Lapin teollisuusstrategia 2030 Luonnos

Transkriptio

1 Draft 1 14/mu/huhtikuu 2011 Lapin teollisuusstrategia 2030 Luonnos Maija Uusisuo 1

2 Sisältö 1. Johdanto Nykytila ja tulevaisuuden näkymät Lapin teollisuuden rakenne Toimintaympäristö Lapin teollisuuden näkymä vuonna Lapin teollisuusstrategia Visio Strategiset tavoitteet Lapin strategiset teollisuustoimialat Kasvua generoivat markkinat Luonnonvaroista korkean jalostusasteen tuotteita Erikoistuneet palvelut ja alihankinta Teollisuuden tarpeet toimintaympäristön kehittämiselle Toteutus ja resurssit Strategian toteutus kehittämisohjelmilla Kehittämisohjelmat Yritykset ja markkinat ( ) Yritykset ja toimintaympäristö ( ) Yritysten kehittäminen ( ) Resurssit Toteutuksen seuranta Liitteet

3 1. Johdanto Lapin teollisuusstrategian tavoitteena on antaa suuntaviivat teollisuuden kasvun ja kansainvälistymisen turvaamiseksi sekä tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tarvittavan toimintaympäristön kehittämisen ja julkisen tuen toimenpiteiden kohdentamiseksi. Strategiassa arvioidaan teollisuuden kehitysnäkymiä pitkällä aikavälillä vuoteen 2030 saakka sekä asetetaan lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteet vuosille 2015 ja Työssä on huomioitu Lapin maakuntasuunnitelmassa asetetut tavoitteet Lapin kehittämiselle. Lapin maakuntasuunnitelma, joka ulottuu vuoteen 2030, linjaa Lapin kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet ja strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Maakuntasuunnitelmassa Lapin elinkeinopolitiikan strategiana on omiin luonnonvaroihin ja osaamiseen perustuen panostaa korkean jalostusasteen luonnonvara ja energiateollisuuteen sekä matkailuvetoiseen elämysklusteriin. Teollisuuteen liittyviä tavoitteita on linjattu seuraavasti: Teollisuus, kaivostoiminta, infrastruktuuri ja näihin keskittyvä palveluliiketoiminta ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä kasvualoja. Lappiin syntyy menestyviä osaamiskeskittymiä, jotka toimivat European High North alueen kansainvälisissä hankkeissa. Vuonna 2030 teollisuus, kaivos ja energiasektorilla on 3000 työpaikkaa lähtötasoa enemmän. Lapin energiastrategia, joka ulottuu vuoteen 2030, hyväksyttiin Lapin liiton hallituksessa 2009 vuoden lopulla. Lapin energiastrategiassa korostuu Lapin erityisolosuhteiden huomioiminen ja merkittävä omien luonnonvarojen monipuolinen hyödyntäminen. Lapin liikennesuunnitelmatyö, joka kattaa laajasti henkilöiden ja elinkeinotoiminnan liikennetarpeet, on käynnistynyt vuonna 2010 ja on määrä olla valmis vuoden 2011 lopussa. Lapin matkailustrategiaa päivitetään ja työ valmistuu kevään 2011 aikana. Muita työn alla olevia strategioita ja ohjelmia ovat ilmastostrategia ja laajakaistaohjelma. Lapin teollisuusstrategian laatiminen on toteutettu osana kaivos ja kivialan toimialapäällikkö projektia. Strategian laatimista varten kutsuttiin oma ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina eri teollisuuden toimialojen, koulutuksen ja tutkimuksen, kehittämisorganisaatioiden ja muiden julkisten sidosryhmien edustajia. Ohjausryhmä on myös osallistunut strategian työstämiseksi järjestettyihin työpajoihin. 3

4 2. Nykytila ja tulevaisuuden näkymät 2.1 Lapin teollisuuden rakenne Lapin maakunnassa teollisen toiminnan painopiste on Kemi Tornion alueella. Teollisuuden veturit ovat alueen suurteollisuus, Outokummun terästehtas sekä Stora Enson, Metsä Botnian ja M realin paperi ja sellutehtaat. Liikevaihdolla mitattuna metallien jalostus on ylivoimaisesti suurin muihin toimialoihin nähden. Metallien jalostuksen liikevaihto Lapissa ennen lamaa vuonna 2007 oli yli 3,5 mrd. Lama iski Lapissa kaikkein voimakkaimmin metalien jalostukseen ja vuonna 2009 alan liikevaihto romahti 1,37 mrd, ollen kuitenkin edelleen suurin teollisuuden ala Lapissa. Paperin paperi ja kartonkituotteiden valmistuksen liikevaihto oli vuonna ,6 milj.. Rakentaminen on liikevaihdolla mitaten kolmanneksi suurin toimiala, jonka vuoden 2009 liikevaihto Lapissa oli 650 milj.. Kuljetus ja varastointi ylsi 422 milj. liikevaihtoon vuonnan Suurteollisuus veturina Lappiin on kehittynyt osaava metallituotteiden valmistukseen ja teollisuuspalveluihin erikoistunut PK yrtiysten joukko. Ennen vuonna 2008 iskenyttä globaalia talouslamaa Lapin teollisuuden liikevaihto oli kasvava. Toimipaikkojen määrää tarkasteltaessa voidaaan todeta palvelutoimialojen olevan suurimmat. Toimipaikkoja on lukumääräiseseti eniten rakentamisessa, kuljetukset ja varastointi seuraavat toisena ja kolmanneksi suurimpana ryhmänä tulevat konsultointitoimintaan liittyvät toimialat kuten ohjelmistot, konsultti ja arkkitehti ja insinööripalvelut. Henkilöstöllä mitaten suurimmat toimialat ovat rakentaminen sekä varastointi jakuljetus. Nämä alat työllistivät vuonna 2009 molemmat noin 4000 henkilöä. Metallien jalostuksen työllistävä vaikutus oli 2200 henkilöä. Noin 1000 henkilöä työllistäviä ja kasvavia toimialoja ovat metallituotteiden koneiden ja laitteiden valmisus, koneiden ja laitteiden huolto sekä ohjelmistot, konsultointi, arkkitehti ja insinööripalvelut. Kuva 1: Liikevaihto Lapin teollisilla toimialoilla

5 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys ja toimipaikkarekisteri ja rekisteri kokoluokittain. Toimialaluokitus TOL Kuva 2: Toimipaikat Lapin teollisilla toimialoilla Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys ja toimipaikkarekisteri ja rekisteri kokoluokittain. Toimialaluokitus TOL Kuva 3: Henkilöstö Lapin teollisilla toimialoilla

6 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys ja toimipaikkarekisteri ja rekisteri kokoluokittain. Toimialaluokitus TOL Toimintaympäristö Globalisaatio Globalisaation ja talouden rakenteidenmuutokset näkyvät teollisuuden sijoittumisessa lähelle edullisia tuotannontekijöitä kuten raaka ainelähteitä ja edullista työvoimaa. Vaihtoehtoisesti tuotanto sijoittuu lähelle päämarkkinoita. Osaavasta työvoimasta ja energian saatavuudesta kilpailukykyisellä hinnalla on tulossa entistä tärkeämpiä teollisuuden kilpailukyvylle. Monipuoliset luonnonvarat ovat Lapin kilpailuetu. Mineraaliesiintymä määrää kaivosten sijainnin. Puu ja luonnontuotteet on tarkoituksenmukaista jalostaa siellä, missä ne kasvavat. Luonnonvarojen jalostuksen globaalissa kilpailutilanteessa Lapin etuja ovat hyvä infrastruktuuri, Kemi Tornion alueen teollinen toimintaympäristö ja osaavat yritykset. Aasia maailman talouden veturina Kiinan kansantalouden on arveltu nousevan maailman suurimmaksi taloudeksi vuosien 2010 ja 2030 välillä. Intian talouden arvioidaan kasvavan Yhdysvaltain tasolle vuoteen 2035 mennessä. Myös muissa Aasian maissa bruttokansantuotteen kasvu on ollut 5 10 % jo vuosien ajan. Bruttokansantuotteen kasvaessa elintaso nousee, kaupungistuminen lisääntyy, infrastruktuuria rakennetaan ja myös kuluttajatuotteiden kysyntä kasvaa. Arktisen alueen merkityksen kasvu Kiinnostus arktista aluetta kohtaan kasvaa alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen ja mahdollisesti avautuviin uusiin kuljetusreitteihin liittyvien taloudellisten potentiaalien myötä. Arktisella alueella Suomen lähinaapureissa Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä valmisteilla olevien kaivos, kaasu ja öljy sekä infrastruktuuri investointien volyymi on arviolta noin 110,6 mrd. euroa. Suomen arktinen strategia valmistui kesällä 2010 ja siinä luonnonvarat ja logistiset yhteydet nähdään mahdollisuutena myös Suomelle. Strategian yhtenä tavoitteena onkin parantaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia hyödyntää osaamistaan alueen suurhankkeissa tukemalla erityisesti PK yritysten verkostoitumista sekä viennin edistämiseen ja kansainvälistymiseen tähtääviä toimia. Uusia markkinoita Kiinan, Intian, Venäjän ja Etelä Amerikan kasvavien talouksien kysynnän kasvu luo uusia markkinoita raakaaineiden lisäksi myös kulutustuotteille ja palveluille. Elintason nousun myötä markkinat myös luksustuotteille ja moninaisille niche tuotteille kasvavat. Hyvin toimeentulevat ihmiset panostavat entistä enemmän terveyteen, hyvinvointiin ja asumiseen luoden kysyntää mm. funktionaalisille elintarvikkeille ja terveystuotteille sekä luonnonmateriaaleista kuten puusta ja kivestä valmistetuille sisustustuotteille. Ympäristön säästäminen ja ekologisuus Markkinat ympäristöä säästäville ratkaisuille kasvavat ympäristötietoisuuden laajentuessa. Tämä luo kasvavaa kysyntää ympäristöä säästäville teknologioille ja tuotteille. Lapissa eettisesti ja ekologisesti tuotetut tuotteet ja ympäristöä säästävät ratkaisut ovat globaaleja kilpailuetuja niin valmistavalle teollisuudelle kuin koneiden, laitteiden ja palvelujen tuottajille. 6

7 Väestön ikääntyminen ja kilpailu työvoimasta Lapissa suurten ikäluokkien poistuminen työmarkkinoilta merkitsee noin henkilön poistumaa vuodesta 2009 vuoteen Lapissa poistuma vastaa yli 50 prosenttia työllisestä työvoimasta. Poistuma kohdistuu kaikkiin ammattiryhmiin. Työvoimavajausta tulee olemaan kaikilla työelämän aloilla. 2.3 Lapin teollisuuden näkymä vuonna 2030 Vuonna 2030 Lapin teollisuus toimii globaalisti ja kilpailee kansainvälisillä markkinoilla. Yritysten päämarkkinat ovat Aasiassa, etenkin Kiinassa ja Intiassa, muiden kasvavien markkinoiden ollessa Venäjällä ja Afrikassa. Kysyntä Euroopassa on saavuttanut kypsyystason eivätkä markkinat tällä alueella enää kasva. Kansainvälisille markkinoille pääseminen on edellyttänyt volyymien kasvattamista ja toimitusten varmuutta. Lapin yritykset ovat kasvaneet ja tuotantoa on siirretty myös lähemmäksi päämarkkinoita. Lapissa toimii monia järjestelmä ja systeemitoimittajia. PK yritykset ovat verkostoituneet isojen toimijoiden kanssa. Pienten yritysten resurssit eivät riitä kilpailuun kansainvälisillä markkinoilla, joten ne ovat hävinneet markkinoilta. Raaka aineiden saatavuudesta ja siten myös kaivostoiminnasta on tullut talouden kasvun suhteen strateginen toimiala. Raaka aineiden hinta ja saatavuus ovat kriittisiä tekijöitä ja määräävät teollisuuden sijoittumisen. Muita tuotantolaitosten sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat kaupan rajoitukset, tullit ja tuotantokiintiöt. Yritykset ovat erikoistuneet tuottamaan korkean jalostusasteen niche tuotteita. Tuotteiden jalostusarvo on korkea ja lisäarvo syntyy mm. funktionaalisuudesta, integroidusta älystä, designista ja terveysvaikutuksista. Yrityksissä panostetaan tuotekehitykseen ja omiin tuotteisiin. Teollisuuden osaaminen on kansainvälisesti johtavaa tasoa ja osaamisen kehittämiseen panostetaan. Uudet teknologiasovellukset otetaan nopeasti käyttöön teollisuudessa ja BAT (best available technology) on toiminnan minimitaso lappilaisissa yrityksissä. Lisääntynyt automaatio on vähentänyt työvoiman tarvetta. Tuotantotavat ja menetelmät on hiottu tuottamaan asiakasräätälöityjä toimituksia. Toimintaa ja osaamista kehitetään kansainvälisten yhteistyökumppaneiden ja osaajien kanssa verkostoissa. Suomalaisten laitetoimittajien teknologiaosaaminen on maailman parasta. Oulun yliopisto on kehittynyt ja edustaa maailman huippua metallien jalostuksen ja kaivosalan tutkimuksessa ja koulutuksessa. Työvoimasta kilpaillaan kansainvälisesti toiminnan kaikilla tasoilla. Työperäinen maahanmuutto on arkipäivää myös Lapissa. Työntekijät ovat korkeasti koulutettuja moniosaajia, mutta samanaikaisesti monilla aloilla on maailman huippua olevaa niche osaamista. Johtamisosaaminen on noussut ratkaisevaksi kilpailukykytekijäksi. Koulutusjärjestelmää on kehitetty, se toimii ketterästi ja pystyy reagoimaan nopeasti teollisuuden tarpeisiin. Kestävän kehityksen periaatteet tuotannossa ja toiminnan eettisyys ovat entistä tärkeämpiä kriteerejä kuluttajien tuotevalinnoissa. Yritysten ympäristö ja yhteiskuntavastuusta on tullut kriittinen imagotekijä. Ympäristölainsäädäntö asettaa haasteita kaivosteollisuudelle. Rahoitusmarkkinat toimivat globaalisti ja investoinnit toteutetaan kansainvälisellä pääomalla. Kansainväliset rahoitusmarkkinat ja niihin liittyvät prosessit ja osaaminen hallitaan Lapissa. 7

8 3. Lapin teollisuusstrategia 3.1 Visio 2030 Lapin teollisuuden visio vuoteen 2030: Lappi kasvaa luonnostaan. Lapin teollisuuden perusta on luonnonvarojen jalostaminen kestävän kehityksen periaatteilla Lapin teollisuus ja toimintaympäristö ovat saavuttaneet tason, jolloin Lappi vetää uusia yrityksiä ja työntekijöitä alueelle luonnostaan Lapin teollisuustoimijat ovat kansainvälisesti haluttuja verkostokumppaneita Lapin teollinen kasvu ponnistaa innovatiivisuudesta, arktisesta osaamisesta ja lappilaisesta mielenlaadusta 3.2 Strategiset tavoitteet Jalostusarvosta kasvua ja elinvoimaa: Lapin teollisuuden jalostusarvon kasvu lisää elinvoimaisuutta ja hyvinvointia Lapissa. Nopea reagointikyky/ketteryys: Toimintaympäristön muutosten varhainen tunnistaminen ja niihin reagoiminen ja hyödyntäminen kilpailueduksi Paras teknologia: Lapin teolliset yritykset soveltavat ja hyödyntävät aina parasta käytettävissä olevaa teknologiaa (BAT) kilpailukykyisesti Strategiset kumppanit: Lapin toimijat kehittävät uusia sovelluksia maailman parhaiden toimijoiden kanssa yhteistyössä Luontoa ja ihmisiä kunnioittaen: Luonnonvaroja jalostetaan luontoa ja ihmisiä kunnioittaen sekä yhteistyössä muiden elinkeinojen (matkailu, poronhoito) kehittämisen kanssa. 3.3 Lapin strategiset teollisuustoimialat Lapin teollisuuden rakenne on kuvattu seuraavassa kaaviossa ja eri osa alueet kuvattu tekstissä. 8

9 Kasvua generoivat markkinat Lapin teollisuuden strategiset painotukset Valmistava teollisuus ja palvelut Toimintaympäristö Lapin suurhankkeet Teollisuuspalvelut, kunnossapito ja huolto Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus Energia Arktisen alueen kehitys ja suurhankkeet Kasvavat taloudet ja niiden tarpeet Elintason kasvun luomat nichemarkkinat Ympäristöä säästävät ratkaisut Markkinat Logistiikka Lappi kasvaa luonnostaan Metallien jalostus Rakentaminen Vaatimukset toimintaympäristölle Infrastruktuuri T&K ja teknologiapalvelut Kasvua edistävä lainsäädäntö Osaava työvoima Kuva 4: Lapin teollisuuden strategiset painotukset Kasvua generoivat markkinat Lapin teollisuuden kasvupotentiaali on Lapin ja Arktisen lähialueen kehittymisessä ja suurhankkeissa sekä valikoiduilla globaaleilla markkinoilla. Lapin suurhankkeet Lapin suunnitteilla olevat suurhankkeet esimerkiksi kaivokset, ydinvoimala ja bioenergialaitokset ovat potentiaali pohjoisten yritysten kasvulle. Lisäksi Lapin olemassa olevien suurteollisuusyritysten Outokummun jaloterästehtaan sekä Stora Enson, Metsä Botnian ja M realin sellu, paperi ja kartonkitehtaiden toiminnan jatkuminen tulevaisuudessakin on erittäin tärkeää alueelle. Ne vaativina paikallisina asiakkaina haastavat alihankintateollisuuden kehittymään ja ovet myös merkittävä ja välttämätön referenssi siirryttäessä kansainvälisille markkinoille. Arktisen alueen kehitys ja suurhankkeet Arktisen alueen kehittyminen, suunnitteilla olevat suurhankkeet ja niiden tarvitsema infrastruktuuri sekä Barentsin alueella Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä käynnissä ja valmisteilla olevat suuret kaivos energia ja logistiikkahankkeet tarjoavat mahdollisuuksia metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistukselle sekä teollisuus, kunnossapito ja huoltopalvelujen kehittymiselle Lapissa. 9

10 Kasvavat taloudet ja niiden tarpeet Kehittyvien talouksien (Kiina, Intia, Venäjä, Etelä Amerikka, Etelä Afrikka jne.) elintason nousu ja kysynnän kasvu luo mahdollisuuksia myös Lapin yrityksille. Maailman väkiluvun ennustetaan saavuttavan 8 miljardin tason vuonna Maailman väestöstä 56 % on Aasiasta, 16 % Afrikasta, 13 % Amerikasta, 7 % Itä Euroopasta ja entisen Neuvostoliiton alueelta, 5 % Länsi Euroopasta ja 3 % Lähi Idästä. Kaupungistuminen lisääntyy ja väestöstä 70 % asuu kaupungeissa vuonna Elintason kasvun luomat niche markkinat Mielihyvää tuottavien, terveyttä edistävien ja positiivisen ympäristöimagon omaavien tuotteiden kysyntä kasvaa elintason kasvun myötä kaikkialla maailmassa. Tämä synnyttää uusia markkinoita esimerkiksi luonnon raaka aineista valmistetuille korkean jalostusasteen niche ja designtuotteille. Ympäristöä säästävät ratkaisut Markkinat ympäristöä säästäville ratkaisuille kasvavat ympäristötietoisuuden laajentuessa. Tämä luo kasvavaa kysyntää ympäristöä säästäville teknologioille ja tuotteille. Lapin yritysten osaaminen ja ekologisten näkökohtien huomioiminen tuotteissa ja palveluissa luo hyvät edellytykset menestyä näillä markkinoilla Luonnonvaroista korkean jalostusasteen tuotteita Lapin teollisuuden kestävä kasvu pitkällä aikavälillä nojaa alueen omien luonnonvarojen jalostamiseen korkeatasoisiksi tuotteiksi. Luonnonvarojen jalostamisen painottuu etenkin Lapin maaperän mineraalivarojen mahdollistamaan kaivostoiminnan kasvuun ja metsien kasvavien puuvarojen optimaaliseen käyttöön massan ja paperin, puutuotteiden ja energian tuotannossa. Lapin arktisessa luonnossa kasvavista tai kasvatetuista raaka aineista jalostetuilla terveysvaikutteisilla elintarvikkeilla ja luonnontuotteilla on kasvava potentiaali globaaleilla niche markkinoilla. Metallien jalostus Metallien jalostuksen veturiyritys on Outokummun jaloterästehdas Torniossa, joka edustaa maailman huippuosaamista alallaan. Jaloterästehtaan kilpailuetu syntyy integroidusta tuotantoketjusta raakaaineesta lopputuotteeksi ja siihen liittyvästä maailman huippuosaamisesta. Alueelle on syntynyt myös muita metallia jalostavia yrityksiä, joiden osaaminen on kansainvälisesti johtavaa tasoa. Alueella panostetaan osaamisen kehittämiseen. Kaivostoiminnan lisääntyminen luo uutta potentiaalia metallien jalostukselle. Metallien markkinat toimivat täysin globaalissa kilpailutilanteessa. Myös Lapin yritysten päämarkkinat ovat Aasiassa, etenkin Kiinassa ja Intiassa, muiden kasvavien markkinoiden ollessa Venäjällä ja Afrikassa. Kysyntä Euroopassa on saavuttanut kypsyystason eivätkä markkinat tällä alueella kasva. Tulevaisuudessa kansainvälistä kauppaa rajoittavat lisääntyvät tullit ja muut kaupan rajoitteet, joita asetetaan kansallisesti oman maan teollisuuden tuotannon turvaamiseksi. Kansainvälisenkilpailukyvyn säilyttämiseksi BAT (best available technology) on minimitaso, mikä luo haasteita teknologian kehittämiseen ja uusien sovellusten nopeaan soveltamiseen ja käyttöönottoon teollisuudessa. 10

11 Markkinoiden lisäksi myös työvoiman ja rahoituksen hankinta kansainvälistyy asettaen paineita näiden hankintaan liittyvien prosessien ja osaamisen kehittämiseen. Energiateollisuus Suomen kahden seuraavan ydinvoimalan rakentamisesta on päätökset TVOlle ja Fennovoimalle. Fennovoima tekee päätöksen laitoksen sijoittamisesta joko Simoon tai Pyhäjoelle juhannukseen 2011 mennessä. Ydinvoimaloiden rakentamisen tarjoaa mahdollisuuden alan teollisuuden kehittymiselle myös Suomessa. Alalla on potentiaalia kehittyä myös vientiteollisuudeksi, sillä parhaillaan maailmassa on rakenteilla 62 ydinvoimalaa 15 maassa. Alan viennin edistämistä ja vientikonsortioyhteistyötä valmistellaan Finnuclear yhdistyksessä. Lapin energiastrategia tähtää Lapin suurten energiavarojen monipuoliseen hyödyntämiseen. Tavoitteena on bioenergian käytön kestävä lisääminen. Metsäliiton ja Vapon BioDiesel hankkeessa yhtenä laitoksen sijoitusvaihtoehtona on Kemi. Puupohjaisella bioenergialla, puuhakkeella ja turpeella on potentiaalia esimerkiksi kaivosten tarvitseman lämpöenergian tuotannossa. Tuulivoiman rakentamiseen liittyviä hankkeita on mm. Perämerellä ja Tunturi Lapissa. Tuulivoiman lisääntyminen edellyttää säätövoiman lisärakentamista, jota Lapissa voidaan tuottaa panostamalla vesivoimatuotannon lisäämiseen. PK yritysten haaste on suurten energiahankkeiden, erityisesti ydinvoimalan rakentamiseen liittyvä, resursseja edellyttävä vaativa paperityö, laadunvalvonta ja johtaminen. Resurssit yhdistämällä mahdollisuuksia olisi kuitenkin esimerkiksi suunnittelu ja projektipalvelujen sekä konepajakomponentteihin liittyen. Kaivannaisteollisuus Lappi on avainasemassa Suomen mineraalistrategian toteuttajana ja Euroopan raaka ainehuollon turvaajana. Lapin maaperä tarjoaa hyvät edellytykset kaivannaisalan kehittymiselle. Kallioperässä on useiden metallien ja mineraalien tunnettuja varantoja sekä potentiaalia uusien esiintymien löytymiseksi. Lapissa esiintyy monia Euroopan teollisuudelle kriittisiksi raaka aineiksi luokiteltuja metalleja ja mahdollisuuksia on myös high tech teollisuuden tarvitsemien harvinaisten maametallien löytymiseksi. Mineraaliperäisiä raaka aineita tarvitaan nyky yhteiskunnassa monilla elämän osa alueilla, rakentamisessa, autoissa, elektroniikassa ja monissa muissa koneissa ja laitteissa. Maailman väkiluvun kasvu, elintason nousu ja kaupungistuminen lisäävät metallien ja mineraalien kysyntää. Mineraalien kulutuksen kasvun voidaan olettaa jatkuvan vuosia tulevaisuuteen erityisesti väkirikkaiden maiden elintason nousun aiheuttamasta kysynnän kasvusta johtuen. Päämarkkinat ovat Aasiassa. Ala on kuitenkin suhdanneherkkä ja globaalin talouden muutokset vaikuttavat alalla nopeasti. Lapin monimetalliesiintymät vahvistavat alueen kilpailukykyä. Luonnonkiven käytön arvioidaan tulevaisuudessa kasvavan, sillä rakentamisessa kestävän kehityksen periaatteet ja elinikäinen kokonaistaloudellisuus ovat entistä tärkeämpiä. Luonnonkiven jalostaminen on pääosin tuntematon mahdollisuus, sillä järjestelmällistä luonnonkivikartoitusta koko Lapin alueelta ei ole vielä tehty. 11

12 Raaka aineiden kysynnän kasvun myötä entistä alhaisemman pitoisuuden esiintymiä otetaan käyttöön, jolloin haasteena on taloudellisten a ympäristön kannalta kestävien prosessien kehittäminen. Alan imagon parantamista ja koulutusyhteistyötä yritysten ja oppilaitosten kesken tarvitaan turvaamaan työvoiman saanti. Alan alihankkijoilta edellytetään kansainvälisen markkinoinnin osaamista, sillä kaivostoimintaa harjoittavat yritykset ovat suuria globaaleja toimijoita. Kaivannaisalan kehittymiseen ja uusien esiintymien löytymiseen ja kehittämiseen vaikuttavat myös lupakäytännöt, ympäristövaatimukset ja alalle saatavissa oleva riskirahoitus. Metsä ja puutuoteteollisuus Lapin maapinta alasta 98 prosenttia on metsää, josta yli puolet on hyväkasvuista metsämaata. Lapin metsien pääpuulaji on mänty. Lapin puumäärä on kasvanut 1960 luvulta lähtien ja puuston kasvu on suurempi kuin kokonaispoistuma. Lapin metsien suuri kasvu johtuu nuorten metsien suuresta määrästä (Metsäkeskus). Lapin metsätalousmaan pinta alasta kolme neljäsosaa omistaa valtio. Lapissa valtion metsien suuri osuus mahdollistaa puun hankinnan ja korjuun paremman suunnitelmallisuuden muuhun maahan verrattuna. Raaka aine on kriittinen tekijä ja raaka aineen saatavuus määrää tehtaiden sijainnin. Lapin kilpailuetu on ainespuun, energiapuun ja kuitupuun integroitu hankinta. Metsäteollisuus sellu, paperi ja kartonki Massan ja paperin markkinat ovat globaalit. Massan ja paperin bulkkituotteiden valmistus siirtyy edullisemman ja nopeasti kasvan selluraaka aineen alueille ja lähemmäksi päämarkkina alueita. Lapissa tuotettujen tuotteiden kilpailukyky syntyy erikoistuotteiden massatuotannosta globaaleille markkinoille. Kasvumahdollisuuksia nähdään mm. älykkäiden pakkausten valmistuksessa. Laitokset ovat integroituneet energiantuotantoon. Puutuoteteollisuus Rakentaminen lisääntyy väestönkasvun, kaupungistumisen ja hyvinvoinnin nousun myötä. Ympäristön kuormituksen vähentämiseksi on siirryttävä uusiutuviin ja kierrätettäviin raaka aineisiin. Puu on uusiutuva, energiatehokas ja hiiltä sitova rakennusmateriaali. Puusta valmistetuille tuotteille syntyy tulevaisuudessa uusia merkittäviä markkinoita. Puutuotteiden tärkeimpiä käyttäjiä ovat rakennusala, talotehtaat, liimapuuja rakennuspuusepänteollisuus (kalusteet, ikkunat ja ovet), huonekaluvalmistajat ja pakkausten valmistajat. Kotimaan markkinoiden kasvun lisäksi puutuotteiden tärkeimmät markkina alueet ovat Venäjällä ja Euroopassa. Erikoistuotteita valmistetaan globaaleille, etenkin Kiinan kasvaville markkinoille. Alan haasteita on osaamisen kehittäminen tuotekehitykseen ja markkinointiin liittyen sekä kansainväistyminen. BAT (best available tecnology ) on välttämätön menestymisen edellytys. Johdon osaaminen ratkaisee pienten yritysten menestyksen. Elintarvike ja luonnontuoteteollisuus Pohjoisessa kasvavat marjat ja yrtit ovat aromirikkaita. Marjojen terveysvaikutuksia tunnetaan jo mm. puolukalla ja niitä tutkitaan edelleen. Funktionaalisia komponentteja käytetään elintarvikkeissa, kosmetiikassa ja muissa erikoistuotteissa. Lapin olosuhteissa kasvaneissa raaka aineissa on mahdollisuuksia 12

13 funktionaalisten lisäaineiden tuottamiseen ja erikoistuotteiden valmistukseen segmentoidulle asiakaskunnalle globaaleille markkinoille. Puhtaassa luonnossa kasvaneista raaka aineista valmistetuille elintarvikkeille ja luonnontuotteille on kysyntää maailmalla. Hyvinvointiin ja terveyteen panostaminen on kasvava trendi maailman laajuisesti. Puhtaassa luonnossa kasvaneille suomalaisille marjoille on jo nyt kysyntää maailmalla. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kasvavat markkinat ovat mahdollisuus Lapin elintarvike ja luontaistuoteteollisuuden kasvulle. Lapin marjoja jalostavat elintarvike ja luonnontuoteyritykset toimivat jo globaaleilla markkinoilla, missä pääkilpailijat ovat USA ja Kiina. Lapilla on kilpailuetu marjoissa, sienissä, porotuotteissa sekä erikoistuotteissa ja funktionaalisissa tuotteissa. Kansainvälisillä markkinoilla toimiminen edellyttää volyymien kasvattamista ja toimitusten varmuutta. Elintarvikekaupan keskittyminen tuo haasteita alan teollisuudelle. Tuotteiden jalostusarvo on korkea ja lisäarvo syntyy terveysvaikutuksista. Panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen on välttämätöntä. Elintarvikkeiden terveysvaikutuksiin liittyvä korkea osaaminen on kilpailuetu. Raaka aineiden hinta ja saatavuus ovat kriittisiä tekijöitä. Raaka aineet hankitaan sieltä, missä ne ovat edullisimmat. Lisääntynyt automaatio vähentää alan työvoiman tarvetta Erikoistuneet palvelut ja alihankinta Korkean lisäarvon palvelut kehittyvät vahvan valmistavasta teollisuudesta koostuvan ytimen ympärille. Kone ja laitevalmistus sekä teollisuuspalvelut kasvavat Lapin omia luonnonvaroja jalostavaa teollisuutta kehitysympäristönä hyödyntäen myös alansa arvostetuiksi kansainvälisiksi toimijoiksi. Kansainvälillä markkinoilla logistiikkakustannusten kasvu edellyttää logistiikkapalvelujen tehostamista luoden mahdollisuuden alan kehittämiselle ja kasvulle myös Lapissa. Kaiken kehityksen tueksi tarvitaan näille aloille erikoistuvaa teknologiapalvelua, tutkimusta ja kehitystoimintaa sekä koulutusta, jotka voivat tarjota kertynyttä osaamista myös muille markkinoille. Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus Lapin konepajateollisuuden yritykset kehittävät teknologiasovelluksia ja tuotteitta yhteistyössä Lapin ydintoimialojen kanssa. Kotimarkkinoiden kasvun lisäksi Barentsin alueen kasvu tuo kasvupotentiaalia. Lisäksi esimerkiksi yhteistyö Lapissa toimivien kansainvälisten kaivosyhtiöiden kanssa avaa mahdollisuuksia näiden yhtiöiden toimituksiin globaalisti ja toimii erinomaisena referenssinä muilla markkinoilla. Erikoistuneet ja verkostoituneet yritykset pystyvät hyödyntämään erikoisosaamistaan globaalisti myös muille kuin Lapin ydintoimialoille toimitettaviin tuotteisiin. Konepajateollisuuden kasvu edellyttää kansainvälistymistä yritysten kasvua sekä globaali kilpailu ja toiminta myös tuotantoa lähellä markkinoita. Yritysten on panostettava myös tuotekehitykseen ja omiin tuotteisiin. Kansainvälisille markkinoille pääseminen vaatii järjestelmä ja systeemitoimittajien sekä PK yritysten toimintaa verkostoina isojen toimijoiden kanssa. Erikoistuminen korkean jalostusasteen niche tuotteisiin sekä asiakasräätälöidyt toimitukset yhdistettynä tehokkaisiin ja hiottuihin tuotantotapoihin ovat 13

14 menestymisen avaimia. Toimintaa ja osaamista on kehittävä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden ja osaajien kanssa verkostoissa. Teollisuuspalvelut, kunnossapito ja huolto Yritysten keskittyessä ydinosaamiseensa teollisuuspalvelujen, kunnossapidon ja huollon ulkoistaminen jatkuu ja kasvaa edelleen. Tämä mahdollistaa yritysten erikoistumisen ja osaamisen kehittämisen. Monipuolinen osaaminen on alalla menestymisen edellytys ja mahdollisuus, sillä mm. elektroniikka ja automaatio lisääntyvät sovelluksissa. Toimeksiannoista kilpailtaessa toimittajien on kyettävä osoittamaan palvelun laatu, luotettavuus ja palvelualttius. Voimassa olevat ja sertifioidut laatu ja ympäristöjärjestelmät, standardien mukainen toiminta ovat toimeksiantojen saannin ehtoja. Tehdasalueelle pääsy edellyttää työsuojelu ja työturvallisuusasioiden tuntemista ja säädösten noudattamista. Logistiikka Lapin matkailun ja kaivostoiminnan kehittyminen kasvattavat logististen palvelujen kysyntää. Kansainvälisten liikennekäytävien Suomen yhteyksien kehittäminen ja parantaminen Barentsin alueella, Koillisväylän liikenteen lisääntyminen ja Barentsin alueen elinkeinoelämän kaikkinainen kehittyminen luovat tarvetta logistisille palveluille. Potentiaalia yritystoiminnan kasvulle syntyy liikenneväylien ja terminaalien rakentamisessa, kuljetuspalveluissa, varastoinnissa ja terminaalipalveluissa. Logistinen järjestelmä käsittää maantieliikenteen, rataliikenteen, lentoliikenteen ja meriliikenteen sekä tarvittavat varastointi ja muut palvelut. Ekotehokkuusvaatimukset, erilaiset kuljetusvolyymit, kustannukset ja kuljetusaika ovat alan toimijoiden haasteita. Liikenteen, henkilö ja tavaravirtojen hallintaan sekä logististen järjestelmien ja palvelujen kehittämiseen tarvitaan mm. yhteisiä tietojärjestelmiä. Logististen ketjujen tehokas toiminta edellyttää yhteistyötä ja työnjakoa kuljetusketjujen eri osapuolten ja kuljetusmuotojen välillä. Rakentaminen Teollisuuden, logistiikan ja väestön kasvu lisäävät rakentamisen volyymia Lapissa. Suurten kaivosten ja teollisuuden rakennushankkeiden toteutukset ovat laajoja pää ja aliurakoitsijoiden ketjuja, joihin mukaan pääseminen voi olla haasteellista pienemmille yrityksille. Rakennuttajien ja urakoitsijoiden erilaisten toimintamallien ja prosessien tunteminen on edellytys yhteistyön avaamiselle Teollisuuden tarpeet toimintaympäristön kehittämiselle Teollisuuden kehittymisen edellytyksiä ovat riittävä energian saanti kilpailukykyiseen hintaan, toimiva infrastruktuuri, teollisuuden kasvua tukeva lainsäädäntö ja julkisen hallinnon ennakoitavissa olevaa ja läpinäkyvä päätöksenteko. Lisäksi kasvavalle teollisuudelle on varmistettava osaavan työvoiman saatavuus panostamalla mm. koulutuksen ennakointiin ja alueen vetovoiman kehittämiseen. Energian saannin turvaaminen 14

15 Energian saatavuus kilpailukykyiseen hintaan on yksi teollisuuden merkittävimmistä kilpailutekijöistä. Sähkön käyttö Lapissa vuonna 2007 oli GWh. Teollisuuden osuus sähkön käytöstä on 69 %, joka on enemmän kuin maassa keskimäärin 54 %. Outokummun terästehtaat Torniossa kuluttavat lähes kolmanneksen kaikesta Lapissa käytetystä sähköstä. Outokummun terästehtaan suunniteltu tuotantokapasiteetin laajennus nostaisi Lapin sähkönkulutusta noin viidenneksellä (Lapin energiastrategia). Muut suuret sähkön kuluttajat ovat Stora Enson Veitsiluodon tehtaat ja Metsä Botnian ja M Realin paperi ja sellu tehtaat. Suunnitellut teollisuuden laajennukset, uudet kaivokset ja muun teollisuuden kasvu lisäävät energian tarvetta. Sähkön saannin turvaaminen teollisuuden kasvavaan tarpeeseen vaatii investointeja sähkön siirtoverkkoon. Valmisteilla olevat kaivoshankkeet sijaitsevat alueilla, missä siirtoverkkoa ei ole olemassa. Teollisuustoiminta asettaa yhä suurempia vaatimuksia sähköverkon käyttövarmuudelle, mikä lisää olemassa olevien siirtoverkkojen kunnostustarvetta. Lisäksi ydinvoiman ja tuulivoiman rakentaminen edellyttävät kantaverkon vahvistamista. Lapin energiastrategia tähtää Lapin suurten energiavarojen monipuoliseen hyödyntämiseen. Tavoitteena on bioenergian käytön kestävä lisääminen, turpeenkäytön edistäminen, tuulivoiman rakentaminen, vesivoimatuotannon lisääminen, biodiesellaitoksen rakentaminen Kemiin ja ydinvoimalaitoksen rakentaminen Simoon. Infrastruktuuri Liikennejärjestelmä Teollisuuden sijoittumisen ja kilpailukyvyn kannalta liikenneinfrastruktuurilla on merkittävä vaikutus. Globalisoituminen, puun käytön lisääntyminen ja kaivostoiminta lisäävät kuljetusten tarvetta Lapissa. Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys on käynnissä ja on määrä valmistua vuoden 2011 loppuun mennessä. Työssä tarkastellaan kaikkia liikennemuotoja Lapin maakuntaohjelmassa esitettyjen kehittämisvyöhykkeiden pohjalta sekä ihmisten liikkuminen että elinkeinoelämän tarpeet huomioiden. Lapin teollisuuden kehittämisen kannalta tärkeitä ovat tie rautatie ja meriliikenteen ja satamatoiminnan varmistaminen erityisesti raakapuun hankinnan sekä metsäteollisuuden, kaivosten ja metallien jalostuksen tuotekuljetusten ja viennin tarpeisiin. Kaivosten kuljetustarpeet vaihtelevat riippuen jalostettavasta mineraalista, jalostusasteesta ja tuotettavista määristä. Tuotekuljetustenlisäksi kaivokset käyttävät merkittäviä määriä raaka aineita kuten polttoainetta ja kemikaaleja tuotannon ylläpitämiseksi. Henkilöstöliikenne syrjäisille kaivosalueille on myös varmistettava turvallisesti. Tietoliikenteen turvaaminen Toimiva tietoliikenne on yritystoiminnan elinehto. Nopeat tietoliikenneyhteydet eivät vielä ole kaikkialla Lapissa saatavilla. Suomen laajakaistaohjelman tavoite on, että vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat ovat enintään kahden kilometrin etäisyydellä nopeudella 100 Mbit/s toimivan yhteyden mahdollistavasta valokuitu tai kaapeliverkosta. Tutkimus & kehitysympäristöt, teknologia ja yrityspalvelut Tutkimuslaitokset, yliopistot, ammattikorkeakoulut sekä teknologiapalveluorganisaatiot ja yritykset tuottavat tutkimus, kehitys ja testauspalveluja ydintoimialojen kehittämiseksi, mutta myös muiden 15

16 liitännäisalojen kehittämistarpeisiin. Tämä pitää sisällään näiden tarvitsemien teknologioiden soveltamisen, joka voi olla esimerkiksi prosessitekniikkaan, materiaalitekniikkaan, työstötekniikkaan, hydrauliikkaan, biotekniikkaan, kylmäosaamiseen ja olosuhdetestaukseen liittyvää. Alueen omien rajallisten resurssien vuoksi strategisten kumppanuuksien luominen ja pitkäaikaiset yhteistyösuhteet ovat tärkeitä. Alueen kasvualojen kehittämisessä kasvanutta osaamista voidaan hyödyntää tarjoamalla palveluja laajemmin myös muille toimialoille. Eri teknologiat kuten esimerkiksi elektroniikka, ICT, kylmä ja talviteknologia sekä muotoilu toimivat integroituneina tuotteisiin ja palveluihin. Koneet ja laitteet sisältävät entistä enemmän älyä, elektroniikkaa, tietotekniikkaa ja designia. Lapin yritysten vahvuus on sovellusosaaminen ja erikoistuminen sulautettuihin järjestelmiin. Kylmä ja talviteknologian osaaminen liittyy ensisijaisesti päätoimialoja tukeviin sovelluksiin ja joihinkin niche osaamisiin kuten esimerkiksi jäärakentaminen. Kaivos, maansiirto ja metsäkoneiden toimintaan, huoltoon ja kunnossapitoon liittyvää osaamista viedään koko arktiselle alueelle. Strategisten kumppanuuksien syntymisen edellytys on kaikille osapuolille yhteistyöstä syntyvä etu. Lapin yritykset voisivat toimia uuden teknologian soveltamisessa edelläkävijöinä, testilaboratoriona, joka olisi kiinnostavaa huipputukijoiden kannalta samalla kun se antaisi Lapin yrityksille etumatkaa kilpailijoihin nähden. Lapin korkeakoulukonsernilla on tärkeä rooli sovellusten kehittämisessä. Viimeisimmän teknologian ja menetelmien nopeaan soveltamiseen lappilaisissa yrityksissä edellyttää kehittäjäorganisaatioilta teknologian kehityksen seurantaa, panostuksia sovellusten kehitykseen ja yritysten koulutukseen. Kasvua edistävä lainsäädäntö Pitkäjänteisen teollisuuden kehittymisen edellytys on toimivat, läpinäkyvät ja ennakoitavissa olevat hallintokäytännöt. Lapin teollisuuden näkökulmasta tärkeitä ovat verolainsäädäntö, kaivos, ympäristö ja jätelainsäädäntö, kaavoitus ja Natura 2000 luonnonsuojelualueiden käyttö sekä näiden sovelluksiin liittyvät lupamenettelyt ja viranomaisprosessit. Kaivos ja ympäristölupien käsittelyajat eivät saa viivyttää liiketoimintaa. Maankäyttöön liittyvä kaavoitus tulee olla ennakoivaa ja mahdollistaa alueiden varaamien tuotantotoiminnalle ja asumiselle toimintaa hidastamatta. On kehitettävä nopeita toimintatapoja ja tarkistettava valitusprosesseja tarpeettomien viivytysten ehkäisemiseksi. Käytännöt luonnonvarojen hyödyntämisen mahdollistamiseksi Natura 2000 alueilla on selvitettävä. Tarvitaan Lapin olosuhteet tuntevia asiantuntijoita valvomaan, ettei EU:n säädöksissä tai muissa kansainvälisissä sopimuksissa tehdä päätöksiä, jotka asettavat alueen yritykset huonompaan kilpailuasemaan. Osaavan työvoiman saatavuus 16

17 Osaava työvoima on jo tämä päivänä pullonkaulatekijä mm. kaivosteollisuudessa ja puutuoteteollisuudessa. Kilpailu työvoimasta kiristyy edelleen ikäluokkien pienentyessä. Ennakoinnin merkitys tuleviin tarpeisiin varautumisessa kasvaa. Työvoiman tarjonnan varmistamiseksi tarvitaan ydinalojen koulutusta Lapissa ja osaajien työperäistä maahanmuuttoa. Koulutustarjonnan riittävyys on varmistettava perustuen oikeaan tietoon Lapin tilanteesta mm. meneillään olevassa koulutustarpeen ennakointityössä. Alueen oman työvoimatarjonnan lisäksi kasvavaan kysyntään tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Työperäisen maahanmuuton käytäntöjen päivitystyö on käynnissä (tarkistettava). Alueen vetovoimaisuutta lisäävät toimivat terveys, koulutus ja kulttuuripalvelut, edulliset ja viihtyisät asunnot sekä monimuotoisen luonnon tarjoamat virkistys ja urheilumahdollisuudet. Henkilöstö Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus Konsultointi Koneiden ja laitteiden korjaus ja huolto Sahatavara ja puutuoteteollisuus Sähkö, kaasu ja lämpöhuolto 400 Elintarvike ja luonnontuoteteollisuus Liikevaihto, 1000 Kuva 5: Lapin PK teollisuuden ja palvelujen kasvutavoitteet

18 Henkilöstö Kuljetus ja varastointi Rakentaminen Metallienjalostus Kaivostoiminta ja louhinta Paperin, paperi ja kartonkituotteiden valmistus Liikevaihto, 1000 Kuva 6: Lapin suurteollisuuden kasvutavoitteet

19 Lappi Liikevaihto, toteutunut, 1000 Liikevaihto, tavoite, 1000 Henkilöstö, toteutunut Henkilöstö, tavoite B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 16 Sahatavaran sekä puu ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut); olki ja punontatuotteiden valmistus Paperin, paperi ja kartonkituotteiden valmistus 24 Metallien jalostus Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus D Sähkö, kaasu ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta F Rakentaminen H Kuljetus ja varastointi Ohjelmistot ja konsultointi; arkkitehti ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi YHTEENSÄ Taulukko 1: Lapin teollisuuden kehittymisen numeeriset tavoitteet Toteutuneet tilastot lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys ja toimipaikkarekisteri ja rekisteri kokoluokittain, Toimialaluokitus TOL 2008 Huom!TOL B Kaivostoiminta ja louhinta pitää sisällään metallimalmienlouhinnan, teollisuusmineraalien louhinnan, soran ja hiekan oton, rakennuskiven louhinnan turpeen noston ja kaivosteollisuutta palvelevan toiminnan 19

20 4. Toteutus ja resurssit 4.1 Strategian toteutus kehittämisohjelmilla Strategian toteutuminen edellyttää kaikkien toimijoiden, yksityisten ja julkisten, yritysten ja muiden organisaatioiden toimenpiteitä ja yhteistyötä. Julkiset kehittämispanokset kohdennetaan edistämään yritysten ja markkinoiden kohtaamista, yritysten kasvua tukevaan toimintaympäristön kehittämiseen ja yritysten tukemiseen kasvussa ja kansainvälistymisessä. Kasvua generoivat markkinat Valmistava teollisuus ja palvelut Toimintaympäristö Lapin suurhankkeet Teollisuuspalvelut, kunnossapito ja huolto Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus Energia Arktisen alueen kehitys ja suurhankkeet Kasvavat taloudet ja niiden tarpeet Elintason kasvun luomat nichemarkkinat Ympäristöä säästävät ratkaisut Markkinat Logistiikka Lappi kasvaa luonnostaan Metallien jalostus Rakentaminen Vaatimukset toimintaympäristölle Infrastruktuuri T&K ja teknologiapalvelut Kasvua edistävä lainsäädäntö Osaava työvoima Yritykset ja markkinat ohjelma Yritysten kehittämisohjelma Yritykset ja toimintaympäristö ohjelma Kuva 7: Lapin teollisuus ja kehittämisohjelmat Käytännön toteuttamiseksi laadittavat kehitysohjelmat yritykset ja markkinat rajapinnalle yritykset ja toimintaympäristö rajapinnalle yritysten kehittämiseen Kussakin kehitysohjelmassa valitaan 3 5 kehittämiskohdetta / pullonkaulaa, joiden korjaamiseen keskitytään 3/4 vuotta kestävällä ohjelmakaudella. Seuraavalle ohjelmakaudelle määritellään uudet kehittämisen painopistealueet. Kaikki toisiaan seuraavat kehittämisohjelmat vievät Lappia kohti visiota. Toimintamalli mahdollistaa reagoimisen mahdollisiin toimintaympäristön muutoksiin ja tarkennuksiin sekä 20

21 kehitystarpeiden joustavan huomioimisen strategian toteutuksessa. Ohjelmat synkronoidaan maakunnan yhteistyöasiakirjan sekä maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelmien kanssa. Kuva 7: Strategian toteutus toisiaan seuraavilla kehitysohjelmilla 4.2 Kehittämisohjelmat Lähiajan talouden kehitysennuste Lähivuosille annettujen talouden kehitysennusteiden mukaan maailmantalouden elpyminen jatkuu. Elpymistä ovat auttaneet raha ja finanssipoliittiset toimet. ETLAn mukaan maailman kokonaistuotannon kasvun arvioideaan hidastuvan 2010 vuoden 4,5 prosentista 4 prosenttiin vuosina Yhdysvaltain kasvun odotetaan hidastuvan noin 3 prosenttiin. Venäjän kasvu nopeutuu 4 prosentista 5 6 prosenttiin energian myyntitulojen vauhdittamina. Nopeinta kasvu on edelleen Aasiassa. Kiinan kasvu kuitenkin hidastuu 9 prosenttiin inflaation hillintään tähtäävän politiikan ansiosta. Intiassa kasvuvauhdin ennustetaan olevan arviolta 8 prosenttia. Suomen kansantalous alkoi toipua lamasta 2010 viennin vauhdittumisen myötä. Vuonna 2010 tavaraviennin kasvu oli 10 %. Metallien jalostus, kone ja metsä ja kemianteollisuus elpyivät voimakkaasti, mutta elektroniikkateollisuuden vienti pysyi vielä vaisuna. Valtiovarainministeriön suhdanne ennusteen (julkaistu maaliskuussa 2011) mukaan vientivetoinen kasvu jatkuu Suomessa lähivuosina. Kokonaistuotannon ennustetaan kasvavan 3,6 % vuonna Vuodelle 2012 kasvuennuste on 2,7 % ja 2,4 % vuodelle Työttömyysasteeksi vuonna 2011 ennustetaan 7,6 % ja vuonna 2012 sen odotetaan laskevan 7,2 %. Inflaation odotetaan nousevan yli kolmen prosentin 2011 ja laskevan sen jälkeen 2,7 %:iin vuonna Vaikka kasvunäkymät ovat hyvät, epävarmuutta ja riskejä on nähtävissä liittyen euroalueen velkaongelmiin, öljyn hintaan ja yleiseen inflaatiokehitykseen. 21

22 4.2.1 Yritykset ja markkinat ( ) Tavoite: Lapin yrityksillä on realistinen tieto oman alansa markkinapotentiaalista niin lähialueilla kuin myös globaalilla tasolla kehittämissuunnitelmien ja aktiviteettien toteuttamiseksi. Yritykset ja markkinat ohjelman kehittämiskohteet 1. Markkinoiden tunnistaminen Uusien mahdollisuuksien kartoitus lähialueilla, kasvavilla markkinoilla, niche tuotteille. 2. Markkinoille pääsyn edistäminen Osaamisen kasvattaminen markkinointiin, myyntiin, tuotteistamiseen ja toimenpiteiden oikeaan ajoitukseen liittyen. Markkinoille oikeaan aikaan oikeilla tuotteilla. Verkostojen kehittäminen kehitys, tuotanto ja markkinointiyhteistyöhön liittyen. 3. Menetelmät markkinatiedon ja yritysten kohtaamiseksi Toteutus: Yritykset, kehitysyhtiöt, tutkimuslaitokset, FinPro Yritykset ja toimintaympäristö ( ) Tavoite: Toimintaympäristö palvelee yritysten tarpeita ja tukee teollisuuden kasvua ja kansainvälistymistä Yritykset ja toimintaympäristö ohjelman kehittämiskohteet 1. Vetovoimaisen toimintaympäristön kehittäminen ja edunvalvonta valtakunnan ja EU tasolla keskittymällä tärkeimpien pullonkaulojen poistamiseen a. infrastruktuuri ja logistiikka b. t&k ja innovaatioympäristö c. työvoiman saannin varmistaminen d. energian saanti kilpailukykyisellä hinnalla 2. Menetelmät yritysten tarpeiden / vaatimusten määrittämiseksi ja kehityksen seurantaan Toteutus: Lapin liitto, ELY keskukset, Kauppakamari ja muut edunvalvontaa harjoittavat organisaatiot Yritysten kehittäminen ( ) Tavoite: Yritysten liikevaihdon kasvu jalostusarvoa kasvattamalla ja kansainvälistymällä kilpailukykyisesti Yritysten kehittämisohjelman painopisteet 1. Uudet liiketoimintamallit ja osaamisen kehittäminen organisaation osaamisen hallinta ja johtamiseen sekä työelämän laatu kansainvälistyminen teknologian siirto ja BAT:n (best available technology) käyttöönotto 2. Ketteryys ja joustavuus Ennakointi ja heikot signaalit mm. markkinoiden ja teknologioiden muutoksista sekä joustavat toimintamallit tarvittaviin muutoksiin yrityksissä tuotekehitysprosessit uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen uudet valmistusmenetelmät ja prosessit 3. Verkostoituminen 22

23 Kehittämiseen liittyvät verkostot Verkostoituminen ja oma paikka globaaleissa arvoketjuissa. Toteutus: Yritykset, yliopistot AMKt, tutkimuslaitokset, kehittäjäorganisaatiot 4.3 Resurssit Strategian kehittämistoimien toteutuminen edellyttää yritysten ja julkisten toimijoiden toimenpiteitä ja rahoitusta. Yritysten kehittämisestä päävastuu on yrityksillä itsellään. Markkinat ja toimintaympäristö rajapinnoilla tiedon tuottajana ja levittäjänä sekä edunvalvonnan käytännön toimijana myös maakunnan julkisilla organisaatioilla on merkittävä rooli. Julkinen tuki strategian toteutukseen kanavoituu seuraavista lähteistä valtion budjettirahoitus (työ ja elinkeinoministeriö) Tekesin rahoitus EU:n rahastot: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR) kuntien rahoitus muu julkinen rahoitus esimerkiksi Finnvera ja TESI. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa ja maakunnan yhteistyöasiakirjassa sovitaan rahoituksen taso sekä rahoittajien työnjako ja tavoitteet. Hallinnonala TEM/ Tekes TEM TEM Momentin nimi Tutkimus ja kehittämistoiminta (julkinen t&k, lainat ja avustukset) Yritystuet, työllistämistoimet, koulutus, energiatuki yms. Maakunnan kehittämisraha ohjelmiin sitomaton Lähtötaso 2010 Esitys 2011 Esitys 2012 Esitys 2013 Esitys 2014 Esitys ,260 2,000 2,100 2,200 2,400 2,400 44,158 41,575 39,800 38,700 38,700 38,700 1,100 1,405 1,500 1,550 1,550 1,600 LVM Kehittämisen suunnittelu 0,000 0,000 0,300 1,000 1,000 0,500 TEM EAKR/EU ja valtio* 32,169 32,813 21,324 16,600 TEM ESR/EU ja valtio(alueellinen)* 8,786 9,331 6,055 3,527 Yhteensä (milj. ) 87,473 87,124 71,079 63,577 43,650 43,200 *kaikki toimintalinjat yhteensä Taulukko 2: Rahoituslähteet teollisuuden kehittämiseen perustuen Lapin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan (Lapin liiton hallitus ). Yksikkö: milj.. 23

24 4.4 Toteutuksen seuranta Teollisuusstrategian toteutumisen seurantaan perustetaan yritysten, oppilaitosten kehittäjäorganisaatioiden, rahoittajien ja muiden sidosryhmien edustajista koostuva seurantaryhmä. Strategian seurantaryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa arvioimaan strategian toteutumista ja sopimaan mahdollisista korjaavista toimenpiteistä. Seurantaryhmän nimittämisessä ja toiminnassa huomioidaan yhteistoiminta ennakoinnin klusteriryhmien kanssa. Seurantaryhmän nimittää Lapin liiton hallitus ja ryhmän sihteerin tehtävät hoitaa Lapin liitto. 24

25 5. Liitteet Liite 1 Lapin teollisuusstrategian ohjausryhmä Arctic Testing Services Oy Risto Keskiruokanen Heiskarin Teräspaja Oy Jaakko Heiskari Nordic Mines Oy Krister Söderholm Lapin Liha Oy Jukka Kristo Lappset Group Oy Juha Laakkonen Marttiini Oy Päivi Ohvo Oy Metsä Botnia Ab Seppo Kuismanen Outokumpu Stainless Oy Mikko Ylitalo (Aikaisemmin Kevitsa Mining Oy/First Quantum Minerals Ltd) Pentik Oy Harri Bergman ( saakka) Rakennusliike M. Kurtti Oy Mikko Kurtti Tormets Oy Matti Kurttio YBT Oy Juha Alapuranen Digipolis Teknologiakylä Oy Kimmo Heikka ELY keskus Kari Oittinen ELY keskus / Tekes Kari Ruokonen Finnvera Kari Tuominen GTK, Pohjois Suomen yksikkö Kimmo Pietikäinen Kemi Tornio alueen kehittämiskeskus Martti Ruotsalainen Lapin korkeakoulukonserni Seppo Saari Lapin yliopisto Ilkka Kettunen Lapin kauppakamari Timo Rautajoki Rovaniemen Kehitys Oy Juha Seppälä 25

26 Liite 2 Lapin teollisten toimialojen liikevaihto Liikevaihto, 1000, Lappi Metallimalmien louhinta Muu kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoimintaa palveleva toiminta B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus Elintarvikkeiden valmistus Juomien valmistus Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Sahatavaran sekä puu ja korkkituotteiden valmistus (pl huonekalut); olki ja punontatuotteiden valmistus 17 Paperin, paperi ja kartonkituotteiden valmistus Metallien jalostus Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus Sähkölaitteiden valmistus Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus D Sähkö, kaasu ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta F Rakentaminen H Kuljetus ja varastointi Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta Arkkitehti ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi Ohjelmistot ja konsultointi; arkkitehti ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys ja toimipaikkarekisteri ja rekisteri kokoluokittain Toimialaluokitus TOL