Toimintaympäristön muutosnäkymiä

Transkriptio

1 Roadmap 2025, Työpaja 1, , Flamingo, Vantaa Tuloskooste Toimintaympäristön muutosnäkymiä

2 Jarmo Partanen, Ryhmä 1 Sähkömarkkinan ja -kaupan näkökulma (-2020) Millaisia merkittäviä poliittisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia ennakoit? Vähittäismarkkinoille yhden luukun periaate Haasteet Yhteinen tukkumarkkinamalli Poukkoileva lainsäädäntö Sääntelyn lisääntyminen Riippuvuus Venäjästä Sähkön riittävyys Tukipolitiikan häiriöt markkinaehtoisuus? Lokaalit markkinat Suomen vaatimaton vaikutus EU:n päätöksentekoon EU-direktiivit, jalkautus Eri toimijoiden roolit Mahdollisuudet Tehopohjainen myyntituote Kysynnän jouston jalkautus Markkinaehtoisuus (ei tarvetta syöttötariffeille) Uusien velvoitteiden tarjoamat mahdollisuudet palvelutuotannolle Markkinapohjaiset loppuasiakastuotteet Millaisia merkittäviä taloudellisia muutoksia ennakoit tapahtuvan tulevaisuudessa? - Halpa energia (+ energiatehokkuus + oma tuotanto) Ei synny investointeja Kapasiteettihinnoittelu o Rajakustannuksella myynti ongelmallista - Nouseva sähkön hinta - Joustavan kapasiteetin (tuotanto, kuorma) arvo nousee - Suuri sähkön hinnan vaihtelu - Verotusmallien muutokset - Suuri tuontienergian määrä vaihtotase, omavaraisuus - Perinteisen tuotannon rooli - Katteet laskevat - Markkinoille tulon esteet vähenevät - Sähkömarkkinat lähempänä normaalia hyödykemarkkinaa - Markkinapohjaiset loppuasiakastuotteet

3 Millaisia merkittäviä sosiaaliseen käyttäytymiseen/kuluttajaan liittyviä muutoksia ennakoit tapahtuvan tulevaisuudessa (-2020)? - Some innoittaja, heimoontuminen, mielipidemuutoksia nopeasti. o Eriarvoisuus. o v syntyneet asiakkaina, mitä myydään? o Luottamus: negatiivinen leviää nopeammin kuin positiivinen - Esimerkki toiset seuraavat - Energiapeli oma kulutus vs. hinta - Aktiivinen kuluttaja - Helppous passiivisuus (halpa hinta, infoähky) - ESCO-palvelut - Aurinkopaneelit. Säästöjä joustolla. Millaisia merkittäviä ympäristöön liittyviä ekologisia muutoksia ennakoit tapahtuvan tulevaisuudessa (-2020)? - Hajautettu tuotanto lisääntyy o Materiaalitehokkuus? - NIMBY: Tuuli, aurinko, siirtojohdot - Paskasta kultaa (PAKU), kiertotalous - Sähköistyvä liikenne - Kohti Pariisia / Ilmaston muutos Millaisia merkittäviä toimintaympäristön teknologisia muutoksia ennakoit tapahtuvan tulevaisuudessa (-2020)? - Pienet purot markkinoille: Aggregaattorit, hajautettu tuotanto (DG), hajautetut resurssit (DR) o Automaatio kotimaisin voimin - Verkko markkinapaikkana, vaatimukset - Keskitetty järjestelmä hajautettu järjestelmä - Energiavarastot - Tehotasapaino - Data Hub - AMR 2.0

4 Seppo Valkealahti, Ryhmä 2 Sähkömarkkinan ja -kaupan näkökulma (-2035) Lukuohje: Alla on tiivistettynä ryhmätöiden aikana tärkeimpinä esiin nousseet asia kunkin kysymyksen kohdalla. Ryhmätöissä tärkeimpinä pidetyt asiat merkittiin fläppitauluille tähdellä ja lisäksi työpajan muut osallistujan antoivat asioille plussia. Näiden painotusten ja käytyjen keskustelujen perusteella merkittävimmiksi nousseet asiat on esitetty alle lihavoidulla tekstillä. Lisäksi työryhmän vetäjä on avannut ja täydentänyt fläppitauluilla tiiviisti esitettyjä ajatuksia yksilöpohdintapapereiden ja käydyn keskustelun pohjalta. 2+2 kiteytykset Tärkeimmät Sähkömarkkinat muuttuvat kapasiteettipohjaisiksi Palveluiden kysyntä lisääntyy kuluttajat haluavat helppoja kokonaispalveluja Aurinkoenergia dominoi halvimpana tuotantomuotona Yllättävimmät Globaalit toimijat, esim. Google Transatlanttinen kauppasopimus lisää sähkön kulutusta Millaisia merkittäviä poliittisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia ennakoit tapahtuvan tulevaisuudessa (- 2035)? Sähköenergian toimitusvarmuus asiakkaille eriytyy ja sähkötuotteiden kirjo kasvaa. Turvallisuustekijät tulevat merkittäviksi kaikilla sähkönjakelun osa-alueilla. Osana tätä tietoturva ja tiedon omistajuus nousevat keskeisiksi asioiksi. Energiatehokkuusvaatimukset kasvavat niin laite- kuin järjestelmätasolla. Päästörajoitukset kiristyvät samanaikaisesti.

5 20 vuoden aikajänteellä tapahtuu todennäköisesti toimialaan vaikuttavia merkittäviä geopoliittisia muutoksia. Esimerkkinä tällaisesta nousi esiin transatlanttisen kauppasopimuksen syntyminen, joka johtaisi talouden ja markkinoiden kasvuun 20 vuoden aikajänteellä ja siten sähkön kulutuksen kasvuun. Kauppasopimus viivästää Euroopan pysyvää taantumista noin 20 vuodella. Pohjoismaiset tai jopa eurooppalaiset sähköenergian vähittäismarkkinat syntyvät. Poliittinen puuttuminen markkinoihin lisääntyy tai sitten vähentyy. Realististen ja samalla pessimististen näkemysten mukaan poliitikot eivät malta jatkossakaan olla puuttumatta markkinoiden kehitykseen eli häiritsevät luonnollista kehitystä luoden markkinoille epävarmuutta. Optimistit taas toivoivat poliitikkojen vihdoinkin tajunneen, ettei markkinoille tule aiheuttaa epävarmuutta poliittisilla ohjaustoimilla. Pelkona on, että poliittinen ennakointi vaikeutuu entisestään. Lainsäädäntö ei pysy teknologisten, yhteiskunnallisten ja markkinamuutosten perässä. Ekologiset viranomaisvaatimukset kasvavat. Kaupankäyntijaksot lyhenevät. Ydinvoiman globaali alasajo jatkuu ja mm. Ruotsin ydinvoiman alasajolla on merkittävät seurannaisvaikutuksen Suomen sähkömarkkinoihin. Millaisia merkittäviä taloudellisia muutoksia ennakoit tapahtuvan tulevaisuudessa? Sähkömarkkinat muuttuvat kapasiteettipohjaisiksi, mikä koskee sekä verkkoliiketoimintaa että sähköenergian tuotantoa ja myyntiä. Uusiutuvien energialähteiden yleistyessä polttoaine ei maksa enää mitään, joten maksetaan ainoastaan tuotanto-, siirto- ja varastointikapasiteetista. Pientuottajien ja tuottajaryhmien osuus markkinoilla kasvaa merkittäväksi. Paljolti tämän seurauksena tuotannon ja myös kulutuksen ennustettavuus heikkenee. Kuluttajien on tulevaisuudessa taloudellisesti kannattavaa olla myös tuottajia. Kuluttajien omavaraisuus sähköenergiasta ja energiasta yleensä lisääntyy. Aurinkoenergian tuotannon lisäksi kuluttajien on taloudellisesti kannattavaa varastoida sähköenergiaa kehittyvän akkuteknologian seurauksena. Omavaraisuuteen kiinnitetään huomiota myös valtakunnan tasolla. Kysynnän jousto lisääntyy sähkömarkkinoilla johtuen pääasiassa sääriippuvan uusiutuvaan energiaan perustuvan sähköntuotannon lisääntymisestä. Sähkömarkkinat muuttuvat palveluliiketoiminnaksi. Johdannaiskauppa lisääntyy ja sähkömarkkinoista tulee entistä voimakkaammin yleinen markkinapaikka. Sähköenergian hinnan volatiliteetti kasvaa ja ennustettavuus markkinoilla heikkenee. Globaalit toimijat, kuten Google, tulevat sähkömarkkinoille.

6 Millaisia merkittäviä sosiaaliseen käyttäytymiseen/kuluttajaan liittyviä muutoksia ennakoit tapahtuvan tulevaisuudessa (-2035)? Kuluttaja edellyttää saavansa helposti energiaa liittyvät palvelut kokonaispalveluina, joihin voi kuulua myös muita asumisen ja elämisen perusasioita. Samalla palveluiden kysyntä lisääntyy. Vaatimukset moraalisesti ja eettisesti oikein tuotetusta energiasta kasvavat ja mm. tuotteen/palvelun hiilijalanjälki ohjaa merkittävästi kuluttajan valintoja joko hinnan tai sosiaalisen paineen kautta. Resurssien yhteiskäyttö niin sähkön tuotannossa kuin kulutuksessa lisääntyy esim. taloyhtiöiden toimesta ja syntyy palveluja tarjoavia yhteisöjä, kuten osuuskuntia. Myös sosiaalinen media luo yhteisostoja, joihin palvelun tuottajien tulee kyetä tarjoamaan ratkaisuja. Tuotanto hajaantuu nykyisestä, mutta sen hallinta keskittyy. Tämä mahdollistaa järjestelmätason hallinnan kehittämisen ja tulevaisuudessa tarvittavan kysynnänjouston. Globalisaatio tuo mukanaan maailmankansalaisuuden. Millaisia merkittäviä ympäristöön liittyviä ekologisia muutoksia ennakoit tapahtuvan tulevaisuudessa (-2035)? Ympäristöön liittyvät ilmastolliset ja ekologiset ääri-ilmiöt lisääntyvät ja kasvavat eli ääri-ilmiöiden lukumäärät ja tyypit kasvavat sekä ne ovat aikaisempaa voimakkaampia. Yleisesti ilmaston ennakoitiin lämpenevän Suomessa seuraavan 20 vuoden aikana keskimäärin yli 2 C ja sateisuuden lisääntyvän merkittävästi. Tämä on linjassa kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) pessimististen skenaarioiden kanssa. Yksittäisinä merkittävinä ympäristöasioina nousivat esiin seuraavat asiat: Materiaalitehokkuus kasvaa Puupolttoainetta ei katsota enää vuonna 2035 hiilineutraaliksi energialähteeksi Terveydelliset asiat korostuvat yleisesti yhteiskunnassa ja myös vaatimuksina terveydellä vaarattomasta ja ympäristöystävällisestä sähköenergian tuotannosta Metsien osuus maailmassa pienenee aiheuttaen paineita vähentää bioenergian käyttöä, ainakin sähköntuotannossa Vaatimukset kestävästä kehityksestä voimistuvat ja tulevaisuudessa hehkulamppuhuijaukset eivät enää ole mahdollisia. Hehkulamppuhuijaus tarkoittaa poliittisin ja aatteellisin perustein tehtyä puuttumista teknologioiden etenemiseen yhteiskunnassa, joka lisää ympäristön saastumista ja kustannuksia ilman positiivisia vaikutuksia. Millaisia merkittäviä toimintaympäristön teknologisia muutoksia ennakoit tapahtuvan tulevaisuudessa (-2035)? Sähkön kulutuksen ennakoidaan kasvavan, vaikka energian kulutus yleisesti vähenee johtuen siirtymisestä vähemmän energiaintensiiviseen teollisuuteen sekä merkittävästä energiatehokkuuden parantamisesta. Sähkö valtaa sovelluskohteita muilta energialähteiltä johtuen sen paremmasta käytettävyydestä, kokonaisenergiatehokkuudesta ja ympäristöystävällisyydestä. Esimerkkejä uusista sähköenergian sovellusalueista ovat liikenteen ja työkoneiden sähköistyminen. Sähkö on mm. merkittävin henkilöliikenteen energialähde vuonna Sähkön kulutusta lisää myös hybridienergiajärjestelmien yleistyminen.

7 Vuoteen 2035 mennessä tuuli- ja aurinkovoima ovat saavuttaneet myös Suomessa merkittävän aseman sähköntuotannossa. Erityisesti aurinkovoima tulee olemaan ylivoimaisesti halvin tapa tuottaa sähköenergiaa, vaikka fossiilisten polttoaineiden julkinen tuki jatkuisikin. Siirtyminen uusiutuvan tuuli- ja aurinkoenergian käyttöön pääasiallisena sähköenergian tuotantomuotona vähentää myös päästöjä ilmakehään ja hillitsee ilmastonmuutosta. Sääriippuvan tuuli- ja aurinkoenergian tuotannon yleistymisen seurauksena koko sähkövoimajärjestelmä ja edelleen energiajärjestelmä ajautuu murrokseen edellyttäen koko järjestelmätason uudenlaista hallintaa. Kehittyvä automaatio- ja tietoliikenneteknologia tarjoavat tähän ongelmaan kuitenkin edullisia ratkaisuja tulevaisuudessa, joten ne eivät aiheuta teknisiä tai taloudellisia rajoitteita. Akkuteknologian kehittyminen vuoteen 2035 mennessä tarjoaa keskeisen ratkaisun sääriippuvan sähköenergian tuotannon vaihteluiden tasoittamiseen ja voimajärjestelmän hallintaan. Akkuihin perustuvat sähköenergian varastot yleistyvät maailmalla nopeasti mahdollistaen markkinoiden kasvusta seuraavan akkuteknologian kehittymisen ja hintojen laskun. Sähköenergian varastointi ei lisää merkittävästi sähköenergian kokonaiskustannuksia. Sähköenergian tuotantomuodoissa tapahtuvan muutoksen seurauksena tarve kysynnän joustoon kasvaa merkittävästi. Perinteisen kysynnän jouston lisäksi ratkaisumahdollisuuksia tarjoavat sähköautojen ja -työkoneiden energiavarastot, kehittyvä kiinteistö- ja taloautomaatio sekä kenties myös pienimuotoisempi laitekohtainen energian varastointi, jonka mahdollistaa tulevaisuuden kaiken internet.

8 Juha Rintamäki, Ryhmä 3 Jakelu- ja kantaverkon näkökulma (-2020) 2+2 kiteytykset Tärkeimmät Regulaation joustamattomuus Uusiutuvan tuotannon integrointi Yllättävimmät Cyber Security Vihreys ja paikallisuus Poliittiset ja lainsäädännölliset muutokset Kantaverkon nimeäminen uudelleen vaikuttaa kanta- ja jakeluverkon kehittämisvastuisiin (pitkän ajan johtoaluevaraukset, investointisuunnitelmat, yms.) JVH:n rooli on jäämässä hyvin suppeaksi uusien palveluiden kehittämispotentiaali jää hyödyntämättä JVH:n rooli uusissa tehtävissä epäselvä; vrt. kysynnänjousto linjauksia tarvitaan Verkkoliiketoiminnan valvontamenetelmät naulaavat pelisäännöt seuraavaksi 8 vuodeksi, kun toimintaympäristö ja toimiala muuttuvat nopeasti vrt. SML, NIB, HUB, jne. Tukipolitiikka luo epävarmuuden pientuotannon ja tuulivoiman lisääntymiseen Energiapolitiikan suunta muuttuu hallituskausittain Rakennusmääräysten kehitys ohjaa ei järkeviin ratkaisuihin Vähittäismarkkinan laajentuminen Pohjoismaihin Uusien tuotantomuotojen subventointi epäsuorasti vääristää kustannusvastaavuutta ja muut verkon asiakkaat maksavat Verkon ja tuotannon eriytyminen johtaa kokonaiskuvan hämärtymiseen ja osaoptimointiin Tuulivoiman rakentaminen asettaa haasteita varsinkin länsirannikon kantaverkon kehittämiselle Taloudelliset muutokset Alhainen korkotaso verkkoliiketoiminta ei ole kiinnostava sijoituskohde Verkkoliiketoiminnan valvonta ei salli riittävää tuottoa tuloksien lisääminen osaoptimoinnilla Toimitusvarmuusinvestointitaakka osalle maaseutuyhtiöistä raskas, erityisesti 2020 jälkeen Yleinen taloustilanne hidastaa kehitystä voidaanko cleantechin avulla kääntää Suomen talous kasvuun? Joustavat kuormat liiketoimintamahdollisuus Toimitusvarmuusinvestointien yhteiskunnallinen hyväksyttävyys kaupunki maksaa taantuvan maaseudun kehittämisen kustannuksia Edullista rahoitusta tarjolla verkkoinvestointeihin Kiristyvä kilpailu ja taantuma voivat johtaa palveluntarjoajien ahdinkoon ja tarjooman vähentymiseen

9 Sosiaalinen käyttäytyminen ja kuluttajat Osaamisen ja työn pirstaloituminen kokonaisuudet tulevat monimutkaisimmiksi ja työsuhteet lyhenevät kokonaisuuden kehittäminen vaikeampaa Kuluttajat hankkivat aurinkopaneeleja hintojen alentuessa tai jopa siitä riippumatta, naapurit vaikuttavat, vihreät arvot vaikuttavat. Uusia palveluja kehittyy näiden ympärille, vrt. lämpöpumput Asiakkaat tarvitsevat yhä vähemmän energiaa verkosta, mutta tarvitsevat verkkoa markkinapaikkana, energiavarastona, tms. Energiatehokkuus lisää sähkön käyttöä energialähteenä ja samalla yhteiskunnan riippuvuus sähköstä kasvaa Lisääntyvä kustannustietoisuus ja energiatehokkuus haastaa koko verkkotoimialan verkkopalveluiden hinnoittelun läpinäkyvyys ja yleinen hyväksyttävyys haasteena Energiatehokkuustoimet heikentävät verkkotoiminnan kannattavuutta tarve siirtyä kapasiteettipainotteiseen hinnoitteluun jakeluverkossa Digitalisoituminen mahdollistaa toiminnan tehostumisen esim. uudet viestintäkanavat Ihmisten 24/7-kommunikointi lisää riippuvuutta sähkönsaannista Ympäristöön liittyvät ekologiset muutosilmiöt Ympäristövaatimukset kasvavat verkon rakentaminen vaikeampaa, hitaampaa ja kalliimpaa Ympäristöasiat ovat primäärinen ohjuri, mutta ohjauskeinot politiikan puolella ovat lyhytjänteisiä tai ristiriitaisia Yhdyskuntarakennetta halutaan tiivistää taloudellis-ekologisista lähtökohdista F-kaasuregulaatio (kasvihuonekaasut) regulaatio tiukkenee, vaihtoehtoisia ratkaisuja kehitteillä SF6 kaasulle (2020 F-kaasujen regulaatio arvioidaan uudelleen) Sähkön liikennekäyttö tulee riippuu tukipolitiikasta, voi tulla nopeasti Lauhat talvet lisäävät lumesta ja tuulesta aiheutuvia katkoja Teknologiset muutosilmiöt Tekniikan halpeneminen johtaa automaatiotason kasvuun Herääminen cyber-uhkiin suojaus lisää kustannuksia ja hidastaa kehitystä ICT tekniikan merkityksen/osuuden lisääntyminen sähköverkoissa ja niiden hallinnassa Ennustamattoman uusiutuvan tuotannon lisääntyminen haastaa sähköjärjestelmän Uusiutuvat invertterikytkentäiset tuotantolaitokset eivät tarjoa inertiaa järjestelmään Teknologian lisääntyminen verkossa lyhentää investointien pitoaikaa

10 Jussi Matilainen, Ryhmä 4 Jakelu- ja kantaverkon näkökulmat (-2035) 2+2 kiteytykset Tärkeimmät Yhdenvertaisuusvaatimus vs. laatuperusteinen hinnoittelu lainsäädännön haasteena Verkon kustannukset 2035? o Osuuskunnat o Kaupungistuminen & väestön kahtiajako Yllättävimmät Verkon mitoitus o Energia Kapasiteetti o Energiavarastojen mahdollisuudet Missä älyn pitäisi olla? o Kiinteistöautomaatio o Kulutuslaitteet o Energiamittarit o Valvomo Poliittiset ja lainsäädännölliset muutokset Kanta- ja jakeluverkkoyhtiön rooli sähkömarkkinoilla voi muuttua. Samoin muuttuu myös kuluttajan rooli. Poliittisilla ja lainsäädännöllisillä keinoilla voidaan ohjata toimintaa eri suuntiin. Uudet roolit tuovat myös uusia businessmahdollisuuksia. Kysynnänjousto ja markkinatiedonvaihto tuovat uusia ulottuvuuksia toimintaan. Maaseudun mahdollinen autioituminen ja siitä johtuva maaseutuverkkojen muuttunut tarve sekä ylläpidon suhteelliset kustannukset mietityttävät. Näihinkin asioihin voidaan politiikalla ja lainsäädännöllä vaikuttaa siirtohinnoittelun rakenne nähdään harmonisoituneen. Tulevaisuudessa yhdenvertaisuusvaatimus saattaa korostua ja vaikuttaa mm. hinnoittelupolitiikkaan. Voiko sähköä hinnoitella tulevaisuudessa esim. laadun perusteella? Vähittäismarkkinoiden vapauttaminen, kysyntäjouston yleistyminen, hajautettu energian tuotanto ja pientuottajien energian syöttö verkkoon ovat muuttaneet ja jatkossa entistä enemmän muuttavat jakeluverkonhaltijoiden roolia perinteisestä verkko-omaisuuden kunnossapitäjästä ja käyttäjästä markkinoiden edistäjän suuntaan. Markkinoiden edistäjällä tarkoitetaan tässä verkonhaltijan laajempaa roolia älyverkko-ominaisuuksien kehittäjänä ja sitä että tarjotaan hyvin toimiva sähköverkko markkinatoimijoiden käyttöön. Voimajärjestelmän käyttö- ja huoltovarmuus korostuvat. Mahdollinen tuotantokapasiteetin takaava kapasiteettimekanismi saattaa heikentää markkinoiden toimivuutta. Velvoitteet lisääntyvät energiatehokkuuden ja ympäristön suojelun suhteen. Ulkomaan yhteyksien merkitys markkinoiden toimivuuden ja uskottavuuden kannalta kasvaa entisestään.

11 Verkkoinvestointien suunnittelussa on varauduttava poliittisesti ohjattuihin ratkaisuihin, joilla ei tavoitella pelkästään ilmastotuloksia vaan nykyistä omavaraisempaa sähköntuotantorakennetta. Jakeluverkkoyhtiöiltä edellytetään yhä varmempaa ja samalla suuria investointeja vaativaa sähkönjakelua. Tämä lisää tarvetta keskinäiseen yhteistyöhön ja omistusjärjestelyihin. Yritystaloutta ja vastuullista toimintaa koskeva sääntely lisääntyy sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Toimivia monenkeskisiä sopimuksia, kuten talous- ja ympäristösopimuksia, on vaikeampi toteuttaa entistä avoimemmassa ja monimutkaisemmassa ympäristössä. Kantaverkkoyhtiön merkitys verkkosääntöjen yhtenäisessä toimeenpanossa korostuu myös jakeluverkkojen osalta, joiden asema järjestelmävastuun hoidon ja markkinoiden kannalta vahvistuu samalla kun sähkönjakelun ja vähittäismyynnin synergisyys heikentyy. Jatkossa sosiaalinen media tuo lisää epävarmuutta ja nopeita muutoksia politiikkaan. Miten tähän vastataan alalla, jossa infran rakentamisprosessi kokonaisuudessaan kestää useita vuosia? Edelleen idän politiikka tuo epävarmuuksia. Taloudelliset muutokset Mahdollisuutena osaamisen (Cleantech) vienti. Uhkana jakeluverkkojen kannattavuus: sähkön käyttö lisääntyy kokonaisuutena, mutta sähkön laatuvaatimukset kasvavat, ja siirretty sähköenergia saattaa pienentyä hajautettujen resurssien seurauksena ja pienentyneen asiakaskunnan johdosta. Ansaintaperiaatteet on työstettävä uudelleen, koska siirrytään energiapohjaisesta toimintamallista kohti tehopohjaista mallia. Nykyinen siirtohinnoittelumalli tulee loppuasiakkaalle liian kalliiksi, tarvitaan tehopohjainen tariffi. Tuoko kysynnänjouston kasvu jakeluyhtiölle uusia liiketoimintamahdollisuuksia? Kysyntäjousto, pientuotanto ja energian syöttäminen verkkoon merkitsevät jakeluverkonhaltijoille uusia tehtäviä ja uudenlaista aikaisempaa aktiivisempaa osallistumista verkkoasiakkaidensa ja markkinoiden toimintaan. Sähkön siirto myös sähkön käyttäjiltä verkkoon sekä sähkön tarpeen ja pientuotannon voimakkaan ajallisen vaihtelun hallinta ja integrointi sähkömarkkinoihin tulevat todennäköisesti luomaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkkinä yksittäisistä asioista, jotka liittyvät jakeluverkonhaltijoiden laajentuvaan rooliin, on sähkön kulutus- ja tuotantotiedon mittaus ja hallinta. Tuntimittaus tuottaa jo nyt perinteiseen energianmittaukseen verrattuna valtavan määrän tietoa ja tämän tiedon hyödyntäminen mahdollistaa uusien palvelutuotteiden kehittämisen, esim. kysynnänjohtoon liittyen suurimmat investoinnit käyttövarmuuden parantamiseksi on tehty ja siten yhtiöiden taloudellinen tilanne pitäisi olla helpompi kuin tulevina lähivuosina. Verkkoinvestointeja ohjaa enenevästi tuotannon määrä, laatu ja maantieteellinen sijoittuminen sekä sähkömarkkinoiden toiminnan varmistaminen. Mittavat ilmasto- ja energiaohjelmat kiihdyttävät Euroopan ulkopuolisten toimijoiden tuloa laite- ja urakointimarkkinoille ja nykyinen kilpailutilanne myös pohjoismaisia olosuhteita osaavista palveluntoimittajista saattaa helpottua.

12 Kuluttajan) sosiaalisen käyttäytymisen muutokset Kaupungistuminen jatkuu ja paikoin syntyy sähköomavaraisia osuuskuntia, jotka saattavat irtaantua sähköverkosta. Toisaalta tietyt kuluttajaryhmät ovat jatkossakin riippuvaisia sähköverkosta, myös maaseudulla vaikkakin vähenevässä määrin. Samaan aikaan yhteiskunnan riippuvuus laadukkaasta sähkön saannista kasvaa. Toisaalta sähkön kulutuksen ajallinen, sijaintiin sidottu (mm. sähköautot) ja määrällinen käyttö muuttuvat nykyisestä. Hajautettu tuotanto ja sähkön varastointi myös kuluttajien keskuudessa kasvaa, samoin ympäristötietoisuus ja kiinnostus erilaisiin sähkön käyttöä ja sähkölaskun suuruutta pienentäviin tuotteisiin. Toisaalta heikko taloustilanne voi johtaa tilanteeseen, jossa kuluttaja ei pysty investoimaan älykkäisiin laitteisiin, jotka mahdollistaisivat aktiivisen markkinoille osallistumisen (mm. jousto). Kaikki toiminta ml. verkkojen rakentaminen oltava entistä vastuullisempaa. Verkkoa ei edelleenkään haluta rakennettavan omalle takapihalle. Ympäristöön liittyvät ekologiset muutokset Sään ääri-ilmiöiden kasvaminen luo haasteita järjestelmän luotettavuudelle. Kulutustarpeet muuttuvat ilmaston lämpenemisen seurauksena. Jäähdytyksen tarve kasvaa ja lämmityksen tarve pienenee. Suojeltavien eliöiden ja alueiden määrä kasvaa. Voimajärjestelmässä käytettävien ympäristöriskiä sisältävien aineiden käyttö vaikeutuu tai saatetaan kieltää (öljy, SF6-kaasu, kreosootti,...) Teknologiset muutokset Energiavarastojen (ml. muunto kaasuksi, lämmöksi yms.) kehittyminen ja käytön yleistyminen helpottaa tehotasapainon ylläpitoa ja auttaa jakeluverkkojen tehohuippujen hallinnassa. Varastot auttavat myös omavaraisia sähköosuuskuntia ja saattavat mahdollistaa sähköverkosta irtaantumisen. Entistä älykkäämmät sähkömittarit ovat käytössä mahdollistaen mm. hajautetun tuotannon, sähköautojen ja sähkövarastojen täysimääräisen hyödyntämisen niin voimajärjestelmän kuin yksittäisten sähkönkäyttäjienkin tarpeeseen. Epävarmuutta aiheuttaa toisaalta se, missä lopulta älykkäiden järjestelmien äly on, kulutuslaitteissa, kiinteistöautomaatiossa, sähkömittareissa vai jossain muualla. Jakeluverkkoihin kytketyn kulutuksen merkitys järjestelmän säätövarana korostuu, samalla kun tuotannon yksikkökoot pienenevät ja maantieteellinen hajautuneisuus lisääntyy. Voimajärjestelmän tehotasapainon- ja taajuudenhallinta vaikeutuu. Reservien niukkuus pakottaa löytämään uusia kustannustehokkaita toimintamalleja (esim. keskitetyt vs. hajautetut resurssit). Pohjoismaisen käyttöyhteistyön merkitys kasvaa siirtojen ja taajuuden hallinnan vaikeutumisen myötä. Digitalisaatio luo toisaalta haasteita (kyberuhat, kasvavan tiedon hallinta) mutta myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yleisesti, aurinkopaneelit, sähköautot ja sähkövarastot yleistyvät. Jakeluverkkojen hallintaan tulee entistä enemmän voimajärjestelmän hallinnan kaltaisia piirteitä.

13 Jari Vasell, Ryhmä 5 Palveluliiketoiminnan näkökulma (-2020) (Palvelut = koko arvoketjun palvelut: sis. laskutus, it, rakentaminen, ylläpito) 2+2 kiteytykset Tärkeimmät 5 vuotta lyhyt aika poliittisessa näkökulmassa, ei suuria yllätyksiä. Toimitusvarmuusinvestoinnit vaikuttavat palveluiden tarpeeseen lyhyellä aikavälillä. Ilmastolainsäädäntö EU-tasolla ja globaalisti. Kannattavuushaasteet lyhyistä sopimuksista ja urakkaluontoisuudesta johtuen. Sosiaalis-ekonominen: Kiinnostus ympäristöön ja energiakysymyksiin kasvaa ja voi vaikuttaa nopeasti ja dramaattisesti palveluihin. Jakamistalous / osuuskunnat Käytön helppous ja palveluiden kasvu Yllättävimmät 40 vuotta aikaa pelastaa maapallo? Puun 0-energiataso on 60 vuoden jälkeen! Pitäisikö istuttaa polttamisen sijaan? Lainsäädäntö voi olla palveluinnovaatioiden esteenä: esim. automaattisten dronejen käyttäminen ei ole mahdollista nykyisessä laissa, koska se vaatii ihmisen valvontaa Poliittiset muutostekijät a. EU lainsäädäntö b. Valvontamalli c. Ilmastolainsäädäntö d. Regulaatio rajoittaa palveluliiketoiminnan investointeja pitää saada halvalla e. Asiakkaiden tietosuoja, esim. mittarilukemat, uutta palvelutarjontaa jos avointa dataa f. Peikko: Pakollinen energiansäästöraportointi luo lisäkuormaa Pitäisi pystyä paremmin todentamaan mitä on saatu aikaan. Riittääkö Excelöinti vai mitä tarvitaan? g. Sähkökauppa: Tuleeko myyjille samoja vaateita kuin Ru / No (viherpesu?) h. Myynti: Myyjän tai jakeluverkkoyhtiön rooli energiansäästöpalveluissa. Kenellä on näyttövelvollisuus i. Mahdollisuus: Toimitusvarmuusinvestoinnit. j. Tilaaja-Toteuttaja yhteistyö: Ongelmana että lyhyet sopimukset ja eurot määräävät k. Haaste: Työaikalainsäädännön vaikutukset hätätöiden tekemiseen liittyen. Viranomaisen tulkinta vaikuttaisi asiaan. l. Tukipolitiikka saattaa vaikuttaa esim. palveluiden tarpeeseen, autojen sähkölatauspisteet? m. Jokaisella asiakkaalla pitää olla mahdollisuus käyttää lähituottajan sähköä n. Uudet palveluliiketoimintamallit, joissa lainsäädäntö ei välttämättä pysy perässä o. Verkonhaltijan ja tuottajan roolit ja palvelut p. Cyber security -vaatimukset ja toteuttaminen vaatii uusia palveluoperaattoreita

14 Taloudelliset muutostekijät a. Haaste: Rakentaminen on urakkaluontoista tekemistä Vaikea saada lyhyellä aikavälillä kannattavaksi b. Verkkoinvestoinnit ja niiden rahoitus on vaikeaa (etenkin pienet alueyhtiöt) c. Vaatimuksia verkkoinvestoinneille on kuitenkin paljon Työtä on paljon tarjolla d. Sähkön hinta ei tue taloudellista kehittämistä > Hinta on liian matala, sekä tuottajalle että eteenpäin jaettavaksi e. Osaamisen kehittäminen vaatii investointeja palveluyrityksiltä f. Nykyiset sopimusmallit ovat haasteellisia, sanktioiden vyöryttäminen on mahdollista > isot taloudelliset riskit. g. Liiketoimintamahdollisuudet ovat siirtymässä lähemmäs loppukuluttajaa. Tämä luo uusia palveluita, joita ei ole tällä hetkellä. h. Uusiutuva energia johtaa pidemmällä aikavälillä sähkön hinnan laskuun mutta lisää palveluiden tarvetta. i. Tuottotaso on alhainen, sähkön hinta on alhainen, mutta investoinnit kasvavat, mikä johtaa siihen, että kustannustietoisuus kasvaa. Tämä luo kysyntää kustannustietoisuutta lisääville palveluille. j. Ansaintalogiikka saattaa muuttua. k. Tehoperusteiset maksut l. Säästöjen seurauksena tulee huonoja materiaaleja tai työn laatu kärsii Verkko meneekin ennakoitua nopeammin huonoksi. m. Kuluttajalla voisi olla insentiivi maksaa eri tyyppisestä sähköstä eri tariffia. n. Joku toinen hoitaa kilpailuttamisen kuluttajan puolesta. o. Virtuaainen sähköfirma, joka myy vain kapasiteettia? p. Ulkomainen työvoima q. Kysyntäjousto: aggregaattori, joka summaa mikrotuottajien kapasiteettia tai luo uusia kysyntäjoustooperaattoreita r. esim. kiinteistöautomaation kautta kuormien ohjaaminen s. uusia palvelutuottajamalleja markkinoille t. Taloudellisista syistä johtuva jatkuva rakennemuutos ja lisäulkoistukset u. Eettinen tapa käyttää halpaa työvoimaa korostuu ja saattaa johtaa uusiin liiketoimintamalleihin / palvelutuottajiin Sosiaaliset muutostekijät a. Asiakkaiden kiinnostus ympäristö- ja energiakysymyksiin lisääntyy, riittääkö osaaminen ilman palveluiden laajentamista. b. Vaatimukset ja yksilöllisyys kasvavat, mutta yksilön osaaminen vähenee. Palveluiden tarve kasvaa tästä näkökulmasta katsottuna. c. Heterogeeninen tuotannon lisääntyminen kasvattaa palveluiden tarvetta. d. Työttömyyden kasvu, käytössä olevan rahan määrä vähenee ja eriarvoisuus kasvaa. e. Energiaköyhyys (ei varaa maksaa) ja sen vaikutukset yksilöihin ja palveluliiketoimintaan. Investoinnit on kuitenkin tehty. f. Onko mahdollista luoda lisätuotteita, joiden myyminen vaatii lisää uusia palveluita. g. Yhteisöllinen energian tuotanto voi kompensoida huonoa taloustilannetta.

15 h. Sosiaalisen median taloudellinen vaikutus saattaa kasvaa ja luoda uusien palveluiden tarvetta. i. Uuden palvelukonseptin luominen saattaa johtaa uusiin palvelubrändeihin ja kuluttajien vaatimuksiin. j. Palveluntuottajien innovaatiot: esim. myydään lämpötilaa lämmön sijaan. k. Ihmiset haluavat helppoutta, jotka ovat valmiita maksamaan enemmän palveluista. l. Suhtautuminen omistamiseen on muuttumassa. Oman auton tai kesämökin omistaminen ei ole tärkeää. Auto palveluna voi olla yhtä hyvä. m. Kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen, kasvattaa varmasti palvelujen tarvetta. n. Eriarvoisuus riippuen asuinpaikkakunnasta ja palveluiden tarpeet eri puolilla Suomea. o. Energian käytön seuraaminen sosiaalisena ryhmänä (vaatii myös teknologiaa) p. Asumisen ja elämisen helppous korostuu ja luo tarvetta uusille palveluille Ekologiset muutokset a. Selkeästi eivät vähennä palveluiden tarvetta b. Ilmaston muuttuminen johtaa palvelujen kasvuun jopa viiden vuoden näkökulmassa. c. Kiristyvät ympäristömääräykset voivat kasvattaa konsulttipalveluiden määrän tarvetta. d. Terveyteen liittyvä tietoisuus kasvaa, tästä voi olla vaikutuksia myös rakennus- ja muihin palveluiden tarpeeseen. e. Biopolttoaineet voidaan laskea myös CO 2 -lähteiksi, jos pitääkin keskittyä täysin nollahiilienergiantuotantoon. f. Metsän kasvu voidaan katsoa hiilinieluksi metsiä pitäisi huoltaa paremmin ja kasvattaa lisää. g. Kriittinen arktisten alueiden soiden sulamiset voivat johtaa nopeaan palveluiden tarpeen kasvuun h. Ilmaisenergian koko elinkaaren hallinta Turpeen käyttö ja sen kasvattaminen Argumenttina: satoja hehtaareja suota, joka kasvaa muutaman millin vuodessa > paljon suokuutioita vuodessa. i. Metsän hiilineutraaliuden raja on noin 60 vuotta, jos maailma pitää pelastaa 40 vuodessa, niin pitäisikö pelkästään istuttaa metsiä? j. Kuluttajan neuvontapalvelut ekologiseen käyttäytymiseen liittyen. k. Hiilijalanjälki-laskentapalvelut, harva yritys osaa itse tehdä tämän. Teknologiset muutokset a. Uudet teknologiat kasvattavat palveluiden tarvetta b. Palveluiden tarvetta pitää katsoa palveluiden ostajan näkökulmasta c. EU kulkee usein Suomen teknologiatason perässä, mikä luo vaatimuksia, jotka on jo Suomessa ylitetty. Esim. jäähdytyksen tehokkuuden rajoittaminen tietylle tasolle, vaikka Suomessa ei tarvetta. d. Reilun 5 vuoden päässä älykkäät kiinteistöt ovat mahdollisuus palvelutuotannolle. e. Kysyntäjousto vanhoihin taloihin f. Verkostoautomaation kehitys vähentää jalkatyötä g. Maakaapelointi vähentää yksittäisten vikojen määrää

16 Pertti Lindberg, Ryhmä 6 Alan palveluliiketoiminnan näkökulma (-2035) 2+2 kiteytykset Tärkeimmät Palvelupotentiaalia uusille liiketoiminnoille Tiedonhallintajärjestelmät Poliittinen riski Yllättävimmät Energia ilmaista järjestelmä maksaa Paikallinen omavaraisuus, resilience Poliittiset ja lainsäädännölliset muutokset LÄHTÖKOHTAISESTI ULKOISTUS JA PALVELUIDEN MÄÄRÄ KASVAA Poliittiset päätökset voivat muuttaa palvelukysyntää 20 v aikana Verkkotoiminnan sääntely voi kiristyä tai muuttua, jos vaikutuksissa havaitaan ongelmia Euroopan laajuinen sääntely voi yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa energia-alan sääntelyä Energia- ja verkkoyhtiöt ulkoistavat kaikki toiminnot, jotka voidaan ostaa ulkoa ja tuottaa halvemmalla palveluna. Yhtiöt keskittyvät ydintoimintaan. Mikäli palvelumarkkinat eivät pysty vastaamaan kysyntään tai toiminnan laatu ei vastaa tarpeita, joitain toimintoja voidaan ottaa myös takaisin perustoimintaan Palveluiden kysynnän kasvusta huolimatta hintakilpailuttaminen on tiukkaa ja kilpailu kiristyy Kansainväliset poliittiset konfliktit voivat vaikuttaa kansalliseen energiapolitiikkaan ja lainsäädännön muotoutumiseen Kansainvälinen riippuvuus energiasta ja energiamarkkinoista aiheuttaa riippuvuutta, johon sisältyy myös liiketoimintariskejä yhtiöille Taloudelliset muutokset PALVELUTOIMINTOJEN TOIMIALARAJAT HÄMÄRTYVÄT, UUSIA TOIMIJOITA energia on ilmaista (aurinko, tuuli), mutta sen toimittaminen asiakkaalle maksaa 20 vuoden kuluttua sähköverkot Suomessa on saneerattu sähkömarkkinalain mukaisiksi Talouskasvu lienee edelleen hidasta Suomessa, elinkeinotoiminta uudistuu hitaasti Tehokkuuden tarve ja taloudellinen niukkuus lisäävät palveluiden kysyntää Uudet hajautetut energiantuotantomuodot muuttavat investointeja Toimialojen rajat energia-alan toimijoiden ja muiden toimialan toimijoiden kesken muuttuvat, markkinoille voi tulla uusia toimijoita energia-alan ulkopuolelta Palvelumarkkinat muuttuvat globaaleiksi ja myös Suomeen tulee ulkomaisia toimijoita

17 Sosiaaliset ja käyttäytymiseen liittyvät muutokset ASIAKKAAT HALUAVAT HELPPOJA AUTOMAATTISIA PALVELUITA Työntekotapojen muuttuminen Työ- ja vapaa-ajan suhde vaatii joustavuutta, vapaa-ajan arvo kasvaa Kuluttajien ja kansalaisten polarisoituminen aktiivisiin hyvin toimeentuleviin ja heikosti menestyviin jatkuu ja kärjistyy Energian käyttäjissä monenlaisia erityisryhmiä, kulutusgenret Energian käyttäjien vaatimukset palveluiden laadulle ja toimivuudelle kasvavat Vaaditaan helppoja palveluita, joissa asiakkaan ei tarvitse vaivautua Palvelutoiminnot perustuvat netissä oleviin helppoihin ja integroituneisiin menettelyihin, jolloin markkinoille tulee palveluntuottajia, jotka integroivat laajemmat palvelut yhteen ja tekevät päätökset asiakkaille helpoiksi Somemaailma ja nettisukupolvet ovat arvaamattomia Ympäristöön liittyvät ekologiset muutokset LÄMMITYSENERGIAN TARVE VÄHENEE Äärisääilmiöt lisääntyvät Sähköntoimituksen luotettavuus ja sääilmiöiden hallinta vaatii tehokkaampia ja ennakoivia palveluita varsinkin haja-asutusalueiden verkoissa, joissa käytetään edelleen ilmajohtoja Globaali ilmastosopimus on todennäköisesti saatu aikaan tai muuten sitouduttu kasvihuonekaasujen vähentämiseen Fossiilisten polttoaineiden käyttö ei enää ole tarpeellista tai se on kielletty Luonnon varojen rajallisuus ohjaa taloudellista toimintaa kokonaisvaltaisesti Paikallinen luonnonmukaisuus, luonnon ja ihmisen yhteensovittaminen ja omavaraisuus, ruuan, energian yms. palveluiden osalta vahvistuu Resilience ajattelu voi muuttaa toiminta- ja palvelumalleja. Teknologiset muutokset PALVELUT PERUSTUVAT TEKOÄLYPOHJAISEEN VERKKOTIEDON HYÖDYNTÄMISEEN Tekoäly hoitaa loogiset järjestelmät ja päätöksenteon, manuaalista ohjausta tai ihmisen päättelyä ei tarvita arkipäivän järjestelmissä Kaikki palvelut, laitteet ja järjestelmät on kytketty tietoverkkoon ja ne keskustelevat toistensa kanssa Palveluliiketoiminnat ovat ennen kaikkea tiedon hallintaa Kaikkien tietokantojen yhdistyminen Big Dataksi on toiminnan pohjana Energiajärjestelmien automaattinen kysyntäjousto hoitaa eri tuotanto- ja kulutusmuotojen yhteensovittamisen Tietojärjestelmät itsessään ovat myös palveluiden käyttäjiä Tietoturva- ja luotettavuuspalveluiden tarve ja markkinat kasvavat voimakkaasti Integrointi- ja yhteensovittavuuspalveluiden tarve ilmeinen

18 Pertti Järventausta, Ryhmä 7 Alan valmistavan teollisuuden näkökulma (2020) Ryhmän tehtävänasettelun aikajänne oli vuoteen 2020, eli viiden vuoden päähän. Ryhmässä ja keskusteluissa nähtiin, että toisaalta viisi vuotta on hyvin lyhyt aikajänne, mutta tarkasteltaessa viittä vuotta taaksepäin, paljon ehtii myös tapahtua; esimerkiksi vuonna 2010 laajamittainen AMR-mittarointi oli vasta käynnistymässä, toimitusvarmuuteen liittyvät vaatimukset uudessa sähkömarkkinalaissa saivat vauhtia 2011 lopussa olleista Tapani ja Hannu myrskyistä ja Saksan pienaurinkosähkötuotannon valtava kasvu on tapahtunut muutamassa vuodessa. Alla on esitetty yhteenvetoa kysymyskohtaisesti ryhmän ajatuksista ja iltapäivän aikana käydyistä keskusteluista. Ennen sitä on esitetty loppukeskusteluun nostetut tärkeimmät ja yllättävimmät havainnot. 2+2 kiteytykset (tärkeimmät ja yllättävimmät esiin nousseet asiat) 1) Kansainvälisen standardoinnin ja lainsäädännön merkitys onko Suomella riittävä lobbausta kansainvälisillä foorumeilla suomalaisen valmistavan teollisuuden näkökulmasta markkinoiden kansainvälistyminen on sekä mahdollisuus että haaste o luo suomalaisille toimijoille mahdollisuuksia kasvuun o toisaalta halvalla tuotetun massatuotannon laatu tuontiteknologiassa 2) Verkkoliiketoiminnan valvontamallin ohjausvaikutus kaapelointiin liittyvän teknologian mahdollisuudet säävarman verkon rakentamisessa vs. muiden teknologien mahdollisuudet kaapeloinnin ulkopuolelle jäävän verkon ratkaisuissa ei sisällä juurikaan kannusteita älykkään sähköverkon kehittymiseen o kustannustehokkuuteen liittyvä kannuste yhdessä halvan massatuotannon kanssa voi vaikuttaa järjestelmän tekniseen laatuun 3) Kansalaisten (sähkönkäyttäjät = asiakkaat) ympäristötietoisuuden kasvu odotettavissa, että alkaa näkyä erilaisissa valinnoissa Millaisia merkittäviä poliittisia ja lainsäädännöllisiä haasteita/mahdollisuuksia tunnistat lähitulevaisuudessa ( 2020)? Hiilineutraali energiajärjestelmä luo entisestään tarvetta älykkäälle sähköverkolle Tukipolitiikan merkitys uusien tuotantomuotojen kannusteena o onko tukitaso riittävä; toisaalta kaikilla tuotantomuodoilla, esim. aurinkoenergia, ei ole Suomessa lainkaan tukea. Myös esim. sähköautojen tukitaso on hyvin alhainen o tukipolitiikkaa määriteltäessä pitäisi suunnitella myös siirtymät markkinaehtoiseen toimintaan tukien päättyessä Kansainvälisen standardoinnin ja lainsäädännön (esim. puun käyttö energiakäytössä) merkitys

19 o o myös sähköturvallisuuden huomioiminen onko Suomella riittävä lobbausta kansainvälisillä foorumeilla suomalaisen valmistavan teollisuuden näkökulmasta Uuden sähkömarkkinalain toimitusvarmuusvaatimukset (6h/36 h) o kaapelointiin liittyvän teknologian mahdollisuudet säävarman verkon rakentamisessa o muiden teknologien mahdollisuudet kaapeloinnin ulkopuolelle jäävän verkon ratkaisuissa (melkein) nollaenergiarakentamiseen (nzeb) liittyvän lainsäädännön kehittyminen o automaation mahdollisuudet Millaisia merkittäviä taloudellisia haasteita/mahdollisuuksia tunnistat lähitulevaisuudessa (2020)? Markkinoiden kansainvälistyminen on sekä mahdollisuus että haaste o luo suomalaisille toimijoille mahdollisuuksia kasvuun o toisaalta halvalla tuotetun massatuotannon laatu tuontiteknologiassa Verkkoliiketoiminnan valvontamalli o ei sisällä juurikaan kannusteita älykkään sähköverkon kehittymiseen Alhainen sähkönhinta (Suomessa) ei juurikaan kannusta uusiin energiatehokkaisiin ratkaisuihin o tarve uusille hinnoittelumalleille Nopean säätökapasiteetin tarve luo uusia mahdollisuuksia Millaisia merkittäviä sosiaaliseen käyttäytymiseen/kuluttajaan liittyviä haasteita/mahdollisuuksia tunnistat lähitulevaisuudessa (2020)? Osaavan työvoiman saatavuus Uusyhteisöllisyys, jolle sosiaalinen media luo uusia mahdollisuuksia o esim. erilaisten osuuskuntatyyppisten ratkaisujen kehittyminen Kansalaisten (sähkönkäyttäjät = asiakkaat) ympäristötietoisuuden kasvu (kuuluu myös seuraavaan kohtaan, ekologiset haasteet) o sähköauto, oma pientuotanto, lämpöpumput, oman kulutuksen seuranta, hukkasähkön käytön vähentyminen Jokapaikan tietotekniikka ja sen integroituminen aktiivisen asiakkaan toimintoihin o keskeisiä haasteita järjestelmien väliset rajapinnat Asiakkaan rooli uusien toimintojen kehittymisessä Millaisia merkittäviä ympäristöön liittyviä ekologisia haasteita/mahdollisuuksia tunnistat lähitulevaisuudessa (2020)? Kansalaisten (sähkönkäyttäjät = asiakkaat) ympäristötietoisuuden kasvu o hiili- ja vesijalanjäljen seuranta o vähäpäästöisyyden korostuminen liikenteen sähköistyminen ydinvoima?? Energiatehokkuutta korostavat ratkaisut Elinkaariajattelun korostuminen (tuotteen valmistamisesta aina sen huoltoliiketoimintaan) Kiina kasvavat Cleantech markkinat mahdollisuus Suomen valmistavalle teollisuudelle

20 Millaisia merkittäviä toimintaympäristön teknologisia haasteita/mahdollisuuksia tunnistat lähitulevaisuudessa (2020)? Tekniikka kehittyy koko ajan, mikä luo aina uusia mahdollisuuksia ( kehitys kehittää ) Komponenttien erilaiset teknis-taloudelliset pitoajat o uusittaessa komponentteja on myös mahdollista uudistaa toiminnallisuutta Tietojärjestelmien yhteensopivuus Kyberturvallisuus Teollinen Internet o mahdollistaa mittausdatan (Big Data) ja kysynnän jouston laajamittaisen hyödyntämisen Kaapeliverkon laajentuminen o kunnonvalvonta (vähintäänkin edellytykset jälkisensoroinnin asentamiselle) o vikatilanteiden hallinta