RYPSIN JA RAPSIN BIOENERGIAKÄYTTÖ TILALLA ENERGIAKASVITUKI- JA NON FOOD -VELVOITEKESANTOJÄRJESTELMÄSSÄ. Ohjeet viljelijöille 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RYPSIN JA RAPSIN BIOENERGIAKÄYTTÖ TILALLA ENERGIAKASVITUKI- JA NON FOOD -VELVOITEKESANTOJÄRJESTELMÄSSÄ. Ohjeet viljelijöille 2006"

Transkriptio

1 RYPSIN JA RAPSIN BIOENERGIAKÄYTTÖ TILALLA ENERGIAKASVITUKI- JA NON FOOD -VELVOITEKESANTOJÄRJESTELMÄSSÄ Ohjeet viljelijöille 2006

2 Sisällys 1 Johdanto... 2 Tilatason energiakäytön yleiset edellytykset... 2 Hyväksytyt rypsin ja rapsin lajikkeet... 3 Energiatuotteen taloudellinen arvo rypsin ja rapsin tilakäytössä... 3 Tuen hakeminen ja sitoumus... 5 Esimerkkejä sitoumuslomakkeen jalostusketjua koskevan kohdan täyttämisestä... 5 Denaturointi... 7 Kirjanpito... 7 Tilavuuden määrittäminen... 7 Edustava satotaso... 7 Valvonta ja valvottavat asiat... 7 Valvontaseuraamukset... 8 Verotus... 9 Sitoumuksen purkaminen... 9

3 Johdanto 2 Tässä ohjeessa kerrotaan rypsin ja rapsin tilatason bioenergiakäyttöön liittyvistä kysymyksistä. Rypsin ja rapsin bioraaka-aineen hyödyntäminen maatilalla omiin energiatarpeisiin perustuu Euroopan yhteisön maataloustukijärjestelmään. Maataloustuista säädetään mm. neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 ja komission asetuksessa (EY) N:o 1973/2004. Tilatason bioenergiakäytössä tilalla tarkoitetaan viljelijän johtamaa ja yhden valtion alueella sijaitsevien tuotantoyksiköiden kokonaisuutta, johon liittyy asuin- ja tuotantorakennuksia. Tilakäyttö ja sen perusteella maksettava maataloustuki ovat mahdollisia kahden tukijärjestelmän puitteissa: energiakasvituessa ja non food -kesantopalkkiojärjestelmässä. Koska tukijärjestelmät poikkeavat eräin osin toisistaan, viljelijän on aiheellista kiinnittää huomiota siihen, kumman järjestelmän mukaan hän tuottaa ja käyttää rypsiä tai rapsia tilallaan energiatarpeisiin. Järjestelmät eroavat lähtökohdiltaan siinä, että kesantojärjestelmässä hyödynnettävänä on kesannoitava pelto. Kesantovelvoitealalle ei voi saada energiakasvitukea. Tilakäytöstä voidaan maksaa viljelijälle tukea samanaikaisesti molemmissa järjestelmissä. Tällöin viljelijän edellytetään täyttävän erikseen kummankin järjestelmän mukaiset ehdot. Viljelijän on esimerkiksi jätettävä kaksi sitoumusta, puitava erikseen energiakasvituen ja kesantopalkkion mukaiset lohkot, määritettävä erikseen lohkoilta kerätyn raaka-aineen tilavuus, pidettävä kirjaa molempia järjestelmiä varten jne. Kahdenkertaisen työn vuoksi viljelijän olisikin mielekästä hakea tukea vain toisen järjestelmän puitteissa. Tilatason energiakäytön yleiset edellytykset Tilatason energiakäyttö niin energiakasvituessa kuin non food -kesantopalkkiojärjestelmässäkin edellyttää eräiden erityisehtojen noudattamista. Raaka-aineen koko energiakäyttö ja jalostus (myös kuivaus) on tapahduttava tilalla, jolla rypsi tai rapsi on viljelty. Raaka-aineen tai energiajalosteen siirtely tilalta pois tai myynti ei siis ole mahdollista. Kaikki tilatason energiakäyttöön tarkoitetuilta lohkoilta korjattu CN-koodiin kuuluvan rypsin ja rapsin energiaraaka-aine on käytettävä tilan lämmitykseen ja/tai biopolttoaineena tilan työkoneissa (suora käyttö tilalla). Tilan lämmityksessä rypsi voidaan polttaa sellaisenaan, seoksena muun energiaraaka-aineen kanssa tai jalostettuna energiatuotteena. Tilatason energiakäyttöön ilmoitetut lohkot ja tilan muut mahdolliset rypsilohkot on puitava erikseen. Menettelyllä taataan energiakäyttöön puitavien lohkojen sadon tilavuusmäärän määrittäminen. Tilan energiakäyttöön ilmoitettujen lohkojen pinta-alan on oltava suhteessa tilan lämpö- ja muuhun biopolttoainetarpeeseen. Esimerkiksi tilan kaikki velvoitekesantolohkot eivät siis voi olla tilalla käytettävän energiaraaka-aineen sitoumuksessa, jos tilan energiakäyttö ei sitä edellytä. Jäljempänä selvitetään tarkemmin, mitä sitoumuksella tilatason energiakäytön yhteydessä tarkoitetaan. Tilatason energiakäyttö poikkeaa eräiltä osin tavanomaisesta energiakasvituotannosta ja kesantojärjestelmän mukaisesta non food -tuotannosta. Tilatason energiakäytössä viljelijällä ei ole sopimusosapuolta eli jalostajaa/keräilijää -> viljelijän antama sitoumus riittää 1 Koodi viittaa muihin kuin kylvämiseen tarkoitettuihin tiettyihin sertifioituihin 00-lajikkeisiin tai 00-lajikeyhdistelmiin kuuluviin siemeniin (niukasti erukahappoa sisältävät rypsin ja rapsin siemenet, joista saadaan rasvaöljyä, jonka erukahappopitoisuus on alle kaksi painoprosenttia, ja joista saatava kiinteä aineosa sisältää alle 30 mikromoolia glukosinolaatteja grammassa). Lajikkeet on ilmoitettu viljelykasvilajien yleisessä lajikeluettelossa. Luettelo löytyy internetosoitteesta Rypsi on luettelon kohdassa 55 ja rapsi kohdassa 57.

4 3 ei ole sopimusta eikä vakuutta -> viljelijän antama sitoumus riittää ei edellytetä sadon toimitusta muualle eikä vastaanotosta tarvitse ilmoittaa -> tilavuuden määritys tai punnitus ja jalostus tapahtuvat tilalla ei sallita sadon myyntiä eikä kuljetusta jalostukseen -> jalostuslaitteisto tulee sadon luo Hyväksytyt rypsin ja rapsin lajikkeet Bioenergiakäyttöön omalla tilalla ovat hyväksyttyjä CN-koodiin kuuluvat rypsin ja rapsin lajikkeet. Suomessa tuotantoon hyväksyttyjä rypsin lajikkeita ovat esimerkiksi Harmoni, Hohto, Kulta, Sisu, SW Petita, SW Rebus, Tuli ja Valo. Suomessa tuotantoon hyväksyttyjä rapsin lajikkeita ovat esimerkiksi Bullet, Ebony ja Wildcat. Viljelijän on mahdollista käyttää omaa rypsin ja rapsin satoa tilatason bioenergiakäyttöön, mutta kylvösiemenen laatu (sertifioitu, 00-lajike) tulee pystyä osoittamaan tilalla olevalla vakuustodistuksella ja ostokuitilla. Tilan energiakäyttöön ilmoitetulta lohkolta korjattua siementä ei saa käyttää seuraavien vuosien kylvösiemeneksi eikä muuhunkaan kylvötarkoitukseen. Kaikki raaka-aine on hyödynnettävä tilan energiatarpeisiin. Energiatuotteen taloudellinen arvo rypsin ja rapsin tilakäytössä Rypsin ja rapsin tilakäyttö edellyttää, että energiatuotteen taloudellinen arvo on korkeampi kuin jalostuksessa syntyvien sivutuotteiden arvo. Arvojen määrityksessä käytetään edellisen markkinointivuoden vapaasti tehtaalla -hintojen keskiarvoa. Tämän ohjeen sivulla 5 olevassa taulukossa käytetään tällaisia arvoja. Tilapoltosta ei aiheudu ongelmia energia-arvojen laskennan suhteen, mikäli viljelijä käyttää kaiken rypsiraaka-aineen energiaksi esimerkiksi polttamalla siemenen sellaisenaan tai käyttämällä energiaksi (lämmitys- tai polttoainekäyttöön menevän raakarypsiöljyn puristuksen ja mahdollisen esteröinnin jälkeen) myös kaikki syntyvät rinnakkais-, sivu- ja välituotteet (tuhkaa lukuun ottamatta). Jos viljelijä käyttää puristekakun eläinten rehuksi, hänen on selvitettävä käyttämänsä puristuslaitteen puristusteho ja laskettava tarkasti näin syntyvät energia-arvot. Käytettävän laitteiston täsmällinen puristusteho tulee selvittää esimerkiksi laitevalmistajalta tai tilalle tulevalta puristelaiteurakoitsijalta. Esimerkki Ilpo Isäntä on korjannut pelloiltaan kg rypsiä. Hän käyttää energiaraaka-aineesta puristetun rypsiöljyn maatilansa lämmitykseen ja on aikeissa käyttää rouhepuristeen rehuksi tilallaan. Öljyä hän puristaa laitteella, jonka teho on 22 %. Tällöin 78 % raaka-aineen massasta jää rouheeksi. Rypsiöljyn keskimääräinen maailmanmarkkinahinta on 580 euroa tonnilta ja rypsirouhekakun 170 euroa tonnilta. Täyttyykö Ilpo Isännän kohdalla ehto, jonka mukaan energiakäytön tulee olla muuta käyttöä arvokkaampaa? Asia selviää vertaamalla, onko puristetun öljyn arvo suurempi kuin rouheeksi jäävän raaka-aineen arvo. Oletetaan energiakäyttö arvokkaammaksi:

5 4 4,5 tonnia 0, /tonni > 4,5 tonnia 0, /tonni 574,20 > 596,70 => tämä ei pidä paikkaansa Lasku osoittaa oletuksen vääräksi. Ilpo Isännän tilalla rehukäyttö olisi energiakäyttöä arvokkaampaa. Tästä johtuen tilalla on rypsiöljyn lisäksi rouhepuriste käytettävä maatilan energiatarpeisiin. Esimerkistä ilmenee, että puristimen tehon ollessa alhainen kaikki rypsiraaka-aine (öljy ja puristekakku) on käytettävä tilalla energiatarkoituksiin. Luomutuotannossa kaikki rypsiraaka-aine on käytettävä tilalla energiatarkoituksiin, koska luomuvalkuaisaineen arvo on korkea. Esimerkki Vilma Viljelijä on korjannut pelloiltaan kg rypsiä. Hän käyttää energiaraaka-aineesta puristetun rypsiöljyn maatilansa lämmitykseen ja rouhepuristeen rehuksi tilallaan. Öljyä hän puristaa laitteella, jonka teho on 25 %. Tällöin 75 % raaka-aineen massasta jää rouheeksi. Rypsiöljyn keskimääräinen maailmanmarkkinahinta on 580 euroa tonnilta ja rypsirouhekakun 170 euroa tonnilta. Täyttyykö Vilma Viljelijän kohdalla ehto, jonka mukaan energiakäytön tulee olla muuta käyttöä arvokkaampaa? Asia selviää vertaamalla, onko puristetun öljyn arvo suurempi kuin rouheeksi jäävän raaka-aineen arvo. Oletetaan energiakäyttö muuta käyttöä arvokkaammaksi: 6 tonnia 0, /tonni > 6 tonnia 0, /tonni 870 > 765 => pitää paikkansa Lasku osoittaa oletuksen oikeaksi. Vilma Viljelijä voi käyttää sivutuotteen muuhun kuin maatilan energiatarpeisiin. Jos rouhekakkua ei käytetä tilalla energiatarkoitukseen, viljelijän on ilmoitettava sitoumuslomakkeella syy siihen, miksi sitä ei hyödynnetä tilalla energiaksi. Jos energiakäyttö tilalla ei ole mahdollista tai perusteltua ja rypsikakun arvo on alhaisempi kuin rypsiöljyn, rypsikakun myynti tilan ulkopuolelle voi tulla kysymykseen. Rypsikakun tai rypsipuristeen myynnissä ja luovutuksessa tilan ulkopuolelle tuottajan on otettava huomioon vastuu rehun laadusta ja eläimille mahdollisesti aiheutuvista ongelmista. Rehuaineen ja muunlaisenkin rehun myyjällä on rehulain mukaan ankara vastuu. Rypsikakun myynti tilan ulkopuolelle edellyttää tuottajan rekisteröitymistä rehualan toimijaksi kasvintuotannon tarkastuskeskukseen ( alkaen Elintarviketurvallisuusvirasto). Rekisteröitymiseen liittyy mm. kirjanpitovelvoite. Myytävää tai luovutettavaa rouhekakkua tulee seurata tuoteseloste. Lisätietoja rehuasioista saa KTTK:n/EVIRAn rehuvalvonnasta, puh Mikäli viljelijä käyttää raaka-aineen puristuksesta syntyvän rehun tilallaan omien eläintensä ravinnoksi, hänen on rekisteröidyttävä tukihakemuslomakkeen 101B kohdassa 7 rehun valmistajaksi rastittamalla kyseisestä kohdasta keskimmäinen ruutu. Rehun valmistajan toimintaa säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa rehuhygieniaa koskevista vaatimuksista (EY) N:o 183/ Rehun hyödyntävän rypsin puristajan tulee noudattaa mainitun asetuksen liitteessä II tarkoitettuja vaara-analyysin ja kriittisten valvontapisteiden järjestelmän (HACCP) mukaisia vaatimuksia.

6 Tuen hakeminen ja sitoumus 5 Halutessaan hyödyntää energiakasvituki- tai non food -velvoitekesantojärjestelmää uudessa tilatason energiakäytössä viljelijän tulee hakea energiakasvitukea tai non food -kesantopalkkiota normaalisti tukihakemuslomakkeella 101B viimeistään Energiakasvitukea haetaan rastittamalla tukihakemuksen kohta P ja non food -kesantopalkkiota rastittamalla tukihakemuksen kohta B. Viljelijän on liitettävä tukihakemukseen sitoumus. Sitoumuksen voi toimittaa tukihakemuksen jättämistä myöhemmin, kuitenkin viimeistään Sitoumus on kestoltaan vuoden mittainen. Jos viljelijä haluaa sitoutua tilatason bioenergiakäyttöön pidemmäksi ajaksi, hänen on jätettävä asiaa koskeva ilmoitus vuosittain. Tuen hakeminen energiakasvitukijärjestelmässä Esimerkki energiakasvitukilohkojen ilmoittamisesta kasvulohkolomakkeella (102B): S Viljeltävä kasvi Rypsi T Lajike Kulta EK Tilakäyttöä koskevana sitoumuksena käytetään energiakasvituen järjestelmässä lomaketta 417. Tuen hakeminen non food -kesantojärjestelmässä Esimerkki non food -velvoitekesantolohkojen ilmoittamisesta kasvulohkolomakkeella (102B): S Viljeltävä kasvi Rypsi T Lajike Kulta NF Tilakäyttöä koskevana sitoumuksena käytetään non food -kesantopalkkiojärjestelmässä lomaketta 245. Non food -tuotannossa syntyvien sivutuotteiden kokonaismääriä säännellään Euroopan yhteisön lainsäädännössä. Komission asetuksen (EY) N:o 1973/ artiklan 5 kohdan perusteella tuen hakijan on ilmoitettava sitoumuslomakkeella prosessissa syntyvien sivutuotteiden ennakoitu kokonaismäärä lajeittain. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/ artiklan 3 kohdan mukaan ravintosivutuotemäärän ylittäessä yhteisön alueella miljoona tonnia määrää leikataan kyseiseen rajaarvoon. Viljelijän ilmoittamien sivutuotteiden määriä laskettaessa 100 kilogrammaa rypsin tai rapsin siemeniä vastaa 56 kilogrammaa sivutuotteita. Esimerkkejä sitoumuslomakkeen jalostusketjua koskevan kohdan täyttämisestä Viljelijän on annettava jalostusketjua koskevat tiedot non food -järjestelmän lomakkeen 245 kohdassa 6 ja energiatukijärjestelmän lomakkeen 417 kohdassa 4. Mainituissa lomakkeiden kohdissa viljelijän tulee selvittää loppu-, rinnakkais-, sivu- ja välituotteiden saanto jalostusprosessissa. Oheisessa taulukossa kuvataan esimerkein erilaisia energiaraaka-aineen prosessointimenetelmiä ja niistä syntyviä tuotteita. Kertoimella tarkoitetaan taulukossa kyseisen tuotteen saantoa prosessin vaiheessa. Todelliseen saantoprosenttiin vaikuttaa käytettävä puristuslaitteisto. Hinnat ovat tuotteiden markkinahintoja. -merkinnällä viitataan siihen, onko prosessista syntyvä tuote vai ei. Taulukon lukemisessa kannattaa ottaa huomioon:

7 6 Puristus ja esteröinti -prosessi on kaksivaiheinen. Prosessin ensivaiheessa tuotetaan rypsipuristetta ja raakarypsiöljyä. Laskemalla näiden tuotteiden kertoimet yhteen määräksi saadaan 100 prosenttia raaka-ainetta. Kun välituote prosessoidaan edelleen, tuotteiksi saadaan esteröityä rypsiöljyä ja glyserolia. Näiden kahden tuotteen yhteenlaskettu määrä vastaa välituotteen osuutta alkuperäisestä raaka-ainemäärästä. Öljyn, glyserolin ja rouhekakun käyttö polttoaineena -prosessi on niin ikään kaksivaiheinen. Ensin raaka-aineesta tuotetaan rypsipuristetta ja raakarypsiöljyä. Prosessin toisessa vaiheessa raakarypsiöljy jalostetaan esteröidyksi öljyksi, jolloin saadaan myös glyserolia. Prosessin ensivaiheessa syntynyt puriste ja toisessa vaiheessa tuotetut esteröity öljy ja glyseroli ovat energiatuotteita. Kun näiden energiatuotteiden määrät lasketaan yhteen ja lukuun lisätään viisi prosenttia tuhkaa, luvuksi saadaan 100 prosenttia. Prosessi Lopputuote Rinnakkaistuote Sivutuote Välituote puristus raakarypsiöljy rypsipuriste poltto sellaisenaan öljyn, glyserolin ja rouhekakun käyttö polttoaineena kerroin hinta kerroin hinta kerroin hinta 30 % /t 2 70 % /t esteröity rypsiöljy (RME = rypsimetyyliesteri) kerroin glyseroli rypsipuriste raakarypsiöljy kerroin hinta kerroin 27 % /t 2 3 % lämpöenergia puristus ja esteröinti kerroin 95 % esteröity rypsiöljy (RME = rypsimetyyliesteri) hinta hinta kerroin hinta kerroin hinta 200 /t 2 70 % /t 2 30 % /t 2 tuhka hinta kerroin hinta kerroin 200 /t 2 5 % hinta 1 /t kerroin rypsipuriste tuhka glyseroli kerroin hinta kerroin 27 % /t 2 65 % 1 hinta kerroin 170 /t 2 5 % hinta 1 /t kerroin 3 % hinta hinta 200 /t Puristuslaitteiston puristusteho (selvitettävä laitevalmistajalta tai tilalle tulevalta urakoitsijalta) Edellisen markkinointivuoden ( ) vapaasti tehtaalla -hinnan keskiarvo

8 7 Denaturointi Tilatason energiakäyttö edellyttää raaka-aineen denaturoimista. Denaturoimisella tarkoitetaan aineen merkitsemistä sellaisella tavalla, että energiatarpeisiin kerätty raaka-aine voidaan silmämääräisesti erottaa vastaavan kasvilajin muista eristä. Viljelijän on ensisijaisesti denaturoitava siemenet. Viljelijä voi valita denaturointimenetelmän. Yksinkertainen rypsin tai rapsin siementen merkitsemistapa on sekoittaa niiden joukkoon esimerkiksi sinapin siemeniä. Riittävästi rypsin tai rapsin siemenistä väriltään eroavia siemeniä sekoituksessa on, kun syntyvä värikontrasti mahdollistaa energiakäyttöön tarkoitetun rypsin tai rapsin erän tunnistamisen. Rypsiöljy voidaan merkitä sekoittamalla siihen mahdollisesti paloöljyä, jotain sopivaa polttoaineen lisä- tai väriainetta tai muuta vastaavaa kemikaalia. Mahdollinen merkitsemistapa on siementen värjääminen kemiallisella yhdisteellä, kuten väripigmenttinä laajasti käytettävällä titaanidioksidilla (TiO 2 ) tai rautaoksidilla (Fe ), jota käytetään lääkkeiden väriaineena. Valmisteiden käytössä on syytä kuitenkin ottaa huomioon niiden mahdolliset vaikutukset tilakäyttöprosessissa käytettäviin laitteisiin ja raaka-aineen ominaisuuksiin. Täsmällisiä tietoja yhdisteistä, niiden ominaisuuksista ja sekoitustavoista kannattaa kysyä tuotteiden valmistajilta tai myyjiltä. Kirjanpito Rypsin ja rapsin tilakäyttöön kuuluu viljelijän kirjanpitovelvollisuus. Raaka-aineen keruuta ja käyttöä koskevan kirjanpidon esimerkkitaulukko on tämän ohjeen liitteenä. Tilavuuden määrittäminen Jäsenvaltion nimeämän laitoksen tai yrityksen on määritettävä korjatun raaka-aineen tilavuus (joskin myös raaka-ainemäärän punnitus on mahdollista). Määrittämistä valvotaan siten, että viljelijä ilmoittaa TE-keskuksen maaseutuosastolle sitoumuslohkon korjuuajankohdan ja TE-keskus voi pistokokeella tarkastaa raaka-aineen tilavuuden määrityksen ja denaturoinnin. Ilmoituksen tekemättä jättäminen on tukiehtojen noudattamatta jättämistä. Edustava satotaso Rypsin ja rapsin tilatason energiakäytössä viljelijän on lähtökohtaisesti saavutettava energiakasvituen ja non food -kesantopalkkion järjestelmiin kuuluva edustava satotaso (A- ja B-tukialueilla kg/ha ja C1-C4-tukialueilla kg/ha). Jos näyttää siltä, että edustavaa satotasoa ei saavuteta, hakijan on ilmoitettava asiasta korjuuajankohdan ilmoittamisen yhteydessä TE-keskukselle, joka voi suorittaa valvonnan. Menettelyllä varmistetaan, että energiakasvitukea saavan sitoumuslohkon satoa ei joudu muuhun käyttöön. Valvonta ja valvottavat asiat Tilatukikäytössä valvotaan mm. seuraavia asioita

9 10 prosenttia hakijoista valvontaa on lisättävä kyseisenä sekä sitä seuraavana vuonna, jos sääntöjenvastaisuuksia ilmenee vähintään kolmessa prosentissa tapauksista sitoumuspinta-alan suhde tilan lämpö- ja muuhun biopolttoainetarpeeseen: kaikki tilan velvoitekesantolohkot eivät voi olla tilalla käytettävän energiaraaka-aineen sitoumuksessa, jos tilan energiakäyttö ei sitä edellytä edustavan satotason saavuttaminen kirjanpidon valvonta käyttö ja jalostus tilalla (työkoneissa ja lämmityslaitteissa mahdollista käyttää ja käytetty; verokirjanpidon ja lämmitys- ja polttoaineen ostojen yhteys) tilavuuden tai painon määritys korjatun raaka-ainemäärän ja jalostetun tuotteen vastaavuus (esim. tilalle tulevan urakoitsijan laskusta) denaturointi (ensisijaisesti siemenen ja toissijaisesti öljyn) ettei sitoumuslohkolta korjattua satoa käytetä kylvösiemenkäyttöön tai muuhun kuin tilan energiakäyttöön ilmoitus TE-keskukselle sitoumuslohkon korjuuajankohdasta valvonnan mahdollistamiseksi 8 Valvontaseuraamukset Tilapolttoa energiakasvituen ja non food -kesantopalkkion järjestelmissä koskevista sanktioseuraamuksista säädetään Euroopan yhteisön asetuksissa. Jos satomäärä ei vastaa vähintään edustavaa satoa tai perustelluissa tapauksissa edustavaa satoa enintään 10 prosentilla vähennettynä, katsotaan sopimusala alitetun pinta-alalla, joka saadaan kertomalla sopimusala toimitetun raaka-ainemäärän suhteellisella vajauksella verrattuna edustavan sadon määrään. Tämä ei kuitenkaan koske tapauksia, joissa on kyse ylivoimaisesta esteestä. Sanktiot toimitusmäärän alituksesta määräytyvät energiakasvien tukea ja kesantoalan alituksesta annettujen yleisten sääntöjen perusteella, joista säädetään komission asetuksen (EY) N:o 796/ artiklassa seuraavasti: jos toimitusmäärä alittuu enintään kolme prosenttia, velvoitekesannon tilatuki tai energiakasvituki lasketaan määritetyn pinta-alan perusteella vähennettynä havaitulla erolla jos toimitusmäärä alittuu yli kolme prosenttia tai yli 2 hehtaaria mutta enintään 20 prosenttia, velvoitekesannon tilatuesta tai energiakasvituesta on vähennettävä havaittu pinta-alaero kaksinkertaisena toimitusmäärän alituksen ollessa yli 20 prosenttia, velvoitekesannon tilatukea tai energiakasvin tukea ei makseta lainkaan Jos viljelijä havaitsee kesken kasvukauden, että sitoumuksen kattaman viljelyalan sato jää alhaisemmaksi kuin edustava satotaso, sitoumusta on muutettava. Jos sadon vähäisyys johtuu poikkeuksellisista oloista, TE-keskuksen maaseutuosasto voi viljelijän hakemuksesta määritellä tilalle edustavasta sadosta poikkeavan tilakohtaisen satotason. Muutostarpeesta on ilmoitettava TE-keskuksen maaseutuosastolle sadonkorjuusta ilmoittamisen yhteydessä, jotta tarkastus on mahdollinen. Esimerkki rypsin sopimusala 6,00 ha ja edustava sato kg/ha

10 9 Viljelijä on hakenut sadonkorjuun jälkeen TE-keskukselta asianmukaisin perustein edustavan satotason toimitusmäärän alentamista (Lnro 207A/414A). TE-keskus on hyväksynyt 10 %:n edustavan satotason toimitusmäärän alituksen, joka on 6 ha kg/ha 10 % = 780 kg sopimusalan edustava sato 6,00 ha kg/ha = kg sopimusalalta toimitettu todellinen sato kg vajaus ilman 10 %:n satotason laskemista kg kg = 800 kg vajaus 10 %:n alennetulla satotasolla 800 kg 780 kg = 20 kg laskennallinen sopimusalan alitus 20 kg / kg 6,00 ha = 0,02 ha sanktio-% sopimusalan alittumisesta 0,02 ha / (6,00 ha 0,02 ha) 100 % = 0,33 % Toimitusmäärä alittaa vähemmällä kuin kolmella prosentilla alennetun satotason vaatimuksen. Siksi velvoitekesannon tilatuki tai energiakasvituki lasketaan vähentämällä määritetystä pintaalasta havaittu ero: 6,00 ha 0,02 ha 0,02 ha = 5,96 ha Esimerkistä ilmenee, että jos viljelijä havaitsee jo kasvukaudella sitoumusalalta korjattavan sadon jäävän poikkeuksellisten olosuhteiden takia edustavasta satotasosta, hänen kannattaa hakea TEkeskuksesta tilakohtaista satotason määritystä sadonkorjuuajankohdasta ilmoittamisen yhteydessä. Edustavan satotason alitus vähentää alaa, jolta velvoitekesannon tilatukea tai energiakasvitukea maksetaan. Edustavan satotason alitus ei kuitenkaan vaikuta muiden tukien (tilatuki, luonnonhaittakorvaus, ympäristötuki, kansalliset tuet) maksatukseen, jos näiden tukien myöntämisen edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi sadonkorjuuvaatimus täyttyy, vaikka tilalla korjattaisiin edustavaa satotasoa vähäisempi määrä. Satovahinko- tai muissa poikkeustilanteissa viljelijän kannattaa tehdä kuntaan satovahinkoilmoitus kirjallisesti, vaikka ei varsinaista satovahinkokorvausta hakisikaan. Verotus Tässä ohjeessa selostettu järjestely koskee vain tilalla tuotetun, valmistetun ja käytetyn rypsin tai rapsin ja biodieselin tuotantoa ja käyttöä koskevia energiakasvi- ja non food -sitoumuksia. Selostettu ei vaikuta lopputuotteiden verokohteluun. Tilalla tuotetun biodieselin valmisteverotusta ja muuta verotusta koskevat samat määräykset kuin muutakin biodieseliä. Tarkempia tietoja verokysymyksistä saa verohallinnosta, valmisteverolaista (1469/1994) sekä valmisteveroasioita hoitavan tullin kotisivulta. Sitoumuksen purkaminen Viljelijä voi halutessaan purkaa tilatason energiatarvekäyttöä koskevan rypsin tai rapsin sitoumuksen. Sitoumuksen purkamisella on seuraamuksia. Sitoumuksen purkamisen seuraukset energiakasvitukijärjestelmässä Jos viljelijä ei ole kylvänyt sitoumuksessa ilmoittamaansa alaa, se on kylvetty vain osittain tai kasvustoa ei ole muodostunut riittävästi sitoumuksen jatkamiseksi, hänen on ilmoitettava asiasta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Ilmoitus tehdään vapaamuotoisesti tai tavanomaisella peruutuslomakkeella 145. Tarkempia tietoja hakemuksen peruuttamisesta löytyy Hakuoppaan 2006 kohdasta 4.5. Sitoumuksen purkautuessa sitoumusalalta saatavan raaka-aineen saa myydä, luovuttaa tai käyttää. Energiakasvitukea alalta ei kuitenkaan makseta.

11 Sitoumuksen purkamisen seuraukset non food -järjestelmässä 10 Jos viljelijä ei ole kylvänyt sitoumuksessa ilmoittamaansa alaa, se on kylvetty vain osittain tai kasvustoa ei ole muodostunut riittävästi sitoumuksen jatkamiseksi, hänen on ilmoitettava asiasta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Jos sitoumus puretaan kokonaisuudessaan tai sitoumuksen mukaista pinta-alaa vähennetään, on viljelijän säilyttääkseen oikeutensa tilatuen velvoitekesantopalkkioon palautettava sitoumuksesta poistetut lohkot tavanomaiseksi velvoitekesannoksi. Tällöin viljelijä menettää oikeuden myydä, luovuttaa tai käyttää sitoumuksesta poistettua raaka-ainetta. Viljelijän on säilytettävä sitoumuksesta poistetut lohkot kesantona kesantokauden loppuun asti. Pinta-alan vähentämisestä on ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle etukäteen.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 13/04 Dnro 1112/01/

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 13/04 Dnro 1112/01/ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 13/04 Dnro 1112/01/2004 24.3.2004 Voimassaoloaika 31.3.2004 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta

Lisätiedot

OHJEET VILJELIJÖILLE, KERÄILIJÖILLE JA JALOSTAJILLE 2007

OHJEET VILJELIJÖILLE, KERÄILIJÖILLE JA JALOSTAJILLE 2007 ENERGIAKASVIEN TUEN OHJEET VILJELIJÖILLE, KERÄILIJÖILLE JA JALOSTAJILLE 2007 Tämä opas on tulostettavissa internetistä maa- ja metsätalousministeriön internetsivun www.mmm.fi kohdasta viljelijätuet Opasta

Lisätiedot

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Illan aiheita: -Kesän tarkastus; mitä pitää muistaa? - -Kirjanpidot, onko kunnossa? - -2013 tukihaku luomutilalla MIKSI VALVOTAAN? Takaa kuluttajille aidot luomutuotteet

Lisätiedot

Luonnonhaittakorvaus

Luonnonhaittakorvaus Luonnonhaittakorvaus Uutta 2015 Ei enää yläikärajaa (65 v), alaikäraja 18 Yksivuotinen korvaus (ei sitoumusta) Tilakohtaisia rajoitteita kesantoalalle ja maksumäärälle Kotieläinkorotuksen eläintiheysraja

Lisätiedot

KUITUPELLAVAN JA KUITUHAMPUN TUOTANTOTUKI VUONNA 2000

KUITUPELLAVAN JA KUITUHAMPUN TUOTANTOTUKI VUONNA 2000 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 77/00 Maatalousosasto 27.6.2000 Dnro 2432/01/2000 Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot Ahvenanmaan lääninhallitus Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset

Lisätiedot

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä ANC eli luonnonhaittakorvaus 2015 ja ympäristökorvaus 2015 komission käsittelyyn lähetetyssä maaseutuohjelmassa sekä kansallisen tukilain muutosesitys sekä tilatuki ja viherrys Suomen tiedonannon perusteella

Lisätiedot

Luomu muistutettavia asioita

Luomu muistutettavia asioita Luomu muistutettavia asioita Eläinmääräilmoitukset tehdään Vipussa tai lomakkeella 461 Luomukotieläinsitoumuksen antaneen on ilmoitettava siipikarja, sekä mahdolliset tuotantotauot jos eläintiheys ei täyty

Lisätiedot

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena KANSANHUOLTOMINISTERIÖ 3. 4. 1943. TIEDOITUSTOIMISTO Puheselostus N:o 22 Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena 1943 44. Vuonna 1943 alkavana satokautena tulee leipäviljan ja perunan luovutusvelvollisuus

Lisätiedot

Luomutarkastus ja hallinto

Luomutarkastus ja hallinto Luomutarkastus ja hallinto Marja Pulkkinen Asiantuntija Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marja Pulkkinen, ME-yksikkö 29.11.2011 1 Luonnonmukaisen tuotantojärjestelmän

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

7. Erikoistuet. 7.1. Valkuaiskasvipalkkio

7. Erikoistuet. 7.1. Valkuaiskasvipalkkio 1 42 7. Erikoistuet 7.1. Valkuaiskasvipalkkio Valkuaiskasvipalkkio on tuotantoon sidottua tukea. Tuen saamiseksi on kohdassa 7.1.3 mainittujen ehtojen lisäksi noudatettava täydentäviä ehtoja (ks. luku

Lisätiedot

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset:

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset: MÄÄRÄYS Pvm 13.6.2014 Dnro 3641/54/2014 Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14 Valtuutussäännökset: Laki maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) 13 3 mom., 15 2 mom. ja 18 2 mom. Vastaavat EU-säännökset:

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS VUODEN 2006 TILATUEN MAKSATUKSESTA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS VUODEN 2006 TILATUEN MAKSATUKSESTA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 89/06 Dnro 4830/01/2006 24.11.2006 Voimassaoloaika 29.11.2006 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Korvauskelpoisuus Luonnonmukaisen tuotannon korvaus Ohjelmakausi

Korvauskelpoisuus Luonnonmukaisen tuotannon korvaus Ohjelmakausi Korvauskelpoisuus Luonnonmukaisen tuotannon korvaus Ohjelmakausi 2014 2020 Korvauskelpoisuus Muutokset syksyn koulutusten jälkeen Korvauskelpoisuuden voi vaihtaa omistuksessa olevien lohkojen välillä,

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 23/04

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 23/04 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 23/04 Pvm Dnro 31.3.2004 1608/01/2004 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 14.4.2004 alkaen Valtuussäännökset Rehulaki (396/1998) 9 ja 26 Vastaavat EY-säännökset Euroopan

Lisätiedot

Ympäristötuki ja LFA

Ympäristötuki ja LFA Ympäristötuki ja LFA Luonnonhaittakorvaus (LFA) ja LFA-lisäosa Tukiehdot ennallaan: Vuonna 2008 sitoumuksen antaneet voivat antaa uuden 5- vuotisen luonnonhaittakorvaus sitoumuksen v. 2013 Samalla voidaan

Lisätiedot

LUONNONMUKAINEN TUOTANTO ESIMERKIT/KASVINTUOTANTOTILAT AILI VUORENMAA MERJA LEHTINEN KESKI-SUOMEN ELY

LUONNONMUKAINEN TUOTANTO ESIMERKIT/KASVINTUOTANTOTILAT AILI VUORENMAA MERJA LEHTINEN KESKI-SUOMEN ELY LUONNONMUKAINEN TUOTANTO ESIMERKIT/KASVINTUOTANTOTILAT AILI VUORENMAA MERJA LEHTINEN KESKI-SUOMEN ELY u 1 Esimerkkitila Lasse Luomu Kokonaispinta-ala 40 hehtaaria 35 hehtaaria peltoa 5 hehtaaria pellon

Lisätiedot

Maaseutuviraston määräyskokoelma 38/10

Maaseutuviraston määräyskokoelma 38/10 MAASEUTUVIRASTO MÄÄRÄYS Maaseutuelinkeino-osasto PL 256 00101 HELSINKI Pvm 29.4.2010 Dnro 760/22/2010 Maaseutuviraston määräyskokoelma 38/10 Valtuutussäännökset: L Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan

Lisätiedot

Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020

Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020 Luonnonmukainen tuotanto 2015-2020 02.04.2015 Materiaalin tekohetkellä lainsäädäntöä ei ole hyväksytty muutokset mahdollisia Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/

Lisätiedot

Luonnonmukainen tuotanto

Luonnonmukainen tuotanto Luonnonmukainen tuotanto Ympäristötuen erityistuki: luomusopimus 1 Luomusopimuksen yleiset edellytykset Uusi digiala/ sopimusala Vuokrasopimukset voimassa vähintään koko sopimuskauden Sopimuksen ulkopuolelle

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 236/2015 Valtioneuvoston asetus. Luonnonhaittakorvaus on osa

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 236/2015 Valtioneuvoston asetus. Luonnonhaittakorvaus on osa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015 236/2015 Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksesta Annettu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkerehuista

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkerehuista MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 10/EEO/2008 Päivämäärä Dnro 16.12.2008 2844/01/2008 Voimaantulo 1.1.2009 Kumoaa Lääkerehuista 8 päivänä syyskuuta 1998 annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2013. 378/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2013. 378/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2013 378/2013 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2013 maksettavien kansallisten kasvintuotannon tukien ja kotieläintukien valvonnasta Annettu

Lisätiedot

VÄLIAIKAINEN KANSALLINEN TUKI. Tukihakemukseen 428 liitettävän laskelman täyttöohje YLEISTÄ

VÄLIAIKAINEN KANSALLINEN TUKI. Tukihakemukseen 428 liitettävän laskelman täyttöohje YLEISTÄ VÄLIAIKAINEN KANSALLINEN TUKI Tukihakemukseen 428 liitettävän laskelman täyttöohje YLEISTÄ Liitelaskelman avulla selvitetään hakijan tukikelpoisuus väliaikaiseen kansalliseen tukeen ja sen korotukseen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3454/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 32/14. Valtuutussäännökset:

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3454/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 32/14. Valtuutussäännökset: MÄÄRÄYS Pvm 7.5.2014 Dnro 3454/54/2014 Maaseutuviraston määräyskokoelma 32/14 Valtuutussäännökset: Laki maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) 15 2 mom. Vastaavat EU-säännökset: Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään

Lisätiedot

Muutokset Hakuoppaassa 2015

Muutokset Hakuoppaassa 2015 Muutokset Hakuoppaassa 2015 Hakuopas julkaistaan 16.3.2015. Tähän listaan kootaan julkaisun jälkeen tulleet muutokset. 16.3. jälkeen tulleet muutokset Hakuoppaaseen on muutettu 25.3. kaikki tukihaun päättymistä

Lisätiedot

Varainhoito-osasto Dnro 939/22/2010 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto Dnro 939/22/2010 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 31.5.2010 Dnro 939/22/2010 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Ahvenanmaan valtionvirasto Vuoden 2009 timotein EU:n siementuotannon tuen käsittelyssä

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Ajankohtaista luonnonmukaisen tuotannon valvonnassa

Ajankohtaista luonnonmukaisen tuotannon valvonnassa Ajankohtaista luonnonmukaisen tuotannon valvonnassa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Johanna Honkanen 13.02.2013 1 Valvonnassa 421 toimijaa Luomu + sv noin 24 300 ha Luomutilojen

Lisätiedot

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi

Lisätiedot

Tukikoulutus UKK-instituutti Marika Arrajoki-Alanen

Tukikoulutus UKK-instituutti Marika Arrajoki-Alanen Tukikoulutus UKK-instituutti 2017 Marika Arrajoki-Alanen 17.3.2017 Luomutilat Pirkanmaalla Luomuhehtaarit 25000 20000 15000 10000 5000 0 2 Ei-tuotannolliset investoinnit Luomusitoumus Ympäristösopimukset:

Lisätiedot

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai

Lisätiedot

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2. Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen

Lisätiedot

ALKUPERÄISKASVIEN YLLÄPITOSOPIMUS

ALKUPERÄISKASVIEN YLLÄPITOSOPIMUS ALKUPERÄISKASVIEN YLLÄPITOSOPIMUS ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Toimita hakemus liitteineen ELY-keskukseen viimeistään 15.6.2016 ELY-keskuksen

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

1.1 Rypsin ja rapsin muut kuin hybridit, muut kuin rehukäyttöön tarkoitetut lajikkeet vähintään - perussiemen 99.9 % - sertifioitu siemen 99.

1.1 Rypsin ja rapsin muut kuin hybridit, muut kuin rehukäyttöön tarkoitetut lajikkeet vähintään - perussiemen 99.9 % - sertifioitu siemen 99. LIITE SIEMENTAVARAN LAATUVAATIMUKSET PERUSSIEMEN JA SERTIFIOITU SIEMEN 1. AITOUS Siementen tulee olla riittävän lajiketunnistettavia ja puhtaita. 1.1 Rypsin ja rapsin muut kuin hybridit, muut kuin rehukäyttöön

Lisätiedot

Esa Partanen ProAgria Etelä-Suomi 9.4.2015. Luomutuki-info 9.4.2015 1

Esa Partanen ProAgria Etelä-Suomi 9.4.2015. Luomutuki-info 9.4.2015 1 Luomutukiinfo 2015 Esa Partanen ProAgria Etelä-Suomi 9.4.2015 Luomutuki-info 9.4.2015 1 Sisältö Luomusopimuksesta sitoumukseen Ympäristökorvaussitoumus Sitoumukset yhdessä Ympäristösopimukset Hakeminen

Lisätiedot

Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI Pvm 26.1.2011 Dnro 64/22/2011. Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 2/11

Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI Pvm 26.1.2011 Dnro 64/22/2011. Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 2/11 MAASEUTUVIRASTO Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI MÄÄRÄYS Pvm 26.1.2011 Dnro 64/22/2011 Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 2/11 Valtuutussäännökset: Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

MÄÄRÄYS. Voimassaoloaika: toistaiseksi

MÄÄRÄYS. Voimassaoloaika: toistaiseksi MÄÄRÄYS Pvm. 8.4.2015 Dnro 850/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 23/15 Valtuutussäännökset: Laki maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) 15 2 mom. Voimassaoloaika: 9.4.2015 toistaiseksi

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

LHK, nautapalkkio, pohjoinen kotieläintuki ja eläinten hyvinvointikorvaus. Savonia Juho Pikkarainen

LHK, nautapalkkio, pohjoinen kotieläintuki ja eläinten hyvinvointikorvaus. Savonia Juho Pikkarainen LHK, nautapalkkio, pohjoinen kotieläintuki ja eläinten hyvinvointikorvaus Savonia 17.2.2015 Juho Pikkarainen Luonnonhaittakorvaus Oleellisin muutos on korvauksen muuttuminen 5- vuotisesta sitoumuksesta

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

MÄÄRÄYS. Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 3/09 Pvm Dnro 235/22/2009

MÄÄRÄYS. Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 3/09 Pvm Dnro 235/22/2009 MÄÄRÄYS Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 3/09 Pvm 20.2.2009 Dnro 235/22/2009 Voimassaoloaika: 23.2.2009 - toistaiseksi Valtuutussäännökset: Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista (1559/2001

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista

Lisätiedot

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä 14.3.2012 Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Kaikki eläimet tarvitsevat lisävalkuaista Lisävalkuaisella tarkoitetaan rehuvalkuaista,

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI Pvm 26.4.2013 Dnro 1091/54/2013. Maaseutuviraston määräyskokoelma 26/13. Valtuutussäännökset:

Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI Pvm 26.4.2013 Dnro 1091/54/2013. Maaseutuviraston määräyskokoelma 26/13. Valtuutussäännökset: MAASEUTUVIRASTO MÄÄRÄYS Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI Pvm 26.4.2013 Dnro 1091/54/2013 Maaseutuviraston määräyskokoelma 26/13 Valtuutussäännökset: Laki maatalouden tukien toimeenpanosta

Lisätiedot

Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen

Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen MAANVUOKRASOPIMUS Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungi

Lisätiedot

Eviran luomuvalvontajärjestelmä

Eviran luomuvalvontajärjestelmä Eviran luomuvalvontajärjestelmä Tarkasta ajantasainen ohjeistus www.evira.fi Satakunnan ELY-keskus Mirella-Katriina Levomäki 14.4.2016 Luomun tuotanto-ohjeet Luomusuunnitelma (ajan tasalla oleva) Kuvaus

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Timo Karhula MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki timo.karhula@mtt.fi TIIVISTELMÄ Suomessa kiinnostus kuminanviljelyyn on lisääntynyt

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Tilanne 31.12.2011 kpl ha / ey Maksetut sopimukset, luonnonmukainen tuotanto 401 15635,47 2 673 929 perinnebiotooppien hoito 128 775,03 320 643 alkuperäisrotujen

Lisätiedot

Eläinvalvonnat. EU-avustaja 18.3.2014. Keski-Suomen ELY-keskus/ Lahikainen Taina

Eläinvalvonnat. EU-avustaja 18.3.2014. Keski-Suomen ELY-keskus/ Lahikainen Taina Eläinvalvonnat EU-avustaja 18.3.2014 Keski-Suomen ELY-keskus/ Lahikainen Taina Valvontamäärät vuonna 2013 Nautojen valvonta (nautap. + eht + kansalliset) Palkkiovalvonta, tilakäynti 72 tilalla Ristiintarkastusvalvonta

Lisätiedot

Täydentävät ehdot kasvinsuojeluaineet. Katja Korkalainen Rehujaosto Katja Korkalainen

Täydentävät ehdot kasvinsuojeluaineet. Katja Korkalainen Rehujaosto Katja Korkalainen Täydentävät ehdot kasvinsuojeluaineet Katja Korkalainen Rehujaosto Katja Korkalainen Neuvo 2020 koulutus Joulukuu 2014 Yleistä täydentävien ehtojen kasvinsuojeluainevalvonnoista Perusta Osa kansanterveys,

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 123/00 Dnro 4157/00/2000 24.11.2000 Voimassaoloaika 29.11.2000 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Maaseutuviraston määräyskokoelma

Maaseutuviraston määräyskokoelma MAASEUTUVIRASTO Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI MÄÄRÄYS Pvm 19.3.2013 Dnro 725/54/2013 Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 9/13 Valtuutussäännökset: Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA 8.12.2016 KATI LASSI Öljynpuristamomme Kirkkonummella Kotimainen rypsi ja rapsi tärkeimmät raaka-aineemme Öljy tuotetaan puristamalla, prosessi täysin kemikaaliton Puristuskapasiteetti

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Päätukihaun aikataulut, muutokset hakemisessa ja materiaaleissa. 29.3.2016 ja 31.3.2016. Itäisen Uudenmaan maaseutuhallinto 1

Tukihaku 2016. Päätukihaun aikataulut, muutokset hakemisessa ja materiaaleissa. 29.3.2016 ja 31.3.2016. Itäisen Uudenmaan maaseutuhallinto 1 Tukihaku 2016 Päätukihaun aikataulut, muutokset hakemisessa ja materiaaleissa 29.3.2016 ja 31.3.2016 Itäisen Uudenmaan maaseutuhallinto 1 Päätukihaun aikataulu Alkaa huhtikuun loppupuolella Päättyy 15.6.2016

Lisätiedot

Maaseutuelinkeino-osasto PL 256 00101 HELSINKI Pvm 29.4.2008 Dnro 883/22/2008

Maaseutuelinkeino-osasto PL 256 00101 HELSINKI Pvm 29.4.2008 Dnro 883/22/2008 MAASEUTUVIRASTO MÄÄRÄYS Maaseutuelinkeino-osasto PL 256 00101 HELSINKI Pvm 29.4.2008 Dnro 883/22/2008 Maaseutuviraston määräyskokoelma 31/08 Valtuutussäännökset: Laki maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä

Lisätiedot

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Tukiehdot kuminanviljelyssä Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Kuminanviljely ja ympäristötuki Kumina on ympäristötuessa puutarhakasvi ja kuuluu eräät siemenmausteet -ryhmään Kuminalohkolle maksetaan ympäristötukea

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET L 146/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/879, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistamisesta

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS (2)

MAANVUOKRASOPIMUS (2) MAANVUOKRASOPIMUS (2) Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungin

Lisätiedot

Sisällysluettelo. H a k u o p a s 2 0 0 7. S i s ä l l y s l u e t t e l o

Sisällysluettelo. H a k u o p a s 2 0 0 7. S i s ä l l y s l u e t t e l o 1 Sisällysluettelo 1 1. Johdanto...7 1.1 Muistilista yleisistä tukihakemuksen täyttämiseen liittyvistä asioista...7 1.2 Uutta tukien hakemisessa 2007...8 1.3 Tukien haku vuonna 2007...11 2. Hakijan tukikelpoisuus...13

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

CORRIGENDUM Annule et remplace le documnet COM(2014) 704 final du 12 novembre Concerne la correction de l'acronyme. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

CORRIGENDUM Annule et remplace le documnet COM(2014) 704 final du 12 novembre Concerne la correction de l'acronyme. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.11.2014 COM(2014) 704 final/2 2014/0332 (NLE) CORRIGENDUM Annule et remplace le documnet COM(2014) 704 final du 12 novembre 2014. Concerne la correction de l'acronyme. Ehdotus

Lisätiedot

Peltoenergia - Rypsi peltoviljely- ja energiakasvina

Peltoenergia - Rypsi peltoviljely- ja energiakasvina Peltoenergia - Rypsi peltoviljely- ja energiakasvina Miia Kuisma MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli 20.6.2007 Myrskylä Sisältö Peltoenergia - mitä se on? Energiakasvit ja -kasvinosat Laajuus nyt ja

Lisätiedot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot LHPeltojen tuet Hoidettua viljelemätöntä peltoa(lhp+kesannot)

Lisätiedot

KUITUPELLAVAN JA HAMPUN JALOSTUSTUKIOHJEET

KUITUPELLAVAN JA HAMPUN JALOSTUSTUKIOHJEET 2006 KUITUPELLAVAN JA HAMPUN JALOSTUSTUKIOHJEET MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Puh. (09) 160 01 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Kuitutyypit... 3 1.2. Tuen saajat... 3 1.3.

Lisätiedot

Siirtyisinkö luomuun?

Siirtyisinkö luomuun? Siirtyisinkö luomuun? Uusikaupunki 27.1.2012 Anne Johansson, ProAgria Satakunta KENELLE LUOMU SOPII? Luomu vaatii ammattitaitoa ja kiinnostusta uuden oppimiseen Usein vaaditaan panostamista perusparannuksiin

Lisätiedot

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Viherryttämistuki Neuvo 2020-koulutus Syksy 2014 Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Kolme vaatimusta: Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D049061/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D049061/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2017 (OR. en) 5896/17 AGRILEG 26 VETER 10 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 1. helmikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D049061/02 Asia:

Lisätiedot

MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KANSALLISTEN TUKIEN HAKEMISESTA VUONNA 2017

MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KANSALLISTEN TUKIEN HAKEMISESTA VUONNA 2017 MÄÄRÄYS Pvm. 25.1.2017 Dnro 1810/03.00.00/2017 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 66/16 Valtuutussäännökset: Laki maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) 13 3 mom., 15 2 mom., 18 2 mom. Voimassaoloaika:

Lisätiedot

MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KANSALLISTEN TUKIEN HAKUAJOISTA VUONNA 2016

MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KANSALLISTEN TUKIEN HAKUAJOISTA VUONNA 2016 MÄÄRÄYS Pvm. 8.2.2016 Dnro 44/03.00.00/2016 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 2/16 Valtuutussäännökset: Laki maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) 13 3 mom., 15 2 mom., 18 2 mom. Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta /2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2012 30/2012 Valtioneuvoston asetus maksutta jaettavien päästöoikeuksien jakoperusteista päästökauppakaudelle 2013 2020 Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Tukihakukoulutus kevät 2015

Tukihakukoulutus kevät 2015 Korvauskelpoisuus Luonnonmukaisen tuotannon korvaus Ohjelmakausi 2014 2020 Tukihakukoulutus kevät 2015 Korvauskelpoisuus Muutokset syksyn koulutusten jälkeen Korvauskelpoisuuden voi vaihtaa omistuksessa

Lisätiedot

Kasvintuotannon elintarvikehygienia

Kasvintuotannon elintarvikehygienia Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla 411 103 61 48 suojavyöhyke 2 51 108 luonnon monimuotoisuus maisema perinnebiotooppi luomu pohjavesialueen pelt.vilj. valumavesien käsittely

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Ajankohtaista. Laukaan YTA-alueen viljelijäkoulutukset Jari Halttunen Korpilahti

Ajankohtaista. Laukaan YTA-alueen viljelijäkoulutukset Jari Halttunen Korpilahti Ajankohtaista Laukaan YTA-alueen viljelijäkoulutukset Jari Halttunen 5.4.2017 Korpilahti Yleistä asiaa Hakuaikana YTA-alue auttaa Autamme mielellämme Laukaan YTA, päivystysnumero 040-732 8659 päätukihaunaikana

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Valtuutussäännökset Siemenkauppalaki (728/2000) 4 1 mom.

Valtuutussäännökset Siemenkauppalaki (728/2000) 4 1 mom. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 34/03 Pvm Dnro 16.4.2003 1693/01/2003 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.7.2003- toistaiseksi Valtuutussäännökset Siemenkauppalaki (728/2000) 4 1 mom. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN

Lisätiedot

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus

Lisätiedot

LUOMU Nyt! 27.9.2011 Joensuu Jaana Elo

LUOMU Nyt! 27.9.2011 Joensuu Jaana Elo LUOMU Nyt! Joensuu 1 Elintarviketurvallisuusorganisaatio 2 Jäljitettävyys ja luotettavuus läpi koko ketjun Miksi lakia piti taas muuttaa? 3 Kuka nyt valvoo mitäkin Kuntien elintarvikevalvonta Markkinavalvonta

Lisätiedot

Raision sopimusviljely

Raision sopimusviljely Raision sopimusviljely Hankintajohtaja Jukka Hollo Raisio-konserni OSTOT JA LOGISTIIKKA 17.2.2008 sivu 1 Viljelijät perustivat Raision viljan markkinointikanavaksi 1939 17.2.2008 sivu 2 1 Raision viljan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 21/15 Päivämäärä Dnro 03.11.2015 1668/01.04/2015 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 01.12.2015 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) 8 :n sekä liitteen

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn

Lisätiedot

Rehut täydentävissä ehdoissa kotieläintiloilla. Kaisa Kauranen Maaseutupalvelut yksikkö

Rehut täydentävissä ehdoissa kotieläintiloilla. Kaisa Kauranen Maaseutupalvelut yksikkö Rehut täydentävissä ehdoissa kotieläintiloilla 5.2.2015 Rehusäädösten noudattaminen Rehulainsäädännön vaatimukset koskevat kaikkia rehualan alkutuotannon toimijoita: - elintarviketuotantoeläimiä ruokkivia.

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot