8. JOHAN ADOLF BAHR, ( JANI\E TAI JOBBEN ) ItI A

Transkriptio

1 8. JOHAN ADOLF BAHR, ( JANI\E TAI JOBBEN ) ItI A I Seiniijoki Helsinki Jobben oli pienikokoinen, mutta omasi suunnattomat ruumiinvoimat, joista perimiitieto kertoo iillistyttiivii tarinoita. Granit-Ilmoniemen "Sukukuvastossa" on kuva J.A.Biihristii ja hiinen ensimmiiisestii vaimostaan Karolinasta. Aloitettuaan tycinteon isiinsi tytipajoissa Jobben yleni22-vuotiaana konttoristiksi Seiniijoen ruutitehtaalla. Vuoden 1860 kirkonkirjoissa hiinet mainitaan konttoristina ja neljii vuotta mytihemmin maakauppiaana. Lapualla hiin omisti Tynjiiliin talon. Muutamaa vuotta myiihemmin hiin muutti Alavudelle Rtiyskiin sotilasvirkatalon vuokraviljelijiiksi. Hiin rakennutti rappioituneelle tilalle komean kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Hiin toimi my6s kauppiaana. Katovuosien seurauksena perheen taloudellinen tila heikkeni. Karolina-rouvan tiedetiiiin koettaneen hankkia tuloja perheelle kirjoittamalla tiisin eriiiin tuomarin papereita. Tilanne jatkoi heikkenemistaiin ja iiidin kuollessa 1875 perhe hajaantui siten, ettii neljii nuorinta tytiifta otettiin kasvateiksi eri perheisiin. Perheen hajoaminen oli tietysti traagista, mutta jokainen lapsi sai hyviin kodin. Vuoden kuluttua niiistii tapahtumista Jobben avioitui leipurina vaurastuneen leskirouva Fanny Neppenstriimin kanssa. Seuranneessa vararikossa kumpikin aviopuoliso menetti omaisuutensa. Perhe muutti Jyv?iskyliiiin Fanny-rouva oli tarmokas ja ympiiristtinsii suosima, mutta sukulaisten kesken kovin siirmikiis, niin ettii h2in joutui epiisopuun niin miehensii kuin mytihemmin poikansa Gtjstankin kanssa. Puolisot muuttivat erilleen asumaan. Jobben eli vanhoilla pdivilldiin vaikeissa taloudellisissa oloissa murtuneena miehenii elettyii2in viikeviisti ja vaihdellen toimialaa, milloinkaan tiiyttii tyydytystii saamatta. Oleskellessaan poikansaalfonsin luona Jobben sai tuberkuloositartunnan,jonka seurauksena hlin kuoli 67-vuotiaana. Viimeiset elinvuotensa hiin asui Helsingissii parantumattomien sairaitten hoitolassa, joka oli vastapiiiit?i Diakonissalaitosta. Paikan siellii hiinelle kustansi viivy Josef Stenbiick. Jobben Biihrin perilliset muodostavat niin kutsutun Alavuden sukuhaaran. 2. Nicolai Ernst Biir, K6iipenhamina - 23.O Seiniijoki Sofia Elisabeth s. Jernberg, Laihia I puoliso Karolina (Liina) Elisabeth s. Griinfors, Vaasa Alavus II puoliso Fanny Emilia Neppenstriim s.ingman, Jyviiskyl?i (iatkuu)

2 4. I Josef Stenblick" , Vaasan hovioikeuden asessori liiti eaeuamainitun, luultavasti niirpitiliiinen, taloudenhoitaja tr Gustaf Henrik Ingman, , Kauhavan kappalainen Fredrika Christina s. Biickvall l. Emst Johan Alfons, E56 Seiniijoki - 26.@.18E8 Lappeenranta z.karl Edward Waldemar, O Seinlijoki Seiniijoki 3. SofiaEvelina, Seiniijoki Viipuri 4. Anna August Sein?ijoki Helsinki 5. Mathilda Elisabet Rosina, Seinljoki haud. Lapualle 6. Wivi Katharina, kuoli pienenii 7. Maria, Alavus Vaasa 8. Edittr Johanna, Alavus Vinat 9. Signe Karolina, Alaws t873 Alavus 10. Pikku Julia (Lilli), Alavus Kerimiiki I1. Gustaf Adolf (Gdsta/Poju), Alavus l.I9l4 Sahalin tr

3 9. ERNSTJT]LIUS BAHR InB I Seindjoki Veteli E.J.Bah kiivi Vasa Hiigre Elementiirskolaa ainakin vuonna HAnfii ei kuitenkaan mainita koulun matrikkelissa (L.L.Lauren, Vasa Trivialskola). Miss6iin tapauksessa hiin ei niiytii kiiyneen koulua loppuun, silli jo seuraavana vuonna, vain 13-vuotiaana, h:in ryhtyi Seiniijoen ruutitehtaan konttoriharjoittelijaksi ja nrli konttoriapulaiseksi (bokhillare) noin vuoden kuluttua. Vajaan 19 vuoden iiissii, siis alaik?iisenii, hiin meni naimisiin patruuna Wasastjernan takuulla itseiiiin l2ihes 7 vuotta vanhemman Anna Lindrothin kanssa. Samoihin aikoihin hiinelle uskottiin serkkunsa Gustaf August Wasastjennan y.m. omistaman Kiimingin rautaruukin (Karstulassa) isiinntiitsijiin toimi. Vuonna 1856 hiin muutti Inhan (alk. Gustafsforsin ) rautaruukin hoitajaksi. Inhan ruukki valmisti menestyksekkiiiisti jiirvimalmista rautaa liihiseudun tarpeisiin. Upporikas Wasastjerna teki vararikon suurten liikeyritysten epiionnistumisen vuoksi. Pakkohuutokaupassa osti ruukin maineen (77 tynnyrinalaa), sahoineen ja myllyineen oluttehtailija Christian v.biir. Uusi omistaja myi puolet ruukista serkulleen Ernst Julius Biihrille, joka otti vastatakseen puolesta ruukin veloista. Ensimmiiiset parikymmenta vuotta olivat E.J.Biihrin perheen onnellisinta aikaa. Inhassa heidiin kiiyttissiiiin kauniin virran rannalla oli tavattoman komea kaksikenoksinen ialo. Kummassakin kerroksessa oli kymmenen huonetta, joskaan yliikertaa ei laitettu asuttavaan kuntoon. Tehdastoiminta menestyi aluksi hyvin. Mytihemmin tulokset viihitellen heikkeniviit,osaksi varmaan siksi, ettii raudan valmistus jiirvimalmista yhii heikommin kykeni kilpailemaan muiden valmistustapojen kanssa, osaksi siksi, ettii lzihellii olevista jiirvistii malmi loppui. Albin Wasas{erna osti 1879 Ernst Juliukselta tiimiin osuuden. Viimemainitun taloudellinen tilanne johti 1881 vararikkoon, jolloin kuitenkin saamamiehet saivat kaikki saatavansa takaisin. Tiimiin jiilkeen E.J.Biihr oli Ahlstriim-yhtiiin Kauttuan rautatehtaan isiinntiitsijiinii. Tehdas oli rappiolla. E.J.Biihr sai tuotannon huomattavasti lisiiiintym2iiin, mutta kun taloudellinen tulos ei heti ensimmiiisenii vuonna ollut tyydyttiivii, sanottiin hiinet irti. Tiimiin jiilkeen hiin ryhtyi Maalaisten Paloapuyhtiiin Laukaan piirin asiamieheksi ja muutti 1882 Jyviiskyliiiin. E.J.Bahr oli luonteeltaan hiljainen, hyvtintahtoinen ja huumorintajuinen, mutta joskus kiivas. Erityisesti hiin harasti hyviin jiidestystii. Ennen vararikkoa hiin sairasti 17 vuotta vatsahaavaa tai mahakatarria, jota hiin paransi pellavansiemenillii. Vuonna 1865 perhettii kohtasivat raskaat surut kun he ensin tammikuussa menettiviit keuhkokuumeeseen 2-vuotiaan pojan ja seuraavana kesiinii tulirokkoon ja kurkkumdtiiiin kolmen viikon sisiillii yhden tyttiiren ja kolme poikaa, iatfian vuotiaita. Ollessaan tyttiirensii Julian luona fiimiin Naimi-tyttiiren hiiissii Emst Julius satastui keuhkokuumeeseen, joka mursi hiinen voimansa ja, josta hiin ei koskaan tiiysin toipunut. Pari vuotca hiin vaimoineen asui Julian luona Vetelin pappilassa, jossa kuoli Ern-st Julius Biihr on Inhan sukuhaaran kantaisii. (iatkuu)

4 2. Nicolai Ernst Biibr, Z4.O2.I8OO Kiitipenhamina - 23.O Seiniijoki Sofia Elisabeth s. Jernberg, l2.o3.l8oz Laihia Puolrso '26.1', Anna Lovisa (Louise) s.lindroth, Vaasa ,zihtliri Isiin kuollessa Anna oli 6-vuotias. Onneksi perheellti oli oma talo Vaasassa ja isiin iiiti, tarmokas Beata Liirka, talontytiir Mustasaaren Bdlestii, asui samassa talossa. Anna oppi jo lapsena lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Myiihemmin hiin toimi kotiapulaisena varakkaissa vaasalaisperheissii kuten Hiigglundeilla ja Willebrandeilla. Ennen naimisiin menoaan hiin oli "hushillsmamsellina " hoitamassa vanhaa Wasastjernaa tiimiin kuolintaudissa. K.J.Kalliala muistaa suomeakin puhuneen mummunsa olleen lyhyehkiin, ei kauniin, mutta olennoltaan tavattoman sydiimellisen, vilkkaan ja hilpeiin. "Laskettaessaan yli kivien ja kantojen" htin teki hupaisia kielivirheitii. Ruukinpatruunan suuren talouden piiiinii hiinen uutteruutensa ja neuvokkuutensa ovat olleet vertaansa vailla. Hiin on ollut hyvin vieraanvarainen ja ktiyhille erittiiin antelias. 4. Johan Petter Lindroth, 10.fr4.I792 Vaasa Marseilles Merimies, kuoli jonkinlaiseen ruttotautiin ja haudattiin Marseillesin edustalle. Katharina Johansdotter, Niirpitt - Vinat 5. Kuolleena syntynyt tytiir, Julia Nanny Sofia, Karstula MiinftA 2. Ernst Christian Alfred, M,inttii AtrUiri 3. Karl Johan Miinfta Atrt:iri 4. Hilma catharina charlotta, A,htiiri Rauma 5. Hulda Louise Augusta, Atrtliri Atrciri 6. Richard Edvard Julius, I9.L2.I862titrttiri t865,ti,trtiri 7. Ernst August Emil, Ahtiiri Atrtarl 8. Aina Ines Emilia, 22.O8.l866litr*iri Helsinki 9. Edvin Ossian. 23.O8.I872,t\hCiri I Jvviiskvlii

5 10. FREDRIK CHRISTIAN BAHR III I 1833 Seiniijoki Seiniijoki Toimi Kuortaneella henkikirjoittaja Larickin apulaisena. Kuoli 2O-vuotiaana kiitiiviiiin keuhkotautiin. Naimaton, Nicolai Ernst Biihr, Ktiiipenhaminu - Z:.Ol Sofia Elisabeth s. Jernberg, Laihia ggl

6 11. AUGUSTA CHARLOTTA BAHR III Seiniijoki I 868 Seiniijoki Em?innditsijii serkkunsa Gustaf August Wasastjernan Nygird-nimisellii tilalla. Seiniijoella. Kuoli 35-vuotiaana verensyiiksyyn, joka arvattavasti johtui keuhkotuberkuloosista Naimaton 2. Nicolai Ernst Biihr, L800 Ktitipenhamina Seiniijoki Sofia Elisabeth s. Jernberg, Laihia

7 12. KARL GUSTAF BAHR NI I 24.0I.1838 Seiniijoki Alavus Asui Alavudella nimismies E.G.westersrtandin luona tiimiin apulaisena ja oli kihloissa tiimiin tyttiiren kanssa. Morsian Rosa oli syntynyt Hilflt piti vietettiimiin , mutta sulhanen kuoli edellisen toukokuun alussa kiitav2iitn keuhkotautiin_ 2. Nicolai Ernst Biihr, Kd<ipenhamina Sofia Elisabeth s. Jernberg, 12.O3. BOZ Laihia Seiniijoki ).

8 13. NIKOLAIEDVARD BAHR III I Seiniijoki Ahtiiri Maakauppias Alavudella. Teki vararikon, jonka jiilkeen hiin turvautui veljeensii Ernst Juliukseen, viettaen aikaansa ahkerana kalamiehanii, surren epiionnistunutta eliimiiiinsii ja sita, effa hiinen vaimonsa oli konkurssin jiilkeen hiinet kokonaan hylzinnyt. Hiin kuoli keuhkotautiin sairastettuaan yhden viikon. 2. Nicolai Ernst Biihr, Ktidpenhamina Seiniijoki SofiaElisabeth s. Jernberg, Laihia Henrika Wilhelmina (Mimmi) s.westerstrand Kuortane tai Alavus - Eronnut 1867 Avioliiton mentyi hajalle Mimmi Biihr muuttihelsinkiin ja oli senaatin valtionvarain toimituskunnassa ensin puhtaaksikirjoittajana ja sitten arkistonhoitajana. Hiin omisti hyvin menestyviin liikkeen Ab. M.Biihr Oy., joka toimitti kouluille kaunokirjoitusvihkoj a ja yleisdlle patentoituja mustekyniin kuivaimia. Avioliitosta ei syntynyt lapsia eikii Mimmi Biihr mydhemminkiiiin mennyt naimisiin. 4. E.Gustaf Westerstrand Alavuden nimismies Anette s. Aberg ).

9 14. AUGUSTALFRED BAHR IN I Sein?ijoki Sein?ijoki Kuoleman syy "magref'. 2. Nicolai Ernst Biibr, Kdtipenhamin a Seiniijoki SofiaElisabeth s. Jernberg, I2.03.l802laihia I l tr i 4. 5.

10 15. FREDERIK CARL CHRISTIAN VANHEMPI BAR IIIC Ktiiipenhamina Ruovesi Olutrnestari, lienee tullut 1861 Suomeen ( merkintii Seiniijoen kirkonkidoissa). Vuonna 1855 hiinen tiedetiiiin viel?i olleen Tanskassa. Jalmari Niemen teoksessa SuomenBanimoteollisuuden vaiheita sivulla 31 kerrotaan, efta 1859 perustettiin Seiniijoelle G. Wasastjernan olutpanimo. Voi arvailla, ettii Wasastjerna on kutsunut tehtaalleen iiidinpuoleisen serkkunsa E.J.B:ihrin isiinpuoleisen serkun Christian v. Biirin. Viimemainittu avioitui Seiniijoella 1866 Sofia Grrinforsin kanssa. Tiimiin sisar puolestaan oli naimisissa Johan Adolf Biihrin kanssa. Tiivis sisarusten, serkusten ja langosten ketju Biirien,Wasastjernojen,Grrinforsien ( Stenbiickien) ja Jernbergien kesken oli muodostunut Suomeen. Kuten edellii on kerrottu, Christian v. Biir osti pakkohuutokaupasta maineen, myllyineen ja sahoineen Inhan ruukin, josta parin vuoden piiitstii myi puolet Ernst Julius Biihrille. Seitsemiin vuotta mytihemmin tiimii puolestaan myi osuutensa, sillii Christian v. ilmoittaa kirjeessiiiin Furuhjelmille (VA. vol.85), ettii ruukin silloin omistivat hiin ja Gustaf Albin Wasastjerna. He myiviit ruukin ruotsalaisille vuori-insinijdreille; Christian vanhemman 11 vuotta kestiinyt aika ruukinpatruunana oli piiiittynyt. Jo vuonna 1875 tai 1876, lasten syntymtipaikoista piiiitellen, perhe lienee muuttanut Ruovedelle, Ajostaipaleen kyliiiin, Vilppulan oluttehtaalle. Kirkonkirjoista loytyy vuosiluku Tuolloin Christian v. oli vielii Tanskan kansalainen. Perimiitiedon mukaan hiin pani alulle Vilppulan olutpanimon ja toimi sen johtajana panimon omistaj ana mainitaan A.Aminoff. Panimossa tytiskenteli 7 henkeii ja se tuotti kannua olutta vuodessa, rahalliselta arvoltaan markkaa. Ensimmiiisen avioliiton kaksi nuorinta lasta on merkitty Ruovedellii syntyneiksi. Aiti menehtyi niihtiiviisti lapsivuoteeseen. Kahdeksasta lapsestaan hiin oli saattanut tuonen kehtoon kolme, vanhimmaisen ja nuorimmaisen vain viihiin ennen kuolemaansa. Viiden, alle lo-vuotiaan lapsen "yksinhuoltajaksi" jiiiinyt Christian v. solmi vuoden suruajan jiilkeen avioliiton Maria s. Gelanderin kanssa. Mainittakoon, ettl Marian iiiti ja tynnyrimestari Nicolai Ernst Biihrin vaimo olivat sisaruksia. Uuteen liittoon syntyi 3 lasta, nuorin nuorin samana piiiviinzi kuin isii haudattiin, joten Maria ei voinut osallistua miehensii hautajaisiin. H:in jai yksin 8 lapsen kanssa, joista vanhin oli 13- vuotias. John ja 1 l-vuotias Ivar liihetettiin Tampereelle, Augusta ja Selma setdnsii Nikolain luo Tdysiidn, jonne Kristiankin saapuu rippikoulun kayryaiin. Miehuutensa vuosina Christian vanhemman mainitaan olleen pontevan, keskiminai sen ja pyyleviin. Valokuvien perusteella hiinen voi p?iiitell?i olleen omanarvontuntoinen, hyvin pukeutunut herra. Suvun kesken Christian vanhemman iiilkeliiiset muodostavat Ruoveden sukuhaaran. 2. Ernst Frederik BAr, I 0 Kiiiipenhamina - I 89 I Ttiysii Puuseppii Karoline s. Haeslund, Saeby - Tdysii (iatkuu)

11 3. I puoliso Sofia Charlotta s. Grrinfors Vaasa Ruovesi Valokuvat paljastavat Sofian uupuneen lapsirunsauden taakan alle ja hiin kuolikin lapsivuoteeseen, Parina viimeisenii elinvuotenaan hiintii oli auttamassa sisarentvtdr Evelina Biihr. II puoliso 28.0L1879 MariaLouise (Lovisa) s. Gelander Jurva Virrat. Veljet jiirjestiviit leskeksi jiiiineen Marian harjoittelijaksi Ruoveden postitoimistoon. Seuraavana vuonna, 1883,Virroille avaffiin postitoimisto, jonka I hoitaja Mariasta tuli ja perhe muutti sinne. Hiin jatkoi ty<itiiitn, kunnes nuorin tytiir Anna valmistui postinhoitajaksi. 4. I Josef Stenbiick, Vaasan hovioikeuden asessori Aiti yilamainitun taloudenhoitaja Grdnfors, mahdollisesti Niirpidstii II Michel Michelson Gelander Lukkari Karolina Katarina, Seiniijoki Ruovesi 2. Emst John Waldemar, Seiniijoki Vinat 3. Onni Carl Christian, Seiniijoki Seiniijoki 4. Karl Ivar, Seiniijoki Tampere 5. Augusta Sofia, Seiniijoki Virrat 6. Selma Matilda, Sein?ijoki Vinat 7. Karl Kristian n., Ruovesi Virrat 8. Oskar Alfred, Ruovesi L877 Ruovesi 9. Lempi Maria, Ruovesi Virrat 10. Karl (Kaarlo) Fredrik, Ruovesi Karkku 11. AnnaElvira Ruovesi Ywat

12 16. NICOLAIERNST BAR III D Kiiiipenhamina Ttiysd Alunperin setiinsii tiiysi kaima, kunnes t?imii lisiisi sukunimeens?i h-kirjaimen. Suomeenmuuttovuodesta ei ole tiyttii varmuutta, mutta 1889 hiin sai taana kansalaisoikeudet. Koskenniskan oluttehtaan osakas ja Mlihtisen tilan isiintii Toysiissii. Christian-veljen tiiysorvoiksi jiiiineist?i lapsista Mlihdsessii ovat asuneet Augusta, Selma ja Kristian. 2. Enrst Frederik B:ir, Kiiiipenhamina Ttiysii Puuseppii Karoline s. Haeslund, Saeby - 3. Puoliso I876 Tanskassa Karin Maria (tant Mari) s. Jensen, O6.02.L842 Tanska Alavus 4. Puoliso Tanskassa Karinin vanhemmista emme tiedii mitiilin. Hlinen tiedetiiiin sukuloineen Tanskassa useaankin otteeseen. Mukana on ainakin kerran ollut Christian vanhemman Augusta -tyt?ir. Karin Maria (tant Mari) s. Jensen, Tanska Alavus f. 1. Anna Karolina, Ttiysii Tiiysl