Hämeenlinnan Seudun Kainuulaiset

Transkriptio

1 Hämeenlinnan Seudun Kainuulaiset Jäsentiedote 1/

2

3 Puheenjohtajan tervehdys Heräs tuuli tuntureilla, lehahtihe lentämään. Sukkelat on sukset meillä, lähtään veikot kiistämään. Terve taas sä talvi raikas, tullut on sun hauska aikas.. Olemme taittaneet talven pimeimmän ajan ja siirtyneet aina vain valoisampaan aikaan. Tämä on oikein kunnon vanhan ajan pakkastalvi. Lunta on runsaasti etelää myöten. Talviliikkuminen siitä, mitä se oli meidän lapsuudessamme, on muuttunut. Sukset meillä toki oli jonkinlaiset, joskaan ei välttämättä siteitä eikä rottinkisauvoja. Näilläkin välineillä koettiin liikkumisen iloa ja yhdessäolon riemua. Maastoon ladut avattiin itse ja pidettiin ne myös auki. Latukelkoista emme osanneet uneksiakaan. Joskus vanhemmat tekivät latupohjan leveämmillä metsäsuksilla. Sukset olivat tervattavia ja kärjet painettiin erillisellä paininpuulla oikeaan muotoon. Miten hienolta se tervan tuoksukin tuntui, kun sitä nuotion loimussa siveltiin ja paahdettiin suksien pohjaan. Erillisiä mäkisuksia ei osattu edes toivoa, eipä niitä oltu koskaan nähtykään. Samoilla suksilla laskettiin mäet ja hiihdettiin latuhiihtoa. Sukset olivat ennen talvinen kulkuneuvo. Lumesta osattiin toki muutenkin nauttia. Talkoilla tehtiin lumilinnoja, käytiin lumisotaa ja rakennettiin hyppyreitä. Luistelukausi ei monesti jäänyt pitkäksi, tuskin kaikkina talvina päästiin luistelemaan lainkaan. Syysjää tasaisena ja kirkkaan lumettomana houkutti kyllä. Vanhemmat ja isommat veljet osasivat luistimien teon. Jos ei ollut varaa ostaa nurmeslaisia täytyi tyytyä puuluistimiin, joissa oli alla sahanterästä tehty terä. Parempiin luistimiin voitiin saada isältä tynnyrin vannesidettä. Monien talojen rantaa täydensi myös ns. napakelkka eli hiijenhoijakka. Tällä annettiin kyytiä pienemmille, olipa sää mikä tahansa. Parasta oli päästä vanhempien kanssa hevosella jonnekin kylään. Kirkkoreki resla laitettiin matkakuntoon. Heiniä alle ja sen päälle hirventalja ja peitoksi lampaanvällyt. Siellä vällyjen alla oli mieluisaa kuunnella tiukujen ja aisakellon helinää. Nyt noustaan lumille ja lähdetään raikkaaseen ulkoilmaan muistojen kera. Oikein hyvää vuotta 2011 teille kaikille Terveisin Heikki

4 Perinteinen kirkkopyhä Kainuulaisten kirkkopyhää vietämme Rengon kirkossa sunnuntaina klo 10. Jumalanpalveluksessa saarnaa pastori Sami Turunen, avustaa Kanervakuoro, Heikki Kilpeläinen esittää yksinlaulua ja tekstin lukevat Pasi Pieskä ja Pirjo Nordenswan. Pullakahvit seurakuntasalissa. Vapaaehtoinen maksu seurakunnan ehdottaman kohteen hyväksi. Oma kyyti. Kevätkokous ja teatterinäytös Hämeenlinnan teatterissa Teatterinäytös Tätini on toista maata klo Käsikirjoitus on Leena Tammisen ja Kari Paukkusen, joka myös ohjaa näytelmän. Musiikin on säveltänyt Caj Chydenius ja sanoittanut Leena Tamminen. Rooleissa nähdään mm. Henna-Maija Alitalo, Lasse Sandberg, Birgitta Putkonen, Jani Koskinen, Otto Kanerva, Eeva-Maija Haukinen ja Harri Ekonen. JOS MIE NYT PAR MINNUUTTII TANSSIN NI EI TÄÄ TALO SIIHE KAAVU. Esitys tuikkaa katsojaa tunnehermoon. Käsikirjoittajat Tamminen ja Puikkonen tempaisevat katsojat mukaan karjalaiseen elämänmenoon hersyvällä ja puhuttelevalla tarinallaan. Mehevä karjalan murre soljuttaa tapahtumia eteenpäin näytelmässä, joka tapahtuu 1960-luvun Hämeessä. Tarkkasilmäinen Paavo-poika seuraa sivusta perheyhteisönsä mummon, äidin, tätien ja enon outoja edesottamuksia. Isätön poika esittää väliin teräviä kysymyksiä: Saako lapsia tehdä, jos ei ole naimisissa? Toisinaan Paavo kuulee salaa juorut navetan ylisillä, toisinaan hän joutuu todistamaan suorasukaista ja kovaa elämänkoulua melskeen keskipisteessä. Aino-tädin ilmoittaessa Mie oon tult uskoo!, perheyhteisö alkaa revetä liitoksistaan pala palalta.

5 Tarinaa ryydittävät ruisevat karjalanpiirakat, radio Luxenbourg ja Caj Chydeniuksen varta vasten näytelmään säveltämät laulut. Hämeenlinnan teatterin esittämään päivänäytökseen olemme saaneet 25 lippua. Irma Kainulainen myy niitä 20 euron hintaan. Teatterin jälkeen kevätkokous teatterin kahviossa. Kesätapaaminen Kainuussa ti Heinäkuussa tapaamme Kuhmossa teemana Kamarimusiikkijuhlat. Ti on kirkossa klo Bachin viulukonsertto. Klo Kuhmo-talossa Bachin viulukonsertto ja Jean Sibeliuksen Jousisekstetto alkaa klo Näistä lisätietoa netistä ja Irma Kainulaiselta. Ilmoittaudu maaliskuun loppuun mennessä Irmalle, koska konserttiliput menevät nopeasti kaupaksi. Ilmajoen musiikkijuhlat Taipaleenjoki la Oopperan on säveltänyt Ilkka Kuusisto ja libreton sanoittanut Panu Rajala. Ohjaus Tuomas Parkkisen, esiintyjinä mm. Jyrki Anttila, Juha Kotilainen ja Helena Juntunen. Ilmoittautuminen Pirjolle. Saarenmaan Oopperapäivät Taideyhdistyksen matka Saarenmaan oopperajuhlille Ohjelmassa on Ankaran Valtionoopperan esittämä Ryöstö Seraljista oopperanäytös ja gaalakonsertti. Solistina Soile isokoski. Kysy tarkemmin ja ilmoittaudu Mailalle

6 Kainuulaiset matkalle Tallinnaan Lähde kokemaan Viron Kansallisooppera Estonian huippusuosittu ja laadukas esitys LA BOHÈME Giacomo Puccinin nelinäytöksinen ooppera Luigi Illican ja Giuseppe Giacosan libretto Henri Murgerin romaanin Scènes de la vie de bohème pohjalta Maailmanensi-ilta 1. helmikuuta 1896 Teatro Regio (Torino) Ensi-ilta on ollut Kansallisooppera Estoniassa 29. lokakuuta 2010 Kesto 2,5 h Musiikillinen johtaja ja kapellimestari: Arvo Volmer Kapellimestarit: Risto Joost, Mihhail Gerts Ohjaaja: Ran Arthur Braun (Israel) Lavastus: Ran Arthur Braun ja Riccardo Gallino (Italia) Pukutaiteilija: Elo Soode Valotaiteilija: Neeme Jõe Rooleissa Nuoret, iloiset, huolettomat ja intohimoiset boheemit nauttivat täysin rinnoin elämästä ja sen mutkista, joita maustavat rakkaus, toivo, epätoivo sekä Pariisin mieletön elämänrytmi... Ohjaaja Ran Arthur Braun: Boheemeja kuvataan lavalla niin kuten he ovat välillä kuolemassa nauruun, välillä itkemässä. Kun olet nuori, ei kannata kieltää elämää ja välittää siitä, miten se kaikki voi päättyä luvun yhtenä suurimpana melodiamestarina Puccini on luonut hahmoilleen värikkäät ja mukaansatempaavat musiikilliset muotokuvat ja maalannut rohkeita sointuvivahteita ja mieleenpainuvia melodioita käyttäen Pariisista kauniin ja romanttisen kuvan. Claude Debussy on sanonut: Kukaan ei ole kuvaillut sen aikaista Pariisia niin tarkasti kuin Puccini oopperassaan La bohème. Runoilija Rodolfo ja taiteilija Marcello yrittävät työskennellä Pariisin latinalaiskaupunginosan kylmässä kattokamarissa, mutta heillä ei ole rahaa nälän lievittämiseen, huoneen lämmitykseen tai vuokran maksuun. Filosofi Colline yrittää pantata kirjoja, tuloksetta. Muusikko Schaunard on kuitenkin onnistunut hankkimaan ruokaa, rahaa, puita ja savukkeita. Ystävät lähtevät Café Momuseen juhlimaan hyvää onneaan, ainoastaan Rodolfo jää kirjoittamaan artikkeliaan valmiiksi. Tämän työtä häiritsee kaunis naapurintyttö Mimi, joka pyytää kynttilään tulta. Porraskäytävässä Mimi huomaa, että on tiputtanut avaimensa runoilijan huoneeseen. Takaisin kääntyessä veto sammuttaa kynttilän. Rodolfo rakastuu Mimiin, jolla on vaikea sairaus, mutta kaksi kuukautta myöhemmin nuorten tiet eroavat, sillä nuorukainen ei pysty katsomaan, kuinka neito kärsii hänen kylmässä kamarissaan. Puoli vuotta myöhemmin kuoleva Mimi tuodaan runoilijan kattokamariin, sillä Mimin viimeinen toive on olla taas ystävien keskellä...

7 Huhtikuussa teemme matkan Viroon Eckerö Line -laivalla ja yövymme Tallinnassa Sokos hotelli Virussa. Hotellista on varattu 10 kahden hengen huonetta. Matkalle lähdemme perjantai-aamuna ja palaamme lauantaiiltana. Perjantai-iltana esitetään Estonia Teatterissa klo ooppera La Boheme. Lauantaina tutustuminen johonkin Tallinnan matkakohteista. Lipun hinta oopperan näytökseen on 28. Hotellihuone maksaa 55 /henkilö kahden hengen huoneessa. Laivalla aamiaisen hinta on 11, Buffet illallinen on ensimmäisessä kattauksessa laivan lähtiessä Tallinnasta. Ruoka juomineen maksaa 24. Meno- ja paluumatkalle on varattu B2 hytti matkatavaroita varten 40 x2. Matka Hämeenlinnasta satamaan ja takaisin Expressbussilla (Paunu). Matkan hinta kokonaisuutena bussimaksut, joissa avustaa yhdistys. Bussiliput ostamme etukäteen koko seurueelle. Tiedustelut ja ilmoittautuminen Irma Kainulaiselle. Saunailta elokuussa Rengossa Kakarin metsästysmajalla. Ajankohta varmistuu myöhemmin. Ilmoitamme Kaupunkiuutisissa. Syyskauden tapahtumia Kekrijuhla ja syyskokous ke klo Yhdistyksen Kekrijuhlaa vietämme viimesyksyiseen tapaan Idänpään Torpalla keskiviikkona klo alkavalla syyskokouksella. Kokouksen jälkeen nautimme kainuulaiseen makuun sopivan päivällisen. Näistä tarkemmin syyskuussa kotiin tulevassa tiedotteessa. Joulumyyjäiset kekrijuhlan yhteydessä Idänpään Torpalla.

8 Täältä olen kotoisin/mielikuvia Kainuusta Toivo Vuorelan suunnittelema Sotkamon vaakuna. Hopeakentässä sininen, yläreunaltaan kaarikoroinen hirsi. Vuokattia kuvaava vaakuna. Minun Sotkamoni Vanhempieni kertoman mukaan olen syntynyt Sotkamon Tipasojalla savusaunassa. Lapsenpäästäjänä oli elämän korkeakoulussa oppinsa saanut emäntä naapuritalosta. Savusaunassa syntyminen lienee jättänyt perinnöksi sinnikkyyttä ja vähän kitkuisuuttakin elämän evääksi. Lapsuuteni ja nuoruuteni vietin Ontojoella maalaistalossa. Kansakoulua kävin kuusi luokkaa Ontojoella koulussa, misä oli kaksi opettajaa. Luokat olivat suuria ja oppilaita oli joka lähtöön. Sen ajan opettajat toimivat kasvattajina, tuki- ja lukihäiriöisten opettajina. Ei ollut terapeuttia erikseen joka kitinään. Koulumatkaa oli seitsemän kilometriä, josta kilometri piti mennä pikkutietä linja-autolle. Matkalla ei näkynyt katuvaloja, eikä saattajia. Reppu selkään ja matkalle yksin joka säällä. Äiti jäi hoitamaan karjaa ja pienempiä sisaruksia. Isä oli savotoissa hakemassa lisätienestejä. Kansalaiskoulun jälkeen opiskelin Mieslahden kansanopistossa ja sen jälkeen valmistuin Kajaanissa pukuompelijaksi. Kasvuympäristöä rikastuttivat myös Suojärveltä tulleet siirtolaiset. He toivat tullessaan erilaisen ja monipuolisen kulttuurin. Karjalanmurre oli vierasta. Osa puhui venäjää ja osa kaikkea sekaisin. Siinä sai olla tarkkana, että ymmärsimme toisiamme. Mieleenpainuvin tapahtuma oli kun meitä pyydettiin kotijumalanpalvelukseen. Ikoni, suitsukkeet, kynttilät, sekä ristinmerkin tekeminen poikkesivat siitä mihin olimme tottuneet. Kädentaidot ja leipomisen oppitunnit olivat arvokas lisä naapureille. Erilaiset tavat rikastuttivat puolin ja toisin. Ensimmäisen polkupyörän omalla tienestillä ostin, kun 17-kesäisenä pääsin uittoon kesätöihin Ontojoen erottelutyömaalle. Olin siellä seitsemän kesää. Työpaikka uitossa oli melkein kultakaivos paikalliselle väestölle ja usealle opiskelijalle. Puut tulivat Kuhmosta vesistöä pitkin sumassa. Erottelutyömaalla puut järjestettiin lössiksi, minkä jälkeen ne lajiteltiin eri luukkuihin puunpäässä olevan merkin mukaan. Sen jälkeen ne ajettiin nippuihin ja matka jatkui Sotkamon reittiä pitkin Kajaaniin ja Ouluun.

9 Vuosi oli -68, kun puolisoni kanssa päätimme muuttaa Hämeenlinnaan ja tutustua hämäläisiin. Aluksi olin Metsäliitossa vaneritehtaalla reilu viisi vuotta saumaamassa pintaviiluja. Huhtamäellä olin 30 vuotta laadunvalvojana. Se aika oli ihan mukavaa. Pääsin eläkkeelle terveenä ja olen viettänyt laatuaikaa jo seitsemän vuotta. Eläkeläiselämääni rikastuttaa tytär, tyttären mies ja kaksi lapsenlasta. Käsityöt ja kuntoliikunta kuuluvat harrastuksiini. Vertaisohjaajana ohjaan mummoille ja papoille liikuntaryhmiä ja muutakin pientä ohjelmaa. Lapsuuteni ajoista Sotkamo on kehittynyt valtavasti. Sotkamo on luovana ja imagoltaan parhaimpien kuntien joukkoon kuuluvana palkittu. Vuokatissa on hyvät mahdollisuudet kehittää huippu-urheilua eri lajeissa. Matkailu tuo töitä ja valuuttaa entisaikoja enemmän. Kansainvälistä väriä ja kuuluisuutta tuonee myös Talvivaaran kaivos. Edelleen vietän lapsuuteni kodissa aikaa jokaisena vuodenaikana vähintään viikon kerrallaan marjastaen, hiihtäen ja muutenkin ihmetellen ajan kulua. Lopuksi ehotan kaikille Kaenuulaisille, että laitetaan kantapäät topakasti lattiaan ja katotaan, kun uusi vuosi edessämme arvaamattomana aukeaa. Hyvvee vuojen jatkoo ja pysytään iloisina pystyssä. Enni Kilpeläinen Tukkilaisia kahvitauolla 1940-luvulla Kiantajärven rannalla.

10 Kirjoittaja toinen vasemmalta

11 Römppäviikon räppi Piiat ne räppää, heittää läppää Piiat ne räppää, heittää läppää Kohta meillä alkavat ne syksyn römppäviikot. Poutakesä takana ja juureskuopat siivot. Nyt piian pesti hakusessa muuten perii hukka. Eihän meistä kukaan haluu olla työtön rukka. Piiat ne räppää.. Rippikoulun käynnistä jo vuosikymmen muuan. Kosijoita ollut on vaan sopivista nuusa. Neitoina on säilytty se vaikkei ollut haave. Kynttilää ei kätketty me vielä vakan alle. Piiat ne räppää Siveydestä tarkkoja me ollaan oltu tovi. Pojista ei aittaan pääse kyllä kovin moni. Naisen täytyy malttaa katsoo ei joka poika sovi. Kelvottomat pois joutaa niin kuin laho ovi. Piiat ne räppää Toiveissa on miehelä ja vielä rikkaanlainen. Mies hyvä, hellä, komea ja myöskin kuuliainen. Jos emännäksi pääse ei niin piian paikka sopii. Sisätöihin paremmin kuin peltotöihin koviin. Piiat ne räppää Isännän ei pihi eikä saita olla sovi. Jos moinen maine leviää ei ulos mennä tohi. Palkasta me varmaan päästään yhteistuumin sopuun. Ruoka, juoma, kammari ja rahaa jottei lopu. Piiat ne räppää Täällä näyttää olevan niin komeata miestä. Varmaankaan ei tule pula työhön haastajista. Osaamme me kyllä laittaa monen moista ruokaa. Siis käydään kalasopalle ja pitäkäämme hauskaa. Vietimme lokakuussa 2010 Kekrijuhlaa Idänpään Torpalla. Tässä jälkilämmitettynä, juhlassa ennen ruokailua, keittiöpiikojen esittämä räppi.

12 Kanervakuoro Kanervakuoro jatkaa tuttuun tapaan harjoituksia Poltinahon Seurakuntakeskuksessa Sulo Kurkisen johdolla torstaisin klo Uudet kuorolaiset ovat sydämellisesti tervetulleita. Ilmoittaudu Sulolle puh Runo- ja kirjallisuuspiiri Runo- ja kirjallisuuspiiri kokoontuu torstaina klo Poltinahon Seurakuntakeskuksessa. Tilaisuuteen on lupautunut luennoijaksi kirjailija Unto Heikura. Kaikki yhdistyksen jäsenet ja ystävät ovat tervetulleita. Runo- ja kirjallisuuspiiri suunnittelee uudenlaista ohjelmaa. Kuluvan kevään ajaksi runo- ja kirjallisuuspiiri jää katkolle. Huomioi, tämä on pian! Torstaina klo Unto Heikura luennoi Poltinahon seurakuntakeskuksessa kiinnostavasta aiheesta. Tervetuloa joukolla kuuntelemaan ja jutustelemaan. Tämä on tuttu Kainuun vaakuna mustavalkoisena. Ilmoitamme yhdistyksen tapahtumista Kaupunkiuutisissa. Seuraa tätä vaakunaa ja ilmoituksia Kaupunkiuutisten seurapalstalta. Kotisivut Käy katsomassa!

13 Puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet Jos puhelinnumerosi tai osoitteesi on muuttunut, ole ystävällinen ja ilmoita muutoksesta sihteerille tai Sinikka Keinolle Hämeen Heimoliittoon , sp. Mikäli lankapuhelimesi ei ole enää käytössä, ole hyvä ja ilmoita kännykkänumerosi. Jäsenrekisterissä on vielä vanhentuneita numeroita. Jos Sinulla on uusi sähköpostiosoite, niin lähetä se sihteerille. Näin voimme lähettää postia tarvittaessa. Jäsenmaksu on 10 jäseneltä. Maksaa voi joko suoraan pankkiin, nettipankissa, Irma Kainulaiselle tai Heimoliiton toimistoon Sinikka Keinolle. Pankkiin maksaessasi käytä tilisiirrossa olevaa henkilökohtaista viitenumeroa. Kun maksat jäsenmaksun määräpäivään mennessä, olet mukana kahden elokuvalipun arvonnassa. Arvomme liput Bio Rexiin kevätkokouksessa. Hämeen Heimoliitto Yhdistys kuuluu jäsenenä Hämeen Heimoliittoon, jonka toimiston osoite on Hallituskatu 22, Hämeenlinna. Toimistossa on myytävänä kirjoja, julkaisuja, kortteja ym. Kannattaa tutustua. Hämeen Heimoliiton toiminnanjohtaja Sinikka Keino hoitaa Hämeenlinnan Seudun Kainuulaisten yhdistyksen kirjanpidon ja jäsenrekisterin. Sinikalle voi käydä maksamassa jäsenmaksut suoraan toimistoon. Yhteydet muihin yhdistyksiin Yhdistyksemme jäsenet voivat osallistua myös Hämeen Heimoliiton, Hämeenlinna Seuran, Hämeenlinnan Taideyhdistyksen ja Kanta-Hämeen lausujien järjestämiin tilaisuuksiin ja matkoihin. Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys Hämeelinnan-lausujat Hämeenlinnan Mieskuoro Seuraa lehti-ilmoituksia

14 Kuvia syyskokouksesta ja kekrijuhlasta

15 Hämeenlinnan Seudun Kainuulaiset Yhdistyksen toimihenkilöt toimintavuosi 2011 Puheenjohtaja: Heikki Kilpeläinen (toimikausi 1 vuosi, 2011) Kunniapuheenjohtaja: Sulo Kurkinen (jatkuva) Varapuheenjohtaja: Eero Haverinen (toimikausi 1 vuosi, 2011) Rahastonhoitaja: Irma Kainulainen (toimikausi 1 vuosi, 2011) Sihteeri: Pirjo Nordenswan (toimikausi 1 vuosi, 2011) Johtokunnan jäsenet: Eero Haverinen (jatkaa, valittu ) Pirjo Nordenswan (jatkaa, valittu ) Pasi Pieskä (jatkaa, valittu ) Enni Kilpeläinen (jatkaa 2011) Irma Kainulainen (jatkaa 2011) Erkki Leinonen (jatkaa 2011) Varajäsenet: Kyllikki Räsänen (jatkaa, valittu 2011) Martta Salminen (jatkaa, valittu 2011) Tilintarkastajat: Kaarina Lehtonen (jatkaa 2011) ja Juhani Laru, (uusi, valittu 2011). Varatilintarkastajat: Liisa Pieskä (jatkaa 2011) ja Riitta Leinonen, (uusi, valittu 2011).

16 Kansikuva vuodelta Lyyli ja Iida Manninen sekä suitsissa Arvo Heikkinen lähdössä Mäkelänrannalle seuroihin. Takakannessa 1940-luvulta kuva tukkilaisista ja Vuokki-laivasta, jolla on hinattu puutavaraa Vuokin rannoilta Niipaskoskelle. Vanhat kuvat: Maija Kinnunen, Suomussalmi Lähettäjä: Hämeenlinnan Seudun Kainuulaiset c/o Hämeen Heimoliitto ry Hallituskatu Hämeenlinna