RYPSIN JA RAPSIN BIOENERGIAKÄYTTÖ TILALLA ENERGIAKASVITUKI- JA NON FOOD -VELVOITEKESANTOJÄRJESTELMÄSSÄ. Ohjeet viljelijöille 2006

Transkriptio

1 RYPSIN JA RAPSIN BIOENERGIAKÄYTTÖ TILALLA ENERGIAKASVITUKI- JA NON FOOD -VELVOITEKESANTOJÄRJESTELMÄSSÄ Ohjeet viljelijöille 2006

2 Sisällys 1 Johdanto... 2 Tilatason energiakäytön yleiset edellytykset... 2 Hyväksytyt rypsin ja rapsin lajikkeet... 3 Energiatuotteen taloudellinen arvo rypsin ja rapsin tilakäytössä... 3 Tuen hakeminen ja sitoumus... 5 Esimerkkejä sitoumuslomakkeen jalostusketjua koskevan kohdan täyttämisestä... 5 Denaturointi... 7 Kirjanpito... 7 Tilavuuden määrittäminen... 7 Edustava satotaso... 7 Valvonta ja valvottavat asiat... 7 Valvontaseuraamukset... 8 Verotus... 9 Sitoumuksen purkaminen... 9

3 Johdanto 2 Tässä ohjeessa kerrotaan rypsin ja rapsin tilatason bioenergiakäyttöön liittyvistä kysymyksistä. Rypsin ja rapsin bioraaka-aineen hyödyntäminen maatilalla omiin energiatarpeisiin perustuu Euroopan yhteisön maataloustukijärjestelmään. Maataloustuista säädetään mm. neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 ja komission asetuksessa (EY) N:o 1973/2004. Tilatason bioenergiakäytössä tilalla tarkoitetaan viljelijän johtamaa ja yhden valtion alueella sijaitsevien tuotantoyksiköiden kokonaisuutta, johon liittyy asuin- ja tuotantorakennuksia. Tilakäyttö ja sen perusteella maksettava maataloustuki ovat mahdollisia kahden tukijärjestelmän puitteissa: energiakasvituessa ja non food -kesantopalkkiojärjestelmässä. Koska tukijärjestelmät poikkeavat eräin osin toisistaan, viljelijän on aiheellista kiinnittää huomiota siihen, kumman järjestelmän mukaan hän tuottaa ja käyttää rypsiä tai rapsia tilallaan energiatarpeisiin. Järjestelmät eroavat lähtökohdiltaan siinä, että kesantojärjestelmässä hyödynnettävänä on kesannoitava pelto. Kesantovelvoitealalle ei voi saada energiakasvitukea. Tilakäytöstä voidaan maksaa viljelijälle tukea samanaikaisesti molemmissa järjestelmissä. Tällöin viljelijän edellytetään täyttävän erikseen kummankin järjestelmän mukaiset ehdot. Viljelijän on esimerkiksi jätettävä kaksi sitoumusta, puitava erikseen energiakasvituen ja kesantopalkkion mukaiset lohkot, määritettävä erikseen lohkoilta kerätyn raaka-aineen tilavuus, pidettävä kirjaa molempia järjestelmiä varten jne. Kahdenkertaisen työn vuoksi viljelijän olisikin mielekästä hakea tukea vain toisen järjestelmän puitteissa. Tilatason energiakäytön yleiset edellytykset Tilatason energiakäyttö niin energiakasvituessa kuin non food -kesantopalkkiojärjestelmässäkin edellyttää eräiden erityisehtojen noudattamista. Raaka-aineen koko energiakäyttö ja jalostus (myös kuivaus) on tapahduttava tilalla, jolla rypsi tai rapsi on viljelty. Raaka-aineen tai energiajalosteen siirtely tilalta pois tai myynti ei siis ole mahdollista. Kaikki tilatason energiakäyttöön tarkoitetuilta lohkoilta korjattu CN-koodiin kuuluvan rypsin ja rapsin energiaraaka-aine on käytettävä tilan lämmitykseen ja/tai biopolttoaineena tilan työkoneissa (suora käyttö tilalla). Tilan lämmityksessä rypsi voidaan polttaa sellaisenaan, seoksena muun energiaraaka-aineen kanssa tai jalostettuna energiatuotteena. Tilatason energiakäyttöön ilmoitetut lohkot ja tilan muut mahdolliset rypsilohkot on puitava erikseen. Menettelyllä taataan energiakäyttöön puitavien lohkojen sadon tilavuusmäärän määrittäminen. Tilan energiakäyttöön ilmoitettujen lohkojen pinta-alan on oltava suhteessa tilan lämpö- ja muuhun biopolttoainetarpeeseen. Esimerkiksi tilan kaikki velvoitekesantolohkot eivät siis voi olla tilalla käytettävän energiaraaka-aineen sitoumuksessa, jos tilan energiakäyttö ei sitä edellytä. Jäljempänä selvitetään tarkemmin, mitä sitoumuksella tilatason energiakäytön yhteydessä tarkoitetaan. Tilatason energiakäyttö poikkeaa eräiltä osin tavanomaisesta energiakasvituotannosta ja kesantojärjestelmän mukaisesta non food -tuotannosta. Tilatason energiakäytössä viljelijällä ei ole sopimusosapuolta eli jalostajaa/keräilijää -> viljelijän antama sitoumus riittää 1 Koodi viittaa muihin kuin kylvämiseen tarkoitettuihin tiettyihin sertifioituihin 00-lajikkeisiin tai 00-lajikeyhdistelmiin kuuluviin siemeniin (niukasti erukahappoa sisältävät rypsin ja rapsin siemenet, joista saadaan rasvaöljyä, jonka erukahappopitoisuus on alle kaksi painoprosenttia, ja joista saatava kiinteä aineosa sisältää alle 30 mikromoolia glukosinolaatteja grammassa). Lajikkeet on ilmoitettu viljelykasvilajien yleisessä lajikeluettelossa. Luettelo löytyy internetosoitteesta Rypsi on luettelon kohdassa 55 ja rapsi kohdassa 57.

4 3 ei ole sopimusta eikä vakuutta -> viljelijän antama sitoumus riittää ei edellytetä sadon toimitusta muualle eikä vastaanotosta tarvitse ilmoittaa -> tilavuuden määritys tai punnitus ja jalostus tapahtuvat tilalla ei sallita sadon myyntiä eikä kuljetusta jalostukseen -> jalostuslaitteisto tulee sadon luo Hyväksytyt rypsin ja rapsin lajikkeet Bioenergiakäyttöön omalla tilalla ovat hyväksyttyjä CN-koodiin kuuluvat rypsin ja rapsin lajikkeet. Suomessa tuotantoon hyväksyttyjä rypsin lajikkeita ovat esimerkiksi Harmoni, Hohto, Kulta, Sisu, SW Petita, SW Rebus, Tuli ja Valo. Suomessa tuotantoon hyväksyttyjä rapsin lajikkeita ovat esimerkiksi Bullet, Ebony ja Wildcat. Viljelijän on mahdollista käyttää omaa rypsin ja rapsin satoa tilatason bioenergiakäyttöön, mutta kylvösiemenen laatu (sertifioitu, 00-lajike) tulee pystyä osoittamaan tilalla olevalla vakuustodistuksella ja ostokuitilla. Tilan energiakäyttöön ilmoitetulta lohkolta korjattua siementä ei saa käyttää seuraavien vuosien kylvösiemeneksi eikä muuhunkaan kylvötarkoitukseen. Kaikki raaka-aine on hyödynnettävä tilan energiatarpeisiin. Energiatuotteen taloudellinen arvo rypsin ja rapsin tilakäytössä Rypsin ja rapsin tilakäyttö edellyttää, että energiatuotteen taloudellinen arvo on korkeampi kuin jalostuksessa syntyvien sivutuotteiden arvo. Arvojen määrityksessä käytetään edellisen markkinointivuoden vapaasti tehtaalla -hintojen keskiarvoa. Tämän ohjeen sivulla 5 olevassa taulukossa käytetään tällaisia arvoja. Tilapoltosta ei aiheudu ongelmia energia-arvojen laskennan suhteen, mikäli viljelijä käyttää kaiken rypsiraaka-aineen energiaksi esimerkiksi polttamalla siemenen sellaisenaan tai käyttämällä energiaksi (lämmitys- tai polttoainekäyttöön menevän raakarypsiöljyn puristuksen ja mahdollisen esteröinnin jälkeen) myös kaikki syntyvät rinnakkais-, sivu- ja välituotteet (tuhkaa lukuun ottamatta). Jos viljelijä käyttää puristekakun eläinten rehuksi, hänen on selvitettävä käyttämänsä puristuslaitteen puristusteho ja laskettava tarkasti näin syntyvät energia-arvot. Käytettävän laitteiston täsmällinen puristusteho tulee selvittää esimerkiksi laitevalmistajalta tai tilalle tulevalta puristelaiteurakoitsijalta. Esimerkki Ilpo Isäntä on korjannut pelloiltaan kg rypsiä. Hän käyttää energiaraaka-aineesta puristetun rypsiöljyn maatilansa lämmitykseen ja on aikeissa käyttää rouhepuristeen rehuksi tilallaan. Öljyä hän puristaa laitteella, jonka teho on 22 %. Tällöin 78 % raaka-aineen massasta jää rouheeksi. Rypsiöljyn keskimääräinen maailmanmarkkinahinta on 580 euroa tonnilta ja rypsirouhekakun 170 euroa tonnilta. Täyttyykö Ilpo Isännän kohdalla ehto, jonka mukaan energiakäytön tulee olla muuta käyttöä arvokkaampaa? Asia selviää vertaamalla, onko puristetun öljyn arvo suurempi kuin rouheeksi jäävän raaka-aineen arvo. Oletetaan energiakäyttö arvokkaammaksi:

5 4 4,5 tonnia 0, /tonni > 4,5 tonnia 0, /tonni 574,20 > 596,70 => tämä ei pidä paikkaansa Lasku osoittaa oletuksen vääräksi. Ilpo Isännän tilalla rehukäyttö olisi energiakäyttöä arvokkaampaa. Tästä johtuen tilalla on rypsiöljyn lisäksi rouhepuriste käytettävä maatilan energiatarpeisiin. Esimerkistä ilmenee, että puristimen tehon ollessa alhainen kaikki rypsiraaka-aine (öljy ja puristekakku) on käytettävä tilalla energiatarkoituksiin. Luomutuotannossa kaikki rypsiraaka-aine on käytettävä tilalla energiatarkoituksiin, koska luomuvalkuaisaineen arvo on korkea. Esimerkki Vilma Viljelijä on korjannut pelloiltaan kg rypsiä. Hän käyttää energiaraaka-aineesta puristetun rypsiöljyn maatilansa lämmitykseen ja rouhepuristeen rehuksi tilallaan. Öljyä hän puristaa laitteella, jonka teho on 25 %. Tällöin 75 % raaka-aineen massasta jää rouheeksi. Rypsiöljyn keskimääräinen maailmanmarkkinahinta on 580 euroa tonnilta ja rypsirouhekakun 170 euroa tonnilta. Täyttyykö Vilma Viljelijän kohdalla ehto, jonka mukaan energiakäytön tulee olla muuta käyttöä arvokkaampaa? Asia selviää vertaamalla, onko puristetun öljyn arvo suurempi kuin rouheeksi jäävän raaka-aineen arvo. Oletetaan energiakäyttö muuta käyttöä arvokkaammaksi: 6 tonnia 0, /tonni > 6 tonnia 0, /tonni 870 > 765 => pitää paikkansa Lasku osoittaa oletuksen oikeaksi. Vilma Viljelijä voi käyttää sivutuotteen muuhun kuin maatilan energiatarpeisiin. Jos rouhekakkua ei käytetä tilalla energiatarkoitukseen, viljelijän on ilmoitettava sitoumuslomakkeella syy siihen, miksi sitä ei hyödynnetä tilalla energiaksi. Jos energiakäyttö tilalla ei ole mahdollista tai perusteltua ja rypsikakun arvo on alhaisempi kuin rypsiöljyn, rypsikakun myynti tilan ulkopuolelle voi tulla kysymykseen. Rypsikakun tai rypsipuristeen myynnissä ja luovutuksessa tilan ulkopuolelle tuottajan on otettava huomioon vastuu rehun laadusta ja eläimille mahdollisesti aiheutuvista ongelmista. Rehuaineen ja muunlaisenkin rehun myyjällä on rehulain mukaan ankara vastuu. Rypsikakun myynti tilan ulkopuolelle edellyttää tuottajan rekisteröitymistä rehualan toimijaksi kasvintuotannon tarkastuskeskukseen ( alkaen Elintarviketurvallisuusvirasto). Rekisteröitymiseen liittyy mm. kirjanpitovelvoite. Myytävää tai luovutettavaa rouhekakkua tulee seurata tuoteseloste. Lisätietoja rehuasioista saa KTTK:n/EVIRAn rehuvalvonnasta, puh Mikäli viljelijä käyttää raaka-aineen puristuksesta syntyvän rehun tilallaan omien eläintensä ravinnoksi, hänen on rekisteröidyttävä tukihakemuslomakkeen 101B kohdassa 7 rehun valmistajaksi rastittamalla kyseisestä kohdasta keskimmäinen ruutu. Rehun valmistajan toimintaa säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa rehuhygieniaa koskevista vaatimuksista (EY) N:o 183/ Rehun hyödyntävän rypsin puristajan tulee noudattaa mainitun asetuksen liitteessä II tarkoitettuja vaara-analyysin ja kriittisten valvontapisteiden järjestelmän (HACCP) mukaisia vaatimuksia.

6 Tuen hakeminen ja sitoumus 5 Halutessaan hyödyntää energiakasvituki- tai non food -velvoitekesantojärjestelmää uudessa tilatason energiakäytössä viljelijän tulee hakea energiakasvitukea tai non food -kesantopalkkiota normaalisti tukihakemuslomakkeella 101B viimeistään Energiakasvitukea haetaan rastittamalla tukihakemuksen kohta P ja non food -kesantopalkkiota rastittamalla tukihakemuksen kohta B. Viljelijän on liitettävä tukihakemukseen sitoumus. Sitoumuksen voi toimittaa tukihakemuksen jättämistä myöhemmin, kuitenkin viimeistään Sitoumus on kestoltaan vuoden mittainen. Jos viljelijä haluaa sitoutua tilatason bioenergiakäyttöön pidemmäksi ajaksi, hänen on jätettävä asiaa koskeva ilmoitus vuosittain. Tuen hakeminen energiakasvitukijärjestelmässä Esimerkki energiakasvitukilohkojen ilmoittamisesta kasvulohkolomakkeella (102B): S Viljeltävä kasvi Rypsi T Lajike Kulta EK Tilakäyttöä koskevana sitoumuksena käytetään energiakasvituen järjestelmässä lomaketta 417. Tuen hakeminen non food -kesantojärjestelmässä Esimerkki non food -velvoitekesantolohkojen ilmoittamisesta kasvulohkolomakkeella (102B): S Viljeltävä kasvi Rypsi T Lajike Kulta NF Tilakäyttöä koskevana sitoumuksena käytetään non food -kesantopalkkiojärjestelmässä lomaketta 245. Non food -tuotannossa syntyvien sivutuotteiden kokonaismääriä säännellään Euroopan yhteisön lainsäädännössä. Komission asetuksen (EY) N:o 1973/ artiklan 5 kohdan perusteella tuen hakijan on ilmoitettava sitoumuslomakkeella prosessissa syntyvien sivutuotteiden ennakoitu kokonaismäärä lajeittain. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/ artiklan 3 kohdan mukaan ravintosivutuotemäärän ylittäessä yhteisön alueella miljoona tonnia määrää leikataan kyseiseen rajaarvoon. Viljelijän ilmoittamien sivutuotteiden määriä laskettaessa 100 kilogrammaa rypsin tai rapsin siemeniä vastaa 56 kilogrammaa sivutuotteita. Esimerkkejä sitoumuslomakkeen jalostusketjua koskevan kohdan täyttämisestä Viljelijän on annettava jalostusketjua koskevat tiedot non food -järjestelmän lomakkeen 245 kohdassa 6 ja energiatukijärjestelmän lomakkeen 417 kohdassa 4. Mainituissa lomakkeiden kohdissa viljelijän tulee selvittää loppu-, rinnakkais-, sivu- ja välituotteiden saanto jalostusprosessissa. Oheisessa taulukossa kuvataan esimerkein erilaisia energiaraaka-aineen prosessointimenetelmiä ja niistä syntyviä tuotteita. Kertoimella tarkoitetaan taulukossa kyseisen tuotteen saantoa prosessin vaiheessa. Todelliseen saantoprosenttiin vaikuttaa käytettävä puristuslaitteisto. Hinnat ovat tuotteiden markkinahintoja. -merkinnällä viitataan siihen, onko prosessista syntyvä tuote vai ei. Taulukon lukemisessa kannattaa ottaa huomioon:

7 6 Puristus ja esteröinti -prosessi on kaksivaiheinen. Prosessin ensivaiheessa tuotetaan rypsipuristetta ja raakarypsiöljyä. Laskemalla näiden tuotteiden kertoimet yhteen määräksi saadaan 100 prosenttia raaka-ainetta. Kun välituote prosessoidaan edelleen, tuotteiksi saadaan esteröityä rypsiöljyä ja glyserolia. Näiden kahden tuotteen yhteenlaskettu määrä vastaa välituotteen osuutta alkuperäisestä raaka-ainemäärästä. Öljyn, glyserolin ja rouhekakun käyttö polttoaineena -prosessi on niin ikään kaksivaiheinen. Ensin raaka-aineesta tuotetaan rypsipuristetta ja raakarypsiöljyä. Prosessin toisessa vaiheessa raakarypsiöljy jalostetaan esteröidyksi öljyksi, jolloin saadaan myös glyserolia. Prosessin ensivaiheessa syntynyt puriste ja toisessa vaiheessa tuotetut esteröity öljy ja glyseroli ovat energiatuotteita. Kun näiden energiatuotteiden määrät lasketaan yhteen ja lukuun lisätään viisi prosenttia tuhkaa, luvuksi saadaan 100 prosenttia. Prosessi Lopputuote Rinnakkaistuote Sivutuote Välituote puristus raakarypsiöljy rypsipuriste poltto sellaisenaan öljyn, glyserolin ja rouhekakun käyttö polttoaineena kerroin hinta kerroin hinta kerroin hinta 30 % /t 2 70 % /t esteröity rypsiöljy (RME = rypsimetyyliesteri) kerroin glyseroli rypsipuriste raakarypsiöljy kerroin hinta kerroin 27 % /t 2 3 % lämpöenergia puristus ja esteröinti kerroin 95 % esteröity rypsiöljy (RME = rypsimetyyliesteri) hinta hinta kerroin hinta kerroin hinta 200 /t 2 70 % /t 2 30 % /t 2 tuhka hinta kerroin hinta kerroin 200 /t 2 5 % hinta 1 /t kerroin rypsipuriste tuhka glyseroli kerroin hinta kerroin 27 % /t 2 65 % 1 hinta kerroin 170 /t 2 5 % hinta 1 /t kerroin 3 % hinta hinta 200 /t Puristuslaitteiston puristusteho (selvitettävä laitevalmistajalta tai tilalle tulevalta urakoitsijalta) Edellisen markkinointivuoden ( ) vapaasti tehtaalla -hinnan keskiarvo

8 7 Denaturointi Tilatason energiakäyttö edellyttää raaka-aineen denaturoimista. Denaturoimisella tarkoitetaan aineen merkitsemistä sellaisella tavalla, että energiatarpeisiin kerätty raaka-aine voidaan silmämääräisesti erottaa vastaavan kasvilajin muista eristä. Viljelijän on ensisijaisesti denaturoitava siemenet. Viljelijä voi valita denaturointimenetelmän. Yksinkertainen rypsin tai rapsin siementen merkitsemistapa on sekoittaa niiden joukkoon esimerkiksi sinapin siemeniä. Riittävästi rypsin tai rapsin siemenistä väriltään eroavia siemeniä sekoituksessa on, kun syntyvä värikontrasti mahdollistaa energiakäyttöön tarkoitetun rypsin tai rapsin erän tunnistamisen. Rypsiöljy voidaan merkitä sekoittamalla siihen mahdollisesti paloöljyä, jotain sopivaa polttoaineen lisä- tai väriainetta tai muuta vastaavaa kemikaalia. Mahdollinen merkitsemistapa on siementen värjääminen kemiallisella yhdisteellä, kuten väripigmenttinä laajasti käytettävällä titaanidioksidilla (TiO 2 ) tai rautaoksidilla (Fe ), jota käytetään lääkkeiden väriaineena. Valmisteiden käytössä on syytä kuitenkin ottaa huomioon niiden mahdolliset vaikutukset tilakäyttöprosessissa käytettäviin laitteisiin ja raaka-aineen ominaisuuksiin. Täsmällisiä tietoja yhdisteistä, niiden ominaisuuksista ja sekoitustavoista kannattaa kysyä tuotteiden valmistajilta tai myyjiltä. Kirjanpito Rypsin ja rapsin tilakäyttöön kuuluu viljelijän kirjanpitovelvollisuus. Raaka-aineen keruuta ja käyttöä koskevan kirjanpidon esimerkkitaulukko on tämän ohjeen liitteenä. Tilavuuden määrittäminen Jäsenvaltion nimeämän laitoksen tai yrityksen on määritettävä korjatun raaka-aineen tilavuus (joskin myös raaka-ainemäärän punnitus on mahdollista). Määrittämistä valvotaan siten, että viljelijä ilmoittaa TE-keskuksen maaseutuosastolle sitoumuslohkon korjuuajankohdan ja TE-keskus voi pistokokeella tarkastaa raaka-aineen tilavuuden määrityksen ja denaturoinnin. Ilmoituksen tekemättä jättäminen on tukiehtojen noudattamatta jättämistä. Edustava satotaso Rypsin ja rapsin tilatason energiakäytössä viljelijän on lähtökohtaisesti saavutettava energiakasvituen ja non food -kesantopalkkion järjestelmiin kuuluva edustava satotaso (A- ja B-tukialueilla kg/ha ja C1-C4-tukialueilla kg/ha). Jos näyttää siltä, että edustavaa satotasoa ei saavuteta, hakijan on ilmoitettava asiasta korjuuajankohdan ilmoittamisen yhteydessä TE-keskukselle, joka voi suorittaa valvonnan. Menettelyllä varmistetaan, että energiakasvitukea saavan sitoumuslohkon satoa ei joudu muuhun käyttöön. Valvonta ja valvottavat asiat Tilatukikäytössä valvotaan mm. seuraavia asioita

9 10 prosenttia hakijoista valvontaa on lisättävä kyseisenä sekä sitä seuraavana vuonna, jos sääntöjenvastaisuuksia ilmenee vähintään kolmessa prosentissa tapauksista sitoumuspinta-alan suhde tilan lämpö- ja muuhun biopolttoainetarpeeseen: kaikki tilan velvoitekesantolohkot eivät voi olla tilalla käytettävän energiaraaka-aineen sitoumuksessa, jos tilan energiakäyttö ei sitä edellytä edustavan satotason saavuttaminen kirjanpidon valvonta käyttö ja jalostus tilalla (työkoneissa ja lämmityslaitteissa mahdollista käyttää ja käytetty; verokirjanpidon ja lämmitys- ja polttoaineen ostojen yhteys) tilavuuden tai painon määritys korjatun raaka-ainemäärän ja jalostetun tuotteen vastaavuus (esim. tilalle tulevan urakoitsijan laskusta) denaturointi (ensisijaisesti siemenen ja toissijaisesti öljyn) ettei sitoumuslohkolta korjattua satoa käytetä kylvösiemenkäyttöön tai muuhun kuin tilan energiakäyttöön ilmoitus TE-keskukselle sitoumuslohkon korjuuajankohdasta valvonnan mahdollistamiseksi 8 Valvontaseuraamukset Tilapolttoa energiakasvituen ja non food -kesantopalkkion järjestelmissä koskevista sanktioseuraamuksista säädetään Euroopan yhteisön asetuksissa. Jos satomäärä ei vastaa vähintään edustavaa satoa tai perustelluissa tapauksissa edustavaa satoa enintään 10 prosentilla vähennettynä, katsotaan sopimusala alitetun pinta-alalla, joka saadaan kertomalla sopimusala toimitetun raaka-ainemäärän suhteellisella vajauksella verrattuna edustavan sadon määrään. Tämä ei kuitenkaan koske tapauksia, joissa on kyse ylivoimaisesta esteestä. Sanktiot toimitusmäärän alituksesta määräytyvät energiakasvien tukea ja kesantoalan alituksesta annettujen yleisten sääntöjen perusteella, joista säädetään komission asetuksen (EY) N:o 796/ artiklassa seuraavasti: jos toimitusmäärä alittuu enintään kolme prosenttia, velvoitekesannon tilatuki tai energiakasvituki lasketaan määritetyn pinta-alan perusteella vähennettynä havaitulla erolla jos toimitusmäärä alittuu yli kolme prosenttia tai yli 2 hehtaaria mutta enintään 20 prosenttia, velvoitekesannon tilatuesta tai energiakasvituesta on vähennettävä havaittu pinta-alaero kaksinkertaisena toimitusmäärän alituksen ollessa yli 20 prosenttia, velvoitekesannon tilatukea tai energiakasvin tukea ei makseta lainkaan Jos viljelijä havaitsee kesken kasvukauden, että sitoumuksen kattaman viljelyalan sato jää alhaisemmaksi kuin edustava satotaso, sitoumusta on muutettava. Jos sadon vähäisyys johtuu poikkeuksellisista oloista, TE-keskuksen maaseutuosasto voi viljelijän hakemuksesta määritellä tilalle edustavasta sadosta poikkeavan tilakohtaisen satotason. Muutostarpeesta on ilmoitettava TE-keskuksen maaseutuosastolle sadonkorjuusta ilmoittamisen yhteydessä, jotta tarkastus on mahdollinen. Esimerkki rypsin sopimusala 6,00 ha ja edustava sato kg/ha

10 9 Viljelijä on hakenut sadonkorjuun jälkeen TE-keskukselta asianmukaisin perustein edustavan satotason toimitusmäärän alentamista (Lnro 207A/414A). TE-keskus on hyväksynyt 10 %:n edustavan satotason toimitusmäärän alituksen, joka on 6 ha kg/ha 10 % = 780 kg sopimusalan edustava sato 6,00 ha kg/ha = kg sopimusalalta toimitettu todellinen sato kg vajaus ilman 10 %:n satotason laskemista kg kg = 800 kg vajaus 10 %:n alennetulla satotasolla 800 kg 780 kg = 20 kg laskennallinen sopimusalan alitus 20 kg / kg 6,00 ha = 0,02 ha sanktio-% sopimusalan alittumisesta 0,02 ha / (6,00 ha 0,02 ha) 100 % = 0,33 % Toimitusmäärä alittaa vähemmällä kuin kolmella prosentilla alennetun satotason vaatimuksen. Siksi velvoitekesannon tilatuki tai energiakasvituki lasketaan vähentämällä määritetystä pintaalasta havaittu ero: 6,00 ha 0,02 ha 0,02 ha = 5,96 ha Esimerkistä ilmenee, että jos viljelijä havaitsee jo kasvukaudella sitoumusalalta korjattavan sadon jäävän poikkeuksellisten olosuhteiden takia edustavasta satotasosta, hänen kannattaa hakea TEkeskuksesta tilakohtaista satotason määritystä sadonkorjuuajankohdasta ilmoittamisen yhteydessä. Edustavan satotason alitus vähentää alaa, jolta velvoitekesannon tilatukea tai energiakasvitukea maksetaan. Edustavan satotason alitus ei kuitenkaan vaikuta muiden tukien (tilatuki, luonnonhaittakorvaus, ympäristötuki, kansalliset tuet) maksatukseen, jos näiden tukien myöntämisen edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi sadonkorjuuvaatimus täyttyy, vaikka tilalla korjattaisiin edustavaa satotasoa vähäisempi määrä. Satovahinko- tai muissa poikkeustilanteissa viljelijän kannattaa tehdä kuntaan satovahinkoilmoitus kirjallisesti, vaikka ei varsinaista satovahinkokorvausta hakisikaan. Verotus Tässä ohjeessa selostettu järjestely koskee vain tilalla tuotetun, valmistetun ja käytetyn rypsin tai rapsin ja biodieselin tuotantoa ja käyttöä koskevia energiakasvi- ja non food -sitoumuksia. Selostettu ei vaikuta lopputuotteiden verokohteluun. Tilalla tuotetun biodieselin valmisteverotusta ja muuta verotusta koskevat samat määräykset kuin muutakin biodieseliä. Tarkempia tietoja verokysymyksistä saa verohallinnosta, valmisteverolaista (1469/1994) sekä valmisteveroasioita hoitavan tullin kotisivulta. Sitoumuksen purkaminen Viljelijä voi halutessaan purkaa tilatason energiatarvekäyttöä koskevan rypsin tai rapsin sitoumuksen. Sitoumuksen purkamisella on seuraamuksia. Sitoumuksen purkamisen seuraukset energiakasvitukijärjestelmässä Jos viljelijä ei ole kylvänyt sitoumuksessa ilmoittamaansa alaa, se on kylvetty vain osittain tai kasvustoa ei ole muodostunut riittävästi sitoumuksen jatkamiseksi, hänen on ilmoitettava asiasta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Ilmoitus tehdään vapaamuotoisesti tai tavanomaisella peruutuslomakkeella 145. Tarkempia tietoja hakemuksen peruuttamisesta löytyy Hakuoppaan 2006 kohdasta 4.5. Sitoumuksen purkautuessa sitoumusalalta saatavan raaka-aineen saa myydä, luovuttaa tai käyttää. Energiakasvitukea alalta ei kuitenkaan makseta.

11 Sitoumuksen purkamisen seuraukset non food -järjestelmässä 10 Jos viljelijä ei ole kylvänyt sitoumuksessa ilmoittamaansa alaa, se on kylvetty vain osittain tai kasvustoa ei ole muodostunut riittävästi sitoumuksen jatkamiseksi, hänen on ilmoitettava asiasta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Jos sitoumus puretaan kokonaisuudessaan tai sitoumuksen mukaista pinta-alaa vähennetään, on viljelijän säilyttääkseen oikeutensa tilatuen velvoitekesantopalkkioon palautettava sitoumuksesta poistetut lohkot tavanomaiseksi velvoitekesannoksi. Tällöin viljelijä menettää oikeuden myydä, luovuttaa tai käyttää sitoumuksesta poistettua raaka-ainetta. Viljelijän on säilytettävä sitoumuksesta poistetut lohkot kesantona kesantokauden loppuun asti. Pinta-alan vähentämisestä on ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle etukäteen.