Toimintaympäristön muutosnäkymiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintaympäristön muutosnäkymiä"

Transkriptio

1 Roadmap 2025, Työpaja 1, , Flamingo, Vantaa Tuloskooste Toimintaympäristön muutosnäkymiä

2 Jarmo Partanen, Ryhmä 1 Sähkömarkkinan ja -kaupan näkökulma (-2020) Millaisia merkittäviä poliittisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia ennakoit? Vähittäismarkkinoille yhden luukun periaate Haasteet Yhteinen tukkumarkkinamalli Poukkoileva lainsäädäntö Sääntelyn lisääntyminen Riippuvuus Venäjästä Sähkön riittävyys Tukipolitiikan häiriöt markkinaehtoisuus? Lokaalit markkinat Suomen vaatimaton vaikutus EU:n päätöksentekoon EU-direktiivit, jalkautus Eri toimijoiden roolit Mahdollisuudet Tehopohjainen myyntituote Kysynnän jouston jalkautus Markkinaehtoisuus (ei tarvetta syöttötariffeille) Uusien velvoitteiden tarjoamat mahdollisuudet palvelutuotannolle Markkinapohjaiset loppuasiakastuotteet Millaisia merkittäviä taloudellisia muutoksia ennakoit tapahtuvan tulevaisuudessa? - Halpa energia (+ energiatehokkuus + oma tuotanto) Ei synny investointeja Kapasiteettihinnoittelu o Rajakustannuksella myynti ongelmallista - Nouseva sähkön hinta - Joustavan kapasiteetin (tuotanto, kuorma) arvo nousee - Suuri sähkön hinnan vaihtelu - Verotusmallien muutokset - Suuri tuontienergian määrä vaihtotase, omavaraisuus - Perinteisen tuotannon rooli - Katteet laskevat - Markkinoille tulon esteet vähenevät - Sähkömarkkinat lähempänä normaalia hyödykemarkkinaa - Markkinapohjaiset loppuasiakastuotteet

3 Millaisia merkittäviä sosiaaliseen käyttäytymiseen/kuluttajaan liittyviä muutoksia ennakoit tapahtuvan tulevaisuudessa (-2020)? - Some innoittaja, heimoontuminen, mielipidemuutoksia nopeasti. o Eriarvoisuus. o v syntyneet asiakkaina, mitä myydään? o Luottamus: negatiivinen leviää nopeammin kuin positiivinen - Esimerkki toiset seuraavat - Energiapeli oma kulutus vs. hinta - Aktiivinen kuluttaja - Helppous passiivisuus (halpa hinta, infoähky) - ESCO-palvelut - Aurinkopaneelit. Säästöjä joustolla. Millaisia merkittäviä ympäristöön liittyviä ekologisia muutoksia ennakoit tapahtuvan tulevaisuudessa (-2020)? - Hajautettu tuotanto lisääntyy o Materiaalitehokkuus? - NIMBY: Tuuli, aurinko, siirtojohdot - Paskasta kultaa (PAKU), kiertotalous - Sähköistyvä liikenne - Kohti Pariisia / Ilmaston muutos Millaisia merkittäviä toimintaympäristön teknologisia muutoksia ennakoit tapahtuvan tulevaisuudessa (-2020)? - Pienet purot markkinoille: Aggregaattorit, hajautettu tuotanto (DG), hajautetut resurssit (DR) o Automaatio kotimaisin voimin - Verkko markkinapaikkana, vaatimukset - Keskitetty järjestelmä hajautettu järjestelmä - Energiavarastot - Tehotasapaino - Data Hub - AMR 2.0

4 Seppo Valkealahti, Ryhmä 2 Sähkömarkkinan ja -kaupan näkökulma (-2035) Lukuohje: Alla on tiivistettynä ryhmätöiden aikana tärkeimpinä esiin nousseet asia kunkin kysymyksen kohdalla. Ryhmätöissä tärkeimpinä pidetyt asiat merkittiin fläppitauluille tähdellä ja lisäksi työpajan muut osallistujan antoivat asioille plussia. Näiden painotusten ja käytyjen keskustelujen perusteella merkittävimmiksi nousseet asiat on esitetty alle lihavoidulla tekstillä. Lisäksi työryhmän vetäjä on avannut ja täydentänyt fläppitauluilla tiiviisti esitettyjä ajatuksia yksilöpohdintapapereiden ja käydyn keskustelun pohjalta. 2+2 kiteytykset Tärkeimmät Sähkömarkkinat muuttuvat kapasiteettipohjaisiksi Palveluiden kysyntä lisääntyy kuluttajat haluavat helppoja kokonaispalveluja Aurinkoenergia dominoi halvimpana tuotantomuotona Yllättävimmät Globaalit toimijat, esim. Google Transatlanttinen kauppasopimus lisää sähkön kulutusta Millaisia merkittäviä poliittisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia ennakoit tapahtuvan tulevaisuudessa (- 2035)? Sähköenergian toimitusvarmuus asiakkaille eriytyy ja sähkötuotteiden kirjo kasvaa. Turvallisuustekijät tulevat merkittäviksi kaikilla sähkönjakelun osa-alueilla. Osana tätä tietoturva ja tiedon omistajuus nousevat keskeisiksi asioiksi. Energiatehokkuusvaatimukset kasvavat niin laite- kuin järjestelmätasolla. Päästörajoitukset kiristyvät samanaikaisesti.

5 20 vuoden aikajänteellä tapahtuu todennäköisesti toimialaan vaikuttavia merkittäviä geopoliittisia muutoksia. Esimerkkinä tällaisesta nousi esiin transatlanttisen kauppasopimuksen syntyminen, joka johtaisi talouden ja markkinoiden kasvuun 20 vuoden aikajänteellä ja siten sähkön kulutuksen kasvuun. Kauppasopimus viivästää Euroopan pysyvää taantumista noin 20 vuodella. Pohjoismaiset tai jopa eurooppalaiset sähköenergian vähittäismarkkinat syntyvät. Poliittinen puuttuminen markkinoihin lisääntyy tai sitten vähentyy. Realististen ja samalla pessimististen näkemysten mukaan poliitikot eivät malta jatkossakaan olla puuttumatta markkinoiden kehitykseen eli häiritsevät luonnollista kehitystä luoden markkinoille epävarmuutta. Optimistit taas toivoivat poliitikkojen vihdoinkin tajunneen, ettei markkinoille tule aiheuttaa epävarmuutta poliittisilla ohjaustoimilla. Pelkona on, että poliittinen ennakointi vaikeutuu entisestään. Lainsäädäntö ei pysy teknologisten, yhteiskunnallisten ja markkinamuutosten perässä. Ekologiset viranomaisvaatimukset kasvavat. Kaupankäyntijaksot lyhenevät. Ydinvoiman globaali alasajo jatkuu ja mm. Ruotsin ydinvoiman alasajolla on merkittävät seurannaisvaikutuksen Suomen sähkömarkkinoihin. Millaisia merkittäviä taloudellisia muutoksia ennakoit tapahtuvan tulevaisuudessa? Sähkömarkkinat muuttuvat kapasiteettipohjaisiksi, mikä koskee sekä verkkoliiketoimintaa että sähköenergian tuotantoa ja myyntiä. Uusiutuvien energialähteiden yleistyessä polttoaine ei maksa enää mitään, joten maksetaan ainoastaan tuotanto-, siirto- ja varastointikapasiteetista. Pientuottajien ja tuottajaryhmien osuus markkinoilla kasvaa merkittäväksi. Paljolti tämän seurauksena tuotannon ja myös kulutuksen ennustettavuus heikkenee. Kuluttajien on tulevaisuudessa taloudellisesti kannattavaa olla myös tuottajia. Kuluttajien omavaraisuus sähköenergiasta ja energiasta yleensä lisääntyy. Aurinkoenergian tuotannon lisäksi kuluttajien on taloudellisesti kannattavaa varastoida sähköenergiaa kehittyvän akkuteknologian seurauksena. Omavaraisuuteen kiinnitetään huomiota myös valtakunnan tasolla. Kysynnän jousto lisääntyy sähkömarkkinoilla johtuen pääasiassa sääriippuvan uusiutuvaan energiaan perustuvan sähköntuotannon lisääntymisestä. Sähkömarkkinat muuttuvat palveluliiketoiminnaksi. Johdannaiskauppa lisääntyy ja sähkömarkkinoista tulee entistä voimakkaammin yleinen markkinapaikka. Sähköenergian hinnan volatiliteetti kasvaa ja ennustettavuus markkinoilla heikkenee. Globaalit toimijat, kuten Google, tulevat sähkömarkkinoille.

6 Millaisia merkittäviä sosiaaliseen käyttäytymiseen/kuluttajaan liittyviä muutoksia ennakoit tapahtuvan tulevaisuudessa (-2035)? Kuluttaja edellyttää saavansa helposti energiaa liittyvät palvelut kokonaispalveluina, joihin voi kuulua myös muita asumisen ja elämisen perusasioita. Samalla palveluiden kysyntä lisääntyy. Vaatimukset moraalisesti ja eettisesti oikein tuotetusta energiasta kasvavat ja mm. tuotteen/palvelun hiilijalanjälki ohjaa merkittävästi kuluttajan valintoja joko hinnan tai sosiaalisen paineen kautta. Resurssien yhteiskäyttö niin sähkön tuotannossa kuin kulutuksessa lisääntyy esim. taloyhtiöiden toimesta ja syntyy palveluja tarjoavia yhteisöjä, kuten osuuskuntia. Myös sosiaalinen media luo yhteisostoja, joihin palvelun tuottajien tulee kyetä tarjoamaan ratkaisuja. Tuotanto hajaantuu nykyisestä, mutta sen hallinta keskittyy. Tämä mahdollistaa järjestelmätason hallinnan kehittämisen ja tulevaisuudessa tarvittavan kysynnänjouston. Globalisaatio tuo mukanaan maailmankansalaisuuden. Millaisia merkittäviä ympäristöön liittyviä ekologisia muutoksia ennakoit tapahtuvan tulevaisuudessa (-2035)? Ympäristöön liittyvät ilmastolliset ja ekologiset ääri-ilmiöt lisääntyvät ja kasvavat eli ääri-ilmiöiden lukumäärät ja tyypit kasvavat sekä ne ovat aikaisempaa voimakkaampia. Yleisesti ilmaston ennakoitiin lämpenevän Suomessa seuraavan 20 vuoden aikana keskimäärin yli 2 C ja sateisuuden lisääntyvän merkittävästi. Tämä on linjassa kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) pessimististen skenaarioiden kanssa. Yksittäisinä merkittävinä ympäristöasioina nousivat esiin seuraavat asiat: Materiaalitehokkuus kasvaa Puupolttoainetta ei katsota enää vuonna 2035 hiilineutraaliksi energialähteeksi Terveydelliset asiat korostuvat yleisesti yhteiskunnassa ja myös vaatimuksina terveydellä vaarattomasta ja ympäristöystävällisestä sähköenergian tuotannosta Metsien osuus maailmassa pienenee aiheuttaen paineita vähentää bioenergian käyttöä, ainakin sähköntuotannossa Vaatimukset kestävästä kehityksestä voimistuvat ja tulevaisuudessa hehkulamppuhuijaukset eivät enää ole mahdollisia. Hehkulamppuhuijaus tarkoittaa poliittisin ja aatteellisin perustein tehtyä puuttumista teknologioiden etenemiseen yhteiskunnassa, joka lisää ympäristön saastumista ja kustannuksia ilman positiivisia vaikutuksia. Millaisia merkittäviä toimintaympäristön teknologisia muutoksia ennakoit tapahtuvan tulevaisuudessa (-2035)? Sähkön kulutuksen ennakoidaan kasvavan, vaikka energian kulutus yleisesti vähenee johtuen siirtymisestä vähemmän energiaintensiiviseen teollisuuteen sekä merkittävästä energiatehokkuuden parantamisesta. Sähkö valtaa sovelluskohteita muilta energialähteiltä johtuen sen paremmasta käytettävyydestä, kokonaisenergiatehokkuudesta ja ympäristöystävällisyydestä. Esimerkkejä uusista sähköenergian sovellusalueista ovat liikenteen ja työkoneiden sähköistyminen. Sähkö on mm. merkittävin henkilöliikenteen energialähde vuonna Sähkön kulutusta lisää myös hybridienergiajärjestelmien yleistyminen.

7 Vuoteen 2035 mennessä tuuli- ja aurinkovoima ovat saavuttaneet myös Suomessa merkittävän aseman sähköntuotannossa. Erityisesti aurinkovoima tulee olemaan ylivoimaisesti halvin tapa tuottaa sähköenergiaa, vaikka fossiilisten polttoaineiden julkinen tuki jatkuisikin. Siirtyminen uusiutuvan tuuli- ja aurinkoenergian käyttöön pääasiallisena sähköenergian tuotantomuotona vähentää myös päästöjä ilmakehään ja hillitsee ilmastonmuutosta. Sääriippuvan tuuli- ja aurinkoenergian tuotannon yleistymisen seurauksena koko sähkövoimajärjestelmä ja edelleen energiajärjestelmä ajautuu murrokseen edellyttäen koko järjestelmätason uudenlaista hallintaa. Kehittyvä automaatio- ja tietoliikenneteknologia tarjoavat tähän ongelmaan kuitenkin edullisia ratkaisuja tulevaisuudessa, joten ne eivät aiheuta teknisiä tai taloudellisia rajoitteita. Akkuteknologian kehittyminen vuoteen 2035 mennessä tarjoaa keskeisen ratkaisun sääriippuvan sähköenergian tuotannon vaihteluiden tasoittamiseen ja voimajärjestelmän hallintaan. Akkuihin perustuvat sähköenergian varastot yleistyvät maailmalla nopeasti mahdollistaen markkinoiden kasvusta seuraavan akkuteknologian kehittymisen ja hintojen laskun. Sähköenergian varastointi ei lisää merkittävästi sähköenergian kokonaiskustannuksia. Sähköenergian tuotantomuodoissa tapahtuvan muutoksen seurauksena tarve kysynnän joustoon kasvaa merkittävästi. Perinteisen kysynnän jouston lisäksi ratkaisumahdollisuuksia tarjoavat sähköautojen ja -työkoneiden energiavarastot, kehittyvä kiinteistö- ja taloautomaatio sekä kenties myös pienimuotoisempi laitekohtainen energian varastointi, jonka mahdollistaa tulevaisuuden kaiken internet.

8 Juha Rintamäki, Ryhmä 3 Jakelu- ja kantaverkon näkökulma (-2020) 2+2 kiteytykset Tärkeimmät Regulaation joustamattomuus Uusiutuvan tuotannon integrointi Yllättävimmät Cyber Security Vihreys ja paikallisuus Poliittiset ja lainsäädännölliset muutokset Kantaverkon nimeäminen uudelleen vaikuttaa kanta- ja jakeluverkon kehittämisvastuisiin (pitkän ajan johtoaluevaraukset, investointisuunnitelmat, yms.) JVH:n rooli on jäämässä hyvin suppeaksi uusien palveluiden kehittämispotentiaali jää hyödyntämättä JVH:n rooli uusissa tehtävissä epäselvä; vrt. kysynnänjousto linjauksia tarvitaan Verkkoliiketoiminnan valvontamenetelmät naulaavat pelisäännöt seuraavaksi 8 vuodeksi, kun toimintaympäristö ja toimiala muuttuvat nopeasti vrt. SML, NIB, HUB, jne. Tukipolitiikka luo epävarmuuden pientuotannon ja tuulivoiman lisääntymiseen Energiapolitiikan suunta muuttuu hallituskausittain Rakennusmääräysten kehitys ohjaa ei järkeviin ratkaisuihin Vähittäismarkkinan laajentuminen Pohjoismaihin Uusien tuotantomuotojen subventointi epäsuorasti vääristää kustannusvastaavuutta ja muut verkon asiakkaat maksavat Verkon ja tuotannon eriytyminen johtaa kokonaiskuvan hämärtymiseen ja osaoptimointiin Tuulivoiman rakentaminen asettaa haasteita varsinkin länsirannikon kantaverkon kehittämiselle Taloudelliset muutokset Alhainen korkotaso verkkoliiketoiminta ei ole kiinnostava sijoituskohde Verkkoliiketoiminnan valvonta ei salli riittävää tuottoa tuloksien lisääminen osaoptimoinnilla Toimitusvarmuusinvestointitaakka osalle maaseutuyhtiöistä raskas, erityisesti 2020 jälkeen Yleinen taloustilanne hidastaa kehitystä voidaanko cleantechin avulla kääntää Suomen talous kasvuun? Joustavat kuormat liiketoimintamahdollisuus Toimitusvarmuusinvestointien yhteiskunnallinen hyväksyttävyys kaupunki maksaa taantuvan maaseudun kehittämisen kustannuksia Edullista rahoitusta tarjolla verkkoinvestointeihin Kiristyvä kilpailu ja taantuma voivat johtaa palveluntarjoajien ahdinkoon ja tarjooman vähentymiseen

9 Sosiaalinen käyttäytyminen ja kuluttajat Osaamisen ja työn pirstaloituminen kokonaisuudet tulevat monimutkaisimmiksi ja työsuhteet lyhenevät kokonaisuuden kehittäminen vaikeampaa Kuluttajat hankkivat aurinkopaneeleja hintojen alentuessa tai jopa siitä riippumatta, naapurit vaikuttavat, vihreät arvot vaikuttavat. Uusia palveluja kehittyy näiden ympärille, vrt. lämpöpumput Asiakkaat tarvitsevat yhä vähemmän energiaa verkosta, mutta tarvitsevat verkkoa markkinapaikkana, energiavarastona, tms. Energiatehokkuus lisää sähkön käyttöä energialähteenä ja samalla yhteiskunnan riippuvuus sähköstä kasvaa Lisääntyvä kustannustietoisuus ja energiatehokkuus haastaa koko verkkotoimialan verkkopalveluiden hinnoittelun läpinäkyvyys ja yleinen hyväksyttävyys haasteena Energiatehokkuustoimet heikentävät verkkotoiminnan kannattavuutta tarve siirtyä kapasiteettipainotteiseen hinnoitteluun jakeluverkossa Digitalisoituminen mahdollistaa toiminnan tehostumisen esim. uudet viestintäkanavat Ihmisten 24/7-kommunikointi lisää riippuvuutta sähkönsaannista Ympäristöön liittyvät ekologiset muutosilmiöt Ympäristövaatimukset kasvavat verkon rakentaminen vaikeampaa, hitaampaa ja kalliimpaa Ympäristöasiat ovat primäärinen ohjuri, mutta ohjauskeinot politiikan puolella ovat lyhytjänteisiä tai ristiriitaisia Yhdyskuntarakennetta halutaan tiivistää taloudellis-ekologisista lähtökohdista F-kaasuregulaatio (kasvihuonekaasut) regulaatio tiukkenee, vaihtoehtoisia ratkaisuja kehitteillä SF6 kaasulle (2020 F-kaasujen regulaatio arvioidaan uudelleen) Sähkön liikennekäyttö tulee riippuu tukipolitiikasta, voi tulla nopeasti Lauhat talvet lisäävät lumesta ja tuulesta aiheutuvia katkoja Teknologiset muutosilmiöt Tekniikan halpeneminen johtaa automaatiotason kasvuun Herääminen cyber-uhkiin suojaus lisää kustannuksia ja hidastaa kehitystä ICT tekniikan merkityksen/osuuden lisääntyminen sähköverkoissa ja niiden hallinnassa Ennustamattoman uusiutuvan tuotannon lisääntyminen haastaa sähköjärjestelmän Uusiutuvat invertterikytkentäiset tuotantolaitokset eivät tarjoa inertiaa järjestelmään Teknologian lisääntyminen verkossa lyhentää investointien pitoaikaa

10 Jussi Matilainen, Ryhmä 4 Jakelu- ja kantaverkon näkökulmat (-2035) 2+2 kiteytykset Tärkeimmät Yhdenvertaisuusvaatimus vs. laatuperusteinen hinnoittelu lainsäädännön haasteena Verkon kustannukset 2035? o Osuuskunnat o Kaupungistuminen & väestön kahtiajako Yllättävimmät Verkon mitoitus o Energia Kapasiteetti o Energiavarastojen mahdollisuudet Missä älyn pitäisi olla? o Kiinteistöautomaatio o Kulutuslaitteet o Energiamittarit o Valvomo Poliittiset ja lainsäädännölliset muutokset Kanta- ja jakeluverkkoyhtiön rooli sähkömarkkinoilla voi muuttua. Samoin muuttuu myös kuluttajan rooli. Poliittisilla ja lainsäädännöllisillä keinoilla voidaan ohjata toimintaa eri suuntiin. Uudet roolit tuovat myös uusia businessmahdollisuuksia. Kysynnänjousto ja markkinatiedonvaihto tuovat uusia ulottuvuuksia toimintaan. Maaseudun mahdollinen autioituminen ja siitä johtuva maaseutuverkkojen muuttunut tarve sekä ylläpidon suhteelliset kustannukset mietityttävät. Näihinkin asioihin voidaan politiikalla ja lainsäädännöllä vaikuttaa siirtohinnoittelun rakenne nähdään harmonisoituneen. Tulevaisuudessa yhdenvertaisuusvaatimus saattaa korostua ja vaikuttaa mm. hinnoittelupolitiikkaan. Voiko sähköä hinnoitella tulevaisuudessa esim. laadun perusteella? Vähittäismarkkinoiden vapauttaminen, kysyntäjouston yleistyminen, hajautettu energian tuotanto ja pientuottajien energian syöttö verkkoon ovat muuttaneet ja jatkossa entistä enemmän muuttavat jakeluverkonhaltijoiden roolia perinteisestä verkko-omaisuuden kunnossapitäjästä ja käyttäjästä markkinoiden edistäjän suuntaan. Markkinoiden edistäjällä tarkoitetaan tässä verkonhaltijan laajempaa roolia älyverkko-ominaisuuksien kehittäjänä ja sitä että tarjotaan hyvin toimiva sähköverkko markkinatoimijoiden käyttöön. Voimajärjestelmän käyttö- ja huoltovarmuus korostuvat. Mahdollinen tuotantokapasiteetin takaava kapasiteettimekanismi saattaa heikentää markkinoiden toimivuutta. Velvoitteet lisääntyvät energiatehokkuuden ja ympäristön suojelun suhteen. Ulkomaan yhteyksien merkitys markkinoiden toimivuuden ja uskottavuuden kannalta kasvaa entisestään.

11 Verkkoinvestointien suunnittelussa on varauduttava poliittisesti ohjattuihin ratkaisuihin, joilla ei tavoitella pelkästään ilmastotuloksia vaan nykyistä omavaraisempaa sähköntuotantorakennetta. Jakeluverkkoyhtiöiltä edellytetään yhä varmempaa ja samalla suuria investointeja vaativaa sähkönjakelua. Tämä lisää tarvetta keskinäiseen yhteistyöhön ja omistusjärjestelyihin. Yritystaloutta ja vastuullista toimintaa koskeva sääntely lisääntyy sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Toimivia monenkeskisiä sopimuksia, kuten talous- ja ympäristösopimuksia, on vaikeampi toteuttaa entistä avoimemmassa ja monimutkaisemmassa ympäristössä. Kantaverkkoyhtiön merkitys verkkosääntöjen yhtenäisessä toimeenpanossa korostuu myös jakeluverkkojen osalta, joiden asema järjestelmävastuun hoidon ja markkinoiden kannalta vahvistuu samalla kun sähkönjakelun ja vähittäismyynnin synergisyys heikentyy. Jatkossa sosiaalinen media tuo lisää epävarmuutta ja nopeita muutoksia politiikkaan. Miten tähän vastataan alalla, jossa infran rakentamisprosessi kokonaisuudessaan kestää useita vuosia? Edelleen idän politiikka tuo epävarmuuksia. Taloudelliset muutokset Mahdollisuutena osaamisen (Cleantech) vienti. Uhkana jakeluverkkojen kannattavuus: sähkön käyttö lisääntyy kokonaisuutena, mutta sähkön laatuvaatimukset kasvavat, ja siirretty sähköenergia saattaa pienentyä hajautettujen resurssien seurauksena ja pienentyneen asiakaskunnan johdosta. Ansaintaperiaatteet on työstettävä uudelleen, koska siirrytään energiapohjaisesta toimintamallista kohti tehopohjaista mallia. Nykyinen siirtohinnoittelumalli tulee loppuasiakkaalle liian kalliiksi, tarvitaan tehopohjainen tariffi. Tuoko kysynnänjouston kasvu jakeluyhtiölle uusia liiketoimintamahdollisuuksia? Kysyntäjousto, pientuotanto ja energian syöttäminen verkkoon merkitsevät jakeluverkonhaltijoille uusia tehtäviä ja uudenlaista aikaisempaa aktiivisempaa osallistumista verkkoasiakkaidensa ja markkinoiden toimintaan. Sähkön siirto myös sähkön käyttäjiltä verkkoon sekä sähkön tarpeen ja pientuotannon voimakkaan ajallisen vaihtelun hallinta ja integrointi sähkömarkkinoihin tulevat todennäköisesti luomaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkkinä yksittäisistä asioista, jotka liittyvät jakeluverkonhaltijoiden laajentuvaan rooliin, on sähkön kulutus- ja tuotantotiedon mittaus ja hallinta. Tuntimittaus tuottaa jo nyt perinteiseen energianmittaukseen verrattuna valtavan määrän tietoa ja tämän tiedon hyödyntäminen mahdollistaa uusien palvelutuotteiden kehittämisen, esim. kysynnänjohtoon liittyen suurimmat investoinnit käyttövarmuuden parantamiseksi on tehty ja siten yhtiöiden taloudellinen tilanne pitäisi olla helpompi kuin tulevina lähivuosina. Verkkoinvestointeja ohjaa enenevästi tuotannon määrä, laatu ja maantieteellinen sijoittuminen sekä sähkömarkkinoiden toiminnan varmistaminen. Mittavat ilmasto- ja energiaohjelmat kiihdyttävät Euroopan ulkopuolisten toimijoiden tuloa laite- ja urakointimarkkinoille ja nykyinen kilpailutilanne myös pohjoismaisia olosuhteita osaavista palveluntoimittajista saattaa helpottua.

12 Kuluttajan) sosiaalisen käyttäytymisen muutokset Kaupungistuminen jatkuu ja paikoin syntyy sähköomavaraisia osuuskuntia, jotka saattavat irtaantua sähköverkosta. Toisaalta tietyt kuluttajaryhmät ovat jatkossakin riippuvaisia sähköverkosta, myös maaseudulla vaikkakin vähenevässä määrin. Samaan aikaan yhteiskunnan riippuvuus laadukkaasta sähkön saannista kasvaa. Toisaalta sähkön kulutuksen ajallinen, sijaintiin sidottu (mm. sähköautot) ja määrällinen käyttö muuttuvat nykyisestä. Hajautettu tuotanto ja sähkön varastointi myös kuluttajien keskuudessa kasvaa, samoin ympäristötietoisuus ja kiinnostus erilaisiin sähkön käyttöä ja sähkölaskun suuruutta pienentäviin tuotteisiin. Toisaalta heikko taloustilanne voi johtaa tilanteeseen, jossa kuluttaja ei pysty investoimaan älykkäisiin laitteisiin, jotka mahdollistaisivat aktiivisen markkinoille osallistumisen (mm. jousto). Kaikki toiminta ml. verkkojen rakentaminen oltava entistä vastuullisempaa. Verkkoa ei edelleenkään haluta rakennettavan omalle takapihalle. Ympäristöön liittyvät ekologiset muutokset Sään ääri-ilmiöiden kasvaminen luo haasteita järjestelmän luotettavuudelle. Kulutustarpeet muuttuvat ilmaston lämpenemisen seurauksena. Jäähdytyksen tarve kasvaa ja lämmityksen tarve pienenee. Suojeltavien eliöiden ja alueiden määrä kasvaa. Voimajärjestelmässä käytettävien ympäristöriskiä sisältävien aineiden käyttö vaikeutuu tai saatetaan kieltää (öljy, SF6-kaasu, kreosootti,...) Teknologiset muutokset Energiavarastojen (ml. muunto kaasuksi, lämmöksi yms.) kehittyminen ja käytön yleistyminen helpottaa tehotasapainon ylläpitoa ja auttaa jakeluverkkojen tehohuippujen hallinnassa. Varastot auttavat myös omavaraisia sähköosuuskuntia ja saattavat mahdollistaa sähköverkosta irtaantumisen. Entistä älykkäämmät sähkömittarit ovat käytössä mahdollistaen mm. hajautetun tuotannon, sähköautojen ja sähkövarastojen täysimääräisen hyödyntämisen niin voimajärjestelmän kuin yksittäisten sähkönkäyttäjienkin tarpeeseen. Epävarmuutta aiheuttaa toisaalta se, missä lopulta älykkäiden järjestelmien äly on, kulutuslaitteissa, kiinteistöautomaatiossa, sähkömittareissa vai jossain muualla. Jakeluverkkoihin kytketyn kulutuksen merkitys järjestelmän säätövarana korostuu, samalla kun tuotannon yksikkökoot pienenevät ja maantieteellinen hajautuneisuus lisääntyy. Voimajärjestelmän tehotasapainon- ja taajuudenhallinta vaikeutuu. Reservien niukkuus pakottaa löytämään uusia kustannustehokkaita toimintamalleja (esim. keskitetyt vs. hajautetut resurssit). Pohjoismaisen käyttöyhteistyön merkitys kasvaa siirtojen ja taajuuden hallinnan vaikeutumisen myötä. Digitalisaatio luo toisaalta haasteita (kyberuhat, kasvavan tiedon hallinta) mutta myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yleisesti, aurinkopaneelit, sähköautot ja sähkövarastot yleistyvät. Jakeluverkkojen hallintaan tulee entistä enemmän voimajärjestelmän hallinnan kaltaisia piirteitä.

13 Jari Vasell, Ryhmä 5 Palveluliiketoiminnan näkökulma (-2020) (Palvelut = koko arvoketjun palvelut: sis. laskutus, it, rakentaminen, ylläpito) 2+2 kiteytykset Tärkeimmät 5 vuotta lyhyt aika poliittisessa näkökulmassa, ei suuria yllätyksiä. Toimitusvarmuusinvestoinnit vaikuttavat palveluiden tarpeeseen lyhyellä aikavälillä. Ilmastolainsäädäntö EU-tasolla ja globaalisti. Kannattavuushaasteet lyhyistä sopimuksista ja urakkaluontoisuudesta johtuen. Sosiaalis-ekonominen: Kiinnostus ympäristöön ja energiakysymyksiin kasvaa ja voi vaikuttaa nopeasti ja dramaattisesti palveluihin. Jakamistalous / osuuskunnat Käytön helppous ja palveluiden kasvu Yllättävimmät 40 vuotta aikaa pelastaa maapallo? Puun 0-energiataso on 60 vuoden jälkeen! Pitäisikö istuttaa polttamisen sijaan? Lainsäädäntö voi olla palveluinnovaatioiden esteenä: esim. automaattisten dronejen käyttäminen ei ole mahdollista nykyisessä laissa, koska se vaatii ihmisen valvontaa Poliittiset muutostekijät a. EU lainsäädäntö b. Valvontamalli c. Ilmastolainsäädäntö d. Regulaatio rajoittaa palveluliiketoiminnan investointeja pitää saada halvalla e. Asiakkaiden tietosuoja, esim. mittarilukemat, uutta palvelutarjontaa jos avointa dataa f. Peikko: Pakollinen energiansäästöraportointi luo lisäkuormaa Pitäisi pystyä paremmin todentamaan mitä on saatu aikaan. Riittääkö Excelöinti vai mitä tarvitaan? g. Sähkökauppa: Tuleeko myyjille samoja vaateita kuin Ru / No (viherpesu?) h. Myynti: Myyjän tai jakeluverkkoyhtiön rooli energiansäästöpalveluissa. Kenellä on näyttövelvollisuus i. Mahdollisuus: Toimitusvarmuusinvestoinnit. j. Tilaaja-Toteuttaja yhteistyö: Ongelmana että lyhyet sopimukset ja eurot määräävät k. Haaste: Työaikalainsäädännön vaikutukset hätätöiden tekemiseen liittyen. Viranomaisen tulkinta vaikuttaisi asiaan. l. Tukipolitiikka saattaa vaikuttaa esim. palveluiden tarpeeseen, autojen sähkölatauspisteet? m. Jokaisella asiakkaalla pitää olla mahdollisuus käyttää lähituottajan sähköä n. Uudet palveluliiketoimintamallit, joissa lainsäädäntö ei välttämättä pysy perässä o. Verkonhaltijan ja tuottajan roolit ja palvelut p. Cyber security -vaatimukset ja toteuttaminen vaatii uusia palveluoperaattoreita

14 Taloudelliset muutostekijät a. Haaste: Rakentaminen on urakkaluontoista tekemistä Vaikea saada lyhyellä aikavälillä kannattavaksi b. Verkkoinvestoinnit ja niiden rahoitus on vaikeaa (etenkin pienet alueyhtiöt) c. Vaatimuksia verkkoinvestoinneille on kuitenkin paljon Työtä on paljon tarjolla d. Sähkön hinta ei tue taloudellista kehittämistä > Hinta on liian matala, sekä tuottajalle että eteenpäin jaettavaksi e. Osaamisen kehittäminen vaatii investointeja palveluyrityksiltä f. Nykyiset sopimusmallit ovat haasteellisia, sanktioiden vyöryttäminen on mahdollista > isot taloudelliset riskit. g. Liiketoimintamahdollisuudet ovat siirtymässä lähemmäs loppukuluttajaa. Tämä luo uusia palveluita, joita ei ole tällä hetkellä. h. Uusiutuva energia johtaa pidemmällä aikavälillä sähkön hinnan laskuun mutta lisää palveluiden tarvetta. i. Tuottotaso on alhainen, sähkön hinta on alhainen, mutta investoinnit kasvavat, mikä johtaa siihen, että kustannustietoisuus kasvaa. Tämä luo kysyntää kustannustietoisuutta lisääville palveluille. j. Ansaintalogiikka saattaa muuttua. k. Tehoperusteiset maksut l. Säästöjen seurauksena tulee huonoja materiaaleja tai työn laatu kärsii Verkko meneekin ennakoitua nopeammin huonoksi. m. Kuluttajalla voisi olla insentiivi maksaa eri tyyppisestä sähköstä eri tariffia. n. Joku toinen hoitaa kilpailuttamisen kuluttajan puolesta. o. Virtuaainen sähköfirma, joka myy vain kapasiteettia? p. Ulkomainen työvoima q. Kysyntäjousto: aggregaattori, joka summaa mikrotuottajien kapasiteettia tai luo uusia kysyntäjoustooperaattoreita r. esim. kiinteistöautomaation kautta kuormien ohjaaminen s. uusia palvelutuottajamalleja markkinoille t. Taloudellisista syistä johtuva jatkuva rakennemuutos ja lisäulkoistukset u. Eettinen tapa käyttää halpaa työvoimaa korostuu ja saattaa johtaa uusiin liiketoimintamalleihin / palvelutuottajiin Sosiaaliset muutostekijät a. Asiakkaiden kiinnostus ympäristö- ja energiakysymyksiin lisääntyy, riittääkö osaaminen ilman palveluiden laajentamista. b. Vaatimukset ja yksilöllisyys kasvavat, mutta yksilön osaaminen vähenee. Palveluiden tarve kasvaa tästä näkökulmasta katsottuna. c. Heterogeeninen tuotannon lisääntyminen kasvattaa palveluiden tarvetta. d. Työttömyyden kasvu, käytössä olevan rahan määrä vähenee ja eriarvoisuus kasvaa. e. Energiaköyhyys (ei varaa maksaa) ja sen vaikutukset yksilöihin ja palveluliiketoimintaan. Investoinnit on kuitenkin tehty. f. Onko mahdollista luoda lisätuotteita, joiden myyminen vaatii lisää uusia palveluita. g. Yhteisöllinen energian tuotanto voi kompensoida huonoa taloustilannetta.

15 h. Sosiaalisen median taloudellinen vaikutus saattaa kasvaa ja luoda uusien palveluiden tarvetta. i. Uuden palvelukonseptin luominen saattaa johtaa uusiin palvelubrändeihin ja kuluttajien vaatimuksiin. j. Palveluntuottajien innovaatiot: esim. myydään lämpötilaa lämmön sijaan. k. Ihmiset haluavat helppoutta, jotka ovat valmiita maksamaan enemmän palveluista. l. Suhtautuminen omistamiseen on muuttumassa. Oman auton tai kesämökin omistaminen ei ole tärkeää. Auto palveluna voi olla yhtä hyvä. m. Kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen, kasvattaa varmasti palvelujen tarvetta. n. Eriarvoisuus riippuen asuinpaikkakunnasta ja palveluiden tarpeet eri puolilla Suomea. o. Energian käytön seuraaminen sosiaalisena ryhmänä (vaatii myös teknologiaa) p. Asumisen ja elämisen helppous korostuu ja luo tarvetta uusille palveluille Ekologiset muutokset a. Selkeästi eivät vähennä palveluiden tarvetta b. Ilmaston muuttuminen johtaa palvelujen kasvuun jopa viiden vuoden näkökulmassa. c. Kiristyvät ympäristömääräykset voivat kasvattaa konsulttipalveluiden määrän tarvetta. d. Terveyteen liittyvä tietoisuus kasvaa, tästä voi olla vaikutuksia myös rakennus- ja muihin palveluiden tarpeeseen. e. Biopolttoaineet voidaan laskea myös CO 2 -lähteiksi, jos pitääkin keskittyä täysin nollahiilienergiantuotantoon. f. Metsän kasvu voidaan katsoa hiilinieluksi metsiä pitäisi huoltaa paremmin ja kasvattaa lisää. g. Kriittinen arktisten alueiden soiden sulamiset voivat johtaa nopeaan palveluiden tarpeen kasvuun h. Ilmaisenergian koko elinkaaren hallinta Turpeen käyttö ja sen kasvattaminen Argumenttina: satoja hehtaareja suota, joka kasvaa muutaman millin vuodessa > paljon suokuutioita vuodessa. i. Metsän hiilineutraaliuden raja on noin 60 vuotta, jos maailma pitää pelastaa 40 vuodessa, niin pitäisikö pelkästään istuttaa metsiä? j. Kuluttajan neuvontapalvelut ekologiseen käyttäytymiseen liittyen. k. Hiilijalanjälki-laskentapalvelut, harva yritys osaa itse tehdä tämän. Teknologiset muutokset a. Uudet teknologiat kasvattavat palveluiden tarvetta b. Palveluiden tarvetta pitää katsoa palveluiden ostajan näkökulmasta c. EU kulkee usein Suomen teknologiatason perässä, mikä luo vaatimuksia, jotka on jo Suomessa ylitetty. Esim. jäähdytyksen tehokkuuden rajoittaminen tietylle tasolle, vaikka Suomessa ei tarvetta. d. Reilun 5 vuoden päässä älykkäät kiinteistöt ovat mahdollisuus palvelutuotannolle. e. Kysyntäjousto vanhoihin taloihin f. Verkostoautomaation kehitys vähentää jalkatyötä g. Maakaapelointi vähentää yksittäisten vikojen määrää

16 Pertti Lindberg, Ryhmä 6 Alan palveluliiketoiminnan näkökulma (-2035) 2+2 kiteytykset Tärkeimmät Palvelupotentiaalia uusille liiketoiminnoille Tiedonhallintajärjestelmät Poliittinen riski Yllättävimmät Energia ilmaista järjestelmä maksaa Paikallinen omavaraisuus, resilience Poliittiset ja lainsäädännölliset muutokset LÄHTÖKOHTAISESTI ULKOISTUS JA PALVELUIDEN MÄÄRÄ KASVAA Poliittiset päätökset voivat muuttaa palvelukysyntää 20 v aikana Verkkotoiminnan sääntely voi kiristyä tai muuttua, jos vaikutuksissa havaitaan ongelmia Euroopan laajuinen sääntely voi yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa energia-alan sääntelyä Energia- ja verkkoyhtiöt ulkoistavat kaikki toiminnot, jotka voidaan ostaa ulkoa ja tuottaa halvemmalla palveluna. Yhtiöt keskittyvät ydintoimintaan. Mikäli palvelumarkkinat eivät pysty vastaamaan kysyntään tai toiminnan laatu ei vastaa tarpeita, joitain toimintoja voidaan ottaa myös takaisin perustoimintaan Palveluiden kysynnän kasvusta huolimatta hintakilpailuttaminen on tiukkaa ja kilpailu kiristyy Kansainväliset poliittiset konfliktit voivat vaikuttaa kansalliseen energiapolitiikkaan ja lainsäädännön muotoutumiseen Kansainvälinen riippuvuus energiasta ja energiamarkkinoista aiheuttaa riippuvuutta, johon sisältyy myös liiketoimintariskejä yhtiöille Taloudelliset muutokset PALVELUTOIMINTOJEN TOIMIALARAJAT HÄMÄRTYVÄT, UUSIA TOIMIJOITA energia on ilmaista (aurinko, tuuli), mutta sen toimittaminen asiakkaalle maksaa 20 vuoden kuluttua sähköverkot Suomessa on saneerattu sähkömarkkinalain mukaisiksi Talouskasvu lienee edelleen hidasta Suomessa, elinkeinotoiminta uudistuu hitaasti Tehokkuuden tarve ja taloudellinen niukkuus lisäävät palveluiden kysyntää Uudet hajautetut energiantuotantomuodot muuttavat investointeja Toimialojen rajat energia-alan toimijoiden ja muiden toimialan toimijoiden kesken muuttuvat, markkinoille voi tulla uusia toimijoita energia-alan ulkopuolelta Palvelumarkkinat muuttuvat globaaleiksi ja myös Suomeen tulee ulkomaisia toimijoita

17 Sosiaaliset ja käyttäytymiseen liittyvät muutokset ASIAKKAAT HALUAVAT HELPPOJA AUTOMAATTISIA PALVELUITA Työntekotapojen muuttuminen Työ- ja vapaa-ajan suhde vaatii joustavuutta, vapaa-ajan arvo kasvaa Kuluttajien ja kansalaisten polarisoituminen aktiivisiin hyvin toimeentuleviin ja heikosti menestyviin jatkuu ja kärjistyy Energian käyttäjissä monenlaisia erityisryhmiä, kulutusgenret Energian käyttäjien vaatimukset palveluiden laadulle ja toimivuudelle kasvavat Vaaditaan helppoja palveluita, joissa asiakkaan ei tarvitse vaivautua Palvelutoiminnot perustuvat netissä oleviin helppoihin ja integroituneisiin menettelyihin, jolloin markkinoille tulee palveluntuottajia, jotka integroivat laajemmat palvelut yhteen ja tekevät päätökset asiakkaille helpoiksi Somemaailma ja nettisukupolvet ovat arvaamattomia Ympäristöön liittyvät ekologiset muutokset LÄMMITYSENERGIAN TARVE VÄHENEE Äärisääilmiöt lisääntyvät Sähköntoimituksen luotettavuus ja sääilmiöiden hallinta vaatii tehokkaampia ja ennakoivia palveluita varsinkin haja-asutusalueiden verkoissa, joissa käytetään edelleen ilmajohtoja Globaali ilmastosopimus on todennäköisesti saatu aikaan tai muuten sitouduttu kasvihuonekaasujen vähentämiseen Fossiilisten polttoaineiden käyttö ei enää ole tarpeellista tai se on kielletty Luonnon varojen rajallisuus ohjaa taloudellista toimintaa kokonaisvaltaisesti Paikallinen luonnonmukaisuus, luonnon ja ihmisen yhteensovittaminen ja omavaraisuus, ruuan, energian yms. palveluiden osalta vahvistuu Resilience ajattelu voi muuttaa toiminta- ja palvelumalleja. Teknologiset muutokset PALVELUT PERUSTUVAT TEKOÄLYPOHJAISEEN VERKKOTIEDON HYÖDYNTÄMISEEN Tekoäly hoitaa loogiset järjestelmät ja päätöksenteon, manuaalista ohjausta tai ihmisen päättelyä ei tarvita arkipäivän järjestelmissä Kaikki palvelut, laitteet ja järjestelmät on kytketty tietoverkkoon ja ne keskustelevat toistensa kanssa Palveluliiketoiminnat ovat ennen kaikkea tiedon hallintaa Kaikkien tietokantojen yhdistyminen Big Dataksi on toiminnan pohjana Energiajärjestelmien automaattinen kysyntäjousto hoitaa eri tuotanto- ja kulutusmuotojen yhteensovittamisen Tietojärjestelmät itsessään ovat myös palveluiden käyttäjiä Tietoturva- ja luotettavuuspalveluiden tarve ja markkinat kasvavat voimakkaasti Integrointi- ja yhteensovittavuuspalveluiden tarve ilmeinen

18 Pertti Järventausta, Ryhmä 7 Alan valmistavan teollisuuden näkökulma (2020) Ryhmän tehtävänasettelun aikajänne oli vuoteen 2020, eli viiden vuoden päähän. Ryhmässä ja keskusteluissa nähtiin, että toisaalta viisi vuotta on hyvin lyhyt aikajänne, mutta tarkasteltaessa viittä vuotta taaksepäin, paljon ehtii myös tapahtua; esimerkiksi vuonna 2010 laajamittainen AMR-mittarointi oli vasta käynnistymässä, toimitusvarmuuteen liittyvät vaatimukset uudessa sähkömarkkinalaissa saivat vauhtia 2011 lopussa olleista Tapani ja Hannu myrskyistä ja Saksan pienaurinkosähkötuotannon valtava kasvu on tapahtunut muutamassa vuodessa. Alla on esitetty yhteenvetoa kysymyskohtaisesti ryhmän ajatuksista ja iltapäivän aikana käydyistä keskusteluista. Ennen sitä on esitetty loppukeskusteluun nostetut tärkeimmät ja yllättävimmät havainnot. 2+2 kiteytykset (tärkeimmät ja yllättävimmät esiin nousseet asiat) 1) Kansainvälisen standardoinnin ja lainsäädännön merkitys onko Suomella riittävä lobbausta kansainvälisillä foorumeilla suomalaisen valmistavan teollisuuden näkökulmasta markkinoiden kansainvälistyminen on sekä mahdollisuus että haaste o luo suomalaisille toimijoille mahdollisuuksia kasvuun o toisaalta halvalla tuotetun massatuotannon laatu tuontiteknologiassa 2) Verkkoliiketoiminnan valvontamallin ohjausvaikutus kaapelointiin liittyvän teknologian mahdollisuudet säävarman verkon rakentamisessa vs. muiden teknologien mahdollisuudet kaapeloinnin ulkopuolelle jäävän verkon ratkaisuissa ei sisällä juurikaan kannusteita älykkään sähköverkon kehittymiseen o kustannustehokkuuteen liittyvä kannuste yhdessä halvan massatuotannon kanssa voi vaikuttaa järjestelmän tekniseen laatuun 3) Kansalaisten (sähkönkäyttäjät = asiakkaat) ympäristötietoisuuden kasvu odotettavissa, että alkaa näkyä erilaisissa valinnoissa Millaisia merkittäviä poliittisia ja lainsäädännöllisiä haasteita/mahdollisuuksia tunnistat lähitulevaisuudessa ( 2020)? Hiilineutraali energiajärjestelmä luo entisestään tarvetta älykkäälle sähköverkolle Tukipolitiikan merkitys uusien tuotantomuotojen kannusteena o onko tukitaso riittävä; toisaalta kaikilla tuotantomuodoilla, esim. aurinkoenergia, ei ole Suomessa lainkaan tukea. Myös esim. sähköautojen tukitaso on hyvin alhainen o tukipolitiikkaa määriteltäessä pitäisi suunnitella myös siirtymät markkinaehtoiseen toimintaan tukien päättyessä Kansainvälisen standardoinnin ja lainsäädännön (esim. puun käyttö energiakäytössä) merkitys

19 o o myös sähköturvallisuuden huomioiminen onko Suomella riittävä lobbausta kansainvälisillä foorumeilla suomalaisen valmistavan teollisuuden näkökulmasta Uuden sähkömarkkinalain toimitusvarmuusvaatimukset (6h/36 h) o kaapelointiin liittyvän teknologian mahdollisuudet säävarman verkon rakentamisessa o muiden teknologien mahdollisuudet kaapeloinnin ulkopuolelle jäävän verkon ratkaisuissa (melkein) nollaenergiarakentamiseen (nzeb) liittyvän lainsäädännön kehittyminen o automaation mahdollisuudet Millaisia merkittäviä taloudellisia haasteita/mahdollisuuksia tunnistat lähitulevaisuudessa (2020)? Markkinoiden kansainvälistyminen on sekä mahdollisuus että haaste o luo suomalaisille toimijoille mahdollisuuksia kasvuun o toisaalta halvalla tuotetun massatuotannon laatu tuontiteknologiassa Verkkoliiketoiminnan valvontamalli o ei sisällä juurikaan kannusteita älykkään sähköverkon kehittymiseen Alhainen sähkönhinta (Suomessa) ei juurikaan kannusta uusiin energiatehokkaisiin ratkaisuihin o tarve uusille hinnoittelumalleille Nopean säätökapasiteetin tarve luo uusia mahdollisuuksia Millaisia merkittäviä sosiaaliseen käyttäytymiseen/kuluttajaan liittyviä haasteita/mahdollisuuksia tunnistat lähitulevaisuudessa (2020)? Osaavan työvoiman saatavuus Uusyhteisöllisyys, jolle sosiaalinen media luo uusia mahdollisuuksia o esim. erilaisten osuuskuntatyyppisten ratkaisujen kehittyminen Kansalaisten (sähkönkäyttäjät = asiakkaat) ympäristötietoisuuden kasvu (kuuluu myös seuraavaan kohtaan, ekologiset haasteet) o sähköauto, oma pientuotanto, lämpöpumput, oman kulutuksen seuranta, hukkasähkön käytön vähentyminen Jokapaikan tietotekniikka ja sen integroituminen aktiivisen asiakkaan toimintoihin o keskeisiä haasteita järjestelmien väliset rajapinnat Asiakkaan rooli uusien toimintojen kehittymisessä Millaisia merkittäviä ympäristöön liittyviä ekologisia haasteita/mahdollisuuksia tunnistat lähitulevaisuudessa (2020)? Kansalaisten (sähkönkäyttäjät = asiakkaat) ympäristötietoisuuden kasvu o hiili- ja vesijalanjäljen seuranta o vähäpäästöisyyden korostuminen liikenteen sähköistyminen ydinvoima?? Energiatehokkuutta korostavat ratkaisut Elinkaariajattelun korostuminen (tuotteen valmistamisesta aina sen huoltoliiketoimintaan) Kiina kasvavat Cleantech markkinat mahdollisuus Suomen valmistavalle teollisuudelle

20 Millaisia merkittäviä toimintaympäristön teknologisia haasteita/mahdollisuuksia tunnistat lähitulevaisuudessa (2020)? Tekniikka kehittyy koko ajan, mikä luo aina uusia mahdollisuuksia ( kehitys kehittää ) Komponenttien erilaiset teknis-taloudelliset pitoajat o uusittaessa komponentteja on myös mahdollista uudistaa toiminnallisuutta Tietojärjestelmien yhteensopivuus Kyberturvallisuus Teollinen Internet o mahdollistaa mittausdatan (Big Data) ja kysynnän jouston laajamittaisen hyödyntämisen Kaapeliverkon laajentuminen o kunnonvalvonta (vähintäänkin edellytykset jälkisensoroinnin asentamiselle) o vikatilanteiden hallinta

Roadmap 2025. Työpaja 1:n tuotoksia Teknologian muutosten arviointia. Versio 1.6.2015

Roadmap 2025. Työpaja 1:n tuotoksia Teknologian muutosten arviointia. Versio 1.6.2015 Roadmap 2025 Työpaja 1:n tuotoksia Teknologian muutosten arviointia Versio 1.6.2015 Sääriippuva Säävarma Verkko Tuotanto Sähkön kulutus kasvaa, vaikka energian kulutus vähenee Sähkö valtaa sovelluskohteita

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutos 1. työpajan tuloksia ja vähän muutakin

Toimintaympäristön muutos 1. työpajan tuloksia ja vähän muutakin Toimintaympäristön muutos 1. työpajan tuloksia ja vähän muutakin Lauri Kumpulainen, Vaasan yliopisto Roadmap Visio Hankekokonaisuudet Nykytila Hankkeet Tuotanto Kulutus Varastot ICT, IoT, Big Data Megatrendit

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa EL-TRAN 14.02.2017 Prof. Pertti Järventausta Tampereen teknillinen yliopisto 1 Kaksisuuntaisessa, älykkäässä sähköverkossa hyödynnetään

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit ovat

Lisätiedot

RoadMap 2025 projekti - Teknologia työpaja

RoadMap 2025 projekti - Teknologia työpaja 11.6.2015 RoadMap 2025 projekti - Teknologia työpaja Torstai 11.6.2015, Vantaa, hotelli Flamingo Ohjelma Kahvi klo 8.30 Alustuksia (klo 9.00 11.30) Hankkeen lyhyt esittely + 1. työpajan yhteenveto (Lauri

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Sundom Smart Grid Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Kimmo Kauhaniemi, Vaasan Yliopisto, professori Luotettavaa sähkönjakeula kustannustehokkaasti Jari

Lisätiedot

Euroopan komission tiedonannot:

Euroopan komission tiedonannot: Euroopan komission tiedonannot: Energiamarkkinoiden uutta rakennetta koskevan julkisen kuulemisen käynnistämisestä ja Energian kuluttajien aseman vahvistaminen Talousvaliokunta 25.9.2015 Ylitarkastaja

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Teollisuussummit 5.10.2016 Risto Lindroos Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Voimajärjestelmä lähenee rajojaan - Talven 2015/2016 huippukulutus 7.1.2016 klo 17-18 Kulutus 15 105

Lisätiedot

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma Jussi Lintunen (Luke) Puuta vai jotain muuta Johdantoa Energiaa on monenlaista: Sähkö, lämpö, jalostetut polttoaineet ja polttonesteet

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin suunnittelee, toteuttaa, huoltaa ja ylläpitää käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Suomi globaalissa yhteisössä Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta

Lisätiedot

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta Tapio Kuula Toimitusjohtaja Energiasektoriin vaikuttavat globaalit megatrendit Lainsäädännön muutokset Luonnonvarojen niukkuus ja energiapula

Lisätiedot

Mikrotuotannon kytkeminen valtakunnanverkkoon

Mikrotuotannon kytkeminen valtakunnanverkkoon Mikrotuotannon kytkeminen valtakunnanverkkoon Jukka Rajala 28.01.2016 Sisältö Elenia lyhyesti Mikrotuotantojärjestelmän mitoitus ja verkkoonliittäminen Elenia tänään Palvelumme perustana on, että arki

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Vähähiilisen talouden kolme erilaista pururataa Green new deal. Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi

Vähähiilisen talouden kolme erilaista pururataa Green new deal. Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Vähähiilisen talouden kolme erilaista pururataa Green new deal Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Kyse ei ole teknologiasta vaan tarinasta, joka luo luottamusta uusiin mahdollisuuksiin yrittämisessä,

Lisätiedot

Neuvottelukunta Risto Lindroos. Älyverkot eri toimijoiden roolit ja yhteistoimintatarpeet

Neuvottelukunta Risto Lindroos. Älyverkot eri toimijoiden roolit ja yhteistoimintatarpeet Neuvottelukunta 12.12.2016 Risto Lindroos Älyverkot eri toimijoiden roolit ja yhteistoimintatarpeet Älyverkkotyöryhmä selvittää älykkään sähköjärjestelmän mahdollisuuksia sähkömarkkinoille Älyverkkotyöryhmä

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Energiatoimiala 12.11.2013

Energiatoimiala 12.11.2013 Energiatoimiala 12.11.2013 Space Systems Finland Oy Vastuussa Energiatoimialasta hankkeessa Fokus: turvallisuuskriittiset järjestelmät eri toimialoilla kuten energia, ydinvoima, lääketieteelliset laitteet

Lisätiedot

Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta

Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta maatalouden merkitys kasvaa ja työ organisoituu uudelleen - alkutuotantoyrittäjät tämän vuosisadan ammateista 80 % on nykyisin tuntemattomia - koulutus globaaleja pullonkaula-ammatteja

Lisätiedot

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Jouni Juntunen 24.9.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Lähienergialiitto ry:n keskeiset ehdotukset lausunnossa Yhteisöenergian (osto- ja tuotantoyhteenliittymien)

Lisätiedot

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus 5.10.2015 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Energiavirasto lähtökohtia ja lukuja Energiavirasto valvoo ja edistää: energiamarkkinoiden toimintaa

Lisätiedot

Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj

Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Käyttövarmuuden haasteet Sähkön riittävyys talvipakkasilla Sähkömarkkinoiden laajeneminen

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI LIIKENTEESSÄ KÄYTET- TÄVIEN VAIHTOEHTOISTEN POLTTOAINEIDEN JAKELUSTA

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI LIIKENTEESSÄ KÄYTET- TÄVIEN VAIHTOEHTOISTEN POLTTOAINEIDEN JAKELUSTA Muistio 1(3) Esa Niemelä 20.4.2017 Eduskunnan talousvaliokunnalle Viite HE 25/2017 vp, kuuleminen 21.4.2017 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI LIIKENTEESSÄ KÄYTET- TÄVIEN VAIHTOEHTOISTEN POLTTOAINEIDEN

Lisätiedot

Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy

Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Kymenlaakson Sähkö Perustettu 1918 13 kaupungin ja kunnan omistama sähköyhtiö

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen Eduskunnan talousvaliokokunta 7.3.2017 Pekka Ripatti Uusiutuvan energian käytön lisääminen ja energian hankinnan omavaraisuus Uusiutuvan

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Poliittiset tekijät Ekonomiset tekijät Sosiaaliset tekijät Energiayhtiöt Teknologiset tekijät Ekologiset tekijät

Poliittiset tekijät Ekonomiset tekijät Sosiaaliset tekijät Energiayhtiöt Teknologiset tekijät Ekologiset tekijät 1 Poliittiset tekijät Viranomaisvalvonta rajoittaa siirtohinnoittelua Maaseudun sähkönjakelun toimitusvarmuuden nosto lisää investointeja ja siirtohintojen erot kasvavat Hajautetun tuotannon ja uusiutuvan

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista. Jussi Laitinen Tampereen Sähkölaitos

Kommenttipuheenvuoro Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista. Jussi Laitinen Tampereen Sähkölaitos Kommenttipuheenvuoro 16.3.2017 Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Jussi Laitinen Tampereen Sähkölaitos Mihin kuntien energialinjaukset voivat vaikuttaa? Sähkönsiirto Rakennetaan Smart Grid

Lisätiedot

Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting

Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät Mikko Kara, Gaia Consulting 24.3.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta

Lisätiedot

Digitalisaation vaikutukset ja mahdollisuudet energia-alan palveluille. Juho Seppälä Digia Oyj

Digitalisaation vaikutukset ja mahdollisuudet energia-alan palveluille. Juho Seppälä Digia Oyj Digitalisaation vaikutukset ja mahdollisuudet energia-alan palveluille Juho Seppälä Digia Oyj 19.5.2017 AGENDA Digitalisaation vaikutukset ja mahdollisuudet energia-alan palveluille 1. Digia pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki

Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki Esimerkkejä suomalaisista älyverkkohankkeista1 Kalasatama, Helsinki Markku Hyvärinen Helen Sähköverkko Oy Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 7.10.2010 Kuva: Adactive Ltd / Jari Lantiainen Älyverkon

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän

Lisätiedot

Julkinen. Jukka Ruusunen Fingridin neuvottelukunta Ajankohtaista

Julkinen. Jukka Ruusunen Fingridin neuvottelukunta Ajankohtaista Julkinen Fingridin neuvottelukunta Ajankohtaista 1 Sisältö Fingridin näkemyksiä: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energiaja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Komission talvipaketti Kuluttaja keskiöön

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin

Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin Hyvinvointia älysähköllä Erkki Aalto, kehitysjohtaja, RAKLI ry KNX Partnerpäivä, 6.11.2014, Tampere Automaatio ja alykkäät ratkaisut, Erkki Aalto,

Lisätiedot

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski-Suomeen Jyväskylä 13.1.2016 Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry Murroskartta Kaupan murros

Lisätiedot

Energiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin

Energiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin Energiantuotannon ja käytön muutosten vaikutukset voimajärjestelmän hallintaan ja kantaverkon kehitystarpeisiin Jussi Jyrinsalo Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Johdanto Toimitusvarmuuden

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Vision of the Power System 2035

Vision of the Power System 2035 Vision of the Power System 2035 Urban Data Center Active customer Rural AC/DC LVDC / 1 kv AC / Microgrid CH 4 Joustava voimajärjestelmä Ulkomaanyhteydet tärkeitä jouston mahdollistamisessa. Kansallinen

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Isännöitsijäseminaari 17.11.2015 Helsinki Energia-asiantuntija, tietokirjailija janne.kapylehto@gmail.com Aurinkosähkö Suomessa ei ole tulevaisuutta,

Lisätiedot