Ohjelman seurantaindikaattorit

Transkriptio

1 1 Ohjelman seurantaindikaattorit Päivitetty

2 2 1. Yhdenvertaisuus % 6 Ulkomaalaistaustaisten työllisyys- ja työttömyysaste Työllisyysaste Työttömyysaste Lähde: Tilastokeskus Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on noussut ja työttömyysaste pienentynyt 2-luvun alkuun verrattuna, mutta taantuman aikana heidän työllisyystilanteensa on heikentynyt.

3 3 % 1 % Saako yleensä palvelua omalla äidinkielellä kaksikielisessä kunnassa 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % En koskaan Harvoin Vaihtelee Yleensä Lähes aina 2 % 1 % % Kunnallisia palveluita Valtion palveluita Yksityisiä palveluita Kunnallisia palveluita Valtion palveluita Yksityisiä palveluita Suomenkieliset vähemmistöt Ruotsinkieliset vähemmistöt Lähde: Kielibarometri 212 Suomenkieliset vähemmistöt kaksikielisissä kunnissa saavat yleensä hyvin julkista ja yksityistä palvelua omalla äidinkielellään. Joka neljäs ruotsinkielinen kertoo saavansa vain harvoin tai ei koskaan yhteiskunnan palveluja äidinkielellään.

4 4 Lkm 12 Asunnottomat Asunnottomat perheet Asunnottomat yksinäiset 4 Pitkäaikaisasunnottomien määrä Lähde: ARA Yksinäisiä asunnottomia oli vuonna 214 noin 1 vähemmän ja asunnottomia perheitä noin 1 enemmän kuin vuonna 29. Pitkäaikaisesti asunnottomia oli vuonna 214 noin 2 4, mikä on noin 3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 29. Pitkään nousussa ollut maahanmuuttajien asunnottomuus kääntyi vuonna 214 laskuun. Myös nuorten ja naisten asunnottomuus on laskenut parina viime vuonna. Vammaisten yksilöllisen asumisen lisääntyminen Asiakkaiden lkm Vaikeavammaisten palveluasumisen asiakkaat / v. Kehitysvammalaitosten pitkäaikaisasiakkaat Lähde: Tilastokeskus ja THL Kehitysvammaisten laitoshoitoa on vähennetty, ja on siirrytty kohti yksilöllisemmin järjestettyä asumista.

5 5 Asuntojen lkm 14 Valmistuneet asunnot Helsingin seudulla Valmistuneet 12 (TK) /m * Tuotantotavoite Helsingin seudulla (MAL ) Helsingin seutu Helsinki Helsingin seutu; ara-vuokra-asunnot Lähde: HSY Vanhojen asuntojen hinnat Koko maa PKS, uudet asunnot PKS Helsinki Lähde: Tilastokeskus /m Asuntojen vuokrat Koko maa, aravat Koko maa,vapaarahoitteiset PKS, aravat PKS,vapaarahoitteiset Helsinki, aravat Lähde: Tilastokeskus Sekä asuntojen hinnat että vuokrat ovat kohonneet. Helsingin seudulla asuntotuotannon tavoite on kolmena viime vuotena lähes saavutettu.

6 6 Lkm 12 Yleisellä paikalla tapahtuneet pahoinpitelyt ja yleisten paikkojen järjestyshäiriöt Yleisellä paikalla tapahtuneet pahoinpitelyrikokset Yleisten paikkojen järjestyshäiriöt, häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta (poliisin tehtävien lkm) Sekä yleisellä paikalla tapahtuvien pahoinpitelyjen määrä että poliisille ilmoitettujen järjestyshäiriöiden määrä on laskenut vuodesta 211 lähtien. Lähde:SM Lkm 14 Lapsiin ja nuoriin liittyvät väkivaltarikokset v v. Alle 15-v Poliisin tietoon tulleet lasten ja nuorten Lasten ja nuorten kohtaama väkivalta tekemät väkivaltarikokset (lapsi tai nuori asianomistajana) Lähde: SM Alle 2-vuotiaiden tekemien väkivaltarikosten määrä on ollut viime vuosina laskussa. Myös väkivaltarikoksen uhriksi joutuneiden lasten ja nuorten määrä on vähentynyt.

7 7 Perheväkivallan kohteeksi viimeisen vuoden aikana joutuneet, % vuotiaista Naiset 1,5 1,5 1,7 Miehet,3,4,7 Lähde: Kansallinen uhritutkimus Naisten kokema perheväkivalta on pysynyt 2-luvulla samalla tasolla, kun taas miesten kokema perheväkivalta on lisääntynyt. Kansallinen uhritutkimus on otospohjainen kyselytutkimus, joita on tehty vuodesta 198 lähtien kahdeksan kertaa. Vuonna 29 Tilastokeskus haastatteli puhelimitse henkilöä. Viimeisin eli vuoden 212 uhritutkimus erosi menetelmällisesti aikaisemmista uhritutkimuksista, joten siitä ei saada aiempien tutkimusten kanssa vertailukelpoisia lukuja. Puhelinkyselystä siirryttiin postikyselyyn, ja kysymysmuotoiluja tarkennettiin aikaisemmasta (esim. uhkailun kriteeri oli aiempaa tiukempi, samoin tekijäluokittelua muutettiin). Sukupuolten välinen ero (joka ei ole herkkä keräysmenetelmälle) oli vuoden 212 tutkimuksessa suunnilleen samalla tasolla kuin aikaisemminkin.

8 8 2. Terveyden edistäminen Vuosia jäljellä 25-vuotiaana 7 25-vuotiaan elinajanodote koulutuksen mukaan Yhteensä Perusaste Keskiaste Miehet Yhteensä Perusaste Keskiaste Naiset Elinajanodote on kasvanut, mutta erot väestöryhmien välillä ovat edelleen suuria. Korkeaaste Korkeaaste Lähde: THL ja Eurostat % vuotiaista 45 Terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi kokeneiden osuus (25 64 v.) Yhteensä Miehet -12 vuotta koulutusta 13 vuotta tai enemmän koulutusta Yhteensä Naiset Koetussa terveydessä on eroja sukupuolen ja koulutuksen mukaan. -12 vuotta koulutusta 13 vuotta tai enemmän koulutusta Lähde: THL

9 9 1 %:n alkoholina, l/asukas Alkoholin kokonaiskulutus 1, 8, 6, 4, 2,, ** Tilastoitu Tilastoimaton Vuosina toteutettujen viiden alkoholiveron korotuksen jälkeen alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt enemmän kuin kertaakaan aiemmin. Lähde: THL % Liikuntaa harrastamattomien osuus Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus v. miehistä, % Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus v. naisista, % Ei harrasta hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla (korkeintaan tunnin viikossa), % lk. pojista Ei harrasta hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla (korkeintaan tunnin viikossa), % lk. tytöistä Lähde: THL Liikunnan harrastaminen on lisääntynyt eniten tyttöjen keskuudessa, mutta myös poikien, miesten ja naisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt 2-luvun aikana.

10 1 3. Työstä ja työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäiseminen Työttömyysaste (pylväinä) 4 Työttömyys- ja työllisyysasteet ikäryhmittäin Työllisyysaste (viivoina) , työttömyysaste 15-24, työttömyysaste 55-64, työttömyysaste 15-64, työllisyysaste 15-24, työllisyysaste 55-64, työllisyysaste Nuorten työttömyysaste on muita ikäryhmiä korkeampi ja alttiimpaa suhdannevaihtelulle. Ikääntyvien eli vuotiaiden työllisyysaste on noussut 199-luvun lopulta lähtien, mutta on silti edelleen pienempi kuin muiden työikäisten. Lähde: Tilastokeskus

11 11 % alkaneista työttömyyskausista 45 Virta yli 3 kuukauden työttömyyteen alle 25-vuotiailla työnhakijoilla Tammi 214 Helmi 214 Maalis 214 Huhti 214 Touko 214 Kesä 214 Heinä 214 Elo 214 Syys 214 Loka 214 Marras 214 Joulu 214 Miehet Naiset Lähde: TEM Vuonna 214 kolmasosa nuorten miesten ja reilu neljäsosa nuorten naisten työttömyysjaksoista jatkui yli 3 kuukautta. Virta yli 3 kuukauden työttömyyteen väheni vuosina 21 ja 211, mutta on sen jälkeen ollut nousussa. Henkilöiden lkm 25 Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys) TAM 26 HEI 27 TAM 27 HEI 28 TAM 28 HEI 29 TAM 29 HEI 21 TAM 21 HEI 211 TAM 211 HEI 212 TAM 212 HEI 213 TAM 213 HEI 214 TAM HEI TAM Palveluilta palveluille Palveluilta työttömäksi Rinnasteisesti pitkäaikaistyöttömät (12 kk viimeisten 16 kk:n aikana) Pitkäaikaistyöttömät (yhtäjaksoisesti yli 12 kk) Vaikeasti työllistyvien määrä nousi vuoden 214 lopulla noin 2 :een. Lähde: TEM

12 12 Promillea 12 Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus* vuotiailla (työeläkkeet) *Vakiointivuosi on 2. Kaikki Miehet Naiset Lähde: ETK Kun työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä vakioidaan iän ja sukupuolen mukaan, on työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus laskenut selvästi 2-luvulla. Lkm 2 5 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet alle 35-vuotiaat Miehet Naiset Lähde: ETK Viime vuosina työkyvyttömyyseläkkeelle on jäänyt noin 3 5 alle 35-vuotiasta, ja määrä on 2-luvulla ollut nousussa. Mielenterveyssyyt ovat yleisin syy. Nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrään sisältyy vuosittain noin 5 kehitysvammaista.

13 13 4. Pienituloisten aseman parantaminen % 25, Pienituloisuusaste* muuttuvalla ja kiinteällä (vuoden 25) rajalla 6 % mediaanituloista 2, 15, 1, 5 % mediaanituloista 4 % mediaanituloista 5,, Kiinteällä vuoden 25 rajalla (6 % mediaanituloista) * Niiden henkilöiden osuus väestöstä, jotka asuvat kotitalouksissa, joiden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti ovat alle 6 % (tai 5 % ja 4%) kaikkien kotitalouksien mediaanituloista. Yleensä pienituloisuusaste lasketaan käyttämällä kunkin vuoden mediaanituloa eli pienituloisuustuloraja muuttuu vuosittain yleisen tulokehityksen myötä. Toinen tapa on käyttää kiinteää (tässä kuviossa vuoden 25 pienituloisuusrajaa), joka deflatoidaan kullekin vuodelle elinkustannusten muutoksella. Lähde:Tilastokeskus Pienituloisten osuus nousi vuonna 213 lähes samalle tasolle, jolla se oli vuosina Perusturvan riittävyyden arvioinnin mukaan perusturvan taso on kohentunut useiden tällä hallituskaudella tehtyjen muutosten ansiosta. Suurin vaikutus on ollut vuoden 212 lakimuutoksilla, muun muassa työttömyyspäivärahojen ja toimeentulotuen perusosan tasokorotuksilla. Vuosien etuus- ja verotuslainsäädännön muutokset ovat pienentäneet tuloeroja ja köyhyysriskiä.

14 14 Lkm / v Toimeentulotuen saajat % v Henkilöiden määrä Kotitalouksien määrä Pitkäaikaisesti tukea saaneiden osuus v. miehistä, % Pitkäaikaisesti tukea saaneiden osuus v. naisista, % Toimeentulotuen saajien määrä kasvoi hieman vuonna 213 edellisvuosien hienoisen laskun jälkeen. Toimeentulotuen tarve liittyy tyypillisesti työttömyyden pitkittymiseen. Taloustaantumasta huolimatta toimeentulotuen tarve ei kuitenkaan räjähtänyt muuhun perusturvaan tehtyjen korotusten vuoksi. Erityinen merkitys on ollut asumistuen tason korjaamisella. Pitkäaikaisesti tukea saaneiden osuus työikäisestä väestöstä on pysynyt samalla tasolla koko 2-luvun ajan. Lähde: THL % asumistuessa huomioitavista tuloista 8 Asumismenojen osuus asumistuen saajilla Ennen tukea Tuen jälkeen Lähde: Kela Tuen saajien asumismeno-osuudet ovat nousseet 2-luvun alkuun verrattuna. Vuoden 212 alussa tehty perusturvan korotus ja asumistukeen tehty vastaava korotus johtivat siihen, että vuosina 212 ja 213 asumismeno-osuudet alenivat huolimatta vuokrien noususta.

15 15 Talous- ja velkaneuvonnan uusien asiakkaiden määrä ja jonotusaika 1. käynnille Jonotusaika (vrk) 3 As. lkm Jonotusajan keskiarvo (vrk) Uusien asiakkaiden määrä Jonotusaika pisimmillään (vrk) Lähde: Kilpailu- ja kuluttajavirasto Talous- ja velkaneuvonnan uusien asiakkaiden määrä on pysynyt viime vuosina suunnilleen samana, tosin pientä nousua on ollut. Uusien asiakkaiden jonotusajan keskiarvo on viime vuosina lyhentynyt, koska neuvontayksiköt ovat kehittäneet toimintaansa. % kunnista 1% Sosiaalisen luototuksen yleisyys 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % Käytössä Ei käytössä, mutta tulossa tai suunnitteilla Ei tarvetta Ei käytössä Ei tietoa Lähde: THL Sosiaalista luototusta järjesti vuonna 213 yhteensä 29 kuntaa. Niissä asui 44 % väestöstä. Lisäksi viidessä kunnassa sosiaalinen luototus oli mahdollista, mutta ei käytössä vuonna 213.

16 16 5. Lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentäminen % 7 Nuorten elinolot, terveydentila ja osallisuus vuonna % 7 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipua lähes viikoittain Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Ylipainoa Peruskoulun 8.-9.lk Lukiolaiset Ammattiin opiskelijat Lähde: THL Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa Nukkuu arkisin alle 8 tuntia Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Peruskoulun 8.-9.lk Lukiolaiset Ammattiin opiskelijat Lähde: THL % Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Perhe ei syö yhteistä ateriaa illalla Ei yhtään läheistä ystävää Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Vaikeuksia opiskelussa Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Peruskoulun 8.-9.lk Lukiolaiset Ammattiin opiskelijat Lähde: THL Edelliseen, vuonna 211 tehtyyn kyselyyn verrattuna lapset ja nuoret kokevat tulevansa paremmin kuulluksi koulussa, ja myös keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat vähentyneet. Positiivista on myös se, että terveellisten elintapojen myönteinen kehitys jatkuu edelleen. Liikuntaa harrastavien osuus on lisääntynyt ja päivittäin tupakoivien sekä vähintään kerran kuukaudessa tosihumalaan juovien osuudet ovat laskeneet. Nuoret arvioivat oman terveydentilansa pääsääntöisesti hyväksi tai melko hyväksi. Ylipainosta on kuitenkin tullut yhä suurempi ongelma, ja erilaiset fyysiset ja psyykkiset oireet ovat melko yleisiä. Lisäksi sosioekonomiset erot näkyvät jo lasten ja nuorten kohdalla.

17 17 % vastaavista perheistä 3 Pienituloisten* lapsiperheiden osuus * Käytettävissä olevat rahatulot alle 6 % kaikkien kotitalouksienmediaanituloista. Yksinhuoltajat Pari ja 1-2 lasta Pari ja 3 tai useampi lapsi Kaikki lapsiperheet Lähde:Tilastokeskus Lähes joka kymmenes lapsiperhe on pienituloinen. Pienituloisuus on yleisintä yksinhuoltajaperheillä sekä perheillä, joissa on pieniä lapsia. Myös perheen suurempi lapsiluku nostaa pienituloisuusriskiä. % vuotiaista 16 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet Syrjäytymisuhan alla olevien osuus vuotiaista: Vuonna 2: 5,5 % pojista ja 3,2 % tytöistä 6 Vuonna 21: 6,1 % pojista ja 3,7 % tytöistä Vuonna 211: 5,9 % pojista ja 3,6 % tytöistä 4 Vuonna 212: 5,9 % pojista ja 3,6 % tytöistä Vuonna 213**: 6, % pojista ja 3,5 % tytöistä 2 Mukaan on tällöin laskettu ne koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret (eli nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta eivätkä ole koulutuksessa), jotka eivät ole työssä, hoitovapaalla, eläkkeellä tai varusmies- tai siviilipalveluksessa Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus Koulutuksen ulkopuolella on joka kymmenes vuotias (viivatrendi yllä olevassa kuviossa). Mukaan on tällöin laskettu ne nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta eivätkä ole koulutuksessa. Kun heistä vähennetään ne koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, jotka ovat työssä, hoitovapaalla, armeijassa tai eläkkeellä, on syrjäytymisuhan alla noin viisi prosenttia vuotiaista eli kuusi prosenttia pojista ja vajaa neljä prosenttia tytöistä (aikasarja laatikossa).

18 18 9. ja 1. luokan päättäneet ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa 213 Ilman paikkaa jääneet 4 % Hakematta jättäneet 2 % 9. ja 1. lk päättäneitä yhteensä: Opiskelemaan hyväksytyt: Ilman paikkaa jääneet: Hakematta jättäneet: 1 29 Hyväksytyt 94 % Lähde: OKM Vuonna 213 peruskoulun tai 1. luokan päättäneistä 4 prosenttia jäi yhteishaussa ilman paikkaa. Lisäksi 2 prosenttia jätti kokonaan hakematta. % alle 18-vuotiaista 8 Lastensuojelu Kodin ulkopuolelle sijoitettuna Avohuollon tukitoimien piirissä Lähde: THL Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä on noussut viime vuosina. Myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen kokonaismäärä on noussut 2-luvulla. Huostassa olleiden lasten ja nuorten kokonaismäärän kasvu on pysähtynyt, mutta kiireellisesti sijoitettujen määrä on viime vuosina kasvanut.

19 19 6. Vahvistetaan ja uudistetaan sosiaali- ja terveyspalveluja % Väestön mielipide sosiaali- ja terveyspalveluista Sosiaalipalvelut toimivat yleisesti ottaen hyvin, täysin/jokseenkin samaa mieltä, % Terveyspalvelut toimivat yleisesti ottaen hyvin, täysin/jokseenkin samaa mieltä, % v. miehet v. naiset v. miehet v. naiset v. miehet v. naiset Lähde: THL Kansalaiset arvioivat sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivan Suomessa pääsääntöisesti hyvin. Vuonna 213 tehdyn kyselyn mukaan kansalaiset ovat hieman tyytyväisempiä terveyspalveluihin kuin sosiaalipalveluihin. Suuria eroja ei ole, mutta miehet ovat hieman tyytyväisempiä kuin naiset, ja nuoremmat ikäryhmät hivenen tyytyväisempiä kuin vanhemmat.

20 2 % Palveluja käyttäneiden mielipide julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen laadusta Saamieni sosiaalipalvelujen laatu on ollut hyvä tai erittäin hyvä, % Saamieni terveyspalvelujen laatu on ollut hyvä tai erittäin hyvä, % v. miehet v. naiset v. miehet v. naiset v. miehet v. naiset Lähde: THL Vuonna 213 tehdyssä kyselyssä noin puolet vastaajista arvioi saamiensa julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun hyväksi tai erittäin hyväksi. Sosiaalipalveluissa hyväksi tai erittäin hyväksi arvioineiden osuus oli hieman suurempi kuin terveyspalveluissa. Hoitoon pääsy erikoissairaanhoitoa yli 6 kk jonottaneita, lkm odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kestää yli 14 pv (% väestöstä) suun terveydenhuolto: yli 6 kuukautta jonottaneita, lkm psykiatrian erikoissairaanhoitoa yli 3 kk odottaneita alle 23-vuotiaita, lkm Lähde: THL

21 21 % 75 v. täyttäneistä 14 Ikääntyneiden palveluja saavien osuus 75 vuotta täyttäneistä Omaishoito Säännöllinen kotihoito Tehostettu palveluasuminen Vanhainkodit ja terveyskesk. vuodeosastot Lähde: Tilastokeskus ja THL Ikääntyneiden palvelujen rakenne on viime vuosina muuttunut tavoitteiden suuntaisesti eli avopalvelujen suuntaan. Laitoshoito on vähentynyt selvästi, ja tehostettu palveluasuminen ja omaishoidon tuki ovat lisääntyneet. Kotihoidon kattavuus ei kuitenkaan ole kehittynyt tavoitteiden mukaan. Vuonna 213 kattavuus säilyi edellisen vuoden tasolla. Ikääntyneiden hyvinvointia edistävät kotikäynnit % kunnista Iäkkäille suunnattu neuvontakeskustoiminta % kunnista Ei järjestä Ei järjestä Lähde: THL Lähde: THL Ikääntyneiden hyvinvointia edistävät palvelut ovat lisääntyneet viime vuosina. Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä järjesti kaksi kolmasosaa ja neuvontakeskustoimintaa 4 % kunnista.

22 22 Perheiden lkm 6 Lapsiperheiden kotipalvelu % lapsiperheistä Kodinhoitoapua saaneita lapsiperheitä % lapsiperheistä Lähde: Tilastokeskus Kotipalvelua saaneiden lapsiperheiden määrä on laskenut. 199-luvun alussa kotipalvelua sai lähes joka kymmenes lapsiperhe, kun nykyään palvelun piirissä on alle kaksi prosenttia perheistä. Osa lapsiperheiden kotipalvelusta on korvautunut lastensuojelun perhetyöllä. Ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus, % kansallisesta suosituksesta äitiysneuvolalääkärit lastenneuvolalääkärit koululääkärit äitiysneuvolan terveydenhoitajat lastenneuvolan terveydenhoitajat kouluterveydenhoitajat Lähde: THL Lasten ja nuorten ehkäisevien palvelujen henkilöstömäärä ei ole vielä kansallisten suositusten mukainen, mutta tilanne on parantunut vuoden 29 jälkeen.

23 23 7. Kansalaisyhteiskunnassa ja kansalaisjärjestöissä on voimaa Lkm 12 Järjestöissä työssä olevien määrä Lähde: Tilastokeskus Järjestöissä on töissä lähes 1 henkilöä. Määrä on noussut selvästi 2-luvulla, tosin aivan viime vuosina määrä on hieman laskenut. Milj. euroa (käyvin hinnoin) RAYn avustukset järjestöille Ikääntyneiden järjestöt Lapsi- ja perhetyön järjestöt Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusjärjestöt Nuorisoalan järjestöt Pelastusalan vapaaehtoisjärjestöt Työllisyyden edistäminen ja työttömien järjestöt Monialajärjestöt Omaisjärjestöt Sairaus- ja vammaisjärjestöt Yleisen terveyden ja hyvinvoinnin järjestöt RAYn järjestöille antamista avustuksista kolme neljästosaa menee terveys-, vammais-, mielenterveys- ja päihde- ja lapsi- ja perhetyön järjestöille. Lähde: RAY

24 24 Milj. euroa (käyvin hinnoin) Veikkausvoittovarojen tuloutus edunsaajille TA 215 Tiede Taide Urheilu ja liikuntakasvatus Nuorisotyö Kirjastot Avustusten kohteena olevat edunsaajat voivat olla järjestöjä, yhdistyksiä, kuntia, säätiöitä, yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Lähde: OKM Veikkausvoittovaroista tieteen osuus on noin 2 %, taiteen noin 4 %, liikunnan noin 3 % ja nuorisotyön noin 1 %.

25 25 Tausta Ohjelmalle on valittu noin 4 seurantaindikaattoria, jotka mittaavat ohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Indikaattorit julkaistaan kuvasarjana toimenpideohjelman Internet-sivuilla. Seurantaindikaattoreita valittaessa on määritelty, mikä on kunkin kärkihankkeen taustalla oleva asia, johon hankkeella pyritään vaikuttamaan ja joka näin ollen kertoisi, ollaanko menossa tavoiteltuun suuntaan. Indikaattorien valmistelun aikana on tehty laajasti yhteistyötä muiden ministeriöiden ja asiantuntijalaitosten kanssa. Kärkihankkeet ja niiden seurantaindikaattorit teemoittain 1. Yhdenvertaisuus Tavoitteet kohdentuvat: - sosiaaliseen kestävyyteen - tasaveroisiin hyvinvointioikeuksiin - eri ihmisryhmien ihmisarvoon ja osallisuuteen Kärkihankkeet Valmistellaan eurooppalaista lainsäädäntökehityksen huomioon ottava uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö. Laaditaan Suomen ensimmäinen kansallinen ihmisoikeustoimintaohjelma. Laaditaan pitkän aikavälin kielistrategia kahden elinvoimaisen kansalliskielen kehittämiseksi ja konkretisoidaan sen pohjalta toimet hallituskaudelle. Laaditaan kehityspoliittinen toimenpideohjelma. Asuntopoliittinen toimenpideohjelma hallituskaudelle. Osana Kaste ohjelmaa jatketaan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa ja tehdään kaupunkien kanssa aiesopimukset vuosille Osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta jatketaan vammaislainsäädännön uudistamista. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Käynnistetään metropolialueen kumppanuusohjelma sosiaalisen eheyden vahvistamiseksi valtion, kaupunkien ja muiden keskeisten toimijoiden yhteistyönä. Asuinalueiden elinvoiman edistämiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi käynnistetään poikkihallinnollinen ohjelma. Sisäisen turvallisuuden kolmas ohjelma. Seurantaindikaattorit Suomen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta saamien langettavien tuomioiden määrä Ulkomaalaistaustaisten työllisyys- ja työttömyysaste Palvelujen saaminen omalla äidinkielellä kaksikielisissä kunnissa (ruotsin- ja suomenkieliset vähemmistöt) Vähiten kehittyneiden maiden osuus Suomen kehitysyhteistyörahoituksesta Asunnottomien kokonaismäärä ja pitkäaikaisasunnottomien osuus siitä Vammaisten yksilöllisen asumisen lisääntyminen (kehitysvammalaitosten ja vaikeavammaisten palveluasumisen asiakasmäärät) Vanhuspalvelujen palvelurakenteen kehitys on indikaattorina kohdassa 6. Asumisen hinnan kehitys Asuntotuotannon kehitys (yhteensä ja siitä sosiaalinen asuntotuotanto) Yleisellä paikalla tapahtuneet pahoinpitelyt ja yleisten paikkojen järjestyshäiriöt Lasten ja nuorten tekemät väkivaltarikokset ja lapset ja nuoret väkivaltarikosten uhrina Lähisuhde- ja perheväkivallan yleisyys

26 26 2. Terveyden edistäminen Tavoitteet kohdentuvat: - terveyserojen vähenemiseen työ- ja toimintakyvyssä, koetussa terveydessä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa, erityisesti ikäihmisten toimintakyvyssä Kärkihankkeet Kaste ohjelman osaohjelmat, mm. mielenterveyslain uudistus ja alkoholilain kokonaisuudistus. Liikunnallisten ja kulttuuristen elämäntapojen vahvistaminen. Seurantaindikaattorit 25-vuotiaan elinajanodote sukupuolen ja koulutuksen mukaan Työikäisten koettu terveys sukupuolen ja koulutuksen mukaan Alkoholin kulutus Liikuntaa harrastamattomien osuus 3. Työstä ja työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäiseminen Tavoitteet kohdentuvat: - työmarkkinoihin, työoloihin ja työhyvinvointiin, työttömien aktivointiin, osatyökykyisten työllistymiseen, sosiaaliturvaan, perheen ja työn yhteensovittamiseen, koulutukseen, verotukseen Kärkihankkeet Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi, nuorten yhteiskuntatakuu, osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien työnteon ja kuntoutuksen mahdollisuuksien parantaminen ja muut työllisyyttä edistävät toimet sisältyvät politiikkakokonaisuuteen III. Seurantaindikaattorit Työttömyys- ja työllisyysasteet (nuoret, työikäiset, ikääntyvät) Virta yli 3 kuukauden työttömyyteen alle 25- vuotiailla työnhakijoilla Vaikeasti työllistyvät Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus Nuoret työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet Osatyökykyisten työllistyminen (ETK kehittää parhaillaan asiaan liittyvää indikaattoria) 4. Pienituloisten aseman parantaminen Tavoitteet kohdentuvat: - eriarvoisuuteen - pitkäaikaiseen toimeentulotukiasiakkuuteen - työn vastaanottamisen helpottamiseen, toimeentuloturvan kannustavuuteen - perusturvan tasoon sitä tarvitseville Kärkihankkeet Työttömyysturva ja työmarkkinatuki. Asumistuki. Opintotuki. Toimeentulotuki. Etsitään tarkoituksenmukainen tapa yhtenäistää talous- ja velkaneuvonnan palveluja. Kehitetään sosiaalista luototusta yllättävien talousongelmien hoidossa. Seurantaindikaattorit Pienituloisuusaste muuttuvalla (6%, 5%, 4%) ja kiinteällä (6%, vuoden 25 rajalla) Toimeentulotuen saajat Asumismenojen osuus asumistuen saajilla Talous- ja velkaneuvonnan uusien asiakkaiden määrä ja jonotusaika 1. käynnille Sosiaalisen luototuksen yleisyys

27 27 5. Lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentäminen Tavoitteet kohdentuvat: - hyvinvointiin ja osallisuuden lisäämiseen - sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn Kärkihankkeet Nuorten osallisuus: aloitekanava- ja kuulemisjärjestelmien kehittäminen, tietoyhteiskuntaosallisuuden kehittäminen. Säädetään laki peruskoulun ja toisen asteen oppilaskunnista. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmalla vahvistetaan hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja työnjakoa. Varhaiskasvatuksesta säädetään laki. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön. Varhaiskasvatuksen yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa tiivistetään. Seurantaindikaattorit Nuorten elinolot, terveydentila ja osallisuus Pienituloisten lapsiperheiden osuus perhetyypeittäin Koulutuksen ulkopuolelle jääneet sekä syrjäytymisuhan alla olevat nuoret Yhteishaussa koulutuksen ulkopuolelle jääneet (hakematta jättäneet ja paikatta jääneet) Lastensuojelun piirissä olevien osuus (kodin ulkopuolelle sijoitetut ja avohuolto) 6. Vahvistetaan ja uudistetaan sosiaali- ja terveyspalveluita Tavoitteet kohdentuvat: - kunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen ja rahoitukseen, ja palvelujen kehittämiseen - lainsäädännön muutoksiin - koulutukseen ja työelämään siirtymiseen Kärkihankkeet Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva lakiuudistus osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta. SOTE-järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus. KASTE ohjelman osaohjelmat: Toimiva terveyskeskus -ohjelma. Terveydenhuoltolain toimeenpanon jatkaminen. Ikäihmisten hyvinvoinnin ja palvelujen parantaminen. Vanhuspalvelulaki. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja palvelujen parantaminen. Perhekeskustoiminnan laajentaminen. Kotipalvelujen lisääminen. Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen. Seurantaindikaattorit Hoitoon pääsy terveydenhuollossa: - erikoissairaanhoitoa yli 6 kk jonottaneita - suun terveydenhoitoa yli 6 kk jonottaneita - lasten- ja nuortenpsykiatrista hoitoa yli 3 kk jonottaneita alle 23-vuotiaita - niiden terveyskeskusten alueella asuvan väestön osuus, jossa lääkärille pääsy kestää yli 14 vrk Toimeentulotuen ja lastensuojelun määräaikojen noudattaminen (kun tiedonkeruu on kunnossa) Väestön tyytyväisyys sosiaali- ja terveyspalveluihin Vanhuspalvelujen kattavuus ja palvelurakenne (säännöllisessä kotihoidossa, tehostetussa palveluasumisessa, pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja omaishoidossa olevien osuus 75 vuotta täyttäneistä, jatkossa myös 8+) Ikääntyneiden hyvinvointia edistävät palvelut Lapsiperheiden kotipalvelut Lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoituksen toteutuminen (äitiys- ja lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto)

28 28 7. Kansalaisyhteiskunnassa ja kansalaisjärjestöissä on voimaa Tavoitteet kohdentuvat: - kansalaisjärjestöjen työn vaikuttavuus Kärkihankkeet - Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä vapaaehtois- ja vertaistuen, auttamistyön ja erityispalvelujen tuottajina vahvistetaan, resursointia parannetaan sekä varainhankintaa ja verovapautta selkeytetään. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta. Ennaltaehkäisevän toiminnan korostaminen järjestötyössä. Käynnistetään systemaattinen ja pitkäjänteinen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kehityksen seuranta. Seurantaindikaattorit Järjestöissä töissä olevien henkilöiden määrä RAYn avustukset järjestöille Veikkauksen voittovaroista jaetut avustukset - Vaikuttavuutta voi esittää myös yksittäisiä hyviä ja vaikuttavia hankkeita esittelemällä