelijat

75 Tarkastusten vaikutuksesta Tarkastusten käyttö muuttaa kustannusjakauman etupainotteisemmaksi. Monet virheet eivät löydy testaamalla Tarkoituksena on löytää virheitä => inhimillisesti ottaen haastava prosessi. Tarkastuksella voidaan löytää tyypillisesti n. 80% virheistä (= enemmän kuin esimerkiksi testaamalla). Tarkastukset yleensä n. 5-15% projektin kokonaistyömäärästä. Tarkastuksilla on myös muita etuja. Varahenkilö Oppiminen Perehtyminen toisten tekemään työhön. Sitoutuminen projektin tuloksiin.

76 Tarkastusten vaikutus työmäärään Ilman tarkastuksia Tarkastusten kanssa Määrittely Määrittely Suunnittelu Suunnittelu Ohjelmointi, moduulitestaus Ohjelmointi, moduulitestaus Integrointi, testaus Integrointi, testaus varsinainen työ virheiden aiheuttama lisätyö

77 Pahimmat ongelmat Pahimmat kompastuskivet: asenteet ja organisointi. Tarkastustilaisuudessa Valmistautumattomuus Perehtymisen työmäärä Motivointi, asenteet Rönsyily Lepsu puheenjohtaja Ideointi, korjailu Työmäärää ei oteta huomioon aikataulutuksessa (varsinkin muiden projektien tarkastuksiin osallistuminen) Liikaa materiaalia

78 Experience with Inspections in Ultra- Large Scale Developments. Raportti Bell-Northern Researchin tarkastusten käyttöönotosta. Toimittaa puhelinkeskuksia, koodin kokonaismäärä 15 miljoonaa riviä. Tuloksia 2.5 miljoonan koodirivin tarkastuksista (rivimäärät eivät sisällä kommentteja). Tarkastus neljän hengen ryhmissä: pj, sihteeri, esittelijä, tekijä. Työteho: virhettä/htt (henkilötyötunti). htt sisältää myös valmisteluun käytetyn ajan. 2-4 kertaa nopeampaa kuin virheiden etsiminen ja korjaaminen testaamalla. Asiakkaan raportoiman virheen korjaus vie keskimäärin 4.5 työpäivää. Tarkastusvauhti 150 riviä tunnissa (Fagan: esittelyssä 500 riviä, valmistautuessa 125 riviä tunnissa ja tarkastuksessa 90 riviä tunnissa).

79 Havaintoja Koodissa aluksi virheitä n kpl tuhatta riviä kohti. Näistä 80% on löydettävissä tarkastamalla (sopivalla vauhdilla). Virheitä, jotka eivät löydy testaamalla turha koodi, standardeja noudattamaton koodi ja kommenteissa olevat virheet.

80 Virheiden poistaminen tarkastamalla koodia on huomattavasti testausta halvempaa. Miksi? Testaus Testin suunnittelu. Testiympäristön pystyttäminen. Testin suorittaminen. Tulosten tarkastaminen => virheet. Virheiden jäljitys (debug). Virheiden korjaus. Tarkastaminen. Yleiskatsaus. Valmistautuminen. Tarkastus. Korjaus: jäljitystä ei tarvita, korjaukset usein ilmeisiä.

81 Ongelmia Tarkastusten tehokkuudesta ei ole käytettävissä todisteita. Tarkastukset vievät paljon aikaa (virheet vievät vielä enemmän). Väärinkäsitykset tarkastustekniikasta: mitä tahansa kommentointia pidetään tarkastuksena. "Low tech" -tekniikan imago, ihmiset luulevat, että testaus ja jäljitys on nopeampaa.

82 Kuva 14.7

ITK130 Ohjelmistojen luonne

ITK130 Ohjelmistojen luonne ITK130 Ohjelmistojen luonne Luennon sisältö Ohjelmistotekniikka ja vaatimukset Ohjelmistotuote Ei-toiminnallisten vaatimusten luokittelu Sisäiset ja ulkoiset vaatimukset Oikeellisuus Luotettavuus Kestävyys

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Prosessiajattelu Sisään Prosessi Ulos ohjaus mittaus Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät määrittelevät sen, mitkä prosessit täytyy olla määritelty ei sitä,

Lisätiedot

Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana

Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana 04.02.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Sisällys 1. Johdanto 2. Yksikkö- ja integrointitestaus 3. Järjestelmätestaus 4. Hyväksymistestaus http://cs.joensuu.fi/tsoft/

Lisätiedot

Ohjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit 1 Evtek KA ELINKAARIMALLEISTA

Ohjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit 1 Evtek KA ELINKAARIMALLEISTA Ohjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit. Vesiputousmalli ELINKAARIMALLEISTA. Ohjelmiston elinkaari Ohjelmiston elinkaarella (life cycle) tarkoitetaan aikaa, joka kuluu ohjelmiston kehittämisen aloittamisesta

Lisätiedot

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary

Lisätiedot

TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI

TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI Vesa Tenhunen Tarkastusmenettelyt Keino etsiä puutteita ohjelmakoodeista, dokumenteista ym. ohjelmistoprosessissa syntyvästä materiaalista Voidaan käyttää kaikissa

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaustasot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaustasot Ohjelmiston testaus ja laatu Testaustasot Testauksen vaihejako Tarpeet / sopimus Järjestelmätestaus Hyväksymiskoe Määrittely testauksen suunnittelu ja tulosten verifiointi Arkkitehtuurisuunnittelu Moduulisuunnittelu

Lisätiedot

Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus

Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Yhteenveto Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet Monimutkaisuus Näkymättömyys (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Muunnettavuus Epäjatkuvuus virhetilanteissa Skaalautumattomuus Copyright

Lisätiedot

LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY 18.1.2011

LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY 18.1.2011 LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY 18.1.2011 TEHTÄVÄ Määrittele laatu Mitä riskien hallintaan kuuluu? Jouni Huotari & Esa Salmikangas 2 LAATU JA LAADUNVARMISTUS

Lisätiedot

Testaus-tietoisku: Tärkeimpiä asioita testauksesta projektityökurssilaisille

Testaus-tietoisku: Tärkeimpiä asioita testauksesta projektityökurssilaisille 1(23) Testaus-tietoisku: Tärkeimpiä asioita testauksesta projektityökurssilaisille Matti Vuori, Tampereen teknillinen yliopisto 30.10.2012 Sisällysluettelo 1/2 Esityksen tarkoitus 4 Laatu on tärkeää, ei

Lisätiedot

ISO/IEC 25000 sarja (SQUARE)

ISO/IEC 25000 sarja (SQUARE) ISO/IEC 25000 sarja (SQUARE) Software product Quality Requirements and Evaluation (SQuaRE) Risto Nevalainen, FiSMA ry FiSMA 1 Taustaa, historiaa Ohjelmiston laadun mittaaminen on yksi vanhimmista SC7 standardointialueista

Lisätiedot

Fujitsu SPICE Lite. Kimmo Vaikkola Fujitsu Finland Oy Laatu ja liiketoimintatavat. Copyright 2010 FUJITSU

Fujitsu SPICE Lite. Kimmo Vaikkola Fujitsu Finland Oy Laatu ja liiketoimintatavat. Copyright 2010 FUJITSU Fujitsu SPICE Lite Kimmo Vaikkola Fujitsu Finland Oy Laatu ja liiketoimintatavat Copyright 2010 FUJITSU Laatu ja prosessit Fujitsussa Laatujärjestelmän rakentaminen ja systemaattinen prosessijohtaminen

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

Työkalut ohjelmistokehityksen tukena

Työkalut ohjelmistokehityksen tukena 1 Työkalut ohjelmistokehityksen tukena Johdanto 2 Työkaluja eli ohjelmistotyötä tukevia ohjelmistoja käytetään ohjelmistoalan yrityksissä nykypäivänä paljon. Työkalut auttavat ohjelmistoalan ihmisiä suunnittelemaan

Lisätiedot

Verifioinnin ja validoinnin ero. 7. Verifiointi ja validointi. Verifiointi- ja validointitekniikat. Verifiointi- ja validointitekniikat II

Verifioinnin ja validoinnin ero. 7. Verifiointi ja validointi. Verifiointi- ja validointitekniikat. Verifiointi- ja validointitekniikat II 7. Verifiointi ja validointi Verifiointi ja validointi (V&V) on ohjelmistotuotannon työvaihe, missä varmistetaan, että ohjelmisto täyttää sille asetetut implisiittiset ja eksplisiittiset vaatimukset ja

Lisätiedot

Prosessien kehittäminen. Prosessien parantaminen. Eri mallien vertailua. Useita eri malleja. Mitä kehitetään?

Prosessien kehittäminen. Prosessien parantaminen. Eri mallien vertailua. Useita eri malleja. Mitä kehitetään? Prosessien kehittäminen Prosessien parantaminen Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 21.2.2007 Mitä kehitetään? CMMI, SPICE yms. Miten kehittämishanke saadaan toteutettua? Organisaation kehittämisen

Lisätiedot

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Tapahtuipa Testaajalle...

Tapahtuipa Testaajalle... Tapahtuipa Testaajalle... - eli testaus tosielämässä 09.10.2007 Juhani Snellman Qentinel Oy 2007 Agenda Minä ja mistä tulen Testauksen konteksti Tapauksia tosielämästä ja työkaluja 2 Minä Juhani Snellman

Lisätiedot

Lyhyt johdatus ketterään testaukseen

Lyhyt johdatus ketterään testaukseen TTY:n Testauspäivät, Tampere 15.8.2006 Lyhyt johdatus ketterään testaukseen eli Ketterän ohjelmistokehityksen laatukäytäntöjä Juha Itkonen SoberIT Teknillinen korkeakoulu Juha.Itkonen@tkk.fi Ketterä ohjelmistokehitys

Lisätiedot

Ohjelmistojen virheistä

Ohjelmistojen virheistä Ohjelmistojen virheistä Muutama sana ohjelmistojen virheistä mistä niitä syntyy? Matti Vuori, www.mattivuori.net 2013-09-02 1(8) Sisällysluettelo Ohjelmistojen virheitä: varautumattomuus ongelmiin 3 Ohjelmistojen

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

@Tampereen Testauspäivät (2012-06)

@Tampereen Testauspäivät (2012-06) @Tampereen Testauspäivät (2012-06) Testausodotukset räätälöityjen järjestelmien projekteissa Maaret Pyhäjärvi, testausasiantuntija Twitter: maaretp Testausvastaava @ Granlund Oy Yrittäjä

Lisätiedot

Testaus teoriassa ja käytännössä. Jukka Paakki Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Testaus teoriassa ja käytännössä. Jukka Paakki Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Testaus teoriassa ja käytännössä Jukka Paakki Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Teoria = tutkimus IEEE Transactions on Software Engineering, 2000-2002 Software Testing, Verification &

Lisätiedot

Yhdeksän mittaria ohjelmistotuotannon. seuraamiseen. tsoft. Vesa Tenhunen Joensuun yliopisto, TKT:n laitos 15.9.2004. http://cs.joensuu.

Yhdeksän mittaria ohjelmistotuotannon. seuraamiseen. tsoft. Vesa Tenhunen Joensuun yliopisto, TKT:n laitos 15.9.2004. http://cs.joensuu. Yhdeksän mittaria ohjelmistotuotannon tilan seuraamiseen tsoft Vesa Tenhunen Joensuun yliopisto, TKT:n laitos 15.9.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Yhdeksän mittaria ohjelmistotuotannon tilan seuraamiseen

Lisätiedot

KONEAUTOMAATION LAATU JA TURVALLISUUS. 4.6.2015 Marko Varpunen

KONEAUTOMAATION LAATU JA TURVALLISUUS. 4.6.2015 Marko Varpunen KONEAUTOMAATION LAATU JA TURVALLISUUS 4.6.2015 Marko Varpunen TLJ ja automaatio Rautatie, metro, teollisuus-laitokset, kaivoskoneet, vesi, n. 90 henkeä Mikkeli Turvallisuusjohtaminen konsultointi riskienarviointi

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu TESTIRAPORTTI LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001 Tekijä:

Lisätiedot

Testaussuunnitelma. Pizzeria - Pitseria HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. WebPizza

Testaussuunnitelma. Pizzeria - Pitseria HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. WebPizza Testaussuunnitelma Pizzeria - Pitseria HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Versio 1.0 Ehdotus Laatija Raine Kauppinen VERSIOHISTORIA Versionotyyppi Versio- Päiväys Tekijä

Lisätiedot

Vaatimustenhallinta. Exit

Vaatimustenhallinta. Exit Vaatimustenhallinta Asiakasvaatimusten hallinnan tarkoitus on analysoida ja priorisoida kerätyt asiakasvaatimukset sekä hallita niitä ohjelmistokehityksen eri vaiheissa. Olennaista on jäljitettävyys: on

Lisätiedot

CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2015

CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2015 CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2015 EDELLISELLÄ KERRALLA TAPAHTUNUTTA Täydellinen testaus on mahdotonta. Testataan, koska virheiden löytyminen ajoissa

Lisätiedot

Luku 8 Rakennusvaihe. Detailed Design. Programming. Moduulisuunnittelu. Ohjelmointi

Luku 8 Rakennusvaihe. Detailed Design. Programming. Moduulisuunnittelu. Ohjelmointi Luku 8 Rakennusvaihe Moduulisuunnittelu Detailed Design Programming Ohjelmointi Teknisen Complete suunnittelun Technical viimeistely Design Suunnittelukatselmuksen Design Perform suorittaminen Review Yhteisen

Lisätiedot

Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara

Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Mitä? Mitä? Yrityksen sisäinen Mitä? Yrityksen sisäinen Alihankinta Mitä? Yrityksen sisäinen Open Source -kehitys Alihankinta

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2008

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2008 Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2008 Kai Koskimies 1 Tervetuloa Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto, Tampereen teknillinen

Lisätiedot

LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS 28.9.2009

LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS 28.9.2009 LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS 28.9.2009 TEHTÄVÄ Määrittele laatu Mihin laadunvarmistus tähtää? Mitä riskien hallintaan kuuluu? Jouni Huotari & Esa Salmikangas

Lisätiedot

Tietohallinnon liiketoimintalähtöinen toiminnanohjaus IT-ERP

Tietohallinnon liiketoimintalähtöinen toiminnanohjaus IT-ERP Tietohallinnon liiketoimintalähtöinen toiminnanohjaus IT-ERP 27.9.2007 Juha Berghäll Efecte Oy juha.berghall@efecte.fi / +358 40 589 5121 Kuka puhuu? z Juha Berghäll z Country Manager Finland z Laaja kokemus

Lisätiedot

OTM viikoilla 18 ja 19

OTM viikoilla 18 ja 19 OTM viikoilla 18 ja 19 Ma 27.5: Vierailuluento Risto Kurki-Suonio (Juridiikka) Vappu peruutettu: luento peruutettu vappuaattona harjoitukset kuitenkin normaalisti Ma 4.5: Viimeinen varsinainen luento tuotteenhallinta

Lisätiedot

Testauksen hallintaa teekkareille (ja muille kiinnostuneille) Arto Stenberg

Testauksen hallintaa teekkareille (ja muille kiinnostuneille) Arto Stenberg Testauksen hallintaa teekkareille (ja muille kiinnostuneille) Arto Stenberg Symbio lyhyesti Innovatiivinen tuotekehitys- ja testauskumppani Juuret Suomessa, perustettu 1997 Laadukkaat ohjelmistotoimitukset

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Ohjelmistoprojektien hallinta Vaihejakomallit

Ohjelmistoprojektien hallinta Vaihejakomallit Ohjelmistoprojektien hallinta Vaihejakomallit Vaihejakomallit TAVOITE: YMMÄRTÄÄ eri vaihejakomallien etujajahaittoja 2 Erilaisia malleja Tee ja korjaa (Code-and-Fix) Vesiputousmalli (Waterfall) Vesiputousmalli

Lisätiedot

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Vaatimus kudoslaitoksille: Fimean määräys 3/2014 Liite V 6. Laatukatselmus 6.1 Toiminnoille, joille lupaa haetaan, on oltava käytössä auditointijärjestelmä.

Lisätiedot

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Aiheena monimutkaisten ohjelmistovaltaisten järjestelmien testauksen automatisointi Mistä on kyse? ITEA2-puiteohjelman projekti: 2011-2014

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS

TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS PROJEKTITOIMINNAN PERUSTEET TENTTI 28.4.2001 Tonja Molin-Juustila Kustakin tehtävästä max 6 pistettä. Vastaukset arvostellaan 0,5 pisteen tarkkuudella. Oikeat vastaukset

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Uudelleenkäytön jako kahteen

Uudelleenkäytön jako kahteen Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY ITÄ-SUOMI Rakennustyömaan laadunhallinnan koulutus Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä Osaamispaja HMQ Ky, Heikki Munukka, 7.4.2015 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSISTA KOOTTUJA OHJEITA,

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa?

Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa? Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa? Arto Stenberg Copyright Kuntien Tiera Oy Kuntien Tiera Copyright Kuntien Tiera Oy Tiera on vuonna 2010 perustettu yli 200:n kuntatoimijan omistama

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

TIE-21200 Ohjelmistojen testaus Harjoitustyön esittely osa 2: Vaiheet 3 & 4. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

TIE-21200 Ohjelmistojen testaus Harjoitustyön esittely osa 2: Vaiheet 3 & 4. Antti Jääskeläinen Matti Vuori TIE-21200 Ohjelmistojen testaus Harjoitustyön esittely osa 2: Vaiheet 3 & 4 Antti Jääskeläinen Matti Vuori Vaiheet 3 & 4: Järjestelmätestaus 27.10.2014 2 Päämäärä jedit-ohjelmointieditorin järjestelmätestaus

Lisätiedot

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Onnistunut ohjelmistoprojekti Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden

Lisätiedot

Simulaattoriavusteinen ohjelmistotestaus työkoneympäristössä. Simo Tauriainen

Simulaattoriavusteinen ohjelmistotestaus työkoneympäristössä. Simo Tauriainen Simulaattoriavusteinen ohjelmistotestaus työkoneympäristössä Simo Tauriainen www.ponsse.com 25.8.2011 Ponsse-konserni Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon, huoltoon ja

Lisätiedot

Laadukas vaatimustenhallinta. Pekka Mäkinen Copyright SoftQA Oy www.softqa.fi

Laadukas vaatimustenhallinta. Pekka Mäkinen Copyright SoftQA Oy www.softqa.fi Laadukas vaatimustenhallinta Pekka Mäkinen www.softqa.fi Esityksen perusajatuksia Vaatimuksilla on elinkaari ja ne muuttuvat. Tuotteen elinkaari vaikuttaa vaatimuksiin. Vaatimusten keruussa ja -hallinnassa

Lisätiedot

Harjoitukset - muistutus

Harjoitukset - muistutus Harjoitukset - muistutus Muistakaa ilmoittautua IDLE:ssä! Ryhmät Ma 16.00-18.00 TB207, Hannu Ranta Ti 10.00-12.00 TB207, Marie-Elise Kontro Ti 12.00-14.00 TB207, Marie-Elise Kontro Ke 08.00-10.00 TB207,

Lisätiedot

Testausprosessin vaatimukset. 2. Testausprosessi (Artikkelit) Vesiputousmallin ongelmia. V-mallin neljä osavaihetta. Testausprosessimalli V-malli

Testausprosessin vaatimukset. 2. Testausprosessi (Artikkelit) Vesiputousmallin ongelmia. V-mallin neljä osavaihetta. Testausprosessimalli V-malli 2. ausprosessi (Artikkelit) Nykyisin useimpien prosessimallien lähtökohta on, että testaus on oleellinen osa ohjelmistotuotantoprosessia. Itse asiassa huolellinen testaus vie helposti 50% tai enemmän käytettävistä

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Johdatus ohjelmistotuotantoon

Johdatus ohjelmistotuotantoon Johdatus ohjelmistotuotantoon Luento nro 3, 9.9.2013 Kari Systä (materiaali osin Ilkka Haikalalta ja Marko Leppäseltä) 9.9.2013 JOTU/K.Systä 1 Tiedotettavaa Viikkoharjoitusryhmiä on vähennetty yhdellä

Lisätiedot

TIE-21200 Ohjelmistojen testaus Harjoitustyön esittely osa 2: Vaiheet 3 & 4. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

TIE-21200 Ohjelmistojen testaus Harjoitustyön esittely osa 2: Vaiheet 3 & 4. Antti Jääskeläinen Matti Vuori TIE-21200 Ohjelmistojen testaus Harjoitustyön esittely osa 2: Vaiheet 3 & 4 Antti Jääskeläinen Matti Vuori Vaiheet 3 & 4: Järjestelmätestaus 28.10.2013 2 Päämäärä jedit-ohjelmointieditorin järjestelmätestaus

Lisätiedot

0.47 27.11.2005 Santeri Saarinen Korjattu testaustasoja ja tehty tarkennuksia I1-testaukseen

0.47 27.11.2005 Santeri Saarinen Korjattu testaustasoja ja tehty tarkennuksia I1-testaukseen Muutoshistoria Versio Pvm Tekijä Kuvaus 0.1 24.10.2005 Elina Kontro Laatuasiat siirretty omaan dokumenttiin jatkotyöstetty 0.2 27.10.2005 Santeri Saarinen Bugien elinkaari yms. asioita jatkettu 0.3 28.10.2005

Lisätiedot

Kehittää ohjelmointitehtävien ratkaisemisessa tarvittavia metakognitioita!

Kehittää ohjelmointitehtävien ratkaisemisessa tarvittavia metakognitioita! Kehittää ohjelmointitehtävien ratkaisemisessa tarvittavia metakognitioita! eli... Hyvä kaava sanoo enemmän kuin,... tuhat riviä koodia!... sata riviä tekstiä!... kymmenen diagrammia! YLEISTÄ FORMAALEISTA

Lisätiedot

ISO 9001 -standardi. Standardisarjan standardeja

ISO 9001 -standardi. Standardisarjan standardeja ISO 9001 -standardi ISO-laatustandardeja Perusajatuksia Minimivaatimuksia Standardin sisältö Sertifiointi Käytäntö Kokemuksia 1 Standardisarjan standardeja SFS-EN ISO 9000:2005 -- Laadunhallintajärjestelmät.

Lisätiedot

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Pekka Kantola, OBN, 2015 Tervetuloa kehittämään liiketoimintaa kanssamme LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN ASIANTUNTIJA Perinteiset ja teknologiatoimialat PROFESSIONAL Oulu

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET.

BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. BDD (behavior-driven development) suunnittelumenetelmän käyttö open source projektissa, case: SpecFlow/.NET. Pekka Ollikainen Open Source Microsoft CodePlex bio Verkkosivustovastaava Suomen Sarjakuvaseura

Lisätiedot

OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta

OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet Ohjelmistoprojektin hallinta 1 Sisältö Projektiorganisaatio ja sidosryhmät Ohjelmistoprojektin kulku Projektin suunnittelu Ositus Osallistujat Työmäärän arviointi

Lisätiedot

Software product lines

Software product lines Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product

Lisätiedot

Ohjelmistotuotanto Laatu & laatujärjestelmät

Ohjelmistotuotanto Laatu & laatujärjestelmät Ohjelmistotuotanto Laatu & laatujärjestelmät Esa Salmikangas JAMK/IT versio 25.10.2007 Laatujärjestelmät 1 Johdantoa ohjelmistotuotannon laatuun Laatujärjestelmät 2 Case: Explosion of the Ariane 5 On June

Lisätiedot

Testaus elinkaaressa

Testaus elinkaaressa Testaus elinkaaressa Järjestelmätestaus Järjestelmätestaus Tarkoittaa koko järjestemän laajuuteen kohdistuvaa testausta, koko järjestelmän toiminnan näkökulmasta Järjestelmän ei tarvitse olla valmis vaan

Lisätiedot

Auditointi. Teemupekka Virtanen 14.5.2010

Auditointi. Teemupekka Virtanen 14.5.2010 Auditointi Teemupekka Virtanen 14.5.2010 Lähtökohta Kaikki KANTAan liittyneet organisaatiot jakavat saman tietomassan Keskinäinen luottamus Yhteiset toimintaperiaatteet Yhteinen turvataso Minä uskallan

Lisätiedot

Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa

Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa Osa II OUGF / 12.5.2004 c Sisält ltö Mitä uutta? Yleistä lisensoinnista Lisensointiin liittyviä ongelmia Hankinnassa muistettavia asioita

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Työkalujen merkitys mittaamisessa

Työkalujen merkitys mittaamisessa Työkalujen merkitys mittaamisessa Mittaaminen ja Ohjelmistotuotanto -seminaari Toni Sandelin 18.4.2001, VTT Elektroniikka, Oulu 1 Sisältö Mihin työkalutukea tarvitaan? Työkalut & metriikat: luokitus Mittausohjelmien

Lisätiedot

Ohjelmistotestaus -09

Ohjelmistotestaus -09 Ohjelmistotestaus Testaustyökalut- ja automaatio Testaustyökalut ja -automaatio Testaustyökaluilla tuetaan testaustyötä sen eri vaiheissa Oikea työkalu oikeaan tarkoitukseen Testausautomaatio perustuu

Lisätiedot

Julkaisemattomia koulutusmateriaaleja 2003-2010

Julkaisemattomia koulutusmateriaaleja 2003-2010 Matti Vuori Julkaisemattomia koulutusmateriaaleja 2003-2010 Luettelo vuosina 2003-2010 tuotetuista geneerisistä koulutusmateriaaleista (yrityskohtaiset aineistot ovat asia erikseen), ja joihin laatijalla

Lisätiedot

Ketterä vaatimustenhallinta

Ketterä vaatimustenhallinta Ketterä vaatimustenhallinta ja miksi se on useimmiten hyvä asia K A R I A L HO C E O I M P R OV EIT OY Sisältö ImproveIt Oy Perinteinen vaatimushallinta Ketterä vaatimustenhallinta Monenlaista softakehitystä

Lisätiedot

582104 Ohjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon

582104 Ohjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon 1 Lyhyt johdatus ohjelmistotuotantoon Ohjelmistotuotanto, ohjelmistoprojektit Miten ohjelmistojen tuottaminen eroaa teollisesta tuotannosta

Lisätiedot

Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Liite N: Kielivaatimukset

Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Liite N: Kielivaatimukset Sopimus Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite N: Kielivaatimukset VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 JÄRJESTELMÄN

Lisätiedot

Laatu yritystoiminnan ytimessä. Junnu Lukkari 19.2.2015

Laatu yritystoiminnan ytimessä. Junnu Lukkari 19.2.2015 Laatu yritystoiminnan ytimessä Junnu Lukkari 19.2.2015 Mitä on laatu? Laatu on.. suitability for its intended purpose Wikipedia Fitness for use Joseph M. Juran "Quality in a product or service is not what

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2015

CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2015 CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2015 JATKUU VIIME KERRASTA OHJELMISTOTUOTANTO JA OHJELMISTOTESTAUS Ohjelmistotuotannon prosessi Suunnittelu Määrittely Toteutus

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit 2016. Kevät 2016 -käytäntöjä

Ohjelmistoarkkitehtuurit 2016. Kevät 2016 -käytäntöjä Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2016 -käytäntöjä Samuel Lahtinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 13.1.2016 1 Tervetuloa Tampereen teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Turun yliopisto 13.1.2016 2 Tiedonvälitys

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Laadukkaiden ja luotettavien ohjelmistojen vaatimukset ja miten ne täytetään?

Laadukkaiden ja luotettavien ohjelmistojen vaatimukset ja miten ne täytetään? Laadukkaiden ja luotettavien ohjelmistojen vaatimukset ja miten ne täytetään? Kari Alho Solution Architect Nohau Solutions, Finland Sisältö Vaatimusten luokittelua Yleisiä laatustandardeja ISO 9000 + sovitukset

Lisätiedot

Tik-76.612 Harjoitustyö

Tik-76.612 Harjoitustyö Tik-76.612 Harjoitustyö Harjoitustyö Tehdään 2-3 hengen ryhmissä Koostuu etapeista joiden aikana simuloidaan ohjelmistoprojektin läpivientiä On nivottu osaksi kurssin luentoja On pakollinen 2 Harjoitustyön

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

SoberIT Software Business and Engineering institute

SoberIT Software Business and Engineering institute T-121.700 Käyttäjäkeskeinen konseptisuunnittelu Konseptien havainnollistaminen Mika P. Nieminen mika.nieminen@hut.fi 23.3.2005 Vaihe Amount of active components Briefing Project plan User research User

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ Eeva Kangas 05.11.2015 @FixUi Oy 2013 2015 FIXUI "Autamme yrityksiä suunnittelemaan sellaisia tuotteita, joita ihmiset osaavat ja haluavat käyttää" Käyttäjätutkimukset

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Janne Kangasluoma / Chief Enterprise Architect, Ilmarinen Teemu O. Virtanen / Director, Information Logistics, Digia 2013 IBM Corporation HUOLEHDIMME NOIN 900 000

Lisätiedot

Akkreditointi menestyksen takeena

Akkreditointi menestyksen takeena Akkreditointi menestyksen takeena VANK seminaari 14.6.2013 Säätytalo, Helsinki Dos. Jaakko-Juhani Himberg Akkreditointiasiain valtuuskunnan pj JJH VANK-seminaari 14.6.2013 1 Strategian määritelmiä (Mantere

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot