HELSINGIN NMKY:N NUORTEN PARLAMENTTI PROJEKTI - Yhteisöllisyyttä kehittävää ja nuorta osallistavaa toimintaa urheiluseurassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN NMKY:N NUORTEN PARLAMENTTI PROJEKTI - Yhteisöllisyyttä kehittävää ja nuorta osallistavaa toimintaa urheiluseurassa"

Transkriptio

1 HELSINGIN NMKY:N NUORTEN PARLAMENTTI PROJEKTI - Yhteisöllisyyttä kehittävää ja nuorta osallistavaa toimintaa urheiluseurassa Jenni Marjanen Opinnäytetyö, syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys-, ja kasvatusalan koulutusohjelma Kirkon nuorisotyöntekijä, sosionomi (AMK)

2 Jenni Marjanen Opinnäytetyö, syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys-, ja kasvatusalan koulutusohjelma Kirkon nuorisotyöntekijä, sosionomi (AMK)

3 TIIVISTELMÄ Marjanen, Jenni. Nuorten parlamentti yhteisöllisyyttä kehittävää ja nuorta osallistavaa toimintaa urheiluseurassa. Helsinki 2002, 82 sivua, 9 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö. Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkinto, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi ja kirkon nuorisotyöntekijä. Opinnäytetyöni on kehittämishanke Helsingin NMKY:n koripallojaoston juniorityölle. Tuloksena on Nuorten parlamentti toiminta, joka omalta osaltaan edistää HNMKY:n seuratoiminnan kehittymistä enemmän nuoria palvelevaksi toiminnaksi. Sain mahdollisuuden toimia itse Nuorten parlamentti projektin innostajana ja ohjaajana sekä toiminnan käynnistäjänä. Olen opinnäytetyössäni keskittynyt lähinnä pohtimaan, kuinka urheiluseurat pystyisivät tarjoamaan nuorille mielekästä toimintaa. Urheiluseurat voivat parhaimmillaan tarjota nuorelle liikunnan lisäksi kasvattavaa valmennusta, sosiaalista pääomaa erilaisten luottamustehtävien avulla sekä ihmissuhdetaitojen oppimista. Nuori voi saada harrastuksestaan elinikäisen ajanvietteen osallistuen seuransa kautta erilaisiin toimintoihin. On vain löydettävä oikeat metodit, jotka innostavat yhteiskuntamme nykynuoria osallistumaan toimintaan sekä kehittämään itseään urheilun ohella. Olen opinnäytetyössäni käyttänyt materiaalina projektipäiväkirjaani, haastatteluja, lehtiartikkeleita ja paljon erilaista kirjallisuutta koskien sosiaalialaa, nuorisotyötä, projektitoimintaa sekä liikuntaa. Helsingin Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys (HNMKY) aloitti koripallojunioreidensa keskuudessa Nuorten parlamentti toiminnan syksyllä Nuorten parlamentin tarkoituksena on antaa nuorille mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi omien ideoidensa toteuttajina. Tavoitteena on yhtenäistää koko seuran toimintaa yhteisten tapahtumien avulla sekä luoda seuran nuorten keskuuteen kulttuuria, joka olisi nuorten itsensä näköistä. Antamalla nuorille mahdollisuus muokata seuran toimintaa enemmän nuorten näköiseksi, voidaan nuoria aktivoida innokkaiksi vapaaehtoistyöntekijöiksi. Tarjoamalla nuorille mielekästä tekemistä koripallon ohella, mahdollistetaan harrastuksen mielekkyys monipuolisemmin. Toiminta on vapaaehtoista ja nuori saa toimia ryhmässä oman joukkueensa edustajana. Nuorten parlamentti on saanut paljon positiivista aikaan HNMKY:ssä. Nuoret ovat järjestäneet lukuisia eri tapahtumia seuratovereilleen. Osa nuorista on innostunut toimimaan myös erilaisissa luottamustehtävissä kuten leiriohjaajina, toimitsijoina sekä koripallokouluvalmentajina. Nuorten parlamentti -toimintaa jatketaan HNMKY:ssä myös kaudella Toimintaan osallistuu tällä hetkellä 21 nuorta, jotka on äänestetty edustamaan omia joukkueitaan Nuorten parlamentissa. Asiasanat: sosiaalinen pääoma, projektit, vapaaehtoistyö, etiikka, yhteisöllisyys, kristillisyys, nuorisotyö, yhteisökasvatus, sosiaalinen vuorovaikutus, osallistuminen, joukkuepelit, järjestöt

4 ABSTRACT Marjanen, Jenni. The Youth Parliament of Helsinki YMCA, Helsinki 2002, 82 p, 9 appendices Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit. Church community work oriented degree programme in social welfare, health and education, Bachelor of social science; Bachelor of Parish youth work. This thesis was done in conjunction with a basketball development project for the Helsinki YMCA. The YMCA youth parliament promotes the development of the YMCA in becoming a more youth-friendly organization. In the Youth Parliament project, I had the opportunity to work as an inspirer, initiator, and instructor. This thesis concentrates on how sports clubs could offer youth something interesting and meaningful to do. At their best, in addition to physical activity, they would be able to offer educational coaching, social capital through different responsibilities and also social skills. By taking part in the different activities the club is able to offer, hobbies can become lifetime interests. We need to find the right methods for making the youth in our society excited about taking part in the activities and through sports developing themselves as individuals. In this thesis I have used a project diary, interviews, magazine articles and many kinds of literature that involve the social area, youth work, project activity and sports as a resource. The Helsinki YMCA started their Youth Parliament in the fall of 2001 with their junior basketball players. The purpose of the Youth Parliament is to give the children an opportunity to influence and make their own ideas into a reality. The goal is to unite the operations of the club as a whole through common events and to create a culture within the club youth that reflects their personalities. If the youth are given the opportunity to develop the club organization in the way they want, they could be inspired to be more active as enthusiastic volunteers. By offering the children something rewarding to do via their interest in basketball, the appeal of this hobby can be optimized by offering a greater variety of activities and resources. The work of the Youth Parliament is based on volunteer work and the members are given the opportunity to work in a group as representatives of their own team. The Youth Parliament has had many positive outcomes within the Helsinki YMCA. The youth have organized various different events for the members of the club. Some of the participants have also become interested in working as camp instructors, officials and junior basketball coaches. Youth Parliament will continue to meet during the season. Currently there are 21 young people in the Parliament who were voted by their teammates to represent their team. Key words: social capital, projects, volunteer work, club work, research, qualitative research, teamsports, ethics, organization

5 SISÄLTÖ JOHDANTO 7 1. TUTKIMUSTEHTÄVÄ 8 2 NUORTEN OSALLISUUS URHEILUSEUROISSA JA JÄRJESTÖ- TYÖSSÄ Yhteiskunnallisten muutosten vaikutus nuorisoon Kunnallista nuorisotyötä Suomessa ja Helsingissä Osallisuus ja osallisuuden tunne Nuorten arvoja osallisuudesta Nuoret ja vaikuttaminen Nuorten Suomi 2001 tutkimuksen tuloksia Nuorisojärjestöt ja urheiluseurat 17 3 URHEILUN ETIIKKAA Urheilun merkitys ihmiselle Urheiluseurojen merkitys Kuntoliikunnan ja kilpaurheilun kaksi puolta Psyykkinen valmennus osana kasvatustyötä Urheilun arvot ja NMKY liike Sosiaalista pääomaa liikunnasta 29 4 VAPAAEHTOINEN TOIMINTA LIIKUNNAN JA URHEILUN MAHDOLLISTAJANA Vapaaehtoistyön merkitys seuratoiminnalle Nuoren innostus aikuisen kiinnostuksen virittäjänä 35 5 SOSIOKULTTUURINEN INNOSTAMINEN Innostaminen käsitteenä Innostamisen perusteet Innostaminen ammatillisena toimintana Projektit sosiokulttuurisen innostamisen menetelmänä 40

6 6 HELSINGIN NUORTEN MIESTEN KRISTILLINEN YHDISTYS (NMKY) URHEILUSEURA JA NUORISOJÄRJESTÖ Maailmanlaajuinen NMKY liike YMCA NMKY-toiminnan tarkoitus Kristillisyys NMKY liikkeessä Helsingin NMKY:n koripalloseura Namikalaisen koripalloilun arvot ja päämäärät Suuren seuran mahdollisuudet ja ongelmakohdat 46 7 NUORTEN PARLAMENTTI PROJEKTI Nuorten parlamentti projektin aikajana Projektin määrittelyä Projektin toimintalogiikan suunnittelu peruskysymystek- 50 niikalla 7.4 Nuorten parlamentti projektin toiminta-ajatus 51 8 TYYTYVÄISYYSKYSELY HNMKY:N JUNIOREILLE SYKSYLLÄ Kyselyn tuloksia Tulosten arviointia 57 9 HNMKY:N NUORTEN PARLAMENTIN TOIMINTA KAUDELLA Tavoitteet kaudelle Nuorten parlamentin perustaminen, alkutyöt NUORTEN PARLAMENTIN TOTEUTUS JA VOIMAVARAT Markkinointi ja tiedottaminen Nuorten parlamentin voimavarat ja riskienhallinta kaudella Ensimmäinen palaveri YMCA päivän avulla juniorit tutuiksi toisilleen YMCA päivän arviointia nuorten näkökulmasta Nuorten parlamentti toiminnan edistyminen 68

7 11 NUORTEN PARLAMENTIN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT NUORTEN PARLAMENTTI PROJEKTIN ARVIOINTI Nuorten arviointia ja palautetta Nuorten parlamentin toiminnasta POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 75 LÄHTEET 80 LIITTEET: Liite 1: Tyytyväisyyskysely HNMKY:n junioreille Liite 2: Kirje valituille jäsenille Liite 3: Nuorten parlamentista artikkeli HNMKY:n kuukauslehdessä Liite 4: Nuorten parlamentista artikkeli HNMKY:n kausijulkaisussa Liite 5: Nuorten parlamentista artikkeli KORI -lehdessä Liite 6: Nuorten parlamentista artikkeli MaTaPuPu -lehdessä Liite 7: Nuorten parlamentin kotisivut Liite 8: Nuorten parlamentin ensimmäinen palaveri Liite 9: Tehtävä joukkueittain

8 7 Opinnäytetyöni käsittelee myös nuorten osallisuutta järjestötoimintaan yleensä sekä urheilun etiikkaa ja liikunnan vaikutuksia nuoren elämään. Esimerkkiseurana olen pohtinut erityisesti Helsingin Nuorten Miesten Kristillistä Yhdistystä (HNMKY). Opinnäytetyöni ja Nuorten parlamentti on sovellettavissa myös muiden urheilulajien yhteyteen sekä muihin urheiluseuroihin.

9 8 1 TUTKIMUSTEHTÄVÄ Tämän päivän joukkueurheilulle on ominaista yksilökeskeisyys. Tällöin ei niinkään olla sidoksissa siihen joukkueeseen, jossa pelataan, vaan siihen lajiin, jota harrastetaan. Laajemmin ajatellen yksilökeskeisyys näkyy vielä joukkuekeskeisyytenä. Ei niinkään ajatella mitä seuraa joukkueemme edustaa, vaan ollaan valmiita tekemään töitä ainoastaan oman joukkueemme eteen. Kun omalla joukkueella ei mene hyvin tai omat taidot eivät vastaa joukkueen tarpeita, vaihdetaan seuraa. Pahimmassa tapauksessa harrastus lopetetaan kokonaan vaikeuksien kohdatessa. Jos oma joukkue ei ole tiivis ja perheenomainen, on helppo jättää harrastus ja alkaa etsiä uutta tekemistä tilalle. Parhaimmillaan joukkueurheilu tarjoaa urheilun ja liikunnan ohella tusinan hyviä ystäviä, kasvatuskeskeistä valmennusta, huikeita elämyksiä sekä ryhmätyötaitojen karttumista. Kun joukkue toimii aidosti joukkueena, sen jäsenet oppivat pitämään huolta toisistaan ja he haluavat viettää mahdollisimman paljon aikaa keskenään. Yhdessä tehdään töitä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi, jolloin jokaista yksilöä tarvitaan yhtä paljon. Tämä vaatii pelaajilta tietynlaista sitoutumista ja luottamuksellisia suhteita keskenään. Vanhemmilta ja valmentajilta vaaditaan tiettyä kärsivällisyyttä ja yhteisiä pelisääntöjä mm. kasvatuksen kannalta. Sekä epäonnistumiset että onnistumiset kasvattavat ja lujittavat tällaista ihannejoukkuetta. Ei kuitenkaan riitä, että ainoastaan joukkueet toimivat hyvin. Joukkueet ovat yleensä aina vain osa jotain isompaa seuraa. Seura tai yhdistys mahdollistaa joukkueen toimimisen. Seura pitää sisällään koosta riippuen useita joukkueita, joiden jokaisen pitäisi toimia myös yhteistyössä keskenään. Yhteistyön avulla lapset ja nuoret tulevat tutuiksi toisilleen ja käyvä katsomassa ja kannustamassa toistensa pelejä. Tästä seuraa yhteenkuuluvuuden tunne, joka tekee harrastuksesta huomattavasti mielekkäämpää. Tämä kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä se ei ole. Tänä päivänä yhä useampi seura toimii yhtä joukkuekeskeisesti kuin tässä työssä kuvaamani esimerkkiseura Helsingin NMKY.

10 9 Kymmeniä vuosia sitten urheilu on ollut kansaa yhdistävä tekijä eivätkä raha ja ammattilaisuus ole olleet urheilun perusilmiöitä. Urheilua ja liikuntaa mahdollistettiin talkoovoimin vapaaehtoistyön pohjalta. Tänä päivänä doping -paljastukset ovat yleisiä ja raha on tullut urheiluun jäädäkseen. Mikä on moraalisesti oikein? Mihin urheilu on menossa? Millaisen liikunnan ja urheilun pariin lapset ja nuoret tänä päivänä ohjataan? Urheiluseurat tahtovat mainetta ja kunniaa. Ostamalla pelaajia oman seuran ulkopuolelta pohditaan mitä seura hyötyy pelaajasta, mitä pelaaja seuralleen antaa. Pyrin opinnäytetyössäni tuomaan esiin mielestäni keskeisen ajatuksenja kysymykset: Miten urheiluseura voisi antaa nuorelle enemmän? Millä tavoin luodaan sellaiset olosuhteet, että nuori kokee seuratoiminnan mielekkääksi vaikka koko elämänkaarensa ajan? 2 NUORTEN OSALLISUUS URHEILUSEUROISSA JA JÄRJESTÖTYÖSSÄ 2.1 Yhteiskunnallisten muutosten vaikutus nuorisoon Nuorten elinympäristö muuttuu nopeassa tahdissa. Muutoksen vauhti viime vuosina on ollut erityisen voimakasta koko yhteiskunnan tasolla, toisaalta taas perinteisten sosiaalisten instituutioiden rooli ja merkitys nuorille on toisenlainen kuin muutama vuosikymmen sitten. Sosiaalistuminen yhteiskuntaan koulun, koulutuksen ja työelämän kautta tapahtuu eri lähtökohdista kuin aikaisempien sukupolvien kohdalla. (Kurikka 1996, 6.) Nuorten elinympäristö on paitsi muuttunut nopeasti ja samalla myös monimutkaistunut. Maailmankuvan muotoutumiseen ja paikan löytämiseen yhteiskunnassa vaikuttavat nykyisin ainakin osittain eri tekijät kuin aiemmin. Kun nuoren tulevaisuus aiemmin oli paljolti sidoksissa hänen sosiaaliseen taustaansa (perheen statukseen), on nykynuoren elämään perheen ja koulun ohella

11 10 voimakkaasti vaikuttamassa kaupunkimainen elämänmuoto, vapaa-ajan harrastukset, kuluttaminen, eri mediat sekä kansainvälistyminen. (Kurikka 1996, 6.) Viime vuosien nuorten yhteiskunnalliset kokemukset kuten nuorisotyöttömyyden raju kasvu, asuntotilanteen heilahtelut ja kilpailu koulutus- ja työpaikoista eivät voi olla vaikuttamatta nuorten käsityksiin hyvinvointivaltiosta. Suurelle osalle nuoria ongelmaksi on muodostumassa passivoituminen ja syrjäytyminen yhteiskunnasta. Aktiivisempi osa nuorisoa kanavoi halunsa toimia mm. erilaisiin yhteiskunnallisiin liikkeisiin, kuten mm. ympäristöliikkeisiin. Nuorten osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan on muuttumassa näin luonnettaan hakee uusia piirteitä. (Kurikka 1996, 7.) Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja kansanedustaja Matti Saarisen mielestä liikunnasta vastaavien tahojen tulisi ottaa vieläkin enemmän vastuuta suomalaisen nuorison tulevaisuudesta. Se on haastava tehtävä. Nuoriso oireilee. Aktiivisten nuorten rinnalla meillä on kasvava joukko passiivisia nuoria, jotka ovat vaarassa syrjäytyä entistä pahemmin. Liikuntakasvatuksen pintaan nostamista tulisi painottaa. Painopiste on silloin kasvatuksessa. Sentit ja sekunnit ovat tietysti tärkeitä, mutta asiat kuten hyvät elämäntavat ja opiskelun arvostaminen, pitäisi olla etusijalla. (Saarinen 1999.) Nuorten osallistumista järjestötoimintaan on pidetty tärkeänä nuorta yhteiskuntaan sosiaalistavana sekä sen toimintamekanismeja nuorelle opettavana toimintana. On puhuttu järjestötoiminnan yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja demokratiaan kouluttavasta merkityksestä. Järjestöjen kautta nuorille on tarjottu mahdollisuutta ja kanavaa saada ääntään kuuluville ja erityisen tärkeänä on pidetty nuorten toimimista poliittisissa järjestöissä. (Kurikka 2001, 8.) 2.2 Kunnallista nuorisotyötä Suomessa ja Helsingissä Suomalaisen nuorisotyön perusluonne on ensisijaisesti ollut kasvatuksellinen. Nuorisotyötä voi luonnehtia nuorten tarpeisiin ja vapaaehtoisuuteen perustuvaksi ryhmätoiminnaksi, jonka tarkoituksena on sekä auttaa nuoria liittymään

12 11 yhteiskuntaan että antaa heille mahdollisuuksia identiteetin, yhteiskunnan ja kulttuurin kehittämiseen. Näin määriteltynä nuorisotyö jäsentyy informaalisen kasvatuksen ja oppimisen kentäksi, jossa korostuu nuorten oma toimijuus ja omista kokemuksista oppiminen. ( Honkonen 2002, 306.) Suomalaisen nuorisotyön juuret voidaan jäljittää maatalousyhteiskunnan aikaan, jolloin Suomi oli osa Ruotsia ja myöhemmin Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta. Tuolloin muodostuivat suomalaisen nuorisotyön kristillinen, kansallisidealistinen ja poliittis-korporatiivinen perinne. (Nieminen 1995.) Kristillisen nuorisotyön tavoitteena oli kristinuskon juurruttaminen kasvavaan sukupolveen. Kristillishenkistä nuorisotyötä leimasi toisaalta tunnuksellisen luterilaisuuden ja yleiskristillisyyden välinen jännite, toisaalta keskusjohtoisen valtionkirkon ja kristillisten nuorisoliikkeiden vastakohtaisuus. Kristillisen nuorisotyön juuret ulottuvat rippikouluun ja pyhäkouluun, mutta varsinaiset kristilliset nuorisojärjestöt syntyivät Suomessa 1800 luvun lopulla. Kansallisidealistinen nuorisotoiminta tähtäsi erityisesti suomalaisen identiteetin lujittamiseen ja se ohjasi nuoria itsekasvatukseen. Kaikkiaan suomalaisella nuorisotyöllä oli varhaisvaiheissaan varsin kansallinen luonne. ( Honkonen 2002, 315.) Helsingissä nuorisotyö oli ennen sotaa pitkälti järjestöjen hallussa. Sodan aikana Suomessa huomattiin nuorten olemassaolo ja silloin alettiin puhua nuorisoongelmasta. Nuoret tuli saattaa kuriin ja järjestykseen uutta yhteiskuntaa rakentamaan. Tämän mahdollistamiseksi tuli nuorisojärjestöjen toimintaa tehostaa (Ilves 1998, 7). Helsingissä nuoret herättivät huomiota kerääntymällä suuriksi joukoiksi ympäri kaupunkia. Alettiin puhua myös nykynuorten uudenlaisista ongelmista: huumeista, alkoholin liikakäytöstä, psyykkisistä häiriöistä ja sopeutumattomuudesta. Kaupungilta vaadittiin nuorisotoiminnan järjestämistä, koska järjestöt eivät tavoittaneet syystä tai toisesta suurta osaa nuorista. Kaupunki aloittikin pienimuotoista kerhokeskustoimintaa kaupungin rakennuttamilla asuinalueilla. Ensimmäinen kaupungin nuorisotoimisto perustettiin vuonna Kaupungin nuorisotyö alkoi, kun

13 12 samana vuonna ensimmäiset kerhokeskukset perustettiin Mäkelään, Käpylään ja Vallilaan luvulla yhteistyöhankkeet eri hallinnonhaarojen välillä ovat lisääntyneet ja järjestöjä ja kouluja on aktivoitu ottamaan enemmän vastuuta nuorisotyöstä. (Ilves 1998, 7-10.) 2.3 Osallisuus ja osallisuuden tunne Horelli kuvaa lasten suunnitteluun osallistumista pienten tikkaiden avulla. Tikapuissa on viisi porrasta: 1- porras: Lasten sopeuttaminen valmiisiin suunnitelmiin, 2- porras: Lasten kuuleminen, 3- porras: Lasten osallistuminen aikuisten suunnitteluun, 4- porras: Lasten ja aikuisten suunnitteluyhteistyö, 5- porras: Lasten oma suunnittelu, aikuiset apulaisina. (Horelli 1994, 39). Ensimmäinen porras, lasten sopeutuminen valmiisiin suunnitelmiin, on Horellin mielestä Suomessa vallitseva osattomuuden käytäntö. Toinen aste, lasten kuuleminen, merkitsee kaksisuuntaista informaation vaihtoa, mutta ilman lasten todellista päätöksentekoon vaikuttamista. Kolmas askel, lasten osallistuminen aikuisten suunnitteluun, on aikuisten ehdoilla tapahtuvaa suunnittelua, jossa lapsia käytetään eräänlaisena viiteryhmänä. (Horelli 1994,39.) Lasten ja aikuisten todellinen suunnitteluyhteistyö on Horellin mukaan sellaista, jossa kummatkin osapuolet tuovat tasavertaisesti näkemyksensä esiin, synteesiin pyrkien. (Horelli 1994, 39.) Osallisuus on nimenomaan osallisuuden tunnetta, joka paljastuu nuorten tunteista, tiedoista, tarinoista ja paikallisista diskursseista. Millainen on osallisuuden tunne? Nuorten tarinoista on pääteltävissä osallisuuden olevan sitä, että asiat tapahtuvat

14 13 osallisen tunnetasolla. Osallisuuden tunnetta kuvaavat hyvin sanan empowerment suomalaiset käännökset voimaantuminen ja valtautuminen, jotka kuvaavat osallisuuden tunteessa yhdistyvää tunnetta ja kompetenssia. Nuori tuntee pätevyyttä ja pitää itse omaa rooliaan merkittävänä. (Gretschel 2002, 90). Osallisuuden määritelmissä, ihminen määrittelee itse, tuntuuko hänestä osalliselta. Omasta elämästään kertomisen prosessi on perusta koko identiteetille. Hännisen mukaan kerrottu tarina esittää ihmisen sekä subjektina että objektina, niin aloitteellisena toimijana kuin tapahtumien kohteena. Tarina kertoo paitsi, mitä ihminen teki, myös sen, miten hänen kävi. (Hänninen 1994,176.) Aaltosen mukaan tarinalla viitataan ihmisten omaan käsitykseen suhteestaan maailmaan, siihen kuka hän on ja mihin yhteisöön hän kuuluu. Kertojan sisäisestä tarinasta kiinnostuttaessa yritetään tehdä tulkintaa siitä, miten kertomus kuvaa kertojan minä - maailmasuhdetta. (Holma, Aaltonen 1999a, 308.) Hannulan mukaan ihminen on subjekti (agent) silloin kun hänellä on valtaa vaikuttaa omaan päivittäiseen elämänsä omien ideoittensa, arvojensa, mielenkiintojensa ja pelkojensa mukaisesti. Joskus pelkkä yritys vaikuttaa riittää subjektiuteen, jos vain yrityksen ja ihmisen arvojen välillä nähdään yhteys. Hannulan mukaan subjektiutta ei voida pitää itsestäänselvyytenä. Eri elämänsä vaiheissa subjekti voi itse asiassa hyvinkin helposti lakata olemasta subjekti. Voidaan sanoa, että subjektiudella on yhden elämäkerran aikana monta kuolemaa ja monta heräämistä. Mikä sitten on riittävä vaikutus eli se kriteeri, jonka perusteella subjektiuden olemassaolo määritellään, se jää Hannulan mukaan subjektin itsensä arvioitavaksi ja päätettäväksi. Toisaalta myös muilla on asiaan sanottavansa, yksinkertaisesti siitä syystä, että arviot subjektiudesta eivät synny vakuumipaketissa, vaan vuorovaikutuksessa ympäristöönsä. Siksi arvioinnit ja relevanttisuus siitä, kuka on saavuttanut subjektiuden ja kuka ei, tulisi keskustella ja kyseenalaistaa. (Hannula 1997a, 17.)

15 Nuorten arvoja osallisuudesta Gretschel on tutkinut nuorten ryhmän ja kunnan vuorovaikutussuhteita kolmen liikuntarakentamisprojektin yhteydessä. Nuoret saivat olla osallisena mm. skeittirampin rakentamisessa. Tutkimuksen tavoitteena on pyrkiä selvittämään, miten ja mitkä kuntaorganisaation toimintatavat herättävät, tukevat ja estävät nuorten osallisuutta kuntien osallisuushankkeiden kontekstissa. Nuorten kanssa käytiin lukuisia keskusteluja hankkeiden toteuttamisen aikana. Nuoret kokevat osallisuuden erittäin toiminnallisena, mikä tarkoittaa, että nuorille täytyy antaa mahdollisuus omissa projekteissaan kaikissa vaiheissa vaikuttaa niin ideointiin, toteutukseen kuin myös arviointiin. (Gretschel 2002, 179.) Nuorten arvot osallisuudessa neljän arvo- ja tavoitekeskustelun perusteella ovat (arvoista ei erottunut tärkeintä, eivätkä arvot ole tärkeysjärjestyksessä): - Vaikuttaa ja päättää enemmän omista asioistaan - Nuoret otetaan huomioon ja nuoria kuunnellaan, ei kaikkea vanhuksille - Tasa-arvoa päätöksentekoon: ei aina niin, että aikuiset päättää - Jotain tekemistä - Yhdessä tekeminen, yhteishenki - Tasa-arvo, yhteinen etu, opettaa eettisiä asioita - Rakennetaan tai tehdään jotain hyödyllistä ja käyttökelpoista - Puhutaan asiaa - Hankkeen onnistuminen, aikaansaaminen, joka samalla nostaa nuorten itsetuntoa - Saada aikaan uudistuksia - Nuoret tietää, mitä nuoret haluaa - Oppia kokouskäyttäytymistä - Tehdä jotain sellaista, että minut muistetaan (Gretschel 2002,130.)

16 Nuoret ja vaikuttaminen Nuorten haluttomuus vaikuttaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on huolestuttavaa. Meillä on aktiivisia nuoria, toimivia nuorisovaltuustoja ja nuoria, jotka pyrkivät päätöksentekopaikalle. Puhutaan, että järjestöjen pitäisi kouluttaa nuoria siihen, että he pyrkisivät entistä enemmän isompiin vaikuttajarooleihin. (Kurikka 2000, 3.) Yhteiskunnallisessa keskustelussa ollaan oltu huolissaan nuorten vähäisestä kiinnostuksesta poliittista päätöksentekoa kohtaan. Samaan aikaan on myös esitetty huolestuneita näkemyksiä siitä, että nuorten mielenkiinto yhteisöllistä toimintaa kohtaan olisi hiipumassa. Sen sijaan nuorten toiminnan yksilöllistymistä on korostettu useissa eri yhteyksissä. (Kurikka 2000, 98.) Sanotaan, että nykyisin ihmiset ovat passiivisia, eivätkä halua osallistua yhdistyselämään tai kulttuurisiin rientoihin. Ne nähdään kaukaisiksi ja väitetään ettei ole aikaa. Samanaikaisesti kuitenkin työväen- ja kansalaisopistojen tarjonta on monipuolista, ihmiset ovat siitä kiinnostuneita, ja eläkeläiset täyttävät sankoin joukoin niin kutsutut eläkeläisten yliopistot. (Kurki 2000, 132.) Herkistyminen tarkoittaa puuduttavaa arkipäiväänsä elävien ihmisten herättelemistä, heidän tietoisuutensa koskettamista. Motivointi taas on astetta enemmän. Herätellään juuri tiettyjä intressejä eli saadaan ihmisten huomio kiinnittymään johonkin sellaiseen toimintaan, jonka he kokevat subjektiiviseksi, oman elämänsä kannalta arvokkaaksi ja merkitykselliseksi. Silloin heissä herää tarve saada lisää informaatiota elämästään, suhteestaan historiaansa ja ympäristöönsä. (Kurki 2000, 133.) 2.6 Nuorten Suomi 2001 tutkimuksen tuloksia Nuorten mielipiteitä ja asenteita on tutkittu useita vuosia eri tutkimuksilla. Suomen Kuntaliitto ja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. ovat tehneet Nuorten Suomi 2001

17 16 tutkimusta useamman vuoden ajan. Tarkoitus on, että tutkimussarjaa jatketaan vuoteen 2010 saakka. Tutkimuksen avulla selvitetään nuorten asenteita, mielipiteitä, äänestysaktiivisuutta ja laajemmin nuorten elinolokysymyksiä. (Kurikka 2000, 3.) Nuorten periaatteellinen kiinnostus toimia vapaaehtoistyössä eri asioiden puolesta on tulosten mukaan kohtuullisen korkealla tasolla, sillä useimpien asioiden kohdalla niiden puolesta valmiita oli toimimaan useammat vastanneet kuin niihin oli kielteisesti suhtautuvia. Kiinnostuneisuuden taso vaihteli kuitenkin eri vapaaehtoistoiminnan osa-alueiden välillä melko voimakkaasti. Nuorten keskuudessa mielenkiinto sekä ympäristönsuojelua että eläinten suojelua kohtaan on vähentynyt ja kiinnostus niin rasismin vastaista toimintaa, kehitysyhteistyötä, kriisialueilla tapahtuvaa vapaaehtoistyötä ja huono-osaisten auttamista sekä lähimmäispalvelua kohtaan on ollut puolestaan suurempaa vuonna 1998 kuin 1990-luvun puolivälissä. Kuitenkin näiden viimeksi mainittujen kohdalla niiden puolesta valmiita oli toimimaan keskimäärin vain joka neljäs vastanneista. Kuten jo vuonna 1996, oli nytkin vuonna 1998 vastanneiden mielestä kiinnostavin kohde oman elinympäristön puolesta toimiminen. (Kurikka 2000, 98.) Naisten halukkuus tehdä vapaaehtoistyötä eri asioiden puolesta oli huomattavasti korkeammalla tasolla kuin miesten vastaava. Iän vaikutus vapaaehtoistyövalmiuteen ei ollut aivan niin suoraviivainen. Eri ryhmistä opiskelijat mutta myös työttömänä olevat olivat oman ilmoituksensa mukaan valmiimpia osallistumaan erilaiseen vapaaehtoistyöhön. (Kurikka 2000, 100.) Nuorten kuten muidenkin ikäryhmien kiinnostuneisuus ja osallistuminen organisoituun järjestötoimintaan on muuttanut luonnettaan viimeisimpien muutaman vuosikymmenen aikana. Erityyppisten järjestöjen toimintaan osallistuminen vaihtelee huomattavasti. Kun sitä mitataan osallistumiskertoina vuotta kohden, on se korkeimmillaan uskonnollisissa järjestöissä. Seuraavina tulevat harrastus-, urheilu-, ja liikuntajärjestöt sekä erilaiset aatteelliset yhdistykset. Viimeisin laajasti nuorten järjestöosallistumista kartoittanut tutkimus julkaistiin vuonna 1998 Nuorisoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta. Sen mukaan vuotiaista nuorista noin 52

18 17 prosenttia on jollakin tavalla mukana järjestötoiminnassa. Näistä suurin osa oli mukana urheiluseuratoiminnassa. (Kurikka 2000, 101.) 2.7 Nuorisojärjestöt ja urheiluseurat Urheiluseurat ja nuorisojärjestöt ovat monessa suhteessa samanlaisia. Lainsäädännön näkökulmasta ne molemmat ovat rekisteröityjä yhdistyksiä ja toimivat siten yhdistys- ja kirjanpitolain määrittämissä puitteissa. Ihmisten toiminnan organisoitumismuotojen näkökulmasta ne molemmat ovat yhteenliittymiä, joissa esiintyy ryhmille tyypillisiä ilmiöitä ja prosesseja. (Itkonen, Nevala 1991, 73.) Niin nuorten kuin nuorisoryhmienkin toiminta on aina nuorten itsensä tai ryhmän näkökulmasta mielekästä. Pystyäksemme toimimaan nuorten kanssa meidän tulisi ymmärtää niin nuorten kuin heidän muodostamiensa ryhmien toiminnan mieltä. Jos emme ymmärrä sitä, toimimme sokeasti ja puhumme asioista, jotka ovat ainoastaan meidän näkökulmastamme mielekkäitä. Nuorille asioilla ei saata olla minkäänlaista merkitystä. (Itkonen, Nevala 1991, 73) Kullakin nuorisoryhmällä on oma kulttuurinsa, joka jakaantuu erilaisiin pienryhmien kulttuureihin. Reunaehdot kulttuureille muodostuvat niistä säännöistä ja käytännöistä, jotka yhteiskunnassa liitetään tiettyyn toimintaan. Näitä sääntöjä ovat esimerkiksi yhdistys- ja kirjanpitolaki sekä nuorisojärjestöjen avustusjärjestelmä ja sitä säätelevät lait ja määräykset. Urheiluseuran toiminta perustuu osittain samoihin säädöksiin kuin järjestöjenkin toiminta. Urheilulajista riippuen on lisäksi joukko kirjoitettuja ja kirjoittamattomia, yleisesti hyväksyttyjä ajattelu- ja toimintatapoja. Ne määrittävät, miten urheiluseuran tulisi toimia. (Itkonen, Nevala 1991, 74.) Kirjoitettuja sääntöjä sisältyy seurojen valmentajien, ohjaajien ja muiden toimijoiden oppaisiin. Hyväksyttyjä sääntöjä ovat esimerkiksi reilun pelin säännöt, valmentautumiseen, urheilijoiden ruokavalioon, sukupuolten välisiin suhteisiin, valmentajien ja valmennettavien välisiin suhteisiin, kilpailumatkoihin, kilpailuihin ja urheilijoiden varustukseen liittyvät kirjoittamattomat säännöt ja vakiintuneet

19 18 toimintatavat. Käytännöt siirtyvät urheiluseuroissa sukupolvelta toiselle osana seurojen suullista perimätietoa. Käytäntöjä välitetään myös seurojen, piirien ja liittojen koulutustilaisuuksissa. (Itkonen, Nevala 1991, 75.) Urheiluseuroissa vallitsevat arvot ja seurojen roolit ovat ongelmaisia. Ne eivät välttämättä vastaa nykyisen nuorison arvoja. Puhutaan niin sanotusta uudesta nuorisosta, jonka synty liittyy länsimaisen ja siten myös suomalaisen yhteiskunnan modernisoitumiseen. Modernin yhteiskunnan muutos on aiheuttanut sosialisaation ja sukupolvien välisiin suhteisiin katkoksia. Tästä syystä yhteiskuntakehitykseen aikaisemmissa vaiheissa ongelmattomasti tapahtunut kulttuurin siirtyminen sukupolvelta toiselle ei välttämättä onnistu. Nuorten elämää ja toimintaa ohjaavien normien ja arvojen tasolla ovat kristilliset käsitykset sukupuolten välisistä suhteista, työstä, säästämisestä, auktoriteeteista, kurista ja velvollisuudesta menettäneet merkitystään. (Itkonen, Nevala 1991, 79.) Missä määrin urheiluseurojen eetos vastaa uuden nuorison ideaalityypissä hahmoteltuja eettisiä periaatteita? Urheiluseurojen ja erityisesti tulos- ja kilpaurheilun etiikassa korostetaan auktoriteetin kunnioittamista ja kuriin alistumista. Tämä ei välttämättä sovi muuttuneeseen kulttuuriseen tilanteeseen. Nuoret kyseenalaistavat nämä edellä mainitut periaatteet ryhmissä, joihin ihmisiä ei voi pakottaa liittymään ja jossa heitä ei voi pakottaa toimimaan kuten esimerkiksi koulussa. Koska kilpaurheilun eetos on ristiriidassa uuden nuorison eetoksen kanssa, nuorten lähteminen urheiluseuroista ei ole mikään ihme. (Itkonen, Nevala 1991, 79.) Urheiluseurojen ja myös muiden järjestäytyneiden toimintaryhmien kannalta on ongelmallista, että niihin on muodostunut tiettyjä itsestään selvinä pidettyjä sääntöjä ja käytäntöjä sekä niihin liittyviä roolijakoja. Seuratoiminnan uudistaminen edellyttää näiden itsestään selvien käytäntöjen tunnistamista sekä uudenlaisten käytäntöjen kehittämistä. Uusien käytäntöjen kehittäminen taas voi mahdollistua ainoastaan vähittäin, pitkän ajan kuluessa, kokeilujen, yritysten ja erehdysten saattelemana. (Itkonen, Nevala 1991, 81.)

20 19 Nuorisotoiminnan kehittäminen seuroissa näyttäisi edellyttävän uudenlaisten projektien käynnistämistä. Niiden tulisi perustua niihin ideoihin, joita seuratoiminnan varsinaisilla subjekteilla eli nuorilla itsellään on. Projektien tulisi olla mahdollisimman autonomisia ja mahdollisimman väljiä niin sisällöllisesti kuin muodollisestikin. (Itkonen, Nevala 1991, 81.) 3 URHEILUN ETIIKKAA Tämän hetken yhteiskunnalliselle muutokselle on leimallista kansan yhä selvempi jakaantuminen sekä sen myötä arvojen hajaantuminen. Yksilöllisyyttä ja valinnanvapautta arvostetaan yhä enemmän. Yhteiskunnan moniarvoistuminen lisääntyy ja paine sosiaaliseen yhdenmukaisuuteen on vähenemässä. Seuratoimijat ovat aikaisempaa selvemmin kiinnittyneet toimintaan oman perheensä elämänvaiheeseen liittyen. Seuratoimijoiden aktiivisuus on sidoksissa esimerkiksi siihen, että omat lapset ovat tietyn ikäisiä. Kyse on aikaisempaa lievemmästä perinnesidonnaisuudesta, seurakulttuurin merkityksen vähenemisestä ja korostuneesta yksilöllistymisestä. (Itkonen, Heikkala, Ilmanen, Koski 2000, 53.) Nuoret kiinnostuvat yhä enemmän ei materiaalisista arvoista. He ovat usein edellistä sukupolvea koulutetumpia ja arvostavat omaehtoisuutta ja yksilöllisyyttä myös urheilussa. He hakeutuvat mukaan sellaiseen toimintaan, joka vastaa heidän arvomaailmaansa. Liikunnan kautta etsitään myönteisiä kokemuksia ja elämyksiä. Uudet urheilulajit ovat vetovoimaisia ja saavat mukaansa uusia innokkaita harrastajia perinteisten lajien kustannuksella. (Närhi, Frantsi 1998, 167.) 3.1 Urheilun ja liikunnan merkitys ihmiselle Liikunnan merkitys vaihtelee yksilöittäin. Yksi liikkuu virkistyäkseen, toinen laihduttaakseen, kolmas liikkuu työkseen. Kaikilla heillä on jokin päämäärä, johon he

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Urheilijanpolun lapsuus- ja valintavaiheen työstöjen näkökulma Outi Aarresola, tutkija Kaisu Mononen, erikoistutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valo,

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Vannu ry. Perustettu huhtikuussa 2006

Vannu ry. Perustettu huhtikuussa 2006 VANTAAN NUORISOJÄRJESTÖT - Vannu ry Perustettu huhtikuussa 2006 YLEISTÄ VANNUSTA Vantaan alueella a toimivien alueellisten nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöjen yhteistyöelin. Tehtävänä edunvalvonta ja

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho Ylöjärven Ilves ry Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018 6.5.2015 Petri Puronaho Kertaus menneestä Mitä on tehty? Elokuu 2014: kolme tapaamista / alustusta Sähköinen

Lisätiedot

Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015

Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015 Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015 Strategian tavoitteena on selkeyttää ja fokusoida seuran toimintaa. Se on tulevaisuuden rakentamisen työväline. Strategia on työstetty ryhmässä, jonka jäseniä

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta Keskustelufoorumi 18.4.2015 klo 10.00 Kansalliset kilpailut Arvokilpailut 2017 Linjaus tason mukaan Uinnin kilpailukalenteri 2016 Tulonlähde Valmentautuminen FINAn

Lisätiedot

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS Koulutuksen sisältö 1. Meidän pelin osa-alueet 2. Luonne 3. Oppimisympäristö - oppimistaidot 4. Vuorovaikutus 1. Valmentajien välinen 2. Pelaajien välinen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Luonnos. Markkinointi- ja yhteistyösopimus Karkkilan kaupunki ja KaU Koris ry

Luonnos. Markkinointi- ja yhteistyösopimus Karkkilan kaupunki ja KaU Koris ry Luonnos Markkinointi- ja yhteistyösopimus Karkkilan kaupunki ja KaU Koris ry 2015-2016 2 OSAPUOLET KaU Koris ry, y-tunnus 2364245-2 Karkkilan kaupunki, y-tunnus 0127046-7 SOPIMUSKAUSI 1.1.2015 31.12.2016

Lisätiedot

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Positiiviset vaikutukset Negatiiviset vaikutukset/ Liiallinen pelaaminen Negatiiviset vaikutukset/ Pelaamisen vaikutukset

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

PK-35 ry Toimintasuunnitelma 18.11.2015

PK-35 ry Toimintasuunnitelma 18.11.2015 PK-35 ry Toimintasuunnitelma 18.11.2015 Seuran päämäärä ja tavoite PK-35 pyrkii olemaan toiminta-alueensa suurin, monipuolisin ja kehittyvin jalkapalloseura, joka tarjoaa parhaat mahdolliset edellytykset

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Laura Hokkanen Innovaatiopalvelut Tanja Räty Nuorisopalvelut Lähetekeskustelu Vanha Ortopedia 8.9.2011 - Lasten

Lisätiedot

Active For Life aktiivinen oppija ja tekijä läpi elämän

Active For Life aktiivinen oppija ja tekijä läpi elämän Active For Life aktiivinen oppija ja tekijä läpi elämän Elämässä matka on tärkeämpi kuin maali 1 KULTTUURI JA TAIDE KAUPUNKI JA LIIKE-ELÄMÄ MAJOITUS JA RAVINTOLA- PALVELUT MATKAILU Tiilaakso Liikunta ja

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4. Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.2014, Lappeenranta Alustuksen teemat Mistä tulossa? Ympäristö ja kehittyminen

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

FT Arto Tiihonen. www.miksiliikun.fi

FT Arto Tiihonen. www.miksiliikun.fi FT Arto Tiihonen www.miksiliikun.fi Leikki leikkinä: kisailua, sattumaa, huimausta ja rooleja Leikki kokemuksena: elämys-, identiteetti-, osallisuus- ja toimijuuskokemuksia Miksi siis oikeastaan leikimme?

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä. Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi

ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä. Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi Lähtökohta Käsitys liikunnasta Perustelut, merkitykset, ideologiat Käytännön toiminta Rakenteet

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013

LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 LIITTOKOKOUSMERKINTÖJÄ TAMPERE 23.11.2013 TUL:n 28. liittokokous 18-19.5.2013 Kemi Käsiteltyjä asioita: Liikuntapoliittinen ohjelma-asiakirja Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusraportti Liiton sääntö-ja päätöksentekorakenne,

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely toteutettiin 14.11. - 24.11.2013 välisenä aikana uintiharrastuksessa mukana olleiden lasten vanhemmille. Vastaajia oli

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Urheilua ja elämyksiä. Lentopalloliiton strategia 2016-2020

Urheilua ja elämyksiä. Lentopalloliiton strategia 2016-2020 Urheilua ja elämyksiä Lentopalloliiton strategia 2016-2020 Huippu-urheilu Beach volley ja lentopallo ovat suomalaisia menestyslajeja. Fanit ja media seuraavat edustusjoukkueitamme kotimaassa ja ulkomailla.

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Selvityksen mukaan 5-12 vuotiaana 86 % urheilijoista harrasti 3-6 eri urheilulajia. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheilun muutosryhmän kartoitus huippuurheilumenestykseen

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

TOIMINTASUUNNITELMA 2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Oulunsalo Pesäpallojaosto 28.11.2006 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Yleistä Pesäpallojaoston yleisenä tavoitteena on lisätä pesäpalloilun harrastuneisuutta Oulunsalossa ja tarjota melenkiintoista

Lisätiedot

SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6. Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintasuunnitelma 2016

SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6. Suomen Saappaanheittoliitto ry. Toimintasuunnitelma 2016 SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 1/6 Suomen Saappaanheittoliitto ry Toimintasuunnitelma 2016 SUOMEN SAAPPAANHEITTOLIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2/6 Sisällysluettelo 1. VUODEN 2016 PÄÄTAVOITTEET...

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) 31.5.2010 Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä parantamaan informointia

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ. Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke

PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ. Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke Peli Pelaaminen Pelaamisen muodot Perinteiset pihapelit Vanhat tutut korttipelit (pasianssit, tuppi...) Pulmapelit (Sudoku,

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011 Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Seuranta Valtakunnallisesti urheiluoppilaitosten toimintaa on koordinoinut seurantaryhmä,

Lisätiedot

Kaudenaloitusinfo 2014-2015

Kaudenaloitusinfo 2014-2015 Kaudenaloitusinfo 2014-2015 Valmennuspäällikkö Toni Taipale Valmennuksen johtaminen Salivuorojen jakaminen Leirit ja tapahtumat EBT:n henkilöstö Seurasihteeri Liisa Korkiakoski Tiedotus Laskutus MyClub

Lisätiedot

KILPAURHEILUN JA HARRASTETOIMINAN STRATEGIA Laji: Vammaisratsastus

KILPAURHEILUN JA HARRASTETOIMINAN STRATEGIA Laji: Vammaisratsastus KILPAURHEILUN JA HARRASTETOIMINAN STRATEGIA Laji: Vammaisratsastus TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Loistava kilpailu- ja harrastustarjonta Vammaisratsastus on merkittävä suomalainen urheilulaji,

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here!

HELBUS CONDUCT. Welcome to HELBUS. We are happy you are here! HELBUS CONDUCT Welcome to HELBUS. We are happy you are here! Our mission is to offer young people a path to a career in international business. Let us be your steppingstone for global opportunities! Explore

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot