LAPIN TEOLLISUUSSTRATEGIA 2030 LAPIN LIITTO

Transkriptio

1 LAPIN TEOLLISUUSSTRATEGIA 2030 LAPIN LIITTO 1

2

3 LAPIN TEOLLISUUSSTRATEGIA 2030 LAPIN LIITTO LAPIN TEOLLISUUSSTRATEGIA 2030 LAPIN LIITTO Strategiaprosessista ja strategian kokoamisesta vastasi kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitosta Kuvat: kansi: Arktiset Aromit ry, Stora Enso Oyj, Outokumpu Oyj, KTAMK, Lappikuva, Lapin liitto, Kemin kaupunki sivu 13: sivu 14: Arktiset Aromit ry sivu 19: Outokumpu Oyj sivu 20: Lappikuva sivu 21: Teijo-Talot Oy sivu 23: Lapin liitto sivu 24: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu sivu 25: Wikipedia sivu 27: Tekes, Pasi Hytti Taitto: Paino: Design Centre, Rovaniemi Yliopistopaino Lapin liitto Julkaisu A25/2011 ISBN Rovaniemi

4 LAPIN LIITTO LAPIN TEOLLISUUSSTRATEGIA 2030 SISÄLTÖ SAATTEEKSI TIIVISTELMÄ... 6 ČOAHKKÁIGEASSU... 7 SAMMANDRAG... 8 ABSTRACT JOHDANTO NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Lapin teollisuuden rakenne Toimintaympäristö Lapin teollisuuden näkymä vuonna LAPIN TEOLLISUUSSTRATEGIA Visio Strategiset tavoitteet Lapin strategiset teollisuustoimialat Kasvua generoivat markkinat Luonnonvaroista korkean jalostusasteen tuotteita Erikoistuneet palvelut ja alihankinta Teollisuuden tarpeet toimintaympäristön kehittämiselle Lapin teollisuuden numeeriset kasvutavoitteet TOTEUTUS JA RESUSRSSIT Strategian toteutus kehittämisohjelmilla Kehittämisohjelmat Yritykset ja markkinat ( ) Yritykset ja toimintaympäristö ( ) Yritysten kehittäminen ( ) Resurssit Toteutuksen seuranta YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI LIITTEET

5 LAPIN TEOLLISUUSSTRATEGIA 2030 LAPIN LIITTO SAATTEEKSI Lapin elinkeinopolitiikan strategiana on omiin luonnonvaroihin ja osaamiseen perustuen panostaa voimallisesti korkean jalostusasteen luonnonvara- ja energiateollisuuteen sekä matkailuvetoiseen elämysklusteriin. Näihin kärkialoihin panostamalla on mahdollista synnyttää merkittävä määrä uusia työpaikkoja. Teollisuuden merkitys uusien työpaikkojen tarjoajana Lapissa on kasvanut jatkuvasti ja teollisuustyöpaikkojen määrä on ylittänyt aikaisemmin Lapin suurimpana työllistäjänä olleen julkisen sektorin. Teollisuusstrategian laatiminen aloitettiin optimistisessa ilmapiirissä teollisuuden toipuessa vuoden 2008 kansainvälisestä talouslamasta. Strategian valmistumisen aikaan loppukesällä 2011 epävarmuus talouden kehityksestä on jälleen lisääntynyt. Lapin teollisuuden myönteistä kehitystä tukevat raaka-aineiden ja energian kysynnän kasvu sekä Arktisen alueen merkityksen voimistuminen raakaaineiden ja energian tuotantoon liittyen yhdistettynä Koillisväylän avautumisen tarjoamiin logistisiin mahdollisuuksiin. Lapin kallioperän mineraalit kiinnostavat globaalisti toimivia kaivosyhtiöitä ja kansainvälisiä sijoittajia. Lapilla nähdään olevan myös merkittävä rooli Euroopan valmistavan teollisuuden tarvitsemien raaka-aineiden saannin turvaajana. Arktisen alueen suurhankkeet tarjoavat kasvun mahdollisuuden alueen PK-valtaiselle konepajateollisuudelle ja teollisuuspalveluyrityksille. Teollisuuden kehittämisen rinnalla on varmistettava koulutus-, terveys-, sosiaali- ja asuntopalvelujen kehittäminen osaavan työvoiman saannin varmistamiseksi. Tänne muuttavien perheiden kotoutuminen ja perheiden pitkäaikainen viihtyminen on välttämätöntä hyvinvoivan ja viihtyisän yhteiskunnan kehityksen kannalta. Lapin teollisuusstrategia 2030 linjaa teollisuuden kasvun ja kansainvälistymisen mahdollisuudet sekä antaa suuntaviivat toimintaympäristön kehittämisen ja julkisen tuen toimenpiteiden kohdentamiseksi. Strategian laatimiseen on osallistunut edustajia maakunnan eri teollisten toimialojen yrityksistä, koulutusorganisaatioista ja laajasti muista sidosryhmistä, josta kiitos kaikille omaa aikaansa ja osaamispanostansa tälle työlle antaneille. Rovaniemellä 13 syyskuuta 2011 Esko Lotvonen Maakuntajohtaja 5

6 LAPIN LIITTO LAPIN TEOLLISUUSSTRATEGIA 2030 TIIVISTELMÄ Teollisuusstrategia antaa suuntaviivat teollisuuden kasvun ja kansainvälistymisen turvaamiseksi sekä toimintaympäristön kehittämisen ja julkisen tuen toimenpiteiden kohdentamiseksi. Strategiassa arvioidaan teollisuuden kehitysnäkymiä pitkällä aikavälillä vuoteen 2030 saakka sekä asetetaan lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteet kasvun edistämiseksi. Lapin teollisuuden visio vuoteen 2030: Lappi kasvaa luonnostaan. Lapin teollisuuden perusta on luonnonvarojen jalostaminen kestävän kehityksen periaatteilla. Lapin teollisuus ja toimintaympäristö ovat saavuttaneet tason, jolloin Lappi vetää uusia yrityksiä ja työntekijöitä alueelle luonnostaan. Lapin teollisuustoimijat ovat kansainvälisesti haluttuja verkostokumppaneita. Lapin teollinen kasvu ponnistaa innovatiivisuudesta ja arktisesta osaamisesta. Teollisuuden kehittämiselle aseteut strategiset tavoitteet ovat: 1. Jalostusarvosta kasvua ja elinvoimaa: Lapin teollisuuden jalostuarvon kasvu lisää elinvoimaisuutta jahyvinvointia Lapissa. 2. Nopea reagointikyky/ketteryys: Toimintaympäristön muutosten varhainen tunnistaminen ja niihin reagoiminenja hyödyntäminen kilpailueduksi. 3. Paras teknologia: Lapin teolliset yritykset soveltavat ja hyödyntävät aina parasta käytettävissä olevaa teknologiaa (BAT) kilpailukykyisesti. 4. Strategiset kumppanit: Lapin toimijat kehittävät uusia sovelluksia maailman parhaiden toimijoiden kanssa yhteistyössä. 5. Osaamispääoman kasvu: Osaamispääoman jatkuva vahvistaminen on avain lisäämään innovatiivisuutta, parantamaan kustannustehokkuutta vahvistamaan kansainvälistä kilpailukykyä ja kiihdyttämään taloudellista kasvua. 6. Luontoa ja ihmisiä kunnioittaen: Luonnonvaroja jalostetaan luontoa ja ihmisiä kunnioittaen sekä yhteistyössä muiden elinkeinojen kehittämisen kanssa. Lapin teollisuuden kestävä kasvu pitkällä aikavälillä nojaa alueen omien luonnonvarojen jalostamiseen korkeatasoisiksi tuotteiksi, joille on kysyntää kansainvälisillä markkinoilla. Luonnonvaroja jalostavien metalli-, energia-, kaivannais-, metsä- ja puutuoteteollisuuden sekä elintarvike- ja luonnontuoteteollisuuden rinnalla kasvun mahdollisuudet ovat myös näitä aloja palvelevilla koneiden ja laitteiden valmistajilla, huoltopalvelujen tarjoajilla, logistiikkayrityksillä sekä teollisuusrakentajilla. Vuonna 2030 Lapin teollisuusstrategiassa tarkasteltavilla toimialoilla on tavoitteena saavuttaa yhteensä 9,8 miljardin euron liikevaihto ja työllistää henkilöä. Kehittämistoimet linjataan kehittämisohjelmissa, jotka kohdentuvat yritysten kehittämiseen, kasvavien markkinoiden tunnistamiseen ja yritysten markkinoille pääsyn edistämiseen sekä yritysten kehitystä tukevan toimintaympäristön rakentamiseen ja joissa määritetään painopistealueet ja toimenpiteet kriittisten pullokaulojen poistamiseksi. Kasvun esteenä olevia tunnistettuja pullonkauloja poistetaan konkreettisilla kehityshankkeilla. 6

7 LAPIN TEOLLISUUSSTRATEGIA 2030 LAPIN LIITTO ČOAHKKÁIGEASSU Industriijastrategiija fállá linnjáid das movt industriija sáhttá stuorrut ja movt riikkaidgaskasašvuohta dorvvastuvvo ja maid movt doaibmabiras sáhttá ovddiduvvot ja movt almmolaš doarjja čujuhuvvo doaimmaide. Strategiijas árvvoštallojuvvojit industriija gárgenvišuvnnat guhkes áigegaskkas gitta jahkái 2030 ja oanehis ja gaskaguhkkosaš áiggi mihttomeriid stuorruma ovddideapmái. Lappi industriija višuvdna jahkái 2030: Lappi šaddá iešalddis. Lappi industriija vuođđu lea luondduriggodagaid viidáset buvttadeapmái bistevaš ovdáneami prinsihpain. Lappi industriija ja doaibmabiras leat joksan dan dási, ahte Lappi geasuha ođđa fitnodagaid ja bargiid guvlui iešalddis. Lappi industriijadoaibmit leat riikkaidgaskasaččat bivnnuhis fierpmádatovttasbargoguoimmit. Lappi industriijalaš stuorrun galká innovašuvnna ja arktalaš čehppodagas Industriija gárgemii ásahuvvon strategiijalaš mihttomearit leat: 1. Stuorrun ja eallinfápmu viidásetbuvttadanárvvus: Lappi industriija viidásetbuvttadanárvvu lassáneapmi lasiha eallinfámu ja buresbirgejumi Lappis. 2. Jođánis reagerengelbbolašvuohta/njuovžilvuohta: Doaibmabirrasa rievdadusaid dovddaheapmi árrat ja daidda reageren ja dain ávkkástallan gilvalanovdamunnin. 3. Buoremus teknologiija: Lappi industriijalaš fitnodagat heivehit ja ávkkástallet álo buoremus vejolaš teknologiija (BAT) beaktilit. 4. Strategalaš ovttasbargoguoimmit: Lappi doaibmit gárgejit ođđa heivehusaid ovttasbarggus máilmmi buoremus doibmiiguin. 5. Gelbbolašvuohtaopmodaga stuorrun: Gelbbolašvuohtaopmodaga bistevaš nannen lea čoavdda lasihit innovašuvnna, buoridit gollobeaktilisvuođa, nannet riikkaidgaskasaš gilvalannávccaid ja lasihit ekonomalaš stuorruma. 6. Luonddu ja olbmuid gudnejahttimiin: Luondduriggodagat buvttaduvvojit viidáseappot nu ahte gudnejahttá luonddu ja olbmuid ja maid ovttasbarggus eará ealáhusaid ovddidemiin. Lappi industriija bistevaš lassáneapmi guhkes áiggiin dorvvasta guovllu iežas luondduriggodagaid viidásut buvttadeapmái dakkár alladásat buktagiin, maidda lea jearaldat riikkaidgaskasaš márkaniin. Luondduriggodagaid viidáset buvttadeaddji metálla-, energiija-, roggan-, vuovde- ja muorraindustriija ja maid borramušgálvvuid- ja luonddubuvttaindustriija balddás stuorruma vejolašvuođat leat maid dain, geat ráhkadit mašiinnaid ja rusttegiid daidda surggiidge. Dan bokte maid sáhttet stuorrut fitnodagat, mat fállet fuolahanbálvalusaid, logistihkkafitnodagat ja industriijahuksejeaddjit. Jagis 2030 Lappi industriijastrategiijas guorahallojuvvon doaibmasurggiin lea ulbmilin joksat oktiibuot 9,8 millijárda euro ruhtajođu ja fállát barggu olbmui. Gárgendoaimmat biddjojit linjan gárgenprográmmain, main lea sáhka fitnodagaid ovddideapmis, stuorru márkaniid dovddaheapmis ja fitnodagaid márkaniidda beassama ovddideamis. Dan lassin gárgenprográmmain gieđahallojit maid fitnodaga gárgema doarju doaibmabirrasa huksen ja dain maid meroštallojit deaddočuokkisguovllut ja doaibmabijut kriittalaš buncarákkiid eretváldimii. Stuorruma easttan dovddahuvvon buncarággát váldojit eret konkrehtalaš ovddidanfitnuiguin. 7

8 LAPIN LIITTO LAPIN TEOLLISUUSSTRATEGIA 2030 SAMMANDRAG Industristrategin sätter upp riktlinjer för säkerställande av tillväxt och internationalisering samt utveckling av verksamhetsmiljön och för vilka åtgärder som ska finansieras med allmänna medel. I strategin bedöms industrins utvecklingsutsikter på lång sikt fram till år 2030 och dessutom sätts mål upp för att främja tillväxt på både kort och medellång sikt. Vision fram till år 2030 för Lapplands industri: Lappland växer naturligt. Grunden för industrin i Lappland är förädling av naturresurser enligt principerna för hållbar utveckling. Lapplands industri och verksamhetsmiljö har uppnått en nivå där Lappland av naturen attraherar nya företag och arbetstagare till området. Industriaktörerna i Lappland är internationellt eftertraktade nätverkspartners. Lapplands industriella tillväxt har sitt avtramp i innovation och arktiskt kunnande. Följande strategiska mål sätts upp för utvecklingen av industrin: 1. Förädlingsvärdet skapar tillväxt och livskraft: Tillväxten av förädlingsvärdet inom Lapplands industri ökar livskraften och välmåendet i Lappland. 2. Snabb reaktionsförmåga/smidighet: Tidig identifiering av och reaktion på förändringar i verksamhetsmiljön och utnyttjande av dem som konkurrensfördel. 3. Bästa teknik: De industriella företagen i Lappland tillämpar och utnyttjar alltid de bästa tillgängliga teknikerna (BAT) på ett konkurrenskraftigt sätt. 4. Strategiska partners: Aktörerna i Lappland utvecklar nya applikationer i samarbete med de bästa aktörerna i världen. 5. Ökning av kunskapskapital: Att kunskapskapitalet hela tiden förstärks är nyckeln till att öka innovation, förbättra kostnadseffektiviteten, förstärka den internationella konkurrenskraften och snabba upp den ekonomiska tillväxten. 6. Med respekt för naturen och människorna: Naturresurserna förädlas med respekt för naturen och människorna och i samarbete med andra näringar som också ska utvecklas. Lapplands industris hållbara tillväxt på lång sikt baserar sig på förädling av områdets egna naturresurser till högkvalitativa produkter som är efterfrågade på de internationella marknaderna. Vid sidan av industrierna inom metall, energi, gruvdrift, skogsbruk och träprodukter samt livsmedel och naturprodukter finns det tillväxtmöjligheter för även de maskin- och utrustningstillverkare, leverantörer av servicetjänster, logistikföretag och industribyggare som betjänar dessa branscher. Inom de verksamhetsområden som granskas i Lapplands industristrategi är målet fram till år 2030 en sammanlagd omsättning på 9,8 miljarder euro och sysselsättning för personer. Utvecklingsåtgärderna specificeras i utvecklingsprogram som fokuserar på företagsutveckling, identifiering av växande marknader och att främja företagens möjligheter att komma ut på marknaderna samt att skapa en verksamhetsmiljö som stöder företagens utveckling. I utvecklingsprogrammen slås det också fast vilka områden som ska prioriteras och vilka åtgärder som ska vidtas för att eliminera kritiska flaskhalsar. Identifierade flaskhalsar som förhindrar tillväxt elimineras med konkreta utvecklingsprojekt. 8

9 LAPIN TEOLLISUUSSTRATEGIA 2030 LAPIN LIITTO ABSTRACT The industrial strategy provides guidelines for securing industrial growth and internationalisation, developing the operating environment and targeting public aid measures. The strategy assesses development prospects in the industrial sector over a long time span until 2030 and sets short and mediumterm objectives for promoting growth. Industrial vision for Lapland in 2030: Lapland grows by nature. The cornerstone of industry in Lapland is the sustainable refining of natural resources. The industry and operating environment in Lapland have reached a level where Lapland attracts new companies and employees by nature. Industrial actors in Lapland are internationally appreciated network partners. Industrial growth in Lapland stems from innovativeness and arctic competence. The following strategic objectives have been set for industrial development: 1. Growth and vitality based on value added: Growth in the value added of industry in Lapland promotes vitality and well-being in Lapland. 2. Fast reaction capacity/agility: Early identification of changes in the operational environment, reacting to them and using them as a competitive asset. 3. Best available technology: Industrial companies in Lapland always apply and make use of the best available technology (BAT) in a competitive manner. 4. Strategic partners: Actors in Lapland develop new applications in collaboration with the world s leading actors. 5. Growth in intellectual capital: The constant strengthening of intellectual capital is the key to increasing innovativeness, improving cost-effectiveness, strengthening global competitiveness and boosting economic growth. 6. Respecting people and nature: Natural resources are refined with a view to respecting people and nature, together with developing other means of living. In the long term, sustainable industrial growth in Lapland relies on refining Lapland s own natural resources into high-quality products that attract demand on the global market. In addition to metal, energy, extractive, forest, wood product, food and organic product industry, which are based on refining natural resources, growth opportunities are also available to machine and equipment manufacturers, maintenance service providers, logistics companies and industrial construction firms, which offer services to the above types of industry. By 2030, the sectors investigated in the industrial strategy for Lapland aim to reach a total turnover of EUR 9.8 billion and provide employment to people. Development measures are outlined in development programmes, which are targeted at developing companies, identifying growing markets, helping companies enter markets and building an operational environment that supports the development of companies and defines priority areas and measures for eliminating critical bottlenecks. Growth-impairing bottlenecks will be eliminated through concrete development projects. 9

10 LAPIN LIITTO LAPIN TEOLLISUUSSTRATEGIA JOHDANTO Lapin teollisuusstrategian tavoitteena on antaa suuntaviivat teollisuuden kasvun ja kansainvälistymisen turvaamiseksi sekä tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tarvittavan toimintaympäristön kehittämisen ja julkisen tuen toimenpiteiden kohdentamiseksi. Strategiassa arvioidaan teollisuuden kehitysnäkymiä pitkällä aikavälillä vuoteen 2030 saakka sekä asetetaan lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteet vuosille 2015 ja Työssä on huomioitu Lapin maakuntasuunnitelmassa asetetut tavoitteet Lapin kehittämiselle. Lapin maakuntasuunnitelma, joka ulottuu vuoteen 2030, linjaa Lapin kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet ja strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Maakuntasuunnitelmassa Lapin elinkeinopolitiikan strategiana on omiin luonnonvaroihin ja osaamiseen perustuen panostaa korkean jalostusasteen luonnonvara- ja energiateollisuuteen sekä matkailuvetoiseen elämysklusteriin. Teollisuuteen liittyviä tavoitteita on linjattu seuraavasti: Teollisuus, kaivostoiminta, infrastruktuuri ja näihin keskittyvä palveluliiketoiminta ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä kasvualoja. Lappiin syntyy menestyviä osaamiskeskittymiä, jotka toimivat European High North -alueen kansainvälisissä hankkeissa. Vuonna 2030 teollisuus, kaivos- ja energiasektorilla on 3000 työpaikkaa lähtötasoa enemmän. Tässä teollisuusstrategissa on tarkasteltu kaivannais- ja valmistavaa teollisuutta sekä energian tuotantoa, näihin tarvitsemia alihankinta- ja rakentamispalveluja. Teollisuuden vetureita ovat Kemi-Tornion seudun globaalisti toimivat suuret yritykset ja kasvava kaivostoiminta. Lapin teollisuus on kuitenkin pienyritysvaltaista, sillä kaikista teollisista toimipaikoista yli 90 % työllistää alle 10 henkilöä. Teollisen tuotannon kasvu Lapissa edellyttää myös PK-sektorin yritysten kasvua. Tämän strategian toimenpiteet kohdistuvat kasvua tukevan toimintaympäristön varmistamiseen ja etenkin PK-yritysten kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Lapissa on voimassa tai parhaillaan työn alla myös useita muita alakohtaisia strategioita. Lapin matkailustrategian päivitys valmistui keväällä Lapin luovan toimialan strategia valmistui Lapin energiastrategia, joka ulottuu vuoteen 2030, hyväksyttiin Lapin liiton hallituksessa 2009 vuoden lopulla. Lapin liikennesuunnitelmatyö, joka kattaa laajasti henkilöiden ja elinkeinotoiminnan liikennetarpeet, on käynnistynyt vuonna 2010 ja on määrä valmistua vuoden 2011 lopussa. Vuonna 2011 valmistuu myös Lapin ilmastostrategia. Lisäksi Lapissa toteutetaan laajakaistaohjelmaa. Lapin teollisuusstrategian laatiminen on toteutettu osana kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö -projektia. Strategian laatimista varten kutsuttiin oma ohjausryhmä, jossa ovat olleet mukana eri teollisten toimialojen, koulutuksen ja tutkimuksen, kehittämisorganisaatioiden ja muiden julkisten sidosryhmien edustajat. Ohjausryhmä on osallistunut myös strategian työstämiseksi järjestettyihin työpajoihin. Valmisteluvaiheessa järjestettiin yksi avoin seminaari, jossa saatiin palautetta alustavaan strategia luonnokseen. Kirjallisia lausuntoja strategiaesitykseen annettiin noin 30 eri intressitaholta. Lapin liiton hallitus hyväksyi teollisuusstrategian kokouksessaan

11 LAPIN TEOLLISUUSSTRATEGIA 2030 LAPIN LIITTO 2. NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 2.1 Lapin teollisuuden rakenne Lapin maakunnassa teollisen toiminnan painopiste on Kemi-Tornion alueella. Teollisuuden veturit ovat alueen suurteollisuus, Outokummun terästehtas, Stora Enson paperitehdas, Metsä- Botnian sellutehdas ja M-Realin kartonkitehdas. Liikevaihdolla mitattuna metallien jalostus on ylivoimaisesti suurin toimiala. Metallien jalostuksen liikevaihto Lapissa ennen lamaa vuonna 2007 oli yli 3,5 mrd. Lama iski Lapissa kuitenkin kaikkein voimakkaimmin juuri metalien jalostukseen ja vuonna 2009 alan liikevaihto romahti 1,37 mrd ollen kuitenkin edelleen suurin teollisuudenala Lapissa. Paperin-, paperija kartonkituotteiden valmistuksen liikevaihto vuonna 2009 oli 866,6 milj.. Rakentaminen on liikevaihdolla mitaten kolmanneksi suurin toimiala, jonka vuoden 2009 liikevaihto Lapissa oli 650 milj.. Kuljetus ja varastointi ylsi 422 milj. liikevaihtoon vuonnan Suurteollisuus veturina Lappiin on kehittynyt osaava metallituotteiden valmistukseen ja teollisuuspalve- luihin erikoistunut PK-yrtiysten joukko. Ennen vuonna 2008 iskenyttä globaalia talouslamaa Lapin teollisuuden liikevaihto kokonaisuudessaan oli kasvava. Toimipaikkojen määrää tarkasteltaessa voidaaan todeta palvelutoimialojen olevan suurimmat. Toimipaikkoja on lukumääräiseseti eniten rakentamisessa, kuljetukset ja varastointi seuraavat toisena ja kolmanneksi suurimpana ryhmänä tulevat konsultointitoimintaan liittyvät toimialat kuten ohjelmistot, konsultti-, arkkitehti- ja insinööripalvelut. Henkilöstöllä mitaten suurimmat toimialat ovat rakentaminen sekä varastointi ja kuljetus. Nämä alat työllistivät vuonna 2009 molemmat noin 4000 henkilöä. Metallien jalostuksen työllistävä vaikutus oli 2200 henkilöä. Noin 1000 henkilöä työllistäviä ja kasvavia toimialoja ovat metallituotteiden koneiden ja laitteiden valmistus, koneiden ja laitteiden huolto sekä ohjelmistot, konsultointi-, arkkitehti- ja insinööripalvelut. Kuva 1: Liikevaihto Lapin teollisilla toimialoilla Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot. Toimialaluokitus TOL

12 LAPIN LIITTO LAPIN TEOLLISUUSSTRATEGIA 2030 Kuva 2: Toimipaikat Lapin teollisilla toimialoilla Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot. Toimialaluokitus TOL Kuva 3: Henkilöstö Lapin teollisilla toimialoilla Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot. Toimialaluokitus TOL

13 LAPIN TEOLLISUUSSTRATEGIA 2030 LAPIN LIITTO Taulukko 1: Toimipaikkojen määrä kokoluokittain Lapin teollisilla toimialoilla Kaikki kokoluokat alle 10 henkilöä henkilöä henkilöä yli 250 henkilöä Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus yhteensä Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Paperi- ja kartonkituotteiden valmistus Metallien jalostus Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto Rakentaminen Kuljetus ja varastointi Konsultointi Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot. Toimialaluokitus TOL Teollisuusstrategiassa tarkasteltavina olevat toimialat ovat pienytiysvaltaisia. Lapissa näiden alojen toimipaikoista yli 91 % työlistää alle 10 henkilöä. Yli 50 henkilöä työllistävien toimipaikkojen osuus on vain 1 % toimipaikoista. Lapin osuus verrattuna koko Suomen teollisuuteen on 2,8 % liikevaihdosta, 3,0 % toimipaikoista ja 2,3 % henkilöstöstä. Lapin osuus koko Suomen väkiluvusta on 3,4 %. 2.2 Toimintaympäristö Globalisaatio Globalisaation ja talouden rakenteiden muutokset näkyvät teollisuuden sijoittumisessa lähelle edullisia tuotannontekijöitä kuten raaka-ainelähteitä ja edullista työvoimaa. Vaihtoehtoisesti tuotanto sijoittuu lähelle päämarkkinoita. Osaavan työvoiman ja energian saatavuudesta kilpailukykyisellä hinnalla on tulossa entistä tärkeämpiä teollisuuden kilpailukyvylle. Monipuoliset luonnonvarat ovat Lapin kilpailuetu. Mineraaliesiintymä määrää kaivoksen sijainnin. Puu ja luonnontuotteet on tarkoituksenmukaista jalostaa siellä, missä ne kasvavat. Luonnonvarojen jalostuksen globaalissa kilpailutilanteessa Lapin etuja ovat hyvä infrastruktuuri, Kemi-Tornion alueen teollinen toimintaympäristö, kehittämiseen panostavat yritykset sekä yhteistyö mm. Oulun yliopiston ja Perämeren kaaren yritysten kanssa. Aasia maailman talouden veturina Kiinan kansantalouden on arveltu nousevan maailman suurimmaksi taloudeksi vuosien 2010 ja 2030 välillä. Intian talouden arvioidaan kasvavan Yhdysvaltain tasolle vuoteen 2035 mennessä. Myös muissa Aasian maissa bruttokansantuotteen kasvu on ollut 5-10 % jo vuosien ajan. Bruttokansantuotteen kasvaessa elintaso nousee, kaupungistuminen lisääntyy, infrastruktuuria rakennetaan ja myös kuluttajatuotteiden kysyntä kasvaa. 13

14 LAPIN LIITTO LAPIN TEOLLISUUSSTRATEGIA 2030 Kuvalähde: Arktisen alueen merkityksen kasvu Kiinnostus arktista aluetta kohtaan kasvaa alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen ja mahdollisesti avautuviin uusiin kuljetusreitteihin liittyvien taloudellisten potentiaalien myötä. Arktisen Euroopan alueella Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä valmisteilla olevien kaivos-, kaasu- ja öljy- sekä infrastruktuuri-investointien volyymi on arviolta noin 110,6 mrd. euroa. Suomen arktinen strategia valmistui kesällä 2010 ja siinä luonnonvarat ja logistiset yhteydet nähdään mahdollisuutena myös Suomelle. Strategian yhtenä tavoitteena onkin parantaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia hyödyntää osaamistaan alueen suurhankkeissa tukemalla erityisesti PK-yritysten verkostoitumista sekä viennin edistämiseen ja kansainvälistymiseen tähtääviä toimia. Uusia markkinoita niche-tuotteille Aasian, entisen Neuvostoliiton alueen ja Etelä- Amerikan kasvavien talouksien kysynnän kasvu luo uusia markkinoita raaka-aineiden lisäksi myös kulutustuotteille ja palveluille. Elintason nousun myötä markkinat myös luksustuotteille ja moninaisille niche-tuotteille kasvavat. Hyvin toimeentulevat ihmiset myös kehittyneissä maissa panostavat entistä enemmän terveyteen, hyvinvointiin ja asumiseen luoden kysyntää mm. funktionaalisille elintarvikkeille ja terveystuotteille sekä luonnonmateriaaleista kuten puusta ja kivestä valmistetuille sisustustuotteille. 14

15 LAPIN TEOLLISUUSSTRATEGIA 2030 LAPIN LIITTO Kuvalähde: Arktiset Aromit ry Ympäristön säästäminen ja ekologisuus Markkinat ympäristöä säästäville ratkaisuille kasvavat ympäristötietoisuuden laajentuessa. Tämä luo kasvavaa kysyntää ympäristöä säästäville teknologioille ja ympäristöystävällisesti tuotetuille tuotteille. Lapissa eettisesti ja ekologisesti tuotetut tuotteet ja ympäristöä säästävät ratkaisut ovat globaaleja kilpailuetuja niin valmistavalle teollisuudelle kuin koneiden, laitteiden ja palvelujen tuottajille. Väestön ikääntyminen ja kilpailu työvoimasta Lapissa suurten ikäluokkien poistuminen työmarkkinoilta merkitsee noin henkilön poistumaa vuodesta 2009 vuoteen Lapissa poistuma vastaa yli 50 prosenttia työllisestä työvoimasta. Poistuma kohdistuu kaikkiin ammat- tiryhmiin. Työvoimavajausta tulee olemaan kaikilla työelämän aloilla. Voimakasta työvoimavajausta aiheutuu paitsi luonnollisen poistuman myös pohjoisen investointibuumin johdosta. Lapin Kauppakamarin tekemän arvion mukaan tälle vuosikymmenelle ennakoitu investointibuumi käynnistyy ensin Lapissa ja Ruotsin Norrbottenin alueella painopisteen siirtyessä vuosikymmenen puolivälin tienoilla Pohjois-Norjaan ja sen jälkeen Venäjän Murmanskin alueelle. Julkistettujen investointisuunnitelmien pohjalle tehdyn arvion mukaan työvoimatarve on Lapissa suurimmillaan vuonna 2014 noin 6000 henkilötyövuotta, josta se seuraavien vuosien aikana hieman tasaantuu tasolle. Investointibuumin johdosta työvoimavaje ja kilpailu työvoimasta korostuu voimakkaasti erityisesti teollisuuden toimialoilla. 15

16 LAPIN LIITTO LAPIN TEOLLISUUSSTRATEGIA Lapin teollisuuden näkymä vuonna 2030 Tässä luvussa kuvataan Lapin teollisuuden tilaa vuonna Kuvaus on ohjausryhmän näkemys Lapin teollisuuden todennäköisestä kehityksestä vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2030 Lapin teollisuus toimii globaalisti ja kilpailee kansainvälisillä markkinoilla. Yritysten päämarkkinat ovat Aasiassa, etenkin Kiinassa ja Intiassa, muiden kasvavien markkinoiden ollessa Venäjällä ja Afrikassa. Kysyntä Euroopassa on saavuttanut kypsyystason eivätkä markkinat tällä alueella enää kasva. Kansainvälisille markkinoille pääseminen on edellyttänyt volyymien kasvattamista ja toimitusten varmuutta. Lapin yritykset ovat kasvaneet ja tuotantoa on siirretty myös lähemmäksi päämarkkinoita. Lapissa toimii monia järjestelmäja systeemitoimittajia. PK-yritykset ovat verkostoituneet isojen toimijoiden kanssa. Muuttuvissa tilanteissa yritykset toimivat joustavasti markkinoihin sopeutuen. Uusiin tarpeisiin ja kysyntään syntyy myös uusia yrityksiä, jotka toimivat kansainvälisesti jo syntyessään. Raaka-aineiden saatavuudesta ja siten myös kaivostoiminnasta on tullut talouden kasvun suhteen strateginen toimiala. Raaka-aineiden hinta ja saatavuus ovat kriittisiä tekijöitä ja määräävät teollisuuden sijoittumisen. Muita tuotantolaitosten sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat kaupan rajoitukset, tullit ja tuotantokiintiöt. Yritykset ovat erikoistuneet tuottamaan korkean jalostusasteen niche-tuotteita. Tuotteiden jalostusarvo on korkea ja lisäarvo syntyy mm. funktionaalisuudesta, integroidusta älystä, designista ja terveysvaikutuksista. Yrityksissä panostetaan tuotekehitykseen ja omiin tuotteisiin. Teollisuuden osaaminen on kansainvälisesti johtavaa tasoa ja osaamisen kehittämiseen panostetaan. Uudet teknologiasovellukset otetaan nopeasti käyttöön teollisuudessa ja BAT (best available technology) on toiminnan minimitaso lappilaisissa yrityksissä. Lisääntynyt automaatio on vähentänyt työvoiman tarvetta. Tuotantotavat ja menetelmät on hiottu tuottamaan asiakasräätälöityjä toimituksia. Toimintaa ja osaamista kehitetään kansainvälisten yhteistyökumppaneiden ja osaajien kanssa verkostoissa. Suomalaisten laitetoimittajien teknologiaosaaminen on maailman parasta. Oulun yliopisto on kehittynyt ja edustaa maailman huippua metallien jalostuksen ja kaivosalan tutkimuksessa ja koulutuksessa. Työvoimasta kilpaillaan kansainvälisesti toiminnan kaikilla tasoilla. Työperäinen maahanmuutto on arkipäivää myös Lapissa. Työntekijät ovat korkeasti koulutettuja moniosaajia, mutta samanaikaisesti monilla aloilla on maailman huippua olevaa niche-osaamista. Johtamisosaaminen on noussut ratkaisevaksi kilpailukykytekijäksi. Koulutusjärjestelmää on kehitetty, se toimii ketterästi ja pystyy reagoimaan nopeasti teollisuuden tarpeisiin. Kestävän kehityksen periaatteet tuotannossa ja toiminnan eettisyys ovat entistä tärkeämpiä kriteerejä kuluttajien tuotevalinnoissa. Yritysten ympäristö- ja yhteiskuntavastuusta on tullut kriittinen imagotekijä. Ympäristölainsäädäntö asettaa haasteita kaivosteollisuudelle. Rahoitusmarkkinat toimivat globaalisti ja investoinnit toteutetaan kansainvälisellä pääomalla. Kansainväliset rahoitusmarkkinat ja niihin liittyvät prosessit ja osaaminen hallitaan Lapissa. 16

17 LAPIN TEOLLISUUSSTRATEGIA 2030 LAPIN LIITTO 3. LAPINTEOLLISUUSSTRATEGIA 3.1 Visio 2030 Lapin teollisuuden visio vuoteen 2030: Lappi kasvaa luonnostaan. Lapin teollisuuden perusta on luonnonvarojen jalostaminen kestävän kehityksen periaatteilla Lapin teollisuus ja toimintaympäristö ovat saavuttaneet tason, jolloin Lappi vetää uusia yrityksiä ja työntekijöitä alueelle luonnostaan Lapin teollisuustoimijat ovat kansainvälisesti haluttuja verkostokumppaneita Lapin teollinen kasvu ponnistaa innovatiivisuudesta ja arktisesta osaamisesta 3.2 Strategiset tavoitteet Jalostusarvosta kasvua ja elinvoimaa: Lapin teollisuuden jalostusarvon kasvu lisää elinvoimaisuutta ja hyvinvointia Lapissa. Nopea reagointikyky/ketteryys: Toimintaympäristön muutosten varhainen tunnistaminen ja niihin reagoiminen ja hyödyntäminen kilpailueduksi. Paras teknologia: Lapin teolliset yritykset soveltavat ja hyödyntävät aina parasta käytettävissä olevaa teknologiaa (BAT) kilpailukykyisesti. Strategiset kumppanit: Lapin toimijat kehittävät uusia sovelluksia maailman parhaiden toimijoiden kanssa yhteistyössä. Luontoa ja ihmisiä kunnioittaen: Luonnonvaroja jalostetaan luontoa ja ihmisiä kunnioittaen sekä yhteistyössä muiden elinkeinojen (matkailu, poronhoito) kehittämisen kanssa. 3.3 Lapin strategiset teollisuustoimialat Lapin teollisuuden rakenne on kuvattu seuraavassa kaaviossa ja sen eri osa-alueet on kuvattu lyhyesti tekstissä Kasvua generoivat markkinat Lapin teollisuuden kasvupotentiaali on Lapin ja Arktisen lähialueen kehittymisessä ja suurhankkeissa sekä valikoiduilla globaaleilla markkinoilla. Lapin suurteollisuus ja suurhankkeet Lappiin suunnitteilla olevat suurhankkeet esimerkiksi kaivokset, ydinvoimala ja bioenergialaitokset ovat potentiaali pohjoisen yritysten kasvulle. Lisäksi Lapin olemassa olevien suurteollisuusyritysten, Outokummun jaloterästehtaan sekä Stora Enson paperitehtaan, Metsä-Botnian sellutehtaan ja M-realin kartonkitehtaan toiminnan jatkuminen tulevaisuudessakin on erittäin tärkeää alueelle. Suuryritykset vaativina paikallisina asiakkaina haastavat alihankintateollisuuden kehittymään. Nämä globaalisti tunnetut vaativat suuryritykset ovat merkittävä ja välttämätön referenssi asiakkaina kansainvälisille markkinoille laajentuville lappilaisille laitteita ja palveluja tarjoaville PK-yrityksille. Osaamispääoman kasvu: Osaamispääoman jatkuva vahvistaminen on avain lisäämään innovatiivisuutta, parantamaan kustannustehokkuutta, vahvistamaan kansainvälistä kilpailukykyä ja kiihdyttämään taloudellista kasvua. 17

18 LAPIN LIITTO LAPIN TEOLLISUUSSTRATEGIA 2030 Kuva 4: Lapin teollisuusstrategian painotukset Kasvua generoivat markkinat Valmistava teollisuus ja palvelut Toimintaympäristö Lapin suurhankkeet Arktisen alueen kehitys ja suurhankkeet Kasvavat taloudet ja niiden tarpeet Elintason kasvun luomat nichemarkkinat Ympäristöä säästävät ratkaisut Markkinat Teollisuuspalvelut, kunnossapito ja huolto Logistiikka Metsäteollisuus (paperi ja kartonki) Elintarvikeja luonnontuoteteollisuus Lappi kasvaa luonnostaan Puutuoteteollisuus Kaivannaisteollisuus Energiateollisuus Metallien jalostus Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus Rakentaminen Vaatikmukset toimintaympäristölle Energia Infrastruktuuri T&K ja teknologiapalvelut Kasvua edistävä lainsäädäntö Osaava työvoima Yritykset ja markkinat -ohjelma Yritysten kehittämisohjelma Yritykset ja toimintaympäristö -ohjelma Arktisen alueen kehitys ja suurhankkeet Arktisen alueen kehittyminen, suunnitteilla olevat suurhankkeet ja niiden tarvitsema infrastruktuuri sekä Barentsin alueella Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä käynnissä ja valmisteilla olevat suuret kaivos-, energia- ja logistiikkahankkeet tarjoavat mahdollisuuksia metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistukselle sekä teollisuus-, kunnossapito- ja huoltopalvelujen kehittymiselle Lapissa. (Katso liitteestä Esimerkkejä European High North alueen investoinneista 2010-luvulla.) Kasvavat taloudet ja niiden tarpeet Väkiluvun kasvu ja väestön keskittyminen entistä enemmän kaupunkeihin kasvattaa kokonaismarkkinoita. Maailman väkiluvun ennustetaan saavuttavan 8 miljardin tason vuonna Maailman väestöstä 56 % on Aasiassa, 16 % Afrikassa, 13 % Amerikassa, 7 % Itä-Euroopassa ja entisen Neuvostoliiton alueella, 5 % Länsi- Euroopassa ja 3 % Lähi-Idässä. Kaupungistuminen lisääntyy ja ennusteiden mukaan maailman väestöstä 70 % asuu kaupungeissa vuonna Kehittyvien talouksien (Kiina, Intia, Venäjä, Etelä-Amerikka, Etelä Afrikka jne.) elintason nousu ja kysynnän kasvu on mahdollisuus myös Lapin yrityksille. 18

19 LAPIN TEOLLISUUSSTRATEGIA 2030 LAPIN LIITTO Elintason kasvun luomat niche-markkinat Mielihyvää tuottavien, terveyttä edistävien ja positiivisen ympäristöimagon omaavien tuotteiden kysyntä kasvaa elintason kasvun myötä kaikkialla maailmassa. Tämä synnyttää uusia markkinoita esimerkiksi luonnon raaka-aineista valmistetuille korkean jalostusasteen niche- ja designtuotteille. Korkean jalostusasteen nichetuotteet ovat potentiaali PK-yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle. Ympäristöä säästävät ratkaisut Markkinat ympäristöä säästäville ratkaisuille kasvavat ympäristötietoisuuden laajentuessa. Tämä luo kasvavaa kysyntää ympäristöä säästäville teknologioille ja tuotteille. Lapin yritysten osaaminen ja ekologisten näkökohtien huomioiminen tuotteissa ja palveluissa luo hyvät edellytykset menestyä näillä markkinoilla Luonnonvaroista korkean jalostusasteen tuotteita Lapin teollisuuden kestävä kasvu pitkällä aikavälillä nojaa alueen omien luonnonvarojen jalostamiseen korkeatasoisiksi tuotteiksi. Luonnonvarojen jalostaminen painottuu etenkin Lapin maaperän mineraalivarojen mahdollistamaan kaivostoiminnan kasvuun sekä metsien täysimääräiseen kestävään hyödyntämiseen metsäteollisuudessa ja uusiutuvan energian tuotannossa. Lapin arktisessa luonnossa kasvavista tai kasvatetuista raaka-aineista jalostetuilla terveysvaikutteisilla elintarvikkeilla ja luonnontuotteilla on kasvava potentiaali globaaleilla niche-markkinoilla. Metallien jalostus Metallien jalostuksen veturiyritys on Outokummun jaloterästehdas Torniossa, joka edustaa maailman huippuosaamista alallaan. Jaloterästehtaan kilpailuetu syntyy integroidusta tuotantoketjusta raaka-aineesta lopputuotteeksi ja siihen liittyvästä maailman huippuosaamisesta. Alueelle on syntynyt myös muita metallia jalostavia yrityksiä, joiden osaaminen on kansainvälisesti johtavaa tasoa. Alueella panostetaan osaamisen kehittämiseen. Kaivostoiminnan lisääntyminen luo uutta potentiaalia metallien jatkojalostuksen lisääntymiselle myös Lapissa. Metallien markkinat toimivat täysin globaalissa kilpailutilanteessa. Myös Lapin yritysten päämarkkinat ovat Aasiassa, etenkin Kiinassa ja Intiassa, muiden kasvavien markkinoiden ollessa Venäjällä ja Afrikassa. Kysyntä Euroopassa on saavuttanut kypsyystason eivätkä markkinat tällä alueella kasva. Tulevaisuudessa kansainvälistä kauppaa rajoittavat lisääntyvät tullit ja muut kaupan rajoitteet, joita asetetaan kansallisesti oman maan teollisuuden tuotannon turvaamiseksi. Kansainvälisenkilpailukyvyn säilyttämiseksi BAT (best available technology) on minimitaso, mikä luo haasteita teknologian kehittämiseen ja uusien sovellusten nopeaan soveltamiseen ja käyttöönottoon teollisuudessa. Markkinoiden lisäksi myös työvoiman ja rahoituksen hankinta kansainvälistyy asettaen paineita näiden hankintaan liittyvien prosessien ja osaamisen kehittämiseen. 19

20 LAPIN LIITTO LAPIN TEOLLISUUSSTRATEGIA 2030 Kuvalähde: Outokumpu Energiateollisuus Suomen kahden seuraavan ydinvoimalan rakentamisesta on päätökset TVOlle ja Fennovoimalle. Fennovoima tekee päätöksen laitoksen sijoittamisesta joko Simoon tai Pyhäjoelle alkusyksyyn 2011 mennessä. Ydinvoimaloiden rakentaminen tarjoaa mahdollisuuden alan teollisuuden kehittymiselle Suomessa. Alalla on potentiaalia kehittyä myös vientiteollisuudeksi, sillä parhaillaan maailmassa on rakenteilla 62 ydinvoimalaa 15 maassa. Alan viennin edistämistä ja vientikonsortioyhteistyötä valmistellaan Finnuclear-yhdistyksessä. Lapin energiastrategia tähtää Lapin suurten energiavarojen monipuoliseen hyödyntämiseen. Tavoitteena on bioenergian käytön kestävä lisääminen. Merkittäviä hankkeita ovat Rovaniemen biovoimalahanke ja Kemiin tuleva Metsäliiton ja Vapon yhteinen BioDiesel- laitos. Puupohjaisella bioenergialla, puuhakkeella ja turpeella on potentiaalia myös esimerkiksi kaivosten tarvitseman lämpöenergian tuotannossa. Pienvoimalahankkeita, joissa eläinlanta hyödynnetään paikalliseen energian tuotantoon, on myös käynnissä maakunnassa. Tuulivoiman rakentamiseen liittyviä hankkeita on mm. Perämerellä ja Tunturi-Lapissa. Tuulivoiman lisääntyminen edellyttää säätövoiman lisärakentamista, jota Lapissa voidaan tuottaa panostamalla vesivoimatuotannon lisäämiseen. Paikallisten uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen ja pienvoimalakonseptit tarjoavat mahdollisuuksia myös PK-yrityksille. PK-yritysten haaste on suurten energiahankkeiden, erityisesti ydinvoimalan rakentamiseen liittyvä resursseja edellyttävä vaativa dokumentaatio, laadunvalvonta ja johtaminen. Uusia toimintamalleja kehittämällä ja resurssit yhdistämällä mahdollisuuksia on kuitenkin esimerkiksi suunnittelu- ja projektipalveluihin sekä konepajakomponentteihin liittyen myös PK-sektorilla. Kaivannaisteollisuus Lappi on avainasemassa Suomen mineraalistrategian toteuttajana ja Euroopan raaka-ainehuollon turvaajana. Lapin maaperä tarjoaa hyvät edellytykset kaivannaisalan kehittymiselle. Kallioperässä on useiden metallien ja mineraalien tunnettuja varantoja sekä potentiaalia uusien 20

21 LAPIN TEOLLISUUSSTRATEGIA 2030 LAPIN LIITTO esiintymien löytymiseksi. Lapissa esiintyy monia Euroopan teollisuudelle kriittisiksi raakaaineiksi luokiteltuja metalleja ja mahdollisuuksia on myös high-tech-teollisuuden tarvitsemien harvinaisten maametallien löytymiseksi. Mineraaliperäisiä raaka-aineita tarvitaan nykyyhteiskunnassa monilla elämän osa-alueilla, rakentamisessa, autoissa, elektroniikassa ja monissa muissa koneissa ja laitteissa. Maailman väkiluvun kasvu, elintason nousu ja kaupungistuminen lisäävät metallien ja mineraalien kysyntää. Mineraalien kulutuksen kasvun voidaan olettaa jatkuvan vuosia tulevaisuuteen erityisesti väkirikkaiden maiden elintason nousun aiheuttamasta kysynnän kasvusta johtuen. Päämarkkinat ovat Aasiassa. Ala on kuitenkin suhdanneherkkä ja globaalin talouden muutokset vaikuttavat alalla nopeasti.lapin monimetalliesiintymät vahvistavat alueen kilpailukykyä. Kaivostoiminnan kasvaessa Lapin tavoitteena on malmivarojen jalostusasteen nosto alueella. Luonnonkiven käytön arvioidaan tulevaisuudessa kasvavan, sillä rakentamisessa kestävän kehityksen periaatteet ja elinikäinen kokonaistaloudellisuus ovat entistä tärkeämpiä. Luonnonkiven jalostaminen Lapissa on pääosin tuntematon mahdollisuus, sillä järjestelmällistä luonnonkivikartoitusta koko Lapin alueelta ei ole vielä tehty. Raaka-aineiden kysynnän kasvun myötä entistä alhaisemman pitoisuuden esiintymiä otetaan käyttöön, jolloin haasteena on taloudellisten ja ympäristön kannalta kestävien prosessien kehittäminen. Alan imagon parantamista ja koulutusyhteistyötä yritysten ja oppilaitosten kesken tarvitaan turvaamaan työvoiman saanti. Alihankkijoilta edellytetään kansainvälisen markkinoinnin osaamista, sillä kaivostoimintaa harjoittavat yritykset ovat suuria globaaleja toimijoita. Kaivannaisalan kehittymiseen ja uusien esiintymien löytymiseen ja kehittämiseen vaikuttavat myös lupakäytännöt, ympäristövaatimukset ja alalle saatavissa oleva riskirahoitus. Kuvalähde: Lappikuva 21

22 LAPIN LIITTO LAPIN TEOLLISUUSSTRATEGIA 2030 Metsä- ja puutuoteteollisuus Lapin maapinta-alasta 98 prosenttia on metsätalouden maata sisältäen myös huonokasvuiset kitu- ja joutomaat. Metsätalouden maasta 54 % eli 4,9 milj. hehtaaria on hyväkasvuista metsämaata, jolla puustonkasvu on vähintään yksi kuutiometri hehtaarilla vuodessa. Lapin metsien pääpuulaji on mänty. Lapin metsien puumäärä on kasvanut 1960-luvulta lähtien ja puuston kasvu on yli kaksinkertaistunut ja on huomattavasti suurempi kuin kokonaispoistuma. Lapin metsien suuri kasvu johtuu nuorten metsien suuresta määrästä. Lapin metsätalousmaan pintaalasta kolme neljäsosaa omistaa valtio. Lapissa valtion metsien suuri osuus mahdollistaa puun hankinnan ja korjuun paremman suunnitelmallisuuden muuhun maahan verrattuna. Lapin kilpailuetu on sahapuun, energiapuun ja kuitupuun integroitu hankinta. Raaka-aine on kriittinen tekijä ja raaka-aineen saatavuus määrää tehtaiden sijainnin. Puumarkkinoiden toimivuus ja raaka-aineen tasainen saatavuus on edellytys teollisuuden toiminnan varmistamiseksi. Metsäteollisuus sellu, paperi ja kartonki Sellun ja paperin markkinat ovat globaalit. Sellun ja paperin bulkkituotteiden valmistus siirtyy joiltakin osin edullisemman ja nopeasti kasvan selluraaka-aineen alueille ja lähemmäksi päämarkkina-alueita. Sellun tuotantoon liittyvä kehittämistyö mahdollistaa uusien tuotteiden (liuko- ja nanosellu) käyttöönoton ja markkinoinnin sekä bioenergiatuotannon (mm. etanolin ja muiden liikennepolttoaineiden) lisäämisen. Lapissa tuotettujen tuotteiden kilpailukyky syntyy erikoistuotteiden massatuotannosta globaaleille markkinoille. Lisäksi kasvumahdollisuuksia nähdään mm. älykkäiden pakkausten valmistuksessa. Laitokset ovat integroituneet energiantuotantoon. Puutuoteteollisuus Rakentaminen lisääntyy väestönkasvun, kaupungistumisen ja hyvinvoinnin nousun myötä. Ympäristön kuormituksen vähentämiseksi on siirryttävä uusiutuviin ja kierrätettäviin raakaaineisiin. Puu on uusiutuva, energiatehokas ja hiiltä sitova rakennusmateriaali. Puusta valmistetuille tuotteille syntyy tulevaisuudessa uusia merkittäviä markkinoita. Puutuotteiden tärkeim- Kuvalähde: Teijo-Talot Oy 22

23 LAPIN TEOLLISUUSSTRATEGIA 2030 LAPIN LIITTO piä käyttäjiä ovat rakennusala, talotehtaat, liimapuu- ja rakennuspuusepänteollisuus (kattoristikot, ikkunat ja ovet), huonekaluvalmistajat ja pakkausten valmistajat. Kotimaan markkinoiden kasvun lisäksi puutuotteiden tärkeimmät markkina-alueet ovat Venäjällä ja Euroopassa. Erikoistuotteita valmistetaan globaaleille, etenkin Kiinan kasvaville markkinoille. Alan haasteita on osaamisen kehittäminen tuotekehitykseen kansainvälisesti toimivien standardituotteiden sekä niiden yhdistelmiin, asiakaslähtöisyyteen ja markkinointiin liittyen sekä kansainväistyminen. BAT (best available tecnology ) on välttämätön menestymisen edellytys. Johdon osaaminen ratkaisee pienten yritysten menestyksen. On kiinnitettävä myös huomiota ammattitaitoisen työvoiman moniosaamiseen koulutuksen kautta. Ympäristöystävällisyys tulee korostumaan tulevaisuudessa entisestään. Pidemmälle jalostetut erikoistuotteet ja niihin liittyvät asiakasratkaisut mahdollistavat PKsektorin kehittymisen. Perusjalostus tarvitaan myös tulevaisuudessa varmistamaan raakaaineen uusiutuvuus. Energiapuu Puun käyttöä energian tuotantoon halutaan edistää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Puuta pidetään hiilidioksidipäästöjen suhteen neutraalina polttoaineena, sillä metsä sitoo kasvaessaan hiilidioksidia, mikä hidastaa kasvihuoneilmiötä. Valtioneuvoston uusiutuvan energian paketin myötä energiapuun käyttöä lisätään Suomessa huomattavasti. Tavoitteena on lisätä metsästä saatavan puuenergian käyttöä noin 16 miljoonaa kiintokuutiometriä. Uusiutuvan energian osuus Suomen energiankulutuksesta aiotaan nostaa 38 %, kun se vuonna 2005 oli noin 28,5 %. Hakelaitosten rakentaminen, energiapuun korjuu ja lämpölaitosten ylläpito luovat työtilaisuuksia, joiden vaikutukset ovat huomattavat myös syrjäseuduilla. Kemin ja Rovaniemen biovoimalahankkeet luovat energiapuumarkkinat Lappiin. Elintarvike- ja luonnontuoteteollisuus Pohjoisessa kasvavat marjat ja yrtit ovat aromirikkaita. Marjojen terveysvaikutuksia tunnetaan jo mm. puolukalla ja mustikalla. Alan tutkimukseen panostetaan edelleen. Funktionaalisia komponentteja käytetään elintarvikkeissa, kosmetiikassa ja muissa erikoistuotteissa. Lapin olosuhteissa kasvaneissa raaka-aineissa on mahdollisuuksia funktionaalisten lisäaineiden tuottamiseen ja erikoistuotteiden valmistukseen segmentoidulle asiakaskunnalle globaaleille markkinoille. Puhtaassa luonnossa kasvaneista raaka-aineista valmistetuille terveysvaikutteisille elintarvikkeille ja luonnontuotteille on kysyntää maailmalla. Hyvinvointiin ja terveyteen panostaminen on kasvava trendi. Puhtaassa luonnossa kasvaneille suomalaisille marjoille on jo nyt kysyntää maailmalla. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden, marjojen, mausteiden ja yrttien kasvavat markkinat ovat mahdollisuus Lapin elintarvikeja luontaistuoteteollisuuden kasvulle. Lapin marjoja jalostavista elintarvike ja luonnontuoteyrityksistä osa toimii jo globaaleilla markkinoilla, missä pääkilpailijat ovat USA ja Kiina. Lapilla on kilpailuetu marjoissa, sienissä, porotuotteissa sekä terveysvaikutteisissa erikoistuotteissa ja funktionaalisissa tuotteissa. Menestyminen kansainvälisillä markkinoilla edellyttää jalostusarvon lisäämistä, volyymien kasvattamista ja toimitusten varmuutta. Volyymien kasvattaminen ja toimitusvarmuuden parantaminen vaatii panostusta viljelyyn ja korjausmenetelmien kehittämiseen. 23

24 LAPIN LIITTO LAPIN TEOLLISUUSSTRATEGIA 2030 Panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat edelleen välttämättömiä, sillä kilpailuetu syntyy elintarvikkeiden terveysvaikutuksiin liittyvästä korkeasta osaamisesta. Valmistusteknologioita kehittämällä parannetaan toiminnan tehokkuutta. Raaka-aineiden hinta ja saatavuus ovat kriittisiä tekijöitä. Elintarvikekaupan keskittyminen tuo haasteita alan teollisuudelle Erikoistuneet palvelut ja alihankinta Korkean lisäarvon palvelut kehittyvät vahvan valmistavasta teollisuudesta koostuvan ytimen ympärille. Kone- ja laitevalmistus sekä teollisuuspalvelut kasvavat Lapin omia luonnonvaroja jalostavaa teollisuutta kehitysympäristönä hyödyntäen myös alansa arvostetuiksi kansainvälisiksi toimijoiksi. Kansainvälillä markkinoilla logistiikkakustannusten kasvu edellyttää logistiikkapalvelujen tehostamista luoden mahdollisuuden alan kehittämiselle ja kasvulle Kuvalähde: Lapin liitto myös Lapissa. Kaiken kehityksen tueksi tarvitaan näille aloille erikoistuvaa teknologiapalvelua, tutkimusta ja kehitystoimintaa sekä koulutusta, jotka voivat tarjota kertynyttä osaamista myös muille markkinoille. Lapin palveluliiketoiminta- ja alihankintayritykset ovat pieniä tai keskisuuria toimijoita. Lapin teollisuuden kasvun synnyttäjinä näiden PK-sektorin yritysten kasvu ja kansainvälistyminen on ratkaisevan tärkeää. Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus Lapin konepajateollisuuden yritykset kehittävät teknologiasovelluksia ja tuotteitta yhteistyössä Lapin ydintoimialojen kanssa. Kotimarkkinoiden kasvun lisäksi Barentsin alueen talouden kehitys tuo kasvupotentiaalia. Lisäksi esimerkiksi yhteistyö Lapissa toimivien kansainvälisten kaivosyhtiöiden kanssa avaa mahdollisuuksia näiden yhtiöiden toimituksiin globaalisti ja toimii erinomaisena referenssinä muilla markkinoilla. Erikoistuneet ja verkostoituneet yritykset pystyvät hyödyntämään erikoisosaamistaan globaalisti myös muille kuin Lapin ydintoimialoille toimitettaviin tuotteisiin. Konepajateollisuuden kasvu edellyttää kansainvälistymistä yritysten kasvua sekä globaali kilpailu ja toiminta myös tuotantoa lähellä markkinoita. Yritysten on panostettava myös tuotekehitykseen ja omiin tuotteisiin. Kansainvälisille markkinoille pääseminen vaatii järjestelmä- ja systeemitoimittajien sekä PK-yritysten toimintaa verkostoina isojen toimijoiden kanssa. Erikoistuminen korkean jalostusasteen nichetuotteisiin sekä asiakasräätälöidyt toimitukset yhdistettynä tehokkaisiin ja hiottuihin tuotantotapoihin ovat menestymisen avaimia. Toimintaa ja osaamista on kehittävä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden ja osaajien kanssa verkostoissa. 24