Arvoisa rouva kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, arvoisat kuulijat!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvoisa rouva kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, arvoisat kuulijat!"

Transkriptio

1 Kuopio ja Pietari J. V. Snellmanin ajattelussa Juhlaesitelmä Kuopion kaupunginvaltuuston istunnossa klo Juhlavuoden pääsihteeri, dosentti Raimo Savolainen, Valtioneuvoston kanslia Arvoisa rouva kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, arvoisat kuulijat! Tänä vuonna saamme juhlia suomalaisen kansakunnan rakentajan Johan Vilhelm Snellmanin syntymän 200-vuotisjuhlaa. Melkein 100 päivänä useissa sadoissa erilaisissa tilaisuuksissa tämä suomalaisen sivistyksen esitaistelija ja modernin kansalaisyhteiskunnan rakenteen kehittäjän elämäntyötä ja merkitystä esitellään monipuolisesti kansalaisille. Snellmanin elämäntyötä sävyttivät kansainvälisyys, läheiset kontaktit eurooppalaiseen sivistyshistoriaan ja kaupankäynnin globaalit mahdollisuudet. Tällaiseen ajatteluun hänet kouli eläminen kahden metropolin vaikutuspiirissä, Tukholman ja Pietarin. Ensimmäisen 40 vuoden aikana Snellmanista kypsyi näkijä siinä eurooppalaisessa kontekstissa, johon porttina toimi Tukholma. Melkein toiset 40 vuotta hän toimi toimintanäkynsä julistajana ja toteuttajana Pietari-keskeisessä toimintaympäristössä, jonka alku toteutui täällä Kuopiossa. Syntyminen, varttuminen ja koulunkäyminen Ruotsin suurvallan pääkaupungin sivistyksellisessä ja taloudellisessa vaikutuspiirissä kasvatti Snellmanista tiedonjanoisen kosmopoliitin. Snellmanin Oulusta ja Kokkolasta kotoisin olevat vanhemmat olivat ensimmäinen sukupolvi, joka korjasi konkreettisesti hyödyn Pohjanmaan säännöllisistä yhteyksistä Tukholmaan ja sitä kautta ulkomaille. Kehitys oli alkanut jo 1600-luvun alussa Ruotsin kuninkaiden perustaessa Pohjanmaan rannikolle kaupunkeja maakunnan kaupan keskittämiseksi. Ulkomaankauppaoikeuden saaminen kytki nämä rannikkokaupungit nopeasti säännöllisen kansainvälisen kaupan piiriin luvun puolivälissä tapulioikeuden 1

2 saaneet Oulu ja Kokkola, Snelmanin kotikaupungit, kohosivat nopeasti Suomen vauraimpien kaupunkien kärkeen ja pitivät asemansa aina 1850-luvun puoliväliin saakka. Kannattavuus perustui siihen, että tervaa vietiin suoraan Tukholmaan, jossa sen suurkauppiailla oli vanhat ja hyvin toimivat liikesuhteet useisiin Euroopan kauppakeskuksiin. Heillä oli luotonantomahdollisuus ja tarkat tiedot suhdannevaihteluista maailmalla. Snellmanin esivanhemmat olivat 1600-alusta asti kuuluneet Pohjanmaan rannikkokaupunkien varakkaaseen porvaristoon. Merenkulun tuoma aineellinen vauraus ja sen synnyttämä henkinen sivistys vaikutti sukujen kehittymiseen virkamiessuvuiksi, kun varallisuuden kasvaessa poikia alettiin lähettää yliopistoon johtaviin kouluihin papeiksi valmistumaan. Lisäksi vuonna 1800 Kokkolan kaupunkiin oli perustettu Suomen ensimmäisiä kirjastoja heti Vaasan ja Turun jälkeen. Yli tuhannen niteen kirjasto karttui Tukholman tervanvientimatkoilla. Tätä monipuolista kirjastoa Snellman käytti ahkerasti kouluaikanaan ja kotiopettajana ollessaan. Myös Venäjän vallan aikana merenkulkuun perustuva Pohjanmaan vauraus haluttiin säilyttää ennallaan, kun Porvoon valtiopäivillä porvarit hakivat oikeutta jatkaa kauppaa Tukholman kanssa. Turun ja Suomenlahden kaupunkien kanssa Pohjanmaan kaupungeilla oli tästä vastakkaisia mielipiteitä. Pohjalaisten perusteluna oli se, että Venäjän oma kauppalaivasto oli pieni, jolloin valtakunnan oma etu oli, että Suomi saisi edelleen kehittää ulkomaankauppaa länteen ja erityisesti Ruotsiin. Toive toteutui Suomen saadessa Venäjän rinnalla käydä itsenäistä ulkomaankauppaa. Huolimatta Pohjanmaan suvereenisuudesta ulkomaankaupassa ja sen tuomista henkisistä ja aineellisista eduista Snellman ei rakentanut henkistä ja aineellista herätysohjelmaansa kuitenkaan Tukholman keskeisen pohjalaisen merenkulkukulttuurin esikuvista käsin vaan hänen mielestään sivistyksen voima oli 2

3 löydettävä monipuolisemmin. Vaikkakin ylpeänä pohjalaisuudestaan Snellman varoitteli kuitenkin nurkkapatrioottisuuden vaaroista seuraavasti: On hyvä ja oikein, että ihminen rakastaa paikkaa, jossa hänen kehtonsa on keinahdellut, ympäristöjä ja oloja, jotka ovat suojanneet hänen nuoruuttaan. --- Toisaalta sivistys kuitenkin perustuu siihen, että yksilö pystyy laajentamaan näköpiiriään ja suuntaamaan mielenkiintoaan yhteisen isänmaan ja ihmiskunnan yleisiin asioihin. Snellmanin mielestä kun tässä onnistuu, tietää mitä nurkkapatrioottisesti pitää tehdä tai olla tekemättä. Ongelma poistuu, kun yksilö oppii tuntemaan oman maansa. Kirjatieto ei sitä pelkästään ratkaise vaan henkilökohtainen kokemus, jolla oma maa ja kansa opitaan tuntemaan. Snellmanin mukaan pohjalaisilla on tässä erityinen haasteensa suuren omavaraisuutensa vuoksi, koska sitä seuraa tietämättömyys kaikesta, mikä on hieman kauempana kotinurkista. Hyvät kuulijat! Snellman itse toimi tarkasti neuvonsa mukaan. Kirjatiedon lisäksi Snellman hankki elämänsä aikana runsaasti kokemuksia asuessaan ja liikkuessaan eri puolella Suomea Helsingistä Ouluun ja Turusta Kuopioon. Hän tunsi hyvin Tukholman, Pietarin, Saksan monet kaupungit ja paljon muita kaupunkeja kuten Pariisin ja Lontoon. Juuri Tukholma-keskeisen nuoruutensa ja sen jälkeen Ruotsissa ja Keski-Euroopassa tekemänsä pitkän ulkomaanmatkan jälkeen ei ollut yllättävää, että hän täysin vapaaehtoisesti valitsi toimintapaikakseen Kuopion. Maailmaanähneenä hän helposti tunnisti kaupungin resurssit ja näki sen tulevaisuuteen. Monikaan hänen ystäväpiirissään ei nähnyt Snellmanin kaukokatseisuutta vaan ratkaisu koettiin lähinnä järkytyksenä. Itse A. I. Arwidsson koetti parhaansa mukaan houkutella Snellmania jättämään Suomen tämän karkotuksen takia. Kuopioon muutosta kuultuaan hän vakuutti, että Snellman ei ollut niitä, joita kasvoi Suomen 3

4 kaikilla naurismailla ja nyt hänet aiottiin heittää kuin hyödytön riepu kirjallisuuden autiomaahan Kuopioon. Arwidssonin mielestä järjen ja kieliopin takominen Savon villien päähän ei ollut oikea palkka. Ystävien suhtautuminen Kuopioon muuttamiseen oli ymmärrettävää, koska Suomen ollessa teollistuneen Euroopan reuna-aluetta Kuopion lääni näyttäytyi Helsingin horisontista helposti erämaalta. Sitä voitiin pitää suuriruhtinaanmaan kehitysalueena monen tuntomerkin perusteella. Tänä aikana Pohjois-Savossa vallitsi nopea väestönkasvu, elinkeinoelämää leimasi maatalouden alkeellisuus. Erikoistuminen, vaihto ja kauppa laajassa mitassa olivat kaukaisia ja vähämerkityksisiä. Snellmania ei houkutellutkaan kaupunkiin sen alkeelliset olot vaan henkinen vireys. Kaupungissa asuvien sukulaistensa ja ystäviensä kautta hän oli jo etukäteen tiennyt Kuopion alueen henkireikänä, jonka kautta ja suodattamana hänen ulkomailla vankistuneet näkemyksensä voitiin kansanomaistaa ja levittää kansan. Kun Kuopio perustettiin, se muistutti savupirttikylää mutta 1800-luvun puoliväliin mennessä siitä oli kehittynyt Suomen oloissa sivistyskeskus, jonka maine perustui näkyviin ja Snellmanin hyvin tuntemiin persooniin. Varkauden ruukin omistaja E. J. Längman ja Kuopion monipuolinen apteekkari August Kellgren tähyilivät teollistuvaan Keski- Eurooppaan ja odottivat pääsevänsä soveltamaan teollisen vallankumouksen keksintöjä tuotantoonsa. Heidän lisäkseen kaupungin henkisiä johtajia olivat kansanvalistusmies, kirkkoherra Matias Ingman, piirilääkäri Mårten Lindfors, herännäisjohtaja, kruununvouti Johan Jacob Malmberg ja suomalaisuusmies, majuri Johan Anton Karsten, joka oli perustanut kaupunkiin sisämaan ensimmäisen kirjapainon. Yksi suuri tekijä Snellmanilla Kuopion valintaan oli Pietarin läheisyys. Vain 10 vuotta ennen Snellmanin muuttoa Tukholma-keskeinen kaupankäynti oli alkanut muuttua, kun vuonna 1834 Venäjän kauppaa oli laajennettu uudella 4

5 kauppasopimuksella. Snellmanin Suomeen paluun aikoina finanssitoimituskunnan päälliköksi nimitetyn Lars Gabriel von Haartmanin tehtävänä oli erilaisilla taloudellisilla toimenpiteillä etäännyttää Suomi Ruotsin yhteydestä. Asiamiehiä asetettiin tärkeisiin satamakaupunkeihin Pietariin, Tallinnaan ja Riikaan. Toimenpiteet olivat tehokkaita, koska 1840-luvulle tultaessa Venäjän kauppa oli nousu 40 %:iin ja Ruotsin osuus samaan aikaan pudonnut 10 %:iin. Muutoksesta kärsivät Pohjanmaan rannikkokaupungit ja hyötyivät Vanha - Suomen kaupungit. Muutosta vahvisti se, että vuoden 1840 rahareformi poisti Ruotsin rahan liikenteestä ja asetti Venäjän ruplan ainoaksi maksuvälineeksi Suomessa. Maantieyhteydet olivat linkittäneet Kuopion jo kauan Pietariin, koska se sijaitsi Ruotsin rajalta Torniosta Oulun kautta Viipuriin ja Pietariin johtavan tien varrella, jota kautta kulki harvinaisen runsas matkustajajoukko, kauppiaita, käsityöläisiä ja taiteilijoita. Myös kuopiolaiset liikemiehet kävivät säännöllisesti Pietarissa, jossa esimerkiksi Kellgreni-likööri oli hienostoseurapiirien suosittu herkku. Luopuessaan apteekistaan Kellgren keksi vuonna 1839 puutarhansa runsaat marjasadot hyväksi liiketoimeksi ja alkoi jalostaa marjoja hilloksi ja likööriksi, jota vietiin ulkomaille. Sivistynyt ja avakatseinen Kellgren teki säännöllisiä liikematkoja Viipuriin ja Pietariin, jossa hänellä oli suorat kontaktit myös keisarin luottomieheen ministerivaltiosihteeri Alexander Armfeltiin. Kuopio oli pikkukaupunki mutta säännölliset liikemies- tai tilanomistajaperheet Pohjanmaalta, Etelä-Suomesta tai Pietarista viipyivät aina pari päivää Kellgrenin perheessä ja pitivät heidät ajan tasalla maailman menosta, mihin myös Snellman säännöllisesti osallistui. Hyvät kuulijat! Pietarin läheisyyden merkitys Kuopiolle ja koko Itä-Suomelle konkretisoitui Saimaan kanavan rakentamisessa, missä hankkeessa paikan päällä toiminut Snellman pääsi avainrooliin pääkaupungin hallituspiirien kiivaissa neuvotteluissa. Vesitieyhteys 5

6 Saimaalta Suomenlahdelle ja edelleen Eurooppaan oli ikivanha ajatus. Ensimmäiset yritykset Saimaan kanavan rakentamiseksi tehtiin ja 1600-luvun alussa. Ensimmäinen Saimaan kanava, jossa oli 28 sulkukammiota, valmistui vuonna Maaliskuussa 1844 kolmannen kustannusarvion valmistuttua ystävä J. J. Nervander kirjoitti Helsingistä Snellmanille, että nyt alkaa kuitenkin olla oikea aika puhua Saiman kanavan puolesta. --- Monet suuriääniset tahot vastustavat koko hanketta. Nämä olivat Etelä- ja Länsi-Suomessa asuvia aatelisia ja porvareita, jotka pelkäsivät kauppavirtojen kääntyvän itään ja johtavan taloudellisiin menetyksiin. Kolmessa perusteellisessa Saima-lehtensä artikkelissa maalis-huhtikuussa 1844 Snellman seikkaperäisesti osoitti, miten välttämätön kanava oli Suomen kansallisvarallisuuden kehittymisen kannalta. Kateellisia ja epärealistisia länsisuomalaisia kritisoijia hän ojensi muistuttamalla, että Itä-Suomen kauppa oli jo kääntynyt Pietariin eikä Savon ja Karjalan kauppa Venäjälle koskaan kulkisi Pohjanmaan kautta. Snellmanin artikkelit olivat enemmän kuin tervetullut tuki viranomaisille. Jatkossakin pohjalaisen merenkulkukulttuurin perillinen latasi kanava-asiassa isänmaalliset argumentit pöytään. Snellmanin mielestä tuskinpa on ketään, joka ei ymmärtäisi sen vaatimuksen epäoikeudenmukaisuutta, että Itä-Suomen pitäisi jäädä vaille uusia kulkuyhteyksiä jotta maan läntisen osan kauppa kukoistaisi. Hänen mielestään vääryys olisi sitäkin suurempaa, koska tosiasiat osoittavat ettei Itä- Suomen tuotteiden myyminen Pohjanlahden satamien kautta ole kannattavaa. Mitä nimenomaan Pietariin tulee, Snellmanin arvion mukaan itäisellä Suomella tullee sijaintinsa puolesta aina olemaan sikäläisillä elintarvikemarkkinoilla etulyöntiasema. Snellman kuitenkin varoitti, että tavaroiden kuljettaminen Pietariin myytäväksi ei automaattisesti ratkaissut Itä-Suomen taloudellista tilaa, jos pysyttiin raaka-aineiden viennissä. Tilastoilla hän todisti, miten maasta vietiin raaka-aineita, jotka ostettiin takaisin muualla jalostettuina. Snellmanin mukaan Kuopiossa pumpulilankaa, 6

7 tehdastupakkaa ja karkeampia sepäntöitä lukuun ottamatta kaikki muut tuotteet olivat venäläistä perua. Sieltä tuotiin ruplan edestä tavaraa mutta vietiin ainoastaan ruplan edestä voita. Maassa, jossa ei valmistettu edes lapiota tai lukkoa ei voitu haaveilla uusista vientiartikkeleista puun ja tervan lisäksi. Snellmanin asiantuntemus Itä-Suomen olojen arvioinnissa korostui lisää, kun Turkukeskeisen Suomi-ajattelun edustaja finanssipäällikkö von Haartman tiedusteli kiertomatkansa jälkeen syytä elinkeinojen ja moraalin lamaan Itä-Suomessa. Snellmanin tyhjentävä vastaus tähän kysymykseen tuli Saiman pitkässä artikkelisarjassa Itä-Suomen oloista. Hänen mukaansa 50 vuodessa alueen väestö oli kaksinkertaistunut, mikä aiheutti jatkuvan viljantuonnin. Loislaumat kaskesivat kesäisin ja elivät talvisin laiskuudessa ja kerjuulla. Maanviljelyksen kehno taso ei voinut elättää koko väestöä. Pietarin läheisyyden kuten laukkuryssien tuottamat huonot vaikutteet heikensivät moraalia kaikella tavalla. Saiman kirjoituksilla Snellman halusi luoda mahdollisuuksia, jotta ihmiset omalla kokemuksellaan ja mietiskelyllään havahtuisivat olojensa kehittämiseen tiedon ja tahdon avulla. Snellmanin kokemuksen mukaan sivistyksen puute ei ollut ainoastaan kurjuuden seuralainen vaan kaikkialla myös sen merkittävä aiheuttaja. Massojen sivistäminen oli kaikissa maissa varma keino köyhyyden ehkäisemiseen. Koulu ja opetus eivät olleet ainoa keino vaan Snellman viittasi ihmisen vapauteen käyttää kykyään ja voimiaan. Ne maat, joissa ammattikuntalaitos ja privilegiot olivat yhä voimassa kuten Suomessa, olivat elinkeinojensa suhteen verrattain alhaisella kehitysasteella. Hyvät kuulijat! Snellmanin uudistusvaatimuksia pidettiin Tukholmasta liian vanhoillisena ja hallitusmielisenä, mutta kotimaassa hän herätti epäluuloja liian vapaamielisenä. 7

8 Saiman vaarallisuus Pietarin näkökulmasta oli siinä, että se ei tyytynyt itsevaltaisen virkakoneiston kuuliaiseksi rattaaksi vaan levitti tietoja sosiaalisista ja taloudellisista epäkohdista. Niiden pelättiin synnyttävän kumouksellisia uudistusvaatimuksia. syynä oli Snellmanin liian eurooppalainen pää. Kuopion totuudentorven kohtaloksi muodostui Pietarin valtakäsky, vaikka Pohjois- Savon integroiminen Pietariin oli ollut juuri Snellmanin lääke alueen elvyttämiseen. Saima kuitenkin lakkautettiin, koska viranomaisten mukaan tarpeelliset uudistukset ja muut toimenpiteet tulisivat ylhäältä. Olevat olot, sääty-yhteiskunnan järkkymättömyys ja olojen rauhallisuus piti säilyttää. Lopulta tämä periaate kaatui Venäjän kannalta huonosti menneeseen Krimin sotaan. Keisarikunnan sisäpoliittiseen tyytymättömyyteen piti vastata laajalla uudistusohjelmalla, joka ulotettiin Suomeen. Uudistusaallon kaunis alkunäytös oli, kun Saimaan kanava, tämä Sisä-Suomen elinsuoni ja koko Suomen sininen kunnianauha, avattiin virallisesti liikenteelle , samana päivänä kun Aleksanteri II kruunattiin Pietarissa. Samalla kun Itä- Suomelle avautui yhteys merelle ja talouselämä astui uuteen aikaan uuden hallitsijan sanelemalla uudistusohjelmalla otettiin suuria harppauksia eteenpäin. Kuten Saimaan kanavan synnyttäjänäkin Snellman sai toimia arkkitehtinä useille uudistuksille, joiden käytännöllisen sisällön hän oli esitellyt lehtikirjoituksissaan. Saiman työn jatkajan Litteraturblad lehden kirjoituksissa hän otti mielipidejohtajan aseman takaamaan uudistusten keskeytymättömän jatkumisen keisarin hyvällä tahdolla. Hän halusi tarkkaan hillitä ruotsalaisten lehtien vastuutonta ja lyhytnäköistä tyytymättömyyden viljelyä pitkän tauon jälkeen käynnistyneen valtiopäivätoiminnan takaamiseksi. Tärkeimmät kirjoitukset oli suunnattu Ruotsissa oleskelevien suomalaisten loukkaavia kirjoituksia kohtaan Venäjää vastaan: On ero sen kansallisen itsetunnon välillä, joka sanoo, että kansakunta luo itse ja sen julkean kiittämättömyyden välillä, joka kieltäytyy tunnustamasta kansakunnan kiitollisuutta 8

9 sille, jonka kaitselmus on kutsunut näiden kohtaloiden johdattajaksi ja joka tällä paikalla on osoittanut käsittävänsä kansallisen tietoisuuden vaatimukset, sekä osoittanut niiden täyttämisessä jaloa vapaamielisyyttä ja lämmintä haluaan toimia kansan parhaaksi. Hyvät kuulijat! Perinpohjaisena Tukholman ja Pietarin tien kulkijana Snellman oli kuitenkin reaalipoliitikko, joka taitavasti hyödynsi muuttuvat olosuhteet tinkimättä omista periaatteistaan. Hänen ajattelussaan suhde minkään valtakunnan metropoliin ei taannut yksittäisen kansakunnan tulevaisuutta. Elämänsä loppuun saakka hän ajoi tietoisen itsevarmasti suomalaisen kansallisuuden ja suomen kielen asemaa perustana maan kehittämiselle. Hän oli vakuuttunut, että jos suomalaiset eivät herää valtiolliseen ja sivistykselliseen itsetietoisuuteen, se oli kuoleva kansa. Snellmanin 75-vuotissyntymäpäivän kansalaisjuhlassa ylioppilastalolla Yrjö-Koskinen totesi puheessaan, että Snellman oli lähetetty kätilöksi ihmiskunnan synnytyskivuissa: Ja sille kansallisuuden liikkeelle, joka Saiman äänestä heräsi itsetietoisuuteen, on tämä johtajan maltillinen konservatismi ollut äärettömän tärkeä. Snellmanille sivistyksen voima merkitsi ponnistamista omalta pohjalta. Muutamaa kuukautta ennen kuolemaansa hän lausuu nuorisolle: Katsokaa ympärillenne, mitä Euroopassa tapahtuu. Jokainen päivä on todisteena siitä, mitä merkitsee työ kansan kansallistietoisuuden herättämiseksi ja kansakunnan johtamiseksi selvempään tietoisuuteen siitä, mitä kansa on ja mikä sen tarkoituksen tulee olla.--- ja vain sille voidaan luja Suomi perustaa, Suomi, joka voi toivoa kestävänsä tulevaisuudessa. Morgonbladet Puhe 75-vuotisjuhlassa Hyvät kuulijat! 9

10 Viimeisen kymmenen vuoden aikana viimeistään Euroopan integraatio on merkinnyt Suomelle paluuta 200 vuoden jatkumoon eurooppalaisella kentällä. Hedelmällinen toiminta tällä kentällä edellyttää entistä suurempaa tietoisuutta suomalaisen kansakunnan juurista, joita juhlavuoden aikana monipuolinen ohjelmisto pyrkii kirkastamaan ja tätä kautta rohkaisemaan oman identiteetin tunnustamiseen. Tältä perustalta voidaan hahmottaa oma rooli Euroopan integraatiossa toimimiselle. Tässä ajatuksessa teille kuopiolaisille ole mitään uutta. Snellman valitsi aikoinaan Kuopion, koska tässä kaupungissa elettiin kansakunnan juurista ja sillä itsetunnolla oltiin hedelmällisessä kanssakäymisessä aina ulkomaille asti. Näin on tänäkin päivänä, kun Kuopion kaupunki ottaa vastuuta koko isänmaan kehittämisestä. Tätä kuvaa loistavasti se, että viimeisen 20 vuoden aikana Kuopion kaupunki on tehnyt kaikki aloitteet juurien avaamiseksi kansakunnan tietoisuuteen Snellmanin elämäntyön avulla. Sen seurauksena on saatu alkukieliset kootut, niiden suomennos, elämäkerta ja juhlavuosi. Siksi valtioneuvosto valitsi Kuopion juhlavuoden itseoikeutetuksi avaajaksi. Tammikuun alussa kuopiolaiset ja me heidän vierainaan saimme elää todeksi sen, miten hyvä maku aikoinaan Snellmanilla oli, kun tämä kosmopoliitti halusi maailmalta juuri Kuopioon tulla herättämään suomalaiset. Juhlavuoden avauksessa näimme kaikki miten kansakunnan pulssilla Kuopio tänäänkin elää ja sitä kautta omalta pohjaltaan menestyy kansainvälisissäkin haasteissa. Haluan onnitella Kuopiota tästä esikuvallisesta toiminnasta ja toivotan menestystä Snellmanin hengessä sivistyksen voimalla tästäkin eteenpäin. 10

Puhemies Paavo Lipponen Suomen Hypoteekkiyhdistys 6.4.2006 klo 16.00

Puhemies Paavo Lipponen Suomen Hypoteekkiyhdistys 6.4.2006 klo 16.00 Puhemies Paavo Lipponen Suomen Hypoteekkiyhdistys 6.4.2006 klo 16.00 Johan Vilhelm Snellman oli suomalaisen sivistyksen esitaistelija ja modernin kansalaisyhteiskunnan rakenteiden kehittäjä. Snellman oli

Lisätiedot

Arvoisat kuraattorit, hyvät kuulijat!

Arvoisat kuraattorit, hyvät kuulijat! 1 Maakunnallisuus ja kosmopoliittisuus J. V. Snellmanin ajattelussa juhlaesitelmä Savolaisessa osakunnassa 31.10.2006 klo 19.00 juhlavuoden pääsihteeri, dosentti Raimo Savolainen Arvoisat kuraattorit,

Lisätiedot

Snellmanin syntyminen laivassa symbolisoi voimakkaasti sivistyksen maailmanlaajuisuutta. Pohjalaisen merenkulkukulttuurin vesana ja merikapteenin

Snellmanin syntyminen laivassa symbolisoi voimakkaasti sivistyksen maailmanlaajuisuutta. Pohjalaisen merenkulkukulttuurin vesana ja merikapteenin Hyvässä vauhdissa on menossa suomalaisen sivistyksen esitaistelijan ja modernin yhteiskuntarakenteiden kehittäjän J. V. Snellman 200 vuotisjuhlavuotta. Juhlavuoden teemaksi on valittu sivistys, koska Snellmanin

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman. Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka

Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman. Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka Suomen rahaolot ennen omaa markkaa Suomessa rahana hopearupla ja siihen vaihdettavat setelit vuodesta

Lisätiedot

J. V. Snellman kansakunnan käsikirjoittajana. Arvoisa herra opetusministeri, hyvä juhlaväki

J. V. Snellman kansakunnan käsikirjoittajana. Arvoisa herra opetusministeri, hyvä juhlaväki 1 J. V. Snellman kansakunnan käsikirjoittajana J. V. Snellman 200 vuotta -juhlavuoden avausesitelmä Kuopion musiikkikeskus 3.1.2006 klo 18.00 Juhlavuoden pääsihteeri, dosentti Raimo Savolainen Arvoisa

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

J.V.Snellmanin rahapoliittisten näkemysten kehitys. Esitelmä Rahamuseossa 24.10.2006 Juha Tarkka

J.V.Snellmanin rahapoliittisten näkemysten kehitys. Esitelmä Rahamuseossa 24.10.2006 Juha Tarkka J.V.Snellmanin rahapoliittisten näkemysten kehitys Esitelmä Rahamuseossa 24.10.2006 Juha Tarkka Snellmanin ura syntyy 1806 fil. maisteri 1832, tohtori 1835 Ruotsissa ja Saksassa 1839-1842 yläalkeiskoulun

Lisätiedot

J. V. Snellmanin talouspoliittisen ajattelun ydinkohtia. Dosentti Antti Kuusterän yleisöluento Suomen Pankin rahamuseossa 2.5.2006

J. V. Snellmanin talouspoliittisen ajattelun ydinkohtia. Dosentti Antti Kuusterän yleisöluento Suomen Pankin rahamuseossa 2.5.2006 J. V. Snellmanin talouspoliittisen ajattelun ydinkohtia Dosentti Antti Kuusterän yleisöluento Suomen Pankin rahamuseossa 2.5.2006 Sisältö Elämänvaiheet Tärkeimmät vaikutteet Saksasta ja Ruotsista Talouspoliittiset

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA MARKKINOINNIN ALKUTAIVAL Pietariin 1995 Moskovaan 1997 Ensimmäiset matkanjärjestäjävierailut Venäjän markkinoiden erityispiirteitä - neitseelliset markkinat - innokkuutta

Lisätiedot

Arvoisa rouva maaherra, arvoisat kutsuvieraat!

Arvoisa rouva maaherra, arvoisat kutsuvieraat! 1 Maakuntien merkitys kansakuntien rakennustyössä J. V. Snellmanin ajattelussa juhlaesitelmä Savon säätiön seminaarissa 9.3.2006 klo 18.00 juhlavuoden pääsihteeri, dosentti Raimo Savolainen Arvoisa rouva

Lisätiedot

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 % Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan 20 15 10 5 Diakonia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tki henkilökunta Haaga Helia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Humanistinen

Lisätiedot

Arvoisa herra puhemies, hyvät kuulijat!

Arvoisa herra puhemies, hyvät kuulijat! 1 De Urbe Uloa J. V. Snellman 200 vuotta: Snellmanilainen usko sivistykseen Tiistaina 5.9.2006 Linnanmaa, Saalasinsali, Pentti Kalevan katu klo 11.10 Snellmanilainen valtiomiesvastuu, dosentti Raimo Savolainen

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

SUOMEN HENKINEN ITSENÄISYYS. Pekka Ervastin esitelmä 6.12.1931

SUOMEN HENKINEN ITSENÄISYYS. Pekka Ervastin esitelmä 6.12.1931 SUOMEN HENKINEN ITSENÄISYYS Pekka Ervastin esitelmä 6.12.1931 Kun Suomi ns. Suomen sodan jälkeen v. 1809 erotettiin emämaastaan Ruotsista, niinkuin silloin sanottiin, ja liitettiin Venäjän suureen ja mahtavaan

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia.

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia. Suomikoululainen Tammikuu 2012 Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia 1 Puheenjohtajan palsta Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2012! Mitähän tuleva

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

J. V. Snellmanin ja Henrik Borgström nuoremman. Rahapoliittinen kädenvääntö

J. V. Snellmanin ja Henrik Borgström nuoremman. Rahapoliittinen kädenvääntö J. V. Snellmanin ja Henrik Borgström nuoremman Rahapoliittinen kädenvääntö Borgström Snellman Borgström versus Snellman Henrik Borgström nuoremman ja J. V. Snellmanin rahapoliittinen kädenvääntö Suhteellisen

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Metropoli Oulun horisontista

Metropoli Oulun horisontista Metropoli Oulun horisontista Helsinki Etelä-Suomessa > maailman metropolien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa > Pohjoisen Euroopan metropoli Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Pohjoisen omat jutut: Pohjoinen

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Härmälääset Häjyylyt 30.6.2006 Alahärmän koulukeskus klo 13.00, Härmä-sali Snellman ja pohjalaisuus, Pääsihteeri Raimo Savolainen

Härmälääset Häjyylyt 30.6.2006 Alahärmän koulukeskus klo 13.00, Härmä-sali Snellman ja pohjalaisuus, Pääsihteeri Raimo Savolainen Härmälääset Häjyylyt 30.6.2006 Alahärmän koulukeskus klo 13.00, Härmä-sali Snellman ja pohjalaisuus, Pääsihteeri Raimo Savolainen Bästa åhörare! Ärade internationella vänner! Hyvät kuulijat! Arvoisat kansainväliset

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Polttoaineiden hinnan muodostuminen 1

Polttoaineiden hinnan muodostuminen 1 Polttoaineiden hinnan muodostuminen 1 Polttoaineiden logistiikkaketju Tuotanto Jalostus Varastointi Kuljetus Jakelu Maailman öljyntuotanto v. 2003 oli 3,7 miljardia tonnia, noin 79 milj. tynnyriä päivässä.

Lisätiedot

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09

Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09 Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Perustettu 1972 Tarjoaa perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta yrityksille

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO

HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO RISTO NIINIMÄKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, RAKENNUSGEOLOGI CASE: VUOSAARI VUOSAAREN JAKSO Vuosaaren jakso kuuluu pitkään harjujaksoon. Vuosaareen on muodostunut

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista pkyrityksistä 11.3. 1.4.2. Kyselyyn

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11. Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.2014 Helsingin Mylly Oy ammattitaitoa ja kokemusta jo vuosisatojen takaa perheyritys,

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Projektipäällikön kokemuksia 4.10.2011 IdM-projektitkin pitää suunnitella Kaiken perustana on riittävä ymmärrys projektin sisällöstä, laajuudesta ja vaaditusta osaamisesta

Lisätiedot

KAMPRAATTTI ON OSALLISTUNUT SEURAAVIIN KUOROKILPAILUIHIN, -KATSELMUKSIIN JA -FESTIVAALEIHIN:

KAMPRAATTTI ON OSALLISTUNUT SEURAAVIIN KUOROKILPAILUIHIN, -KATSELMUKSIIN JA -FESTIVAALEIHIN: KAMPRAATTI, viralliselta nimeltään Ilmajoen musiikkikoulun kamarikuoro Kampraatti, on perustettu vuonna 1979. Kuoron on perustanut ja koko sen historian ajan johtanut Ilmajoen musiikkiopiston rehtori,

Lisätiedot

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com RakentajaNuuskija Tuotekuvaus Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat melbamail@melbagroup.com Sisällysluettelo RakentajaNuuskija...1 Kaksi näkökulmaa...1 Rakentaja-asiakkaalle tärkeät kokonaiskustannukset...1

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Parempien yhteyksien Pirkanmaa. Taustadokumentti Pirkanmaan liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta tärkeistä hankkeista edunvalvonnan tueksi

Parempien yhteyksien Pirkanmaa. Taustadokumentti Pirkanmaan liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta tärkeistä hankkeista edunvalvonnan tueksi ParempienyhteyksienPirkanmaa TaustadokumenttiPirkanmaanliikennejärjestelmänkehittämisen kannaltatärkeistähankkeistaedunvalvonnantueksi KaupunkiraideryhmäTampere 2010 Sisällysluettelo 1.Tarkoitus... 3 2.Hankkeidenluokittelu...

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

Yritystilaisuuksia, jotka järjestyvät helposti

Yritystilaisuuksia, jotka järjestyvät helposti Yritystilaisuudet Yritystilaisuuksia, jotka järjestyvät helposti ff Event on Konffan uusi, ainutlaatuinen tapahtumakonsepti. Kustannuksia säästävä f Event valmispaketti sopii yrityksen henkilöstö- ja asiakastilaisuuksiin.

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan!

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Lappeenranta lyhyesti Kuningatar Kristiina perusti kaupungin vuonna 1649. Kansainvälinen

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot