Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2012 Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto Kokouspaikka Opetusvirasto, Hämeentie 11 A, 3.

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2012 Kokousaika klo Kokouspaikka Opetusvirasto, Hämeentie 11 A, 3. krs, huone 324 Läsnä Jäsenet Aaltio, Elina Gorschkow-Salonranta, Elena Laiho, Harri Leoni, Juha Rydman, Wille Virkkunen, Julia Kinkku, Markus Kouvo, Erja Mäkisalo, Aino puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen varajäsen varajäsen poistui klo :n 28 kohdalla ennen äänestystä varajäsen Muut Jarnila, Rauno Pohjolainen, Liisa Salo, Outi Sarvanto, Susanna Sermilä, Paula Suoninen, Liisa Aalto-Setälä, Merja opetustoimen johtaja tilapalvelupäällikkö kehittämisjohtaja viestintäpäällikkö pöytäkirjanpitäjä

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2012 Asia 21 OTJ/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 22 OTJ/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 23 POL/1 Suomenkielisen lisäopetuksen järjestäminen lukuvuonna POL/2 Eräiden erityis- ja starttiluokkien siirtäminen peruskoulusta toiseen lukuvuodesta POL/3 Eron myöntäminen vakinaisen rehtorinviran haltijalle 26 POL/4 Eron myöntäminen vakinaisen rehtorinviran haltijalle 27 NAL/1 Ammatillisten oppilaitosten lakkauttaminen ja perustaminen alkaen 28 NAL/2 Lukioiden kampustoiminnan periaatteet 29 NAL/3 Heltech Käpylän Kullervonkaudun perusparannuksen lisäväistötilojen tarveselvityksen hyväksyminen 30 NAL/4 Jäsenen ja varajäsenen valinta Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen johtokuntaan

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) OTJ/1 21 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Gorschkow- Salonranta ja Virkkunen tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Wille Rydman (Seppo Kymäläinen) ja Julia Virkkunen (Esko Lius) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) OTJ/2 22 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Päätösehdotus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) POL/1 23 Suomenkielisen lisäopetuksen järjestäminen lukuvuonna HEL T Päätös päätti, että lukuvuonna lisäopetuspaikkoja tarjotaan noin 400 helsinkiläisille keväällä 2011 päättäneelle ja 2012 peruskoulunsa päättävälle nuorelle vuoden 2012 tulosbudjetissa varatun resurssin puitteissa. Yleisopetuksen lisäopetusta järjestetään lukuvuonna seuraavissa kouluissa: Aleksis Kiven peruskoulu (1,5 ryhmää) Alppilan yläasteen koulu (2 ryhmää) Jakomäen peruskoulu (1,5 ryhmää) Käpylän peruskoulu (1 ryhmä) Laajasalon peruskoulu (1 ryhmä) Myllypuron yläasteen koulu (1,5 ryhmää) Pitäjänmäen peruskoulu (1,5 ryhmää) Taivallahden peruskoulu (1 ryhmä) Maunulan yhteiskoulu (2 ryhmää) Helsingin aikuislukio Itä-Helsingin toimipiste (1 ryhmä) Erityisopetuksen lisäopetusryhmien määrät lukuvuonna : Alppilan yläasteen koulu (1) Karviaistien koulu (2) Käpylän peruskoulu (2) Opetus järjestetään siten, että ryhmien lukumäärä määräytyy hakijoiden ja hakutoiveiden sekä koulujen painotusten perusteella. Edellä mainitut oppilaspaikat ovat noin 8 % peruskoulun päättävästä ikäluokasta. Lisäksi erityisopetuksen oppilaille annetaan lisäopetusta yhdistetyissä ryhmissä erityiskouluissa ja eräissä kehitysvammaisten ja vaikeasti vammaisten erityisluokissa mm. Solakallion koulussa. Lisäopetusta annetaan tarvittaessa sairaalakoulussa sekä kuulovammaisille oppilaille Albertin koulussa. Lisäksi opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti myöntää perusopetuslinjan lle oikeuden perustaa tarvittaessa lisäopetustarjontaan enintään kaksi lisäopetusryhmää kaupungin perus-kouluihin.

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) POL/1 Outi Salo Lisätiedot Leila Lehto, erityissuunnittelija, puhelin: leila.lehto(a)hel.fi Otteet Ote Otteen saajat Otteen liitteet Päätösehdotus päättänee, että lukuvuonna lisäopetuspaikkoja tarjotaan noin 400 helsinkiläisille keväällä 2011 päättäneelle ja 2012 peruskoulunsa päättävälle nuorelle vuoden 2012 tulosbudjetissa varatun resurssin puitteissa. Yleisopetuksen lisäopetusta järjestetään lukuvuonna seuraavissa kouluissa: Aleksis Kiven peruskoulu (1,5 ryhmää) Alppilan yläasteen koulu (2 ryhmää) Jakomäen peruskoulu (1,5 ryhmää) Käpylän peruskoulu (1 ryhmä) Laajasalon peruskoulu (1 ryhmä) Myllypuron yläasteen koulu (1,5 ryhmää) Pitäjänmäen peruskoulu (1,5 ryhmää) Taivallahden peruskoulu (1 ryhmä) Maunulan yhteiskoulu (2 ryhmää) Helsingin aikuislukio Itä-Helsingin toimipiste (1 ryhmä) Erityisopetuksen lisäopetusryhmien määrät lukuvuonna : Alppilan yläasteen koulu (1) Karviaistien koulu (2) Käpylän peruskoulu (2) Opetus järjestetään siten, että ryhmien lukumäärä määräytyy hakijoiden ja hakutoiveiden sekä koulujen painotusten perusteella. Edellä mainitut oppilaspaikat ovat noin 8 % peruskoulun päättävästä ikäluokasta. Lisäksi erityisopetuksen oppilaille annetaan lisäopetusta yhdistetyissä ryhmissä erityiskouluissa ja eräissä kehitysvammaisten ja vaikeasti vammaisten erityisluokissa mm. Solakallion koulussa. Lisäopetusta annetaan tarvittaessa sairaalakoulussa sekä kuulovammaisille oppilaille Albertin koulussa.

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) POL/1 Lisäksi opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättänee myöntää perusopetuslinjan lle oikeuden perustaa tarvittaessa lisäopetustarjontaan enintään kaksi lisäopetusryhmää kaupungin perus-kouluihin. Helsingin kaupungin opetustoimen johtosäännön 5 :n 6 kohdan mukaan opetuslautakunnan jaoston tehtävänä on oman kieliryhmänsä osalta päättää perusopetuksen koulukohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta. Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille voidaan järjestää perusopetuslain mukaista yhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta. Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan lisäopetusta voidaan järjestää muun perusopetuksen yhteydessä, erillisessä lisäopetusryhmässä ja muissa oppilaitoksissa sekä työelämässä, järjestöissä ja yhteisöissä tapahtuvana ohjattuna opiskeluna. Lisäopetuksen tavoitteena on perusopetuksen tehtävää jatkaen tukea opiskelijan kasvua ja kehitystä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii itsenäisyyttä ja vastuullisuutta, kehittää opiskelutaitojaan ja valmiuksiaan tehdä päätöksiä sekä suunnitella jatko-opintojaan, parantaa jatkokoulutukseen pääsyn edellytyksiä sekä opinnoissa tarvittavaa tieto- ja taitopohjaa sekä oppii kehittämään taitojaan selvitä erilaisissa elämäntilanteissa. Opetuslautakunta on vuoden 2012 toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan perusopetuksen lisäopetusta tarjotaan kysynnän mukaan arviolta 8 %:lle ikäluokasta. Muutoksena kuluvaan vuoteen esitetään, että Ylä-Malmin peruskoulusta lakkaava lisäopetuksen ryhmä siirretään Alppilan yläasteen kouluun. esittää, että lukuvuoden lisäopetuksen opetusryhmät sijoitetaan seuraavasti. Helsingin kaupungin peruskoulut: Aleksis Kiven peruskoulu Alppilan yläasteen koulu Jakomäen peruskoulu Käpylän peruskoulu Laajasalon peruskoulu Myllypuron yläasteen koulu Pitäjänmäen peruskoulu Taivallahden peruskoulu

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) POL/1 Helsingin aikuislukion Itä-Helsingin toimipiste Yksityiset sopimuskoulut: Maunulan yhteiskoulu Kaupungin kouluista Aleksis Kiven peruskoulu, Jakomäen peruskoulu, Pitäjänmäen peruskoulu ja Myllypuron yläasteen koulu tarjoavat opetusta siten, että oppilailla on varsinaisen lisäopetuksen ohella mahdollisuus perehtyä ammatillisten oppilaitosten koulutusaloihin, opetusviraston mediakeskuksessa media-, viestintä- ja tietotekniikkaan tai oppisopimuskeskuksen kautta työelämään. Alppilan yläasteen koulu, Käpylän peruskoulu ja Taivallahden peruskoulu sekä Maunulan yhteiskoulu tarjoavat yhteistyötä lukion kanssa. Maunulan yhteiskoulussa on myös mahdollisuus opiskella englannin kielellä. Toisen asteen koulutukseen perehdyttävän lisäopetuksen oppilaat ovat perusopetuksen oppilaita, joiden valtionosuus määräytyy perusopetusta koskevan lainsäädännön mukaisesti ja joista aiheutuva lisäkustannus on otettu huomioon opetustoimen vuoden 2012 tulosbudjetissa. Ammattioppilaitosyhteistyötä varten on vuoden 2012 tulosbudjetissa euroa. Maunulan yhteiskoulun lisäopetuksen järjestelyissä noudatetaan samoja periaatteita kuin kaupungin kouluissa. Erityisopetuksen lukuvuoden lisäopetukseen ehdotetaan perustettavaksi kaksi opetusryhmää Karviaistien kouluun ja Käpylän peruskouluun sekä yksi ryhmä Alppilan yläasteen kouluun. Lisäksi erityisopetuksen oppilaille annetaan lisäopetusta yhdistetyissä ryhmissä erityiskouluissa ja eräissä kehitysvammaisten ja vaikeasti vammaisten erityisluokissa mm. Solakallion koulussa. Lisäopetusta annetaan tarvittaessa sairaalakouluissa sekä kuulovammaisille oppilaille Albertin koulussa. Karviaistien koulun lisäopetus on ammattiin valmentavaa opetusta, jonka yhteydessä oppilaat voivat tutustua Keskuspuiston ammattiopiston tarjoamaan opetukseen. Käpylän peruskoulun lisäopetuksen oppilaille tarjotaan mahdollisuus opiskella osa opinnoista Keskuspuiston ammattiopistossa. Terveysvaikutukset Lisäopetukseen osallistumisella ei ole suoria terveysvaikutuksia, mutta se ehkäisee koulupudokkuutta ja näin parantaa nuoren henkistä hyvinvointia. Outi Salo

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) POL/1 Lisätiedot Leila Lehto, erityissuunnittelija, puhelin: leila.lehto(a)hel.fi Otteet Ote Otteen saajat Otteen liitteet

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) POL/2 24 Eräiden erityis- ja starttiluokkien siirtäminen peruskoulusta toiseen lukuvuodesta HEL T Päätös päätti sijoittaa uudelleen seuraavat erityisluokat ja starttiluokat: Nykyinen koulu Malminkartanon ala-asteen koulu, (alueellinen erityisluokka) Uusi koulu Töyrynummen ala-asteen koulu, (alueellinen erityisluokka) Nykyinen koulu Brahenpuiston koulu, (pidennetty oppivelvollisuus, kielelliset erityisvaikeudet) Uusi koulu Aurinkolahden peruskoulu, Kanavan sivupiste (alueellinen erityisluokka) Nykyinen koulu Ala-Malmin peruskoulu, (alueellinen erityisluokka) Uusi koulu Hiidenkiven peruskoulu, (alueellinen erityisluokka) Nykyinen koulu Ala-Malmi peruskoulu, (alueellinen erityisluokka) Uusi koulu Suutarilan yläasteen koulu, (alueellinen erityisluokka) Nykyinen koulu Ala-Malmin peruskoulu, (alueellinen erityisluokka) Uusi koulu Puistolan peruskoulu, (alueellinen erityisluokka) Nykyinen koulu Ala-Malmin peruskoulu, (alueellinen erityisluokka) Uusi koulu Latokartanon peruskoulu, (alueellinen erityisluokka) Nykyinen koulu Mustakiven ala-asteen koulu, (alueellinen erityisluokka) Uusi koulu Heteniityn ala-asteen koulu, (alueellinen erityisluokka) Nykyinen koulu Meilahden yläasteen koulu, (pidennetty oppivelvollisuus, yksilölliset oppimäärät) Uusi koulu Taivallahden peruskoulu, (pidennetty oppivelvollisuus, yksilölliset oppimäärät) Nykyinen koulu Hietakummun ala-asteen koulu, (pidennetty oppivelvollisuus, kielellisesti tukeva opetus) Uusi koulu Puistolan ala-asteen koulu, (pidennetty oppivelvollisuus, kielellisesti tukeva opetus) Lisäksi opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti, että - Ruoholahden ala-asteen koulussa sijaitsevan starttiluokan toiminta lakkaa. - Siilitien peruskoulusta siirtyy yksi erityisluokka Herttoniemen yhteiskouluun alkaen.

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) POL/2 Lisätiedot Outi Salo Tom Andersson, suunnittelija, puhelin: tom.andersson(a)hel.fi Liitteet 1 Erityisluokat lajeittain lv korjattu.pdf Otteet Ote Otteen saajat Otteen liitteet Päätösehdotus päättänee sijoittaa uudelleen seuraavat erityisluokat ja starttiluokat: Nykyinen koulu Malminkartanon ala-asteen koulu, (alueellinen erityisluokka) Uusi koulu Töyrynummen ala-asteen koulu, (alueellinen erityisluokka) Nykyinen koulu Brahenpuiston koulu, (pidennetty oppivelvollisuus, kielelliset erityisvaikeudet) Uusi koulu Aurinkolahden peruskoulu, Kanavan sivupiste (alueellinen erityisluokka) Nykyinen koulu Ala-Malmin peruskoulu, (alueellinen erityisluokka) Uusi koulu Hiidenkiven peruskoulu, (alueellinen erityisluokka) Nykyinen koulu Ala-Malmi peruskoulu, (alueellinen erityisluokka) Uusi koulu Suutarilan yläasteen koulu, (alueellinen erityisluokka) Nykyinen koulu Ala-Malmin peruskoulu, (alueellinen erityisluokka) Uusi koulu Puistolan peruskoulu, (alueellinen erityisluokka) Nykyinen koulu Ala-Malmin peruskoulu, (alueellinen erityisluokka) Uusi koulu Latokartanon peruskoulu, (alueellinen erityisluokka) Nykyinen koulu Mustakiven ala-asteen koulu, (alueellinen erityisluokka) Uusi koulu Heteniityn ala-asteen koulu, (alueellinen erityisluokka) Nykyinen koulu Meilahden yläasteen koulu, (pidennetty oppivelvollisuus, yksilölliset oppimäärät) Uusi koulu Taivallahden peruskoulu, (pidennetty oppivelvollisuus, yksilölliset oppimäärät)

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) POL/2 Nykyinen koulu Hietakummun ala-asteen koulu, (pidennetty oppivelvollisuus, kielellisesti tukeva opetus) Uusi koulu Puistolan ala-asteen koulu, (pidennetty oppivelvollisuus, kielellisesti tukeva opetus) Lisäksi opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättänee, että - Ruoholahden ala-asteen koulussa sijaitsevan starttiluokan toiminta lakkaa. - Siilitien peruskoulusta siirtyy yksi erityisluokka Herttoniemen yhteiskouluun alkaen. päätti hyväksyä erityisopetuksen tarkistamisen periaatteet kokouksessaan ( 149) seuraavasti: Erityisluokkaverkkoa tarkastellaan kokonaisuutena osana kaupungin palveluverkkoa ja siinä otetaan huomioon sekä alueelliset että keskitetyt erityisen tuen palvelutarpeet. Suunnittelun lähtökohtana on vahvistaa lähikouluperiaatteen ja yhtenäisen perusopetuksen toteutumista. Erityisluokkaverkko suunnitellaan yhteistyössä alueen koulujen kanssa. Alueellinen suunnittelu tehdään suurpiirien sijaan neljällä alueella. Suunnittelun lähtökohtana on toimiva erityisluokkaverkko, joka jakautuu tasaisesti koulujen kesken alueiden tarpeen mukaan. Erityiskoulut palvelevat koko kaupungin tasolla. Erityisluokkien sijoittamisessa otetaan huomioon koulun kokonaistilanne; koulun rakenne, yleisopetuksen oppilaiden määrät ja muut pienryhmät. Pääperiaatteena on, ettei kouluissa ole yksittäisiä erityisryhmiä. Erityisluokkien sijoittamisella edistetään oppilaan oikeutta osittaiseen integraation koulupäivän aikana. Erityisluokkaverkkoa tarkastellaan vuosittain ja tarvittavat muutokset tuodaan erikseen opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätettäväksi. Kaupunginvaltuuston päätöksen ( ) mukaan erityisluokkia sijoitetaan nykyistä tasaisemmin sopimuskoulujen ja kaupungin koulujen välillä. Vuoden 2012 talousarviossa ja 2013 talousarvioesityksessä on varauduttu, että enintään 12 %:lla kaupungin koulujen peruskouluikäisistä oppilaista on erityisen tuen päätös. Erityisen tuen päätös oli (10,2 %) helsinkiläisellä oppilaalla, joista kaupungin kouluissa oli (11,6 %). Valtion ja yksityisten opetuksen järjestäjien kouluissa oli 356 (4,3 %) helsinkiläisistä erityisoppilasta. Opetus järjestetään erityisluokalla tai integroituneena yleisopetuksen luokassa joko kaupungin omissa kouluissa tai sopimuskouluissa tai valtion erityiskouluissa.

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) POL/2 Erityistä tukea saavien oppilaiden määrän kasvu hidastui. Lukuvuonna yleisopetukseen integroitujen oppilaiden määrän on ennakoitu kasvavan enintään sadalla oppilaalla ja luokkamuotoisen opetuksen oppilaiden määrä pysyy lähes ennallaan. Erityisluokkaverkon suunnittelussa on noudatettu opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston päättämiä periaatteita ja luokkien sijoittelua kouluihin on valmistellut erityisen ja tehostetun tuen suunnittelijat yhteistyössä koulujen kanssa. Luokat on pyritty sijoittamaan mahdollisimman lähelle oppilaiden asuinalueita ja sijoittamisessa on otettu huomioon koulun kokonaistilanne; koulun rakenne, yleisopetuksen oppilaiden määrät ja muut pienryhmät. Suunnittelun lähtökohtana on vahvistaa lähikouluperiaatteen ja yhtenäisen perusopetuksen toteutumista. Edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti Käpylä-Koskela alueella on tarpeen suunnitella erityisluokkamuotoista opetusta nykyistä tasaisemmin alueen kouluihin. Erityisluokkien siirrossa on otettu huomioon myös opetustoimen palveluverkosta tehdyt päätökset ja suunnitelmat. Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaan Ala-Malmin peruskoulun toiminta lakkaa ja siellä olevat erityisluokat siirretään koillisen suurpiirin muihin kouluihin. Lopullinen tarvittavien erityisluokkien määrä syksylle 2012 varmistuu huhtikuussa, kun kaikki hakijoiden ja yleisopetukseen mahdollisesti integroitavien oppilaiden määrät ovat tiedossa. Siirrettävien erityisluokkien perustamiskustannuksiin on varattu korkeintaan euron määräraha ryhmää kohden. Perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin aloittavien lasten määrä on vähentynyt vuosittain 2000-luvulla. Opetustoimi järjestää pääosin näiden lasten esiopetuksen koulujen yhteydessä olevilla starttiluokilla. Starttiluokkia vähennettiin vuosi sitten. Tänä lukuvuonna oppilaspaikkoja oli täyttämättä lähes kahden ryhmän verran, joten supistamista voitaisiin jatkaa. esittää, että opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto sijoittaa erityisluokat esittelijän ehdotuksen mukaisesti. Lisäksi esittelijä esittää, että Ruoholahden ala-asteen koulussa olevan starttiluokan toiminta lakkaa ja että Siilitien peruskoulusta siirretään yksi erityisluokka Herttoniemen yhteiskouluun syyslukukauden 2013 alusta.

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) POL/2 Erityisluokkien siirrot vaikuttavat suotuisasti oppilaiden terveyteen, koska pienryhmämuotoisessa opetuksessa voidaan antaa erityisoppilaille yksilöllisempää opetusta. Erityisluokkien sijoittelussa on pyritty järjestämään luokkamuotoinen erityisopetus mahdollisimman lähellä oppilaiden kotia. Lisätiedot Outi Salo Tom Andersson, suunnittelija, puhelin: tom.andersson(a)hel.fi Liitteet 1 Erityisluokat lajeittain lv korjattu.pdf Otteet Ote Otteen saajat Otteen liitteet Päätöshistoria HEL T Päätös peruutti ehdotuksensa ennen keskustelun alkamista, ja asia poistettiin esityslistalta. Lisätiedot Outi Salo Tom Andersson, suunnittelija, puhelin: tom.andersson(a)hel.fi

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) POL/3 25 Eron myöntäminen vakinaisen rehtorinviran haltijalle HEL T Päätös päätti myöntää Heikki Alastalolle eron Tehtaanpuiston yläasteen kouluun sijoitetusta peruskoulun rehtorin virasta (nro 0047) lukien. Lisätiedot Outi Salo Kirsti Tanttu, vastaava henkilöstösuunnittelija, puhelin: kirsti.tanttu(a)hel.fi Otteet Ote Otteensaajat Otteen liitteet Päätösehdotus päättänee myöntää Heikki Alastalolle eron Tehtaanpuiston yläasteen kouluun sijoitetusta peruskoulun rehtorin virasta (nro 0047) lukien. Heikki Alastalo on pyytänyt opetusvirastoon saapuneella erohakemuksella lukien eroa Tehtaanpuiston yläasteen kouluun sijoitetusta peruskoulun rehtorin virasta. Lisätiedot Outi Salo Kirsti Tanttu, vastaava henkilöstösuunnittelija, puhelin: kirsti.tanttu(a)hel.fi Otteet Ote Otteensaajat Otteen liitteet

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) POL/4 26 Eron myöntäminen vakinaisen rehtorinviran haltijalle HEL T Päätös päätti myöntää Sirpa Lautjärvelle eron Sophie Mannerheimin kouluun sijoitetusta erityiskoulun rehtorin virasta (nro 0103) lukien. Lisätiedot Outi Salo Kirsti Tanttu, vastaava henkilöstösuunnittelija, puhelin: kirsti.tanttu(a)hel.fi Otteet Ote Otteensaajat Otteen liitteet Päätösehdotus päättänee myöntää Sirpa Lautjärvelle eron Sophie Mannerheimin kouluun sijoitetusta erityiskoulun rehtorin virasta (nro 0103) lukien. Sirpa Lautjärvi on pyytänyt opetusvirastoon saapuneella erohakemuksella lukien eroa Sophie Mannerheimin kouluun sijoitetusta erityiskoulun rehtorin virasta. Lisätiedot Outi Salo Kirsti Tanttu, vastaava henkilöstösuunnittelija, puhelin: kirsti.tanttu(a)hel.fi Otteet Ote Otteensaajat Otteen liitteet

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) NAL/1 27 Ammatillisten oppilaitosten lakkauttaminen ja perustaminen alkaen HEL T Päätös Käsittely päätti esittää opetuslautakunnalle sekä edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle esitettäväksi seuraavaa: Helsingin palvelualojen oppilaitos, Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos ja Helsingin tekniikan alan oppilaitos lakkautetaan ja perustetaan uusi ammatillinen oppilaitos, johon kootaan kaupungin järjestämä opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus. Ammatilliseen oppilaitokseen siirretään myös opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan nuorten työpajatoiminta sekä osa perusopetuslain mukaisesta lisäopetuksesta. Lisäksi perustetaan ammatillinen aikuisoppilaitos (kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen tarkoittama aikuiskoulutuskeskus), johon kootaan näyttötutkintoperusteinen ammatillinen aikuiskoulutus ja muu ammatillinen koulutus. Tähän liittyen ammatilliseen aikuisoppilaitokseen siirretään nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjalla toimivan oppisopimustoimiston järjestämä oppisopimuskoulutus sekä työelämän kehittämistehtävät. Esittely. Keskustelu. Hyväksyttiin esittelijän ehdotus. Lisätiedot Liisa Pohjolainen Liisa Pohjolainen,, puhelin: liisa.pohjolainen(a)hel.fi Liitteet 1 Ammatillisen koulutuksen organisointi, Rauhala, loppuraportti 2 Henkilöstösuunnitelma ammatillinen Päätösehdotus

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) NAL/1 päättänee esittää opetuslautakunnalle sekä edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle esitettäväksi seuraavaa: Helsingin palvelualojen oppilaitos, Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos ja Helsingin tekniikan alan oppilaitos lakkautetaan ja perustetaan uusi ammatillinen oppilaitos, johon kootaan kaupungin järjestämä opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus. Ammatilliseen oppilaitokseen siirretään myös opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan nuorten työpajatoiminta sekä osa perusopetuslain mukaisesta lisäopetuksesta. Lisäksi perustetaan ammatillinen aikuisoppilaitos (kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen tarkoittama aikuiskoulutuskeskus), johon kootaan näyttötutkintoperusteinen ammatillinen aikuiskoulutus ja muu ammatillinen koulutus. Tähän liittyen ammatilliseen aikuisoppilaitokseen siirretään nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjalla toimivan oppisopimustoimiston järjestämä oppisopimuskoulutus sekä työelämän kehittämistehtävät. Perustettavien ammatillisen oppilaitoksen ja ammatillisen aikuisoppilaitoksen nimistä päätetään erikseen. Tarkoitus on, että ammatillisten oppilaitosten johtokunnat lakkautetaan lukien. Esitys ammatillisten oppilaitosten johtokuntien lakkauttamisesta uudelleenorganisoinnin yhteydessä perustuu siihen, että ammatillisten oppilaitosten johtokunnille on jäänyt vähän tehtäviä, joista johtokunta päättää, ja osa tehtävistä on siirtynyt muille toimielimille lakimuutosten johdosta. Lisäksi opetustoimen johtosäännössä johtokunnille määriteltyä tehtävää tukea ja kehittää oppilaitoksen antamaa opetusta ja kasvatusta sekä edistää oppilaitoksen sekä yhteiskunnan välistä yhteistyötä toteuttavat osaltaan muut toimielimet ammatillisessa koulutuksessa. Näitä toimielimiä ovat ammattiosaamisen toimikunta näyttöjen suunnittelussa ja toteuttamisessa, opiskeluoikeustoimikunta opiskelijan kurinpitoa ja opiskeluoikeutta koskevissa asioissa, ammatilliset neuvottelukunnat koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämisessä sekä oppilaskunta opiskelijoiden lakisääteisessä kuulemisessa. Samalla on tarkoitus, että opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston tilalle perustetaan alkaen kaksi erillistä suomenkielistä jaostoa, toinen perusopetusta sekä toinen nuoriso- ja aikuiskoulutusta varten. Nuoriso- ja aikuiskoulutusta varten perustettava toimielin lisäisi toisen asteen koulutuksen, sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen, painoarvoa kaupungin päätöksenteossa. Helsingin kaupunki on Suomen suurin toisen asteen koulutuksen järjestäjä, mistä syystä sen

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) NAL/1 järjestämällä lukio- ja ammatillisella koulutuksella on myös valtakunnallista merkitystä sekä nuorten ja aikuisten koulutuksessa. Lisäksi työelämän ja yhteiskunnan nopeat ja jatkuvat muutokset edellyttävät toisen asteen koulutuksen kehittämistä. Perustettavissa ammatillisessa oppilaitoksessa ja ammatillisessa aikuisoppilaitoksessa toimivat lakisääteiset ammattiosaamisen toimikunta ja opiskeluoikeustoimikunta, jotka ovat kyseisten oppilaitosten yhteisiä. Samalla oppilaitosten yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan ja työelämään vahvistetaan asettamalla jokaiselle koulutusalalle lautakunnan jaoston nimeämät ammatilliset neuvottelukunnat. Ammatillisessa oppilaitoksessa opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus on tarkoitus organisoida neljään toimialaan, jotka ovat hyvinvointialat, palvelu- ja kulttuurialat, tekniset palvelut sekä teollisuus ja logistiikka. Nykyisten oppilaitosten koulutusalat jakaantuvat näille toimialoille seuraavasti: - Hyvinvointialat: sosiaali- ja terveysala: lähihoitaja, lääkeala, hammastekniikka; hiusala ja kauneudenhoitoala - Palvelu- ja kulttuurialat: matkailu-, ravitsemis- ja talousala, elintarvikeala, tekstiili- ja vaatetusala, kulttuuriala (AV-viestintä) - Tekniset palvelut: kiinteistöpalvelut, laboratorioala, maan-mittausala, painoviestintä, pintakäsittelyala, prosessiteollisuus, puuala, suunnitteluassistentti, sähkö- ja automaatiotekniikka, talotekniikka, tieto- ja tieto-liikennetekniikka, turvallisuusala, verhoilu- ja sisustusala - Teollisuus ja logistiikka: kone- ja metalliala, rakennusala, autoala ja logistiikka. Ammatilliseen oppilaitokseen kootaan samaan yksikköön ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, perusopetuksen lisäopetus ja nuorten työpajatoiminta. Ammatillisella oppilaitoksella ja ammatillisella aikuisoppilaitoksella on yhteisiä tukipalveluja, jotka palvelevat kummankin tarpeita. Tarkoitus on, että perustettavilla ammatillisella oppilaitoksella ja ammatillisella aikuisoppilaitoksella on yhteinen rehtori. Tarkoitus on myös, että ammatillisen oppilaitoksen toimialoja ja ammatillista aikuisoppilaitosta johtavat rehtorin alaisuudessa toimialarehtorit.

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) NAL/1 toteaa, että opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen osalta nykyisten kolmen oppilaitoksen yhdistäminen yhdeksi ammatilliseksi oppilaitokseksi ja samalla näyttötutkintoperusteisen ammatillisen aikuiskoulutuksen ml. oppisopimuskoulutuksen kokoaminen omaksi ammatilliseksi aikuisoppilaitokseksi yhteisen hallinnon ja yhteisten tukipalveluiden alle mahdollistavat sekä ydinprosessien että tukipalvelujen palvelukyvyn parantamisen nykyresurssein, aikuiskoulutuksen aseman vahvistamisen ja sen kilpailu- ja palvelukyvyn parantamisen sekä Helsingin kaupungin ammatillisen koulutuksen vahvemman järjestäjäroolin. Koulutustakuun toteuttamista ja siihen liittyvän palvelun yhteenniveltämistä palvelee perusopetuksen jälkeisten valmistavien koulutusten ml. perusopetuksen lisäopetuksen ja nuorten työpajatoiminnan kokoaminen omaan yksikköön oppilaitoksessa. Opiskelijavalinnan sekä ohjaus- ja tukipalveluiden hallinnollinen keskittäminen mahdollistavat tasalaatuiset palvelut opiskelijoille. Esitys poikkeaa Rauhalan ehdotuksista niiltä osin, jotka koskevat kunnallista liikelaitosta ammatillisen oppilaitoksen ylläpitomallina, aikuislukion asemaa osana aikuiskoulutusyksikköä ja opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen jakautumista toimialoille. toteaa, että kunnallinen liikelaitos ammatillisen oppilaitoksen ylläpitomallina ei välttämättä toisi sellaista autonomiaa ja joustavuutta ammatillisten oppilaitosten toimintaan kuin Rauhala esittää. Myös kunnallista liikelaitosta sitoo esimerkiksi kaupungin täyttölupamenettelyt ja muut määräykset. Lisäksi liikelaitosmalli sisältää rahoitusriskin ammatillisen koulutuksen toteuttamisen näkökulmasta, kuten Rauhala toteaa. Siirtyminen kolmen oppilaitoksen organisaatiosta kunnalliseksi liikelaitokseksi toisi mukanaan suuren muutoksen nykyiseen toimintakulttuuriin ja toimintatapoihin. Rauhalan ehdottama taloudellisuuteen kannustava nettobudjetointi on mahdollista toteuttaa myös opetusviraston alaisessa ammatillisessa oppilaitoksessa. Rauhalan ehdotus aikuislukion siirtämisestä osaksi ammattiopiston aikuiskoulutusyksikköä ei ole perusteltua aikuislukion perustehtävän, lukiokoulutuksen järjestämisen näkökulmasta, vaikkakin aikuislukion ja ammatillisen aikuiskoulutuksen läheinen yhteistyö hyödyttäisi esimerkiksi maahanmuuttajakoulutuksen toteuttamista. Samoin ammattitaitoa täydentävien opintojen (atto-aineet) siirtäminen aikuislukioon ei ole perusteltua, sillä nykyisissä ammatillisen peruskoulutuksen tutkintojen perusteissa korostetaan atto-aineiden integroimista aiempaa kiinteämmin ammatillisiin opintoihin. Aikuislukiossa atto-aineiden integroiminen ammatillisiin opintoihin vaikeutuisi entisestään.

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) NAL/1 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen organisoimiseksi eri toimialoille Rauhala ehdottaa nykyisen oppilaitosjaon säilyttämistä eli Helpaa, Hesotea ja Heltechiä. Jos tämä jako säilytettäisiin, epäsuhta opiskelijamäärissä toimialojen välillä lisääntyisi nykyisestä aikuisopiskelijoiden siirtyessä ammatilliseen aikuisoppilaitokseen. Hesotessa on määrällisesti eniten aikuiskoulutusta ja Heltechissä vähiten kokonaisopiskelijamäärään suhteutettuna. Näin Heltechin toimiala suurenisi uudessa organisaatiossa Helpaan ja Hesoteen verrattuna. Opiskelijamääriltään tasapainoiset toimialat ovat perusteltuja johtamisen, opetuksen ja opiskelijahuoltopalveluiden näkökulmasta. Opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen jakaantuminen neljälle toimialalle mahdollistaa paremmin yhteisen toimintakulttuurin luomisen uudessa oppilaitoksessa. Nykyisissä oppilaitoksissa ja myös eri koulutusyksiköissä on oma toimintakulttuurinsa ja omat toimintatapansa, jotka saattaisivat helposti säilyä erillisinä, jos koulutusalojen sijoittumista toimialoille ei muutettaisi nykyisestä. Esitetyt neljä toimialaa ovat tarkoituksenmukaisia ja tuottavat synergiaa myös työelämän ja opintojen näkökulmasta, sillä toimialoille sijoittuvat koulutusalat ja tutkinnot tarjoavat mahdollisuuksia muodostaa työelämälähtöisiä opintokokonaisuuksia. Niiden pohjalta pystytään suunnittelemaan pitkällä aikavälillä myös ammatillisen koulutuksen tilaratkaisuja tavoitteena toimipisteiden määrän vähentäminen. Tukipalveluiden tuottaminen yhteisesti ammatilliselle oppilaitokselle ja ammatilliselle aikuisoppilaitokselle mahdollistaa toiminnan yhdenmukaistamista ja poistaa nykyisen organisaation päällekkäisiä toimintoja. Näiden palveluiden keskittäminen samaan yksikköön kehittää myös ammatillisen koulutuksen toteuttamisessa tarvittavaa erityisosaamista. Ammatillisen koulutuksen uudelleenorganisointi ei lisää ammatillisen koulutuksen kustannuksia nykyiseen verrattuna. Uudistuksella tavoitellaan laadukkaampaa ja tuloksellisempaa toimintaa. Myöskään henkilöstöresurssit kokonaisuudessaan eivät määrällisesti muutu. Muutoksen lähtökohtana on, että vakinaisen henkilöstön palvelussuhde kaupunkiin säilyy ja että ketään ei irtisanota uudelleenorganisoinnin vuoksi. Henkilöstösuunnitelma on esitetty liitteessä 2. Ammatillisen koulutuksen uudelleenorganisoinnin valmisteluprosessi käynnistyi keväällä 2011, jolloin henkilöstölle tiedotettiin asiasta. Selvitystyön tukena toimi syksyllä 2011 seurantaryhmä, jossa oli edustettuina eri henkilöstöryhmät, luottamushenkilöt, työsuojelu, oppilaitosten rehtorit ja opetusviraston hallinto. Tämä ryhmä jatkoi toimintaansa myös päätösesityksen valmistelun tukena. Syksystä 2011 henkilöstön käytössä on ollut vuorovaikutteinen viestintäkanava Fronterissa, jossa henkilöstö on voinut esittää nimettömänä

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) NAL/1 kysymyksiä uudelleenorganisoinnista ja käydä keskustelua asiasta. Rauhalan selvityksen loppuraportti julkaistiin opetusviraston internet-sivuilla. Selvitystä ja siitä tehtyjä johtopäätöksiä esiteltiin henkilöstötilaisuuksissa helmikuun alussa. Henkilöstön kaupungin yhteistoimintasopimuksen mukaisissa tilaisuuksissa esille tulleita kannanottoja on otettu huomioon uudelleenorganisointia valmisteltaessa. Opetusvirasto pyysi mennessä ammatillisten oppilaitosten johtokunnilta lausunnot ammatillisen koulutuksen uudelleenorganisoinnista, jotka jaetaan jaoston kokouksessa pöydälle. Johtokuntien oli kuultava oppilaskuntia lausuntoa antaessaan. Kaupunginhallituksen johtosäännön 7 :n 11 kohdan mukaan kaupunginvaltuuston tehtävänä on sen lisäksi, mitä erikseen on säädetty tai määrätty tai mikäli tehtävää ei ole annettu muulle viranomaiselle, päättää opetustoimeen kuuluvan oppilaitoksen perustamisesta tai lakkauttamisesta opetuslautakunnan annettua asiasta lausuntonsa. Opetustoimen johtosäännön 5 :n 14 kohdan mukaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston tehtävänä on oman kieliryhmänsä osalta, ellei toisin ole määrätty, päättää koulujen ja oppilaitosten nimistä ja toimipaikoista. Lisätiedot Liisa Pohjolainen Liisa Pohjolainen,, puhelin: liisa.pohjolainen(a)hel.fi Liitteet 1 Ammatillisen koulutuksen organisointi, Rauhala, loppuraportti 2 Henkilöstösuunnitelma ammatillinen

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) NAL/2 28 Lukioiden kampustoiminnan periaatteet HEL T Päätös päätti merkitä tiedoksi seuraavaa lukioiden kampustoiminnasta: Kampustoiminnalla tarkoitetaan lukioiden välistä tiivistä yhteistyötä ja yhteistyöverkostoa, jossa lukioilla on yhteistä opintotarjontaa. Kampustoiminta ei tarkoita lukioiden yhdistämistä tai sulauttamista toisiinsa. Jokaisella lukiolla on edelleen oma rehtorinsa ja hallintonsa sekä opiskelijaksiottonsa. Kaupungin lukiot jakaantuvat kolmeen kampukseen seuraavasti: - Alppilan lukio, Helsingin kuvataidelukio, Itäkeskuksen lukio, Kallion lukio - Helsingin luonnontiedelukio, Helsingin medialukio, Mäkelänrinteen lukio ja Yhtenäiskoulun lukio - Etu-Töölön lukio, Ressun lukio, Sibelius-lukio ja Vuosaaren lukio. Kampustoimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa noudatetaan seuraavia periaatteita: - kampuslukiot suunnittelevat ja toteuttavat yhteisiä kursseja ja varaavat tuntikiertokaavioonsa yhteisiä kurssipaikkoja siinä määrin, että yhteisten opintojen toteuttaminen on mahdollista; lukioiden tuntikiertokaavioiden ei tarvitse olla kokonaan yhteneväisiä - yhteisten kurssien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan kunkin lukion vahvuuksista ja toisaalta niistä kursseista, joille yksittäisessä lukiossa ilmoittautuu vähän osanottajia ja jotka sen vuoksi ovat vaarassa jäädä toteutumatta - opiskelija voi halutessaan valita kursseja yhteisestä kurssitarjonnasta ja kurssien valitsemiselle luodaan yhteiset pelisäännöt - opiskelija voi edelleen suorittaa koko lukion oppimäärän omassa lukiossaan - opiskelija on sen lukion opiskelija, johon hänet on hyväksytty opiskelijaksi - erityisopetus ja opiskelijahuolto järjestetään kampuksittain siten, että samat erityisopettajat ja psykologit toimivat kampuksen lukioissa

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) NAL/2 Käsittely - verkko- ja video-opetusta toteutetaan kampuksittain ja kaikkien lukioiden kesken Stadin ekampuksella - nykyistä ei-kampuksittain tapahtuvaa yhteistyötä jatketaan kampustoiminnan ohella. Kampustoimintaa suunnitellaan yksittäisissä lukioissa, kampuksittain ja kaikkien kaupungin lukioiden kesken keväällä 2012 ja lukuvuonna Suunnitteluun osallistuvat rehtorit, opettajat ja opiskelijat. Kampustoiminta käynnistetään syyslukukaudella Esittely. Keskustelu. Jäsen Rydman ehdotti jäsen Mäkisalon kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Suoritetussa äänestyksessä jäsen Rydmanin palautusehdotuksen puolesta äänesti 3 jäsentä (Mäkisalo, Rydman, Kinkku) ja asian käsittelyn jatkamisen puolesta 5 jäsentä (Gorschkow-Salonranta, Laiho, Leoni, Virkkunen, Aaltio). Yksi jäsen oli poissa. Päätettiin jatkaa asian käsittelyä ja hyväksyttiin esittelijän ehdotus. Lisätiedot Liisa Pohjolainen Mervi Willman, vs. opetuspäällikkö, puhelin: mervi.willman(a)hel.fi Liitteet 1 Yhteenveto johtokuntien lausunnoista.pdf 2 Johtokuntien lausunnot.pdf Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi seuraavaa lukioiden kampustoiminnasta: Kampustoiminnalla tarkoitetaan lukioiden välistä tiivistä yhteistyötä ja yhteistyöverkostoa, jossa lukioilla on yhteistä opintotarjontaa. Kampusoiminta ei tarkoita lukioiden yhdistämistä tai sulauttamista toisiinsa. Jokaisella lukiolla on edelleen oma rehtorinsa ja hallintonsa sekä opiskelijaksiottonsa. Kaupungin lukiot jakaantuvat kolmeen kampukseen seuraavasti:

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) NAL/2 - Alppilan lukio, Helsingin kuvataidelukio, Itäkeskuksen lukio, Kallion lukio - Helsingin luonnontiedelukio, Helsingin medialukio, Mäkelänrinteen lukio ja Yhtenäiskoulun lukio - Etu-Töölön lukio, Ressun lukio, Sibelius-lukio ja Vuosaaren lukio. Kampustoimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa noudatetaan seuraavia periaatteita: - kampuslukiot suunnittelevat ja toteuttavat yhteisiä kursseja ja varaavat tuntikiertokaavioonsa yhteisiä kurssipaikkoja siinä määrin, että yhteisten opintojen toteuttaminen on mahdollista; lukioiden tuntikiertokaavioiden ei tarvitse olla kokonaan yhteneväisiä - yhteisten kurssien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan kunkin lukion vahvuuksista ja toisaalta niistä kursseista, joille yksittäisessä lukiossa ilmoittautuu vähän osanottajia ja jotka sen vuoksi ovat vaarassa jäädä toteutumatta - opiskelija voi halutessaan valita kursseja yhteisestä kurssitarjonnasta ja kurssien valitsemiselle luodaan yhteiset pelisäännöt - opiskelija voi edelleen suorittaa koko lukion oppimäärän omassa lukiossaan - opiskelija on sen lukion opiskelija, johon hänet on hyväksytty opiskelijaksi - erityisopetus ja opiskelijahuolto järjestetään kampuksittain siten, että samat erityisopettajat ja psykologit toimivat kampuksen lukioissa - verkko- ja video-opetusta toteutetaan kampuksittain ja kaikkien lukioiden kesken Stadin ekampuksella - nykyistä ei-kampuksittain tapahtuvaa yhteistyötä jatketaan kampustoiminnan ohella. Kampustoimintaa suunnitellaan yksittäisissä lukioissa, kampuksittain ja kaikkien kaupungin lukioiden kesken keväällä 2012 ja lukuvuonna Suunnitteluun osallistuvat rehtorit, opettajat ja opiskelijat. Kampustoiminta käynnistetään syyslukukaudella Kampustoiminnan kehittämisen lähtökohtina ovat olleet ikäluokkien pieneneminen, huoli lukiokoulutuksen vetovoimaisuuden vähenemisestä ja lukiokoulutuksen sisällölliset kehittämistarpeet. Helsingissä varataan lukiopaikka 60 %:lle peruskoulun päättävien

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) NAL/2 ikäluokasta. Väestöennusteiden mukaan peruskoulun päättävien ikäluokat tulevat pienenemään tällä vuosikymmenellä, mikä tarkoittaa samalla lukiokoulutuksen resurssien vähenemistä. Lukiokoulutuksen aloituspaikkamäärä vuodesta 2010 vuoteen 2020 tulee vähenemään noin 300 aloituspaikalla. Ikäluokat lähtevät taas suurenemaan luvulla. Viime vuosina lukiokoulutus on ollut yhteishaussa vähemmän vetovoimaista kuin ammatillinen koulutus ja hakijamäärät lukiokoulutukseen ovat laskeneet. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama lukiotyöryhmä jätti marraskuussa 2010 toimenpideehdotuksensa lukiokoulutuksen kehittämiseksi tavoitteena lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaisuutta ja saavutettavuutta. Kampustoiminnan ja lukioiden välisen yhteistyön kehittämisen lähtökohtana on myös lainsäädäntö. Lukiolain 11 :n mukaan opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin tarvittaessa myös muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen. Lukiolain 5 :n mukaan koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa. Edellä mainituista syistä johtuen sekä laadukkaan, vetovoimaisen ja monipuolisen lukiokoulutuksen turvaamiseksi ja kehittämiseksi alettiin keväällä 2011 suunnitella lukioiden tiiviimpää yhteistyötä. Samalla tavoitteena oli välttyä lukioiden lakkauttamisilta ikäluokkien pienetessä. Helsingin kaupungin lukioilla on tähän mennessä ollut satunnaisesti yhteistä kurssitarjontaa. Käytännössä moni lukio on järjestänyt lähes kaikki kurssinsa yksinään. Yhteisen kurssitarjonnan käytännön esteenä on ollut lukioiden erilaiset tuntikiertokaaviot ja työajat, jotka vaikeuttavat yhteisten kurssien toteuttamista. Yhteistä kurssitarjontaa lukioiden kesken on ollut lähinnä suomi toisena kielenä opetuksessa, vieraissa uskonnoissa, oman äidinkielen opetuksessa sekä Korkealle ja syvemmälle kurssit. Vain Kallion lukiolla ja Helsingin kuvataidelukiolla on ollut lähes 90 kurssia yhteisellä kurssitarjottimella. Toisaalta yksittäisten lukioiden on ollut vaikeaa toteuttaa kursseja, joille ilmoittautuu omasta lukiosta vähän osanottajia. Näitä kursseja ovat muun muassa ns. harvinaisten kielten sekä reaaliaineiden ja matemaattisten aineiden syventävät kurssit. Kun näitä kursseja toteutetaan alle 10 opiskelijan ryhmissä, ne kuluttavat suhteellisen paljon lukion tuntiresurssia. Kampuksia määriteltäessä pidettiin tärkeänä opiskelijamäärältään samansuuruisia kampuksia, jolloin esimerkiksi opiskelijahuoltopalveluiden kohdentaminen kampuksittain on tasalaatuista. Mahdollisimman hyvät liikenneyhteydet kampuslukioiden välillä lisäävät opiskelijoiden mahdollisuuksia kurssien ottamiselle

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) NAL/2 toisesta lukiosta. Lisäksi jokaiseen kampukseen haluttiin sekä erityistehtävä- että yleislukioita, jotta kampuksista tulisi tasapainoisia ja vetovoimaisia ja että kaikkien lukioiden vahvuuksia ja osaamista voitaisiin hyödyntää paremmin. Alueellisen eriytymisen välttämiseksi pidettiin tärkeänä yhdistää keskustassa sijaitsevia ja kaupungin muilla alueilla sijaitsevia lukioita samaan kampukseen. Näillä perusteilla päädyttiin seuraavaan kampusjakoon: - Alppilan lukio, Helsingin kuvataidelukio, Itäkeskuksen lukio, Kallion lukio - Luonnontiedelukio, Medialukio, Mäkelänrinteen lukio, Yhtenäiskoulun lukio - Etu-Töölön lukio, Ressun lukio, Sibelius-lukio, Vuosaaren lukio. Opetusvirasto pyysi mennessä lukioiden johtokunnilta kampustoiminnasta lausunnot, joissa tuli ottaa huomioon oppilaskuntien lausunnot. Johtokuntien lausunnoista esittelijä toteaa yhteenvetona seuraavaa: suurin osa lukioiden johtokunnista kannatti kampusten muodostamista. Kampustoiminnan nähdään lisäävän yhteistyötä lukioiden opettajien ja opiskelijoiden välillä. Lausunnoissa todettiin kampuslukioilla olevan toisiaan täydentävä vaikutus kurssitarjontaan. Kampustoiminta tuo joustavuutta opiskelijoiden opintopolkuihin ja mahdollistaa harvinaisten kielten ja vähävalintaisten kurssien toteutumisen. Lisäksi kampustoiminnalla voidaan estää koulujen eriarvoistumista. Johtokuntien lausunnoissa tuotiin esille seuraavia huomioon otettavia asioita ja huolenaiheita: yhteisten tuntipaikkojen sijainti, kampuslukioiden tasavertaisuus, opettajien ja opiskelijoiden liikkuminen kampuskoulujen välillä, opiskelijahuoltopalveluiden riittävyys, lukioiden erityispiirteiden ja omaleimaisuuden säilyttäminen sekä lukioiden opettajien ja opiskelijoiden osallistaminen prosessissa. Samantyyppisiä kampustoiminnan etuja ja huolenaiheita on tullut esille henkilöstölle ja opiskelijoille pidetyissä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksissa. toteaa, että kampustoiminnan periaatteissa on jo otettu huomioon esitettyjä huolenaiheita. Lisäksi kampustoimintaa voidaan suunnitella jatkossa nämä huolenaiheet huomioon ottaen. Lisätiedot Liisa Pohjolainen Mervi Willman, vs. opetuspäällikkö, puhelin:

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) NAL/2 Liitteet mervi.willman(a)hel.fi 1 Yhteenveto johtokuntien lausunnoista.pdf 2 Johtokuntien lausunnot.pdf

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) NAL/3 29 Heltech Käpylän Kullervonkaudun perusparannuksen lisäväistötilojen tarveselvityksen hyväksyminen HEL T Päätös päätti hyväksyä omalta osaltaan päivätyn Heltech Käpylän Kullervonkadun perusparannuksen lisäväistötilojen tarveselvityksen osoitteessa Kontulantie 1 ja päätti esittää sitä opetuslautakunnalle hyväksyttäväksi. Asian kiirehtimiseksi, koska opetuslautakunta käsittelee asian , tilakeskukselle lähetetään pöytäkirjanote tiedoksi jo tästä suomenkielisen jaoston käsittelystä. Lisätiedot Liisa Pohjolainen Marketta Savelainen, johtava arkkitehti, puhelin: marketta.savelainen(a)hel.fi Liitteet 1 Heltech Käpylä perusparannus tarveselvitys lisäväistötilat.pdf Otteet Ote Otteen liitteet Tilakeskus Liite 1 Opetusvirasto Päätösehdotus päättänee hyväksyä omalta osaltaan päivätyn Heltech Käpylän Kullervonkadun perusparannuksen lisäväistötilojen tarveselvityksen osoitteessa Kontulantie 1 ja päättänee esittää sitä opetuslautakunnalle hyväksyttäväksi. Asian kiirehtimiseksi, koska opetuslautakunta käsittelee asian , tilakeskukselle lähetetään pöytäkirjanote tiedoksi jo tästä suomenkielisen jaoston käsittelystä. Heltech Käpylän Kullervonkadun perusparannuksen aikaisista lisäväistötiloista on tehty päivätty tarveselvitys.

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) NAL/3 Kiinteistölautakunta päätti (466 ) hyväksyä STARAN tarjouksen 11T 1039, Heltech Käpylän väistötilojen kokonaisurakan töistä arvonlisäverottomaan euron kokonaishintaan. Lautakunta päätti oikeuttaa HKR-Rakennuttajan tekemään urakkasopimukset edellä mainitun hyväksytyn urakoitsijan kanssa sekä vastaanottamaan urakan. Lautakunta päätti oikeuttaa HKR-Rakennuttajan rakennuttamistoimisto 2:n käyttämään urakassa mahdollisesti esiintyviin muutostöihin sekä urakkasopimuksen perusteella mahdollisesti syntyviin muihin lisävelvoitteisiin arvonlisäverottomana enintään euroa. Tilakeskuksen päällikkö päätti hyväksyä P&R Arkkitehdit Oy:n laatimat Heltech Käpylän Myllypuron väistötilojen perusparannuksen päivätyt ja numeroidut luonnospiirustukset sekä tontille tulevan parakkirakennuksen numeroidut luonnospiirustukset. Kaupunginvaltuusto päätti (264 ) kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti hyväksyä Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Käpylän koulutusyksikön (Heltech Käpylä) Kullervonkadun kiinteistön perusparannuksen päivätyn hankesuunnitelman. Päätöksen perusteluissa esitetään yhdessä vaiheessa toteutettavan perusparannuksen aikaisiksi väistötiloiksi Helsingin Energian omistamia tiloja Myllypurossa, osoitteessa Kontulantie 1. Kaupunginhallitus päätti (1239 ) hyväksyä päivätyn Heltech Käpylän väistötilojen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 3 996,5 m2 ja rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 1,6 miljoonaa maaliskuun kustannustasossa (RI = 126,2, THI = 145,0). Kiinteistölautakunta päätti (514 ) esittää kaupunginhallitukselle päivätyn Heltech Käpylän väistötilojen hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 3 996,5 m2 ja rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana euroa ja arvonlisäverollisena euroa, RI=126,4 ja THI=145,0, kustannustasossa maaliskuu Opetuslautakunta antoi (160 ) kiinteistölautakunnalle puoltavan lausunnon Heltech Käpylän koulutusyksikön Kullervonkadun perusparannuksen aikaisten väistötilojen päivätystä hankesuunnitelmasta. Heltech Käpylän koulutusyksikkö muodostaa oppilaitoksen paino- ja viestintätekniikan oppimiskeskuksen. Koulutusyksikön Kullervonkadun tilojen perusparannustyöt alkavat kesäkuun alussa 2012 ja jatkuvat kahden vuoden ajan. Kullervonkadun kiinteistö on tyhjennettävä

31 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (35) NAL/3 kesäkuun alkuun mennessä, jolloin koko koulu muuttaa väistötiloihin Myllypuroon os. Kontulantie 1. Nämä tilat ovat toimineet Heltech Haagan koulutusyksikön tilojen perusparannuksen aikaisina väistötiloina joulukuulle 2012 asti ja niissä tehdään parhaillaan muutoksia paino- ja viestintätekniikan opetuksen tarpeita varten. Kontulantien tilat ovat huomattavasti pienemmät kuin Kullervonkadun tilat. Koska muita väistötiloja ei ollut tarjolla, suunnittelussa pyrittiin tilankäytön tehokkuuteen, jotta toiminta mahtuisi tiloihin. Myös oppilaitoksen toimintaa on suunniteltu huolellisesti perusparannuksen ajalle esimerkiksi työssäoppimisjaksoja pidentämällä. Tästä huolimatta suunnittelun aikana osoittautui, että Kontulantie 1:n tilat eivät riitä oppilaitoksen tarpeisiin. Lisäksi toteutussuunnittelun kuluessa Heltech Käpylän koulutusyksikön toiminnassa ja tilantarpeessa on tapahtunut muutoksia, jotka ovat lisänneet väistötilojen tarvetta. Näitä ovat kaksi uutta ohjaavan ja valmistavan koulutuksen ryhmää, avoin maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ryhmä, uusi ulkoasuntoteutuksen ryhmä, kaksi aikuisten Polkumava alkeisryhmä, kaksi aikuisten iltaryhmää sekä viisi uutta opettajaa ja kaksi opiskelijahuollon henkilöä Lisäväistötilojen tarve on 7 opetustilaa á 57 m2. Laajuus on 403 hym2, 505 htm2 ja 530 brm2. Lisäväistötilat toteutetaan kuivaparakkeina, jotka sijoitetaan Kontulantie 1:n tontille muun toiminnan yhteyteen. Lisäksi selvitetään vaihtoehtona tontilla sijaitsevan piirikeskusrakennuksen mahdollista jatkokäyttöä osalle tiloista. Oppilaitoksen toiminnan kannalta on erittäin tärkeää, että kaikki väistötilat sijaitsevat toistensa välittömässä läheisyydessä ja lisäväistötilat sijoitetaan Kontulantie 1:n tontille. Perusparannuksen aikaiset väistötilat tarvitaan ajalle 8/2012 7/2014. Vuokra on kahden vuoden käyttöajalta yhteensä euroa. Vuokran lisäys perusparannuksen jälkeen on euroa/kk, 10 vuoden ajalla. Toteutus- ja ylläpitovastuu on kiinteistöviraston tilakeskuksella. Tarveselvityksen ovat laatineen opetusvirastosta johtava arkkitehti Marketta Savelainen ja Heltechin edustajat rehtori Antti Virtanen ja apulaisrehtori Leena Linnosaari. Lisätiedot Liisa Pohjolainen Marketta Savelainen, johtava arkkitehti, puhelin: