Keskustan eduskuntaryhmän MAAHANMUUTTOASIAKIRJA KESKUSTAN EDUSKUNTARYHMÄ. Keskustan eduskuntaryhmän maahanmuuttoasiakirja 2010

Transkriptio

1 1 Keskustan eduskuntaryhmän MAAHANMUUTTOASIAKIRJA KESKUSTAN EDUSKUNTARYHMÄ Keskustan eduskuntaryhmän maahanmuuttoasiakirja 2010

2 2 Sisältö Pitävä myötäote maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan 4 Maahanmuuttajien määrä Suomessa Turvapaikkapolitiikassa otettava homma haltuun 6 Turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämishakemusten määrä Turvapaikkahakemusten ratkaisut Turvapaikkaprosessi Vastaanottokeskustoiminta Kiintiöpakolaisjärjestelmä Pakolaisten vastaanotto kunnissa Vapaaehtoisen paluun tukeminen Pohjoismaista vertailua Ei hyysäämistä vaan huolenpitoa 14 Asumisperusteinen sosiaaliturva (kansaneläke, lapsilisä, äitiysavustus, asumistuki yms.) Ansiosidonnainen sosiaaliturva (työeläke, työttömyysturva yms.) Turvapaikanhakijoiden toimeentulotuki Toimeentulotuki rahattomille matkailijoille Maahanmuuttajien kotoutumistuki Kerjääminen Reilua peliä työelämässä 17 Työvoiman maahanmuutto vuonna Työntekijän oleskelulupakäytäntö Maahanmuuttajien työttömyys Maahanmuuttajien sijoittuminen työmarkkinoille: Kielitaito ja yhteiskuntaosaaminen - kotoutumisen yleisavaimet 19 Kuntien ja työvoimaviranomaisten yhteistyö kotouttamisessa Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus Kansainvälinen vastuu kannetaan 21 Suomen kansainväliset velvoitteet maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa EU:n turvapaikkapolitiikka Kuka pelkää rasismia? 23 Julkista keskustelua säädellään Maahanmuuttokriittisyys" Kansalaismielipide Maahanmuuton aakkoset 25

3 Keskustan eduskuntaryhmän maahanmuuttoasiakirja 3 Esipuhe Kansainvälisyys on lisääntynyt voimakkaasti viimeaikaisen yhteiskunnallisen kehityksen johdosta. Voisi sanoa, että kansainvälisyys on arkipäivää niin kotona ja työpaikoilla kuin kouluissa ja päiväkodeissa. Osansa arkipäivässä näkyvään kansainvälisyyteen tuovat siirtolaisuus ja pakolaisuus. Ihmiset joutuvat eri puolilla maailmaa jättämään kotinsa ja lähtevät etsimään turvallisempaa elinpaikkaa sodan, nälän tai muun syyn vuoksi. Toisaalta työnteko ja opiskelu onnistuvat toisessa maassa aikaisempaa helpommin. Siirtolaisuudessa ei sinänsä ole mitään uutta. Myös Suomesta on lähdetty eri aikoina työn perässä muille mantereille. Kovin kaukana historiassa ei ole myöskään kokemus siirtokarjalaisen asuttamisesta toisen maailmansodan seurauksena. Viime vuosina kasvanut turvapaikanhakijoiden määrä on lisännyt maahanmuuttoaiheista keskustelua, jossa on näkynyt myös kärjekkäitä sävyjä. Turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikassa on kyse erikoisalasta, jonka keskeisiin käsitteisiin on hyvä perehtyä, jotta keskustelua voidaan käydä tosiasioiden pohjalta. Kasvaneeseen turvapaikanhakijoiden määrään on reagoitu myös lainsäädäntöä uudistamalla. Ennakoitavissa on, että ihmisten liikkuvuus lisääntyy edelleen eri syistä. Siksi pelisääntöjen tulee olla selvät niin kansallisessa lainsäädännössämme, kuin myös niissä kansainvälisissä sopimuksissa, joihin Suomi on sitoutunut. Osallistuakseen maahanmuuttoaiheiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja linjatakseen suhtautumistaan lukuisiin maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa koskeviin lakimuutoksiin, päätti Keskustan eduskuntaryhmä perustaa maahanmuuttotyöryhmän, jonka tehtävänä oli valmistaa maahanmuuttoaiheinen keskusteluasiakirja sekä perusopas. Keskustan eduskuntaryhmän maahanmuuttoasiakirja on valmistunut ja se on nyt luottavissanne. Asiakirja sisältää Keskustan eduskuntaryhmän kannanottoja ajankohtaisiin maahanmuuton teemoihin, sisältökysymyksiä avaavia tieto-osuuksiasekä maahanmuuton aakkoset sanaselityksineen. Asiakirjaa päivitetään tarvittaessa vastaamaan ajankohtaiseen maahanmuuttokeskusteluun tai lainsäädännön muuttuessa. Asiakirja on Keskustan eduskuntaryhmän panos Keskustan maahanmuuttolinjausten tekoon. Kiitän Keskustan eduskuntaryhmän maahanmuuttotyöryhmän jäseniä sekä ryhmäkansliaa aktiivisuudesta asiakirjan valmistamisessa. Helsingissä Tapani Tölli Keskustan eduskuntaryhmän maahanmuuttotyöryhmän puheenjohtaja Keskustan eduskuntaryhmän maahanmuuttoasiakirja 2010

4 4 KESKUSTAN EDUSKUNTARYHMÄ Pitävä myötäote maahanmuuttoja turvapaikkapolitiikkaan Kuten kaikessa politiikassa, Keskustan eduskuntaryhmä toimii myös maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa ihmistä varten. Apua tarvitsevia on autettava. Näin Suomi tekee turvapaikkapolitiikassa oman lainsäädäntönsä sekä kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti. Suomalaiselle sinisilmäisyydelle on kuitenkin oltava rajansa. Oikeudenmukaista on, että turvapaikkajärjestelmän väärinkäytökset estetään ja aiheettomia turvapaikkahakemuksia vähennetään. Ihmiskauppaa ja laitonta maahanmuuttoa on torjuttava. Vastaanottojärjestelmän on oltava toimiva. Parhaiten maahanmuuton ongelmiin puututaan kansainvälisellä yhteistyöllä. Suomen lainsäädäntöä on edelleen yhdenmukaistettava muiden EU-maiden sekä Pohjoismaiden kanssa. Suomi tarvitsee työvoiman maahanmuuttoa täydentämään kotimaista työvoimaa. Työelämässä samat säännöt koskevat kaikkia työntekijöitä ja työnantajia. Kielitaito ja yhteiskuntaosaaminen ovat maahanmuuttajien yleisavaimet suomalaiseen yhteiskuntaan. Työ ja riittävä koulutus ehkäisevät parhaiten maahanmuuttajien syrjäytymistä. Kunnat, työvoimaviranomaiset sekä maahanmuuttajien parissa työskentelevä henkilöstö tarvitsevat tukea. Järjestöjä tarvitaan väestöryhmien välisten hyvien suhteiden säilyttämisessä sekä monikulttuurisuuden edistämisessä. Keskustan eduskuntaryhmä irtisanoutuu rasismista. Maahanmuutosta on keskusteltava tosiasioiden pohjalta. Keskustan eduskuntaryhmän lähestymistapa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan on käytännönläheinen. Kokonaisuus on otettava haltuun, perusasioita selvennettävä ja ongelmakohtiin pureuduttava.

5 5 Maahanmuuttajien määrä Suomessa Suomessa asuu vakituisesti ulkomaalaista, mikä on noin 2,9 prosenttia koko Suomen väestöstä. Suomeen muutti vuonna 2009 yhteensä henkilöä, mikä on noin 8 prosenttia vähemmän kuin vuonna Kun vähennetään maahanmuutosta Suomesta muuttaneiden määrä, saadaan nettomaahanmuutto. Nettomaahanmuutto Suomeen oli henkilöä vuonna Ulkomaalaisten määrä Suomessa on kasvanut vuosituhannen vaihteesta lähes kaksinkertaiseksi. 45 % prosenttia Suomen ulkomaalaisista asuu pääkaupunkiseudulla (Kuntaliitto). Suurimmat ulkomaalaisten kansalaisuusryhmät Suomessa Venäjä Viro Ruotsi 8500 Somalia 4900 Kiina 4500 Thaimaa 3900 Saksa 3500 Turkki 3400 Iso-Britannia 3200 Irak 3200 Lähteet: Maahanmuuttovirasto, Väestörekisterikeskus, Kuntaliitto Keskustan eduskuntaryhmän maahanmuuttoasiakirja 2010

6 6 KESKUSTAN EDUSKUNTARYHMÄ Turvapaikkapolitiikassa otettava homma haltuun Keskustan eduskuntaryhmän mielestä turvapaikkapolitiikan kokonaisuus on otettava haltuun. Oikeudenmukainen, selkeä ja toimiva turvapaikkajärjestelmä takaa parhaiten avun kansainvälistä suojelua tarvitseville. Turvapaikkajärjestelmää on kehitettävä niin, että vähennetään väärinkäytöksiä ja perusteettomia hakemuksia. Turvapaikkajärjestelmää on tehostettava aikaisempaa tiiviimmällä viranomaisyhteistyöllä sekä kokonaisvaltaisella lainsäädännöllä. Keskustan eduskuntaryhmä pitää hyvänä, että alaikäisten turvapaikanhakijoiden iänmäärityksestä säädetään lailla, perheenyhdistämissäädöksiä tiukennetaan väärien tietojen antamisen, kasvattilasten sekä toimeentuloedellytysten osalta ja turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeutta rajataan, jos hakijalla ei ole osoittaa voimassa olevia matkustusasiakirjoja. Perheenyhdistämissäännöksistä on tehtävä kokonaisvaltainen tarkastelu, jonka pohjalta voidaan arvioida perheenyhdistämisen kustannusvaikutuksia sekä mahdollisia vetovoimatekijöitä muihin Pohjoismaihin ja EU-käytäntöihin verrattuna. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä turvapaikkajärjestelmää voidaan tehostaa voimakkaasti pienilläkin lakimuutoksilla, mikä on näkynyt muun muassa alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrän vähentymisenä, kun alaikäisten iänmääritykset on otettu käyttöön. Kiintiöpakolaisjärjestelmää pidetään toimivana ja pakolaiskiintiötä sopivan kokoisena. Turvapaikkahakemusten käsittelyä on tehostettava niin, että saadaan aikaan kustannussäästöjä vastaanottopalveluissa ja turvapaikanhakijat saadaan viivytyksettä kotouttamisprosessiin. Nopeutettu turvapaikkakäsittely voidaan laajentaa myös muihin hakijaryhmiin kuin EU-kansalaisiin. Vastaanottokeskusten toimintaa on yhdenmukaistettava uudella ohjeistuksella ja niiden verkostoa järkeistettävä. Vastaanottokeskusten ruuhkautumisen purkamiseksi on tärkeää, että pakolaisten vastaanotosta kunnille maksettavia korvauksia korotetaan vastaamaan todellisia kustannuksia. Kustannusten korvausaikaa on syytä pidentää. Lisäksi olisi pohdittava maahanmuuttajakertoimen tarpeellisuutta kuntien valtionosuusjärjestelmässä. Pakolaisten vastaanoton tulee säilyä kunnille vapaaehtoisena. Valtion tulee ottaa enemmän vastuuta ns. hätätapausten hoidosta.

7 7 Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamista on tehostettava sekä pakolaisten vapaaehtoista paluuta kotimaahansa edistettävä. Irakin kanssa on solmittava kattava paluuta ja palautusta koskeva yhteistyöpöytäkirja tai sopimus. Suomen edustustojen ennaltaehkäisevää työtä esimerkiksi laittoman maahanmuuton torjunnassa on lisättävä. Turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämishakemusten määrä v Vuonna 2009 Suomeen saapui 5988 turvapaikanhakijaa. Alaikäisiä yksintulleita turvapaikanhakijoita oli 557. Turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyi 48 prosentilla vuoteen 2008 verrattuna. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä taas väheni 21 prosentilla. Turvapaikanhakijoiden määrä on kääntynyt laskuun vuoden 2010 aikana. Tammi-huhtikuussa maahan saapui 28 prosenttia vähemmän turvapaikanhakijoita kuin samaan aikaan vuonna Vuoteen 2008 verrattuna turvapaikanhakijoiden määrä on edelleen kaksinkertainen. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt viime vuodesta vielä enemmän, 62 prosenttia. Turvapaikanhakijoiden määrän arvellaan olevan vuonna 2010 yhteensä noin Vuonna 2009 turvapaikanhakijat edustivat yhteensä 88 eri kansallisuutta. Vuonna 2010 erityisesti Venäjän kansalaisten turvapaikkahakemukset ovat lisääntyneet. Keskustan eduskuntaryhmän maahanmuuttoasiakirja 2010

8 8 Kymmenen suurinta turvapaikanhakijoiden kansalaisuusryhmää v Irak 1195 Somalia 1180 Bulgaria 739 Venäjä 602 Afganistan 461 Kosovo 284 Iran 162 Turkki 140 Nigeria 131 Sri Lanka 102 Oleskelulupia perhesiteen perusteella haettiin vuonna 2009 yhteensä Perhesidehakemusten osuus kaikista oleskeluluvista oli 42 prosenttia. Niiden määrä kasvoi edellisvuodesta 15 prosenttia. Perhesidehakemusten määrä on edelleen kasvanut. Vuoden 2010 tammi-huhtikuussa perhesidehakemuksia jätettiin 3064, mikä on 20 prosenttia edellisvuotta enemmän. Perhesidehakemusten määrä oli alkuvuonna prosenttia kaikista oleskelulupahakemuksista. Perhesidehakemuksia jättivät vuonna 2009 eniten Somalian kansalaiset (2 204 hakemusta/ 45 prosenttia hakemuksista). Perhesidehakemuksia ei tilastoida maahantulosyyn mukaan. Kansalaisuuden perusteella voidaan arvioida, että suurin osa perhesidehakemuksista koskee turvapaikanhakijoita. Perheenyhdistämishakemusten vuoksi suurin ja eniten kasvava maahantuloryhmä muodostuu humanitaarisesta maahanmuutosta. Turvapaikanhakijoiden perhesidehakemusten arvioidaan edelleen lisääntyvän.

9 9 Turvapaikkahakemusten ratkaisut v Vuonna 2009 ratkaistiin yhteensä 4335 turvapaikkahakemusta. Oleskelulupia myönnettiin yhteensä Myönteisten ratkaisujen osuus oli 39 prosenttia kaikista turvapaikkahakemuksista. Myönteisten ratkaisujen osuus väheni 5 prosenttia vuodesta Voimakkaimmin kasvoi Dublin-päätösten määrä. Niitä tehtiin vuonna 2009 kaikkiaan 1488 ja niiden osuus oli 34 prosenttia ratkaisuista. Dublin-päätösten osuus kaikista ratkaisuista kääntyi laskuun vuoden 2009 lopulla ja on laskenut edelleen vuonna Tammi-huhtikuussa Dublinpäätösten osuus oli 26 prosenttia. Vuoden 2010 tammi-huhtikuussa on ratkaistu yhteensä turvapaikkahakemusta. Tämä on huomattavasti enemmän, kuin aiempina vuosina samaan aikaan. Oleskelulupa myönnettiin 28 prosentille kaikista turvapaikkapäätöksistä. Merkittävää on ollut kielteisten ratkaisujen osuuden kasvu 9 prosenttiyksiköllä sekä turvallisesta alkuperämaata koskevien ratkaisujen osuuden kasvu lähes 12 prosenttiyksiköllä. Turvapaikkaratkaisut vuonna 2009 Turvapaikkaratkaisut 2009 lkm % muutos % Turvapaikka ,5 Suojelun tarve ( asti) Toissijainen suojelu ( alk.) Humanitaarinen suojelu ( alk.) Oleskelulupa, inhimillinen syy ,5 Oleskelulupa, perheenjäsen 22 0,5-0,5 Oleskelulupa, tilapäinen 19 0,5-1,5 Kielteinen päätös Turvallinen alkuperämaa Dublin Ilmeisen perusteeton Rauennut Keskustan eduskuntaryhmän maahanmuuttoasiakirja 2010

10 10 Turvapaikkaprosessi Turvapaikkahakemus jätetään mahdollisimman pian Suomeen saapumisen jälkeen rajavartioviranomaisille tai poliisille. Rajatarkastusviranomainen ja poliisi selvittävät turvapaikanhakijan henkilöllisyyden ja matkareitin. Maahanmuuttovirasto ottaa turvapaikanhakijan turvapaikkapuhutteluun ja ratkaisee hakemuksen yksilöllisesti joko tavallisessa tai nopeutetussa menettelyssä: Myönteinen päätös: sijoitus kuntaan tai hakeutuminen yksityismajoitukseen Kielteinen päätös: käännytys lähtömaahan Dublin-päätös: palautus toiseen EU-maahan Muutosta turvapaikkapäätökseen voi hakea Helsingin hallinto-oikeudesta. Käännytyksistä vastaavat rajatarkastusviranomainen sekä poliisi. Turvapaikkahakemusten käsittelyajat kasvoivat vuonna Keskimääräinen käsittelyaika oli normaalissa menettelyssä 235 vuorokautta ja nopeutetussa menettelyssä 152 vuorokautta. Alkuvuonna 2010 turvapaikkahakemusten käsittelyajat ovat edelleen kasvaneet muutamalla kuukaudella. Turvapaikkahakemusten käsittelyn resursseja on lisätty kahtena viime vuotena hakemusten määrän lisääntymisen vuoksi. Jatkossa perheenyhdistämishakemusten käsittelyyn tarvittaneen lisäresursseja. Huhti-toukokuun vaihteessa vuonna 2010 vireillä oli noin perhesidehakemusta. Turvapaikkaprosessin tehostaminen on tärkeää, koska kulut turvapaikan hakemisen ajalta ovat korkeammat kuin sen myöntämisen jälkeiset kulut. Erityisen työllistävää on perhesidehakemusten käsittely.

11 11 Vastaanottokeskustoiminta Turvapaikanhakijat majoitetaan hakemusten käsittelyn ajaksi vastaanottokeskuksiin. Vastaanottokeskuksiin majoitetaan aikuisia tai perheitä. Alaikäiset turvapaikanhakijat majoitetaan ryhmäkoteihin. Paikkoja vastaanottokeskuksissa on n Valtio vastaa vastaanottopalveluiden järjestämisestä ja kustannuksista. Vastaanottokeskustoiminta on siirtynyt maahanmuuttoviraston vastuulle vuoden 2010 alusta. Vastaanottokeskukset ovat kuntien tai valtion ylläpitämiä. Osaa vastaanottokeskuksista ylläpitää Punainen Risti. Kiintiöpakolaisjärjestelmä Suomen pakolaiskiintiö on viime vuosina ollut 750 henkilöä vuodessa. Vuonna 2009 Suomeen otettiin yhteensä 727 kiintiöpakolaista. Pakolaiskiintiön suuruudesta päättää eduskunta. Pakolaisiksi Suomeen otetaan henkilöitä, joiden kohdalla täyttyvät kansainvälisen suojelun ja uudelleen sijoittamisen tarpeet sekä vastaanoton ja kotoutumisen edellytykset. Vuosittain kiintiöstä on varattu noin 10 prosenttia hätätapausten vastaanottamiseen. Pakolaisia voidaan ottaa Suomeen alueellisesti kohdennetusti. Vuonna 2009 Suomeen otettiin irakilaisia, myanmarilaisia ja kongolaisia pakolaisia. Kiintiön kohdentamisesta päätetään ministeriötasolla. Kiintiöpakolainen saa ulkomaalaislain 106 :n nojalla pakolaisaseman. Heidän asemansa on kiistaton. Kiintiöpakolainen pääsee Suomeen, kun hänelle on löytynyt kuntapaikka. Pula kuntapaikoista on hidastanut kiintiöpakolaisten saapumista Suomeen. Keskustan eduskuntaryhmän maahanmuuttoasiakirja 2010

12 12 Pakolaisten vastaanotto kunnissa Kunnat voivat halutessaan vastaanottaa pakolaisia tai oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella saaneita henkilöitä. Tähän mennessä 140 kuntaa on vastaanottanut pakolaisia. Kunnat saavat valtiolta korvauksia pakolaisten vastaanotosta. Kuntakorvaukset ovat 2090,50 euroa yli 7-vuotiaasta ja 6845 euroa alle 7-vuotiaasta pakolaisesta vuodessa. Korvauksia maksetaan kolmen vuoden ajalta. Kuntakorvaukset nousivat vuoden 2010 alussa kymmenellä prosentilla. Kunnille korvataan lisäksi toimeentulo- tai kotoutumistuen kustannukset kolmelta vuodelta, paluumuuttoavustuksen kustannukset sekä erityiskustannuksia, kuten tulkkipalvelujen kustannuksia ja pitkäaikaisen sairauden aiheuttamia huomattavia kuluja. Pakolaisten kuntapaikoista on pulaa. Vastaanottokeskuksissa kuntapaikkaa odottaa satoja pakolaisia tai kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneita. Erityisesti suuriin kaupunkeihin muuttaa maahanmuuttajia myös omaehtoisesti. Suomessa asuvista maahanmuuttajista 45 prosenttia asuu pääkaupunkiseudulla. Omaehtoinen muutto ja lisääntyvät perheenyhdistämiset vähentävät kuntien mahdollisuuksia ennakoida maahanmuuttoa ja sen aiheuttamaa palvelutarpeen kasvua. Vapaaehtoisen paluun tukeminen Pakolaisten vapaaehtoista paluuta kotimaahansa tuetaan korvaamalla matkakustannuksia ja maksamalla paluumuuttokorvausta. Myös turvapaikanhakijoiden paluukustannukset voidaan maksaa, jos henkilö peruuttaa turvapaikkahakemuksensa. Suomen kansalaisuuden saaneiden paluuta ei tueta.

13 13 Pohjoismaista vertailua Norjan ja Ruotsin ratkaisukäytännöt irakilaisten ja afganistanilaisten turvapaikkahakemuksissa ovat Suomea tiukempia. Vapaaehtoinen paluu ja palauttaminen Afganistaniin, Irakiin ja Somaliaan on muissa Pohjoismaissa huomattavasti Suomea aktiivisempaa. Norjassa on käytössä 24 tunnin nopeutettu menettely ilmeisen perusteettomien hakemusten kohdalla. Norjassa ja Ruotsissa turvapaikanhakijoilla on työnteko-oikeus vain, jos he pystyvät todistamaan henkilöllisyytensä. Tanskassa turvapaikanhakijat eivät voi tehdä ansiotyötä. Perheenyhdistämissäännökset ovat Tanskassa muita Pohjoismaita tiukempia. Norjassa perheenyhdistämissäännöksiä ollaan tiukentamassa. Turvapaikanhakijoiden määrät muissa Pohjoismaissa on Suomea huomattavasti korkeampia. Ruotsista haki turvapaikkaa vuonna 2009 yhteensä henkilöä ja Norjasta henkilöä. Tanskassa sen sijaan turvapaikanhakijoiden määrä jäi Suomea pienemmäksi. Vuonna 2009 Tanskasta haki turvapaikkaa henkilöä. Lähteet: Maahanmuuttovirasto, Sisäasiainministeriö, Kuntaliitto, Suomen Punainen risti Keskustan eduskuntaryhmän maahanmuuttoasiakirja 2010

14 14 KESKUSTAN EDUSKUNTARYHMÄ Ei hyysäämistä vaan huolenpitoa Maahanmuuttaja on kohdattava ihmisenä. Keskustalaista maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa on, että aidosti apua tarvitsevista pidetään huolta. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä nähdään vetovoimatekijänä, joka lisää maahanmuuttoa Suomeen. Jotta maahanmuutto ei turhaan rasittaisi suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää, halutaan aiheettomia turvapaikkahakemuksia vähentää. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että EU-kansalaisten oikeutta turvapaikanhakijoiden vastaanottopalveluihin ja toimeentulotukeen rajoitetaan heidän saatuaan kielteisen turvapaikkapäätöksen. Turvapaikanhakijoiden toimeentulotukea tulee uudistaa niin, että sen kytkös yleiseen toimeentulotuen perusosaan katkaistaan ja turvapaikanhakijoille luodaan oma pohjoismaisella tasolla oleva vastaanottoraha. Ulkomaalaisille hätäapuna myönnettävän toimeentulotuen perusteita on selkeytettävä ja kuntien toimintatapoja yhtenäistettävä. Kerjäämisen yhteydet järjestäytyneeseen rikollisuuteen on selvitettävä.

15 15 Asumisperusteinen sosiaaliturva (kansaneläke, lapsilisä, äitiysavustus, asumistuki yms.) Suomessa oikeus asumisperusteiseen sosiaaliturvaan on kaikilla maassa pysyvästi asuvilla, vähintään vuoden kestoisen oleskeluluvan saaneilla henkilöillä. EU-kansalaiset, jotka työskentelevät Suomessa vähintään 4 kk:n ajan, kuuluvat perheenjäsenineen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin. Ansiosidonnainen sosiaaliturva (työeläke, työttömyysturva yms.) Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan piiriin kuuluvat kaikki Suomessa työskentelevät vakituisesta asuinpaikasta riippumatta. Turvapaikanhakijoiden toimeentulotuki Turvapaikanhakijat eivät kuulu asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin, koska heillä ei ole vielä vakituista asuinpaikkaa. Turvapaikanhakijoilla on oikeus toimeentulotuen perusosaan, joka on 30 prosenttia yleistä toimeentulotukea alempi. Esim. aikuisen yksinasuvan turvapaikanhakijan toimeentulotuki on 292,22 /kk. Turvapaikanhakijoiden toimeentulotuki on vastikkeellista. Tuen saati edellyttää osallistumista työ- tai opintotoimintaan. Turvapaikanhakijoiden toimeentulotukea pienennettiin sisäasiainministeriön asetuksella helmikuun alussa vuonna Samalla suoraan rahana annettavaa tukea korvattiin vastaanottopalveluilla. Hallituksen esitys turvapaikanhakijoiden vastaanotosta on lausuntokierroksella. Lakimuutoksessa esitetään, että turvapaikanhakijoiden rahallinen tuki irrotettaisiin toimeentulotuesta, ja heille maksettaisiin jatkossa vastaanottorahaa, jonka suuruudesta säädettäisiin lailla. Alaikäisille ilman huoltajaa oleville turvapaikanhakijoillde maksettaisiin jatkossa pienempää käyttörahaa. Keskustan eduskuntaryhmän maahanmuuttoasiakirja 2010

16 16 Toimeentulotuki rahattomille matkailijoille Kunnat myöntävät toimeentulotukea rahattomille matkustajille hätäapuna eri perustein ja erilaisin toimintatavoin. Maahanmuuttajien kotoutumistuki Työttömien maahanmuuttajien toimeentulo turvataan kolmen ensimmäisen asumisvuoden ajan kotoutumistuella. Kotoutumistuen edellytyksenä on kotoutumissuunnitelma, joka sisältää kotoutumista edistävät toimenpiteet, kuten työllistämistoimenpiteet tai kielikoulutuksen. Kotoutumistuki on työmarkkinatuen suuruinen, keskimäärin 551 e/kk. Väite: Kerjääminen Kerjääminen on Suomessa sallittua. Poliisi voi puuttua häiritsevään kerjäämiseen. Sisäasiainministeriön työryhmä on esittänyt järjestyslain muuttamista niin, että kerjääminen kiellettäisiin julkisilla paikoilla. Myös luvaton leiriytyminen halutaan kieltää. Lisäksi työryhmä haluaa pohdittavan kerjäämisen organisoinnin kieltämistä lailla. Lähteet: Sisäasiainministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Kansaneläkelaitos Maahanmuuttajia hyysätään ja heille maksetaan korkeampia tukia kuin kantasuomalaisille! Väite ei pidä paikkaansa. Maahanmuuttajille kuuluvat samat etuudet kuin muillekin Suomessa pysyvästi asuville tai Suomessa työskenteleville. Turvapaikanhakijoiden toimeentulotuki on korkeintaan 70 prosenttia yleisestä toimeentulotuen perusosasta.

17 17 KESKUSTAN EDUSKUNTARYHMÄ Reilua peliä työelämässä Suomi tarvitsee työvoiman maahanmuuttoa. Työvoiman maahanmuutto tulee mahdollistaa tarvelähtöiseksi ja työmarkkinavetoiseksi ilman raskasta byrokratiaa. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä työperäiseen maahanmuuttoon tulee turvautua toissijaisesti kotimaista työvoimaa täydentäen. Näin voidaan vastata myös väestön vanhenemiseen. Työntekijän oleskelulupakäytäntöjä tulee yksinkertaistaa ja selkeyttää. Työntekijän oleskeluluvan saatavuusharkinnasta luovutaan asteittain huomioiden talouden taantuman aiheuttama työttömyystilanne. Jo maassa olevia maahanmuuttajia kannustetaan opiskeluun, työntekoon ja yrittäjyyteen. Maahanmuuttajien korkean työttömyysasteen murtamiseksi tarvitaan asennemuutosta työmarkkinoilla. Reilua on, että Suomessa samat työehdot koskevat kaikkia työntekijöitä. Näin vältetään kaksien työmarkkinoiden synty Suomessa. Työehtojen noudattamista tulee valvoa ja laitonta työnvälitystä torjua. Työntekijän oleskeluluvan saaneen perheenyhdistämistä päätettäessä siirrytään euromääräisistä toimeentulorajoista kokonaisarvioon. Työnantajien tulee rekrytoida työntekijöitä kehitysmaista eettisesti kestävällä tavalla. Työvoiman maahanmuutto vuonna Vuonna 2009 myönnettiin noin työntekijän oleskelulupaa. Työntekijän oleskelulupahakemukset vähenivät 43 prosenttia vuodesta Vuoden 2010 tammi-huhtikuussa työntekijöiden oleskelulupahakemukset lisääntyivät hienoisesti, 2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Keskustan eduskuntaryhmän maahanmuuttoasiakirja 2010

18 18 Työntekijän oleskelulupakäytäntö EU-kansalaisten on rekisteröitävä oleskeluoikeutensa, jos he oleskelevat Suomessa yli 3 kuukautta. EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset tarvitsevat Suomessa työskentelyä varten työntekijän oleskeluluvan. Oleskeluluvan ehtona on, että työntekijänä toimeentulo on turvattu. Oleskelulupa myönnetään kaksivaiheisesti. Työ- ja elinkeinotoimisto harkitsee luvan työvoimapoliittiset ja toimeentuloon liittyvät edellytykset, minkä jälkeen Maahanmuuttovirasto myöntää oleskeluluvan. Maahanmuuttajien työttömyys Maahanmuuttajien työttömyysprosentti on korkea. Vuoden 2009 alussa maahanmuuttajien työttömyysasteen arvioitiin olevan 26 prosenttia. Väite: Maahanmuuttajien sijoittuminen työmarkkinoille: Maahanmuuttajien osuus työvoimasta on suurinta maa- ja metsätaloudessa, teollisuudessa ja rakennusalalla. Eniten työntekijän oleskelulupia myönnetään siivoojille, kokeille, kuorma-autojen kuljettajille, puutarhatyöntekijöille sekä hitsaajille ja putkityöntekijöille. Lähteet: Maahanmuuttovirasto, Työ- ja elinkeinovirasto Maahanmuuttajia haalimalla haalitaan Suomeen töihin! Väite ei pidä paikkaansa. Suomella ei ole virallista rekrytointijärjestelmää, jolla hankittaisiin ulkomaista työvoimaa Suomeen, vaan työperäinen maahanmuutto on tarvelähtöistä ja perustuu työnantajien rekrytointiin ulkomailla.

19 KESKUSTAN EDUSKUNTARYHMÄ 19 Kielitaito ja yhteiskuntaosaaminen kotoutumisen yleisavaimet Maahanmuuttajat on ohjattava yksilöllisen kotoutumissuunnitelman piiriin mahdollisimman nopeasti kotikuntaan asettumisen jälkeen. Kotouttamisen pääpainon tulee olla kielikoulutuksessa, yhteiskunnallisten taitojen hankkimisessa ja työllistymisen edellytysten parantamisessa. Erityinen huomio tulee kohdistua kirjoitus- ja lukutaidottomien kotoutumiseen sekä sosiaalisista ja kulttuurillisista syistä työmarkkinoiden ulkopuolella olevien maahanmuuttajanaisten kotoutumiseen. Näin estetään heikossa asemassa olevien maahanmuuttajien syrjäytymistä. On turvattava kaikkien Suomeen vähintään vuodeksi muuttaneiden maahanmuuttajien pääsy kotoutumiskoulutukseen. Maahanmuuttajien koulutusta on kehitettävä koordinoidusti niin, että sitä on riittävästi saatavilla. Koulutuksen on oltava tavoitteellista ja johdonmukaista, eikä maahanmuuttajien jatkokursseille pääsy saa viivästyä. On kiinnitettävä enemmän huomiota maahanmuuttajien tukemiseen heidän siirtyessään toisen asteen koulutukseen. On syytä pohtia, estääkö ammatillisen koulutuksen kielikoe maahanmuuttajien pääsyn toisen asteen koulutukseen. Lasten ja nuorten perusopetuksen valmentava opetus tulee järjestää vähintään lukuvuoden mittaisena. Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetus tulisi säätää lakisääteiseksi kuntien velvollisuudeksi. Kuntiin ja työvoimaviranomaisille on taattava riittävät taloudelliset voimavarat kotouttamiseen. Maahanmuuttajien parissa työskentelevän henkilöstön osaamista on tuettava kouluissa, päiväkodeissa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Maahanmuuttajat tarvitsevat kuntapalveluita kaikilta sektoreilta. Palvelut on järjestettävä niin, että maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet voidaan ottaa huomioon. Kotouttamisohjelma on tehtävä osana laajempaa kunnan strategista suunnittelua. Kuntien asumispalvelut ja kaavoitus on hoidettava niin, etteivät asuinalueet erilaistu liikaa. Väestöryhmien välisten hyvien suhteiden säilyttämisessä ja monikulttuurisuuden edistämisessä paikallistasolla on järjestöillä tärkeä rooli kuntien ja työvoimaviranomaisten ohella. Keskustan eduskuntaryhmän maahanmuuttoasiakirja 2010

20 20 Kuntien ja työvoimaviranomaisten yhteistyö kotouttamisessa Jokaiselle työttömälle tai toimeentulotukea saavalle maahanmuuttajalle laaditaan kunnassa yksilöllinen kotouttamissuunnitelma, jonka kesto on kolme vuotta. Kunnilla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta Kunnat toimivat yhteistyössä työvoimaviranomaisten, ELY-keskusten sekä T&E-toimistojen kanssa. Lisäksi laki edellyttää kunnilta yhteistyötä järjestöjen kanssa. Kunnat laativat kotouttamisohjelma osana kunnan muuta kehittämis- ja strategiatyötä ja tekevät mahdollisuuksien mukaan seudullista yhteistyötä kotouttamisessa. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus koostuu kieliopinnoista, yhteiskuntaan liittyvästä koulutuksesta sekä työharjoittelusta. Kotoutumiskoulutuksen sisältö perustuu opetushallituksen suositukseen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmaksi. Kotoutumiskoulutuksen laajuus on 40 opintoviikkoa. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus järjestetään pääosin työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena. Lisäksi vapaan sivistystyön oppilaitokset järjestävät maahanmuuttajille T&E-toimistojen hyväksymää rinnasteista koulutusta. Kotoutumiskoulutuksesta ei ole erillistä lainsäädäntöä. Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö, Opetushallitus Väite: Maassa maan tavalla, tai maasta pois! Väite on suvaitsematon. Maahanmuuttajien kotoutumiseen kuuluu, että he opiskelevat kielen ja hankkivat riittävän yhteiskuntaosaamisen. Heillä on kuitenkin oikeus säilyttää kulttuuriset ominaispiirteet sekä oma äidinkielensä. Monikulttuurisuus rikastuttaa suomalaista yhteiskuntaa. Suomen lainsäädäntö koskee samalla tavalla kaikkia Suomessa asuvia lähtömaasta riippumatta.

21 21 KESKUSTAN EDUSKUNTARYHMÄ Kansainvälinen vastuu kannetaan Suomi toimii maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassaan kansainvälisten velvoitteidensa pohjalta. Pakolaisuuden alkusyihin, kuten köyhyyteen, on etsittävä ratkaisuja kansainvälisessä yhteistyöllä EU:ssa ja YK:ssa. Suomi tukee pakolaisten lähtömaita rauhanturvaamisella sekä kehitysyhteistyöllä. Suomi toimii EU:ssa aktiivisesti yhteisen turvapaikkapolitiikan luomisessa, turvapaikkakäytäntöjen yhtenäistämisessä sekä käytännönläheisen viranomaisyhteistyön lisäämisessä. EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa tulee sovittaa aikaisempaa paremmin yhteen kehitys- ja ihmisoikeuspolitiikan sekä työvoimapolitiikan kanssa. EU:n turvapaikkapolitiikan määrittely- ja menettelydirektiivit on saatava voimaan koko EU:n alueella. Dublin-järjestelmä on uudistettava niin, että sen toimivuus taataan aikaisempaa paremmin ja jäsenmaiden vastuunjakoa selkeytetään. Maahanmuuton keskittyminen vain tiettyihin jäsenmaihin on estettävä. EU:n turvapaikkapolitiikan strategiat, kuten Ranskan maahanmuuttopakti ja Tukholman ohjelma on muutettava käytännön teoiksi niin, että laillista maahanmuuttoa tuetaan ja ihmiskauppa torjutaan. Sellaiset henkilöt, jotka eivät tarvitse kansainvälistä suojelua, on saatava pois turvapaikkamenettelystä. Nykyisellään EU:n huono vastaanottojärjestelmä altistaa sen väärinkäytöksille. Suomi seuraa aktiivisesti turvapaikkamenettelyssä tapahtuvia muutoksia EU:ssa ja Pohjoismaissa. Suomen lainsäädäntöä kehitetään mahdollisimman yhdenmukaiseksi EU:n jäsenvaltioiden ja Pohjoismaiden kanssa Suomen on toimittava aktiivisesti ihmisoikeustilanteen parantamiseksi muissa EU-maissa kerjäläisongelman vähentämiseksi. Keskustan eduskuntaryhmän maahanmuuttoasiakirja 2010

22 22 Suomen kansainväliset velvoitteet maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa Suomi on sitoutunut YK:n Geneven pakolaissopimukseen sekä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. EU:n säännöksistä keskeisimmät ovat turvapaikkadirektiivit (määritelmädirektiivi ja menettelydirektiivi). EU:n turvapaikkapolitiikka EU:n turvapaikkapolitiikan juuret ovat 1980-luvun Schengen-yhteistyössä, johon perustuvat muun muassa vapaan liikkuvuuden direktiivi sekä Dublin-sopimus, eli vastuunjako turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. Maastrichtin sopimuksessa vuonna 1993 ns. III pilari sisälsi maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan ohjeistuksia, mutta sektorille ei tullut EU:n lainsäädäntövaltaa. Amsterdamin sopimuksessa vuonna 1997 oikeus- ja sisäasiat siirrettiin I pilariin. Sopimuksessa EU:lle tuli myös lainsäädäntövaltaa turvapaikkapolitiikassa. EU:ssa on säädetty turvapaikkadirektiiveistä vuoteen 2005 asti konsensuspäätöksillä. Tampereen huippukokouksessa 1999 EU hyväksyi toimintasuunnitelman, jolla aloitettiin EU:n turvapaikkapolitiikan yhtenäistäminen. Lissabonin sopimuksessa EY-tuomioistuimelle annetaan tuomiovaltaa turvapaikkaoikeudessa. Vuonna 2009 EU:ssa hyväksyttiin oikeus- ja sisäasioiden Tukholman ohjelma ( ), joka sisältää tavoitteen EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän käyttöönotosta vuonna Lähteet: Sisäasiainministeriö

23 KESKUSTAN EDUSKUNTARYHMÄ 23 Kuka pelkää rasismia? Keskustan eduskuntaryhmä on huolissaan maahanmuuttovastaisuuden lisääntymisestä. Keskustan eduskuntaryhmä ei pelkää sanoutua irti rasismista. Ryhmä sitoutuu toiminnassaan rasismin ja muukalaisvihamielisyyden nollatoleranssiin. Väärien mielikuvien ja ennakkoluulojen lietsomisen sijaan keskustan eduskuntaryhmä perää tosiasioihin perustuvaa maahanmuuttokeskustelua, joka sallii myös kriittiset äänenpainot esimerkiksi turvapaikkajärjestelmän ongelmakohdista puhuttaessa. Rasististen ja muukalaisvihamielisten tekojen kriminalisointia tulee selkeyttää niin, että ne soveltuvat nykyistä paremmin myös tietoverkoissa tapahtuviin viharikoksiin. Ryhmä ehdottaa, että puolueen ehdokkailta eri vaaleissa edellytetään kirjallista sitoutumista rasismivapaaseen vaalikampanjointiin. Julkista keskustelua säädellään Suomessa on mielipiteen ilmaisun ja sananvapaus. Julkista keskustelua säätelevät rangaistussäännökset kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, syrjintäsäännökset, kunnianloukkaussäädökset tai esimerkiksi uskonrauha. Rasistinen rikos on ihmiseen tai ryhmään ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän perusteella kohdistuva teko, joka on rangaistava rikos. Keskeinen rangaistussäännös on kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Syrjinnällä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö asetetaan eriarvoiseen asemaan rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen tms. vuoksi. Keskustan eduskuntaryhmän maahanmuuttoasiakirja 2010

24 24 Maahanmuuttokriittisyys" Julkisuudessa paljon huomiota saanut Hommaforum on maahanmuuttokriittisiä kokoava nettiyhteisö. Keskustelupalstalla on noin 4000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Hommaforumin pohjalta ollaan kokoamassa Muutos 2011-nimistä puoluetta eduskuntavaaleihin. Kansalaismielipide Suomalaisten perinteisesti epäluuloiset asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat lieventyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. EVA:n asennetutkimuksessa vuodelta 2009 tämä kehitys on pysähtynyt, ja asenteet ovat jälleen viilentymässä. Puolet suomalaisista suhtautuu torjuvasti maahanmuuton lisäämiseen väestön ikääntymisen ja mahdollisen vähentymisen vuoksi. Varauksellinen suhtautuminen on aikaisempaa useamman mielestä viisasta varovaisuutta, eikä rasismia. Kaksi kolmasosaa suomalaisista on lisäksi sitä mieltä, että suomalaisen kulttuurin omaleimaisuutta on varjeltava lisääntyvää kansainvälisyyttä vastaan. Lähteet: Oikeusministeriö, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA

25 25 Maahanmuuton aakkoset Dublin-tapaus. Dublin-tapaus on sellainen turvapaikanhakija, jonka turvapaikkakäsittely on kesken toisessa EU-maassa. EU:n vastuunmääritysasetuksen mukaan se jäsenvaltio, jonka kautta EU-alueelle tullaan, käsittelee turvapaikanhakijan hakemuksen. Turvapaikkahakemukset pyritään käsittelemään vain yhdessä jäsenmaassa. Dublintapaukset palautetaan nopeutetun käsittelyn jälkeen ensimmäiseen hakumaahan. EU:n vapaa liikkuvuus. Kaikilla EU:n kansalaisilla on oikeus matkustaa toiseen jäsenvaltioon esittämällä voimassa oleva henkilötodistus tai passi. Oikeus oleskella toisessa jäsenmaassa vapaasti kestää korkeintaan kolme kuukautta. Oleskelu ei saa kohtuuttomasti rasittaa jäsenmaan sosiaaliturvajärjestelmää. Lisäksi EU:n kansalainen tai hänen perheenjäsenensä voidaan karkottaa jäsenvaltion alueelta yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvistä syistä. Humanitaarinen maahanmuutto. Humanitaarisella maahanmuutolla tarkoitetaan sellaisia maahanmuuttajia, jotka muuttavat Suomeen humanitaarisin syin, kuten kiintiöpakolaisia, pakolaisia, turvapaikanhakijoita sekä heidän perheenjäseniään. Humanitaarinen suojelu. Humanitaarisella suojelulla tarkoitetaan oleskeluluvan perustetta, joka myönnetään, kun turvapaikan tai toissijaisen suojelun myöntämisen edellytykset eivät täyty, mutta hakija ei voi palata kotimaahansa siellä tapahtuneen ympäristökatastrofin tai aseellisesta selkkauksesta tai vaikeasta ihmisoikeustilanteesta johtuvan huonon turvallisuustilanteen vuoksi. Ihmiskauppa. Suomen lainsäädännön mukaan ihmiskauppaa on toisen henkilön paritusrikoksen kaltainen seksuaalinen hyväksikäyttö, pakkotyö tai muunlainen ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin saattaminen ja elinkauppa taloudellisessa hyötymistarkoituksessa. Suomen arvioidaan olevan kauttakulkumaana vuosittain jopa sadoille ihmiskaupan uhreille. Kiintiöpakolainen. Kiintiöpakolainen on henkilö, jonka pakolaisaseman YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on vahvistanut, ja joka uudelleen sijoitetaan Suomeen. Kotouttaminen. Kotouttamisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla edistetään maahanmuuttajia saavuttamaan riittävät tiedot ja taidot työelämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan juurtumiseksi. Kotoutuminen. Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajien yksilöllistä kehitystä, jonka tavoitteena on hänen osallistumisensa työelämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Laiton maahanmuutto. Laittomalla maahanmuutolla tarkoitetaan sellaisia henkilöitä, jotka tulevat maahan laittomasti väärennetyillä matkustusasiakirjoilla tai kokonaan ilman passia tai oleskelevat maassa, vaikka oleskelulupa ei ole enää voimassa. Laittomaan maahanmuuttoon liittyy usein ihmissalakuljetusta tai ihmiskauppaa. EU:n alueella arvioidaan olevan noin kahdeksan miljoonaa laitonta maahanmuuttajaa. Suomessa jäi viime vuonna kiinni lähes laitonta maahanmuuttajaa. Keskustan eduskuntaryhmän maahanmuuttoasiakirja 2010

26 26 Maahanmuuttaja. Maahanmuuttaja on henkilö, joka on siirtynyt oleskelemaan toiseen kansallisvaltioon. Maahanmuuton syitä on useita, kuten työ, opiskelu tai pakolaisuus. Monikulttuurisuus. Monikulttuurisuudella tarkoitetaan kulttuuripiirteiltään eroavien ryhmien vuorovaikutusta. Muukalaisvihamielisyys. Muukalaisvihamielisyydellä tarkoitetaan ulkomaalaisiin kohdistuvaa pelkoa ja kammoksuntaa. Oleskelulupa. EU- tai ETA-maiden ulkopuolinen ulkomaalainen tarvitsee Suomessa oleskeluluvan. Määräaikaisia oleskelulupia ovat jatkuva oleskelulupa ja tilapäinen oleskelulupa. Ensimmäinen oleskelupa myönnetään aina määräaikaisena. Pysyvä oleskelulupa myönnetään henkilölle, joka on oleskellut Suomessa yhtäjaksoisesti jatkuvalla oleskeluluvalla neljä vuotta. Päätöksen oleskeluluvasta tekee Maahanmuuttovirasto. Pakolainen. Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty oleskeluoikeus vieraassa valtiossa kansainvälisen suojelun perusteella. Pakolaisasema myönnetään, jos henkilöllä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi kotimaassaan. Paluumuuttaja. Paluumuuttajalla tarkoitetaan henkilöä, joka on entinen tai nykyinen Suomen kansalainen, mutta on asunut Suomen ulkopuolella ja palaa Suomeen. Paluumuuttajia ovat myös entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevat henkilöt, kuten inkerinsuomalaiset, jotka ovat syntyperältään suomalaisia. Rasismi. Rasismilla tarkoitetaan aatetta tai toimintaa, joka perustuu rotuerotteluun. Rasismiin kuuluvat rotuennakkoluulot, rotusyrjintä ja oman rodun suosiminen. Toissijainen suojelu. Toissijaisella suojelulla tarkoitetaan oleskeluluvan perustetta, joka myönnetään, kun turvapaikan myöntämisedellytykset eivät täyty, mutta hakijaa uhkaa kotimaassaan kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus, tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus. Turvapaikanhakija. Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Työvoiman maahanmuutto. / Työperäinen maahanmuutto. Työvoiman maahanmuutolla tai työperäisellä maahanmuutolla tarkoitetaan sellaisia maahanmuuttajia, jotka muuttavat Suomeen työn vuoksi. Uussuomalainen. Uussuomalaisella tarkoitetaan vakituisesti Suomessa asuvaa maahanmuuttajaa, joka on myös voinut saada jo Suomen kansalaisuuden. Uussuomalainen-sanan synonyymina voidaan pitää termiä maahanmuuttajataustainen. Vetovoimatekijä. Vetovoimatekijä on sellainen poikkeama muiden maiden lainsäädännöstä tai menettelystä, jonka uskotaan lisäävän maahanmuuttoa kohdemaahan.

27 Keskustan eduskuntaryhmän maahanmuuttoasiakirja

28 28 Kuvat: Kuvatoimisto Gorilla. Kannen maapallokuva: Kuvatoi0misto Rodeo Taitto: Katri Hyväkkä