Hän oli kipujen mies ja sairauden tuttava. J.S. Bachin Matteuspassio su klo Hyvinkään kirkossa. KIRKONMÄELTÄ

Transkriptio

1 K Hyvinkään seurakuntalehti nro Kuva: Sami Kallioinen/kuvankäsittely: Jorma Ersta Hän oli kipujen mies ja sairauden tuttava J.S. Bachin Matteuspassio su klo Hyvinkään kirkossa

2 Työssä jaksaminen ja vuorovaikutustaidot kehityskohteina Seurakunnan työyhteisöä kehitetään ryhmätyönä konsulttivoimin Esimiehet pohtivat johtajuuden eri puolia, sen iloja ja huolenaiheita. Heidän takanaan istumassa tupla, joka yritti eläytyä johtajan asemaan. Tarinateatteri vauhdissa. Kärsi Pontius Pilatuksen aikana Edessä on toinen suuri kirkollinen juhla-aika. Hiljainen viikko alkaa Palmusunnuntaista 13.4 ja huipentuu Pitkäperjantaihin Pääsisäistä vietetään Jouluajan lisäksi pääsisäisen tilaisuudet kokoavat paljon ihmisiä kirkkoihin. On tarve päästä jakamaan yhdessä toisten kanssa niin kärsimyksen todellisuutta kuin toivoakin. Jokainen meistä kohtaa elämässään vastoinkäymisiä. Ne opettavat meitä tuntemaan itseämme. Joskus ne valmistavat ihmistä tiettyä tehtävää varten. Ihmisinä kasvamme, kun opimme kuuntelemaan ja näkemään syvemmin, mitä jokin koettelemus tarkoittaa. Aina ei voi ymmärtää syitä kärsimykseen. Ahdistus on suuri silloin, kun ihminen toteaa miksi minulla koko ajan menee huonosti tai olenko minä ansainnut tämän? Kristityn kipeä kysymys on tuskassa, miksi Jumala on hiljaa eikä auta? Uskallanko kuitenkin luottaa ja uskoa siihen, että Jumala tietää asiani! Emme jää kärsimyksen kanssa yksin. Uskontunnustuksessa määritellään Jeesus Nasaretilaisen elämästä vaihe kärsi Pontius Pilatuksen aikana. Tässä hän asettuu rinnallemme ja jakaa ihmiskunnan tuskan. Kuoleman voittaneena hän on luvannut vapauttaa meidät pahan tuhovoimista. Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen vaan luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa, hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti. (Fil. 2:6-8.) Kun elämä ahdistaa Palveleva puhelin on kuuntelevana korvana joka ilta kello Ilkka Järvinen kirkkoherra Hyvinkään seurakunnassa on käynnistetty työyhteisön kehittämishanke. Kirkkoherra Ilkka Järvisen mukaan sen eräänä tarkoituksena on reilun sadan vakinaisen työntekijän vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen parantaminen. Ajatuksena on myös pohtia eri työalojen perustehtäviä erityisesti Hyvinkään näkökulmasta sekä laittaa alulle näihin liittyviä kehittämishankkeita. Kaikkiaan työskentely kestää keväästä 2003 syksyyn 2004 ja se suoritetaan muutamassa parin päivän jaksossa. Työskentely on jaettu kolmeen tasoon: suurryhmätyöskentelyssä ovat mukana kaikki seurakunnan vakinaiset työntekijät, pienryhmätyöskentelyssä kokoonnutaan henkilöstöryhmittäin/työaloittain tai poikkityöaloittain, lisäksi näiden välissä tehdään kehittämistä tukevia välitehtäviä. Kyselyillä pohjaa kehittämiseen Pienryhmissä työskentely tapahtuu koulutuksellisen työnohjauksen menetelmin siten, että käsiteltäviä sisältöjä työstetään oman työn perustehtävän ja ammatti-identiteetin näkökulmasta. Kussakin ryhmässä otetaan huomioon työryhmän oma tilanne ja ryhmäläisten tavoitteet. Tällä tavoin pienryhmätyöskentely toimii koko yhteisön kehittämisen välineenä. Kehittämisen pohjustuksena suoritettiin kaksi erityyppistä kyselyä. Lääkärikeskus Pipetti kartoitti työntekijöiden työtyytyväisyyttä, -taitoa, elämäntilannetta ja työkykyä Voimavarat työssä -kyselyllä. Koulutuspalvelut Resonanssi Oy puolestaan kyseli työntekijöiden ajatuksia ja odotuksia siitä, millaisia aiheita kehittämis- hankkeessa olisi syytä käsitellä. Työterveyshuollon koostama luottamuksellinen yhteenveto osoitti, että jatkotoimenpiteitä tarvittiin kahdentoista työntekijän osalta mm. työuupumuksen estämiseksi. Ongelmakohdat esiin ryhmätyön kautta Ensimmäinen koulutusjakso asian tiimoilta pidettiin ja 1.4. Naantalin kylpylässä. Näin saatiin yhdistettyä tiivis ryhmätyöskentely ja henkilökunnan kevään virkistysmatka samaan pakettiin. Koulutusjakson vetäjinä toimivat konsultit Sisko Karinen ja Rauno Lehtonen. Lähes sadan ihmisen motivoiminen ryhmätyöskentelyyn ei aina ole välttämättä helppoa, mutta Karinen ja Lehtonen onnistuivat tehtävässään hyvin. Tutustumiskierroksen jälkeen lähtökohdaksi työskentelyyn otettiin rippikoulusta tuttu patsasasetelman teko. Ilkka Järvinen sai muodostaa kehittämistyöryhmän jäsenistä patsaan, joka kuvasi millaiselta kehittämistyön tulos näyttäisi vuonna Patsasasetelma kirvoitti monenlaisia kommentteja ja naurunpyrskähdyksiä ja ilmapiiri vapautuneelle työskentelylle alkoi syntyä. Konsulttien menetelmä oli laittaa seurakunnan työntekijät ensin kahden hengen ryhmiin, sitten neljän ja edelleen kahdeksan hengen, joissa kussakin karsittiin työssä esiintyvien ongelmakohtien määrää siten, että tärkeimmät kolme jäivät jäljelle. Näin jatkotyöskentelyssä kehittämiskohteiksi valikoitui eniten pisteitä saaneet johtajuus, tiedonkulku, arvostaminen ja vuorovaikutus. Prosessi jatkuu Naantalissa ehdittiin prosessia työstää lähinnä johtajuus-teeman osalta. Konsultit istuttivat piiriin kaikki esimiestehtävissä palvelevat ja asettivat heidän taakseen heidän tuplansa eli henkilön, joka eläytyi johtajan osaan. Keskustelukierroksen jälkeen osia vaihdettiin. Ajatuksena oli selvittää kuinka asioita voidaan katsoa monelta eri kantilta. Sisko Karinen ja Rauno Lehtonen käyttivät erityisiä neljän hengen tarkkailuryhmiä seuraamaan ja kommentoimaan sekä omaa että koko työyhteisön toimintaa. Tarkkailuryhmät saattoivat todeta työskentelyn olleen aktiivista, vapaata ja suoraa. Ilmapiiri oli avoin käsittelemään ongelmakohtia. Loppukevennyksenä tiiviiseen työskentelyyn saatiin seurata tarinateatterin esityksiä. Sisko Karinen haastatteli taloon eri vuosikymmenillä tulleita ja Tarinateatterin näyttelijät visualisoivat liikkuvina patsaina heidän kokemuksiaan. Karikatyyrit saivat yleisön nauramaan kippurassa. Ensimmäisen päivän rankan työskentelyn vastapainona seurakunnan työntekijät saivat nauttia illansuussa Naantalin kylpylän aktiviteeteista. Osa väestä osallistui rentouttavaan vesijumppaan, osa pelasi sählyä ja osa virkistyi saunan lauteilla. Kehittämistyö jatkuu seuraavaksi pienryhmissä. Toiveena ja tavoitteena on, että työskentelyn tuloksena Hyvinkään seurakunnan työntekijät entistä paremmilla vuorovaikutustaidoilla palvelevat koko seurakuntaa. Teksti ja kuvat Jorma Ersta 2

3 KEVÄÄN TAPAHTUMIA J.S. Bachin Matteuspassio Hyvinkään kirkossa su klo Oopperalaulaja Jorma Hynninen esiintyy palmusunnuntaina 13. huhtikuuta Bachin Matteuspassiossa. Hynninen on suomalaisen säveltaiteen kansainvälisesti arvostetuimpia edustajia. Hän on esiintynyt päärooleissa maailman kaikissa merkittävissä oopperataloissa. Vuosina hän toimi Suomen Kansallisoopperan taiteellisena johtajana. Hynninen nimitettiin taiteilija-professoriksi vuonna Vuodesta 1997 lähtien hän on toiminut Sibelius- Akatemian laulutaiteen professorina. Hän on levyttänyt paljon Lied- ja oopperaohjelmistoa. J.S. Bach, Matteuspassio Hyvinkään kirkossa su klo Hyvinkään Oratoriokuoro ja Hyvinkään Orkesteri, joht. Matti Heroja, Hyvinkään Musiikkiopiston lapsi- ja nuorisokuoro (valm. Anna Toivakka), Kalle Välimaa, urut, solistit: Catarina Lundgren, sopraano, Marjatta Airas, altto, Mika Pohjonen, tenori, Jorma Hynninen, basso, Kouta Räsänen, basso, Hannu Jurmu, evankelista. Liput 15 euroa ja perhelippu 25 euroa. Liput myynnissä: Jussintorin Kukka, Suomalainen kirjakauppa, seurakuntakeskuksen neuvonta sekä ovelta tuntia ennen konserttia. Pietarin Serenadikuoron konsertti Hyvinkään kirkossa ma klo joht. Olga Zaharova Vapaa pääsy Kolehti Venäjän työlle Serenadikuoro mukana messussa Hyvinkään kirkossa klo Jeesus on ylösnoussut! Ilta Bachfaneille! Vanhassa kirkossa toisena pääsiäispäivänä klo on ainutlaatuinen tilaisuus kuulla Bachin kantaattimusiikkia alkuperäisin soittimin. Esiintyjinä ovat Suvi Lehto, sopraano, Susanna Sippola, altto, Markku Pihlaja, tenori, Heikki Hinssa, basso, Pauli Löija, kontratenori, Veli-Pekka Portaankorva, oboe barocco, oboe d amore, oboe da caccia, Teija Tuukkanen, continuourut, Louna Hosia, violoncello piccolo, violoncello barocco. Ohjelma 10/5 euroa. RISTIN TIE passiodraama Iloista Pääsiäistä Kirkonmäeltä-lehden lukijoille! Ristin tie -passiodraama Hyvinkääsalissa ti 15.4., ke 16.4., pe ja la klo Vapaa pääsy Paikkaliput Hyvinkääsalin lipunmyynnistä Hyvinkään seurakunta/teatteri Beta 3

4 Mina olen ülestôusmine ja elu Hautajaismatkalla Virossa Avoin arkku kuuluu Viron luterilaisten hautajaistapoihin. Tapakulttuuri vaihtelee eri puolilla maailmaa. Jo naapurissa esimerkiksi hautajaistavoissa on erilaisuutta meikäläisiin verrattuna. Yksi pysyy kuitenkin kristityille samana kaikkialla maailmassa; Jumalan Sana. Jeesus Kristus ütleb: Mina olen ülestôusmine ja elu. Kes minusse usub, see elab, isegi kui ta sureb. (Joh. 11: 25). Tätä turvallista ylösnousemussanomaa julistetaan hautajaisissa Suomenlahden molemmin puolin. Sain olla mukana saattamassa virolaisystävääni hänen viimeisellä matkallaan Tallinnassa. Seuraavassa muutama muistikuva Haljand-ystävästä ja vaikutelmia siunaustilaisuudesta. Haljand Pingas oli Suomen ystävä. Hän osallistui Suomen jatkosotaan ns. heimopataljoonassa. Seurauksena siitä hän joutui ensin piileskelemään metsäveljenä ja kiinni jäätyään hänelle luettiin pakkotyötuomio hiilikaivokseen Siperiassa. Vasta Stalinin kuoleman jälkeen hän pääsi palaamaan kotiin. Pidimme yhteyttä vuodesta 1975 lähtien. Kävimme täältä päin Virossa. Sitten koitti aika, jolloin Haljandkin pääsi vierailulle Suomeen, viime vuosina useastikin. Suomi-poikien kuorossa hän esiintyi eri puolilla maatamme, Hyvinkäälläkin sekä kirkossa että Hyvinkääsalissa. Syksyllä tuli sairaus, joka vei voimat ja uuvutti matkamiehen. Paranemisen toivoa ei enää ollut. Lääkärit olivat voimattomia sairauden edessä. Haljand pääsi tästä ajasta ylösnousemuksen aamua odottamaan 78 vuoden ikäisenä. Siunaus kylmässä kappelissa Taksi jätti minut Pärnamäen hautausmaan paikoitusalueelle. Oli kylmä. Mukanani oli kaksi kukkavihkoa Suomen ystäviltä. Pelkäsin kukkien paleltumista. Kävelin reippaasti kappelille huomatakseni, ettei kappelissa ollut minkäänlaista lämmitystä. Hengitys höyrysi saattoväen odotellessa tilaisuuden alkua. Arkku oli avonaisena katafalkin päällä. Haljand lepäsi levollisen näköisenä tummassa puvussaan solmio kaulalle sidottuna. Ihmiset kiersivät arkun, laskivat kukkansa, useimmat vain yhden kukan, ja kättelivät lähiomaisia. Lähiomaiset seisoivat arkun ääressä ulkovaatteissa koko toimituksen ajan. Urkuja ei tietenkään ollut kylmässä tilassa. Parvelta kuului jäähyväisten jättämisen aikana vaimeaa viulumusiikkia. Seiniltä puuttuivat kristilliset symbolit. Kappelin omisti yhteiskunta, ei seurakunta kuten meillä. Kaarlin seurakunnan kirkkoherra aloitti virren, johon saattojoukko yhtyi. Virsi kaikui voimallisena; olihan mukana parikymmentä Suomi-poikien kuorolaista. Pappi piti puheen, kehotti rukoukseen ja toimitti siunauksen. Ei kuitenkaan meidän tapaamme hiekkaa lapiolla arkulle heittäen, vaan kolme kertaa kädellä hiekkaa valuttaen pienen pitsiliinan päälle vainajan pään viereen. Suomi-pojat lauloivat nimikkolaulunsa. Se lauletaan aina joukosta poistuneelle. Tunnelma oli lämmin ja harras kylmästä huolimatta. Kappeli oli täyttynyt ääriään myöten, vaikka oli arkipäivä, maanantai. Siunauksen jälkeen vielä puolison viimeinen hipaisu vainajan poskelle. Sitten arkku suljettiin. Kukat kerättiin katafalkilta. Pappi painoi nappia seinässä. Arkku alkoi laskeutua hiljalleen alakerran krematorioon. Muistotilaisuudessa ruokaa ja viiniä Muistotilaisuus oli järjestetty pieneen ravintolaan lähellä hautausmaata. Miespuolinen lähiomainen toivotti saattoväen tervetulleeksi muistelemaan Haljandia ja pyysi kaikkia kohottamaan maljan. Pienissä pikareissa oli Saarenmaa-vodkaa, viinilaseissa espanjalaista valkoviiniä. Kaikki nousivat maljan ajaksi. Tarjoilijat kantoivat höyryäviä lautasia keittiöstä. Kuuma lihaliemi lämmitti. Ehkä vähän viinikin. Pääruokana oli kylmiä lihakääryleitä. Ateria oli yksinkertainen, mutta maistuva. Muistopuheiden pitäjät pyysivät sanojensa jälkeen nostamaan aina uuden maljan ystävän muistolle. Oman puheenvuoroni jälkeen jätin tuon tilaisuuden käyttämättä. Tavat ovat erilaisia eri puolilla Suomenlahtea. Menimme Haljandin perheen kanssa vielä Metsähautausmaalle katsomaan tulevaa hautapaikkaa. Se merkittiin perheen hauta-alueelle rautaisella tangolla. Pakkanen kiristyi. Viivyimme vain tarvittavan hetken. Sinne routaiseen maahan Haljandin tuhkauurna kätkettiin seuraavana lauantaina. Aikanaan tulee kevät ja kesä. Lintujen viserrys täyttää silloin Metsähautausmaan. Lähin ihminen hoitaa haudan kukkia, viipyy muistoissaan Ajattelee mieli jo vähän keventyneenä kerran tapahtuvaa jälleennäkemistä poisnukkuneen rakkaansa kanssa. Teksti ja kuva Pentti Kakkonen Hannu Pelkonen 70 v. Angolan ev.lut. kirkko on aloittanut AIDS-työn. Kurssien ja näytelmäryhmien avulla kerrotaan AIDS:n vaaroista. Hyvinkään seurakunnan kansainvälisen diakonian avulla tähän työhön on saatu työpaitoja. Paidan teksti kuuluu suomennettuna Meillä on toivo. Diakoniatyöntekijä Kaisa Laakso ja lastenlääkäri Tuula Pelkonen tutkivat kirkolle luovutettuja paitoja. KIITOS kaikille Teille, jotka osallistuitte lähetysjuhlaan tai muuten huomioitte 70-vuotispäiväni. Kiitos lahjastanne Angolan lasten rokotuskampanjaan Suomen Lähetysseuran kautta ja Suomen sukukansojen raamattutyöhön Venäjälle Suomen Pipliaseuran kautta (tuotto 3123,85 euroa). Hannu Pelkonen 4

5 Talvileirillä saatiin yhdessä toimien uutta sisältöä elämään Rytkön leirikeskus Kytäjärven rannalla kylpee keväisessä auringonpaisteessa, kun siellä pidetään maaliskuuta Hyvinkään seurakunnan diakoniatyön järjestämää päihteetöntä leiriä. Kolmen päivän aikana narrataan myös kuhia, jotka nautitaan yhdessä. Kolmentoista leiriläisen tarpeista huolehtivat seurakunnan päihde- ja kriminaalityötä tekevä Birgitta Laatikainen ja Päivätoiminta-yhdistyksen Sauli Lindberg sekä eräs vapaaehtoinen. Leiriläinen Pertti Kalilainen kertoo olevansa ensimmäistä kertaa Rytkön leirikeskuksessa. Hän on intohimoinen kalastaja, joka lähtee taivaltamaan pitkin lumetonta Kytäjärven jäätä pilkkihaalarit päällä kantaen reppua ja kairaa. Olin viime kesänä leirillä Sääksissä. Sielläkin tuli kalastettua. Saimme uistimella komean hauen, joka painoi 7,2 kiloa. Täällä on tullut kuhia. Äsken sain kilon painoisen kuhan ja lisäksi viisi pienempää. Rytkön leirillä kaikki ovat välillä mukana työn touhussa, ja aikaa jää myös erilaisiin peleihin, jutteluun, television katseluun, ulkoiluun, syömiseen ja saunomiseen. Tänään oltiin keittiötöissä. Jotkut leiriläiset kuorivat perunoita, yksi oli lihamestarina, joku pilkkoi tomaatteja, toinen lakaisi lattiaa, eräs siivosi ja jotkut kattoivat pöytää, Birgitta Laatikainen luettelee erilaisia tehtäviä. Putkasta leirille Neljä vuotta Päivätoiminta-yhdistyksessä vapaaehtoisena ja myöhemmin työllistettynä ollut Sauli Lindberg muistelee, että tällaista talvella pidettävää leiriä ei ole ollut lähivuosina. Leirille on sattunut hyvä porukka. Kaikki ovat käyttäytyneet hyvin ja ovat vilpittömästi mukana. Olen täällä Birgitan kaverina, että kaikki menee kuten pitää. Viime elokuussa täällä samassa paikassa oli kaksipäiväinen leiri. Varmaan näitä leirejä tulee jatkossa lisää. Rytkön talvileirin jälkeen Birgitta Laatikainen alkaa heti valmistella kesän leiriä, joka pidetään Sääksin leirikeskuksessa elokuuta. Sinne on tullut jo muutamia ilmoittautumisia. Ennen tätä talvileiriä lähdin edellisenä lauantaiaamuna kello kuusi Hyvinkään poliisilaitoksen putkaan juttelemaan pidätettyjen miesten kanssa. Niistä toinen on nyt mukana tällä leirillä. Olen usein tekemisissä sellaisten miesten kanssa, jotka ovat vapautuneet vankilasta. Siinä vaiheessa ihminen on heikoilla, ja hän tarvitsee tukea. On tärkeää, että on joku, joka välittää ja ottaa yhteyttä. Vankilasta vapautunut tarvitsee ympärilleen ihmisten turvaverkon ja asunnon. Siinä diakoniatyöntekijä voi olla ensisijaisena apuna, Birgitta Laatikainen kertoo työstään. Monien hänen kohtaamiensa Leiriläinen Pertti Kalilainen (oik.) on innokas kalamies. Hän tapasi Kytäjärvellä hyvinkääläisen Ömer Özkanin, joka oli saanut jo muutamia kuhia. miesten elämää varjostavat vankilatausta sekä päihde- ja mielenterveysongelmat. Näille ihmisille on tärkeää tietää, kehen he voivat ottaa yhteyttä. Birgitta Laatikainen antaa puhelinnumeronsa, joka on Lisää leirejä toivotaan Kaikki osallistujat ovat tyytyväisiä leiriin, jonka aikana saadaan olla yhdessä, nukkua rauhassa, saunoa, ulkoilla ja syödä vatsa täyteen. Päihteistä erossa oleminen tekee hyvää. He toivovat lisää vastaavia leirejä. Mukana oleva Marko osaa soittaa kitaraa. Täällä kävi Hyvinkään A-klinikalta Peter Sandström, joka jututti kavereita jäällä ja sisällä. Pidin eilen illalla hartauden. Marko soitti kitaraa, ja lauloimme yhdessä hengellisiä lauluja. Illalla tänne tulee pastori Anita Passilahti ja pitää iltahartauden. Meillä on myös saunomista ja makkaranpaistoa. Leiriä varten Birgitta Laatikainen sanoo ostaneensa Sauli Lindbergin kanssa kaupasta valtavat säkit ruokatarvikkeita. Välillä jouduttiin tekemään lisähankintoja. Ruoka tehtiin leiriavustajan kanssa etukäteen. Teimme soppatykillä seitsemänkymmentä litraa hernekeittoa. Olen antanut leiriläisille hygieniatuotteita ja puhtaita sukkia. Vielä leirin lopuksi annan heille jonkin yllätyslahjan osoituksena aktiivisesta osallistumisesta. Leirin aikana on hoidettu pari katkoa, mikä on aina vaativaa, toiminnan luonteeseen kuuluvaa ja haasteellista työtä. Teksti ja kuvat Seppo Ylönen Talvileirillä tehtiin yhdessä maistuvaa ruokaa ja pidettiin paikkoja järjestyksessä. Illalla saunottiin ja paistettiin makkaraa. Sanojen takaa Sanojen takaa Mistä lapselle nimi? Annaleena Pakkanen Sanojen takaa Etunimien pohtiminen on hauskaa ajanvietettä. Kuinkahan paljon nuoret parit keskimäärin viettävät aikaa miettien, millaisia nimiä mahdolliselle jälkikasvulleen antaisivat? Lasten nimistä puhuminen on olennainen osa yhteisen tulevaisuuden haaveilua. Siinä vaiheessa asia tulee ajankohtaiseksi, kun lapsi on saanut alkunsa ja tulevan äidin vatsa pyöristyy. Nimikirjoja lainataan kirjastosta ja parhaimpia nimiä kirjoitetaan paperillekin. Uutena apuvälineenä ovat Väestörekisterikeskuksen Internet-sivut, ja virikkeitä löytyy myös kirkollisista ilmoituksista sekä lehtien maksullisista kasteilmoituksista. Monella parilla onkin valmiina nimiehdotus tytölle ja pojalle, kun lähtö synnytyssairaalaan koittaa. Mutta ennen kuin nimen voi lopullisesti päättää, on katsottava, näyttääkö lapsi nimen näköiseltä, mitä se sitten tarkoittaakin. Väestörekisterin mukaan Suomessa on käytössä yli etunimeä, kun saman nimen eri muunnokset lasketaan mukaan. Näistä vajaat 800 on päässyt suomenkieliseen nimipäiväalmanakkaan. Ei siis ihme, että valinta on vaikea. Kahden lapsen kokemuksella itselleni on jäänyt vaikutelma, että nimen antaminen on enemmän tai vähemmän sattumanvaraista puuhaa. Toki nimiä tulee maisteltua ja mietittyä monelta kantilta ja yleensä myös usean yön yli. Mutta ainakin meillä on ollut molemmilla kerroilla monta hyvää etunimiehdokasta, ja niistä on pitänyt tylysti karsia muut paitsi yksi. Ensimmäisellä kerralla voittajanimi oli muhinut mielessä jo usean vuoden ajan. Toisen lapsen nimi löytyi puolestaan vaippafirman lähettämää nimikalenteria lukiessa. Tyttäremme ovat Juuli ja Kreetta, mutta heistä olisi melkein voinut tulla Ilona ja Annukka. Jälkikäteen on vaikea kuvitella heitä sen nimisiksi, mutta välillä tulee ajateltua, että mitä jos... Olisiko elämä erinimisenä yhtään erilaista? Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Nykyään vallitsevana käytäntönä tuntuu olevan kolme nimeä. Tasapuolisuuden vuoksi mekin annoimme kuopukselle kolme nimeä, vaikka sopiva kahden nimen yhdistelmäkin olisi löytynyt. Itse muistan nimittäin lapsena murehtineeni, enkö ole vanhemmilleni yhtä rakas kuin isoveljeni, jolla on kaksi nimeä ja minulla vain yksi. Etunimien valinta on vaikea ja vastuullinen tehtävä; ainakin periaatteessa lapsi joutuu kantamaan nimeään koko loppuelämänsä. Nimi saisi mielellään olla persoonallinen muttei kuitenkaan eriskummallinen. Sen tulisi sopia sukunimeen ja suomalaiseen nimikäytäntöön. Nimen pitäisi miellyttää isää ja äitiä eikä saisi pahoittaa isovanhempienkaan mieltä. Äkkiseltään on yllättävää, kuinka suuri osa nimistöstämme on raamatullista tai muuten kirkollista alkuperää. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 2001) mukaan Suomen nimipäiväkalenterissa olevista nimistä 39 prosentilla on raamatullinen tai kirkollinen alkuperä. Katsaus viime vuoden suosituimpien etunimien taustoihin osoittaa, etteivät kirkollisperäiset nimet ole jääneet myöskään uuden vuosituhannen alussa paitsioon. Lämmin kiitos kaikista muistamisista! Jari ja Kirsi Kemppainen 5

6 Perhevalmennuksessa Miehetkin uskaltavat keskustella Olli-Pekka Miettinen ja Vesa Pietilä sekä heidän vaimonsa Heli Miettinen ja Nina Pietilä tapasivat toisensa vauvauinneissa. Parikunnista tuli viime vuonna Hyvinkään seurakunnan perhetyön ja kaupungin neuvolan laajennetun perhevalmennuksen vapaaehtoisia. Olemme olleet kertomassa kokemuksiamme lapsen odottamisesta ja siitä ajasta, kun lapsi syntyy ja mikä on tulossa. Se on osallistuvaa keskustelua, jolla ensimmäistä lastaan odottavat pariskunnat herätetään miettimään ja kertomaan tunnoistaan, Vesa Pietilä sanoo. Keskustelun jatkuessa hän kehottaa jokaista isäksi ja äidiksi tulevaa käyttämään lapsenhoidossa maalaisjärkeä. Yleensä mies on pakotettu mukaan perhevalmennukseen. Parin tunnin jälkeen osoittautuu, että miehet ovat eniten äänessä. Parisuhde -illoille ja -leireille on selvä tilaus. Tämän toiminnan pitäisi jatkua, Olli-Pekka Miettinen jatkaa. Miettiset ovat tulleet lastensa Iidan, 6, ja Sissin, 4, kanssa kylään Pietilöille, joilla on lapset Saara, 6 ja Tuomas, 3. Ensin asetutaan valokuvaan, minkä jälkeen lapset ryntäävät leikkimään toiseen huoneeseen. Ensimmäinen lapsi on tulossa Kun pariskunta odottaa ensimmäistä lastaan, tulee elämään mullistava muutos. Aletaan kuunnella ja tunnustella äidin vatsaa. Mietitään, mitä tarvikkeita pitäisi hankkia, että syntyvällä lapsella olisi mahdollisimman hyvä olla. Yhtäkkiä tulee pienen lapsen kanssa sellainen tilanne, että työtä on ympäri vuorokauden. Se sitoo äitiä valtavan paljon. Pitää olla lapsenvahti, vaikka menisi kävelemään. Sitä toivoisi, että lähisukulaiset ja ystävät kuten kummit antaisivat lastenhoitoapua. Ajan antaminen lapsille on arvokkaampaa kuin kalliit lahjat. Mielestäni olisi hyvä, jos perheet tutustuisivat toisiinsa. Äidit voisivat kysellä lastenhoidosta toisiltaan. Hyvinkäällä on uusia pariskuntia. Olisi hyvä, jos syntyisi verkostoja, joiden kautta perheet saisivat muun avun lisäksi myös hoitoapua, Heli Miettinen sanoo. Eräänä laajennetun perhevalmennuksen teemana on parisuhde. Miettiset ja Pietilät sekä kuusi muuta pariskuntaa ovat olleet vapaaehtoisina keskustelemassa Miettiset ja Pietilät ovat olleet lapsineen perheleireillä Sääksissä. Lisäksi pariskunnat ovat mukana seurakunnan ja neuvolan yhteisessä perhetyössä. Edessä lapset: Tuomas (vas.), Sissi, Saara ja Iida. Takana vanhemmat: Vesa (vas.) ja Nina Pietilä sekä Heli ja Olli-Pekka Miettinen. ensimmäistä lastaan odottavien parien kanssa äidiksi ja isäksi kasvamisesta sekä perheen ja parisuhteen kysymyksistä. Laajennettu perhevalmennus toimii Suomessa kymmenellä paikkakunnalla, ja siihen saadaan Raha-automaattiyhdistyksen tukea. Hyvinkään seurakunnan pastori Virpi Koivisto lähetti meille yli vuosi sitten kirjeen ja pyysi mukaan äitiysneuvolan perhevalmennukseen, sanoo Nina Pietilä, jonka arkea ovat sairaanhoitajan työt Meilahden sairaalan syöpäosastolla. Vuosi sitten hän meni mukaan Tuomaskuoroon ja messutoimintaan. Vesa Pietilä tekee suunnittelutöitä Konecranesilla. Heli Miettinen opiskelee kolmatta vuotta germaanista filologiaa Helsingin yliopistossa ja on hakemassa opettajakoulutukseen. Olli-Pekka Miettinen on ammatiltaan kokki, ja hän valmistaa herkkuja golfaajille Hyvinkään Golf - kentän ravintolassa. Heillä on lisäksi kaksi isompaa lasta Inka, 17 ja Ville, 15, Olli-Pekan aikaisemmasta avioliitosta. Perheissä samanlaisia kysymyksiä Neuvolan perhevalmennuksen vapaaehtoisten joukkoon otetaan lisää toisten perheiden tukemisesta kiinnostuneita pariskuntia. Toiminta on antoisaa, koska siinä saa itsekin uusia ihmiskontakteja ja elämänrikkautta. Miettiset ja Pietilät saivat viime vuoden keväällä muiden vapaaehtoisten pariskuntien kanssa koulutusta ryhmien vetämiseen ja ohjelmarunkojen tekemiseen. Kahden perhevalmennuskerran jälkeen tapaamme kaikki mukana olleet pariskunnat vielä äitija isäryhmänä. Minä ja Heli keskustelemme äitien kanssa, jotka voivat kertoa tuntemuksistaan ja kokemuksistaan. Huomataan, että jossakin perheessä on samanlaisia kysymyksiä. Äiti voi olla esimerkiksi hirveän väsynyt. Vesa ja Olli-Pekka juttelevat isien kanssa heidän kysymyksistään, Nina Pietilä kuvailee. On tärkeää tietää, että maailma ei mullistu aivan täydellisesti, vaikka ensimmäinen lapsi syntyy, Vesa Pietilä sanoo. Nina lisää, että monia asioita voidaan tehdä edelleen perheenä. Se on pieni vaihe, kun vauva sitoo kotiin. Ensimmäinen vuosi menee hujauksessa. Se on raskainta aikaa, jos vauva nukkuu huonosti. Auttaa paljon, kun sitä saa jakaa toisten äitien kanssa. On tärkeää oppia puhumaan asioistaan. Keskusteluissa toisten pariskuntien kanssa saa tietoa, mitä voisi tehdä toisin lapsenhoidossa. Olli-Pekka tietää kokemuksesta, miten tärkeä on äidin rooli, kun lapset ovat pieniä. Kun tehdään työtä liikaa, niin lastenhoito jää miehillä vähäiseksi. Miesten pitäisi osallistua siihen paljon enemmän. Sääksi on perheiden keidas Molemmilla perheillä on myönteisiä kokemuksia Hyvinkään seurakunnan Sääksin leirikeskuksessa pidetyiltä perheleireiltä, joiden tarkoitus on rikastuttaa perheiden keskinäistä kanssakäymistä. Lastenhoito on järjestetty talon puolesta. Lasten leikkiessä vanhemmilla on aikaa jutella arjen tapahtumista. Heli Miettinen kertoo olleensa keväällä 1999 ensi kertaa Hyvinkään seurakunnan perheleirillä lasten kanssa. Olli-Pekka tuli mukaan seuraavalle leirille saman vuoden heinäkuussa. Sitten perhe oli jälleen siellä toukokuussa Sääksin leirillä oli ihanaa kiireettömyys. Mukana oli samanlaisia tavallisia ihmisiä. Lapset viihtyivät keskenään ja nauttivat makkaran paistosta nuotiolla, Heli Miettinen kertoo. Sääksissä keskusteltiin myös kasvatuksesta ja parisuhteesta. Monesti tuntuu, että vanhemmilla ei ole aikaa toisilleen eikä lapsille. Tämän vuoksi jotkut miettivät uutta ammattia. Halutaan siirtyä kiireisestä bisnesmaailmasta rauhallisempaan elämään. Olli-Pekka muistelee, miten jotkut tuttavat ihmettelivät heidän perheleirille menoaan. Miettisten epäiltiin jopa harkitsevan eroa. Sääksin leireillä on kysymys aivan päinvastaisesta eli perheiden elämänlaadun parantamisesta. Leirillä törmäsi aika samanlaisiin iloihin ja ongelmakohtiin. Toukokuussa perheiden leiripäiviä Tukipariskunnat ovat toukokuussa mukana järjestämässä Sääksiin leiripäivää uusille lapsiperheille. Tarkoitus on kutsua siihen kaikkia niitä ensimmäistä lastaan odottaneita perheitä, jotka olivat viime vuonna valmennuksessa. Syksyllä on tulossa leiripäivä seuraavalle perhejoukolle, Heli Miettinen tiedottaa. Leirille odotettavien perheiden esikoiset ovat vuoden ikäisiä. Aiheena on muun muassa parisuhde. Lisäksi keväällä on kaikille perheille avoin leiripäivä, ja syksyllä alkaa parisuhdekoulutus. Teksti ja kuva Seppo Ylönen Parisuhdetoiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Virpi Koivistoon, puh

7 Perheneuvoja auttaa ihmissuhdeongelmissa 14-vuotias onnellisena tyttö tuli koulusta Jo muutaman vuoden Hyvinkäällä on toiminut Perheasiain neuvottelukeskus, josta saa apua monen laisissa ihmissuhteisiin ja perhe-elämään liittyvissä ongelmissa. Erityisesti pariskunnat tuntuvat löytäneen paikan. Perheneuvojien puoleen käännytään parisuhteen ongelmakohdissa. Uusimman tilaston mukaan perheiden kriisien suurimpina syinä ovat parisuhteen ristiriitaisuus ja vakava eron uhka. Toisena tulee uskottomuus. Kolmanneksi tilasto mainitsee, että pariskunnan toinen osapuoli, usein nainen, on pannut jo eron vireille. Sellaiset yhteydenotot, jotka liittyvät perheväkivaltaan, ovat lisääntyneet. Se ei todista välttämättä perheväkivallan lisääntymisestä vaan siitä, että ihmiset rohkenevat ottaa yhteyttä. Toinen perheneuvojien näköpiirissä oleva asia on väsymys ja uupumus. Perheet saattavat nykyään olla aikamoisessa kurimuksessa, aika on kortilla. Ajassamme on jotakin maanista ja kiihkomielistä, mikä heijastuu ihmisten elämään raskaalla tavalla. Sitä kuvastaa hyvin kännyköiden käyttö. Täytyy olla aina tavoitettavissa. Kiihkeys näkyy myös esimerkiksi monessa työyhteisössä, jossa työntekijöiden edellytetään melkeinpä uhrautuvan yhteisen asian eteen. Lapsiperheiden harrastusrumbassa tuntuu olevan jotain samanlaista maanista, sanoo vuonna 1998 perustetun Hyvinkään-Riihimäen alueen perheasiain neuvottelukeskuksen vastaava perheneuvoja Veli Matti Helminen. Hän aloitti nykyisen työnsä neuvottelukeskuksessa sen perustamisen yhteydessä ja oli sitä ennen Kalliolan klinikoiden päihdehoitotyössä. Työn ohella hänellä on ollut meneillään monivuotinen psykoterapiakoulutus. Perheneuvojat Raili Yli-Saunamäki ja Veli Matti Helminen auttavat työkseen yksittäisiä henkilöitä, pariskuntia ja yksin eläviä ihmisiä heidän ihmissuhdekysymyksissään. Ei ole niin pientä asiaa, josta ei voisi tulla keskustelemaan luottamuksellisesti. Rohkeasti soittamaan Pappilankatu 14:ssä sijaitsevaan Perheasiain neuvottelukeskukseen voi ottaa rohkeasti yhteyttä, vaikka ei olisikaan kysymys suuresta kriisistä. Kannattaa tarttua herkemmin puhelimeen eikä vasta viime tipassa. Ei ole niin pientä asiaa, että meille ei voisi tulla keskustelemaan, perheneuvoja Raili Yli- Saunamäki rohkaisee. Hän sanoo vielä puhelinnumeron, joka on (019) Siihen voi soittaa arkisin kello 9-11 välisenä aikana. Raili Yli-Saunamäki toimi aiemmin kaupungin sosiaaliohjaajana. Hän on saanut koulutusta toiminnallisissa terapiamenetelmissä, ja tultuaan valituksi vuoden 2003 alusta lähtien perheneuvojan virkaan hänellä on menossa siihen kuuluva kolmivuotinen erikoistumiskoulutus. Kolmantena perheneuvojana on pääasiassa Riihimäellä vastaanottoa pitävä Anne Anttonen, joka aloitti Hyvinkään perheneuvontatyön yhdessä seurakunnan muiden pastoreiden kanssa jo ennen keskuksen perustamista. Anne Anttonen kouluttautuu parhaillaan työnohjaajaksi. Kirkolla on nelisenkymmentä perheasiain neuvottelukeskusta. Lisäksi parisuhteen hoitoon löytyy apua kuntien perheneuvoloista ja yksityisiltä pariterapeuteilta. Meillä on Hyvinkään kaupungin perheneuvolan kanssa löyhä työnjako. Jos perheen ongelmat liittyvät lapsiin ja nuoriin, niin silloin paras asiantuntemus löytyy kaupungin perheneuvolasta, Veli Matti Helminen jatkaa. Hänen mukaansa terapiatyössä avautuva kuva maailmasta on rikas, syvä, lavea ja korkea. Autamme kriiseissä olevia yksittäisiä ihmisiä ja pariskuntia käyttäen erilaisia terapeuttisia menetelmiä. Asiakassuhde on aina vuorovaikutusta. Me opimme itsekin koko ajan uutta asiakkailtamme. Perheneuvojat pitävät pyydettäessä myös luentoja, alustuksia ja järjestävät ryhmätoimintaa, joiden tarkoituksena on muun muassa antaa parisuhteessa eläville aineksia selvittää itse omia yhteiselämän ongelmakohtia. Tällä tavoin pyrimme kriisien ennakoimiseen. Perheneuvojat eivät sanele ohjeita Kriiseillä on omat historiansa. Ne eivät synny hetkessä, vaikka kriisin hetkellä siltä tuntuisikin. Usein avioeron vireille laittaminen tapahtuu naisen aloitteesta, mikä tulee miehelle shokkina. Eroa on saatettu miettiä jo vuosia. Miehelle eroasia voi olla tosi kova ja tiukka paikka. Kysymys saattaa olla jopa elämästä ja kuolemasta, Veli Matti Helminen sanoo. Raili Yli-Saunamäen mukaan saattaa käydä niin, että kun nainen on laittanut eron vireille, mies ottaa yhteyttä perheneuvojaan. Nainen on saattanut puhua miehelleen asiasta, mutta mies ei ole reagoinut mitenkään. Miehet eivät yleensä ole kovin aktiivisia lähtemään liikkeelle. Tosin viime aikoina useat miehetkin ovat ottaneet yhteyttä perheneuvontaan. Jos ajatellaan avioliiton tai muun parisuhteen jatkamista, niin monta kertaa apua lähdetään hakemaan liian myöhään. Jompikumpi on kypsynyt jo eroajatukseen, hän toteaa. Veli Matti Helminen lisää, että pariskuntien tilanteet ovat usein hyvin lukkiutuneita. Mitä aikaisemmin otetaan yhteyttä perheneuvojiin tai muihin alan ammattilaisiin sitä helpommin löytyy vaihtoehtoja, monia polkuja, joita voi edetä. Seurakunta järjestää myös erilaisia kursseja, seminaareja ja parisuhdeviikonloppuja, joihin voi tulla rohkeasti mukaan. Meille kannattaa soittaa varhaisessa vaiheessa. Emme sanele kenellekään tyyliin älkää missään tapauksessa erotko tai teidän kannattaa ottaa avioero. Meidän tapamme auttaa perustuu siihen, että ihmiset alkavat itse miettiä ja pohtia tilannettaan. Yritämme tehdä pariskunnan tilanteen kannalta olennaisia kysymyksiä ja avata uusia ovia eteenpäin. Teksti ja kuva Seppo Ylönen Näin on kirjoitettu toimistomme ilmoitustaululle nastoilla kiinnitetyssä pienessä lööpintapaisessa. Kyse on muutama vuosi sitten Suomen Mielenterveysseuran lähettämästä kirjeestä, johon tämä ajatus oli liitetty mukaan tosiaan iltapäivälehtien lööpin muotoon puettuna. Mitä tarvitaan, että 14-vuotias tyttö tulee koulusta kotiin onnellisena? Mitä tarvitaan, että ylipäätään kuka tahansa olisi onnellinen? Kysymys on erittäin aiheellinen, mutta hengästyttävän laaja. Vastaukseen taitaa kulua koko ihmiselämä. Voi olla, että yksi ihmiselämä ei edes riitä. Siksi en yritä vastata tuohon kysymykseen. Mutta jotakin toki voin sanoa en oikeastaan vastauksena vaan uutena kysymyksenä. Kun mietin tätä maailmaa, näen ja koen paljon ahdistavaa ja pelottavaa. Kun ahdistuksen ja pelon taakka kasvaa riittävän suureksi, se muuntuu vihaksi. Pahimmillaan syntyy vihan, koston ja väkivallan kierre, jota on tavattoman vaikea katkaista. Tätä olemme näinä päivinä todistamassa uusimmassa mediasodassa. Voiko tänään siis ollenkaan kysyä oman tai toisen onnen perään? Toisaalta ihmiskunnan historia on kivetty väkivallalla ja vihalla. Ja erittäin vahvoja huhuja on liikkeellä, että tästä huolimatta eri puolilla maailmaa on joskus elänyt suhteellisen onnellisia ihmisiä. Mistä onni riippuu? Onko niin, että esimerkiksi sellainen kummajainen kuin hyvinvoiva perhe koostuu ennen kaikkea hyvinvoivista yksilöistä? Onko niin, että tietynkaltainen yksilöityminen on tarpeen onnellisen ja tasapainoisen perhe-elämän synnyttämiseksi? Synnyttääkö hyvinvointia aikuisen kasvaminen itselliseksi ihmiseksi? Edellyttääkö suhteessa olemisen taito riittävää kykyä itsenäisyyteen? Pahoinvointi perheessä taitaa näkyä aina yksilön pahoinvointina. Ja toisaalta monen yksilön pahoinvointi voi kätkeytyä perheiden näennäisen hyvinvoinnin taakse. Pahimmillaan kristillinen avioliitto voi olla juuri tällainen kulissi muotoseikat säilyttävä, mutta sisällöltään julmuutta tai kylmyyttä täynnä. Ajattelen näin: jos 14-vuotias tyttö tulee onnellisena koulusta kotiin, hän on jo joutunut kokemaan epäonnea, surua, kärsimystä. Jos joku on onnellinen, hän voi tietää tämän vain kyetessään suhteuttamaan onnen kokemaansa epäonneen tai kärsimykseen. Mutta missä vaiheessa kärsivästä ihmisestä tulee rakastava ihminen? Veli Matti Helminen Jaetaan ilo! Koko perheen päivä kirkonmäellä (Hämeenkatu 16) su klo Ohjelmassa: klo Perhekirkko klo Koko perheelle: Jukka Salmisen konsertti, seurakunnan lapsikuorojen esityksiä, temppurata, kasvomaalausta, askartelua, korikiipeilyä, aikamatka-pyhäkoulu, vanhemmuuden löytöretki, autorata ym. Pitopalvelun keittolounas Yhteisvastuun hyväksi (lounaan hinta 5 euroa aikuiset, 2 euroa 4-12-vuotiaat ja alle 4 v. ilmaiseksi) Tervetuloa koko perheen voimin! Muita perheeseen liittyviä tapahtumia: Äitienpäivän perhekirkko Kytäjän kirkossa su klo12.00 Koko perheen päivä Sääksin leirikeskuksessa su klo Monenlaista ohjelmaa lapsille ja aikuisille. Ruokailukustannukset 5 euroa aikuinen, 3,50 euroa lapsi. Parisuhteen rikastuttamiskursseja Hirvijärven leirikeskuksessa Riihimäellä ja Järj. Hyvinkään seurakunta ja Kataja ry. Hinta hyvinkääläisiltä 100 e/pariskunta. Tiedustelut ja ilmoittautuminen kahteen ed. Virpi Koivisto, puh

8 Hyvinkään seurakunta vuonna 2002 Seurakunta tarjoaa eväitä Rippikoulua uudistettiin. Hyvinkään kaupungin asukasluku oli vuoden 2002 lopussa yli Hyvinkään seurakunnassa oli vuoden lopussa henkilöä. Seurakuntaan kuului 82,3 % hyvinkääläisistä. Koko maassa seurakuntaan kuulumisprosentti oli 84,6 % vuonna Seurakunnassa oli 144 kirkollista vihkimistä ja 65 siviilivihkimistä eli solmittuja avioliittoja oli yhteensä 209. Avioeroja kirjattiin 131 tapausta. Seurakunnan jäseniksi kastettiin menneenä vuonna 448 lasta, jäseniä kuoli 278 henkilöä. Siihen liittyi 120 ja siitä erosi 150 henkeä. Käytiin kirkossa: Pääjumalanpalveluksissa kävijöiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta noin 1500 hengellä. Mainittuja jumalanpalveluksia oli vuoden aikana 155 kappaletta, ja niihin osallistui henkilöä. Muita jumalanpalveluksia oli 178 kappaletta ja niissä kävi henkeä. Yhteensä oli jumalanpalveluksissa kävijöitä Ehtoollisella kävi 187 tilaisuudessa vuoden aikana henkeä. Raamattuopetustilaisuuksia oli 35, ja niissä kävi 803 henkeä. Kinkereitä ei pidetty. Seuroissa, joita oli 68, virkistyi henkeä. Hartaushetkiä oli 108, ja niihin osallistui henkeä. Muita tilaisuuksia oli 106, ja niissä kävi ihmistä. Musiikki avaa lukkoja: Musiikkitilaisuuksia oli viime vuonna 74, ja niistä nautti hen- Puolimatkan siunauskappelia laajennettiin ja saneerattiin. keä. Kuorojen vapaaehtoisia laulajia oli 250 henkeä. Musiikista vastaavan henkilöstön voimavarat ovat alimitoitetut. Musiikkipuoli vaatii siksi neljännen kanttorin tai musiikkityöntekijän. Seurakunnassa on 12 kuoroa ja yhtyettä. Kirkon Kamarikuoro piti 10-vuotisjuhlakonsertin ja teki eläkkeelle jääneen pitkäaikaisen kanttorin Teuvo Leutosen johdolla kuorovierailun Saksaan. Uudeksi kanttoriksi valittiin Heikki Hinssa. Aluetyö: Seurakuntamme aluejako on luonut mahdollisuuden saada kirkollisia palveluja lähellä omaa kotia. Aluetyötä kehitettiin ja käynnistettiin Martin aluetyö. Paavolassa tavoitteena oli lisätä jumalanpalveluksissa kävijöiden määrää. Vehkojan tavoitteita olivat jumalanpalveluselämän liittäminen koko seurakunnan jumalanpalveluselämän kokonaisuuteen ja kerhojen toimintamahdollisuuksien turvaaminen. Kytäjällä tavoitteena oli kotien hengellisen elämän ja perheiden tukeminen sekä kansankirkollisen jumalanpalveluselämän syventäminen. Kaukasissa jatkettiin seurakunnan työmuotoja ja osallistuttiin alueelliseen toimintaan. Aluetyö kattoi Ahdenkallion, Ridasjärven ja Ylentolan alueet. Kirkkoteatterityö jatkui myönnetyn erillismäärärahan ja kokopäiväisen työntekijän turvin vilkkaana. Vuoden aikana toteutettiin 10 erillistä ohjelmaa, joita seurasi katsojaa. Enimmillään samassa näytelmässä oli 50 vapaaehtoista näyttelijää. Henkilöstö Vakinaista henkilökuntaa (vakansseja) oli yhteensä 98, joista kokoaikaisia oli 82 ja osa-aikaisia 16. Henkilökunnasta naisia oli 69 % miehiä 31 %. Lapsi- ja nuorisotyö tähtää pitkälle Lapsityössä vanhempia on haluttu tukea vanhemmuuteen ja rajojen asettamiseen sekä kristillisten arvojen välittämiseen. Apua on annettu kunnallisen päivähoidon uskontokasvatukseen. Seurakunnan tuokioita päivähoidon eri pisteissä pitävät lapsityönohjaaja ja kolme lastenohjaajaa. Varhaisnuorisotyön kerhonohjaajat ovat osallistuneet koulutuksiin ja kokouksiin aktiivisesti. Työalan resurssit ovat hyvät, tilat ja taloudelliset mahdollisuudet riittävät toiminnan pyörittämiseen. Varhaisnuorisotyön leirit ja retket olivat suosittuja kertomusvuonna. Pyhäkoulutyön kanssa on toteutettu yhdessä Varhis-kurssi, ja työntekijät ovat olleet toisena ohjaajana työalojen leireillä. Päiväkerhotyön kanssa yhteistyöalueena ovat olleet avoimet päiväkerhot. Erityisnuorisotyössä on toimivia yhteistyöverkostoja ja näin on ollut mahdollisuus puuttua ajoissa nuorten syrjäytymiskehitykseen. Seurakunnan erityisnuorisotyö on pystynyt tavoittamaan sellaisia nuoria ja heidän perheitään, jotka muuten jäisivät seurakunnan toiminnan ulottumattomiin. Erityisnuorisotyö on pystynyt toimimaan kadulla ja kouluissa, eli siellä missä sitä on eniten tarvittu. Numeroiden valossa koululaisja opiskelijatyö tavoittaa kaikki seurakunnan alueella opiskelevat koululaiset ja opiskelijat sekä kouluissa työskentelevät opettajat vähintään kerran vuodessa. Uuden koulutyöntekijän johdolla käynnistettiin yhteistyö ruotsinkielisen koulun kanssa. Rippikoulu: Uusi rippikoulusuunnitelma on sisäänajossa Suomen seurakuntiin, myös Hyvinkäälle. Vapaaehtoiset ja motivoituneet isoset ovat linkkinä leiriläisten ja ohjaajien välillä sekä seurakunnan nuorisotyöhön. Isoskoulutus on nuorisotyön runko, ja syksyllä sen aloitti 120 uutta koulutettavaa. Nuorten viikkotoiminta, klubi-ilta, raamattupiiri, varttikirkko ja nuortenillat ovat vakiinnuttaneet paikkansa. Toiminnan runkona on raamattuopetus. Kertomusvuonna aloitettiin projekti poikien mukaansaamiseksi. Rippikoulun vahvuutena on myös Kuutamoleiri eli kuutsi. Kertomusvuonna kuutsille osallistui 140 nuorta. Kirkkovaltuusto ennen työkautensa viimeistä kokoontumista. Seurakunta palvelee Diakoniatyössä on ollut alkaen seitsemän päätoimista työntekijää, kun määräaikainen päihde- ja kriminaalityön virka täytettiin. Maahanmuuttajatyöstä vastaava työntekijä vaihtui 1.5. alkaen. Uusi asiakaskortistointiohjelma otettiin käyttöön Sairaalatyö: Seurakunnan kaksi sairaalateologia ovat huolehtineet Hyvinkään sairaalan, terveyskeskuksen vuodeosastojen ja suurimpien vanhusten hoitolaitosten sielunhoidosta. Työn painopistettä on suunnattu entistä enemmän sielunhoidollisiin keskusteluihin potilaiden ja heidän omaistensa kanssa. Perheneuvonnan toiminta-ajatuksena on auttaa kriiseissä olevia pariskuntia, perheitä ja yksityisiä ihmisiä sekä tehdä samalla perhekasvatustyötä. Jonotusaika on kasvanut runsaasta kuukaudesta seitsemään viikkoon. Keskuksen työsuoritteiden, hoitokontaktien ja asiakkaiden määrät ovat pysyneet edellisvuotisella tasolla. Yhteydenottojen määrä on sen sijaan kasvanut. Keskus on joutunut ohjaamaan asiakkaiksi pyrkiviä ottamaan yhteyttä myös toisiin hoitaviin tahoihin. Palveleva puhelin: Seurakuntien ylläpitämän Palvelevan puhelimen (10071) toiminta kattoi telealueen 019. Puhelimessa tarjottiin keskusteluapua erilaisissa elämänkriiseissä oleville. Puhelimessa soittajaa tuettiin itse löytämään elämäänsä parhaiten sopivia ratkaisuja. Sekä soittaja että päivystäjä keskustelivat nimettöminä. Viime vuonna varsinaisia puhelinkeskusteluja käytiin 937. Yhteiskuntatyön runkona ovat olleet edelleen erilaiset yleisötilaisuudet. Kaupungin kanssa yhteis- Kirkkoherran katsau Evankeliumi kutsuu kantamaan vas toimintakertomus on vakiintuneen tava yhteisömme elämään. Se on kuvausta taneet. Olemmeko panneet kiertoon se kyse sitten armon ilosta tai aineellises Viime vuoden suurin tapahtuma o Äänestysprosentti oli 15,4. Kasvua e senttiyksikköä. Tätä voidaan tervehtiä si vaalia Seurakuntavaalit kiinnostiva Syksyllä 2002 tehtiin päätös rakenta sä vaiheessa rakentamatta kappeli Sää nauskappeli remontoitiin perusteellise vontaan ja yhteinen virka tiedotustyöh johtajan tehtävät hautaustoimeen ja s linjaus lisäresursseista. Myös lapsityö rin vakinaistamisesta. Monia pienemp Vuoden 2003 alusta alkanut uusi jak den toteuttamista, mutta ennen kaikke me ja mitä me teemme? On vahvistet kirkkoon. Seurakuntavaalien mainost teemalla Sinä olet tärkeä. Tutkimust kon työtä ja erityisesti toimituksia ja p alla. Uskon, että tämänkin toimintake misten palvelemisesta. Pyrimme kohta sesti ja uskottavasti. Perhekirkossa sytytettiin kyntt 8

9 erilaisille ihmisryhmille riskunnat, jotka vertaistukiryhmänä pohtivat ensimmäistä lastaan odottavien parien kanssa parisuhteen hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Nuorille äideille on kahvilatoimintaa Mummon kammarilla yhteistyössä kaupungin perhetyön kanssa. Yhteistyömahdollisuuksia on valtavasti. Vuoden 2003 alussa on tapahtunut työalan uudelleen järjestely lapsityön yhteyteen, joka vakiinnuttaa perhetyön asemaa entisestään. Markat vaihtuivat euroiksi. ksesta vuodesta 2002 tuuta toisista ihmisistä. Vuoden 2002 n mukaan katsaus yhden vuoden ajalta siitä, miten olemme leiviskämme hoin, mitä itse olemme saaneet? Olkoon ta rikkaudesta! livat marraskuiset seurakuntavaalit. dellisiin vaaleihin oli yli kolme protyydytyksellä. Paikallinen lehti kuvat nuoria -otsikolla. Suunta on hyvä. a Marttiin seurakuntatalo ja jättää täsksiin. Puolimatkan hautausmaan siusti. Uusi virka perustettiin perheneuön/kirkkoherranvirastoon sekä työniivoustyöhön. Musiikkityöhön tehtiin sai läpi esityksensä lapsityön sihteeiä hankkeita toteutettiin. so sisältää siis jo päätettyjen hankkeia sen pohtimista, mitä me tarvitsemtava jäsentemme sitoutumista omaan usta pidettiin yleisesti onnistuneena en perusteella ihmiset arvostavat kiralvelua. Myös kasvatustyö on korkertomuksen sivuilta henkii ajatus ihamaan ihmiset jäntevästi, ihmislähei- ilöitä. Ilkka Järvinen työssä järjestetään uusien hyvinkääläisten kiertoajelut ja tiedotustilaisuudet. Työttömien torstai järjestää toimintaa työtä vailla oleville hyvinkääläisille työnhakijoille. Tarkoituksena on työttömien sosiaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen kutsumalla heitä yhdessä liikkumaan, keskustelemaan ja virkistymään. Toimintapäiviin on saatu arvostettuja asiantuntijavieraita. Vehkojalla pidettävien toimintapäivien ohella myös retket ovat erittäin suosittuja työttömien keskuudessa. Työttömien torstai -toimintapäivissä on ollut kävijöitä keskimäärin 60. Aikuistyössä opiskeltiin Katekismusta lähinnä aikuisrippikoulun ryhmissä. Yhteistyö järjestökeskus Eskolan kanssa on jatkunut hyvin. Yhdistysten Sääksin retkipäivät keväällä ja syksyllä vakiintuivat. Myös eläkeläisjärjestöjä on tullut lisää mukaan Sääksin retkipäiviin. Aikuistyön ryhmiin (aikuisrippikoulu, Krito- ja Hanna-ryhmät, kevään raamattupiiri) osallistui työikäisten lisäksi nuoria ja eläkeläisiä, myös maahanmuuttajia. Uutena ryhmänä alkoi keväällä Hanna-ryhmä, naisten keskusteluja lähetysryhmä. Perhetyön tärkeimpänä tehtävänä on huolehtia perhemessuista yhdessä eri työalojen kanssa. Perhemessuun kokoontunut seurakunta, joka koostuu eri-ikäisistä ihmisistä, on suuri ilo ja virkistyksen aihe sekä osallistujille että työntekijöille ja vastuuhenkilöille. Vuoden 2002 aikana saatiin käyntiin yhteistyö neuvolan ja seurakunnan perhetyön kesken. Neuvolan perhevalmennukseen osallistuville pariskunnille järjestetään parisuhteen hoitoon liittyvää laajennettua perhevalmennusta. Perhevalmennusta antavat koulutetut vapaaehtoiset pa- Evankelioimis- ja lähetystyö Toiminta-ajatuksena on evankeliumin sanoman levittäminen. Vanhassa kirkossa pidettiin raamattu- ja seurakuntakoulua keskiviikkoiltaisin sekä sunnuntaisin raamattuluentoja. Evankeliumiyhdistyksen kanssa järjestetty tapahtuma kokosi yhteensä yli kuulijaa. Yksittäisiä evankelioivia musiikki- ja julistustilaisuuksia oli seitsemän ja osallistujia keskimäärin 238. Uutena työmuotona ryhdyttiin suunnittelemaan miesten toiminnan vahvistamista. Hyvinkään seurakunnan lähetyskannatus on pysynyt vakaana ja riittänyt hyvin kattamaan kaikkien suomenkielisten lähetysjärjestöjen kanssa solmitut 13 nimikkosopimusta yhteissummaltaan euroa. Lähetystapahtumia oli 60 kappaletta, jossa osallistujia Ystävyysseurakuntatyö Työmuodon perusta on edelleen oman seurakunnan tukema Joshkar-Olan seurakunta Keski-Venäjällä ja Tuusulan rovastikunnan tukema Viljandin rovastikunta Virossa. Rovasti Hannu Pelkonen on vieraillut ahkerasti Keski-Venäjällä tehden arvokasta työtä siellä. Tukitoiminnat Hautaustoimi: Seurakunnan hautaustoimen tehtävänä on vainajien hautaaminen ja hautausmaiden hoito sekä tuhkauspalvelusta huolehtiminen. Työ tapahtuu kristillisten arvojen sekä tapojen mukaisesti. Lisäksi tehtävänä on huolehtia tuhkauspalvelusta. Kiinteistötoimi: Puolimatkan kappelin peruskorjauksen ja laajennuksen toteutus oli kiinteistöpuolen suurin hanke. Ulkoalueiden töitä siirtyi kesään 2003 aikataulun viivästymisen vuoksi. Kertomusvuonna valtuusto otti selvän linjauksen ja päätti, että Marttiin rakennetaan toimitilat ja että rakentaminen alkaa vuonna Päätettiin myös perustaa alueneuvosto. Sääksin leirikeskus: Leirikeskuksen oman toiminnan käyttöaste on kesällä hyvä. Talvikautena käyttö keskittyy viikonloppuihin ja koulujen lomakausiin. Yöpymisvuorokausien kokonaismäärä nousi huomattavasti. Myös päiväkävijöiden määrä nousi. Työalojen varausten jälkeen vapaaksi jäänyttä kapasiteettia myytiin varausjärjestyksessä sekä ulkopuolisille että omille käyttäjille. Pitopalvelu tuottaa juhla-, pito-, lounas- ja kokoustarjoilua seurakunnan omiin tilaisuuksiin ja muille asiakkaille. Pitopalvelun vapaaehtoistyöntekijän lisäksi lähetysmyyjäisissä palvelleet kahdeksan seurakuntalaista, kymmenkunta lähetyskonkaria ja kahden lähetyspiirin vetäjät ansaitsevat kiitoksen hyvin tehdystä palvelutyöstä! Myös lähetysjärjestöjen paikallisosastot ja aktiivit ovat toimineet ahkerasti seurakuntamme lähetyskannatuksen kartuttamiseksi. Pitopalvelu saavutti taloudellisen tavoitteensa ja lähetystyölle tilitettiin euroa talousarvioperustelujen mukaisesti. Tiedotustoiminta: Kirkkoneuvosto asetti työryhmän laatimaan seurakunnalle viestintästrategian. Internetin kotisivujen kehittäminen saatiin käyntiin käyttäjätutkimuksen avulla. Kirkonmäeltä - lehti sai toimituksellista jäntevyyttä, mikä lisäsi lehden mielenkiintoa ja luettavuutta. Seurakuntavaalit olivat oivallinen mahdollisuus tuoda esiin seurakunnan arvomaailmaa ja toimintaa. Seurakuntavaalien tiedotus onnistui hyvin. Taloushallinto: Taloustoimisto tuottaa talous-, henkilöstö- ja yleishallintopalvelut. Sen tehtävien piiriin kuuluvat lisäksi tietohallinnon kehittäminen ja pääosin myös sen ylläpito. Euro otettiin sujuvasti käyttöön. Muun muassa rahaliikenteen, palkanlaskennan, kirjanpidon ja markkapohjaisten tietokantojen muuntaminen europohjaisiksi onnistuivat ilman suuria ongelmia. Kirkkoherranvirasto huolehtii jäsenrekisterinpitotehtävistä seurakunnan jäsenten osalta ja osallistuu valtakunnallisen väestötietojärjestelmän ylläpitoon. Se tuottaa tukipalveluja eri työaloille ja hoitaa myös hallintotehtäviä. Muita tehtäviä ovat seurakunnallisten toimitusten aika-, paikka- ja työntekijävarausten sekä tilavarausten hoitaminen, hautaustoimen asiakaspalvelu sekä jäsenrekistereihin ja yleiseen toimintaan liittyvä puhelinpalvelu. Toimintakertomuksen pohjalta koonnut Seppo Ylönen Kuvat: Kari Friman/Fotoman, Jorma Ersta, Sami Hätönen Respect-näytelmä kiinnosti nuoria. 9

10 Verotulojen kasvu odotettua parempi Martin seurakuntatalo voidaan rakentaa ilman lainaa Tilinpäätös 2002 Hyvinkään seurakunnan kirkkoneuvosto hyväksyi tilinpäätöksen ja kirjasi, että seurakunnan talous on tällä hetkellä tasapainossa, eikä vaadi erityisiä toimenpiteitä. Kirkkoneuvosto arvioi seurakunnan lähivuosien talousnäkymiä siten, että suunnittelukaudella käyttötalouden tasapainon ja investointien rahoituksen turvaamiseen tulee edelleen kiinnittää erityistä huomiota. Hyvä tilinpäätös mahdollistaa, että käynnistetty Martin seurakuntatalon rakennushanke voidaan toteuttaa omin kassavaroin ilman lainanottoa. Tulot Euroa Toimintatuotot Kirkollisvero Yhteisövero Rahoitustuotot Yhteensä Menot Euroa Toimintakulut Verotuskustannukset Keskusrahastomaksut Rahoituskulut Investoinnit Yhteensä Veroprosentti edelleen alhainen Seurakunnan verotuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 5,5 prosenttia. Verotuotot olivat yhteensä 6,0 miljoonaa euroa, josta kirkollisveron tuotto oli 5,4 ja yhteisöveron 0,6 miljoonaa euroa. Verotuottoa nostivat vuodelta 2000 tilitetyt tavanomaista suuremmat jälkiverot sekä vuoden 2001 veronoikaisut. Seurakunnan veroprosentti oli 1,15 prosenttia, mikä Yhteisvastuukeräys auttaa Irakin uhreja 10 oli seurakuntien kahdeksanneksi alhaisin veroprosentti. Seurakunnan vakavaraisuus on lähes 40 prosenttia pienempi kuin vertailuseurakuntien keskiarvo. Toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta 4,5 prosenttia. Henkilöstökulujen kasvu oli 3,4 prosenttia. Seurakunnan päättäjät ovat hoitaneet seurakunnan taloutta harkiten - sitä osoittaa se, että käyttötalouden nettokulut jäsentä kohti ovat Hyvinkäällä lähes 10 Meneillään olevan Yhteisvastuukeräyksen ulkomaisesta osuudesta on päätetty ohjata euroa Irakin kriisin uhrien auttamiseksi. Apu toimitetaan perille Kirkon Ulkomaanavun kautta. Avustusvarat käytetään katastrofiapuun Irakin sisällä, missä Kirkon Ulkomaanapu tukee Norjan kirkon ulkomaanavun vesiohjelmaa. Järjestö on kehittänyt Irakin vesihuoltoa vuodesta 1997 saakka ja toimii yhteistyössä Irakin Punaisen Puolikuun kanssa. Liikkuvat vedenpuhdistuslaitteistot ovat osa vesiohjelmaa, ja Bagdadissa on maan suurimpaan sairaalaan toimitettu kaksi vedenpuhdistuslaitteistoa. Laitteistot voivat tuottaa sairaalalle puhdasta vettä, jos kaupungin oma vesijohtoverkosto lakkaa toimimasta. Lähi-idän kirkkojen neuvosto MECC on perustanut Irakissa kirkkojen ja moskeijoiden yhteyteen avustuskeskuksia. Ihmisille voidaan tarjota väliaikaista majoitusta sekä ruokaa ja vettä. Keskuksista voidaan jakaa ihmisille ruokapaketteja elintarviketilanteen heikentyessä. Hankinnat tehdään paikallisilta markkinoilta tai lähialueilta. Yhteisvastuukeräys on kirkon vuosittainen suurkeräys. Vuoden 2003 keräys jatkuu teemalla Väkivallasta vastuuseen asti. 60 prosenttia keräyksen tuotosta käytetään kehitysmaiden ihmisten auttamiseen Kirkon Ulkomaanavun kautta. 30 prosenttia käytetään kotimaan kohteisiin. 10 prosentin käytöstä päättävät paikalliset seurakunnat. Keräyspuhelin: (5,01 e/puh. + pvm). Keräystilit: Nordea , OKO , Sampo (KT) prosenttia pienemmät kuin vastaavan kokoisissa seurakunnissa keskimäärin. Toimintakulut kohtuulliset Vuosikate riitti kattamaan vuoden 2002 investoinnit. Investointien merkittävin kohde oli Puolimatkan kappelin peruskorjaus ja laajennus. Investoinnit olivat yhteensä 0,8 miljoonaa euroa. Seurakunnan toimintayksiköt hoitivat taloutensa vastuullisesti ja kirkkovaltuuston sitovaksi määrittelemällä päätehtävätasolla ylityksiä ei tapahtunut. Käyttötalouden nettokulut alittivat talousarvion 1,4 prosentilla. Lähinnä verotuottojen ennakoitua suurempi kasvu johti siihen, että vuosikate oli lähes 0,7 miljoonaa euroa talousarviossa ennakoitua parempi. Kohtuulliset toimintakulut jäsentä kohti, alhainen veroprosentti, hyvässä kunnossa olevat hau- Inkerin kirkossa painopiste rakentamisesta koulutukseen Inkerin kirkossa on nyt seurakuntia kaksi kertaa niin paljon kuin ennen vallankumousta Stalinin vainoissa kirkko ripoteltiin ympäri Venäjää, mikä antoi kirkolle erinomaisen mahdollisuuden lähetystyöhön. Kirkko on alkanut kasvaa, kertoi Inkerin luterilaisen kirkon piispa Aarre Kuukauppi Mikkelissä. Suomen ja Inkerin luterilaisten kirkkojen yhteinen neuvottelukunta kokoontui auantaina 5. huhtikuuta piispa Huotarin ja piispa Kuukaupin johdolla. Nyt on panostettava ihmisiin, sanoi Mikkelin hiippakunnan piispa Voitto Huotari. Suomalaiset ovat mielellään tukeneet kirkkojen rakentamista Inkerissä ja Venäjällä, mutta jos kirkolla ei ole koulutettuja työntekijöitä ja vastuunkantajia, kirkkoihinkaan ei tule ihmisiä. Inkerin kirkko onkin piispa Aar- tausmaat ja rakennuskanta antavat hyvät lähtökohdat seurakunnan toiminnan kehittämiselle ja talouden hoidolle. Toimintapääoman pienuus vähentää kuitenkin sopeutumisvaraa suhdanneheilahteluissa. Jouni Lätti talousjohtaja re Kuukaupin mukaan valinnut koulutuksen toimintansa painopisteeksi. Vuonna 1992 uudelleen itsenäistyneeseen Inkerin luterilaiseen kirkkoon kuuluu 75 seurakuntaa, joissa on noin jäsentä. Kirkko on kaksikielinen ja toimii sekä suomen että yhä enemmän venäjän kielellä. Kirkon lähtökohtana on Stolbovan rauhan jälkeen 1617 nykyisen Pietarin alueelle syntynyt suomalaisasutus. Stalinin vainoissa huomattava osa inkeriläisistä tuhoutui ja eloonjääneet hajaantuivat eri puolille Neuvostoliittoa. Seurakunnallinen elämä alkoi uudelleen viritä 1970-luvulla Karjalassa ja Leningradissa luvulla syntyi runsaasti uusia seurakuntia. Nyt kirkon strategiana on vahvistaa olemassaolevia seurakuntia ja lisätä niiden hallinnollista ja taloudellista itsenäisyyttä. Toiminnassaan Inkerin kirkko kehittää erityisesti koulutusta. Koulutuskeskuksessa Keltossa voi suorittaa teologian kandidaatin tutkinnon. Keltossa koulutuksen saavat myös nuoriso- ja diakoniatyöntekijät sekä kanttorit. Kursseja järjestetään myös kirkon erilaisissa vaapaaehtoistehtävissä toimiville. Kelton koulutuskeskuksen uudisrakennus on tällä hetkellä kirkon tärkein rakennusprojekti, jonka 1,8 miljoonan euron kustannukset katetaan sisarkirkoista Suomesta ja Yhdysvalloista. Kirkon kasvun ja maan taloudellisen tilanteen vuoksi seurakunnat tarvitsevat yhä taloudellista tukea ulkomailta. Myös paluumuutto Suomeen on heikentänyt inkeriläisseurakuntien taloutta. (KT)

11 Pitkäperjantain pettymyksestä pääsiäisen riemuun! Miettiessäni mitä ja millä tavoin pääsiäisestä kirjoittaisin, ajattelin haastatella jälkikasvuani aiheen tiimoilta. Kysymykseeni, mitä pääsiäisestä tulee heille mieleen, nelivuotias kuopukseni totesi, että kivaa. Tarkentaessani, että mitä kivaa, kuopus tokaisi: No lelut. Taisi mennä joulut ja pääsiäiset sekaisin! Vanhemman lapsen kanssa pääsimme asiassa hieman pitemmälle. Yhdeksän vuotiaalle tuli pääsiäisestä ensimmäisenä ja välittömästi mieleen suklaamunat. Pienen johdattelun jälkeen mieleen muistui myös se, että pääsiäiseen liittyy jotakin muutakin. Se, että pitkänäperjantaina Jeesus kuoli ja kolmen päivän päästä hän, lastani lainatakseni: Nousi henkiin. Mämmiä ja munia Pääsiäisen perinteitä vaalitaan ja noudatetaan kodeissa monella tavoin. Vaikka tämän kevään juhlan perinteet ja niiden noudattaminen eivät ehdottomuudessaan olekaan ehkä joulun vastaavien luokkaa, on vaikea kuvitella viettävänsä pääsiäisen pyhiä ilman mämmiä tai suklaamunia. Näin ainakin meidän perheessämme. Mämmin suhteen mielipiteet kyllä jakautuvat ja tuon ruskean herkun puolestapuhujia löytyy perheestämme vain ja ainoastaan allekirjoittanut. Suklaamunien välttämättömyydestä sitä vastoin ollaan liikuttavan yksimielisiä. Perheeseemme on miehen puolelta periytynyt hauska tapa, jonka mukaan lapsia varten laitetaan suklaamunia pii- loon ja he saavat niitä pääsiäisaamuna etsiä. Riemullista puuhaa sivusta seurata. Ja totuuden nimessä on todettava, että kutkuttavaa se on aikuisenkin mielestä, suklaamunien etsiminen nimittäin. Pääsiäisen ihme Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. Niinhän se on. Mutta minkälaista etsintäni olisi, jos pitkäperjantain mahdottomuutta ja pääsiäisen ihmettä ei olisi tapahtunut? Ja mitä etsisin? Elämisen mielekkyyttä, hyväksytyksi tulemista, rakastettuna olemista, anteeksiantoa, lupaa olla tällainen Seurakunnan päiväkerhossa aloitetaan pian pääsiäisaskartelut. kuin olen. Päättyisikö etsintäni yhtä onnettomasti kuin 4-vuotiaani suklaamunan etsintä? Alun suuren innostuksen jälkeen turhautumisen kyyneliin, kun aarretta ei heti löytynytkään. Usko ylittää rajan Pitkäperjantai on suuren pettymyksen päivä. Turhautumisen, epäuskon, lohduttomuuden kyynelten päivä. Kuolema tuli ja vei voiton, lupauksista huolimatta. Kuoleman raja on monella tavoin ihmisen raja. Yhdessäolon ja tiedon raja. Sen voi kuitenkin ylittää yhtä monella tavoin usko ja toivo. Jeesus on jakanut meidän ihmisten elämän. Seimen lapsi. Egyptin pakolainen. Monen auttaja. Hiljaisen viikon ja pitkäperjantain mies. Heprealaiskirjeessä kerrotaan, että koska hän itsekin on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän meitä monella tavoin kiusattuja auttaa. Kohdata meidät juuri tässä missä olemme. Omassa kuolemassaan Jeesuskin on kokenut ihmisen rajan. Kuolemasta tuli elämä Tämän keskellä evankeliumin sanoma on se, että kuolema ei olekaan kaiken loppu. Kaikki ei pääty tyhjyyteen ja etsivä voi löytää. Kuoleman peruuttamaton valta on pääsiäisaamun ihmeessä, Jeesuksen ylösnousemuksessa murrettu. Pitkäperjantain mahdottomuutta seurasi kaikesta huolimatta pääsiäisen riemu! Siksi meillä on mahdollisuus tässä ja nyt turvallisesti kohdata Jumalamme. Jeesuksen kuolema merkitsee meille kaiken keskellä elämää ja Jumalan ja ihmisen välisen särkyneen siteen eheytymistä. Jeesus Kristus on meidän rauhamme sekä suhteessamme Jumalaan että myös itseemme ja omiin ajatuksiimme. Siunausta Sinulle! Teksti Annukka Veijalainen Kristikunnan ykseys REALISMIA VAI UTOPIAA? Onko pyrkimys kristittyjen ykseyteen realismia vai utopiaa? Mitkä ovat ykseyden perusteet ja mahdollisuudet käytännössä? Yhteyden perusta Tarve kristittyjen yhteyteen ei ole ensisijaisesti lähtöisin meistä itsestämme, inhimillisestä luonnostamme, vaan se on itsensä Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen meihin istuttama Hänen kirkkonsa syntyvaiheista lähtien ensimmäisenä Helluntaina. Jeesus rukoili Öljymäellä ennen kuolemaansa näin: Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut. Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä. Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua. (Joh.17) Tämä Jeesuksen viimeinen maanpäällinen rukous on vakava ja valtava ja se nousi suoraan Vapahtajamme rakastavasta sydämestä. Hänen seuraajiensa yhteys oli ilmiselvästi hänen silmäteränsä. Hieman aiemmin Hän oli antanut opetuslapsilleen uuden käskyn: Rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen teitä rakastanut! Ja nyt Hän rukoilee Isäänsä, että pian syntyvä kirkkonsa noudattaisi Hänen rakkaudenkäskyään. Kirkkohistorian karua kertomaa Miten sitten Kristuksen kirkko on kohta 2000-vuotisen historiansa aikana ykseyden ja rakkauden käskyä noudattanut? Häveten on todettava ja tunnustettava: kerrassaan kehnosti. Jo alkuseurakunnassa kristittyjen yhteys alkoi rakoilla ja rakkaus hiipua, niin kuin Paavalin kirjeistä esimerkiksi Korintin seurakunnalle huomaamme: Veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen kehotamme teitä kaikkia pitämään keskenänne yhtä, välttämään hajaannusta ja elämään yksimielisinä. Olen näet saanut kuulla Khloen väeltä, että teillä veljet on keskenänne riitoja. Tarkoitan sitä, että toiset teistä sanovat: Minä olen Paavalin puolella, toiset taas: Minä Keefaksen, Minä Kristuksen. Onko Kristus jaettu? Onko ehkä Paavali ristiinnaulittu teidän puolestanne? Paavalinko nimeen teidät on kastettu? Mutta ikävä kyllä hajaannus jatkui suuren ykseyden apostolin Paavalin ponnisteluista huolimatta. Tosin julman keisari Neron Rooman valtakunnassa aloittama kristittyjen vaino 60-luvun alussa pakotti kristityt lopettamaan keskinäisen riitelynsä ja taistelemaan samassa uskon rintamassa vainoojiaan vastaan, mutta kohta helpompien aikojen koittaessa riidat alkoivat uudestaan. Lihan mieli pääsi taas kirkossa voitolle ja yhteyden Henki joutui murheellisena väistymään oppiriitojen, vallanhimon ja rakkaudettomuuden tieltä. Lopulta 1000-luvun alussa riidat huipentuivat kirkon kahtia jakautumiseen Lännen ja Idän, Rooman ja Konstantinopolin, kirkkoihin yhden pienen sanan erottaessa ne toisistaan! Lännessä näet Pyhän Hengen sanottiin lähtevän Isästä ja Pojasta, mutta Idässä yksin Isästä. Tämä kirkon toinen vuosituhat onkin vielä murheellisempaa kerrottavaa kuin ensimmäinen. Tänä päivänä kirkkoon, Kristuksen ruumiiseen, on revennyt syvä ja vaikeasti parannettava halkeama ja haava. Jeesuksen rukous Hänen omiensa yhteyden puolesta on saanut surullisen vähän vastakaikua maailman kirkoissa, joita on syntynyt sadoittain omine uskonoppeineen, Raamatun tulkintoineen ja erityiskorostuksineen. On roomalais- ja kreikkalaiskatolisia, anglikaaneja, episkopaaleja, luterilaisia, metodisteja, helluntailaisia, baptisteja, vapaakirkollisia ja monia muita pienempiä kirkkoja ja uskonyhteisöjä pilvin pimein. Onko kristikunnalla mitään realistista toivoa päästä tästä hajaannuksesta yhteyteen tai peräti ykseyteen keskenämme? Valmistettu ykseys Uskon, että toivoa sittenkin on. Toivon perusta on siinä, että kristittyjen yhteys on jo valmistettu Jeesuksessa Kristuksessa, samoin kuin pelastus on valmiina Hänen ristillä täyttämässään työssä emmekä voi siihen mitään lisätä tai siitä pois ottaa. Apostoli Paavali ilmaisee sen hyvin Efesolaiskirjeessään: Auttakoon rakkaus teitä tulemaan toimeen keskenänne. Pyrkikää rauhan sitein säilyttämään Hengen luoma ykseys. On vain yksi ruumis ja yksi Henki, niin kuin myös toivo, johon teidät on kutsuttu on yksi. Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste! Yksi on Jumala, kaikkien Isä! Hän hallitsee kaikkea, vaikuttaa kaikessa ja on kaikessa. Eli Kristuksen Henki on jo luonut ykseyden, ja Hän voi myös tehdä sen näkyväksi ja todelliseksi kirkossa. Pyhä Henki on kuin valonheittäjä, joka osoittaa kohti Kristusta, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä. Jumala on antanut meille Poikansa vanhurskaudeksi, lunastukseksi ja pyhitykseksi. Ykseyden löytämistä voisi verrata sipulin kuorimiseen. Päällimmäisenä on ruskea kuorikerros, joka kuvaa kirkon historian aikana syntyneitä rasitteita: ylpeyttä, oppiriitoja, ennakkoluuloja ja pelkoja kristittyjen suhteissa. Mutta kun sipulia kuorii kerros kerrokselta, niin sen sisältä löytyy lopulta valkoinen ydin. Se on kuva alkuperäisestä puhtaasta ykseydestä, jota evankelista Luukas kuvaa Apostolien tekojen 4. luvussa: Koko uskovien joukolla oli yksi sydän ja yksi sielu. Kukaan ei pitänyt omanaan sitä, minkä omisti, vaan kaikki oli heille yhteistä. Apostolit todistivat voimallisesti Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta ja Jumalan armo oli heidän kaikkien osana runsain määrin. Teoriasta käytäntöön Kauniista teoriasta on kuitenkin päästävä käytäntöön eli meidän kristittyjen on tehtävä jotain konkreettista valmistetun ykseytemme puolesta. Ja jotakin on toki tehtykin: 1900-luvun alkupuolella syntyi kirkkojen välinen Ekumeeninen liike ja siitä myöhemmin Kirkkojen maailmanneuvosto. Se oli yksi suuri askel eteenpäin ykseyden ohdakkeisella tiellä, vaikka opilliset erot kirkkojen välillä ovatkin aiheuttaneet KMN:n toiminnassa suuria vaikeuksia ja edistyminen on ollut kovin hidasta. Meillä Hyvinkään paikallistasolla on jo kauan ollut Yhteiskristillinen työryhmä, johon kuuluvat useimmat Hyvinkäällä vaikuttavat seurakunnat ja yhteisöt. Olemme Jumalan armosta saaneet pyrkiä yhteyteen, avoimuuteen, luottamuksen rakentamiseen, ennakkoluuloista luopumiseen ja toinen toisemme kunnioittamiseen erilaisuudessamme. Pienin askelin olemme kulkeneet yhteyden polkua ja matkaa on vielä jäljellä jokunen virsta. Mutta tiedämme olevamme oikealla tiellä, kun seisomme kaikki lujasti omalla pohjallamme, pitäen kiinni omien uskonyhteisöjemme opista ja tunnustuksesta mutta samalla uskoen samaan Jumalaan ja Vapahtajaan, käsi kädessä sisarina ja veljinä. Harras toivomme on, että aikanaan tämä työntekijätason hyvä yhteys ulottuisi myös seurakuntien ruohonjuuritasolle. Niin että hengellisten kotiemme ovet avautuisivat toisillemme apposen auki ystävyyden ja rakkauden hengessä, että voisimme yhdessä rukoilla epäuskoisten lähimmäistemme puolesta ja kertoa heille ilosanomaa Vapahtajamme täytetystä työstä. Silloin on Jeesuksen rukous omiensa ykseyden puolesta vihdoin saanut lopullisen täyttymyksensä! Teksti Antti Pohjanraito 11

12 NUISKUillaan!! Turistien tulvaa aurinkorannikolla Malagan lentokenttä ei ulkoiselta olemukseltaan ole näyttävä. Tehokas se kuitenkin on, sillä se pystyy ottamaan vastaan koneen toisensa jälkeen, purkamaan ja taas täyttämään ne lähtevillä matkustajilla. Turistien virta näyttää ehtymättömältä. Ilman heitä elämä Aurinkorannikolla ja koko Andalusiassa taitaisi olla kovin köyhää, varsin erilaista nykyiseen verrattuna. Tuskinpa kukaan toivoo paluuta vuosikymmenten taa, kalastajakylien rauhaan ja vaatimattomiin oloihin. Riitta ja Seppo Teinonen toteavat kirjassaan Paratiisin mailla(1995), että turisteja näyttää olevan kuutta lajia: lepäämään saapuvat lomalaiset, juhlimaan tulevat matkailijat, urheilijat, kulttuurimatkailijat, eläkeläiset ja tänne pysyvästi muuttaneet. Voi olla, että kuva on yhäkin oikea. Tosin urheilun harrastajat taitavat olla suureksi osaksi golfaajia, sillä heille tämä Aurinkorannikko näyttää olevan eräänlainen keidas loistavine ja kalliine kenttineen. Joka tapauksessa turistien läsnäolo ja heidän tuomansa tulot ovat Espanjan kansantalouden keskeinen lähde, joka luo työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa. Kadottaako se samalla espanjalaisen kulttuurin ja tuo tilalle kansainvälisen elämänmenon? Tällä turistivirralla siihen on ainakin Aurinkorannikolla enemmän kuin suuri syy uskoa. Seurakuntaelämän syke Myös seurakunnallinen toiminta elää voimakkaasti turistivirran mukana. Jumalanpalvelustoiminta on vilkkaimmillaan loka-huhtikuun aikana. Seurakuntakoti Los Bolichessa, Pacosintupa ja Torrentupa ovat avoinna arkisin ja varsin moni piipahtaa kahvilla ja lukaisee siinä sivussa päivän lehdet. Papit ovat tavattavissa joko tuvilla päivystysaikoina tai puhelimitse. Viikoittainen toiminta kokoaa väkeä raamattu-tai keskustelupiireihin. Aurinkorannikon kuoro talvikanttorin johdolla harjoittelee ja esiintyy myös jumalanpalveluksissa. Seurakunta tekee päivän retkiä kiinnostaviin kohteisiin ja koettaa vastata myös päiväkerho- ja pyhäkoulutoiminnallaan perheiden toiveisiin. Seurakunnallinen hallinto ja tiedotus sekä Manner-Espanjan, Portugalin ja Mallorcan seurakunnallinen työ vaatii vastaavalta papilta paljon aikaa. Siksi tänne saapuukin täysitoiminen diakoniapappi heinäkuun alusta. Itse olen hoitanut hänen pestiään tämän kevätkauden ajan. Kirkolliset toimitukset, ennen kaikkea hautaukset ja vihkimiset hoidetaan Aurinkorannikolla. Papeilla on Opetusministeriön antama lupa vihkiä Suomessa kuulutetut parit kun jompikumpi puolisoista on Suomen kansalainen eikä kumpikaan ole Espanjan kansalainen. Suomalainen koulu Aurinkorannikon suomalainen koulu on suosittu ja erinomainen sijaiten Los Pacosissa, Fuengirolan kaupungissa. Sen noin 130 oppilasta opettajineen toimii ahtaissa tiloissa, mutta koulu tarjoaa täällä asuvien ja talvikauden viettävien perheiden lapsille suomalaisen koulutusmahdollisuuden. Yksityisenä, mutta Suomen Opetusministeriön hyväksymänä kouluna se antaa aivan vastaavan opetuksen kuin Suomen koulut. Lisäksi espanjan kielen oppiminen näissä oloissa on sekin arvokasta. Koulussa pidetyt aamuhartaudet sekä osallistuminen perhemessuihin ovat rakentamassa luonnollista seurakuntayhteyttä ja sen lisäksi seurakunnan työntekijät hoitavat rippikouluopetuksen konfirmaatioineen Aurinkorannikolla. Tämän vuoden rippikouluopetuksesta hoidamme Aulis Saviojan kanssa osan, joten hyvinkääläinen näkökulma tulee näyttävästi esiin. Kevät keikkuilee Moni turisti on tämän kevään korvilla huokaillut sään viileyttä ja sateisia päiviä Aurinkorannikolla. Kuuleman mukaan näin vaihtelevaa talvi- ja kevätsäätä ei ole ollut vuosiin. Joka tapauksessa kevät saapuu tännekin, pyöräytämme kellomme teidän tavoin kesäaikaan ja odottelemme lämpöä ja auringonpaistetta. Olemme saaneet tavata monia hyvinkääläisiä työmme keskellä ja vastaanottaneet turistimatkoilla täällä piipahtaneita. Näin olemme pysyneet ajan tasolla kun postikin, niin sähköisenä kuin kirjeinkin, kulkee varsin hyvin välillämme. Toukokuun lopulla olemme taas kotona. Monin keväisin terveisin Aurinkorannikolta teille kaikille. Teksti Tapio Turunen Kerran viikossa kokoonnumme parinkymmenen nuoren kanssa opiskelemaan NUIS- KU-taitoja Betaniassa. Kyse on siis NUorten IhmisSuhde KUrssista, jossa käsittelemme kaikenlaisia ihmissuhteisiin liittyviä asioita ja opettelemme toimimista erilaisissa ongelmatilanteissa joita kohtaamme ihmissuhteissamme. Nuiskussa puhutaan paljon, asioita käydään läpi niin parin kanssa jutellen kuin isommassakin ryhmässä. Ilmapiiri on avoin, ja pohdimme usein esimerkkitilanteita omasta elämänpiiristämme. Lisäksi nuiskussa leikitään ja tehdään monenlaisia toiminnallisia harjoituksia. Keskeisimpiä nuisku-taitoja ovat minä-viestit eli se, että ker- 24 uutta pyhäkoulun opettajaa ja kerhonohjaajaa Sai päästötodistuksen varhis-kurssilta kakkukahvien terästämänä. Kurssilaiset ovat rippikoulun käyneitä ja tulleet koulutettavaksi isoskoulutuksen kautta. Koulutukseen kuului pyhäkoulu- ja kerhotutustuminen, viisi iltatapaamista ja viikonloppuleiri. Kuva on leiriltä ja menossa on musiikkitunti Daavidista ja Goljatista. Kurssia ohjasivat pyhäkoulutyöstä vastaava lapsityönohjaaja Kirsi Väliheikki, nuorisotyönohjaajat Kirsi Kupiainen ja Ari-Pekka Laakso sekä leirikanttorimme Miikka Niiranen. ron avoimesti vain omista tunteistani ja puhun vain omasta puolestani arvostelematta ja leimaamatta toista, sekä kuuntelemisen taitojen opettelu, joita käsitellään jollain tavalla lähes joka kerta. Lisäksi nuiskussa käsitellään mm. tunteita ja niiden ymmärtämistä, ristiriitojen ratkaisua, erilaisuuden kohtaamista ja itsetuntemusta. Tavoitteena on, että nuiskukurssilla paranevat omat ihmissuhdetaidot, itsetunto vahvistuu, itsensä ja muiden arvostaminen lisääntyy sekä ristiriitojen ratkaisukeinot lisääntyvät. Kaikki nämä ovat taitoja, joista jokaiselle on varmasti elämässään hyötyä! Nuorten kommentteja nuiskusta: Täällä on saanut tutustua uusiin ihmisiin, ja on ollut helppo puhua kun kaikkia ei ennestään tunne. Nuiskussa oppii taitoja joita voi hyödyntää monipuolisesti elämässään. Nuiskussa oppii toimimaan riitatilanteissa ja kuuntelemaan muita. Nuisku on ollut opettavaista. Siitä saa hyviä vinkkejä elämää varten ja elämän eväitä. Nuisku-taidot ovat mielenkiintoisia, ja niitä on joutunut jo käyttämään. Lisäksi nuiskun käymisestä saa hyvityksiä tulevissa opinnoissa. Nuiskussa oppii lisää suuttumisesta ja tunteiden hallinnasta. Teksti ja kuva Jenni Sten nuorisotyönohjaaja Sinustako pyhäkoulunopettaja Kytäjälle tai Marttiin? Olet 15-vuotias tai vanhempi ja rippikoulun käynyt. Tässä on tilaisuutesi toimia lasten kanssa. Voit antaa ajastasi sunnuntaisin viikoittain tai kerran kuukaudessa. Saat pienen palkkion, pyhäkoulunopettajanlehden, yhteiset kokoukset, toisten opettajien ja lapsityönohjaajan tuen. Syksyllä pääset halutessasi pyhäkoulunopettajien peruskurssille. Harkitse ja toimi! Pyhäkoulu aloittaisi syyskuussa Lisätietoja antaa lapsityönohjaaja Kirsi Väliheikki, puh (vapaalla viikon 14). 12

13 Kristityt ja muslimit kohtaavat Saksassa irpaleita Hei, kaikki ystävämme ja lähettäjämme siellä Itämeren toisella puolella! Kiitos kaikesta muistamisesta joulunaikaan! Kortit koristivat keittiönoveamme loppiaiseen saakka ja muistuttivat Teistä ja rukouksistanne sekä herättivät meitä rukoilemaan Teidän puolestanne. Näin tervehtivät nimikkolähettimme Ulla ja Ilkka Mäkinen sekä lapset Juuso, Pihla ja Hilla Hyvinkään seurakuntalaisia tammikuun kirjeessään. Tammikuussa he kokoontuivat Rummelsbergissa Suomen Lähetysseuran työntekijöiden kanssa lähettikokoukseen. Samalla he esittelivät kohtaamispaikka Siltaa. Helmikuussa Mäkisillä oli Rummelsbergissa Sillan ja kirkon yhteiskunnallisen työn perheleiri, jossa oli runsaat kolmekymmentä aikuista ja lasta. Muslimit ja kristityt kertoivat omista uskonkäsityksistään. Kirje jatkuu... Retki Lähetystalolle Lauantaina järjestetään Lähetystalolle ja Hietaniemen hautausmaaalle retki. Tutustuminen mm. Martti Rautasen työhön Lähetysmuseossa ja Hietaniemessä vieraillaan presidenttien haudoilla. Matkalla lounas Lähetystalossa. Lähtö kirkonmäeltä klo Ilmoittautumiset Irja Pelkoselle, puh tai tai Inkeri Keinäselle, puh Muslimien uhrijuhla Helmikuun 15. päivänä monet perheleirin osallistujista tulivat Sillalle kokkaamaan yhdessä. Vuorossa oli Ruokareissun tapaaminen, jossa tutustuimme muslimien uhrijuhlaan. Muslimithan viettivät helmikuun päivänä uhrijuhlaa. Islamin perinteen mukaan Abraham tahtoi uhrata poikansa Ismaelin (Raamattu puhuu Iisakista), mutta Jumala antoi hänelle lampaan teurastettavaksi. Joka vuosi pyhiinvaelluskuukauden aikana muslimit muistelevat ko. tapahtumaa ja teurastavat lampaita, vuohia ym. eläimiä, joiden lihasta he käyttävät itse kolmanneksen ja lahjoittavat vähävaraisille sukulaisilleen kolmanneksen ja naapureilleen kolmanneksen. Nykyisin, kun muslimien avustusjärjestöt ovat kehittyneet kansainvälisiksi, monet lahjoittavat rahaa, jolla ostetaan muissa muslimimaissa eläimiä köyhille teurastettavaksi. Luterilaista ja katolista paastoa Viime lauantaiksi Ilkka suunnitteli teatteriworkshopia, mutta se kutistui muslimiosanottajien vähyyden vuoksi yhteiseksi aamupalaksi. Mukana oli eräs turkkilainen nuori nainen, joka innostui ideasta niin, että yrittää houkutella seuraavalle kerralle riittävästi osallistujia. Ehkäpä ensi syksynä aika on kypsä. Sunnuntaina Antiokian roomalais-ortodoksinen Pyhän Mikaelin seurakunta pohti paaston merkitystä. Ilkka luterilaisena ja eräs katolinen pappi toivat omien kirkkojensa näkökulmat pohdinnan tueksi. Ilkka mainitsi, että paastonaika on myös katumuksen aikaa, mihin katolinen pappi vitsaili, etteivät luterilaiset ole löytäneet evankeliumin vapautta tuollaisia höpöttäessään. Katolinen kirkko on muuten haastanut jäsenensä autopaastoon. Paikallinen julkisen liikenteen yhtymä ja katolinen dekanaatti tarjoavat neuvontaa ja jopa puoli-ilmaisia matkalippuja niille, jotka luopuvat autosta neljäksi viikoksi. Myös Nürnbergin suomalainen seurakunta valmistautui paastonaikaan viettäessään laskiaisjumalanpalvelusta viime sunnuntaina läheisillä vuorilla. Kirkon jälkeen lapset laskivat mäkeä ja kiipesivät jälleen ylös, mikä oli kohtaisen työlästä: tunnissa ehti laskea 4-6 kertaa, koska nouseminen kesti kauan mutta alastulo sujui sitäkin nopeammin. Mäenlaskun jälkeen söimme hernerokkaa ja Kehitysvammaisten leiri Sääksin leirikeskuksessa Seurakunnan kehitysvammaisten leiri Sääksin leirikeskuksessa (kutakuinkin omatoimisille) Leirin hinta on 35 euroa. Ilmoittautumiset diakoniatoimistoon aikana, ma, ti, to, pe klo 10-13, puh Tiedusteluihin vastaa Mari Kahra, puh laskiaispullia. Kaste, häät ja kodin siunaaminen Ensi perjantaina, jos Jumala suo, juhlimme erään kristityn turkkilaisperheen kodin siunaamista. Perhe on muuttanut vuoden alussa uuteen asuntoon, jonka remontti alkaa olla nyt valmis. Jo ennen muutoa perheen äiti otti siunaamisen puheeksi, sillä he haluavat pyytää yhdessä seurakunnan kanssa Jumalan varjelusta kodilleen ja elämälleen. Lauantaina pomomme saapuu Ranskasta pitämään kokousta kanssamme Sillan taloudesta ja tulevaisuudesta yleensäkin sekä joistakin SLS:n asioista. Illansuussa ovat vuorossa erään turkkilaisen pariskunnan häät, jotka pidetään paikallisessa urheiluhallissa. Viikon päästä sunnuntaina kastetaan eräs turkkilainen perhe Kristuksen kirkon ja pyhän Johanneksen seurakunnan jäseniksi. Perhe on osallistunut jo pidemmän aikaa säännöllisesti Sillan raamattupiiriin ja saanut kasteopetusta paikallisseurakunnassa. Kaste tapahtuu kirkossa mutta sen jälkeen juhla jatkuu Sillalla. Perheenisä suorittaa työharjotteluaan meidän lähellämme sijaitsevassa vanhainkodissa ja on siitä iloinen, mutta tarvitsisi kipeästi vakituisen työpaikan. Edellämainitut perheet ja pariskunnan sekä koko Kohtaamispaikka Sillan jätämme esi- ja kiitosrukouksiinne! Siunattua kevättalvea ja iloa heräävästä luonnosta toivottaen Ulla, Ilkka ja lapset Myydään eniten tarjoavalle Emcostar-merkkinen puuntyöstöyhdistelmäkone. Moottoriteho 0,37/0,51 kw ja kierrosluku 1430/ 2860 u/min. Tee-se-itsemiehelle puuntyöstöön pikkuviallinen monitoimikone, jossa sorvi, vannesaha, sirkkeli sekä nauha- ja laippahiomakone. Kirjalliset tarjoukset klo mennessä osoitteella Hyvinkään seurakunta, taloustoimisto, Hämeenkatu 16, Hyvinkää. Tiedusteluihin vastaa kiinteistöpäällikkö Juha Kääriäinen, puh. (019) , RUKOUKSESTA Rukoiltuani valoa olen alkanut nähdä selvemmin oman pimeyteni. Rukoiltuani rakkautta olen säikähtänyt omaa vihaani. Rukoiltuani rauhaa olen kohdannut levottomuuteni. Rukoiltuani uskoa olen joutunut epäuskoon ensimmäisten epäilysten tultua. Rukoiltuani iloa olen vaipunut synkkämielisyyteen. Rukoiltuani kykyä anteeksiantamiseen olen joutunut kasvotusten vanhojen kaunojeni kanssa. Rukoiltuani rohkeutta olen antautunut pelon valtaan. Rukoiltuani pitkämielisyyttä olen kiivastunut. Rukoiltuani kiitollista mieltä olen törmännyt katkeruuteeni. Rukoiltuani tehtävää Jumalan valtakunnassa olen tuntenut itseni kelvottomaksi tämänkin maailman tehtäviin. Ja totisesti tämä on totta: Rukoiltuani kauan että saisin antaa sydämeni Hänelle eräs tuttavani alkoi epäillä että olen Saatanan palveluksessa. Hyvä Jumala, kannattaako ollenkaan rukoilla? Ruskaretki Lapiosalmi, Posio Hyvinkään seurakunnan ruskaretki tehdään tänä vuonna Lapin porteille, Posion Lapiosalmelle. Retkisuunnitelmissa on Riisitunturi, Ranuan eläinpuisto (sisäänpääsymaksu n. 10 e), Korouoman rotko, Kuulea, Livojärvi sekä käyntejä keramiikkapajoissa yms. Hintaan (368 e) sisältyy matkat, täysihoito perillä (aamupala, lounas tai retkieväät, päivällinen, iltapala, sauna, majoitus 2-3-h huoneissa). Lapiosalmen henkilökunta on suunnitellut myös iltaohjelmat. Saat tarkempia tietoja Marja Jantuselta (puh varmimmin iltaisin klo 20 jälkeen). 13

14 Pääsiäisaamuna enkeli kertoi, että Jeesus on noussut ylös haudastaan. Piirrä tuo enkeli kiven viereen Jeesuksen tyhjälle haudalle. Piirros ja tehtävä Eija Viitanen Sinulle, joka elät surun aikaa Läheisen ihmisen menettäminen kuoleman kautta koskee meihin syvemmin kuin kenties mikään muu. Tahdomme ottaa osaa suruusi kutsumalla sinut Hyvinkään seurakunnan järjestämään sururyhmään. Surua ei tarvitse pelätä. Se sisältää itsessään lääkkeen, joka hoitaa ja auttaa vähitellen eteenpäin. Siksi on hyvä puhua ja jakaa koettua yhdessä muiden samanlaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa. Kuusi kertaa kokoontuva sururyhmä alkaa tiistaina klo ja päättyy klo Ryhmä kokoontuu seurakunnan tiloissa ns. työkeskuksessa, Hämeenkatu 16, (seurakuntakeskuksen viereinen matala rakennus). Seuraavat tapaamiset ovat samassa paikassa tiistaiiltaisin alkaen klo Alustuspuheenvuorot ja keskusteluaiheet ovat seuraavat: Ti Surun kohtaaminen Ti Menetyksen hyväksyminen Ti 6.5. Masennus on osa eheytymistä Ti Syyllisyys ja muut suruun liittyvät tunteet Ti Hän elää - tie ikuisuuteen Ti Miten jaksan tästä eteenpäin? Ennakkoilmoittautumista ei tarvitse tehdä. Jos perhepiirissä on joku toinen henkilö, joka kokee, että sururyhmä olisi hänelle sopiva, hänkin on tervetullut mukaan! Lämpimästi tervetuloa! HYVINKÄÄN SEURAKUNTA Ryhmän vetäjät Kosti Kallio sairaalapastori Anna-Kaisa Kuokkanen diakonissa Salibandyturnaus Lauantaina kokoontui Hyvinkään Vehkojalle reilut sata innokasta sählääjää rovastikunnalliseen 3-4 -luokkalaisten salibandyturnaukseen. Pelaajia oli Hyvinkään, Mäntsälän, Keravan, Tuusulan ja Järvenpään seurakunnista sekä rovastikunnan ulkopuolisena joukkueena Korson seurakunta, yhteensä kahdeksan joukkuetta. Vehkojan yläasteen ja seurakuntakeskuksen saleissa kävi kova kuhina ja sähinä. Pienistä alkuhämmingeistä huolimatta - erotuomareiksi lupautuneet peruivat, ajanotto vähän takerteli, pillejä ei löytynyt, joku joukkue oli väärässä salissa - saatiin turnaus kuitenkin kunnialla läpi. Tänä vuonna turnauksen kaksi ensimmäistä sijaa valloitti Keravan seurakunta, jonka molemmat joukkueet pelasivat loppuottelussa. Kolmanneksi sijoittui Korso. Oma joukkueemme pelasi hienosti, mutta olimme tällä kertaa vieraskoreita ja otimme vastaan viimeisen eli kahdeksannen sijan. Mutta tärkeintä olikin osallistuminen. Kiitokset pojille reippaasta mukanaolosta! Lopuksi on syytä muistaa lämpimin kiitoksin keittiötä maistuvasta makaroonilaatikosta, reippaita toimitsijoita Anttia, Henriä ja Perttiä sekä äänentoiston ja kuvausten hoitamisesta Jatun Timoa. Ilman teitä olisimme olleet suuressa pulassa. Ja ettei totuus unohtuisi, se suurin kiitos on vielä sanomatta. Kuten turnauksen alkuhartaudessa ja päätössanoina kuulimme: taitaa olla Jumalalla sormet pelissä. Hyvinkään seurakunnan varhaisnuoriso- ja nuorisotyön LEIREJÄ JA RETKIÄ VUONNA 2003 Valtakunnallinen Salasana-telttaleiri vuotiaille ja perheille Partaharjussa Hinnat 90 e lapset 100 e aikuiset Ilmoittautumiset ti ja to klo 15-17, puh. (019) Leirin vetäjänä Kirsi Kupiainen. Päiväleiri pyöräillen 7-12 vuotiaille Usmituvalla ma-pe Hinta 4 e päivä. Leiri Sääksissä vuotiaille ma-ke Hinta 30 e. päivä. Leiri Sääksissä 7-9 vuotiaille to-la Hinta 30 e päivä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään A-P Laaksolle, puh Kesäkerhot , , vuotiaille Paavolan seurakuntakodilla, Aittatie 1 ja Vanhassa Pappilassa, Pappilankatu 14 Hinta 4 e päivä. Ilmoittautumiset ti ja to klo 15-17, puh. (019) Lapin vaellus Muotkatuntureille Vetäjänä Markku Petlin, puh A-P. Laakso TERVETULOA MUKAAN! 14

15 HUHTIKUU Torstai klo Konsertti Sytytä uudelleen -lauluja lähetykselle Vanhassa kirkossa, Liivoloiden työn hyväksi Japanissa, Marita Mättö-Vaalamo, laulu, Vesa Väliaho, piano. Illan sana Hannu Tuunanen. Kahvitarjoilu Perjantai klo Konsertti Kytäjän kirkossa, Mirja Tuukkanen, nokkahuilu, Iiris Kosonen, harmonikka. Vapaa pääsy Lauantai klo Kevätmyyjäiset Vanhassa kirkossa, leivonnaisia, käsitöitä, arpoja. Kahvitarjoilu klo Konfirmaatiomessu (Päiväkumpu) Hyvinkään kirkossa klo Gospelkonsertti Martintalossa, Terapia Palmusunnuntai Kunnian kuninkaan alennustie klo Konfirmaatiomessu (Joutsa) Hyvinkään kirkossa klo Messu Paavolan seurakuntakodissa klo Seurat Ahdenkallion nuorisotalossa klo Matteuspassio Hyvinkään kirkossa, Hyvinkään Oratoriokuoro ja Hyvinkään Orkesteri, joht. Matti Heroja, Hyvinkään Musiikkiopiston lapsi- ja nuorisokuoro, valm. Anna Toivakka, Kalle Välimaa, urut, Catarina Lundgren, sopraano, Marjatta Airas, altto, Mika Pohjonen, tenori, Jorma Hynninen, basso, Kouta Räsänen, basso, Hannu Jurmu, evankelista. Liput 15 e, perhelippu 25 e. Liput myynnissä: Jussintorin Kukka, Suomalainen kirjakauppa, seurakuntakeskuksen neuvonta sekä ovelta tuntia ennen Maanantai / Hiljaisen viikon maanantai Jeesus Getsemanessa klo Ahtikirkko Vanhassa kirkossa, Sinikka Tapanainen, laulu Tiistai / Hiljaisen viikon tiistai Jeesus tutkittavana klo Ristin tie - passiodraama Hyvinkääsalissa ks. s. 3 klo Ahtikirkko Vanhassa kirkossa, Liisa Utti, laulu, Irina Kim, viulu, Kalle Välimaa, piano, Matti Heroja, urut Keskiviikko /hiljaisen viikon keskiviikko Jeesus tuomitaan klo Ristin tie - passiodraama Hyvinkääsalissa klo Ahtikirkko Vanhassa kirkossa, Vehkojan kuoro, Heikki Hinssa Kiirastorstai klo Messu Vanhassa kirkossa, Kannel-kuoro klo Messu Kaukasten palvelutalossa klo Messu Hyvinkään kirkossa, Kirkon Kamarikuoro klo Messu Kytäjän kirkossa klo Messu Paavolan seurakuntakodissa klo Messu Vehkojan seurakuntakeskuksessa Pitkäperjantai Jumalan karitsa klo Sanajumalanpalvelus Hyvinkään kirkossa klo Ristinjuhla Vanhassa kirkossa, Reijo Arkkila, Tauno Tuominen, yksinlaulu Antti Ojala, Hyvinkään Evankelinen kuoro, joht. Antti Pyylampi, lausuntaa Eila Pyylampi klo Ristin tie - passiodraama Hyvinkääsalissa Lauantai klo Ristin tie - passiodraama Hyvinkääsalissa Sunnuntai / pääsiäispäivä Kristus on ylösnoussut! klo 8.00 Messu Kytäjän kirkossa klo Messu Hyvinkään kirkossa, viittomakielinen tulkkaus klo Messu Vehkojan seurakuntakeskuksessa, Vehkojan kuoro klo Hartaus Rauhannummen kappelissa, kuljetus Maanantai klo Messu Hyvinkään kirkossa, Ilkka Järvinen, Pasi Hujanen, Pietarin serenadi - kamarikuoro klo Pääsiäiskonsertti Hyvinkään kirkossa, Pietarin serenadi -kamarikuoro, joht. Olga Zaharova, ks. s. 3 klo Ilta Bach-faneille Vanhassa kirkossa, Suvi Lehto, sopraano, Susanna Sippola, altto, Markku Pihlaja, tenori, Heikki Hinssa, basso, Pauli Löija, kontratenori, Veli-Pekka Portaankorva, oboe, Teija Tuukkanen, continuourut, Louna Hosia, sello. Ohjelma 10/5 e. Ks. s. 3 Huhtikuu - Toukokuu 2003 Keskiviikko klo Raamattuluento Korintti - ilon ja murheen seurakunta Vanhassa kirkossa, Ikuisuuden aamussa, Ilkka Rytilahti Torstai klo Yhteiskuntatyön yleisötilaisuus seurakuntakeskuksen isossa salissa, aiheena Ikääntymisen haasteet työelämässä, professori Juhani Ilmarinen. klo Miesten ilta Sääksin leirikeskuksessa, saunomista, iltapala, Antti Pohjanraidon alustus Miehen rooli muuttuvassa Suomessa ja keskustelua aiheesta Lauantai klo Iltakirkko Vanhassa kirkossa, teol. yo Markku Joensuu Sunnuntai / 1. sunnuntai pääsiäisestä Ylösnousseen todistajia klo Perhemessu Hyvinkään kirkossa klo Sanajumalanpalvelus Paavolan seurakuntakodissa klo Jaetaan ilo! koko perheen päivä kirkonmäelllä, perhekirkko, ohjelmaa, ruokailu, ks. s. 7 klo Jesajan kirjan luento Vanhassa kirkossa, Esa Kokko klo IltakirkkoVanhassa kirkossa Keskiviikko klo Vapun vastaanotto Paavolan seurakuntakodissa klo Musiikki-ilta Vanhassa kirkossa TOUKOKUU Torstai 1.5. klo Kauneimmat hengelliset laulut, eri seurakuntien yhteislaulutilaisuus kirkonmäellä (sateella kirkossa), kitarasäestys, simat ja munkit kirkon yläsalissa Sunnuntai 4.5. / 2. sunnuntai pääsiäisestä Hyvä paimen klo Messu Hyvinkään kirkossa klo Kirkkokahvit kirkon yläsalissa klo Sanajumalanpalvelus Paavolan seurakuntakodissa klo Messu Vehkojan seurakuntakeskuksessa klo Tuomasmessu Vanhassa kirkossa Tiistai 6.5. klo Viktor Klimenkon ja Dom-kuoron konsertti Hyvinkään kirkossa Keskiviikko 7.5. klo Häämusiikki-ilta Vanhassa kirkossa Perjantai 9.5. klo Lähetysmyyjäiset ja -lounas seurakuntakeskuksessa Sunnuntai / 3. sunnuntai pääsiäisestä Jumalan kansan koti-ikävä klo Messu Hyvinkään kirkossa klo Messu Paavolan seurakuntakodissa klo Perhemessu Kytäjän kirkossa, Kytäjän kuoro klo Äitienpäiväkonsertti Vehkojan seurakuntakeskuksessa klo Iltakirkko Vanhassa kirkossa, Opintorahastoyhdistys Keskiviikko klo Evankelisen herätysliikkeen synty ja elämä Vanhassa kirkossa, teol. tri Reijo Arkkila, Pertti Niiranen Lauantai klo Sauvoen suveen - liikuntapäivä Paavolan seurakuntakodilla Sunnuntai / 4. sunnuntai pääsiäisestä Taivaan kansalaisena maailmassa klo Messu Hyvinkään kirkossa klo Sanajumalanpalvelus Paavolan seurakuntakodissa klo Koko perheen päivä Sääksin leirikeskuksessa, ohjelmaa, ruokailu 5 e aikuinen, 3,5 e lapsi, ks. s. 7 klo Hartaus Puolimatkan hautausmaalla klo Hartaus Rauhannummen hautausmaalla klo Messu Vehkojan seurakuntakeskuksessa klo Häämusiikkia Hyvinkään kirkossa klo Koko perheen lauluhetki Kaukasten palvelutalossa, kahvi- ja mehutarjoilu klo Kirkkoilta Vanhassa kirkossa, Raamattuopisto Keskiviikko klo Kuoroilta Hyvinkään kirkossa, Kirkon Kamarikuoro Muutokset mahdollisia! Seuraa kirkollista ilmoittelua. Seurakunnan osoitteet ja puhelinnumerot Postiosoite: PL 29, HYVINKÄÄ Käyntiosoite: Hämeenkatu 16, HYVINKÄÄ Puh Telefax Suuntanumero: 019 Kirkkoherranvirasto Avoinna: ma-ke 9-16, to 9-18 ja pe 9-15 Puh Taloustoimisto Avoinna: ma-to 9-16 ja pe 9-15 Puh Diakoniatoimisto Avoinna: ma, ti, to ja pe 10-13, Puh Nuorisotoimisto Avoinna: ti ja to Puh Hyvinkään seurakuntalehti Päätoimittaja: Ilkka Järvinen puh. (019) ilkka.jarvinen@evl.fi Toimitussihteeri: Jorma Ersta puh. (019) jorma.ersta@evl.fi Tiedotustoimikunta: Petrus Grönroos, Heidi Hänninen, Riitta Miettinen, Inga-Lill Rajala, Tapani Yli-Saunamäki Toimituskunta: Anna-Maija Ahovaara, Reijo Huuskonen, Antti Pohjanraito ISSN Kustantaja: Suomen Kirkko-Mediat Oy Taitto: Jorma Ersta Paino: Salon Lehtitehdas Painos: Seuraava lehti ilmestyy: Aineisto toimitukselle:

16 SANARISTIKKO Oikean ratkaisun lähettäneiden kesken arvotaan kaksi kirjapalkintoa. Vastaukset lähetetään ma mennessä osoitteeseen Hyvinkään seurakunta, Kirkonmäeltä-lehti, PL 29, Hyvinkää. Kuoreen merkintä Ristikko. Nimi: Osoite: Ristikon 1/2003 ratkaisu Kilpailuun osallistui 46 ristikon ratkaisijaa. Arpaonni suosi tällä kertaa Jenny Halmetta ja Jouko Toikkaa. Heille lähetetään kirjapalkinnot postin välityksellä. Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistumisesta. Herusten mökin vuokraus Herusten mökkiä vuokrataan diakonisin perustein. Hakemukset käsitellään, säilytetään ja hävitetään luottamuksellisesti diakoniatoimistossa. Vuokra 12 euroa vuorokausi tai päiväkäynti. Vuokraus lasketaan alkavaksi klo 16 ensimmäisestä vuokrauspäivästä seuraavaan päivään klo 15 asti. Vuokra on ryhmältä 50 euroa, ryhmän henkilöluku korkeintaan 10. HUOM! Mökille ei saa viedä mitään kotieläimiä! Hakulomakkeita saa diakoniatoimistosta (työkeskus) tai seurakunnan neuvonnasta, Hämeenkatu 16. Hakemukset palautettava mennessä diakoniatoimistoon tai seurakuntakeskuksen neuvontaan. Päätöksestä ilmoitetaan henkilökohtaisesti puhelimitse tai kirjeitse mennessä. 16