Vehnäterrierin jalostuksen tavoiteohjelma (luonnos)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vehnäterrierin jalostuksen tavoiteohjelma (luonnos)"

Transkriptio

1 Vehnäterrierin jalostuksen tavoiteohjelma (luonnos) Sisällys 1 YHTEENVETO VEHNÄTERRIERIN TAUSTA Historia Vehnäterrieri maailmalla Rodun saapuminen Suomeen Rodun historia ja kehitys Suomessa JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA NYKYTILANNE Populaation koko ja rakenne...6 Rekisteröintimäärät Luonne ja käyttöominaisuudet Terveys Ulkomuoto YHTEENVETO AIEMMAN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA Populaation kokonaistila ja rakenne Luonne ja käyttöominaisuudet Terveys Ulkomuoto JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA STRATEGIAT Visio Rotujärjestön tavoitteet Rotujärjestön strategia Uhat ja mahdollisuudet Varautuminen ongelmiin Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA LÄHTEET LIITTEET...21

2 1 YHTEENVETO Vehnäterrieri on vanha irlantilainen rotu, jota on esiintynyt Irlannin eteläisissä osissa maalaistalojen yleiskoirina jo vuosisatojen ajan. Vehnäterriereitä rekisteröidään nykyisin Suomessa noin yksilöä vuosittain. Rodun kokonaismäärä maassamme lienee noin 1600 koiraa. Rotu pohjautuu kaikkialla samoihin irlantilaisiin koiriin, ja näin ollen myös korkea sisäsiittoisuusaste on rodun ongelma kaikkialla. Huomattava osa kotimaisista jalostusyhdistelmistä perustuu tuontiurosten käyttöön. Luonteeltaan vehnäterrierit ovat maassamme ihmisystävällisiä, vilkkaita ja aktiivisia, mutta myös rauhallisia. Arkuutta ja aggressiivisuutta toisia koiria kohtaan esiintyy jonkin verran. Yleisesti ottaen vehnäterrieri tunnetaan erittäin terveenä ja pitkäikäisenä rotuna, mutta kuten kaikilla roduilla, esiintyy myös vehnäterrierillä perinnöllisiä sairauksia ja vikoja. Perinnöllinen munuaisvika (PNP) on kuolemaan johtava sairaus, joka ja 1980-luvuilla alkoi nostaa päätään rodussa ahtaan linjasiitoksen seurauksena. Ensimmäiset varmistetut PNP-tapaukset Suomessa ajoittuvat vuoteen 1985, jolloin samasta pentueesta kuoli useita yksilöitä tähän sairauteen. Rotuyhdistys käynnisti valvontaohjelman seuraavana vuonna, ja Suomea voidaankin pitää edelläkävijänä PNP:n vastustamistyössä; uusia tapauksia ei ole ilmennyt vuoden 1994 jälkeen. Uusia ongelmia ilmeni kuitenkin1990-luvulla Yhdysvalloista tuontujen jalostusyksilöiden myötä. Proteiinikadon (PLE/PLN) vastustamista vaikeuttaa sairauden puhkeaminen suhteellisen myöhäisessä, noin 4-6 vuoden iässä. Proteiinikadon periytyvyydestä ei ole laajasta yhdysvaltalaisesta tutkimusohjelmasta huolimatta edelleenkään varmaa tietoa. Lonkkanivelen kehityshäiriön (HD) osalta viimeisen kymmenen vuoden aikana kuvatuista vehnäterriereistä on 20%:lla tavattu lieviä tai keskivaikeita muutoksia lonkkanivelissä. Suhteellisen kevytrakenteisen, vehnänkokoisen koiran elämää ei keskivaikeakaan lonkkaniveldysplasia näytä vaivaavan, mutta harrastamista se voi kuitenkin vaikeuttaa. Silmäsairauksista on Suomessa tavattu muutama PRA-tapaus, viimeisin vuonna Sen sijaan 2000-luvulla on tavattu kaksi perinnöllistä kaihitapausta (HC). Rotumääritelmän mukaan vehnäterrieri on yleisvaikutelmaltaan kestävä ja toimelias, lyhytrunkoinen ja hyvärakenteinen koira, joka antaa voimakkaan vaikutelman. Ei liian korkea, eikä liian matalaraajainen. Yksinkertainen karvapeite on yksi rodun erityispiirteistä ja sen tulee aikuisella koiralla olla runsasta ja silkkisen pehmeää ja sen tulee laskeutua eloisana, kiiltävänä ja laineikkaana. Vehnäterrierillä esiintyvien kahden eri karvatyypin väliset erot ovat Suomessa viime vuosina jonkin verran tasaantuneet karvanlaadun yleisen parantumisen johdosta. Uutta jalostuksen tavoiteohjelmaa edeltänyt jalostusohjesääntö on toiminut hyvin. Sukusiitosasteen suunnan kehitys yhä pienempään vuosittaiseen keskiarvoon on ollut myönteinen. Tavoitearvo 10% (Compuped 8 polvea) on saavutettu ja jopa alitettu muutamana vuonna. Kymmenessä vuodessa sukusiitosaste on laskenut n. 4%. Viimeisen kymmenvuotiskauden aikana yhdenkään uroksen jälkeläismäärä ei ylitä tavoitteeksi asetettua 5% rajaa. Rodun terveystilanne on säilynyt ennallaan lukuunottamatta kahta uutta kaihitapausta (HC), joita ei ole ennen tavattu. Yhä kasvava osuus jalostusyhdistelmistä täyttää jalostusohjesäännön suositukset sekä veri-/virtsatutkimusten että myös silmätarkastusten ja lonkkatutkimusten suhteen.

3 Uudessa tavoiteohjelmassa vehnäterrierin rodunjalostuksen visiona on tyypiltään rodunomainen, fyysisesti ja psyykkisesti terve vehnäterrieri, jonka tulee jatkossakin pystyä täyttämään tehtävänsä miellyttävänä seurakoirana ja jonka kanssa voi myös harrastaa monipuolisesti. Vehnäterrieripopulaatiota koskeva keskeisin jalostustavoite on pitää rodun jalostuspohja mahdollisimman laajana. Tavoitteen saavuttamiseksi vältetään liiallista sukusiitosta sekä matadorijalostusta ja pyritään käyttämään yksilöitä tasaisesti mahdollisimman monien sukulinjojen säilyttämiseksi jalostuksessa.tämän päivän jalostuksella luodaan pohja tulevaisuuden jalostustyölle. Luonnetta koskeva keskeisin jalostustavoite on pyrkimys kasvattaa hyväluonteisia vehnäterriereitä, jotka sopeutuvat hyvin nykypäivän elämään ja soveltuvat monenlaiseen harrastustoimintaan. Terveyden osalta keskeisin jalostustavoite on pyrkiä säilyttämään tilanne perinnöllisen munuaisvian (PNP) ja silmäsairauksista PRA:n kohdalla ennallaan sekä lisätä HC:n vastustaminen suosituksiin sekä jatkaa lonkkaniveldysplasian (HD) ja proteiinikatosairauksien (PLN/PLE) vastustamista mm. tutkimalla jalostusyksilöt em. sairauksien varalta jatkossakin. Ulkomuodon osalta keskeisin jalostustavoite on rotumääritelmän mukainen vehnäterrieri. Tavoiteohjelmassa esitetään keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Näitä ovat mm. jalostussuositukset, rodun tilanteen seuraaminen tietoja kokoamalla, tilastoimalla ja julkistamalla, kasvattajien ja tuomareiden koulutus sekä kansainvälinen yhteistyö. Lisäksi tarkastellaan rotuun kohdistuvia riskejä sekä esitetään tavoiteohjelman toteutumisen seurantakeinot.

4 2 VEHNÄTERRIERIN TAUSTA 2.1 Historia Vehnäterrieri on vanha irlantilainen rotu, jota on esiintynyt Irlannin eteläisissä osissa maalaistalojen yleiskoirina jo vuosisatojen ajan. Pientilallisilla oli tapana käyttää vehnäterriereitä vahinkoeläinten tappamiseen tai apunaan tilan töissä. Rotua käytettiin pitkään vaativassa työssä mäyrien ja saukkojen metsästyksessä. Vehnäterrierin historia on jokseenkin hämärän peitossa johtuen sen sukulaisuudesta muihin irlantilaisiin terrierirotuihin; vehnäterrieri on mahdollisesti vanhin näistä neljästä. Pehmeäkarvaisista koirista on olemassa kirjallisia mainintoja, joiden perusteella voidaan olettaa rodun olleen olemassa jo ainakin 200 vuotta. Niukoista todisteista huolimatta nykyisen irlanninterrierin ja vehnäterrierin sukulaisuus näyttää olleen tulosta harkituista jalostuskokeiluista. Vaatimattoman vehnäterrierin tausta lienee siis melko kirjava. Rodun pitkästä historiasta huolimatta Irlannin Kennelklubi hyväksyi sen virallisesti vasta vuonna Siitä lähtien rodun suosio on tasaisesti kasvanut, ja rotu on nykyisin hyvin tunnettu kautta maailman Vehnäterrieri maailmalla Vaikka vehnäterrieri on hyväksytty roduksi vasta vuonna 1937, tapahtui varsinainen läpimurto 1970-luvun puolivälin jälkeen, kun rotu sai sertifikaattioikeudet Englannissa ja se virallistettiin Yhdysvalloissa. Tuon jälkeen rotu on lyönyt itsensä nopeasti läpi ja se on lisännyt suosiotaan räjähdysmäisesti Yhdysvalloissa ja mm. Ruotsissa. Suomeen ensimmäinen vehnäterrieri tuli vuonna 1963 Irlannista ja ensimmäinen vehnäpentue syntyi vuonna Rotua esiintyy myös jonkin verran mm. Kanadassa ja Euroopassa eikä rotu liene nykyään tuntematon missään päin maailmaa. Vaikka rotu onkin jakaantunut karvanlaadun ja -määrän mukaan nk. runsasturkkisempiin amerikkalais-englantilaisiin linjoihin sekä ohutturkkisempiin irlantilaisiin linjoihin, pohjautuvat koirat kaikkialla samoista irlantilaisista koirista ja korkea sisäsiittoisuusaste on rodun ongelmana kaikkialla Rodun saapuminen Suomeen Suomeen ensimmäinen vehnäterrieri tuli vuonna 1963 Irlannista ja ensimmäinen vehnäpentue syntyi vuonna Täydennystä tuotettiin 1970-luvulla Ruotsista, Irlannista sekä Englannista. Näitä alkuperäisiä linjoja löytyy yhä kaikkien nykypäivän vehnäterriereiden sukutauluista, täydennyksiä on lisäksi tullut monelta suunnalta mm. Yhdysvalloista ja Saksasta. 2.4 Rodun historia ja kehitys Suomessa Vehnäterrierin kasvatus Suomessa alkoi vuonna 1965 kahden irlannintuonnin pentueella. Seuraavalla vuosikymmenellä rekisteröintimäärät nousivat melko tasaisesti kohti vuosikymmenen loppua ylittäen 50 rajan ensi kerran vuonna Rotu sai uusia kasvattajia ja koiria tuotiin Irlannista, Englannista ja Ruotsista. Vehnäterrieri tunnettiin jo laajemmin 1980-luvulle tultaessa ja 1985 rekisteröinit kipusivat jo yli sadan. Harrastajamäärän kasvun myötä myös lukuisa joukko uusia kasvattajia syntyi. Suomalainen vehnäkanta sai edelleen vahvistusta tuontikoirien myötä aiemmin

5 mainittujen maiden lisäksi nyt myös Yhdysvalloista ja Saksasta. Vehnäterrierin jakautuminen kahteen eri turkkityyppiin oli tuolloin selvästi nähtävissä. Viime vuosina eri turkkityyppien väliset erot ovat tasoittuneet karvanlaadun yleisen paranemisen seurauksena. Rodun suosio vakiintui 1990-luvulla nykyiselle vuosirekisteröinnin tasolle, joskin aivan viimeisinä vuosina on rekisteröinnit olleet laskusuunnassa. 3 JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA Rotujärjestö: Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. perustettu Rotujärjestöoikeus vuodesta Jäsenmäärä vuoden 2005 lopussa Jalostustoimikunnan organisaatio: Vehnäterrierin jalostukseen liittyvästä käytännön työstä vastaa hallituksen nimeämä jalostustoimikunta, johon kuuluu 3 5 varsinaista jäsentä sekä mahdollisesti 1 2 asiantuntijajäsentä. Toimikunnan jäsenten toimikausi on viisi (5) vuotta. Hallitus vahvistaa jalostustoimikunnan sekä pentuvälityksen toimintaohjeet. Jalostustoimikunnan työ painottuu tiedon keräämiseen ja julkaisemiseen sekä kasvattajien, kasvattajiksi aikovien ja urosten omistajien sekä muiden asiasta kiinnostuneiden neuvontaan ja kouluttamiseen. Jalostustoimikunta ei anna urossuosituksia, mutta käsittelee kasvattajien jalostusneuvontapyynnöt, joissa tulee olla kasvattajan omat urosehdotukset (1-3 kpl). Jalostustoimikunta kertoo suunnitellun yhdistelmän toteuttamiseen vaikuttavista tekijöistä sekä siihen mahdollisesti sisältyvistä riskeistä. Jalostustoimikunta voi mm. laskea suunnitellun yhdistelmän sukusiitoskertoimen, merkitä sukutauluihin tunnetut sairauksien tai vikojen kantajat sekä kertoa muista mahdollisista jalostustoimikunnan tiedossa olevista seikoista, jotka voivat vaikuttaa suunnitellun yhdistelmän käyttämiseen. Lopullisen päätöksen tekee aina kuitenkin kasvattaja, jolla on oikeus valita uros ja joka myös itse kantaa vastuun.

6 4 NYKYTILANNE 4.1 Populaation koko ja rakenne Taulukko 1. Sukusiitosprosentti CompuPed/8 sukupolvea. sukusiitos% yht. alle 6, ,3-9, ,5-12, ,5-15, , , yli keskiarvo% 13,8 12,3 10, ,5 11,2 9,3 8,4 10,4 7,3 264 Rekisteröintimäärät Suomessa vehnäterrieri on saavuttanut vakaan suosion. Vuosittainen rekisteröintimäärä on keskimäärin 163 (Taulukko 2). Viimeisen kymmenvuotiskauden aikana on syntynyt 264 pentuetta (1564 pentua), joissa isänä on ollut 105 eri urosta ja 160 eri narttua. Keskimäärin vuosittain siitokseen on käytetty 19 urosta ja 24 narttua. Kaikkiaan vehnäterriereitä lienee maassamme noin 1600 yksilöä. Taulukko 2. Rekisteröinnit Vuosi Rekisteröinnit Pentueita Tuonteja Kasvattajat Isät Emät

7 Taulukko 3. Eniten käytetyt urokset tarkastelujaksolla Uros Pentueita Pentuja % Pentueita Pentuja kumulat # -osuus yht yht % 1 Fairylake s Known As The , Swede (S) 2 Brookdene Springsteen (FRA) , Down To Earth De La Richesse (NL) , Never Lasting s A Star Is Born (D) , Red Devil De Morrigan (NL) , Austronaut (S) , Armagh Alister Vom Sennhues (D) , Wheatstone Denzel , Merry Blue Paddington , Movin On Ducati Desmo (S) , Newkilber Sunset On Sunset(USA) , Tarkastelujakson aikana 31% syntyneistä pennuista on kymmenen eniten käytetyn uroksen jälkeläisiä. Tarkastelujakson aikana 50% syntyneistä pennuista on 20 eniten käytetyn uroksen jälkeläisiä. Yhdeksän yhdestätoista (9/11) eniten käytetyimmistä uroksista on tuonteja, kaksi kotimaassa syntyneitä tuontiuroksen tai -nartun jälkeläisiä. Taulukko 4. Eniten käytetyt nartut tarkastelujaksolla # Narttu Pentueita Pentuja 1 Enjoy The Best Colour (Hr) Wheatstone True Colors Röhvelin Take Your Heart Boundary Oak Dilber Major Wheat D s Tootsie Brayson Delightful Girl (Irl) Wildwheat s Lilliann Röhvelin Spring Sun Wheatstone Carrera Zarosan Lewanna 3 26 Taulukko 5. Eniten käytetyt urokset tarkastelujaksolla # Uros Pentueita Pentuja %-osuus kumulat% 1 Brookdene Springsteen (FRA) , Down To Earth De La Richesse (NL) , Newkilber Sunset On Sunset (USA) , Elovainion Cosmus , Boundary Oak Erne , Wheatstone Forrest , Widwheat s Morris , Embor De Yonsabalene (ESP) , Röhvelin Universal Man , Jazz Dancer De Morrigan (NL) , Austronaut (S) ,68 43

8 Käytettyjen urosten määrä tarkastelujaksolla on 63 kpl. Narttujen määrä on 90 kpl. Tarkastelujakson aikana 40% syntyneistä pennuista on kymmenen eniten käytetyn uroksen jälkeläisiä. Tarkastelujakson aikana 50% syntyneistä pennuista on 14 eniten käytetyn uroksen jälkeläisiä. Puolet käytetyimmistä uroksista on tuonteja, puolet kotimaassa syntyneitä ulkomaisten/tuontiurosten jälkeläisiä. Urosten väliset sukulaisuussuhteet Brookdene Springsteen ja Röhvelin Universal Man ovat isä ja poika. Uroksilla Elovainion Cosmus ja Wheatstone Forrest on yhteinen isä, Wheaten Rebel s Walk On Top, ja näiden isoisä Danterri Wheaten Man About Town on myös Boundary Oak Ernen isoisä sekä esiintyy 3. polvessa urosten Newkilber Sunset On Sunset ja Jazz Dancer De Morrigan takana. Tehollinen populaatio sukupolvi : 4*63*90/(63+90)= Luonne ja käyttöominaisuudet Luonteeltaan vehnäterrieri on hyväluonteinen ja eloisa. Se on omistajiinsa kiintyvä, uskollinen ystävä, joka on puolustustahtoinen olematta hyökkäävä. Tulee muistaa, että vaikka vehnäterrieri ei olekaan terrieri sieltä ärhäkämmästä päästä, on se kuitenkin terrieri eikä välttämättä tule toimeen kaikkien koirien kanssa. Varsinkaan uros ei jätä vastaamatta sille heitettyyn haasteeseen. Liiallinen hyökkäävyys ei kuitenkaan kuulu vehnäterrierin luonteenpiirteisiin. Vehnäterrieri ei saa olla hermostunut, arka, pelkopurija tai aggressiivinen eikä tällaisia koiria tule käyttää jalostukseen. Rotujärjestön jäsenistölle suunnatussa vehnäterrierien terveyskyselyssä vuonna 2003 vastaajista 88% oli tyytyväisiä rodun luonteeseen, ei-tyytyväisten osuus oli 12%. Terveyskyselyssä listatuista ongelmista suurimmaksi nousivat aggressiivisuus toisille koirille sekä arkuus. Myös aggressiivisuus ihmisille, tuhoaminen, metelöinti ja ylivilkkaus mainittiin. Taulukko 6. Vehnäterrierin luonnekuvaus 2003 terveyskyselyn mukaan. 81 % Vehnien luonnekuvaus 38 % 35 % 27 % 7 % 5 % 2 % 2 % Ihmisyst. Vilkas Aktiivinen Rauhallinen Pidättyv. Arka Vetäytyvä Aggress.

9 Kasvattajille vuonna 2005 suunnatussa kyselyssä 11% piti rodun tämän hetkistä luonnetta hyvänä ja 89% melko hyvänä. Luonne vastaa rotumääritelmää 16% mielestä hyvin, 84% mielestä melko hyvin. Luonneongelmia esiintyy 94% mielestä jonkin verran, 6% mukaan ongelmia ei ole. Listatuista ongelmista suurimmaksi nousivat arkuus ja agressiivisuus koirille tai ihmisille sekä dominanssi. Myös epäluuloisuus ja vahtiminen mainittiin. Vehnien luonnetestituloksia in löydettävissä 32 yksilön osalta vuosilta Pisteiden vaihteluväli on ollut , keskiarvo on 126 pistettä. Keskimääräinen vehnäterrierin luonnetestitulos: Toimintakyky: kohtuullinen Terävyys: pieni Puolustushalu: kohtuullinen tai pieni Taisteluhalu: suuri, kohtuullinen tai pieni Hermorakenne:suhteellisen rauhallinen tai hieman rauhaton Temperamentti:kohtuullisen vilkas Kovuus: hieman pehmeä Luoksepäästävyys: avoin Laukaisuvarma 4.3 Terveys Yleisesti ottaen vehnäterrieri tunnetaan erittäin terveenä ja pitkäikäisenä rotuna. Lisääntyminen on ongelmatonta, normaaliastutukset sujuvat yleensä hyvin ja nartut ovat hyviä synnyttäjiä. Pentuekoko on suhteellisen suuri; 5 7 pentua on tavallinen määrä. Lisääntymisongelmiin on suhtauduttava vakavasti, sillä ongelmaton lisääntyminen on tärkeää rodun elinvoimaisuuden kannalta Suomessa vehnäterrierillä todetut merkittävät sairaudet Kuten kaikilla roduilla, esiintyy myös vehnäterriereillä perinnöllisiä sairauksia ja vikoja. Jalostusyksilön tulee olla vapaa perinnöllisistä sairauksista ja vioista, joita se ei myöskään tiettävästi saa periyttää. Seuraavia rodussamme esiintyviä perinnöllisiä sairauksia ja vikoja tulee erityisesti vastustaa: Perinnöllinen munuaisvika (PNP/FN) Perinnöllinen munuaisvika on kuolemaan johtava perinnöllinen sairaus, jonka periytyvyyttä ei varmasti vielä tunneta, mutta sen epäillään mahdollisesti periytyvän kahden geeniparin mukana. Oireet ilmenevät yleensä 3 kk 3 -vuotiailla koirilla, mutta joskus vasta 6 vuoden iässä. Sairaus on yhä varsin yleinen mm. Yhdysvalloissa ja Ruotsissa. Kiitos tehokkaan ja huolellisesti suunnitellun jalostustyön ei Suomessa ole patologisesti varmistettuja PNP-tapauksia tullut tietoon sitten vuoden 1994 vaikka lähes kaikkien nykypäivän vehnäterriereiden sukulinjoista löytyykin varmoja kantajia. Sairauden kantajien tunnistamiseksi on kehitetty DNA-markkeritesti, joka tunnistaa lähellä sairausgeenejä olevan ns. markkerin, siis ei itse sairausgeeniä. Siksi sen tulokset eivät ole yksiselitteisiä. Proteiinikato (PLE/PLN) Proteiinikatosairaudet suoliston tai munuaisten kautta (PLE/PLN) on yleistyvä sairaus vehnäterriereillä.

10 Sairaus todetaan yleensä 4 6 vuoden iässä mutta ei aina johda kuolemaan. Periytyvyydestä ei ole varmaa tietoa, mutta näyttää siltä, että itse sairaat yksilöt periyttävät sairautta keskimääräistä enemmän myös jälkeläisilleen. Sairauden vastustamista vaikeuttaa sairauden puhkeaminen myöhäisessä iässä. Sairaus on varsin tavallinen Yhdysvalloissa ja myös Suomessa ilmenee vuosittain muutama yksittäinen epäilty tai varmistettu tapaus, joilla on PLE ja/tai PLN:n kaltaisia oireita. Yhdysvalloissa on ollut jo useita vuosia käynnissä laaja PLE/PLN-tutkimusohjelma, jonka tuloksena toivotaan tulevaisuudessa saatavan tietoja sairauden periytyvyydestä ja sen hoidosta. Lonkkanivelen kehityshäiriö, lonkkaniveldysplasia (HD) Lonkkaniveldysplasia on lonkkanivelen kehityshäiriö, jossa reisiluun pään ja lantion lonkkamaljakko eivät sovi täydellisesti yhteen ja joka pahimmillaan rampauttaa koiran. Tutkimuksissa periytyvyyden on todettu olevan %:n luokkaa ja perityn taipumuksen lisäksi vian kehittymiseen ja sen vaikeusasteeseen vaikuttavat mm. ruokinta ja liikunta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa kuvatuista yksilöistä (Taulukko 6) 20%:lla on tavattu lieviä tai keskivaikeita muutoksia lonkkanivelissä. Lonkkaniveldysplasia voi vaikeuttaa mm. harrastamista ja vaikea-asteinen lonkkaniveldysplasia voi pahimmillaan rampauttaa koiran, jolloin liikkuminen on kivuliasta ja haittaa koiran elämää. Taulukko 6. Vehnien lonkkakuvaustulokset A (terveet) 50 51,0 % 90 57,3 % ,3 % 36 62,1 % B (rajatap.) 27 27,6 % 37 23,6 % 36 22,2 % 14 24,1 % C (lievä) 13 13,3 % 21 13,4 % 13 8,0 % 3 5,2 % D (keskivaik.) 8 8,2 % 9 5,7 % 4 2,5 % 5 8,6 % % % % % Silmäsairaudet Etenevä verkkokalvon surkastuminen (PRA) johtaa vähitellen koiran sokeutumiseen verkkokalvon valoherkkien tappi- ja sauvasolujen pikkuhiljaa rappeutuessa. Tämä perinnöllinen silmäpohjan sairaus ilmenee keski-ikäisellä tai vanhalla koiralla eli n vuotiaana. Suomessa on tavattu muutama PRA-tapaus vehnäterriereillä, jotka ovat syntyneet ja 1980-luvulla. Viimeisin PRAtapaus (epävirallinen) on vuodelta Perinnöllinen kaihi (HC) Kaihi (tai harmaakaihi) eli katarrakta on silmän mykiön eli linssin tai sen kapselin samentuma. Jos kaihi on perinnöllinen, siitä käytetään lyhennettä HC eli hereditary catarract, perinnöllinen kaihi. Eri koiraroduilla on erilaisia harmaakaihityyppejä, kyseessä voi olla vain pieni samentuma joka ei etene, tai koko mykiön samentumiseen ja sokeuteen johtava täydellinen kaihi. Myös ilmenemisikä vaihtelee roduittain. Perinnöllisyyden puolesta puhuu se, jos kaihi esiintyy molemmissa silmissä, rodulle tyypilisessä paikassa ja tyypillisessä iässä ja on etenevä. Uudella rodulla samantapaisten kaihien esiintyminen sukulaisilla tukee perinnöllisyysoletusta. Suomessa on tavattu kaksi HC-tapausta vehnäterriereillä, jotka ovat syntyneet vuosina 1999 ja Suomessa on viimeisen viisivuotiskauden aikana suoritettu vehnille 112 virallista silmätarkastusta, joissa on tavattu 2 HC-tapausta, muita mykiömuutoksia, multifokaalinen RD sekä ylimääräisiä ripsiä.

11 Taulukko 7. Viralliset silmätarkastukset Tutkitut kpl Tutkitut % Terveet % HC PHTVL/ PHPV , , , , Muut perinnölliset sairaudet ja viat Vehnäterriereillä on raportoitu mm. iho-ongelmia aiheuttavaa allergiaa tai atopiaa, virtsatiehyeiden kehityshäiriöitä, napa- ja nivustyriä sekä jonkin verran tavataan kapeaa alaleukaa (alakulmahampaat painuvat ikeniin) ja muita purentavikoja. Satunnaisesti tavataan tavallisia, lieviä perinnöllisiä vikoja kuten kivesvikaa, hammas- ja pigmenttipuutoksia, häntämutkia jne. Jonkin verran on tutkittu myös vehnien polvi- ja kyynärniveliä, eikä niissä ole juurikaan löytynyt huomauttamista 4.4 Ulkomuoto Vehnäterrierin olemusta voi parhaiten kuvata termeillä voimakas, sopusuhtainen ja kohtuullinen. Kaikki liioitellut piirteet ovat erittäin epätoivottuja. Sukupuolileiman tulee olla selvä. Vehnäterrieri on keskikokoinen, lyhytrunkoinen ja hyvärakenteinen terrieri, joka antaa voimakkaan vaikutelman. Sopusuhtainen, piirteiltään neliömäinen vehnäterrieri ei saa olla liian korkea- eikä liian matalaraajainen. Vaikka vehnäterrieri saakin olla hieman korkeuttaan pidempi, se ei saa vaikuttaa pitkärunkoiselta. Missään tapauksessa ei saa pyrkiä kasvattamaan koiria, jotka ovat pituuttaan korkeampia, pystylapaisia, ylikulmautuneita takaa ja sipsuttavia askellukseltaan. Jo ääriviivoista tulee erottaa minkä rotuinen koira on kyseessä; vehnäterrieri ei saa näyttää vehnänväriseltä kerrynterrieriltä. Vehnäterrierin yksinkertainen karvapeite on yksi rodun tunnuspiirteistä ja sen tulee aikuisella koiralla olla runsasta ja silkkisen pehmeää ja sen tulee laskeutua eloisana, kiiltävänä ja laineikkaana. Vehnäterrieristä ei lähde karvaa. Oikea väri voidaan kuvailla kalpeasta kullanväristä lämpimään hunajanväriin siis kaikki vehnänvärin sävyt. Aikuisen koiran yleissävyn tulee selvästi olla puhdas vehnänväri eikä muiden värien olemassaoloa sallita kuin satunnaista sinimustaa nokisuutta korvissa ja kuonossa. Aikuisen vehnän väri ei saa koskaan vaikuttaa ruskealta tai valkoiselta. Karvapeite ei saa olla karkea eikä kähärä tai eloton ja pystyssä sojottava. Missään tapauksessa karva ei saa olla kiilloton, paksu, laadultaan villava tai pumpulimainen.

12 5 YHTEENVETO AIEMMAN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA Kerry- ja vehnäterrierikerho ry:n vuosikokous hyväksyi rotujemme ensimmäisen jalostus-ohjesäännön Jalostusohjesääntöä tarkistettiin ja muutokset hyväksyttiin vuosi-kokouksessa Jalostuksen tavoiteohjelmat roduillemme vuosille hyväksyttiin vuosikokouksessa Tavoitteiden toteutuminen vuosina Populaation kokonaistila ja rakenne Tavoite: pyritään jalostusyhdistelmiin, joissa sukusiitosaste on alle 10% ja näin pyritään saamaan myös keskimääräinen sukusiitosaste alle 10 %:n. Toimenpide: Suositus yhdistelmien sukusiitoasteesta (CompuPed-ohjelmalla 8 sukupolvesta laskettuna alle 10%). Tulos:Sukusiitosasteen suunnan kehitys on ollut myönteinen. Vuosina 2002, 2003 ja 2005 on päästy alle tavoitteeksi asetetun 10% keskiarvon. Vuosina sukusiitosaste on vaihdellut välillä 13,6-13,9 sukusiitosaste on laskenut kymmenessä vuodessa n. 4%. Tavoite: pyritään välttämään matadorijalotusta Toimenpide: Suositus, että yhdellä uroksella saisi olla enintään kolme pentuetta vuodessa eikä sen jälkeläismäärä saisi ylittää 5 % rekisteröinneistä 10 vuoden jaksoissa. Tulos: Jaksolla uroksella on ollut yli kolme pentuetta vuodessa, mutta yhdenkään uroksen jälkeläismäärä ei ylitä 5% rekisteröinneistä (eniten käytetyn osuus 4,73%). 5.2 Luonne ja käyttöominaisuudet Tavoite: Jalostuksessa tulee pyrkiä kasvattamaan hyväluonteisia vehnäterriereitä, jotka sopeutuvat hyvin nykypäivän elämään ja soveltuvat monenlaiseen harrastustoimintaan. Toimenpide: Suositus, ettei arkoja, hermostuneita tai aggressiivisia koiria tule käyttää jalostukseen. Tulos: Rotujärjestön jäsenistölle vuonna 2003 suunnatun kyselyn mukaan 88% vastaajista oli tyytyväisiä rodun luonteeseen, ei-tyytyväisiä oli 12%. Kasvattakyselyssä 89% piti rodun tämän hetkistä luonnetta melko hyvänä, 11% hyvänä. Molemmissa kyselyissä suurimmiksi ongelmiksi nousivat aggressiivisuus toisille koirille sekä arkuus. 5.3 Terveys Rodun terveydentila Tavoite: rodun terveydentilan seuraaminen Toimenpide: Seurantaa on tehty vuosittain seuraamalla pentueiden vanhempien tutkimustuloksia, pentueiden sukusiitosastetta sekä vuosittaisia terveystutkimustuloksia. On myös listattu käytetyimmät jalostusurokset.

13 Kerryjen ja vehnien terveyskysely jäsenistölle toteutettiin vuonna Kerryjen ja vehnien kasvattajakysely toteutettiin vuonna Tulos: Toteutettu laajat tutkimukset, jotka antavat hyvän kuvan rodun tilanteesta tällä hetkellä. Perinnöllinen munuaisvika PNP Tavoite: Pyritään säilyttämään perinnöllisen munuaisvian (PNP) tilanne hyvänä Toimenpide: PNP-kantajat sekä veri/virtsa-arvojen tulokset julkaistaan yhdistyksen vuosikirjassa. Omistajien vapaaehtoiset raportoinnit sairaustapauksista jalostustoimikunnalle. Sairauden vastustamista jatketaan aiemmin annetuin suosituksin. Tulos: Tilanne on pysynyt hyvänä, uusia tapauksia ei ole tullut tietoon. Viimeiset tietoon tulleet tapaukset ovat 1980-luvun lopulla syntyneitä. Proteiinikatosairauksien (PLE/PLN) Tavoite: Proteiinikatosairauksien (PLE/PLN) vastustaminen edelleen Toimenpide: Omistajien vapaaehtoiset raportoinnit sairaustapauksista jalostustoimikunnalle. Suositukset jalostusyksilöiden tutkimuksista. ERD-virtsatutkimus 22 vehnäterrierille keväällä 2004 jossa tutkittiin ERD-testin soveltuvuutta. Tulos: Sairaustilanne on pysynyt ennallaan. Yli puolet jalostusyhdistelmistä on tutkittu veri- ja/tai virtsatestein ( %). Voidaan antaa suositus ERD-testin käyttämisestä alle 7-vuotiaiden vehnäterriereiden seulontatestinä ennen jalostuskäyttöä. Silmäsairaudet (PRA, HC) Tavoite: Pyritään säilyttämään silmäsairauksien hyvä tilanne ennallaan Toimenpide: Suositukset jalostusyksilöiden tutkimuksista. Joukkosilmätarkastus toukokuussa Tulos: Vehnien jalostusyhdistelmistä silmätarkastettu: 2002 molemmat vanhemmat 42,9%, toinen vanhemmista 42,9%, ei kumpaakaan 14,2% 2003 molemmat vanhemmat 71,4%, toinen vanhemmista 28,6% 2004 molemmat vanhemmat 72%, toinen vanhemmista 16%, ei kumpaakaan 12% 2005 molemmat vanhemmat 85%, toinen vanhemmista 15%Yhä useammasta yhdistelmästä molemmat vanhemmat on silmätarkastettu. Viimeisin (epävirallinen) PRA-tapaus on vuodelta HC-tapauksia, joita aiemmin ei ole esiintynyt on tavattu 2 kpl. Lonkkaniveldysplasia HD Tavoite: jatketaan lonkkaniveldysplasian (HD) vastustamista mm. tutkimalla jalostusyksilöt jatkossakin Toimenpide: suositukset jalostusyksilöiden tutkimuksista ja tuloksista. Tulos: Jalostusyksilöiden lonkkatutkimus on lisääntynyt huomattavasti: vuonna 1992 molemmat vanhemmat oli tutkimatta yli 56% :ssa yhdistelmistä, 2000-luvulla molemmat on tutkittu lähes 90% :ssa yhdistelmistä (vuosina % tutkittuja). JTO:n täyttäviä yhdistelmiä on ollut vuodesta 1996 alkaen vähintään ¾ yhdistelmistä (vuonna %, %) C-lonkkaisten käyttö on lisääntynyt huomattavasti vuoden 2000 jälkeen, mutta suuntaus näyttäisi olevan taas parempaan päin. Samaan aikaan D-lonkkaisten käyttö on vähentynyt jonkin verran. Vuosina jalostukseen on käytetty kahdesti D-lonkkaista. Verrattaessa vuosia ja voidaan havaita A+B lonkkaisten osuuden pysyneen lähes samana 80,9 % -> 78,6 % ja vastaavasti myös C+D lonkkaisten osuuden 19,1 % - > 21,5 %.

14 5.4 Ulkomuoto Tavoite: säilyttää FCI:n hyväksymän rotumääritelmän mukainen vehnäterrieri Toimenpide:Suositus jalostusyksilön ulkomuodon tasosta; laatupalkinto 1 (EH) näyttelyssä. Näyttelytulosten julkaiseminen. Oman erikoisnäyttelyn järjestäminen. Tulos: Rodun taso on Suomessa kohtalaisen hyvä.

15 6 JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA STRATEGIAT 6.1 Visio Vehnäterrierin kasvatustyötä pyritään ohjaamaan niin, että jalostuksen tuloksena on tyypiltään rodunomainen, fyysisesti ja psyykkisesti terve vehnäterrieri. Rodun tulee jatkossakin pystyä täyttämään tehtävänsä miellyttävänä seurakoirana, jonka kanssa voi myös harrastaa monipuolisesti. 6.2 Rotujärjestön tavoitteet Kursiivilla merkityt kohdat ovat muutoksia edelliseen JTO:an. Nämä kohdat on käsitelty jalostustoimikunnan järjestämillä kasvattajapäivillä syksyllä 2005 ja yhteenveto on julkaistu Kerry- ja vehnäterrierikerhon nettisivuilla. -Populaation kokonaistila ja rakenne Tavoitteena jalostuksessa on jatkossakin välttää liiallista sukusiitosta sekä matadorijalostusta ja jatkuvasti pyrkiä siihen, että yksilöitä käytettäisiin mahdollisimman tasaisesti ja että mahdollisimman monet sukulinjat säilyisivät jalostuksessa. Tämän päivän jalostustyön tulee palvella tulevaisuuden jalostustyötä luomalla sille pohja, josta voidaan jatkaa ja pyrkiä eteenpäin. Jalostuksessa pyritään siihen, että yhdellä uroksella on enintään kolme pentuetta vuodessa eikä sen jälkeläismäärä saisi ylittää 5 % rekisteröinneistä 10 vuoden jaksoissa. Jalostuksessa pyritään jalostusyhdistelmiin, joissa sukusiitosaste on alle 8% ja näin pyritään saamaan myös keskimääräinen sukusiitosaste alle 8%:n. Sukusiitoskertoimien laskennassa käytetään toistaiseksi Compuped-ohjelmaa tai vastaavaa. -Luonne ja käyttöominaisuudet Jalostuksessa tulee pyrkiä kasvattamaan hyväluonteisia vehnäterriereitä, jotka sopeutuvat hyvin nykypäivän elämään ja soveltuvat monenlaiseen harrastustoimintaan. Kasvattajien tulee myös kiinnittää huomiota pennun ostajien ohjaukseen vehnäterrierin kasvattamisessa yhteiskuntakelpoiseksi sekä mukavaksi perhekoiraksi, sillä se on vahvaluonteinen ja tarvitsee määrätietoisen kasvatuksen pennusta pitäen. Luonneominaisuuksien kartoitukseen, mittaamiseen ja seurantaan tulisi pyrkiä löytämään riittävän kattava ja objektiivinen menetelmä. Ruotsissa käytetyn luonnekuvausmenetelmän mahdollisuuksia pyritään kartoittamaan. -Terveys Jalostuksessa pyritään säilyttämään perinnöllisen munuaisvian (PNP) ja silmäsairauksista PRA:n kohdalla ennallaan sekä lisätään HC:n vastustaminen suosituksiin sekä jatketaan lonkkaniveldysplasian (HD) ja proteiinikatosairauksien (PLN/PLE) vastustamista mm. tutkimalla jalostusyksilöt em. sairauksien varalta jatkossakin. -Ulkomuoto Tavoitteena on säilyttää FCI:n hyväksymän rotumääritelmän mukainen vehnäterrieri. SKL:n hyväksymä rotumääritelmä on kaikilta osiltaan suora käännös voimassa olevasta irlantilaisesta rotumääritelmästä.

16 Ulkomuotojalostuksessa painopisteenä on rotumääritelmän mukaisen tyypin ja koon säilyttäminen. Sukupuolileiman tulee olla selvä. Jalostuksella tulee pyrkiä kasvattamaan vehnäterriereitä, jotka pystyisivät liikkumaan rodunomaisesti eli yhdensuuntaisin, vaivattomin askelin vapaasti ja tasapainoisesti. Jalostuksella tulee pyrkiä kasvattamaan rodunomaisen karvapeitteen omaavia vehnäterriereitä, sillä tulee muistaa, että puhtaan vehnänvärinen, silkkisen pehmeä ja kiiltävä karvapeite on rotuominaisuus, joka erottaa vehnäterrierin muista terriereistä. Jalostuksella tulee myös pyrkiä eroon epätasaisista purennoista, hammaspuutoksista sekä kapeista alaleuoista, joiden seurauksena alakulmahampaat painuvat ikeniin. Jalostuksen tavoitteet muodostavat yhdessä kokonaisuuden, johon rodun kasvatuksessa kokonaisvaltaisesti tulisi pyrkiä. Suurin painoarvo tulisi asettaa rodun terveysongelmista vakavimpien, perinnöllisen munuaisvian (PNP) ja proteiinikatosairauksien (PLN/PLE) vastustamiseen. 6.3 Rotujärjestön strategia Vehnäterriereiden kasvatukselle on määritelty seuraavat suositukset ja ohjeet, jotka jalostusyhdistelmien tulee täyttää: Populaation koko ja rakenne Jalostuksessa pyritään käyttämään mahdollisimman korkealuokkaista jalostusmateriaalia ja siitosyhdistelmää suunniteltaessa tulee ottaa huomioon yksilöiden luonteenominaisuudet, ulkomuodolliset seikat sekä mahdolliset viat ja sairaudet. Kuitenkaan ei tule keskittyä liiaksi yksittäisiin kriteereihin vaan yksilöä on tarkasteltava kokonaisuutena. Jalostusarvoa määritettäessä kiinnitetään huomiota koiran oman laadun lisäksi myös sen lähisukulaisten sekä mahdollisten jälkeläisten laatuun. Jalostusyhdistelmää valitessa tulisi pyrkiä löytämään yksilöt, jotka täydentäisivät toisiaan; jos toisella on jokin selvä virhe, tulisi toisen olla siinä kohtaa virheetön. Tulee muistaa, että yksi uros ei sovi kaikille nartuille eikä kaikilla nartuilla suinkaan tarvitse teettää pentuja. Suunniteltaessa jalostusyhdistelmää tulee muistaa, että rodun jalostuspohja on kapea. Sen vuoksi yhtä "tähteä" ja/tai "siitosmatadoria" ei tule käyttää useille nartuille vaan tulee pyrkiä käyttämään mahdollisimman paljon erilinjaisia uroksia. Vahvasti sisäsiittoisia yhdistelmiä ei tule puoltaa, jollei sitä pystytä perustelemaan jonkin rodulle tärkeän ominaisuuden esiin saamiseksi. Jalostusyksilön tulee olla - luonteeltaan rodunomainen - tyypiltään ja rakenteeltaan rodunomainen - vapaa vakavista perinnöllisistä sairauksista ja vioista, joita se ei myöskään tiettävästi periytä Luonne ja käyttöominaisuudet Jalostuksessa tulee pyrkiä kasvattamaan hyväluonteisia vehnäterriereitä, jotka sopeutuvat hyvin nykypäivän elämään ja soveltuvat monenlaiseen harrastustoimintaan. Arkoja, hermostuneita tai aggressiivisia koiria ei tule käyttää jalostukseen. Kasvattajien tulee myös kiinnittää huomiota pennun ostajien ohjaukseen vehnäterrierin kasvattamisessa yhteiskuntakelpoiseksi sekä mukavaksi perhekoiraksi, sillä se on vahvaluonteinen ja tarvitsee määrätietoisen kasvatuksen pennusta pitäen.

17 6.3.2 Perinnöllisten sairauksien ja vikojen vastustaminen Jalostukseen käytettävä yksilö tulee ennen astutusta olla -tutkittu munuaistoiminnan osalta ERD-virtsatestillä (virtsan mikroalbuminuria, alle 7-vuotiaat jalostusyksilöt) tai veri- ja virtsanäyttein. (Nartulla tutkimukset enintään 1 v vanhat, jalostusuros tulisi tutkia ennen jokaista astutusta tai vaihtoehtoisesti 6 kk välein.) - lonkkakuvattu - silmätarkastettu (PRA/HC) (tutkimus enintään 24 kk vanha) Seuraavia perinnöllisiä sairauksia ja vikoja tulee vastustaa vehnäterrierin jalostuksessa noudattamalla seuraavia periaatteita: Yleinen terveydentila Koiraa, jolla on jonkinlainen kehityshäiriö tai epämuodostuma tai krooninen sairaus tai allergiaa ei tule käyttää siitokseen. Perinnöllinen munuaisdysplasia, juveniili nefropatia eli PNP Jalostukseen käytettävien yksilöiden munuaisten toiminta tulee tutkia ERD-testillä (virtsan mikoalbuminuria) ja/tai veri- ja virtsanäyttein. Jos ERD-testi on negatiivinen, se riittää yksin. Jos testi on toistuvasti positiivinen, jalostustoimikunta ohjaa jatkotutkimuksien suhteen. Sairaita, tunnettuja kantajia (sairaiden vanhempia tai sairaiden jälkeläisiä) tai sairaiden täyssisaruksia ei tule käyttää jalostukseen. Tunnetun kantajan täyssisaruksia tai jälkeläisiä ei suositella jalostuskäyttöön. Jos ko. yksilö kuitenkin muilta ominaisuuksiltaan on niin erinomainen, että sitä halutaan käyttää siitokseen, olisi sitä harkiten käytettävä sellaisten linjojen kanssa, joissa tunnettuja kantajia ei esiinny lainkaan tai ainakaan aivan lähisukupolvissa. Tällaisia yhdistelmiä suunniteltaessa on erittäin suositeltavaa, että jalostustoimikuntaan otetaan yhteyttä, jotta voitaisiin selvittää yhdistelmän riskittömyys. Proteiinikatosairaudet PLE/PLN Jalostukseen käytettävien yksilöiden munuaisten toiminta tulee tutkia ERD-testillä ( virtsan mikoalbuminuria) ja/tai veri- ja virtsanäyttein. Jos ERD-testi on negatiivinen, se riittää yksin. Jos testi on toistuvasti positiivinen, jalostustoimikunta ohjaa jatkotutkimuksien suhteen. Jalostukseen ei tule käyttää ruoka-aineallergisia sekä toistuvasti ripuloivia ja/tai oksentelevia yksilöitä. Jalostukseen ei tule käyttää koiraa, jolla on todettu PLE/PLN sairauteen viittaavia oireita tai joka on jättänyt PLE/PLN sairaan jälkeläisen. Tällaisen koiran jälkeläisten käyttöä siitokseen voidaan harkita edellyttäen, että ne ovat vähintään 3-vuotiaita ja - koira on itse täysin terve (ei allergioita, kroonista ripulia/oksentelua, laihuutta, huonokarvaisuutta jne) - koiran seuraavat laboratorioarvot ovat normaalit: veren munuaisarvot (urea, krea, fosfori), valkuaisarvot ja hemoglobiini sekä virtsan valkuainen ja ominaispaino ja ERD-testi on negatiivinen - käyttö vain ulkosiitoksissa pyrkien siihen, että syntyvien pentujen vanhempien rekisterikirjassa ja kahdessa polvessa rekisterikirjan takana ei PLE/PLN -oireisen koiran esi-isiä esiinny toisen osapuolen puolella - suunnitellun toisen osapuolen suvussa ei ole PLE/PLN -oireisia koiria. Tällaisia yhdistelmiä suunniteltaessa on erittäin suositeltavaa, että jalostustoimikuntaan otetaan

18 yhteyttä, jotta voitaisiin selvittää yhdistelmän riskittömys. Lonkkaniveldysplasia HD Jalostukseen käytettävän yksilön tulee olla virallisesti lonkkakuvattu ja jalostuksessa tulee pyrkiä mahdollisimman tervelonkkaisiin yhdistelmiin. Koiraa, jolla on vaikea-asteinen (E) lonkkaniveldysplasia ei tule käyttää jalostukseen. Yksilön, jolla on keskivaikea lonkkaniveldysplasia (D) jalostuskäyttöä tulisi harkita tarkoin, ja mikäli D-lonkkaista käytetään jalostukseen tulee se pyrkiä astuttamaan lonkiltaan terveen (A) yksilön kanssa. Käytettäessä jalostukseen koiraa, jolla on lievä (C) lonkkaniveldysplasia, tulee se pyrkiä astuttamaan lonkiltaan terveen (A) yksilön tai rajatapauksen (B) kanssa. Jalostusyhdistelmiä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon paitsi jalostusyksilöiden vanhempien, isovanhempien jne. myös sisarusten sekä mahdollisten jälkeläisten lonkkakuvaustulokset. Etenevä verkkokalvon surkastuma PRA ja perinnöllinen kaihi HC Jalostukseen käytettävät yksilöt tulee olla silmätarkastettu. Silmätarkastustulos on voimassa 24 kk. Sairaita, tunnettuja kantajia (sairaiden vanhempia tai sairaiden jälkeläisiä) tai sairaiden täyssisaruksia ei tule käyttää jalostukseen. Tunnetun kantajan täyssisaruksia tai jälkeläisiä ei suositella jalostuskäyttöön. Jos ko. yksilö kuitenkin muilta ominaisuuksiltaan on niin erinomainen, että sitä halutaan käyttää siitokseen, olisi sitä harkiten käytettävä sellaisten linjojen kanssa, joissa tunnettuja kantajia ei esiinny lainkaan tai ainakaan aivan lähisukupolvissa. Tällaisia yhdistelmiä suunniteltaessa on erittäin suositeltavaa, että jalostustoimikuntaan otetaan yhteyttä, jotta voitaisiin selvittää yhdistelmän riskittömyys Ulkomuoto Ulkomuotojalostuksessa painopisteenä on rotumääritelmän mukaisen tyypin ja koon säilyttäminen. Sukupuolileiman tulee olla selvä. Jalostuksella tulee pyrkiä kasvattamaan vehnäterriereitä, jotka pystyisivät liikkumaan rodunomaisesti eli yhdensuuntaisin, vaivattomin askelin vapaasti ja tasapainoisesti. Jalostuksella tulee pyrkiä kasvattamaan rodunomaisen karvapeitteen omaavia vehnäterriereitä, sillä tulee muistaa, että vehnänvärinen, silkkisen pehmeä ja kiiltävä karvapeite on rotuominaisuus, joka erottaa vehnäterrierin muista terriereistä. Jalostuksella tulee myös pyrkiä eroon epätasaisista purennoista, hammaspuutoksista sekä kapeista alaleuoista, joiden seurauksena alakulmahampaat painuvat ikeniin. Jalostukseen käytettävän yksilön tulee olla luonteeltaan, tyypiltään sekä rakenteeltaan rodunomainen. On suositeltavaa, että se on palkittu näyttelyssä vähintään EH:lla eli on vähintään rotunsa erittäin hyvä edustaja. 6.4 Uhat ja mahdollisuudet Populaatio Vahvuudet: Rotu on melko yleinen Suomessa Heikkoudet: Tehollisen populaation pieni koko Mahdollisuudet: Tuontikoirien lisääntynyt määrä, lisää eri uroksia jalostuskäyttöön, uusia aktiivisia kasvattajia Uhat: Populaatio pienenee entisestään, muutama vanha kasvattaja on lopettanut, rekisteröinnit saattavat pitkällä aikavälillä kääntyä laskuun

19 Luonne Vahvuudet: suurin osa koirista hyväluonteisia, oikealla kasvatuksella ei yleensä ongelmia ilmene Heikkoudet: vehnäterrieri ei sovi kaikille Mahdollisuudet: käytetään hyväksi luonnetestausten ja -kuvausten tuloksia Uhat: luonneongelmat lisääntyvät Terveys Vahvuudet: Terve rotu. Avoimuus terveysasioissa. Kasvattajien valveutuneisuus ja aktiivisuus. Heikkoudet: Perinnölliset sairaudet, erityisesti PNP, PLE/PLN Mahdollisuudet: Löydetään PLE/PLN:n periytymismekanismi ja keino PNP- sekä PLE/PLN-kantajien tunnistamiseksi Uhat: Sairaudet yleistyvät entisestään; kaikissa muissa maissa ei olla yhtä avoimia. Rakenne Vahvuudet: Rodussa ei esiinny liioiteltuja piirteitä. Vakavia rakennevikoja esiintyy hyvin vähän. Turkin laatu on parantunut, Heikkoudet: Tyypin epäyhtenäisyys. Purentaviat melko yleisiä Mahdollisuudet: Kasvattajien välinen yhteistyö. Uhat: Kapea geenikanta vähentää mahdollisuuksia kehittää ulkomuotoa ja rakennetta. Rodun markkinapotentiaali Vahvuudet: Rodun kysyntä ylittää tarjonnan, hyvämaineinen rotu Heikkoudet: Rotu ei sovi kaikille Mahdollisuudet: On suhteellisen helppoa löytää hyvät kodit pennuille Uhat: Pentueita aletaan tuottaa vastuuttomasti. Tällä hetkellä on kuitenkin suurempana uhkana pentujen huono saatavuus Suomesta. Rekisteröintien määrä on vähentynyt mm. muutaman vanhan kasvattajan lopettamisen myötä. Pentupula saattaa johtaa lisääntyneeseen tuontiin, jolloin koirien taustat eivät välttämättä ole yhtä hyvin tunnettuja eikä tutkittuja. 6.5 Varautuminen ongelmiin Jalostustoimikunta seuraa jatkuvasti rodun tilannetta, jolloin rotua uhkaaviin ongelmiin voidaan ajoissa tarttua. Kasvattajia pyritään opastamaan julkaisemalla säännöllisesti rotua koskevaa tietoa ja järjestemällä jatkossakin kasvattajapäiviä tms. 6.6 Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi Jalostustoimikunta vastaa jalostusneuvontapyyntöihin ja antaa tarvittaessa jalostuksellista neuvontaa. Jalostustoimikunta kerää myös tietoja (mm. rekisteröinnit, tutkimustulokset) ja kokoaa niistä tilastoja, julkaisee kirjoituksia ja tilastoja rotuyhdistyksen julkaisuissa. Kennelliiton jalostustietokantaa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon mm. tilastojen kokoamisessa. Lisäksi jalostustoimikunta kerää ja julkaisee ko. tietokannasta puuttuvia jalostuksen kannalta olennaisia tietoja mm. veri-/virtsatestien tulokset, PLE/PLN ja PNP-tapaukset. Sukusiitoskertoimien laskeminen Kennelliiton jalostustietokannassa on valitettavasti tällä hetkellä sukutaulujen puutteellisuuden vuoksi ongelmallista. Tuontikoirien sukupolvien määrä on Kennelliiton

20 järjestelmässä riittämätön vertailukelpoisen ja luotettavan tiedon saamiseksi. Tämän vuoksi pyritään edelleen ylläpitämään rotujärjestön omaa tietokantaa ja laskemaan siitä Compuped- tai vastaavalla ohjelmalla mahdollisimman täydellisiä 8-sukupolven kertoimia. Olisi toivottavaa, että Kennelliiton järjestelmässä olevien sukutaulujen täydentämistä kehitettäisiin, jotta kasvattajat itse pystyisivät tietokannan kautta laskemaan luotettavia, tarpeeksi kattavia sukusiitoskertoimia. Jalostustoimikunta järjestää myös jalostus- ja kasvattajapäiviä sekä erilaisia luentoja. Lisäksi jalostustoimikunta pyrkii seuraamaan rodun tilannetta muualla maailmassa pitämällä yhteyttä ulkomaille. Jalostustoimikunta antaa myös tarvittaessa asiantuntija-apua vehnäterriereiden ulkomaille viennissä ja tuonnissa. Jalostustoimikunta seuraa tämän jalostuksen tavoiteohjelman ajanmukaisuutta vuosittain ja tekee tarvittaessa muutosehdotuksia. Tämä jalostuksen tavoiteohjelma pyritään pitämään rodun kehityksen tasalla ja se tarkistetaan vähintään viiden vuoden välein yhdistyksen vuosikokouksessa. 7. TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA Jalostustoimikunta kerää tietoa ja kokoaa niistä tilastoja sekä julkaisee näitä rotujärjestön julkaisuissa. Jalostustoimikunta seuraa tilannetta myös KoiraNet-jalostustietojärjestelmän avulla. 8. LÄHTEET Compuped/sukusiitoskertoimet. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry:n arkisto Kerry- ja vehnäterrierikerho ry:n Käsikirja Kerry- ja vehnäterrierikerho ry:n Vuosikirjat Kerry- ja vehnäterrierikerho ry:n Terveyskysely 2003 (yht. 400 vehnäterrieriä). Kerry- ja vehnäterrierikerho ry:n Kasvattajakysely 2005 (yht. 19 vehnäkasvattajaa). KoiraNet-jalostustietojärjestelmä. Vehnäterrierin jalostuksen tavoiteohjelma

21 9. LIITTEET Liite1. Kasvattajaa, koiran kaupppaa, maahantuontia yms. Koskevat määräykset ja ohjeet 1. Ohjeita nartun omistajalle Ennen kuin nartulla teetetään pennut, tulee tarkoin harkita täyttääkö narttu tämän jalostuksen tavoiteohjelman mukaiset jalostusvaatimukset. Nartun tulee pentujen syntyessä olla iältään vähintään 2-vuotias ja korkeintaan 8-vuotias, nartun fyysinen kunto huomioon ottaen. Ensimmäisiä pentuja ei nartulla tule teettää enää yli viisivuotiaana. Penikointivälin tulee olla vähintään 10 kuukautta SKL:n koirarekisteriohjeen mukaisesti eikä poikkeuslupa-anomuksia tule puoltaa kuin erittäin painavista syistä. 2. Ohjeita uroksen omistajalle Urosta ei tule käyttää jalostukseen ellei se täytä jalostuksen tavoiteohjelman vaatimuksia. Uroksen omistajan ei tule antaa urostaan jalostukseen nartuille, jotka eivät täytä tavoiteohjelman vaatimuksia. Uroksella ei tulisi olla kuin enintään kolme pentuetta vuodessa ja mikäli sitä käytetään siitokseen usean vuoden ajan, tulisi määrän olla tätäkin pienempi. Pitkällä tähtäimellä ei uroksen jälkeläisten määrä saisi ylittää 5 % vehnäterrierikannasta. Alle 2-vuotiaita uroksia ei tulisi käyttää kuin korkeintaan kahdelle nartulle. Aikuista tuontiurosta ei tulisi käyttää ensimmäisen vuoden aikana kuin korkeintaan kahdelle nartulle, ellei sillä ole aikaisempia jälkeläisiä. 3. Kasvattajan vastuu ja koiran kauppa Luovutettaessa pennun tulee olla vähintään 7 viikon ikäinen. Kasvattajan tulee pentuja myydessään käyttää SKL:n Sopimus koiran kaupasta -lomaketta ja hänen tulee kertoa pennun ostajalle rodun erityispiirteistä sekä rodussa esiintyvistä perinnöllisistä sairauksista ja vioista. Kasvattajan tulee muistaa, että vaikka vehnäterrieri tunnetaan "allergiaystävällisenä" rotuna, ei se kuitenkaan ole mikään tae siitä, että se sopisi allergiaperheisiin. Allergia voi puhjeta myöhemmin ja varsinkaan koira-allergikolle ei tule suositella minkäänlaisen koiran ottamista. Kasvattajan tulee antaa riittävät - mieluiten kirjalliset - ohjeet rodunomaisesta hoidosta (mm. turkinhoito) ja ruokinnasta sekä pennun kasvattamisesta yhteiskuntakelpoiseksi mukavaksi perhekoiraksi. 4. Muut säännökset Kasvatustyössä tulee kaikissa asioissa noudattaa Suomen Kennelliiton yleisiä ohjeita ja määräyksiä. Tämän lisäksi Kerry- ja vehnäterrierikerho ry:n jäsen noudattakoon rotujärjestön säännöksiä ja ohjeita.

Kerrynterrierin jalostuksen tavoiteohjelma

Kerrynterrierin jalostuksen tavoiteohjelma Kerrynterrierin jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty Kerry- ja vehnäterrierikerho ry:n vuosikokouksessa 26.2.2006. Voimaantuloaika 1.1.2007. Sisällys 1 YHTEENVETO...2 2. KERRYNTERRIERIN TAUSTA...4 2.1.

Lisätiedot

JTO - ehdotus. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Jalostustoimikunta 16.10.2005

JTO - ehdotus. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Jalostustoimikunta 16.10.2005 JTO - ehdotus Kerry- ja vehnäterrierikerho ry Jalostustoimikunta 16.10.2005 JTO ohjeiden taustatiedot jalostus- ja terveystilanne kartoitettu kasvattajakysely (-05): 7 kerry-, 19 vehnäkasv. terveyskysely

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

Vehnäterrierin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Vehnäterrierin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Vehnäterrierin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Päivitys 2016 Hyväksytty Kerry- ja vehnäterrierikerho ry: vuosikokouksessa x.x.2016 Hyväksytty Kerry- ja vehnäterrierikerho ry:n vuosikokouksessa

Lisätiedot

Urokset: Jalostustoimikunta ei suosittele käytettäväksi jalostukseen urosta, joka on alle 1 vuoden ikäinen.

Urokset: Jalostustoimikunta ei suosittele käytettäväksi jalostukseen urosta, joka on alle 1 vuoden ikäinen. Jalostuskriteerit Jalostustoimikunnan suosituksen ja kerhon pentuvälitykseen pääsyn kriteerit (perustuvat rodun JTO:hon ja Kennelliiton jalostusstrategiaan sekä rekisteröintiohjeisiin): Ikäsuositukset

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,

Lisätiedot

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli Johdanto Keeshondien JTO 27-211 211 Mitä jäi käteen? Suomen Keeshond ry Outi Hälli 23.1.211 Sukusiitosprosentti Yksittäisen pentueen kohdalla sukusiitosprosentti ei saisi nousta yli 6,2 Vuoden 27 alusta

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje 1. Velvoitteet Ottaessaan vastaan SAJ - FSK:n jalostusneuvojan tehtävät asianomainen sitoutuu noudattamaan rotujärjestön jalostustoimikunnan johtosääntöä

Lisätiedot

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.

Lisätiedot

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

LIITE 1. JTO JALOSTUSTOIMIKUNNAN SÄÄNNÖT YLEISTÄ

LIITE 1. JTO JALOSTUSTOIMIKUNNAN SÄÄNNÖT YLEISTÄ LIITE 1. JTO 2016-2020 JALOSTUSTOIMIKUNNAN SÄÄNNÖT YLEISTÄ Rodunjalostuksen tavoitteena on käyttöominaisuuksiltaan ja ulkomuodoltaan rodunomainen, fyysisesti sekä psyykkisesti terve koira. Jalostustoimikunta

Lisätiedot

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta Kolmivuotiskyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa rodusta, sen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Kysely toimitetaan vuosittain kolme vuotta

Lisätiedot

Vehnäterrierin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Vehnäterrierin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Vehnäterrierin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty Kerry- ja vehnäterrierikerho ry:n vuosikokouksessa 19.2.2011. SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 2.5.2011 korjauksin ja

Lisätiedot

JALOSTUSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 2014

JALOSTUSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 2014 Jalostusneuvonta. Terveystiedon sekä näyttelytulosten kerääminen ja jakaminen. Jalostustoimikunnalle ei ole tullut suoria jalostustiedusteluja (ns. urostiedusteluja) vuoden 2014 aikana yhtään. Konsultaatiota

Lisätiedot

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty vuosikokouksessa

Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty vuosikokouksessa Liite 3 (1) Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Hyväksytty vuosikokouksessa 29.3.2014 Nämä ohjeet on laadittu yleisesti hyväksyttyjä koiranjalostuksen periaatteita ja Suomen Kennelliiton Finska

Lisätiedot

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE HISTORIA Buhundin tyyppisiä pystykorvia on ollut joka puolella pohjoista havumetsävyöhykettä jo esihistoriallisella ajalla. Koirien luurankoja on löydetty mm. vanhoista

Lisätiedot

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Suomenpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Tulosta lomake, täytä se ja postita 20.4.2016 mennessä osoitteeseen Riikka Aho, Pölkkyinniementie 23 A, 58900 RANTASALMI Kyselykaavake

Lisätiedot

IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti

IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti Ryhmä: 3 FCI:n numero: 139 Hyväksytty: FCI 2.4.2001 SKL-FKK 8.6.2002 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti Pohjoismainen Kennelunioni Dansk

Lisätiedot

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013 Shetlanninlammaskoirat ry:n terveyskyselyn vastausten tarkastelu Shetlanninlammaskoirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta. Terveyskyselylomake on Shetlanninlammaskoirat

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

J A L O S T U S L O M A K E A.

J A L O S T U S L O M A K E A. J A L O S T U S L O M A K E A. RASTI HALUAMASI VAIHTOEHTO! JALOSTUSTIEDUSTELU Mikäli etsit nartullesi sopivaa urosta. Jalostustoimikunnan esittämää urosta käyttämällä sinun ei tarvitse enää täyttää jalostusilmoitusta

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

Esitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen

Esitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen Esitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen Me allekirjoittaneet Yorkshirenterrieri ry:n jäsenet esitämme rotuyhdistyksen kevätkokouksessa käsiteltäväksi rodun liittämisen PEVISA-ohjelmaan (perinnöllisten

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Lahti 19.10.2014 Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: Rainer Vuorinen Pia Enlund Peltsun Boop-Jedi Warrior REKISTERINUMERO: FI35188/09 TUNNISTUSMERKINTÄ: siru

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Rodun historiaa Länsigöötanmaanpystykorva, kotoisammin göötti, on vanha ruotsalainen rotu. Sitä käytettiin ilmeisesti jo viikinkiaikana pihakoirana Länsi-Göötanmaalla

Lisätiedot

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Yleistä Pentuepalautteiden avulla kerätään tietoa shetlanninlammaskoirien lisääntymisterveydestä. Tietoa käytetään mm.

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: 16.9.2012 Tyrnävä Jaana Hartus Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari(sihteeri) Minitiimin You Make Hearts

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA 1. Miksi ehdotuksesta tehdään päätös nyt, kun asiat jäivät rotupalaverissa kesken? Rotupalaverissa ehdittiin käsittelemään ehdotukseen liittyvä kohta

Lisätiedot

Pentueen rekisteröinnin ehtona on, että pentueen vanhemmista on ennen astutusta annettu virallinen

Pentueen rekisteröinnin ehtona on, että pentueen vanhemmista on ennen astutusta annettu virallinen JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ 1.1.2018 ALKAEN (hyväksytty vuosikokouksessa 26.3.2017) Nämä ohjeet on laadittu yleisesti hyväksyttyjä koiranjalostuksen periaatteita ja Suomen Kennelliiton Finska Kennelklubbenin koiranomistajan

Lisätiedot

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa SUN ry:n yksi tehtävistä on kartoittaa unkarinvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja tervetulleita.

Lisätiedot

POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Pohjanpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 POHJANPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005

WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005 WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005 Hyvä whippetin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 1985 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

TERVEYSRISKILASKURI v. 2014

TERVEYSRISKILASKURI v. 2014 TERVEYSRISKILASKURI v. 2014 Perinnölliset sairaudet Hannes Lohi: Koirilla esiintyy heti ihmisen jälkeen lajeista eniten erilaisia perinnöllisiä sairauksia. Yli 400 erilaista perinnöllistä sairautta on

Lisätiedot

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

============================================================================

============================================================================ Mielipiteitä kriteereistä ja infoista Lähettäjä Jennimaria Holopainen - 24.07.13 10:51 Hei, Jalostustoimikunta pyytää nyt mielipiteitä kasvattajilta ja harrastajilta, kuinka voisimme saada vielä enemmän

Lisätiedot

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Parsonrussellinterrierit ry / Jalostustoimikunta KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Kysely on syytä palauttaa allekirjoituksella varustettuna, sillä vastanneiden nimet julkaistaan Parsonlehdessä.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1 Yleistä 3 2 Talous 3 3 Jalostustoimikunta 3 4 Koulutus- ja Kilpailutoimikunta 3 5 Näyttelytoimikunta 4 6 Tiedotustoimikunta 4 7 Leiritoiminta 5 8 Aluetoiminta

Lisätiedot

KEESHOND TERVEYSKYSELY

KEESHOND TERVEYSKYSELY KEESHOND TERVEYSKYSELY Vuosi 2008 Hyvä kessun omistaja, Ole hyvä ja täytä etusivulle kysytyt koiran, kasvattajan ja omistajan tiedot. Rastita toiselle sivulle tiedot koiran virallisista tutkimustuloksista.

Lisätiedot

Epilepsian vastustaminen

Epilepsian vastustaminen Epilepsian vastustaminen Suomenpystykorvilla 1 Suomen Pystykorvajärjestö 3:n rodun rotujärjestö Suomenpystykorva Karjalankarhukoira Pohjanpystykorva Jokaisella rodulla oma rotujaosto ja jalostusryhmä Noin

Lisätiedot

JALOSTUSOHJE

JALOSTUSOHJE JALOSTUSOHJE 1.8.2014 31.7.2015 Yleistä Nartunomistajan tulee ottaa yhteyttä jalostustoimikuntaan hyvissä ajoin ennen suunniteltua astutusta (suositus 2kk ennen astutusta) ja esittää suunnittelemansa yhdistelmät

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä:

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä: 1/6 Yksi Suomen Puolanvinttikoirat ry:n tehtävistä on kartoittaa puolanvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin

Lisätiedot

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Suomen Kennelliitto r.y. Finska Kennelklubben r.f. YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Sisällys Taustaa... 3 Tavoitteet... 3 Toimenpideohjelmat... 4 1. Koiranjalostuksen tavoitteet... 4 2. Jalostuksen ohjaus Kennelliitossa

Lisätiedot

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jaostoimikunta Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 14.03.2015 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Mikäli kasvattaja ei täytä pentulistan ehtoja, kasvattajan tulevia pentueita ei enää oteta SRY: n pentulistalle.

Mikäli kasvattaja ei täytä pentulistan ehtoja, kasvattajan tulevia pentueita ei enää oteta SRY: n pentulistalle. ILMOITUS PENTULISTALLE Kasvattaja ilmoittaa pentueen pentulistalle oheisella lomakkeella sekä liittää mahdolliset kopiot todistuksesta lomakkeen liitteeksi. Ilmoitus lähetetään pentuvälittäjälle joko postitse

Lisätiedot

Hyvä Schipperken omistaja!

Hyvä Schipperken omistaja! Suomen Schipperke Kerho ry:n 18.11.2012 1(6) Hyvä Schipperken omistaja! Suomen Schipperkekerho ry suorittaa kartoitusta rodun yleisestä terveystilanteesta. Saadaksemme mahdollisimman kattavan ja totuudenmukaisen

Lisätiedot

Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi:

Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi: Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi: Vastaajan yhteystiedot: Koiran nimi ja rek. numero: Koiran isän nimi: Koiran emän nimi: 1. Yleiset

Lisätiedot

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Suomen Tanskandoggi Ry:n jalostusohjesääntö Tanskandogin Jalostuksen Tavoiteohjelma

Lisätiedot

Terveyskysely 2009 yhteenveto

Terveyskysely 2009 yhteenveto Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 36 cirnecoa (syntymävuodet 1996-2009) 20,7 % Suomessa rekisteröidyistä cirnecoista (174) 33 % elossa olevista vuosina 1997-2009 syntyneistä cirnecoista

Lisätiedot

Kilpailussa huomioidaan korkeintaan kuusi (6) parasta tulosta pennuilla, aikuisilla ja veteraaneilla.

Kilpailussa huomioidaan korkeintaan kuusi (6) parasta tulosta pennuilla, aikuisilla ja veteraaneilla. Pistelaskusäännöt - NN-kilpailu 2017 Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa näyttelyissä käyneet ja pisteitä keränneet norfolkin- ja norwichinterrierit sekä niiden kasvattajat. Ainoastaan Suomen

Lisätiedot

TERVEYSKYSELY AMERIKANCOCKERSPANIELIN OMISTAJILLE

TERVEYSKYSELY AMERIKANCOCKERSPANIELIN OMISTAJILLE Amerikancockerspanielit r.y. 1 (5) TERVEYSKYSELY AMERIKANCOCKERSPANIELIN OMISTAJILLE Kyselyn voi palauttaa joko koiran ja omistajan tiedoilla varustettuna tai nimettömänä. Avoimuus olisi toivottavaa, sillä

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2012-2016

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2012-2016 YORKSHIRENTERRIERI ry 1(25) 2012-2016 Yorkshirenterrierin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma. Hyväksytty Yorkshirenterrieri ry:n vuosikokouksessa 17.3.2007 Hyväksytty SKKY:n syyskokouksessa 28.11.2007

Lisätiedot

SITOUMUSKASVATTAJASYSTEEMI Lähettäjä hepen - 09.12.04 08:05

SITOUMUSKASVATTAJASYSTEEMI Lähettäjä hepen - 09.12.04 08:05 SITOUMUSKASVATTAJASYSTEEMI Lähettäjä hepen - 09.12.04 08:05 Lähetin alla olevan kirjeen ALMA ry:n hallitukselle, jonka piti käsitellä se lokakuun kokouksessa. Hallitus ei ole vastannut kirjeeseen, muuta

Lisätiedot

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus: Käyttö Jalostuskoiran vs. valinta näyttö? Katariina Mäki 15.9.2011 Katariina Mäki 12.11.2011 Kuva: Tapio Eerola Luennon sisältö Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:. The effect of breeding schemes on the genetic

Lisätiedot

Terveyskyselyn yhteenveto 3.10.2013

Terveyskyselyn yhteenveto 3.10.2013 Stina Högnabba.. Suomen Schipperkekerho Terveyskyselyn yhteenveto.. Ylstä kyselystä Suomen schipperkekerhon jalostustoimikunta päätti keväällä tehdä kyselyn schipperken ylsestä terveydentilasta. Lisäksi

Lisätiedot

KORATKISSOJEN TERVEYSKYSELY

KORATKISSOJEN TERVEYSKYSELY KORATKISSOJEN TERVEYSKYSELY Tämän kyselyn tarkoituksena on kartoittaa suomalaisten koratkissojen terveystilannetta mahdollisimman laajasti. Täytäthän jokaisesta kissastasi oman lomakkeen! Lomakkeen voit

Lisätiedot

Rhodesiankoirien terveyskysely 2009

Rhodesiankoirien terveyskysely 2009 Rhodesiankoirien terveyskysely 2009 Suomen Ridgeback- yhdistys ry:n jalostustoimikunta postittaa tammikuussa 2009 kaikille tiedossaan oleville vuosina 2001-2003 sekä vuosina 2005-2007 syntyneiden rhodesiankoirien

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

VALKOINENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER BLANC SUISSE) Alkuperämaa: Sveitsi

VALKOINENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER BLANC SUISSE) Alkuperämaa: Sveitsi Ryhmä: 1 FCI:n numero: 347 Hyväksytty: FCI 12.8.2011 Kennelliitto 8.5.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry VALKOINENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER BLANC SUISSE) Alkuperämaa: Sveitsi Pohjoismainen

Lisätiedot

Suomen Kääpiöpinserit ry jäsenkasvattajille suunnattu luonnekysely (22.6.-12.7.2011)

Suomen Kääpiöpinserit ry jäsenkasvattajille suunnattu luonnekysely (22.6.-12.7.2011) Suomen Kääpiöpinserit ry jäsenkasvattajille suunnattu luonnekysely (22.6.-12.7.2011) Yhteenveto Kyselyyn vastaamispyyntö lähetetty 78 kasvattajalle Vastauksia 20 kpl, vastausprosentti 26 %. TAUSTAKYSYMYKSET

Lisätiedot

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI Tämä infopaketti sisältää seuraavaa: Neuvoja aloittelevalle kasvattajalle Jalostusneuvonnan perusohje Jalostustiedustelulomake Hyväksymis-

Lisätiedot

MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön)

MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön) MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki 24.03.2011 SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön) Käsittelen ja tarkastelen tässä kirjoituksessani jalostustoimikunnan

Lisätiedot

Kasvatuksen tavoitteet

Kasvatuksen tavoitteet Kasvatuksen tavoitteet (tarkistettu 3/2019) Seuraavaan on koottu lyhyesti pyhä birma -rotuun ja sen kasvatukseen liittyvät tavoitteet Pyhä birma -populaation kokonaistilanne ja rakenne: Sukusiitoksen pitäminen

Lisätiedot

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 YHDISTYKSEN KOKOUKSET Kevätkokous 13.3.2005 Tampereella Vanhan Kirjastotalon tiloissa. Paikalla 14 äänivaltaista jäsentä. Käsiteltiin sääntömääräiset

Lisätiedot

Skotlanninhirvikoira

Skotlanninhirvikoira Skotlanninhirvikoira Skotlanninhirvikoiran rotumääritelmä (Huom! Materiaalin kuvat ovat tarkoitettu keskustelun pohjaksi, eli mitä erinomaista ja myös mitä korjattavaa kuvista löytyy.) Rotumääritelmä hyväksytty

Lisätiedot

Aika: 31.8.2014 Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder

Aika: 31.8.2014 Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder UROSKAVALKADI Suomen Keeshond ry Aika: 31.8.2014 Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder CINEREUS RINTIN MOON SHADOWS, "Ezio" Rek. nro FI10311/13 Synt.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO * JTO

SISÄLLYSLUETTELO * JTO SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 3 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 4 4. RODUN NYKYTILANNE... 5 4.1. Populaation rakenne ja jalostuspohja... 5 4.1.1 Populaation rakenne

Lisätiedot

Uroksen jalostuskäyttö

Uroksen jalostuskäyttö Uroksen jalostuskäyttö Sisällysluettelo päivitetty 7.6.2014/J.Fors YLEISTÄ... 3 REKISTERÖINTIEHDOT... 3 SSSK RY:N JALOSTUSTOIMIKUNTA... 4 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA (JTO)... 4 PEVISA... 5 YLEISTÄ... 5

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT 2. Sukupuoli? 1 O Uros 2 O Narttu. 3. Onko koira kastroitu/steriloitu? 0 O Ei 1 O Kyllä

TAUSTATIEDOT 2. Sukupuoli? 1 O Uros 2 O Narttu. 3. Onko koira kastroitu/steriloitu? 0 O Ei 1 O Kyllä ESITIETO 1. Oletko saanut linkin kyselyyn sähköpostitse tai paperisen kyselylomakkeen postissa kotiin?, sain tiedon kyselyn alkamisesta muuta kautta TAUSTATIEDOT 2. Sukupuoli? 1 O Uros 2 O Narttu 3. Onko

Lisätiedot

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan

Lisätiedot

Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma

Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma Suomen Beaglejärjestö Jalostusjaosto 7 / 2013 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA... 6 4. RODUN NYKYTILANNE...

Lisätiedot

ITÄSIPERIANLAIKAKASVATTAJILLE SUUNNATUN TERVEYSKYSELYN TULOKSET ITÄSIPERIANLAIKAJAOSTO 2010

ITÄSIPERIANLAIKAKASVATTAJILLE SUUNNATUN TERVEYSKYSELYN TULOKSET ITÄSIPERIANLAIKAJAOSTO 2010 ITÄSIPERIANLAIKAKASVATTAJILLE SUUNNATUN TERVEYSKYSELYN TULOKSET ITÄSIPERIANLAIKAJAOSTO Hyvä itälaikaväki! Kesän aikana toteutetun kasvattajille suunnatun terveyskyselyn tarkoituksena oli selvittää itäsiperianlaikojen

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen.. Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3

Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 VIIRIÄISKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Hyväksytty Suomen Spanieliliitto ry:n kokouksessa 9.3.2013 Hyväksytty Jalostustieteellisen toimikunnan kokouksessa 7.5.2013 0 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Lyhytkarvainen mäyräkoira Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 23.04.2016 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] [kuva rodun tyypillisestä edustajasta]

Lisätiedot

Koiran nimi: Syntymävuosi: Koiran sukupuoli: Omistaja: Tutkimustulokset; lonkat kyynärnivelet silmätutkimustulos

Koiran nimi: Syntymävuosi: Koiran sukupuoli: Omistaja: Tutkimustulokset; lonkat kyynärnivelet silmätutkimustulos BULLMASTIFFIEN TERVEYSKYSELY 2008 Edellinen bullmastiffien terveyskysely toteutettiin vuosina 2003-2004. Vuoden 2008 kyselyn tarkoituksena on kartoittaa minkälainen terveystilanne bullmastiffeillamme on

Lisätiedot

VÄRIT Jalostuskoiraa tulee aina tarkastella kokonaisuutena. Väri on vain yksi osatekijä koirassa. Rotumääritelmässä on määritelty saksanpystykorvien

VÄRIT Jalostuskoiraa tulee aina tarkastella kokonaisuutena. Väri on vain yksi osatekijä koirassa. Rotumääritelmässä on määritelty saksanpystykorvien JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ, KLEINSPITZ JA POMERANIAN Koiranjalostuksen keskeisiä tavoitteita ovat: - rodun geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen - rodunomaisen ja yhteiskuntakelpoisen luonteen säilyttäminen

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: REKISTERINUMERO: TUONTIKOIRA/TUONTIMAA: SYNTYMÄAIKA: VANHEMMAT: KASVATTAJA: TUNNISTUSMERKINTÄ: SUKUPUOLI: UROS UROKSELLA

Lisätiedot

Lancashirenkarjakoira

Lancashirenkarjakoira Suomen Lancashire Heeler -yhdistys ry JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Lancashirenkarjakoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 1.11.2015 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi]

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus)

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus) KKK-HHS / Pointterijaos Koiran nimi Terveystiedustelu 1 Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli Uros 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Narttu Väri Onko koirasi ääniherkkä (esim. ilotulitus,

Lisätiedot

Eurooppalainen lyhytkarvakissa jalostuksen tavoiteohjelma

Eurooppalainen lyhytkarvakissa jalostuksen tavoiteohjelma Eurooppalainen lyhytkarvakissa jalostuksen tavoiteohjelma 1 Suomen Eurooppalaiskissarengas ry Finlands Européring rf The European Shorthair Cat Club in Finland 28.12.2012 Anna Honkanen 31.1.2013 ja 31.10.2013

Lisätiedot

Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta annettu kyynärnivellausunto, lonkkakuvauslausunto ja voimassa oleva silmätarkastuslausunto.

Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta annettu kyynärnivellausunto, lonkkakuvauslausunto ja voimassa oleva silmätarkastuslausunto. Suomen Amerikanstaffordshirenterrieriyhdistys ry:n hallituksen ehdotus EHDOTUS A Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta annettu kyynärnivellausunto, lonkkakuvauslausunto ja voimassa oleva silmätarkastuslausunto.

Lisätiedot

Koirarodut jaettuina riskiryhmiin vakuutussääntöjen mukaan

Koirarodut jaettuina riskiryhmiin vakuutussääntöjen mukaan Epäterveistä kauneusihanteista syntyy sairaita koiria Per-Erik Sundgren, perinnöllisyystutkija, valtionagronomi Sveriges landbruksuniversitet, Uppsala Julkaistu: "Forskning och Framsteg", 1995 Käännös:

Lisätiedot

Luonnetestit Toimintakyky Terävyys Puolustushalu Taisteluhalu Hermorakenteella Temperamentti Kovuudella Luoksepäästävyys Laukauspelottomuus

Luonnetestit Toimintakyky Terävyys Puolustushalu Taisteluhalu  Hermorakenteella Temperamentti Kovuudella Luoksepäästävyys Laukauspelottomuus Luonnetestit Luonnetestin osa-alueita ovat toimintakyky, terävyys, puolustushalu, taisteluhalu, hermorakenne, temperamentti, kovuus, luoksepäästävyys ja laukauspelottomuus. Toimintakyky on luonteenominaisuus,

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Yleistä Kilpailut Suomen Kettuterrierit ry järjestää vuosittain Vuoden Kettuterrieri-, Vuoden Metsästyskettuterrieri-, Vuoden Näyttelykettuterrieri- (erikseen

Lisätiedot

Terveyskysely. Hei ranskanbulldogin omistaja!

Terveyskysely. Hei ranskanbulldogin omistaja! Terveyskysely H ranskanbulldogin omistaja! Jokaisen ranskiksen omistajan panosta kaivataan kartoittamaan tämän hetkistä ranskanbulldoggien terveystilannetta. Kaikkien tiedot ovat yhtä arvokkaita ja keräämme

Lisätiedot

Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015

Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015 Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015 1.PERUSTIEDOT 1.1 Onko koirasi.. a) Papillon b) Phalène Sukupuoli.. a) uros b) narttu 1.2 Koiran syntymävuosi ja kuukausi. 1.3 Onko koirallasi

Lisätiedot