Nicaragua. Suomi ja Nicaragua. yhteistyötä köyhyyden kitkemiseksi. Ulkoasiainministeriö

Transkriptio

1 Nicaragua Suomi ja Nicaragua yhteistyötä köyhyyden kitkemiseksi Ulkoasiainministeriö

2 KUVA: MATTI NUMMELIN Sisältö: Yli 30 vuotta yhteistyötä ja hyviä suhteita 3 Nicaragua - oman kehityksensä veturi 4 Suomen avun pääkohteet: maaseutu, terveys ja hallinto 7 Nicaraguan kehitys riippuu maaseudun tulevaisuudesta 9 Terveyspalvelut pitää ulottaa kaikille 12 Hyvä paikallishallinto lisää tehokkuutta ja demokratiaa 15 Pienillä hankkeilla isoja tuloksia 17

3 Yli 30 vuotta yhteistyötä ja hyviä suhteita Suomi tukee kahdenkeskisessä yhteistyössään kaikkein köyhimpiä maita. Nicaragua on yksi Suomen kahdeksasta yhteistyömaasta ja samalla tärkein N i c a r a g u a kehitysyhteistyökumppani Latinalaisessa Amerikassa. Nicaragua on Latinalaisen Amerikan köyhin maa Haitin jälkeen. Suomi ja Nicaragua pyrkivät kehityspolitiikassaan erityisesti köyhyyden vähentämiseen, mikä on myös YK:n vuosituhatjulistuksen päätavoite. Suomi on sitoutunut pitkäaikaiseen yhteistyöhön Nicaraguan kanssa ja pyrkii nostamaan apunsa määrää vuoden 2006 noin 8 miljoonasta eurosta 13 miljoonaan euroon vuoteen 2008 mennessä. Maat solmivat viralliset suhteet vuonna Kehitysyhteistyö maiden välillä alkoi sen jälkeen, kun Anastasio Somoza Garcian hallinto kaatui ja yli 40 vuotta kestänyt diktatuuri päättyi vuonna Jo seuraavana vuonna Suomi toimitti Nicaraguaan lääkkeitä yli miljoonan markan arvosta. Merkkinä hyvistä suhteista maiden välillä Suomi korotti vuonna 2005 Managuan edustuston suurlähettilään johtamaksi suurlähetystöksi, jota on vahvistettu palkkaamalla sekä nicaragualaisia että suomalaisia neuvonantajia. NICARAGUA Asukkaita: 5, 5 miljoonaa (2005) Pinta-ala: km² (Keski-Amerikan isoin valtio) Pääkaupunki: Managua Itsenäisyyspäivä: 15. syyskuuta (itsenäistyi 1821) Väestönkasvu: 2,0% (2005) Lukutaitoisten osuus aikuisväestöstä: 77 % ( ) Bruttokansantulo asukasta kohti: 830 USD (2004) Köyhyysrajan alapuolella olevan väestön osuus: 50% (2001) Virallinen kehitysapu: 20,4 % BKT:sta (2003) Vientituotteita: kahvi, sokeri, puuvilla, häränliha, äyriäiset ja banaani sekä maitotaloustuotteet ja rommi Suomi ja Nicaragua Yhteistyötä köyhyyden kitkemiseksi 3

4 Nicaragua - oman kehityksensä veturi KUVA: MATTI NUMMELIN Suomen kehitysyhteistyö perustui vielä ja 1990-luvuilla Suomen toteuttamiin yksittäisiin hankkeisiin. Nykyään apua annetaan laajempiin kokonaisuuksiin. Ohjelmien varsinainen toteuttaminen on siirretty melkein kokonaan nicaragualaisille ja suomalaiset toimivat lähinnä neuvonantajina. Nicaraguan oman vastuun lisäämisellä pyritään siihen, että apu on tuloksellisempaa, kehitysyhteistyön hallinnon raskaus kevenee ja Nicaraguan hallinto kehittyy. Tätä uutta avunannon tapaa kutsutaan ohjelmayhteistyöksi. Sen lisäämisen tavoite on kirjattu myös kansainväliseen, avun tuloksellisuutta koskevaan Pariisin julistukseen, jonka Suomi allekirjoitti vuonna Pariisin julistus kannustaa myös avun harmonisointiin. Tämä tarkoittaa, että Suomi ja muut Nicaraguassa toimivat avunantajat pyrkivät yhdenmukaistamaan kehitysponnistelujaan ja jakamaan työtä käyttämällä hyväksi kunkin suhteellisia vahvuuksia. 4 Suomi ja Nicaragua Yhteistyötä köyhyyden kitkemiseksi

5 Ohjelmayhteistyötä ohjaavat neljä yleistä periaatetta, jotka asettavat vaatimuksia niin avunantajalle kuin kumppanimaalle: 1) Kumppanimaa on itse vastuussa kansallisesta kehityksestään. Avunantajat tukevat kumppania, eivät ota ohjia sen puolesta. 2) Köyhyyden vähentäminen edellyttää kumppanimaan toimivaa ja luotettavaa julkishallintoa. Tehokkain keino tukea julkishallinnon kehitystä on ohjata kehitysapu kumppanimaan hallinnon kautta. 3) Avunantajien pitää toimia yhtenäisesti kumppanimaan hallituksen kanssa sen omien kehitysohjelmien tukemiseksi ja välttää tukemasta pirstaleista apua. 4) Avunantajien pitää tuntea hyvin kumppanimaan omat prioriteetit ja pystyä toimimaan paikallisen hallintokoneiston kanssa. Avunantajien pitää välttää luomasta uusia järjestelmiä hallinnon rinnalle. Nicaraguan köyhyyden vähentämisohjelma Suomen kumppanuus Nicaraguan kanssa perustuu maan oman köyhyyden vähentämisohjelman toteuttamiseen. Vuosille laaditun ohjelman tavoitteina on parantaa nicaragualaisten tulotasoa, edistää työllisyyttä sekä kasvattaa vientiä ja investointeja. Köyhyyden poistaminen edellyttää, että perusasiat ovat kunnossa. Siksi ohjelma painottaa myös - inhimillistä pääomaa (koulutus, terveydenhuolto, palveluiden parantaminen) - infrastruktuuria (liikenneyhteydet, puhdas vesi, asumukset ja muut peruspalvelut) - hallintoa (mm. kansalaisten osallistuminen, hallinnon läpinäkyvyys ja hajauttaminen) Suomi ja Nicaragua Yhteistyötä köyhyyden kitkemiseksi 5

6 6 Suomi ja Nicaragua Yhteistyötä köyhyyden kitkemiseksi Roberto Bendañan kahvitilalla Matagalpassa kahvintaimet kasvatetaan lavoilla, joilla ne aluksi peitetään maissinlehdillä. Kuva: Outi Einola-Head.

7 Suomen avun pääkohteet: maaseutu, terveys ja paikallishallinto Suomi on keskittänyt tukensa kumppanimaissaan tietyille hallinnonaloille. Suomi on sopinut Nicaraguan kanssa keskittyvänsä kolmelle sektorille, joista sillä itsellä on merkittävää kokemusta ja asiantuntemusta: maaseutu, terveydenhuolto sekä maan paikallishallinto. Näillä sektoreilla tehtävän yhteistyön tavoitteena on: 1) maaseudun köyhien elinolojen parantaminen, monipuolisempi tulonmuodostus ja tasaisempi tulonjako 2) laadukas ja kattava perusterveydenhuolto sekä erityisesti lisääntymisterveyden parantaminen 3) tehokas ja toimiva paikallishallinto sekä hallinnon hajauttaminen Sektoriyhteistyötä toteutetaan laajojen ohjelmien avulla. Varat ohjelmiin ohjataan usein korvamerkittyinä Nicaraguan omaan budjetin kautta tai niille perustetaan yhteisrahasto. Rahaa ei kuitenkaan anneta automaattisesti. Nicaragualta edellytetään selkeitä suunnitelmia ja toimivaa ohjelmien seurantaa. Avunantajilta puolestaan odotetaan avun yhtenäisyyttä. SEKTORITUKI Sektorin eli hallinnonalan kehittämisen tukeminen, Suomen kohteina maaseutu- ja terveyssektorit sekä tulevaisuudessa paikallishallinto Tavoitteena kehittää sektoria kokonaisvaltaisesti Tukimuotoina tekninen apu, avunantajien yhteisrahastot sekä sektoreille kohdistettu budjettituki SUORA BUDJETTITUKI Nicaraguan budjetin tukeminen kohdentamattomasti Tavoitteena vähentää köyhyyttä tehokkaasti sekä yhdenmukaistaa avunantajien keskinäistä toimintaa ja apua Nicaraguan omien tavoitteiden mukaisiksi Vuosina Suomen rahoitus viisi miljoonaa euroa, myös jatkorahoitus suunnitteilla Suomi ja Nicaragua Yhteistyötä köyhyyden kitkemiseksi 7

8 Osmando Guzman viljelee luomukahvia Boacossa. Kuva: Outi Einola-Head. Läpileikkaavat teemat: tasa-arvo, vähemmistöt ja ympäristö Suomi on asettanut kehitysyhteistyölleen vaatimuksia, joiden toteutumista tarkastellaan ennen jokaista tukipäätöstä. Kaikessa Suomen tukemassa yhteistyössä on otettava huomioon Ohjelmayhteistyö koostuu sektorituen lisäksi suorasta budjettituesta, jota Suomi maksaa valtion kassaan kohdentamattomana. Tuen tarkoituksena on lisätä avun ennustettavuutta ja avoimuutta julkisten varojen käytössä. Budjettituki ei ole vain rahallista tukea. Sen ansiosta avunantajat ja hallitus käyvät vuoropuhelua köyhyysohjelman toimeenpanosta ja maan budjetin toteuttamisesta. Onnistuakseen budjettituki vaatii vahvaa julkisten varojen seurantaa ja pitkäjänteistä sitoutumista. Nicaraguan hallinnon täytyy myös - tasa-arvo ja erityisesti naisten ja tyttöjen oikeudet ja asema - lasten, vammaisten, alkuperäiskansojen ja etnisten vähemmistöjen oikeudet - ympäristön hyvinvointi. Suomi seuraa Nicaraguassa tarkasti myös muiden ihmisoikeuksien sekä hallinnon läpinäkyvyyden ja korruption vastaisen taistelun edistymistä. täyttää lukuisia reunaehtoja, jotta sille myönnetään tukea. Vakaan talouspolitiikan lisäksi sen on sitouduttava esimerkiksi köyhyyden vähentämiseen ja oikeusvaltion ja demokraattisten pelisääntöjen noudattamiseen. 8 Suomi ja Nicaragua Yhteistyötä köyhyyden kitkemiseksi

9 Nicaraguan kehitys riippuu maaseudun tulevaisuudesta Nicaragua ja maaseutu Köyhyys ja erityisesti äärimmäinen köyhyys keskittyy maaseudulle. Kaksi kolmesta maaseudun asukkaasta elää alle 1,6 eurolla ja joka neljäs alle 80 sentillä päivässä. Maa- ja metsätalous sekä kalastus muodostavat 65 prosenttia maan viennistä ja työllistävät kaksi kolmesta työelämässä mukana olevasta. Vienti kuitenkin koostuu vain muutamista tuotteista, mikä tekee talouden haavoittuvaksi maailmanmarkkinoiden heilahteluille. Maataloustekniikan hyödyntäminen on Nicaraguassa vähäisempää kuin naapurimaissa, ja tuotteiden jalostusaste on alhainen. Maatalous on yksi Suomen kolmesta sektoriyhteistyön alueesta. Suomi tukee maaseudun kehittämistä kahden ohjelman kautta. Maaseudun kestävän kehityksen ohjelma PRORURAL pyrkii täyttämään kaksi suurta tavoitetta: maaseudun elinkeinojen kilpailukyvyn parantaminen sekä köyhyyden ja ruokahuollon epävarmuuden vähentäminen. PRORURAL on Suomen kehitysyhteistyössä uudentyyppinen ja maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen ohjelma. PRORURAL tukee maaseudun kehitystä poikkeuksellisen laaja-alaisesti ja se toteutetaan laajassa yhteistyössä, johon osallistu- PRORURAL ( ) Maatalouden kestävän kehittämisen ohjelma Tavoitteena vähentää köyhyyttä tukemalla maataloussektorin kehittämistä mahdollisimman laaja-alaisesti Suomen rahoitus 9,3 miljoonaa euroa, lisäksi ohjelman tehokkaan suunnittelun tukemiseen suunnattu euroa Toteuttajat maa- ja metsätalousministeriö (MAGFOR), Nicaraguan maatalousteknologian instituutti (INTA), Kansallisen metsätalouden instituutti (INAFOR) ja Maatalouden kehittämisinstituutti (IDR) Toiminta-alue Nicaragua FOMEVIDAS ( ) Maaseudun kehittämisen ohjelma Tavoitteena poistaa maaseudun köyhyyttä lisäämällä tuottavuutta ja parantamalla naisten asemaa Suomen rahoitus 7,8 miljoonaa euroa, Nicaragua euroa Toteuttaja Maatalouden kehittämisinstituutti (IDR) Toiminta-alue Boaco ja Chontales Suomi ja Nicaragua Yhteistyötä köyhyyden kitkemiseksi 9

10 Maataloustuotteet käyvät kaupaksi Sebacon torilla. Kuva: Outi Einola-Head. Ympäristönsuojelu osana maaseudun kehittämistä Suomi on liittämässä ympäristönsuojelun osaksi kaikkea kehitysyhteistyötään ja siirtymässä pois yksittäisistä ympäristöhankkeista. Ympäristönsuojelu on elintärkeää erityisesti maaseudun kehittämisessä. Maatalouden levittäytyminen ja talouspuun hakkuut tuhoavat Nicaraguan monimuotoista metsää hehtaaria vuodessa, mikä puolestaan edistää eroosiota. Myös kasvava puhtaan veden puute maaseudulla pakottaa ottamaan ympäristön paremmin huomioon. Suomella ja Tanskalla on käynnissä myös erillinen yhteishanke PROAMBIENTE, joka tähtää ympäristöhallinnon kehittämiseen ja hajauttamiseen. vat niin ministeriö, julkisen sektorin asiantuntijalaitokset kuin kansainväliset avunantajat. Ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa kuullaan myös maataloustuottajien järjestöjä sekä kunta- ja maakuntahallintoa. Ohjelman avulla yhtenäistetään avunantajien toimintaa ja lisätään vuoropuhelua avunantajien ja Nicaraguan hallinnon välillä. PRORURAL pyrkii siten varmistamaan, että köyhyyden vähentäminen ja taloudellinen kasvu toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti. PRORURALin kokonaisrahoitus vuosille on noin 340 miljoonaa euroa, josta osa suunnataan yhteisrahastoon ja osalla rahoitetaan perinteisiä hankkeita. Suomi on ohjannut oman rahoituksensa yhteisrahastoon. Varojen käyttöä 10 Suomi ja Nicaragua Yhteistyötä köyhyyden kitkemiseksi

11 Boaco Chontales Useat Suomen yhteistyöohjelmat toimivat maaseutuohjelma FOMEVIDASin tavoin Boacossa ja Chontalesissa. Suomi on 1980-luvulta lähtien tukenut kehitysyhteistyöhankkeita erityisesti näissä maakunnissa. valvotaan seurantakokouksissa ja käytöstä tehdään vuosittain tilintarkastus. Kaikki osapuolet seuraavat tarkasti sekä vuosittaisten että viisivuotiskaudelle asetettujen ohjelmatavoitteiden toteutumista. Suomi on ollut PRORURALin valmistelussa erittäin aloitteellinen ja rahoittanut ohjelman valmistelua. Suomi osallistuu hallituksen ja rahoittajien väliseen keskusteluun ja vetää toimintatapojen yhtenäistämiseen keskittyvää työryhmää. Toinen Suomen rahoittama maaseudun kehittämisen ohjelma, FOMEVIDAS, toteutetaan Boacon ja Chontalesin maakunnissa, Suomen perinteisillä kehitysyhteistyöalueilla. Ohjelma toimii siltana perinteisten hankkeiden ja laajem- PROAMBIENTE ( ) Ympäristönsuojelun ohjelma Tavoitteena vahvistaa Nicaraguan ympäristöministeriötä ja sen aluetoimistoja, hajauttaa ympäristöasioiden hallintoa ja parantaa avunantajien yhteistyötä Tanskan ja Suomen yhteisrahoitus 5,8 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus 3,22 miljoonaa euroa, Nicaraguan panos 2,43 miljoonaa euroa Toteuttajana Nicaraguan ympäristöministeriö (MARENA) Toiminta-alue Nicaragua pien ohjelmien, kuten PRORURALin välillä. Tavoitteena on vähentää alueen köyhyyttä, minkä saavuttamiseksi ohjelma pyrkii - kohottamaan maaseutuväestön elintasoa ja työllisyyttä, - parantamaan tuottavuutta, - monipuolistamaan maattomien tulonmuodostusta, - parantamaan naisten asemaa lisäämällä asuntojen ja veden saatavuutta sekä edistämällä terveydenhuoltoa Suomi ja Nicaragua Yhteistyötä köyhyyden kitkemiseksi 11

12 Terveyspalvelut pitää ulottaa kaikille Nicaragua ja terveys Nicaragualaisen pääsy terveyspalveluihin riippuu liian usein siitä, missä hän asuu, onko hänellä rahaa, mitä etnistä ryhmää hän edustaa ja onko hän mies vai nainen. Terveydenhuollossa on saatu Nicaraguassa paljon aikaan 30 vuodessa, mutta esimerkiksi lapsi- ja äitiyskuolemat ovat edelleen yleisiä. Terveyspalvelujen laadussa on paljon parannettavaa maassa, jossa pysyvästä ammattitaitoisesta henkilökunnasta ja välineistöstä on pulaa. Osaltaan terveyspalvelujen saantia vaarantaa, että terveydenhuollon ammattilaiset ajautuvat yksityisten palvelukseen tai ulkomaille julkissektorin alhaisten palkkojen takia. Perushoitaja ansaitsee Nicaraguassa keskimäärin 60 euroa kuussa, terveyskeskuslääkäri 160 euroa. Suuri osa Suomen terveydenhuollon tuesta kanavoidaan avunantajien yhteisrahastoon FON- SALUD, jonka avulla parannetaan perusterveydenhuoltoa ja pyritään sitä kautta vähentämään köyhyyttä. Terveydenhuolto on hyvä esimerkki uudistuvasta kehitysyhteistyöstä: terveysministeriö vastaa ohjelman toteutuksesta ja avunantajat osallistuvat toimintasuunnitelmien laadintaan, ohjelman seurantaan sekä tulosten arviointiin. Nicaraguassa terveysministeriö vastaa myös käytännön palvelujen järjestämisestä paikallistasolla. FONSALUD (2005-) Terveydenhuollon sektoritukirahasto Tavoitteena köyhyyden vähentäminen ja perusterveydenhuollon järjestelmän parantaminen Toteuttaja Nicaraguan terveysministeriö (MINSA) Suomen rahoitus 5 miljoonaa euroa vuosille , myös jatkorahoitus suunnitteilla muita rahoittajia Hollanti, Itävalta, Ruotsi, Maailmanpankki ja YK:n väestörahasto (UNFPA) SARED ( ) Lisääntymisterveyshanke Tavoitteena parantaa naisten ja lasten terveyttä ja elinolosuhteita Rahoittaja Suomi 4,12 miljoonaa euroa, Nicaragua USD Toteuttaja Nicaraguan terveysministeriö (MINSA) Toiminta-alue Carazo ja Chontales FED (2006-) Tasa-arvon ja lisääntymisoikeuksien kohentamisen pilottiohjelma Tavoitteena tukea yhteisrahaston avulla kansalaisjärjestöjen verkostoitumista ja tasaarvon sekä seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien edistämistä Rahoittaja Suomi euroa, muita rahoittajia 12 Suomi ja Nicaragua Yhteistyötä köyhyyden kitkemiseksi

13 Terveydenhuolto on ollut Suomen tärkeimpiä avun kohteita Nicaraguassa jo kolmekymmentä vuotta. Vasemmalla Juigalpan terveysklinikan sairaanhoitaja Marlene Mig ja oikealla lääkäri Karla Baldizón. Kuva: Outi Einola-Head. FONSALUD-rahaston ensisijaisia tavoitteita ovat - helpottaa pääsyä terveyspalveluihin - parantaa perusterveydenhuollon laatua - kehittää terveydenhuollon hallintoa kaikilla tasoilla (paikallistasolta keskusministeriöön) Suomi on jo pitkään työskennellyt Nicaraguassa erityisesti lisääntymisterveyden parantamiseksi. Teema sopii Suomen kehityspolitiikan päämääriin ja YK:n vuosituhattavoitteisiin, sillä kohentamalla äitien tilannetta ja naisten terveyspalveluja edistetään myös tasa-arvoa. Suomi tukee ainoana ulkopuolisena rahoittajana tähän pyrkivää SARED-hanketta, jota toteutetaan Carazon ja Chontalesin alueilla. Myös SARED korostaa Nicaraguan omaa roolia kehityksensä veturina, ja hanketta toteuttavat terveysministeriön paikalliset yksiköt. Uutena haasteena hankkeessa on miesten innostaminen mukaan perheväkivallan ehkäisemiseen ja muuhun tasa-arvotyöhön. Lisääntymisterveys ja -oikeudet ovat keskipisteessä myös Suomen tukemassa yhteisrahastossa FED. Rahasto tukee esimerkiksi kansalaisjärjestöjen tasa-arvoa edistävää koulutustoimintaa. FED edustaa uuden sukupolven kehitysyhteistyötä, sillä pyrkimyksenä on samalla tehostaa avunantajien, valtiovallan ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä. Suomi ja Nicaragua Yhteistyötä köyhyyden kitkemiseksi 13

14 14 Suomi ja Nicaragua Yhteistyötä köyhyyden kitkemiseksi Suomi kehittää paikallishallintoa Progestion-hankkeen avulla. Teustepe on yksi kahdestakymmenestä hankkeessa mukana olevasta kunnasta. Kuva: Toni Sandell

15 Hyvä paikallishallinto lisää tehokkuutta ja demokratiaa Nicaragua ja paikallishallinto Diktatuurien aika ja sisällissota ovat jo suhteellisen etäällä Nicaraguan historiassa, mutta maan poliittinen tilanne on edelleen epävakaa. Hallinnon vaihtuvuus sekä poliittiset ristiriidat ovat vaikeuttaneet maan kehittymistä. Nicaraguan kuntien ja valtion välinen vastuunjako on epäselvä ja keskus- ja paikallishallinnon rahankäytön valvonnassa on ollut puutteita. Hyvän hallinnon edistämiseksi on tärkeää luoda uskoa ja mahdollisuuksia kansalaisten osallistumiselle päätöksentekoon. Suomi on vaikuttanut aktiivisesti kuntahallinnon kehittämiseen Progestion-hankkeen avulla. Hankkeella tuetaan kuntalaisten edellytyksiä osallistua kunnan budjetin suunnitteluun ja päätöksentekoon. Tavoitteena on myös parantaa kuntien palvelutasoa ja auttaa luomaan yrittäjäystävällistä ilmapiiriä. Progestionin ansiosta Boacon ja Chontalesin asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ja aluehallintojen rooli ovat selkeästi kasvaneet. Vuonna 2005 kuntien budjetin valmisteluun osallistui yli 5000 kuntalaista, jonka ansiosta he voivat paremmin arvioida kunnan rahankäyttöä sen mukaan, mikä on heille itselleen kaikkein tarpeellisinta. Rahaa PROGESTIÓN ( ) kunta-alan hanke Tavoitteena vahvistaa demokratiaa ja hyvää hallintoa paikallistasolla sekä parantaa väestön elinolosuhteita Rahoittaja Suomi 7,5 miljoonaa euroa, Nicaragua euroa Toteuttaja Nicaraguan kuntahallinnon kehittämisen instituutti (INIFOM) Toiminta-alue Boaco, Chontales ja etelän autonominen alue RAAS ICT ( ) Kunta-alan informaatioteknologian kehittämisen hanke Tavoitteena parantaa paikallisdemokratiaa, hyvää hallintoa ja läpinäkyvyyttä viestintäteknologiaa hyödyntämällä Rahoittaja Suomi 4,95 miljoonaa euroa, Nicaragua euroa Toteuttaja Nicaraguan kuntahallinnon kehittämisen instituutti (INIFOM) Toiminta-alue Boaco, Chontales ja etelän autonominen alue RAAS FONIM Kuntakehityksen rahasto Tavoitteena vahvistaa kuntien itsenäisyyttä hyvän hallinnon edistämiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi Rahoitus monilta avunantajilta, yhteensä 3 miljoonaa euroa vuonna 2006, josta Suomen osuus euroa Raha jaetaan kunnille valtion tulosiirtojen kautta Toiminta-alue Nicaragua Suomi ja Nicaragua Yhteistyötä köyhyyden kitkemiseksi 15

16 ICT-hankkeessa luodaan muun muassa tietoliikenneyhteyksiä syrjäisiin kuntiin. Kuva: Toni Sandell. kautta kanavoidaan myös suurin osa varoista. Vetovastuun antaminen instituutille saattaa kantaa hedelmää laajemminkin Nicaraguassa, sillä instituutti on omaksunut hankkeen tavoitteita ja toimintatapoja omaan koko maan laajuiseen toimintaohjelmaansa. Suomi on aloittanut Boacon ja Chontalesin alueella myös hyvän hallinnon ja demokratian kehittämiseen tähtäävän hankkeen (ICT), jossa käytetään avuksi tietotekniikkaa. Hankkeessa on kolme osa-aluetta: onkin saatu enemmän köyhyyden vähentämiseen tähtääviin ohjelmiin, ja kunnanhallintojen läpinäkyvyys on parantunut. Kunnat ovat saaneet myös lisää verotuloja, mikä takaa ohjelman toimenpiteiden jatkumisen Suomen tuen loppuessa. Progestion-hanketta toteuttaa Nicaraguan kuntahallinnon kehittämisen instituutti, jonka - informaatioja viestintäteknologian käytön edistäminen alueen 20 kunnantoimistossa - teknologian käyttö kuntalaisten osallistumisen ja hallinnon läpinäkyvyyden lisäämiseksi - kuntaministeriön vahvistaminen informaatioja viestintäteknologian alalla Lisäksi Suomi osallistuu hallinnon kehittämiseen tukemalla avunantajien yhteisrahasto FONIMia. Rahaston avulla vahvistetaan kuntien mahdollisuuksia edistää hyvää hallintoa ja vähentää köyhyyttä. Avunantajat ovat kanavoineet rahastoon yhteensä yli kolme miljoonaa euroa. 16 Suomi ja Nicaragua Yhteistyötä köyhyyden kitkemiseksi

17 Pienillä hankkeilla isoja tuloksia Suomi varaa pääsektoreille suunnattavan ja budjettituen lisäksi vuosittain rahaa paikalliseen yhteistyöhön, jolla tuetaan nicaragualaisia kansalaisjärjestöjä. Hankkeilla pyritään kasvattamaan kansalaisyhteiskunnan roolia päätöksenteossa. Järjestöjen toteuttamat hankkeet ovat viime vuosina liittyneet esimerkiksi naisten poliittiseen osallistumiseen, oikeuslaitoksen seurantaan, poliittisten puolueiden sisäisen demokratian vahvistamiseen sekä perheväkivallan ja korruption vastustamiseen. PAIKALLINEN YHTEISTYÖ Kansalaisjärjestöjen toimintaa tukeva rahasto Tavoitteena vahvistaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia sekä tukea kansalaisjärjestöjen osallistumista yhteiskunnan kehittämiseen Suomen tuki euroa vuodessa Toteuttajana Nicaraguan ihmisoikeusjärjestöt ja muut paikallisjärjestöt KUVA: TONI SANDELL Suomi ja Nicaragua Yhteistyötä köyhyyden kitkemiseksi 17

18 Suomen tukemilla pienillä kansalaisjärjestöhankkeilla pyritään lisäämään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Kuva: Matti Nummelin. Varoilla on rahoitettu myös vaalivalvontaan liittyvää järjestöjen toimintaa sekä kulttuurihankkeita, jotka tukevat paikallisen kulttuuri-identiteetin säilymistä. Paikallisen yhteistyön varoja todennäköisesti lisätään tulevaisuudessa. Ajatuksena on hajauttaa tuki koskemaan kaikkia Suomen ohjelma-alueita Nicaraguassa ja täydentää näillä pienhankkeilla sektori- ja budjettituen avulla tehtävää kehitysyhteistyötä. 18 Suomi ja Nicaragua Yhteistyötä köyhyyden kitkemiseksi

19 Julkaisija: Ulkoasiainministeriö Ulkoasu: Innocorp Oy Paino: Erweko Painotuote Oy, 2006

20 Kehityspoliittinen viestintä Käyntiosoite: Kanavakatu 4 a, Helsinki Postiosoite: PL 176, Helsinki Puhelin: (09) Telefax: (09) Vaihde: (09) Sähköposti: keoinfo@formin.fi Verkkosivut: