Satakunnan tulevaisuuskuva 2020 Trendit ja toimintalinjat

Transkriptio

1 Jari Kaivo-oja Satakunnan tulevaisuuskuva 2020 Trendit ja toimintalinjat Sisällys 1 Johdanto Satakunnan kehittämisen toimintalinjat Satakunnan Maakuntaohjelman trenditarkastelu PESTE-Trenditarkastelu SITRA-TRENDIT IFF-TRENDIT Maakuntaohjelman toimintalinjat ja painopisteet trendianalyysissa Satakunnan tulevaisuuskuva

2 1 Johdanto Satakunnan maakuntaohjelma vuosille linjaa Satakunnan tulevaisuutta kolmella teemoituksella: Kannustavaa yhteisöllisyyttä - Puhdasta elinvoimaa - Ihmislähtöisiä ratkaisuja. Nämä kolme teemaa ankkuroivat myös Satakunnan tulevaisuuskuvaa. Satakunta rakentaa tulevaisuuttaan yhteisöllisyydelle, elinvoimalle ja ihmislähtöisille ratkaisuille. Tässä dokumentissa esitetään tarkoin rajattu trenditarkastelu valittujen kehittämislinjojen tarkastelun taustaksi. Satakunta rakentaa tulevaisuutensa kannustavalle yhteisöllisyydelle, puhtaalle elinvoimalle ja ihmislähtöisille ratkaisuille. Tulevaisuuskuva on laadittu syys-lokakuussa 2013 ja se viimeisteltiin vuoden 2014 alkupuolella. Maakuntien ja kuntien toimintaympäristö ei ole ollut erityisen vakaa ja tulevaisuuskuvan sisältöä on ollut tässä tilanteessa syytä punnita erityisen huolella. Erityisesti epävarmuudet liittyen Sote - uudistukseen ja aluerakenneuudistukseen ovat olleet mittavia ja ovat vaikuttaneet kuntien toimintaympäristöön. Ennakointi ei ole erityisen helppoa em. syistä johtuen. Voidaan todeta, että vakauden ja ennustettavuuden lisääminen korostuvat toimintaympäristössämme. Tulevaisuuskuva sisältää lyhyen katsauksen niistä keskeisistä trendeistä, jotka vaikuttavat maakunnan tulevaisuuteen valittujen kehittämislinjausten lähtökohdista. Aineistona on käytetty maakuntaohjelman laadintaprosessin tausta-aineistoa. Kannustava yhteisöllisyys sisältää yrittäjyyden tukemisen, kansainvälisen yhteistyön, vetovoimatekijöistä huolehtimisen sekä Satakuntalaisen yhteiskuntatakuun kehittämisen. Puhdas elinvoima sisältää uudet teknologian ratkaisut ja innovaatiot teollisuuden uusiutumiseen, metsä- ja energia-alan kehittämisen, vahvan elintarvikeketjun kehittämisen- suoraan pellolta pöytään ja pellolle sekä vesien ja luonnon hoidon. Ihmislähtöiset ratkaisut sisältävät uusien palveluratkaisujen kehittämisen, osallisuuden ja lähipäätöksenteon vahvistamisen sekä monipuolisten liikenneyhteyksien kehittämisen. 2. Satakunnan kehittämisen toimintalinjat Satakunnan kehittämisen toimintalinjat vastaavat Satakunnalle keskeisiin tulevaisuushaasteisiin; työikäisen väestön määrän väheneminen ja vanhusväestön kasvu, teollisuuden rakennemuutos ja teollisten työpaikkojen väheneminen, vesien tilan heikkeneminen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset, julkisten palvelujen muutos sekä Satakunnan logistisen saavutettavuuden heikkoudet. Toimintalinjalla 1, kannustavaa yhteisöllisyyttä, vahvistetaan satakuntalaisten ihmisten toimeliaisuutta ja tuottavuutta yhteisössä yrittäjinä, opiskelijoina ja työntekijöinä. Yrittäjyyden edistäminen luo uusia työpaikkoja ja satakuntalainen yhteiskuntatakuu pyrkii saamaan kaiken olemassa olevan työvoimapotentiaalin käyttöön. Toimintalinjalla 2, puhdasta elinvoimaa, parannetaan satakunnan elinvoimaa vahvistamalla molempia maakunnan tukijalkoja; rakennemuutoksessa olevaa teollisuutta ja vakaampaa elintarvikeketjua. Vesien ja muun ympäristön hoitamisella säilytetään elinvoiman edellytykset tuleville sukupolville ja houkutellaan matkailijoita. Vetovoimaa lisätään huolehtimalla korkeakoulutuksesta, yritysten sijoittumispalveluista ja maahanmuuttajien palveluista. Toimintalinjalla 3, ihmislähtöisiä ratkaisuja, turvataan ihmisten elämisen edellytyksiä; palvelujen saatavuutta, turvallisuutta ja tieto- ja liikenneyhteyksien toimivuutta julkisten palvelujen muutoksessa. 2

3 Toimintalinjat täydentävät toisiaan ja painopisteillä on synergistä vaikutusta toisiinsa. Esimerkiksi liikenneyhteydet, yhteiskuntatakuun onnistuminen ja työvoiman saaminen muualta Satakuntaan vaikuttavat oleellisesti teollisuuden ja elintarvikeketjun kehittämiseen. Kaikilla painopisteillä on välillistä vaikutusta Satakunnan maakunnalliseen vetovoimaan. Satakunnan maakuntaohjelma kytkeytyy selvästi Satakunnan teollisuusvisioon, kansalliseen kaupunkipolitiikkaan sekä maaseudun elinkeinojen ennakkoluulottomaan kehittämiseen. Synergiat näiden eri visioiden ja strategioiden välillä ovat ilmeiset ja erittäin vahvat. Sekä maataloutta että teollisuutta tullaan kehittämään kunnianhimoisesti ja asettamalla poikkeuksellisen kovia tavoitteita uusien yritysten perustamiselle ja olemassa olevan yrityskannan kilpailukyvylle ja kasvulle. Tahtotila kehittyä ja parantaa maakunnan suhteellista kilpailukykyä on erittäin kova ja määrätietoinen Satakunnassa. Tämä näkyy jo nyt tilastollisissa alueellisissa vertailuissa koko Suomen aluekehityksen osalta. 3. Satakunnan Maakuntaohjelman trenditarkastelu Trendit ja toimintaympäristöstä nousevat muutokset liittyvät Satakunnassa toimiviin eri organisaatioihin ja yksilöihin. Uudet osaamiset ja uudet toimintatavat pohjustavat Satakunnan innovaatiovetoista kehitystä ja uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä Satakunnasta. Tahtotila Satakunnassa on olla Suomen johtavia teollisuus- ja elinkeinotoiminnan maakuntia. Maakunnallinen uudistumiskyky on tietoisesti kytketty ihmisläheisiin ja konkreettisiin toimintalinjoihin. Tahtotila ja omaehtoinen kehitys ei yksin määrää maakunnan tulevaa kehitystä, vaan maakunnan kehittämisessä on tärkeää huomioida laajemmat trendit ja kehitysaallot. Käytännönläheisyys ja konkreettisuus ovat keskeisiä ohjenuoria tässä maakuntaohjelmassa vuosille Asiat on voitava ymmärtää ja toiminnassa on oltava tulevaisuustietoisuutta, jotta tavoitteellinen toiminta olisi mahdollista. On olemassa useita trenditarkasteluita. Jos arvioidaan viime vuosikymmeninä tehtyjä trendianalyysejä, voidaan todeta, että lähes kaikissa niissä on huomioitu seuraavat neljä trendiä: Globalisaatio Väestön ikääntyminen Teknologian kehitys Verkostoituminen. Eittämättä nämä neljä keskeistä trendiä vaikuttavat myös Satakunnan tulevaan kehitykseen. Siksi maakunnan kehittämisessä on järkevää huomioida niiden vaikutus Satakunnan kehitykseen PESTE -TRENDITARKASTELU Tässä osiossa 3.1 ja trenditarkastelussa arvioidaan niin sanottuja PESTE-trendejä (PESTE: Political, Economical, Social, Technological, Ecological) tarkemmin. Poliittiset trendit ovat: Poliittinen trendi 1: Venäjän intressien siirtyminen pohjoiseen kylmän sodan päättymisen seurauksena; Poliittinen trendi 2: Pohjoisen ulottuvuuden ja arktisten alueiden merkityksen kasvu Eurooppalaiselle ja kansainväliselle kehitykselle; Poliittinen trendi 3: Globalisaatio ja sitä vastaava isojen valtakeskittymien desentralisaatio, kehitys kohti moninapaista globaalia taloutta; 3

4 Poliittinen trendi 4: Globaalin hallinnan instituutioiden kehittyminen ja niiden merkityksen kasvu (esim. Arktinen neuvosto ja YK) Nämä trendit ovat huomion arvoisia Suomen kannalta. Erityisesti Venäjän tuottama poliittinen trendi on erityisen huomion arvoinen Suomen arktisen strategian, Euroopan Unionin pohjoisen ulottuvuuden ja koko Suomenkin näkökulmasta. Kauppa Venäjän kanssa on ollut aivan viime aikoihin asti noususuuntaista. Taloudelliset trendit ovat seuraavanlaisia: Talouden trendi 1: Raaka-aineiden hintojen nousu (etenkin rajalliset raaka-aineet, mm. öljy, kaasu, mineraalit, myös ravinto ja biomassa > mm. öljy-, kaasu- ja kaivosteollisuuden lisääntyminen pohjoisessa); Talouden trendi 2: Kansainvälistyminen ja verkostotalouden kehittyminen; Talouden trendi 3: BRICSA maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka) ja N11-maiden taloudellisen merkityksen kasvu globaalissa taloudessa; Talouden trendi 4: Matkailuun ja työmarkkinoihin liittyvän mobiilisuuden (liikkuvuuden) ja siihen liittyvän taloudellisen kehityksen voimistuminen. Talouden kehityksessä korostuvat kansainvälistyminen ja kilpailu globaalissa taloudessa. Suomalaisten on verkostoiduttava, osattava kieliä ja luotava kumppanuuksia kansainvälisissä verkostoissa. Sosiaalisen kehityksen kannalta keskeisiä trendejä ovat: Sosiaalisen kehityksen trendi 1: Maailman väestön kasvu nykyisestä noin 7 miljardista noin 9 miljardiin vuoteen 2050 mennessä; Sosiaalisen kehityksen trendi 2: Demografinen muutos kohti vanhusvaltaista yhteiskuntaa mm. Euroopassa ja myös Suomessa (väestön ikääntyminen, perhekoon pienentyminen, harmaat pantterit jne.); Sosiaalisen kehityksen trendi 3: Palveluyhteiskunnan ja erityisesti hyvinvointipalveluiden kysynnän nopea kasvu; Sosiaalisen kehityksen trendi 4: Sosiaalisen epävakaisuuden eri muotojen yleistyminen: Lisääntyvä eriarvoisuus ja elintasoerot maailmassa, ruokaturva kasvava ongelma, tribalismi, terrorismi, organisoitu rikollisuus, ääriliikkeet, häiriökäyttäytyminen lisääntyvät; Sosiaalisen kehityksen trendi 5: Monikulttuuristen yhteiskuntien kasvu ja kehittyminen; Sosiaalisen kehityksen trendi 6: Sosiaalisen median merkityksen kasvu, web-pohjainen e- demokratia ja Euroopan uudistumis-kyvyttömyys Sosiaalinen kehitys on monin osin haasteita täynnä oleva kehityskenttä. Erityisen iso haaste on yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja demokratian toimivuus ristipaineiden olosuhteissa. Teknologiakehityksen osalta huomion arvoisia trendejä ovat: Teknologiatrendi 1: Resurssi- ja ekotehokkaiden teknologioiden ja systeemien merkityksen kasvu ja niiden käytön yleistyminen (mm. uudet kustannuksia ja ympäristöä säästävät kuljetus- ja energiateollisuuden ratkaisut); Teknologiatrendi 2: Arktiseen toimintaympäristöön soveltuvien teknologisten ratkaisujen kasvava tarve; Teknologiatrendi 3: Biotalouden ja bioteknologioiden merkityksen kasvu (sisältäen uusiutuvat energiamuodot); Teknologiatrendi 4: Digitaalinen evoluutio ja ubiikkiteknologinen murros (Big Data, Cloud Computing, Mobil Tech, Internet of Things, Ambient Intelligence etc.); 4

5 Teknologiatrendi 5: Teknologioiden konvergenssi nanoilmiöiden ja tuotteiden älykkyyden osalta Teknologiakehitys on maailmassa kiihtyvässä vauhdissa. Keskeisiä teknologia-aaltoja ovat geeniteknologia, robotisaatio- ja automaatioteknologia, informaatioteknologia sekä nanoteknologia. Näiden teknologiaaaltojen välillä tulee tapahtumaan yllättäviäkin linkittymisiä ja konvergenssia. Nopea teknologiakehitys vaatii erityistä valppautta Satakunnassa erityisesti automaatiokehityksen, keinoälyn hyödyntämisen ja robotisoitumisen osalta. Sekä teollisuus- että palvelualojen robotisoitumine ovat voimistuvia trendejä maailmassa. Ympäristön ja kestävän kehityksen osalta huomion arvoisia trendejä ovat: Ympäristötrendi 1: Uusien globaalien liikennekäytävien kehittyminen pohjoiseen ja voimistuvat logistiset virrat pohjoisessa (kestävämmän mobiilisuuden haaste); Ympäristötrendi 2: Ilmaston muutos ja siitä aiheutuvat muutospaineet energiatalouteen, talouden rakenteisiin ja kulutustottumuksiin; Ympäristötrendi 3: Ympäristötietoisuuden kasvu kaikkialla; Ympäristötrendi 4: Vihreän kasvun tietoplatform (Green Growth Knowledge Platform). Haaste saavuttaa parempi tasapaino talouden ja ympäristön kehityksen välillä ei tule poistumaan. Kestävän kehityksen haasteisiin voidaan vastata teknologian ja kulutustottumusten muutosten kautta. Kestävä kasvu on avainkysymys koko maailmantaloudessa. Vihreä kasvu luo myös mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille mm. cleantech -osaamisen ja biotalouden kehittämisen osalta. Kondratieffin 6. Aallon arvioidaan nostavan kestävän talouden teknologiat ja muun osaamisen keskeisiksi liiketoiminta-alueiksi. Kuva 1. PESTE-trendien haasteellisuus Satakunnan näkökulmasta 5

6 Kuvassa 1 on esitetty eri PESTE -trendien haasteellisuus Satakunnan näkökulmasta. Top 6 haasteellisinta trendiä ovat: 1. Sosiaalisen kehityksen trendi 3: Palveluyhteiskunnan ja erityisesti hyvinvointipalveluiden kysynnän nopea kasvu. 2. Talouden trendi 4: Matkailuun ja työmarkkinoihin liittyvän mobiilisuuden ja siihen liittyvän taloudellisen kehityksen voimistuminen. 3. Ympäristötrendi 3: Ympäristötietoisuuden kasvu kaikkialla. 4. Talouden trendi 2: Kansainvälistyminen ja verkostotalouden kehittyminen. 5. Ympäristötrendi 2: Ilmaston muutos ja siitä aiheutuvat muutospaineet energiatalouteen, talouden rakenteisiin ja kulutustottumuksiin. 6. Sosiaalisen kehityksen trendi 2: Demografinen muutos kohti vanhusvaltaista yhteiskuntaa. Näihin trendeihin on siis Satakunnassa syytä kiinnittää erityistä huomiota, koska ne ovat haasteellisimpia. Kuva 2. PESTE -trendien vahvistavuus Satakunnassa Vahvistavuuden osalta kärjessä ovat seuraavat PESTE trendit. 1. Sosiaalisen kehityksen trendi 3: Palveluyhteiskunnan ja erityisesti hyvinvointipalveluiden kysynnän nopea kasvu. 2. Sosiaalisen kehityksen trendi 2: Demografinen muutos kohti vanhusvaltaista yhteiskuntaa. 3. Talouden trendi 4: Matkailuun ja työmarkkinoihin liittyvän mobiilisuuden ja siihen liittyvän taloudellisen kehityksen voimistuminen. 4. Ympäristötrendi 2: Ilmaston muutos ja siitä aiheutuvat muutospaineet energiatalouteen, talouden rakenteisiin ja kulutustottumuksiin. 5. Talouden trendi 2: Kansainvälistyminen ja verkostotalouden kehittyminen. 6. Ympäristötrendi 3: Ympäristötietoisuuden kasvu kaikkialla SITRA-TRENDIT Edellä on esitetty PESTE -perustrendianalyysi. Perusanalyysiä täydentäviä trendianalyysejä on esitetty esimerkiksi äskettäin Suomessa SITRA:n toimesta. Sen mukaisesti mielenkiintoisia trendejä Suomen kannalta ovat: 6

7 Globaali kohtalonyhteys Euroopan uudistumiskyvyttömyys Data vaurauden ja vallan lähteenä Superseniorit Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy Länsimaisen työn radikaali muutos Jopa 4-6 astetta kuumempi ilmasto Sosiaaliset ja henkiset tarpeet korostuvat Megakaupungit Polarisaatio ja eritahtisuus energiamurroksessa Talousjärjestelmä oirehtii Suuri vallan uusjako Älyteknologia arjessa. Nämä trendit tuovat eittämättä haasteita Suomelle ja Satakunnalle. Kuva 3. SITRA -trendien haasteellisuus Satakunnan näkökulmasta Kuvassa 3 on esitetty eri SITRA -trendien haasteellisuus Satakunnan näkökulmasta on visualisoitu kuvassa 3. Top 6 haasteellisinta SITRA - trendiä ovat: 1. Trendi 6: Länsimaisen työn radikaali muutos. 2. Trendi 7: Jopa 4-6 astetta kuumempi ilmasto. 3. Trendi 8: Sosiaaliset ja henkiset tarpeet korostuvat. 4. Trendi 13: Älyteknologia arjessa. 5. Trendi 4: Superseniorit. 6. Trendi 5: Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy. Kuva 4. SITRA -trendien vahvistavuus Satakunnassa 7

8 Kuvassa 4 on esitetty visualisointi SITRA trendien vahvistavuudesta Satakunnassa. Vahvistavuuden osalta kärjessä ovat seuraavat SITRA trendit: 1. Trendi 13: Älyteknologia arjessa. 2. Trendi 3: Data vaurauden ja vallan lähteenä. 3. Trendi 4: Superseniorit. 4. Trendi 5: Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy. 5. Trendi 6: Länsimaisen työn radikaali muutos. 6. Trendi 9: Megakaupungit 3.3. IFF-TRENDIT Tuore trendianalyysi on Yhdysvaltalaisen Institute for the Futuren (IFF, esittämä trendianalyysi. Sen mukaisia isoja trendejä ovat seuraavat trendit: Trendi 1: Diasporien maailma: Virtuaalinen diaspora Ilmastonmuutos-diaspora Kansainvälinen diaspora Aktivistidiaspora Korporaatiodiaspora Biometriset diasporat Trendi 2: Finanssi-innovaatiot: Eri valuutat kilpailussa Uusvaluutat Pankki- ja finanssimarkkinoiden muutokset Islamilaiset pankit Sosiaalinen media Trendi 3: Uudet jaetut hyödykkeet: Biohyödykkeet Identiteettihyödykkeet 8

9 Politiikkahyödykkeet Ruokahyödykkeet Urbaanit hyödykkeet Rahahyödykkeet Infrastruktuurihyödykkeet Oppimishyödykkeet Terveyshyödykkeet Trendi 4: Avoimen lähteen sotajoukot: Uudet malliarmeijat Meemisodankäynti (pehmeä sodankäynti) Avoimen lähteen intelligence -toiminnot Kimmoisuutta lisäävät toiminnot Trendi 5: Ruokaverkostot: Maatalousmatkailu Ruuan printtaaminen Läpinäkyvä ruoka Ruuan arvoketjut Reilu lähikauppa Vertikaalinen maataloustuotanto Urbaani maatalous Uusluonnonmukaistaminen Pölyttäjien katoaminen Trendi 6: Sininen talous: Rannikkoalueiden ekosysteemipalvelut Kalakantojen aleneminen Uusiutuva merienergia Kuolleet merialueet Metaaliuhkat Syvämeren poraus Ilmastonmuutoksen geohallinta Meritutkimuksen kultakausi Trendi 7: Supersankari-organisaatiot: Avoin johtajuus Kollektiivinen sensemaking Translukutaito Kryptonumerite -osaaminen: automatisoitu kvantifiointi ja visualisointi (nopea integroitu tiedonhallinta) Beta -versiokulttuuri 9

10 Trendi 8: Neurotulevaisuus: Harhafiltterit Muistia tukevat lisälaitteet Kognitiivista kuntoisuutta ylläpitävät palvelut Onnellisuutta parantavat toimintatavat Henkinen hyvinvointiosaaminen Trendi 8: Innovaatioiden mahdollistaminen: Uusi kokemustalous, uusi normaali taso Uudet toiminnan laatuvaatimukset Osallistuttava design Uudet polut ja keinot teknologioiden omaksumisessa Nämä trendit edustavat vahvasti globaalitason näkökulmaa ja Yhdysvalloissa vallalla olevaan tulevaisuusnäkemystä. Sitran trendianalyysi ja aluksi esitetty PESTE- analyysi olivat selkeämmin Suomen tilanteeseen liittyviä. Silti nämäkin trendit tarjoavat oman hyödyllisen perspektiivin arvioida Satakunnan kehitystä lähinnä globaalista näkökulmasta. Kuva 5. IFF-trendien haasteellisuus Satakunnan näkökulmasta Kuvassa 5 on esitetty eri IFF -trendien haasteellisuus Satakunnan näkökulmasta. Top 6 haasteellisinta IFF - trendiä ovat: 1. Trendi 9: Innovaatioiden mahdollistaminen. 2. Trendi 3: Uudet jaetut hyödykkeet. 3. Trendi 5: Ruokaverkostot. 4. Trendi 1: Diasporien maailma. 5. Trendi 8: Neurotulevaisuus. 6. Trendi 6: Sininen meritalous. Kuvassa 6 on esitetty visualisointi IFF trendien vahvistavuudesta Satakunnassa. 10

11 Kuva 6. IFF-trendien vahvistavuus Satakunnan näkökulmasta Vahvistavuuden osalta kärjessä ovat seuraavat IFF trendit: 1. Trendi 3: Uudet jaetut hyödykkeet. 2. Trendi 9: Innovaatioiden mahdollistaminen. 3. Trendi 5: Ruokaverkostot. 4. Trendi 1: Diasporien maailma. 5. Trendi 8: Neurotulevaisuus. 6. Trendi 2: Finanssi-innovaatiot MAAKUNTAOHJELMAN TOIMINTALINJAT JA PAINOPISTEET TRENDIANALYYSISSA Kannustavan yhteisöllisyyden toimintalinja tavoittelee mahdollisimman monelle satakuntalaiselle maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa vahvistavaa, mielekästä tekemistä yhteisössämme yrittäjinä, opiskelijoina tai työntekijöinä. Kannustavaa yhteisöllisyys vahvistaa satakuntalaisten ihmisten toimeliaisuutta ja tuottavuutta yhteisössä yrittäjinä, opiskelijoina ja työntekijöinä. Yrittäjyyden edistäminen luo uusia työpaikkoja ja satakuntalainen yhteiskuntatakuu pyrkii saamaan kaiken olemassa olevan työvoimapotentiaalin käyttöön. Puhtaan elinvoiman toimintalinja tavoittelee elinkeinoelämän menestystä ja maakunnan vetovoiman lisäämistä. Puhtaalla elinvoimalla parannetaan Satakunnan elinvoimaa vahvistamalla molempia maakunnan tukijalkoja; rakennemuutoksessa olevaa teollisuutta ja vakaampaa elintarvikeketjua. Vesien ja muun ympäristön hoitamisella säilytetään elinvoiman edellytykset tuleville sukupolville ja houkutellaan matkailijoita. Vetovoimaa lisätään huolehtimalla korkeakoulutuksesta, yritysten sijoittumispalveluista ja maahanmuuttajien palveluista. Ihmislähtöisiä ratkaisuja toimintalinja tavoittelee ratkaisuja satakuntalaisten palvelujen turvaamiseksi, turvallisuuden tunteen kasvattamiseksi ja saavutettavuuden parantamiseksi. Väestön hyvinvointi ja hyvät 11

12 liikenne- ja tietoliikenneyhteydet edesauttavat maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa. Ihmislähtöiset ratkaisut turvaavat ihmisten elämisen edellytyksiä; palvelujen saatavuutta, turvallisuutta ja tieto- ja liikenneyhteyksien toimivuutta julkisten palvelujen muutoksessa. Taulukossa 1 on esitetty edellä kuvattujen trendien haasteellisuus suhteessa Satakunnan maakunnallisen aluekehittämisen painopisteisiin. 1 Taulukko 1. Trendien haasteellisuus suhteessa Satakunnan aluekehittämisen painopisteisiin PESTE-trendit PP1 PP2 PP3 PP4 PP5 PP6 PP7 PP8 Summa Talouden trendi 1: Raaka-aineiden hintojen nousu Talouden trendi 2: Kansainvälistyminen ja verkostotalouden kehittyminen Talouden trendi 3: BRICSA-maiden läpimurto Talouden trendi 4: Matkailuun ja työmarkkinoihin liittyvän mobiilisuuden ja siihen liittyvän taloudellisen kehityksen voimistuminen Teknologiatrendi 1: Resurssi- ja ekotehokkaiden teknologioiden ja systeemien merkityksen kasvu ja niiden käytön yleistyminen Teknologiatrendi 2: Arktiseen toimintaympäristöön soveltuvien teknologisten ratkaisujen kasvava tarve Teknologiatrendi 3: Biotalouden ja bioteknologioiden merkityksen kasvu (sisältäen uusiutuvat energiamuodot) Teknologiatrendi 4: Digitaalinen evoluutio ja ubiikkiteknologinen murros (BigData, Cloud computing, Mobil tech, Internet of Things, Ambient Intelligence etc.) Teknologiatrendi 5: Teknologioiden konvergenssi nanoilmiöiden ja tuotteiden älykkyyden osalta Ympäristötrendi 1: Uusien globaalien liikennekäytävien kehittyminen pohjoiseen ja voimistuvat logistiset virrat pohjoisessa (kestävämmän mobiilisuuden haaste) Ympäristötrendi 2: Ilmaston muutos ja siitä aiheutuvat muutospaineet energiatalouteen, talouden rakenteisiin ja kulutustottumuksiin Ympäristötrendi 3: Ympäristötietoisuuden kasvu kaikkialla Ympäristötrendi 4: Vihreän kasvun tietoplatform (Green Growth Knowledge Platform) Sosiaalisen kehityksen trendi 1: Maailman väestön kasvu nykyisestä noin 7 mrd:sta noin 9 mrd:iin vuoteen 2050 mennessä Sosiaalisen kehityksen trendi 2: Demografinen muutos kohti vanhusvaltaista yhteiskuntaa mm. Euroopassa ja myös Suomessa Sosiaalisen kehityksen trendi 3: Palveluyhteiskunnan ja erityisesti hyvinvointipalveluiden kysynnän nopea kasvu Sosiaalisen kehityksen trendi 4: Sosiaalisen epävakaisuuden eri muotojen yleistyminen SITRA-trendit Trendi 1: Globaali kohtalonyhteys Trendi 2:Euroopan uudistumiskyvyttömyys Trendi 3: Data vaurauden ja vallan lähteenä Trendi 4: Superseniorit Trendi 5: Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy Trendi 6: Länsimaisen työn radikaali muutos Trendi 7: Jopa 4-6 astetta kuumempi ilmasto Trendi 8: Sosiaaliset ja henkiset tarpeet korostuvat Trendi 9: Megakaupungit Trendi 10: Polarisaatio ja eritahtisuus energia-murroksessa Trendi 11: Talousjärjestelmä oirehtii Trendi 12: Suuri vallan uusjako Trendi 13: Älyteknologia arjessa IFF-trendit Trendi 1: Diasporien maailma Trendi 2: Finanssi-innovaatiot Trendi 3: Uudet jaetut hyödykkeet Trendi 4: Avoimen lähteen sotajoukot Trendi 5: Ruokaverkostot Trendi 6: Sininen meritalous Trendi 7: Supersankari-organisaatiot Trendi 8: Neurotulevaisuus Trendi 9: Innovaatioiden mahdollistaminen SUMMA Jokaisen trendin osalta tehtiin oma haasteellisuusarvio seuraavalla arviointikehikolla. Trendiä koskeva haasteellisuusarvio: 0 = Ei mitään erityisiä haasteita, 1 = Jossain määrin haasteellinen trendi Satakunnalle, 2 = Melko haasteellinen trendi Satakunnalle, 3 = Hyvin haasteellinen trendi Satakunnalle, 4 = Erittäin haasteellinen trendi Satakunnalle. Jokaisen trendin osalta tehtiin myös oma vaikutusarvio seuraavalla arviointikehikolla: Trendin vaikutusarvio: 0 = Ei vaikutusta, 1 = Jossain määrin vaikutusta, 2 = On selvää vaikutusta, 3 = Aika merkittävä vaikutus, 4 = Erittäin merkittävä iso vaikutus. Tämän jälkeen kaikki arviot yhdistettiin eri trendien osalta. Taulukossa 1 on esitetty kokonaisarviot trendien haasteellisuudesta suhteessa Satakunnan aluekehittämisen painopisteisiin. 12

13 Taulukko 2. Trendien vahvistavuus aluekehittämisen painopisteisiin PESTE-trendit PP1 PP2 PP3 PP4 PP5 PP6 PP7 PP8 Summa Talouden trendi 1: Raaka-aineiden hintojen nousu Talouden trendi 2: Kansainvälistyminen ja verkostotalouden kehittyminen Talouden trendi 3: BRICSA-maiden läpimurto Talouden trendi 4: Matkailuun ja työmarkkinoihin liittyvän mobiilisuuden ja siihen liittyvän taloudellisen kehityksen voimistuminen Teknologiatrendi 1: Resurssi- ja ekotehokkaiden teknologioiden ja systeemien merkityksen kasvu ja niiden käytön yleistyminen Teknologiatrendi 2: Arktiseen toimintaympäristöön soveltuvien teknologisten ratkaisujen kasvava tarve Teknologiatrendi 3: Biotalouden ja bioteknologioiden merkityksen kasvu (sisältäen uusiutuvat energiamuodot) Teknologiatrendi 4: Digitaalinen evoluutio ja ubiikkiteknologinen murros (BigData, Cloud computing, Mobil tech, Internet of Things, Ambient Intelligence etc.) Teknologiatrendi 5: Teknologioiden konvergenssi nanoilmiöiden ja tuotteiden älykkyyden osalta Ympäristötrendi 1: Uusien globaalien liikennekäytävien kehittyminen pohjoiseen ja voimistuvat logistiset virrat pohjoisessa (kestävämmän mobiilisuuden haaste) Ympäristötrendi 2: Ilmaston muutos ja siitä aiheutuvat muutospaineet energiatalouteen, talouden rakenteisiin ja kulutustottumuksiin Ympäristötrendi 3: Ympäristötietoisuuden kasvu kaikkialla Ympäristötrendi 4: Vihreän kasvun tietoplatform (Green Growth Knowledge Platform) Sosiaalisen kehityksen trendi 1: Maailman väestön kasvu nykyisestä noin 7 mrd:sta noin 9 mrd:iin vuoteen 2050 mennessä Sosiaalisen kehityksen trendi 2: Demografinen muutos kohti vanhusvaltaista yhteiskuntaa mm. Euroopassa ja myös Suomessa Sosiaalisen kehityksen trendi 3: Palveluyhteiskunnan ja erityisesti hyvinvointipalveluiden kysynnän nopea kasvu Sosiaalisen kehityksen trendi 4: Sosiaalisen epävakaisuuden eri muotojen yleistyminen SITRA-trendit Trendi 1: Globaali kohtalonyhteys Trendi 2:Euroopan uudistumiskyvyttömyys Trendi 3: Data vaurauden ja vallan lähteenä Trendi 4: Superseniorit Trendi 5: Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy Trendi 6: Länsimaisen työn radikaali muutos Trendi 7: Jopa 4-6 astetta kuumempi ilmasto Trendi 8: Sosiaaliset ja henkiset tarpeet korostuvat Trendi 9: Megakaupungit Trendi 10: Polarisaatio ja eritahtisuus energia-murroksessa Trendi 11: Talousjärjestelmä oirehtii Trendi 12: Suuri vallan uusjako Trendi 13: Älyteknologia arjessa IFF-trendit Trendi 1: Diasporien maailma Trendi 2: Finanssi-innovaatiot Trendi 3: Uudet jaetut hyödykkeet Trendi 4: Avoimen lähteen sotajoukot Trendi 5: Ruokaverkostot Trendi 6: Sininen meritalous Trendi 7: Supersankari-organisaatiot Trendi 8: Neurotulevaisuus Trendi 9: Innovaatioiden mahdollistaminen SUMMA

14 4. Satakunnan tulevaisuuskuva 2020 Tässä osiossa esitämme tarkempia kommentteja strategisista kohdennuksista suhteessa Satakunnan tulevaisuuskuvaan. Strategiset kommentit esitetään jokaisen trendianalyysin osalta erikseen Strategiset kohdennukset PESTE- trendien osalta PESTE trendien osalta strategiset kohdennukset ovat seuraavanlaisia. Taulukko 3. PESTE trendit ja erityisesti huomioitavat asiat Satakunnassa. PESTE Trendit Talouden trendi 1: Raaka-aineiden hintojen nousu. Talouden trendi 2: Kansainvälistyminen ja verkostotalouden kehittyminen. Talouden trendi 3: BRICSA maiden läpimurto. Talouden trendi 4: Matkailuun ja työmarkkinoihin liittyvän mobiilisuuden ja siihen liittyvän taloudellisen kehityksen voimistuminen. Teknologiatrendi 1: Resurssi- ja ekotehokkaiden teknologioiden ja systeemien merkityksen kasvu ja niiden käytön yleistyminen. Teknologiatrendi 2: Arktiseen toimintaympäristöön soveltuvien teknologisten ratkaisujen kasvava tarve. Teknologiatrendi 3: Biotalouden ja bioteknologioiden merkityksen kasvu (sisältäen uusiutuvat energiamuodot). Teknologiatrendi 4: Digitaalinen evoluutio ja ubiikkiteknologinen murros (BigData, Cloud computing, Mobil tech, Internet of Things, Ambient Intelligence etc.). Teknologiatrendi 5: Teknologioiden konvergenssi nanoilmiöiden ja tuotteiden älykkyyden osalta. Erityisesti huomioitava seuraavien Satakunnan toimintalinjojen yhteydessä Energian tuottaminen teollisuudelle ja yrityksille kilpailukykyiseen hintaan LNG investoinnit ja niiden turvaaminen Kumppanuussuhteiden luominen erityisesti kasvaville markkinoille Satakunnan BRICSA- strategia? Liikennöintiyhteyksien systemaattinen parantaminen Mitkä ovat vihreän kasvut avaintuotteet ja palvelut Satakunnassa? Venäjä-verkostoituminen erityisesti meriklusterin osalta Satakunnassa Biotalouden liiketoimintapotentiaalin selvittäminen ja toteutus Satakunnan osalta Satakunnan Big Data- ja pilvilaskenta-strategia? (Vert. Hanko ja Kajaani) koska Satakunnassa on tarjolla energiaa datakeskuksille? Uusia niche -markkinoita Satakunnalle? 14

15 Ympäristötrendi 1: Uusien globaalien liikennekäytävien kehittyminen pohjoiseen ja voimistuvat logistiset virrat pohjoisessa (kestävämmän mobiilisuuden haaste). Ympäristötrendi 2: Ilmaston muutos ja siitä aiheutuvat muutospaineet energiatalouteen, talouden rakenteisiin ja kulutustottumuksiin. Ympäristötrendi 3: Ympäristötietoisuuden kasvu kaikkialla. Kytkeytyminen liikennevirtoihin ja logistisiin ratkaisuihin Ekotehokkuuden parantaminen ja taloudelliset säästöt kunnissa ja yrityksissä Koulutus ja valistus asian osalta Satakunnassa 6 Kondratieffin syklin ymmärtäminen ja hyödyntäminen esim. cleantech -osaamisen osalta Ympäristötrendi 4: Vihreän kasvun tietoplatform (Green Growth Knowledge Platform). Sosiaalisen kehityksen trendi 1: Maailman väestön kasvu nykyisestä noin 7 mrd:sta noin 9 mrd:iin vuoteen 2050 mennessä. Sosiaalisen kehityksen trendi 2: Demografinen muutos kohti vanhusvaltaista yhteiskuntaa mm. Euroopassa ja myös Suomessa (väestön ikääntyminen, perhekoon pienentyminen, harmaat pantterit jne.). Sosiaalisen kehityksen trendi 3: Palveluyhteiskunnan ja erityisesti hyvinvointipalveluiden kysynnän nopea kasvu. Sosiaalisen kehityksen trendi 4: Sosiaalisen epävakaisuuden eri muotojen yleistyminen: Lisääntyvä eriarvoisuus ja elintasoerot maailmassa, ruokaturva kasvava ongelma, tribalismi, terrorismi, organisoitu rikollisuus, ääriliikkeet, häiriökäyttäytyminen lisääntyvät. Satakunnan maahanmuuttopolitiikan sisältö ja sen kehittäminen kunnissa Vanhustalous uutena mahdollisuutena Satakunnassa Superseniori strategia Satakunnassa? Satakunta palvelutalouden erikoisosaajaksi Suomessa Palvelurobottistrategia Satakunnassa Hyvinvointialan, keinoälysovellutusten ja robotisaation pilotoinnit Turvaverkostot ja turvallisuuspalvelut Satakunnan Kriittisen infrastruktuurin suojelu- ja turvaratkaisut Ydinvoimaloiden turvallisuus Satakunnassa 15

16 4.2. Strategiset kohdennukset SITRA - trendien osalta PESTE trendien osalta strategiset kohdennukset ovat seuraavanlaisia. Taulukossa 4 on esitetty arviot erityisesti huomioitavat asiat Satakunnassa SITRA -trendianalyysien osalta. Taulukko 4. SITRA trendit ja erityisesti huomioitavat asiat Satakunnassa SITRA trendit Trendi 1: Globaali kohtalonyhteys Trendi 2: Euroopan uudistumiskyvyttömyys Trendi 3: Data vaurauden ja vallan lähteenä Trendi 4: Superseniorit Trendi 5: Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy Trendi 6: Länsimaisen työn radikaali muutos Trendi 7: Jopa 4-6 astetta kuumempi ilmasto Trendi 8: Sosiaaliset ja henkiset tarpeet korostuvat Trendi 9: Megakaupungit Trendi 10: Polarisaatio ja eritahtisuus energia-murroksessa Trendi 11: Talousjärjestelmä oirehtii Trendi 12: Suuri vallan uusjako Trendi 13: Älyteknologia arjessa Erityisesti huomioitava seuraavien toimintalinjojen yhteydessä Satakunnan kumppanuudet ja niiden kehitys ja kansainvälisen yhteistyön vaikuttavuuden lisääminen Satakunnan vaikutusvaltaiset eurovaaliehdokkaat? Datakeskuksia Satakuntaan? Energiaa on. Proaktiivinen ja aktivoiva senioripolitiikka kunnissa Luonnonvarojen ja kriittisten resurssien turvaaminen yrityksille Osaamisen laadullinen ja määrällinen ennakointi Ekotehokkaat ratkaisut Hiilineutraalius tavoitteeksi Huomion kiinnittäminen hyvinvoinnin laatuun Minkä megakaupungin kanssa Satakunnan pitäisi liittoutua? Energiaomavaraisuuden edistäminen Satakunnassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden pilottihankkeita Satakuntaan? Kokeilutalous käytäntöön Satakunnassa Suomen ja Satakunnan asema on haasteellinen. Vain älykäs erikoistuminen ja verkostoituminen voivat auttaa. Ihmisen ja älyteknologioiden yhteistyöhön kannattaa panostaa Satakunnassa (Keinoäly, robotisaatio ja ns. megatehdasmallit, laatujohtaminen tärkeitä asioita teollisuuden kilpailukyvylle) 16

17 4.3. Strategiset kohdennukset IFF- trendien osalta IFF trendien osalta strategiset kohdennukset ovat seuraavanlaisia. Taulukossa 5 on esitetty arviot erityisesti huomioitavat asiat Satakunnassa IFF -trendianalyysien osalta. Taulukko 5. IFF trendit ja erityisesti huomioitavat asiat Satakunnassa. IFF Trendit Trendi 1: Diasporien maailma Trendi 2: Finanssi-innovaatiot Trendi 3: Uudet jaetut hyödykkeet Trendi 4: Avoimen lähteen sotajoukot Trendi 5: Ruokaverkostot Trendi 6: Sininen meritalous Trendi 7: Supersankari-organisaatiot Trendi 8: Neurotulevaisuus Trendi 9: Innovaatioiden mahdollistaminen Erityisesti huomioitava seuraavien toimintalinjojen yhteydessä Ei juuri huomioitavaa Ei juuri huomioitavaa. Jos yleinen korkotaso nousee nykyisestä alhaisesta tasosta kuten on oletettu, tämä trendi nousee merkityksellisemmäksi kuin se on nyt Suomessa ja Satakunnassa. Merkitsee käytännössä kuntasektorin ja yritysten uudenlaista yhteistyötä esim. investointien ja rahoituksen osalta. Ei juuri huomioitavaa paitsi turvallisuusorganisaatioissa. Tämä on tärkeä trendi Satakunnan elintarvikeketjun osalta. Kuntien kehittämät ruokaverkostoratkaisut voivat olla iso mahdollisuus tulevaisuudessa. Myös lähiruoka-asiat korostuvat tulevaisuudessa. Iso mahdollisuus Satakunnalle rannikko- ja Itämerimaakuntana. Satakunta tarvitsee älykästä erikoistumista ja myös erikoisorganisaatioita kilpaillakseen globaalin talouden lisäarvoverkostoissa. Neurotulevaisuus liittyy mm. oppivien robottien, keinoälyn ja automaation tulevaisuuteen. Alueet, jotka pystyvät kehittämään (vrt. Robotdalen Ruotsissa) ylivoimaista neuroverkko-osaamista ovat vetovoimaisia alueita teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta. Yhä enemmän strategisesti tärkeä trendi, joka määrää yritysten ja eri klustereiden kehittymistä Yhteenvetoa strategisista painopisteistä Edellä esitetyt trendianalyysit antavat pohjaa arvioida tarkemmin Satakunnan tulevaisuuskuvaa Mikäli niiden mukaan tullaan toimimaan ja etenemään, Satakunta tulee olemaan yhteisöllisesti vahva ja yritteliäs maakunta, ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen maakunta ja myös ihmisläheinen ja lähidemokratian kannalta aktivoiva vahva kansalaisyhteiskunnan maakunta. Jotta näihin visionäärisiin tavoitteisiin päästäisiin on syytä olla johdonmukainen ja hyödyntää olemassa olevia trendejä ja mahdollisuuksia sekä toisaalta pyrkiä eliminoimaan trendien sisältämiä mahdollisia uhkia. Tämä edellyttää ns. sopeutuvaa ennakointia, suositusten sisäistämistä päätöksenteossa ja seurantaan eri toimenpideohjelmien osalta. Satakunnassa on syytä kiinnittää huomiota toimintalinjoissa datahallintaan ja isojen datojen hyödyntämiseen (Big Data, Cloud Computing, Internet of Things) ja yritysten innovaatiojohtamiseen 17

18 maakunnassa. Huomiota ansaitsee myös senior-kansalaisten aktivointi ja osallistumisen yhteiskuntaan jopa elinkeinojen kehittämisen yhteydessä. Kaikenlaista passivoitumista on syytä välttää ja edistää eri keinoin kansalaisten toimeliaisuutta. Kuten Kataisen hallituksen tulevaisuusselvityksessä Kestävällä kasvulla hyvinvointia (2013) estetään, tärkeää on kiinnittää huomiota arvokkaan elämän edistämiseen. On hyvin todennäköistä, että tulevaisuuden työelämä on jotain muuta kuin se on tänään. Uusien työelämän käytäntöjen (etätyö, keinoälysovellutusten hyödyntäminen työelämässä, robotisaatio, yhteiskunnalliset yritykset jne.) ja sosiaalisten innovaatioiden kehittäminen on tärkeää myös Satakunnassa. Ihmisten hyvinvoinnille tulee olemaan tärkeää sosiaalisten ja henkisten tarpeiden parempi huomioiminen. Yksinäisyys, syrjäytyminen ja päihteiden käyttö vaativat omaa ohjattua hyvinvointipolitiikkaa sosiaalisten ongelmaryhmien ja syrjäytymisvaarassa olevien yksilöiden osalta. Erityisesti nuorten syrjäytyminen on syytä ottaa vakavana haasteena. Työssä olevien ihmisten kannalta korostuvat työhyvinvointiin liittyvät asiat kuten omasta (1) terveydestä ja liikunnasta huolehtiminen, (2) mielentilan ja tunteiden hallinta, (3) tunnetilojen ja stressin hallinta ja (4) työn haasteellisuus. Itsensä hoito ja itsensä johtaminen liittyvät asioina yhä enemmän omaan yksilötason hyvinvointiin. Raaka-aineiden ja resurssien turvaaminen yrityksille ja elinkeinoelämälle tulee olemaan tulevina vuosina erittäin haasteellista. Erityisesti energian hinnan pitäminen kohtuullisella tasolla ei tule olemaan helppoa. Ilmastonmuutos merkitsee paineita ympäristöpakolaisuuden laajenemiselle. On todennäköistä, että jossain vaiheessa Suomeen tulee myös merkittäviä määriä ilmastopakolaisia tai luonnonkatastrofeista kärsiviä ihmisiä. Energiatalous tulee muuttumaan monin eri tavoin. Tuulienergia, aurinkoenergia ja LNG -tuotanto voivat tarjota uusia mahdollisuuksia Satakunnalle Strategisia huomioita trendikehityksen osalta Satakunnan tulevaisuuskuva vastaa moniin keskeisiin trendeihin oivallisesti ja raikkaasti luovalla tavalla. Tärkeät asiat, kuten osaaminen, Satakunnan saavutettavuus ja energisyys ovat selkeästi esillä maakuntasuunnitelmassa. Maakuntaohjelman peruspaketti tulevaisuuskuvasta on varsin toimiva. Ihmisläheisyys ja konkreettisuus ovat tulevaisuuskuvan selkeitä vahvuuksia. Toimintalinjojen osalta hyvinvointipainotukset ovat ajankohtaisia ja varsin haasteellisia. Trendi jakamistalous (Uudet jaetut hyödykkeet) voi olla asia, johon kannattaa syventyä Satakunnassa ja kuntien maakunnallisessa yhteistyössä. Kuntien palveluiden uudistaminen edellyttää jakamistalouden trendin sisäistämistä ja hyödyntämistä. Myös teemat kuten Ruokaverkostot ja Sininen talous voisivat olla mielenkiintoisia trenditeemoja maakunnan kehittämisen kannalta. Eräs laajempi strateginen kysymys on: Tarvitseeko Satakunta ns. Supersankari-organisaatioita? Miten niitä kehitetään? Toinen iso strateginen kysymys on: Voidaanko Neurotulevaisuus-trendi ottaa tietoisesti huomioon osaamisen kehittämistyössä Satakunnassa? Asioita ja teemoja, joita kannattaa jatkossa vielä miettiä: Miten kumppanuuksia hyödynnetään tulevaisuuskuvan toteutuksessa? Kestävällä kasvulla hyvinvointi ja arvokkuus hyvinvointipolitiikan päämääränä (Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen tulevaisuusselonteko, Valtioneuvoston selonteko 18/2013, Innovaatio-, teknologia ja tieteellisen osaamisen syventäminen (Tulevaisuusvaliokunnan esittämä Suomen sata uutta mahdollisuutta: Radikaalit teknologiset ratkaisut analyysi, Eduskunnan 18

19 tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2013, ( ym. Ajankohtaiset teknologiaennakointitulokset) Biotalous isona mahdollisuutena Satakunnalle (ks. Kohti biotaloutta raportti: Venäjä ja sen tuleva politiikka arktisilla alueilla ja sen heijastusvaikutukset Satakunnalle? Venäjä 2017 selvitys, 19/ _352519&${TRIPPIFE}=PDF.pdf) Joukkoistaminen (crowdsourcing) ja sosiaalinen media aluekehittämisen mahdollisuutena (Joukkoistaminen demokratiassa: Poliittisen päätöksenteon uusi aika. Ks. myös Sosiaalinen turvallisuus/turvattomuus erityishaasteena rakennemuutoksessa Green Growth Knowledge Platform ja sen kehittäminen alueellisen pilottina Satakunnassa Ks. wards%20a%20common%20approach%20on%20green%20growth%20indicators.pdf Kehityksen kuudes aalto ja Suomi (Tekes Policy Brief %/2013) Ks. _5_2013_6wave.pdf 5. Teollisuus- ja elinkeinopoliittiset visiot Edellä esitetyt trenditarkastelut tarjoavat hyvän pohjan Satakunnan teollisuus- ja elinkeinopoliittisille strategioille ja visioille. Monet talouden muutokset kuten telakkakriisi, talouden laskukausi ja koko teollisuuden rakennemuutos haastavat Satakunnan elinkeinoelämän ja sen monipuolisen teollisuuden. Talousneuvoston talousasiantuntijoiden (VM ) arvioiden mukaan tuotannon saaminen vuoden 2008 tasolle voi Suomessa viedä monta vuotta. Toipuminen finanssikriisistä on siis hidasta ja työttömyyden kasvu kolkuttaa ovelle. Tilaus määrätietoiselle maakunnalliselle talouspolitiikalle on selviö. Tavoitteena täytyy olla Suomessa ensimmäisten joukossa kun aluetaloutta nostetaan vuoden 2008 tasolle takaisin. Edessä oleva teknologiamurros, jonka arvioidaan tapahtuvan vuosien aikana, täytyy ottaa vakavasti. Osaamispääomaa on päivitettävä ja kehitettävä vastaamaan uusia osaamistarpeita. On toivottavaa, että Satakunnan teollisuuden suunta ja kehitys jatkuvat tasaisena ja muutokset ovat hallittuja. Vahvat, isot toimialat kuten teknologiateollisuus ja metsäteollisuus muodostavat alueen elinkeino- ja hyvinvointipohjan ja ovat edelleen merkittäviä alueen kilpailukyvyn ja työllisyyden kehittäjiä. Uudet kasvualat, kuten logistiikkapalvelut, lähiruokapalvelut, ohjelmistotoimittajat, tietoliikenne, LNG energiapalvelut, miniteollisuus sekä automaatio eivät välttämättä itsellisinä elinkeinoina nouse merkittäviksi omiksi toimialoikseen, vaan integroituvat päätoimialojen toimintaan. Niiden merkitys alueellisen kilpailukyvyn kehittäjänä on kuitenkin strategisesti aivan keskeinen tulevaisuudessa. Strategisesta näkökulmasta on tärkeää käydä aktiivista keskustelua olemassa olevien vahvojen elinkeinojen uudistamisesta ja uudistuskyvyn kehittämisestä pitkällä aikaviiveellä. Koulutus-, tieto-taito - ja 19

20 innovaatiopanostukset on kohdennettava huolella uudistumiskyvyn takaamiseksi. Viime kädessä tarvitaan uusia vientituotteita ja vetovoimaisia tietointensiivisiä palveluita. Uudessa laajaan yhteistyöhön pohjautuvassa Satakunnan Teollisuusvisiossa 2020 haetaan alueen kilpailukykyä ja kasvua yritysten omasta uusiutumisesta yli rajojen. Satakunnan Tulevaisuuskuva 2020 ja Satakunnan Teollisuusvisio on synergisiä ja toisiaan tukevia visioita, joihin kumpaankin liittyy myös huolella mietitty kokonaisstrategia. Tarvitaan olemassa olevan elinkeinorakenteen uudistamisesta, mutta myös tarkoin mietittyjä uusia avauksia. Kilpailukyvyn lisääminen uusiutumalla yli rajojen on mainio teollisuus- ja elinkeinopoliittisen vision tiivistys, joka sopii erinomaisesti Satakunnan tulevaisuuskuvaan ja sen taustalla oleviin trendianalyyseihin. Erityisen tärkeää on tukea nuoria, aloittelevia ja innokkaita start-up -yrittäjiä. Toisaalta on tärkeää saattaa kokeneet, pitkän linjan yrittäjät ja uudet yrittäjät hyvään yhteistyöhön keskenään siten että laadukas vertaistuki ja uudet ideat kohtaavat toisensa Satakunnassa. Yritysmaailman ensisijaisesti suosimia keinoja ovat yhteistyö, pitkäjänteisyys, kulkuyhteyksien kehittäminen ja verotuksen alentaminen. Jos ja kun tässä onnistutaan pitkäjänteisen politiikan avulla, edetään varmasti kohti Satakunnan positiivista tulevaisuuskuvaa. Lisätietoja: Halal, W. E. (2013) 'Forecasting the Technology Revolution: Results and Learnings from the TechCast Project', Technological Forecasting and Social Change, 80(8), Holmströn, Bengt, Korkman, Sixten, Pohjola, Matti (2014) Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset, /fi.pdf Linturi, R., Kuusi, O., Ahlqvist, T. (2013) Suomen sata uutta mahdollisuutta. Radikaalit teknologiset ratkaisut. Suomen eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2013. Suomen eduskunta. Helsinki. Ks. Mulhall, D. (2002) Our Molecular Future: How Nanotechnology, Robotics, Genetics and Artificial Intelligence Will Transform Our World. Prometheus Books. MIT Technology Review, Verkkosivut: NISTEP Publications: Verkkosivut: Sitran trendilista valmistui: Robottilaakso, Robotdalen: 20