Satakunnan tulevaisuuskuva 2020 Trendit ja toimintalinjat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Satakunnan tulevaisuuskuva 2020 Trendit ja toimintalinjat"

Transkriptio

1 Jari Kaivo-oja Satakunnan tulevaisuuskuva 2020 Trendit ja toimintalinjat Sisällys 1 Johdanto Satakunnan kehittämisen toimintalinjat Satakunnan Maakuntaohjelman trenditarkastelu PESTE-Trenditarkastelu SITRA-TRENDIT IFF-TRENDIT Maakuntaohjelman toimintalinjat ja painopisteet trendianalyysissa Satakunnan tulevaisuuskuva

2 1 Johdanto Satakunnan maakuntaohjelma vuosille linjaa Satakunnan tulevaisuutta kolmella teemoituksella: Kannustavaa yhteisöllisyyttä - Puhdasta elinvoimaa - Ihmislähtöisiä ratkaisuja. Nämä kolme teemaa ankkuroivat myös Satakunnan tulevaisuuskuvaa. Satakunta rakentaa tulevaisuuttaan yhteisöllisyydelle, elinvoimalle ja ihmislähtöisille ratkaisuille. Tässä dokumentissa esitetään tarkoin rajattu trenditarkastelu valittujen kehittämislinjojen tarkastelun taustaksi. Satakunta rakentaa tulevaisuutensa kannustavalle yhteisöllisyydelle, puhtaalle elinvoimalle ja ihmislähtöisille ratkaisuille. Tulevaisuuskuva on laadittu syys-lokakuussa 2013 ja se viimeisteltiin vuoden 2014 alkupuolella. Maakuntien ja kuntien toimintaympäristö ei ole ollut erityisen vakaa ja tulevaisuuskuvan sisältöä on ollut tässä tilanteessa syytä punnita erityisen huolella. Erityisesti epävarmuudet liittyen Sote - uudistukseen ja aluerakenneuudistukseen ovat olleet mittavia ja ovat vaikuttaneet kuntien toimintaympäristöön. Ennakointi ei ole erityisen helppoa em. syistä johtuen. Voidaan todeta, että vakauden ja ennustettavuuden lisääminen korostuvat toimintaympäristössämme. Tulevaisuuskuva sisältää lyhyen katsauksen niistä keskeisistä trendeistä, jotka vaikuttavat maakunnan tulevaisuuteen valittujen kehittämislinjausten lähtökohdista. Aineistona on käytetty maakuntaohjelman laadintaprosessin tausta-aineistoa. Kannustava yhteisöllisyys sisältää yrittäjyyden tukemisen, kansainvälisen yhteistyön, vetovoimatekijöistä huolehtimisen sekä Satakuntalaisen yhteiskuntatakuun kehittämisen. Puhdas elinvoima sisältää uudet teknologian ratkaisut ja innovaatiot teollisuuden uusiutumiseen, metsä- ja energia-alan kehittämisen, vahvan elintarvikeketjun kehittämisen- suoraan pellolta pöytään ja pellolle sekä vesien ja luonnon hoidon. Ihmislähtöiset ratkaisut sisältävät uusien palveluratkaisujen kehittämisen, osallisuuden ja lähipäätöksenteon vahvistamisen sekä monipuolisten liikenneyhteyksien kehittämisen. 2. Satakunnan kehittämisen toimintalinjat Satakunnan kehittämisen toimintalinjat vastaavat Satakunnalle keskeisiin tulevaisuushaasteisiin; työikäisen väestön määrän väheneminen ja vanhusväestön kasvu, teollisuuden rakennemuutos ja teollisten työpaikkojen väheneminen, vesien tilan heikkeneminen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset, julkisten palvelujen muutos sekä Satakunnan logistisen saavutettavuuden heikkoudet. Toimintalinjalla 1, kannustavaa yhteisöllisyyttä, vahvistetaan satakuntalaisten ihmisten toimeliaisuutta ja tuottavuutta yhteisössä yrittäjinä, opiskelijoina ja työntekijöinä. Yrittäjyyden edistäminen luo uusia työpaikkoja ja satakuntalainen yhteiskuntatakuu pyrkii saamaan kaiken olemassa olevan työvoimapotentiaalin käyttöön. Toimintalinjalla 2, puhdasta elinvoimaa, parannetaan satakunnan elinvoimaa vahvistamalla molempia maakunnan tukijalkoja; rakennemuutoksessa olevaa teollisuutta ja vakaampaa elintarvikeketjua. Vesien ja muun ympäristön hoitamisella säilytetään elinvoiman edellytykset tuleville sukupolville ja houkutellaan matkailijoita. Vetovoimaa lisätään huolehtimalla korkeakoulutuksesta, yritysten sijoittumispalveluista ja maahanmuuttajien palveluista. Toimintalinjalla 3, ihmislähtöisiä ratkaisuja, turvataan ihmisten elämisen edellytyksiä; palvelujen saatavuutta, turvallisuutta ja tieto- ja liikenneyhteyksien toimivuutta julkisten palvelujen muutoksessa. 2

3 Toimintalinjat täydentävät toisiaan ja painopisteillä on synergistä vaikutusta toisiinsa. Esimerkiksi liikenneyhteydet, yhteiskuntatakuun onnistuminen ja työvoiman saaminen muualta Satakuntaan vaikuttavat oleellisesti teollisuuden ja elintarvikeketjun kehittämiseen. Kaikilla painopisteillä on välillistä vaikutusta Satakunnan maakunnalliseen vetovoimaan. Satakunnan maakuntaohjelma kytkeytyy selvästi Satakunnan teollisuusvisioon, kansalliseen kaupunkipolitiikkaan sekä maaseudun elinkeinojen ennakkoluulottomaan kehittämiseen. Synergiat näiden eri visioiden ja strategioiden välillä ovat ilmeiset ja erittäin vahvat. Sekä maataloutta että teollisuutta tullaan kehittämään kunnianhimoisesti ja asettamalla poikkeuksellisen kovia tavoitteita uusien yritysten perustamiselle ja olemassa olevan yrityskannan kilpailukyvylle ja kasvulle. Tahtotila kehittyä ja parantaa maakunnan suhteellista kilpailukykyä on erittäin kova ja määrätietoinen Satakunnassa. Tämä näkyy jo nyt tilastollisissa alueellisissa vertailuissa koko Suomen aluekehityksen osalta. 3. Satakunnan Maakuntaohjelman trenditarkastelu Trendit ja toimintaympäristöstä nousevat muutokset liittyvät Satakunnassa toimiviin eri organisaatioihin ja yksilöihin. Uudet osaamiset ja uudet toimintatavat pohjustavat Satakunnan innovaatiovetoista kehitystä ja uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä Satakunnasta. Tahtotila Satakunnassa on olla Suomen johtavia teollisuus- ja elinkeinotoiminnan maakuntia. Maakunnallinen uudistumiskyky on tietoisesti kytketty ihmisläheisiin ja konkreettisiin toimintalinjoihin. Tahtotila ja omaehtoinen kehitys ei yksin määrää maakunnan tulevaa kehitystä, vaan maakunnan kehittämisessä on tärkeää huomioida laajemmat trendit ja kehitysaallot. Käytännönläheisyys ja konkreettisuus ovat keskeisiä ohjenuoria tässä maakuntaohjelmassa vuosille Asiat on voitava ymmärtää ja toiminnassa on oltava tulevaisuustietoisuutta, jotta tavoitteellinen toiminta olisi mahdollista. On olemassa useita trenditarkasteluita. Jos arvioidaan viime vuosikymmeninä tehtyjä trendianalyysejä, voidaan todeta, että lähes kaikissa niissä on huomioitu seuraavat neljä trendiä: Globalisaatio Väestön ikääntyminen Teknologian kehitys Verkostoituminen. Eittämättä nämä neljä keskeistä trendiä vaikuttavat myös Satakunnan tulevaan kehitykseen. Siksi maakunnan kehittämisessä on järkevää huomioida niiden vaikutus Satakunnan kehitykseen PESTE -TRENDITARKASTELU Tässä osiossa 3.1 ja trenditarkastelussa arvioidaan niin sanottuja PESTE-trendejä (PESTE: Political, Economical, Social, Technological, Ecological) tarkemmin. Poliittiset trendit ovat: Poliittinen trendi 1: Venäjän intressien siirtyminen pohjoiseen kylmän sodan päättymisen seurauksena; Poliittinen trendi 2: Pohjoisen ulottuvuuden ja arktisten alueiden merkityksen kasvu Eurooppalaiselle ja kansainväliselle kehitykselle; Poliittinen trendi 3: Globalisaatio ja sitä vastaava isojen valtakeskittymien desentralisaatio, kehitys kohti moninapaista globaalia taloutta; 3

4 Poliittinen trendi 4: Globaalin hallinnan instituutioiden kehittyminen ja niiden merkityksen kasvu (esim. Arktinen neuvosto ja YK) Nämä trendit ovat huomion arvoisia Suomen kannalta. Erityisesti Venäjän tuottama poliittinen trendi on erityisen huomion arvoinen Suomen arktisen strategian, Euroopan Unionin pohjoisen ulottuvuuden ja koko Suomenkin näkökulmasta. Kauppa Venäjän kanssa on ollut aivan viime aikoihin asti noususuuntaista. Taloudelliset trendit ovat seuraavanlaisia: Talouden trendi 1: Raaka-aineiden hintojen nousu (etenkin rajalliset raaka-aineet, mm. öljy, kaasu, mineraalit, myös ravinto ja biomassa > mm. öljy-, kaasu- ja kaivosteollisuuden lisääntyminen pohjoisessa); Talouden trendi 2: Kansainvälistyminen ja verkostotalouden kehittyminen; Talouden trendi 3: BRICSA maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka) ja N11-maiden taloudellisen merkityksen kasvu globaalissa taloudessa; Talouden trendi 4: Matkailuun ja työmarkkinoihin liittyvän mobiilisuuden (liikkuvuuden) ja siihen liittyvän taloudellisen kehityksen voimistuminen. Talouden kehityksessä korostuvat kansainvälistyminen ja kilpailu globaalissa taloudessa. Suomalaisten on verkostoiduttava, osattava kieliä ja luotava kumppanuuksia kansainvälisissä verkostoissa. Sosiaalisen kehityksen kannalta keskeisiä trendejä ovat: Sosiaalisen kehityksen trendi 1: Maailman väestön kasvu nykyisestä noin 7 miljardista noin 9 miljardiin vuoteen 2050 mennessä; Sosiaalisen kehityksen trendi 2: Demografinen muutos kohti vanhusvaltaista yhteiskuntaa mm. Euroopassa ja myös Suomessa (väestön ikääntyminen, perhekoon pienentyminen, harmaat pantterit jne.); Sosiaalisen kehityksen trendi 3: Palveluyhteiskunnan ja erityisesti hyvinvointipalveluiden kysynnän nopea kasvu; Sosiaalisen kehityksen trendi 4: Sosiaalisen epävakaisuuden eri muotojen yleistyminen: Lisääntyvä eriarvoisuus ja elintasoerot maailmassa, ruokaturva kasvava ongelma, tribalismi, terrorismi, organisoitu rikollisuus, ääriliikkeet, häiriökäyttäytyminen lisääntyvät; Sosiaalisen kehityksen trendi 5: Monikulttuuristen yhteiskuntien kasvu ja kehittyminen; Sosiaalisen kehityksen trendi 6: Sosiaalisen median merkityksen kasvu, web-pohjainen e- demokratia ja Euroopan uudistumis-kyvyttömyys Sosiaalinen kehitys on monin osin haasteita täynnä oleva kehityskenttä. Erityisen iso haaste on yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja demokratian toimivuus ristipaineiden olosuhteissa. Teknologiakehityksen osalta huomion arvoisia trendejä ovat: Teknologiatrendi 1: Resurssi- ja ekotehokkaiden teknologioiden ja systeemien merkityksen kasvu ja niiden käytön yleistyminen (mm. uudet kustannuksia ja ympäristöä säästävät kuljetus- ja energiateollisuuden ratkaisut); Teknologiatrendi 2: Arktiseen toimintaympäristöön soveltuvien teknologisten ratkaisujen kasvava tarve; Teknologiatrendi 3: Biotalouden ja bioteknologioiden merkityksen kasvu (sisältäen uusiutuvat energiamuodot); Teknologiatrendi 4: Digitaalinen evoluutio ja ubiikkiteknologinen murros (Big Data, Cloud Computing, Mobil Tech, Internet of Things, Ambient Intelligence etc.); 4

5 Teknologiatrendi 5: Teknologioiden konvergenssi nanoilmiöiden ja tuotteiden älykkyyden osalta Teknologiakehitys on maailmassa kiihtyvässä vauhdissa. Keskeisiä teknologia-aaltoja ovat geeniteknologia, robotisaatio- ja automaatioteknologia, informaatioteknologia sekä nanoteknologia. Näiden teknologiaaaltojen välillä tulee tapahtumaan yllättäviäkin linkittymisiä ja konvergenssia. Nopea teknologiakehitys vaatii erityistä valppautta Satakunnassa erityisesti automaatiokehityksen, keinoälyn hyödyntämisen ja robotisoitumisen osalta. Sekä teollisuus- että palvelualojen robotisoitumine ovat voimistuvia trendejä maailmassa. Ympäristön ja kestävän kehityksen osalta huomion arvoisia trendejä ovat: Ympäristötrendi 1: Uusien globaalien liikennekäytävien kehittyminen pohjoiseen ja voimistuvat logistiset virrat pohjoisessa (kestävämmän mobiilisuuden haaste); Ympäristötrendi 2: Ilmaston muutos ja siitä aiheutuvat muutospaineet energiatalouteen, talouden rakenteisiin ja kulutustottumuksiin; Ympäristötrendi 3: Ympäristötietoisuuden kasvu kaikkialla; Ympäristötrendi 4: Vihreän kasvun tietoplatform (Green Growth Knowledge Platform). Haaste saavuttaa parempi tasapaino talouden ja ympäristön kehityksen välillä ei tule poistumaan. Kestävän kehityksen haasteisiin voidaan vastata teknologian ja kulutustottumusten muutosten kautta. Kestävä kasvu on avainkysymys koko maailmantaloudessa. Vihreä kasvu luo myös mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille mm. cleantech -osaamisen ja biotalouden kehittämisen osalta. Kondratieffin 6. Aallon arvioidaan nostavan kestävän talouden teknologiat ja muun osaamisen keskeisiksi liiketoiminta-alueiksi. Kuva 1. PESTE-trendien haasteellisuus Satakunnan näkökulmasta 5

6 Kuvassa 1 on esitetty eri PESTE -trendien haasteellisuus Satakunnan näkökulmasta. Top 6 haasteellisinta trendiä ovat: 1. Sosiaalisen kehityksen trendi 3: Palveluyhteiskunnan ja erityisesti hyvinvointipalveluiden kysynnän nopea kasvu. 2. Talouden trendi 4: Matkailuun ja työmarkkinoihin liittyvän mobiilisuuden ja siihen liittyvän taloudellisen kehityksen voimistuminen. 3. Ympäristötrendi 3: Ympäristötietoisuuden kasvu kaikkialla. 4. Talouden trendi 2: Kansainvälistyminen ja verkostotalouden kehittyminen. 5. Ympäristötrendi 2: Ilmaston muutos ja siitä aiheutuvat muutospaineet energiatalouteen, talouden rakenteisiin ja kulutustottumuksiin. 6. Sosiaalisen kehityksen trendi 2: Demografinen muutos kohti vanhusvaltaista yhteiskuntaa. Näihin trendeihin on siis Satakunnassa syytä kiinnittää erityistä huomiota, koska ne ovat haasteellisimpia. Kuva 2. PESTE -trendien vahvistavuus Satakunnassa Vahvistavuuden osalta kärjessä ovat seuraavat PESTE trendit. 1. Sosiaalisen kehityksen trendi 3: Palveluyhteiskunnan ja erityisesti hyvinvointipalveluiden kysynnän nopea kasvu. 2. Sosiaalisen kehityksen trendi 2: Demografinen muutos kohti vanhusvaltaista yhteiskuntaa. 3. Talouden trendi 4: Matkailuun ja työmarkkinoihin liittyvän mobiilisuuden ja siihen liittyvän taloudellisen kehityksen voimistuminen. 4. Ympäristötrendi 2: Ilmaston muutos ja siitä aiheutuvat muutospaineet energiatalouteen, talouden rakenteisiin ja kulutustottumuksiin. 5. Talouden trendi 2: Kansainvälistyminen ja verkostotalouden kehittyminen. 6. Ympäristötrendi 3: Ympäristötietoisuuden kasvu kaikkialla SITRA-TRENDIT Edellä on esitetty PESTE -perustrendianalyysi. Perusanalyysiä täydentäviä trendianalyysejä on esitetty esimerkiksi äskettäin Suomessa SITRA:n toimesta. Sen mukaisesti mielenkiintoisia trendejä Suomen kannalta ovat: 6

7 Globaali kohtalonyhteys Euroopan uudistumiskyvyttömyys Data vaurauden ja vallan lähteenä Superseniorit Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy Länsimaisen työn radikaali muutos Jopa 4-6 astetta kuumempi ilmasto Sosiaaliset ja henkiset tarpeet korostuvat Megakaupungit Polarisaatio ja eritahtisuus energiamurroksessa Talousjärjestelmä oirehtii Suuri vallan uusjako Älyteknologia arjessa. Nämä trendit tuovat eittämättä haasteita Suomelle ja Satakunnalle. Kuva 3. SITRA -trendien haasteellisuus Satakunnan näkökulmasta Kuvassa 3 on esitetty eri SITRA -trendien haasteellisuus Satakunnan näkökulmasta on visualisoitu kuvassa 3. Top 6 haasteellisinta SITRA - trendiä ovat: 1. Trendi 6: Länsimaisen työn radikaali muutos. 2. Trendi 7: Jopa 4-6 astetta kuumempi ilmasto. 3. Trendi 8: Sosiaaliset ja henkiset tarpeet korostuvat. 4. Trendi 13: Älyteknologia arjessa. 5. Trendi 4: Superseniorit. 6. Trendi 5: Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy. Kuva 4. SITRA -trendien vahvistavuus Satakunnassa 7

8 Kuvassa 4 on esitetty visualisointi SITRA trendien vahvistavuudesta Satakunnassa. Vahvistavuuden osalta kärjessä ovat seuraavat SITRA trendit: 1. Trendi 13: Älyteknologia arjessa. 2. Trendi 3: Data vaurauden ja vallan lähteenä. 3. Trendi 4: Superseniorit. 4. Trendi 5: Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy. 5. Trendi 6: Länsimaisen työn radikaali muutos. 6. Trendi 9: Megakaupungit 3.3. IFF-TRENDIT Tuore trendianalyysi on Yhdysvaltalaisen Institute for the Futuren (IFF, esittämä trendianalyysi. Sen mukaisia isoja trendejä ovat seuraavat trendit: Trendi 1: Diasporien maailma: Virtuaalinen diaspora Ilmastonmuutos-diaspora Kansainvälinen diaspora Aktivistidiaspora Korporaatiodiaspora Biometriset diasporat Trendi 2: Finanssi-innovaatiot: Eri valuutat kilpailussa Uusvaluutat Pankki- ja finanssimarkkinoiden muutokset Islamilaiset pankit Sosiaalinen media Trendi 3: Uudet jaetut hyödykkeet: Biohyödykkeet Identiteettihyödykkeet 8

9 Politiikkahyödykkeet Ruokahyödykkeet Urbaanit hyödykkeet Rahahyödykkeet Infrastruktuurihyödykkeet Oppimishyödykkeet Terveyshyödykkeet Trendi 4: Avoimen lähteen sotajoukot: Uudet malliarmeijat Meemisodankäynti (pehmeä sodankäynti) Avoimen lähteen intelligence -toiminnot Kimmoisuutta lisäävät toiminnot Trendi 5: Ruokaverkostot: Maatalousmatkailu Ruuan printtaaminen Läpinäkyvä ruoka Ruuan arvoketjut Reilu lähikauppa Vertikaalinen maataloustuotanto Urbaani maatalous Uusluonnonmukaistaminen Pölyttäjien katoaminen Trendi 6: Sininen talous: Rannikkoalueiden ekosysteemipalvelut Kalakantojen aleneminen Uusiutuva merienergia Kuolleet merialueet Metaaliuhkat Syvämeren poraus Ilmastonmuutoksen geohallinta Meritutkimuksen kultakausi Trendi 7: Supersankari-organisaatiot: Avoin johtajuus Kollektiivinen sensemaking Translukutaito Kryptonumerite -osaaminen: automatisoitu kvantifiointi ja visualisointi (nopea integroitu tiedonhallinta) Beta -versiokulttuuri 9

10 Trendi 8: Neurotulevaisuus: Harhafiltterit Muistia tukevat lisälaitteet Kognitiivista kuntoisuutta ylläpitävät palvelut Onnellisuutta parantavat toimintatavat Henkinen hyvinvointiosaaminen Trendi 8: Innovaatioiden mahdollistaminen: Uusi kokemustalous, uusi normaali taso Uudet toiminnan laatuvaatimukset Osallistuttava design Uudet polut ja keinot teknologioiden omaksumisessa Nämä trendit edustavat vahvasti globaalitason näkökulmaa ja Yhdysvalloissa vallalla olevaan tulevaisuusnäkemystä. Sitran trendianalyysi ja aluksi esitetty PESTE- analyysi olivat selkeämmin Suomen tilanteeseen liittyviä. Silti nämäkin trendit tarjoavat oman hyödyllisen perspektiivin arvioida Satakunnan kehitystä lähinnä globaalista näkökulmasta. Kuva 5. IFF-trendien haasteellisuus Satakunnan näkökulmasta Kuvassa 5 on esitetty eri IFF -trendien haasteellisuus Satakunnan näkökulmasta. Top 6 haasteellisinta IFF - trendiä ovat: 1. Trendi 9: Innovaatioiden mahdollistaminen. 2. Trendi 3: Uudet jaetut hyödykkeet. 3. Trendi 5: Ruokaverkostot. 4. Trendi 1: Diasporien maailma. 5. Trendi 8: Neurotulevaisuus. 6. Trendi 6: Sininen meritalous. Kuvassa 6 on esitetty visualisointi IFF trendien vahvistavuudesta Satakunnassa. 10

11 Kuva 6. IFF-trendien vahvistavuus Satakunnan näkökulmasta Vahvistavuuden osalta kärjessä ovat seuraavat IFF trendit: 1. Trendi 3: Uudet jaetut hyödykkeet. 2. Trendi 9: Innovaatioiden mahdollistaminen. 3. Trendi 5: Ruokaverkostot. 4. Trendi 1: Diasporien maailma. 5. Trendi 8: Neurotulevaisuus. 6. Trendi 2: Finanssi-innovaatiot MAAKUNTAOHJELMAN TOIMINTALINJAT JA PAINOPISTEET TRENDIANALYYSISSA Kannustavan yhteisöllisyyden toimintalinja tavoittelee mahdollisimman monelle satakuntalaiselle maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa vahvistavaa, mielekästä tekemistä yhteisössämme yrittäjinä, opiskelijoina tai työntekijöinä. Kannustavaa yhteisöllisyys vahvistaa satakuntalaisten ihmisten toimeliaisuutta ja tuottavuutta yhteisössä yrittäjinä, opiskelijoina ja työntekijöinä. Yrittäjyyden edistäminen luo uusia työpaikkoja ja satakuntalainen yhteiskuntatakuu pyrkii saamaan kaiken olemassa olevan työvoimapotentiaalin käyttöön. Puhtaan elinvoiman toimintalinja tavoittelee elinkeinoelämän menestystä ja maakunnan vetovoiman lisäämistä. Puhtaalla elinvoimalla parannetaan Satakunnan elinvoimaa vahvistamalla molempia maakunnan tukijalkoja; rakennemuutoksessa olevaa teollisuutta ja vakaampaa elintarvikeketjua. Vesien ja muun ympäristön hoitamisella säilytetään elinvoiman edellytykset tuleville sukupolville ja houkutellaan matkailijoita. Vetovoimaa lisätään huolehtimalla korkeakoulutuksesta, yritysten sijoittumispalveluista ja maahanmuuttajien palveluista. Ihmislähtöisiä ratkaisuja toimintalinja tavoittelee ratkaisuja satakuntalaisten palvelujen turvaamiseksi, turvallisuuden tunteen kasvattamiseksi ja saavutettavuuden parantamiseksi. Väestön hyvinvointi ja hyvät 11

12 liikenne- ja tietoliikenneyhteydet edesauttavat maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa. Ihmislähtöiset ratkaisut turvaavat ihmisten elämisen edellytyksiä; palvelujen saatavuutta, turvallisuutta ja tieto- ja liikenneyhteyksien toimivuutta julkisten palvelujen muutoksessa. Taulukossa 1 on esitetty edellä kuvattujen trendien haasteellisuus suhteessa Satakunnan maakunnallisen aluekehittämisen painopisteisiin. 1 Taulukko 1. Trendien haasteellisuus suhteessa Satakunnan aluekehittämisen painopisteisiin PESTE-trendit PP1 PP2 PP3 PP4 PP5 PP6 PP7 PP8 Summa Talouden trendi 1: Raaka-aineiden hintojen nousu Talouden trendi 2: Kansainvälistyminen ja verkostotalouden kehittyminen Talouden trendi 3: BRICSA-maiden läpimurto Talouden trendi 4: Matkailuun ja työmarkkinoihin liittyvän mobiilisuuden ja siihen liittyvän taloudellisen kehityksen voimistuminen Teknologiatrendi 1: Resurssi- ja ekotehokkaiden teknologioiden ja systeemien merkityksen kasvu ja niiden käytön yleistyminen Teknologiatrendi 2: Arktiseen toimintaympäristöön soveltuvien teknologisten ratkaisujen kasvava tarve Teknologiatrendi 3: Biotalouden ja bioteknologioiden merkityksen kasvu (sisältäen uusiutuvat energiamuodot) Teknologiatrendi 4: Digitaalinen evoluutio ja ubiikkiteknologinen murros (BigData, Cloud computing, Mobil tech, Internet of Things, Ambient Intelligence etc.) Teknologiatrendi 5: Teknologioiden konvergenssi nanoilmiöiden ja tuotteiden älykkyyden osalta Ympäristötrendi 1: Uusien globaalien liikennekäytävien kehittyminen pohjoiseen ja voimistuvat logistiset virrat pohjoisessa (kestävämmän mobiilisuuden haaste) Ympäristötrendi 2: Ilmaston muutos ja siitä aiheutuvat muutospaineet energiatalouteen, talouden rakenteisiin ja kulutustottumuksiin Ympäristötrendi 3: Ympäristötietoisuuden kasvu kaikkialla Ympäristötrendi 4: Vihreän kasvun tietoplatform (Green Growth Knowledge Platform) Sosiaalisen kehityksen trendi 1: Maailman väestön kasvu nykyisestä noin 7 mrd:sta noin 9 mrd:iin vuoteen 2050 mennessä Sosiaalisen kehityksen trendi 2: Demografinen muutos kohti vanhusvaltaista yhteiskuntaa mm. Euroopassa ja myös Suomessa Sosiaalisen kehityksen trendi 3: Palveluyhteiskunnan ja erityisesti hyvinvointipalveluiden kysynnän nopea kasvu Sosiaalisen kehityksen trendi 4: Sosiaalisen epävakaisuuden eri muotojen yleistyminen SITRA-trendit Trendi 1: Globaali kohtalonyhteys Trendi 2:Euroopan uudistumiskyvyttömyys Trendi 3: Data vaurauden ja vallan lähteenä Trendi 4: Superseniorit Trendi 5: Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy Trendi 6: Länsimaisen työn radikaali muutos Trendi 7: Jopa 4-6 astetta kuumempi ilmasto Trendi 8: Sosiaaliset ja henkiset tarpeet korostuvat Trendi 9: Megakaupungit Trendi 10: Polarisaatio ja eritahtisuus energia-murroksessa Trendi 11: Talousjärjestelmä oirehtii Trendi 12: Suuri vallan uusjako Trendi 13: Älyteknologia arjessa IFF-trendit Trendi 1: Diasporien maailma Trendi 2: Finanssi-innovaatiot Trendi 3: Uudet jaetut hyödykkeet Trendi 4: Avoimen lähteen sotajoukot Trendi 5: Ruokaverkostot Trendi 6: Sininen meritalous Trendi 7: Supersankari-organisaatiot Trendi 8: Neurotulevaisuus Trendi 9: Innovaatioiden mahdollistaminen SUMMA Jokaisen trendin osalta tehtiin oma haasteellisuusarvio seuraavalla arviointikehikolla. Trendiä koskeva haasteellisuusarvio: 0 = Ei mitään erityisiä haasteita, 1 = Jossain määrin haasteellinen trendi Satakunnalle, 2 = Melko haasteellinen trendi Satakunnalle, 3 = Hyvin haasteellinen trendi Satakunnalle, 4 = Erittäin haasteellinen trendi Satakunnalle. Jokaisen trendin osalta tehtiin myös oma vaikutusarvio seuraavalla arviointikehikolla: Trendin vaikutusarvio: 0 = Ei vaikutusta, 1 = Jossain määrin vaikutusta, 2 = On selvää vaikutusta, 3 = Aika merkittävä vaikutus, 4 = Erittäin merkittävä iso vaikutus. Tämän jälkeen kaikki arviot yhdistettiin eri trendien osalta. Taulukossa 1 on esitetty kokonaisarviot trendien haasteellisuudesta suhteessa Satakunnan aluekehittämisen painopisteisiin. 12

13 Taulukko 2. Trendien vahvistavuus aluekehittämisen painopisteisiin PESTE-trendit PP1 PP2 PP3 PP4 PP5 PP6 PP7 PP8 Summa Talouden trendi 1: Raaka-aineiden hintojen nousu Talouden trendi 2: Kansainvälistyminen ja verkostotalouden kehittyminen Talouden trendi 3: BRICSA-maiden läpimurto Talouden trendi 4: Matkailuun ja työmarkkinoihin liittyvän mobiilisuuden ja siihen liittyvän taloudellisen kehityksen voimistuminen Teknologiatrendi 1: Resurssi- ja ekotehokkaiden teknologioiden ja systeemien merkityksen kasvu ja niiden käytön yleistyminen Teknologiatrendi 2: Arktiseen toimintaympäristöön soveltuvien teknologisten ratkaisujen kasvava tarve Teknologiatrendi 3: Biotalouden ja bioteknologioiden merkityksen kasvu (sisältäen uusiutuvat energiamuodot) Teknologiatrendi 4: Digitaalinen evoluutio ja ubiikkiteknologinen murros (BigData, Cloud computing, Mobil tech, Internet of Things, Ambient Intelligence etc.) Teknologiatrendi 5: Teknologioiden konvergenssi nanoilmiöiden ja tuotteiden älykkyyden osalta Ympäristötrendi 1: Uusien globaalien liikennekäytävien kehittyminen pohjoiseen ja voimistuvat logistiset virrat pohjoisessa (kestävämmän mobiilisuuden haaste) Ympäristötrendi 2: Ilmaston muutos ja siitä aiheutuvat muutospaineet energiatalouteen, talouden rakenteisiin ja kulutustottumuksiin Ympäristötrendi 3: Ympäristötietoisuuden kasvu kaikkialla Ympäristötrendi 4: Vihreän kasvun tietoplatform (Green Growth Knowledge Platform) Sosiaalisen kehityksen trendi 1: Maailman väestön kasvu nykyisestä noin 7 mrd:sta noin 9 mrd:iin vuoteen 2050 mennessä Sosiaalisen kehityksen trendi 2: Demografinen muutos kohti vanhusvaltaista yhteiskuntaa mm. Euroopassa ja myös Suomessa Sosiaalisen kehityksen trendi 3: Palveluyhteiskunnan ja erityisesti hyvinvointipalveluiden kysynnän nopea kasvu Sosiaalisen kehityksen trendi 4: Sosiaalisen epävakaisuuden eri muotojen yleistyminen SITRA-trendit Trendi 1: Globaali kohtalonyhteys Trendi 2:Euroopan uudistumiskyvyttömyys Trendi 3: Data vaurauden ja vallan lähteenä Trendi 4: Superseniorit Trendi 5: Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy Trendi 6: Länsimaisen työn radikaali muutos Trendi 7: Jopa 4-6 astetta kuumempi ilmasto Trendi 8: Sosiaaliset ja henkiset tarpeet korostuvat Trendi 9: Megakaupungit Trendi 10: Polarisaatio ja eritahtisuus energia-murroksessa Trendi 11: Talousjärjestelmä oirehtii Trendi 12: Suuri vallan uusjako Trendi 13: Älyteknologia arjessa IFF-trendit Trendi 1: Diasporien maailma Trendi 2: Finanssi-innovaatiot Trendi 3: Uudet jaetut hyödykkeet Trendi 4: Avoimen lähteen sotajoukot Trendi 5: Ruokaverkostot Trendi 6: Sininen meritalous Trendi 7: Supersankari-organisaatiot Trendi 8: Neurotulevaisuus Trendi 9: Innovaatioiden mahdollistaminen SUMMA

14 4. Satakunnan tulevaisuuskuva 2020 Tässä osiossa esitämme tarkempia kommentteja strategisista kohdennuksista suhteessa Satakunnan tulevaisuuskuvaan. Strategiset kommentit esitetään jokaisen trendianalyysin osalta erikseen Strategiset kohdennukset PESTE- trendien osalta PESTE trendien osalta strategiset kohdennukset ovat seuraavanlaisia. Taulukko 3. PESTE trendit ja erityisesti huomioitavat asiat Satakunnassa. PESTE Trendit Talouden trendi 1: Raaka-aineiden hintojen nousu. Talouden trendi 2: Kansainvälistyminen ja verkostotalouden kehittyminen. Talouden trendi 3: BRICSA maiden läpimurto. Talouden trendi 4: Matkailuun ja työmarkkinoihin liittyvän mobiilisuuden ja siihen liittyvän taloudellisen kehityksen voimistuminen. Teknologiatrendi 1: Resurssi- ja ekotehokkaiden teknologioiden ja systeemien merkityksen kasvu ja niiden käytön yleistyminen. Teknologiatrendi 2: Arktiseen toimintaympäristöön soveltuvien teknologisten ratkaisujen kasvava tarve. Teknologiatrendi 3: Biotalouden ja bioteknologioiden merkityksen kasvu (sisältäen uusiutuvat energiamuodot). Teknologiatrendi 4: Digitaalinen evoluutio ja ubiikkiteknologinen murros (BigData, Cloud computing, Mobil tech, Internet of Things, Ambient Intelligence etc.). Teknologiatrendi 5: Teknologioiden konvergenssi nanoilmiöiden ja tuotteiden älykkyyden osalta. Erityisesti huomioitava seuraavien Satakunnan toimintalinjojen yhteydessä Energian tuottaminen teollisuudelle ja yrityksille kilpailukykyiseen hintaan LNG investoinnit ja niiden turvaaminen Kumppanuussuhteiden luominen erityisesti kasvaville markkinoille Satakunnan BRICSA- strategia? Liikennöintiyhteyksien systemaattinen parantaminen Mitkä ovat vihreän kasvut avaintuotteet ja palvelut Satakunnassa? Venäjä-verkostoituminen erityisesti meriklusterin osalta Satakunnassa Biotalouden liiketoimintapotentiaalin selvittäminen ja toteutus Satakunnan osalta Satakunnan Big Data- ja pilvilaskenta-strategia? (Vert. Hanko ja Kajaani) koska Satakunnassa on tarjolla energiaa datakeskuksille? Uusia niche -markkinoita Satakunnalle? 14

15 Ympäristötrendi 1: Uusien globaalien liikennekäytävien kehittyminen pohjoiseen ja voimistuvat logistiset virrat pohjoisessa (kestävämmän mobiilisuuden haaste). Ympäristötrendi 2: Ilmaston muutos ja siitä aiheutuvat muutospaineet energiatalouteen, talouden rakenteisiin ja kulutustottumuksiin. Ympäristötrendi 3: Ympäristötietoisuuden kasvu kaikkialla. Kytkeytyminen liikennevirtoihin ja logistisiin ratkaisuihin Ekotehokkuuden parantaminen ja taloudelliset säästöt kunnissa ja yrityksissä Koulutus ja valistus asian osalta Satakunnassa 6 Kondratieffin syklin ymmärtäminen ja hyödyntäminen esim. cleantech -osaamisen osalta Ympäristötrendi 4: Vihreän kasvun tietoplatform (Green Growth Knowledge Platform). Sosiaalisen kehityksen trendi 1: Maailman väestön kasvu nykyisestä noin 7 mrd:sta noin 9 mrd:iin vuoteen 2050 mennessä. Sosiaalisen kehityksen trendi 2: Demografinen muutos kohti vanhusvaltaista yhteiskuntaa mm. Euroopassa ja myös Suomessa (väestön ikääntyminen, perhekoon pienentyminen, harmaat pantterit jne.). Sosiaalisen kehityksen trendi 3: Palveluyhteiskunnan ja erityisesti hyvinvointipalveluiden kysynnän nopea kasvu. Sosiaalisen kehityksen trendi 4: Sosiaalisen epävakaisuuden eri muotojen yleistyminen: Lisääntyvä eriarvoisuus ja elintasoerot maailmassa, ruokaturva kasvava ongelma, tribalismi, terrorismi, organisoitu rikollisuus, ääriliikkeet, häiriökäyttäytyminen lisääntyvät. Satakunnan maahanmuuttopolitiikan sisältö ja sen kehittäminen kunnissa Vanhustalous uutena mahdollisuutena Satakunnassa Superseniori strategia Satakunnassa? Satakunta palvelutalouden erikoisosaajaksi Suomessa Palvelurobottistrategia Satakunnassa Hyvinvointialan, keinoälysovellutusten ja robotisaation pilotoinnit Turvaverkostot ja turvallisuuspalvelut Satakunnan Kriittisen infrastruktuurin suojelu- ja turvaratkaisut Ydinvoimaloiden turvallisuus Satakunnassa 15

16 4.2. Strategiset kohdennukset SITRA - trendien osalta PESTE trendien osalta strategiset kohdennukset ovat seuraavanlaisia. Taulukossa 4 on esitetty arviot erityisesti huomioitavat asiat Satakunnassa SITRA -trendianalyysien osalta. Taulukko 4. SITRA trendit ja erityisesti huomioitavat asiat Satakunnassa SITRA trendit Trendi 1: Globaali kohtalonyhteys Trendi 2: Euroopan uudistumiskyvyttömyys Trendi 3: Data vaurauden ja vallan lähteenä Trendi 4: Superseniorit Trendi 5: Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy Trendi 6: Länsimaisen työn radikaali muutos Trendi 7: Jopa 4-6 astetta kuumempi ilmasto Trendi 8: Sosiaaliset ja henkiset tarpeet korostuvat Trendi 9: Megakaupungit Trendi 10: Polarisaatio ja eritahtisuus energia-murroksessa Trendi 11: Talousjärjestelmä oirehtii Trendi 12: Suuri vallan uusjako Trendi 13: Älyteknologia arjessa Erityisesti huomioitava seuraavien toimintalinjojen yhteydessä Satakunnan kumppanuudet ja niiden kehitys ja kansainvälisen yhteistyön vaikuttavuuden lisääminen Satakunnan vaikutusvaltaiset eurovaaliehdokkaat? Datakeskuksia Satakuntaan? Energiaa on. Proaktiivinen ja aktivoiva senioripolitiikka kunnissa Luonnonvarojen ja kriittisten resurssien turvaaminen yrityksille Osaamisen laadullinen ja määrällinen ennakointi Ekotehokkaat ratkaisut Hiilineutraalius tavoitteeksi Huomion kiinnittäminen hyvinvoinnin laatuun Minkä megakaupungin kanssa Satakunnan pitäisi liittoutua? Energiaomavaraisuuden edistäminen Satakunnassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden pilottihankkeita Satakuntaan? Kokeilutalous käytäntöön Satakunnassa Suomen ja Satakunnan asema on haasteellinen. Vain älykäs erikoistuminen ja verkostoituminen voivat auttaa. Ihmisen ja älyteknologioiden yhteistyöhön kannattaa panostaa Satakunnassa (Keinoäly, robotisaatio ja ns. megatehdasmallit, laatujohtaminen tärkeitä asioita teollisuuden kilpailukyvylle) 16

17 4.3. Strategiset kohdennukset IFF- trendien osalta IFF trendien osalta strategiset kohdennukset ovat seuraavanlaisia. Taulukossa 5 on esitetty arviot erityisesti huomioitavat asiat Satakunnassa IFF -trendianalyysien osalta. Taulukko 5. IFF trendit ja erityisesti huomioitavat asiat Satakunnassa. IFF Trendit Trendi 1: Diasporien maailma Trendi 2: Finanssi-innovaatiot Trendi 3: Uudet jaetut hyödykkeet Trendi 4: Avoimen lähteen sotajoukot Trendi 5: Ruokaverkostot Trendi 6: Sininen meritalous Trendi 7: Supersankari-organisaatiot Trendi 8: Neurotulevaisuus Trendi 9: Innovaatioiden mahdollistaminen Erityisesti huomioitava seuraavien toimintalinjojen yhteydessä Ei juuri huomioitavaa Ei juuri huomioitavaa. Jos yleinen korkotaso nousee nykyisestä alhaisesta tasosta kuten on oletettu, tämä trendi nousee merkityksellisemmäksi kuin se on nyt Suomessa ja Satakunnassa. Merkitsee käytännössä kuntasektorin ja yritysten uudenlaista yhteistyötä esim. investointien ja rahoituksen osalta. Ei juuri huomioitavaa paitsi turvallisuusorganisaatioissa. Tämä on tärkeä trendi Satakunnan elintarvikeketjun osalta. Kuntien kehittämät ruokaverkostoratkaisut voivat olla iso mahdollisuus tulevaisuudessa. Myös lähiruoka-asiat korostuvat tulevaisuudessa. Iso mahdollisuus Satakunnalle rannikko- ja Itämerimaakuntana. Satakunta tarvitsee älykästä erikoistumista ja myös erikoisorganisaatioita kilpaillakseen globaalin talouden lisäarvoverkostoissa. Neurotulevaisuus liittyy mm. oppivien robottien, keinoälyn ja automaation tulevaisuuteen. Alueet, jotka pystyvät kehittämään (vrt. Robotdalen Ruotsissa) ylivoimaista neuroverkko-osaamista ovat vetovoimaisia alueita teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta. Yhä enemmän strategisesti tärkeä trendi, joka määrää yritysten ja eri klustereiden kehittymistä Yhteenvetoa strategisista painopisteistä Edellä esitetyt trendianalyysit antavat pohjaa arvioida tarkemmin Satakunnan tulevaisuuskuvaa Mikäli niiden mukaan tullaan toimimaan ja etenemään, Satakunta tulee olemaan yhteisöllisesti vahva ja yritteliäs maakunta, ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen maakunta ja myös ihmisläheinen ja lähidemokratian kannalta aktivoiva vahva kansalaisyhteiskunnan maakunta. Jotta näihin visionäärisiin tavoitteisiin päästäisiin on syytä olla johdonmukainen ja hyödyntää olemassa olevia trendejä ja mahdollisuuksia sekä toisaalta pyrkiä eliminoimaan trendien sisältämiä mahdollisia uhkia. Tämä edellyttää ns. sopeutuvaa ennakointia, suositusten sisäistämistä päätöksenteossa ja seurantaan eri toimenpideohjelmien osalta. Satakunnassa on syytä kiinnittää huomiota toimintalinjoissa datahallintaan ja isojen datojen hyödyntämiseen (Big Data, Cloud Computing, Internet of Things) ja yritysten innovaatiojohtamiseen 17

18 maakunnassa. Huomiota ansaitsee myös senior-kansalaisten aktivointi ja osallistumisen yhteiskuntaan jopa elinkeinojen kehittämisen yhteydessä. Kaikenlaista passivoitumista on syytä välttää ja edistää eri keinoin kansalaisten toimeliaisuutta. Kuten Kataisen hallituksen tulevaisuusselvityksessä Kestävällä kasvulla hyvinvointia (2013) estetään, tärkeää on kiinnittää huomiota arvokkaan elämän edistämiseen. On hyvin todennäköistä, että tulevaisuuden työelämä on jotain muuta kuin se on tänään. Uusien työelämän käytäntöjen (etätyö, keinoälysovellutusten hyödyntäminen työelämässä, robotisaatio, yhteiskunnalliset yritykset jne.) ja sosiaalisten innovaatioiden kehittäminen on tärkeää myös Satakunnassa. Ihmisten hyvinvoinnille tulee olemaan tärkeää sosiaalisten ja henkisten tarpeiden parempi huomioiminen. Yksinäisyys, syrjäytyminen ja päihteiden käyttö vaativat omaa ohjattua hyvinvointipolitiikkaa sosiaalisten ongelmaryhmien ja syrjäytymisvaarassa olevien yksilöiden osalta. Erityisesti nuorten syrjäytyminen on syytä ottaa vakavana haasteena. Työssä olevien ihmisten kannalta korostuvat työhyvinvointiin liittyvät asiat kuten omasta (1) terveydestä ja liikunnasta huolehtiminen, (2) mielentilan ja tunteiden hallinta, (3) tunnetilojen ja stressin hallinta ja (4) työn haasteellisuus. Itsensä hoito ja itsensä johtaminen liittyvät asioina yhä enemmän omaan yksilötason hyvinvointiin. Raaka-aineiden ja resurssien turvaaminen yrityksille ja elinkeinoelämälle tulee olemaan tulevina vuosina erittäin haasteellista. Erityisesti energian hinnan pitäminen kohtuullisella tasolla ei tule olemaan helppoa. Ilmastonmuutos merkitsee paineita ympäristöpakolaisuuden laajenemiselle. On todennäköistä, että jossain vaiheessa Suomeen tulee myös merkittäviä määriä ilmastopakolaisia tai luonnonkatastrofeista kärsiviä ihmisiä. Energiatalous tulee muuttumaan monin eri tavoin. Tuulienergia, aurinkoenergia ja LNG -tuotanto voivat tarjota uusia mahdollisuuksia Satakunnalle Strategisia huomioita trendikehityksen osalta Satakunnan tulevaisuuskuva vastaa moniin keskeisiin trendeihin oivallisesti ja raikkaasti luovalla tavalla. Tärkeät asiat, kuten osaaminen, Satakunnan saavutettavuus ja energisyys ovat selkeästi esillä maakuntasuunnitelmassa. Maakuntaohjelman peruspaketti tulevaisuuskuvasta on varsin toimiva. Ihmisläheisyys ja konkreettisuus ovat tulevaisuuskuvan selkeitä vahvuuksia. Toimintalinjojen osalta hyvinvointipainotukset ovat ajankohtaisia ja varsin haasteellisia. Trendi jakamistalous (Uudet jaetut hyödykkeet) voi olla asia, johon kannattaa syventyä Satakunnassa ja kuntien maakunnallisessa yhteistyössä. Kuntien palveluiden uudistaminen edellyttää jakamistalouden trendin sisäistämistä ja hyödyntämistä. Myös teemat kuten Ruokaverkostot ja Sininen talous voisivat olla mielenkiintoisia trenditeemoja maakunnan kehittämisen kannalta. Eräs laajempi strateginen kysymys on: Tarvitseeko Satakunta ns. Supersankari-organisaatioita? Miten niitä kehitetään? Toinen iso strateginen kysymys on: Voidaanko Neurotulevaisuus-trendi ottaa tietoisesti huomioon osaamisen kehittämistyössä Satakunnassa? Asioita ja teemoja, joita kannattaa jatkossa vielä miettiä: Miten kumppanuuksia hyödynnetään tulevaisuuskuvan toteutuksessa? Kestävällä kasvulla hyvinvointi ja arvokkuus hyvinvointipolitiikan päämääränä (Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen tulevaisuusselonteko, Valtioneuvoston selonteko 18/2013, Innovaatio-, teknologia ja tieteellisen osaamisen syventäminen (Tulevaisuusvaliokunnan esittämä Suomen sata uutta mahdollisuutta: Radikaalit teknologiset ratkaisut analyysi, Eduskunnan 18

19 tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2013, (http://web.eduskunta.fi/dman/document.phx?documentid=ie ) ym. Ajankohtaiset teknologiaennakointitulokset) Biotalous isona mahdollisuutena Satakunnalle (ks. Kohti biotaloutta raportti: Venäjä ja sen tuleva politiikka arktisilla alueilla ja sen heijastusvaikutukset Satakunnalle? Venäjä 2017 selvitys, 19/ _352519&${TRIPPIFE}=PDF.pdf) Joukkoistaminen (crowdsourcing) ja sosiaalinen media aluekehittämisen mahdollisuutena (Joukkoistaminen demokratiassa: Poliittisen päätöksenteon uusi aika. Ks. myös Sosiaalinen turvallisuus/turvattomuus erityishaasteena rakennemuutoksessa Green Growth Knowledge Platform ja sen kehittäminen alueellisen pilottina Satakunnassa Ks. wards%20a%20common%20approach%20on%20green%20growth%20indicators.pdf Kehityksen kuudes aalto ja Suomi (Tekes Policy Brief %/2013) Ks. _5_2013_6wave.pdf 5. Teollisuus- ja elinkeinopoliittiset visiot Edellä esitetyt trenditarkastelut tarjoavat hyvän pohjan Satakunnan teollisuus- ja elinkeinopoliittisille strategioille ja visioille. Monet talouden muutokset kuten telakkakriisi, talouden laskukausi ja koko teollisuuden rakennemuutos haastavat Satakunnan elinkeinoelämän ja sen monipuolisen teollisuuden. Talousneuvoston talousasiantuntijoiden (VM ) arvioiden mukaan tuotannon saaminen vuoden 2008 tasolle voi Suomessa viedä monta vuotta. Toipuminen finanssikriisistä on siis hidasta ja työttömyyden kasvu kolkuttaa ovelle. Tilaus määrätietoiselle maakunnalliselle talouspolitiikalle on selviö. Tavoitteena täytyy olla Suomessa ensimmäisten joukossa kun aluetaloutta nostetaan vuoden 2008 tasolle takaisin. Edessä oleva teknologiamurros, jonka arvioidaan tapahtuvan vuosien aikana, täytyy ottaa vakavasti. Osaamispääomaa on päivitettävä ja kehitettävä vastaamaan uusia osaamistarpeita. On toivottavaa, että Satakunnan teollisuuden suunta ja kehitys jatkuvat tasaisena ja muutokset ovat hallittuja. Vahvat, isot toimialat kuten teknologiateollisuus ja metsäteollisuus muodostavat alueen elinkeino- ja hyvinvointipohjan ja ovat edelleen merkittäviä alueen kilpailukyvyn ja työllisyyden kehittäjiä. Uudet kasvualat, kuten logistiikkapalvelut, lähiruokapalvelut, ohjelmistotoimittajat, tietoliikenne, LNG energiapalvelut, miniteollisuus sekä automaatio eivät välttämättä itsellisinä elinkeinoina nouse merkittäviksi omiksi toimialoikseen, vaan integroituvat päätoimialojen toimintaan. Niiden merkitys alueellisen kilpailukyvyn kehittäjänä on kuitenkin strategisesti aivan keskeinen tulevaisuudessa. Strategisesta näkökulmasta on tärkeää käydä aktiivista keskustelua olemassa olevien vahvojen elinkeinojen uudistamisesta ja uudistuskyvyn kehittämisestä pitkällä aikaviiveellä. Koulutus-, tieto-taito - ja 19

20 innovaatiopanostukset on kohdennettava huolella uudistumiskyvyn takaamiseksi. Viime kädessä tarvitaan uusia vientituotteita ja vetovoimaisia tietointensiivisiä palveluita. Uudessa laajaan yhteistyöhön pohjautuvassa Satakunnan Teollisuusvisiossa 2020 haetaan alueen kilpailukykyä ja kasvua yritysten omasta uusiutumisesta yli rajojen. Satakunnan Tulevaisuuskuva 2020 ja Satakunnan Teollisuusvisio on synergisiä ja toisiaan tukevia visioita, joihin kumpaankin liittyy myös huolella mietitty kokonaisstrategia. Tarvitaan olemassa olevan elinkeinorakenteen uudistamisesta, mutta myös tarkoin mietittyjä uusia avauksia. Kilpailukyvyn lisääminen uusiutumalla yli rajojen on mainio teollisuus- ja elinkeinopoliittisen vision tiivistys, joka sopii erinomaisesti Satakunnan tulevaisuuskuvaan ja sen taustalla oleviin trendianalyyseihin. Erityisen tärkeää on tukea nuoria, aloittelevia ja innokkaita start-up -yrittäjiä. Toisaalta on tärkeää saattaa kokeneet, pitkän linjan yrittäjät ja uudet yrittäjät hyvään yhteistyöhön keskenään siten että laadukas vertaistuki ja uudet ideat kohtaavat toisensa Satakunnassa. Yritysmaailman ensisijaisesti suosimia keinoja ovat yhteistyö, pitkäjänteisyys, kulkuyhteyksien kehittäminen ja verotuksen alentaminen. Jos ja kun tässä onnistutaan pitkäjänteisen politiikan avulla, edetään varmasti kohti Satakunnan positiivista tulevaisuuskuvaa. Lisätietoja: Halal, W. E. (2013) 'Forecasting the Technology Revolution: Results and Learnings from the TechCast Project', Technological Forecasting and Social Change, 80(8), Holmströn, Bengt, Korkman, Sixten, Pohjola, Matti (2014) Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset, /fi.pdf Linturi, R., Kuusi, O., Ahlqvist, T. (2013) Suomen sata uutta mahdollisuutta. Radikaalit teknologiset ratkaisut. Suomen eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2013. Suomen eduskunta. Helsinki. Ks. Mulhall, D. (2002) Our Molecular Future: How Nanotechnology, Robotics, Genetics and Artificial Intelligence Will Transform Our World. Prometheus Books. MIT Technology Review, Verkkosivut: NISTEP Publications: Verkkosivut: Sitran trendilista valmistui: Robottilaakso, Robotdalen: 20

Satakunnan tulevaisuuskuva 2020 Trendit ja toimintalinjat

Satakunnan tulevaisuuskuva 2020 Trendit ja toimintalinjat Jari Kaivo-oja Satakunnan tulevaisuuskuva 2020 Trendit ja toimintalinjat Sisällys 1 Johdanto... 2 2. Satakunnan kehittämisen toimintalinjat... 2 3. Satakunnan Maakuntaohjelman 2014-2017 trenditarkastelu...

Lisätiedot

SATAKUNNAN TULEVAISUUSKUVA 2020

SATAKUNNAN TULEVAISUUSKUVA 2020 SATAKUNNAN TULEVAISUUSKUVA 2020 Tutkimusjohtaja, Dosentti Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto Satakunnan Tulevaisuusfoorumi Torstai 10.10.2013 kello 8.30

Lisätiedot

Tulevaisuusverstastyyppinen work shop 13.11.2014. VT 8 TurPo, Trendit Yrjö Myllylä

Tulevaisuusverstastyyppinen work shop 13.11.2014. VT 8 TurPo, Trendit Yrjö Myllylä Tulevaisuusverstastyyppinen work shop 13.11.2014 VT 8 TurPo, Trendit Yrjö Myllylä Käsitteistä Vahva ennakoiva trendi: historia ja tulevaisuusosa asiantuntija-arvioon perustuen, synon. Megatrendi, otettava

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kestävä talous & hyvinvointi: tulevaisuuden näkymiä

Kestävä talous & hyvinvointi: tulevaisuuden näkymiä Kestävä talous & hyvinvointi: tulevaisuuden näkymiä Tutkimusjohtaja, HTT, YTM, dosentti Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Kestävä talous Edellyttää

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 28.3.2014 Klo 08.30-12.30 Scandic Hotel Kajanus, alakerta

HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 28.3.2014 Klo 08.30-12.30 Scandic Hotel Kajanus, alakerta HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 28.3.2014 Klo 08.30-12.30 Scandic Hotel Kajanus, alakerta Aikataulu 09.00 Päivän agenda ja ensimmäisen istunnon anti 09.10 Hyvinvoinnin trendit

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Satakunnan Osaamisprofiili 2013. Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto

Satakunnan Osaamisprofiili 2013. Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto Satakunnan Osaamisprofiili 2013 Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 tausta-aineisto: Missä asioissa Satakunta erottuu osaamisellaan? Mikä on ainutlaatuista

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin

Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin Hyvinvointia älysähköllä Erkki Aalto, kehitysjohtaja, RAKLI ry KNX Partnerpäivä, 6.11.2014, Tampere Automaatio ja alykkäät ratkaisut, Erkki Aalto,

Lisätiedot

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet Globaali keskinäisriippuvuus ja kasvavat jännitteet kaiken Megatrendit 2016 KENELLÄ ON VISIO? Millaista yhteiskuntaa rakennamme teknologian avulla? "Muuttuuko ihmiskunta enemmän seuraavan 30 vuoden aikana

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ?

TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ? TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ? Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Kaupunginvaltuuston seminaari 23.3.2015 Aleksi Neuvonen, aleksi.neuvonen@demoshelsinki.fi, @leksis

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitus

Strategisen tutkimuksen rahoitus Strategisen tutkimuksen rahoitus HENVI-LUKE-verkottumistilaisuus 26.1.2015 Tiina Petänen 1 Mitä on strateginen tutkimus? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka

Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka Esityksen sisältö 1. Teknologian ominaispiirteitä 2. Teknologian ennakointia - karkaako mopo käsistä?

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa

Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa Miia Martinsuo Tampereen teknillinen yliopisto, Teollisuustalouden laitos 1.9.2015 Puh. 040-8490895 e-mail miia.martinsuo@tut.fi Sisältö Alykäs teollinen

Lisätiedot

Esa Halme 29.3.2011. Kuinka korkeakoulut voivat osaltaan vastata Pirkanmaan maakuntasuunnitelman haasteisiin?

Esa Halme 29.3.2011. Kuinka korkeakoulut voivat osaltaan vastata Pirkanmaan maakuntasuunnitelman haasteisiin? Millä eväillä tulevaisuuteen? Esa Halme 29.3.2011 Kuinka korkeakoulut voivat osaltaan vastata Pirkanmaan maakuntasuunnitelman haasteisiin? Maakuntasuunnitelmassa kehittämiskokonaisuudet ovat: Elinkeinot

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Bio- ja ympäristökysymykset

Bio- ja ympäristökysymykset Bio- ja ympäristökysymykset 1. Niukkenevat luonnonvarat 2. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö sekä niistä valmistetut tuotteet ja palvelut viennin vahvistajina 3. Moniulotteinen kestävyys

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Tavoitteena glokaali kainuulainen biotalous Biotalouden asiantuntijatyöskentely II 25.3.2014 Jouni Ponnikas & Anu Huotari

Tavoitteena glokaali kainuulainen biotalous Biotalouden asiantuntijatyöskentely II 25.3.2014 Jouni Ponnikas & Anu Huotari Tavoitteena glokaali kainuulainen biotalous Biotalouden asiantuntijatyöskentely II 25.3.2014 Jouni Ponnikas & Anu Huotari Aikataulu 10.00 Tervetuloa ja päivän kulku 10.15 Megatrendit ja trendit biotalouden

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Muuttuva maailma luo uusia toimintamahdollisuuksia Pelastusalan naisverkosto 14.11.2015 Tampere Sirpa Suomalainen Aluejohtaja Tulevaisuus pelastustoiminnan kannalta?

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Sitran trendilista 1. Ennakoimattomien tapahtumien tiheys

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä. 8.4.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä. 8.4.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä 8.4.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta visiotyö Parlamentaarinen työryhmä Kevät 2016 OLEMME TÄSSÄ Muutokset mahdollisia Käynnistys

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot