TAAS TAVATTIIN KULTTUURIN MERKEISSÄ

Transkriptio

1 Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton sosiaalinen uudistuslehti 3/06 TAAS TAVATTIIN KULTTUURIN MERKEISSÄ Perinteisesti Vähäjärvellä pidetyt 22. vammaisten kulttuuripäivät kokosivat reilut sata Tapaturma- ja Sairausinvalidien liiton jäsentä viettämään viikonvaihdetta kulttuurin ja yhdessäolon merkeissä. Laulu-, soitto- lausunta- ja näytelmäesitysten sekä käsityönäyttelyjen ja boccie-kisan lisäksi tämän vuotisilla päivillä oli esillä myös uutta. Päivien yhteydessä julkistettiin Vammaisuus elämässäni - kirjoituskilpailun tulos ja palkittiin voittaja. Palkittu kirjoitus ja voittajan kommentti ovat tämän numeron takasivulla. Muut kirjoitukse julkaistaan myöhemmin. Kiitos hänelle, joka tämän lajin keksi jäsenistöllemme. Toivon, että vähemmän rohkeatkin toisivat tätä taitoa esille, sillä eihän tiedä milloin uusi lordi ilmaantuu, sanoi lappeenrantalainen Elma Mikkonen avajaispuheenvuorossaan. Hän esitti ajatuksen, että tulevilla päivillä yhtenä lajina voisi olla karaoke, johon saattaisi olla runsaasti kiinnostuneita osanottajia. Juhlapuheen pitänyt liiton puheenjohtaja Jorma Eloranta totesi, että vammaisten kulttuuripäivillä on yksi tekijä ylitse muiden. Yksi sana on korostunut täällä monissa esityksissä. Se on ystävyys, ja se kuuluu tähän koko yhteisöömme. Kulttuuripäivät ovat tavallaan ystävänpäivä liiton jäsenille, sanoi Jorma Eloranta. Päivien järjestelyihin ensi kertaa osallistunut liiton työntekijä Marja-Leena Kalkkinen oli ilahtunut osanottajien runsaudesta ja monipuolisesta ohjelmasta. - Monille liiton aktiiveille kulttuuripäivät rytmitttää koko vuotta, hän totesi. Palstatila ei tällä kertaa salli keskiaukeaman juttua, mutta olkoot nämä muutamat kuvat, vetoomus pääministerille sekä kirjoituskilpailujen tulos osoituksena päivien hengestä niillekin, jotka eivät mukaan päässeet. Rauman yhdistyksen laulukuoro säestäjänään Henry Virtanen on kulttuuripäivien perusesiintyjiä vuodesta toiseen. Eikä ihme, sillä laulut ovat kovasti kuulijoiden mieleen. Tampereen voittoisa boccie-joukkue Eino ja Irmeli Saarijärvi sekä Tauno Hellman. Treffeissä esiintyivät Timo Piippo ja Maija-Inkeri Karvonen. Tänä keväänä eduskunta on keskustellut niin vammaisten kuin vanhustenkin tilanteesta. Keskustelun lopputulos on se, ettei valtiolla ja kunnilla ole rahaa palvelujen järjestämiseen. Tämä rahan puute on kummallinen asia. Kun Lordi voitti euroviisut, niin Te pääministeri olitte sitä mieltä, että meille suomalaisille on kunnia-asia hoitaa tasokkaat euroviisut. Samaten eduskunnan äänioikeusjuhlinta näytti kovin korskealta eikä ihan halvaltakaan. Tässä numerossa: Vetoomus pääministeri Matti Vanhaselle Odotamme tekoja vammaisten ja vanhusten puolesta Hammaslääkärissä Köyhät keskuudessamme Sivu 2 Helsingin kohtuuton ohjeistus Sivu 3 Väärä hoito käy kalliiksi Sivu 4 Eläkeläisille oikeutta vihdoinkin Sivu 4 Kylpyamme hallinto-oikeuteen Sivu 5 Omenaherkkuja syyspöytään Sivu 8 Miksi Suomelle ei ole kunnia-asia huolehtia vammaisistaan ja vanhuksistaan? Olemme ymmärtäneet, että yhteiskunnan ensisijainen tehtävä on turvata kaikkien kansalaistensa jokapäiväinen elämä. Mutta miksi näin ei tapahdu? Odotamme tekoja eikä vaan kauniita puheita. TAPATURMA- JA SAIRAUS- INVALIDIT RY:N 22. VAMMAIS KULTTUURIPÄIVÄT VÄHÄJÄRVELLÄ. (111 allekirjoittajaa) Teillä näyttää olevan väärä purenta, totesi lääkäri tutkiessaan potilaansa suuta. Niin minustakin tuntuu, koska tahdon aina purra noita isokenkäisiä.

2 2 Pääkirjoitus 3/2006 Kun tässä puhun köyhyydestä, en tarkoita henkistä vaan taloudellista köyhyyttä. Köyhyydestä on olemassa määritelmäkin: kansalaisten keskituloista otetaan 60 prosenttia ja ne, jotka jäävät tämän rajan alapuolelle, ovat köyhiä. Tällä hetkellä keskiansio on tuhatta euroa vuodessa. Tästä 60 prosenttia on noin 1363 euroa kuukaudessa miinus verot. Tästä voinee vetää sen suoran johtopäätöksen, että joidenkin täytyy tienata valtavasti kuukaudessa. Mitenkähän saavat kulutetuksi? *** Eläkeläiset on perinteisesti luettu köyhiin kuuluviksi. Tällä hetkellä pelkkää kansaneläkettä, 510 euroa kuukaudessa saavia on noin Jos näillä ihmisillä ei ole muuta tuloa, voidaan heidät varmasti lukea köyhiin. Lisäksi noin pientä työeläkettä saavista saa kansaneläkettä. Yhteenvetona voi sanoa, että jos henkilö saa osaakin kansaneläkettä eikä hänellä ole muita tuloja työeläkkeen lisäksi, voidaan häntä kutsua köyhäksi. Kansaneläkkeen saannin yläraja on ensimmäisessä kuntaryhmässä 1100 euroa. Tästä on vielä pitkä matka köyhyysrajalle. Kuka meistä on köyhä? Liittomme, rauhanliikkeen, työväenliikkeen ja työväen elinolojen pitkäaikainen toimija ja vaikuttaja Allen Järvenpää on kuollut 14. kesäkuuta Helsingissä. Allen syntyi Kauhavalla, jossa hän vietti lapsuutensa. Kolmekymmenluvulla Allen valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta. Hänen toimintansa Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seurassa vei hänet jatkosodan ajaksi turvasäilöön. Vankilassa Allen toimi vankilan lämmittäjän apulaisena ja korjaili siinä sivussa radioita. Lapsuudessa tapahtunut onnettomuus suuntasi Alle- Pieniä ovat silakat joulukaloiksi. Vaikka valtionvarainministeri Heinäluoma kehui köyhyyspakettiaan merkittäväksi, on se lähinnä kosmetiikkaa köyhyyden ja köyhien kannalta. Kuinkas ollakaan, osa kustannuksista vielä sälytetään kuntien maksettavaksi. Omaishoitajat saavat kolme vapaapäivää kuukaudessa, jos vain saavat hoidettavilleen hoitopaikan. Sijaisen saaminen kotiin on lähes mahdotonta. Millekähän hoitopaikoille heidät sijoitetaan, kun monet osastot ovat ylikuormitettuja, käytävälle vai oleskeluhuoneeseen? Omaishoitajien vapaapäivät ovat sinänsä kaunis ja kannatettava ajatus, kunhan ne pystytään kunnolla toteuttamaan. Opiskelijat nostivat metakan ateriakorvauksesta. Näyttää siltä, että saivat haluamansa. Me muut, jotka syömme samaa ruokaa samassa paikassa, emme saa vastaavaa hyvitystä. *** Köyhyyspaketissa esitettiin ikään kuin uutena asiana muuttoavustus. Kunnat maksoivat ennenkin muuttoavustusta, lähinnä se oli littera etelän tehtaisiin ja siirtotyömaille. Senkin kunnat maksoivat vain, jos itse olivat välittäneet työpaikan. Tuleekohan tähän avustukseen varallisuustarveharkinta? Kansaneläke on jatkuvasti jäänyt jälkeen muista tuloista, etenkin työeläkkeistä. Tähän saakka kansaneläkettä on korotettu pääosin kuluttajahintaindeksin mukaan, työeläkettä palkkaindeksin mukaan. Tämä on johtanut siihen, että vuoden 1991 jälkeen kansaneläke on jäänyt noin 25 % jälkeen muusta tulokehityksestä. Tämän korvaaminen vaatisi kokonaan toisen tasoisen korotuksen kuin nyt tuli syyskuun alussa. Vaikka tulevaisuudessa työeläke on pääsääntöinen eläkemuoto, niin aina tulee olemaan henkilöitä kokonaan työelämän ulkopuolella vamman tai sairauden takia. *** Liittomme onkin vaatinut perustoimeentulon (kansaneläkkeen) nostamista 760 euroon kuukaudessa. Elokuun liittohallituksen kokous lähetti eduskunnan puolueryhmille kannanoton, jonka mukaan sekä työ- että kansaneläkettä on korotettava samoin perustein. Laskennassa olisi puolet palkkaindeksiä ja puolet kuluttajahintaindeksiä. Kannanotto on toisaalla lehdessämme. Tuntuu, että kuntien virkamiehet ovat mestareita keksimään uusia maksuja. Helsingissä palvelutaloissa peritään asukkailta maksua siitä, että talossa on vartiointi ja että yhteisiin julkisiin tiloihin on tilattu sanomalehti ja televisio. Professori Allen Järvenpää on poissa nin mielenkiinnon työsuojeluun. Sodan jälkeen Allenin eri tasoilla työsuojeluun liittyvä työ jatkui eläkkeelle siirtymiseen asti; ensin ammattienylitarkastajana ja mm. työtuomioistuimen asiantuntijajäsenenä. Allen Järvenpää vaati parempaa valistusta ja parempia lakeja työsuojeluun. Hän oli Tampereen Teknilliseen korkeakouluun perustetun Suomen ensimmäisen työsuojeluteknologian professuurin ensimmäinen haltija. Vielä eläkkeelle jäätyään hän julkaisi työsuojeluoppikirjan. Allen osallistui myös vammaisjärjestötoimintaan. Pääkirjoittajana on TSIL:n liittohallituksen varapuheenjohtaja Timo Piippo. Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton puheenjohtajana Allen toimi 50-luvun alussa. Pakinoitsija Aapona hän kirjoitti lähes 40 vuoden ajan Uusi Invalidi -lehteen. Helsingin Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidien johtokuntaan Allen kuului luvulla. Hän säilytti kansanomaisuutensa ja oli pidetty toveri. Kaikille Allenin tunteneille jäi hänestä varmasti hyvä ja kaunis muisto. Timo Piippo Helsingin Seudun Sairausja Tapaturmainvalidit ry Puheenjohtajan palsta Jorma Eloranta ELÄKEINDEKSILLÄ KÖYHYYTEEN Maassamme harjoitetun uusliberalistisen EU-politiikan seurauksena eri väestöryhmien väliset tuloerot ovat kasvaneet voimakkaasti ja köyhyys lisääntynyt. EU:n määrittelemän köyhyysrajan alapuolella elää maassamme tällä hetkellä yli kansalaista. Köyhyys koettelee erityisesti perusturvalla eläviä kansalaisia. Huonoimmassa asemassa ovat vanhukset ja vammaiset sekä erityisesti ikääntyvät monivammaiset ihmiset, joita tunnutaan pitävän lähinnä taakkana tälle yhteiskunnalle. Poliittinen eliitti on hukannut yhteiskuntamme rakentajien arvot ja päämäärät globaalitalouden huumassaan ja kansainvälisen pääoman edessä nöyristellessään. Köyhyys on rikkaan yhteiskuntamme suurin ongelma ja kansallinen häpeä. Yhä merkittävämpi osa väestöstä syrjäytetään hyvinvoivan kansantalouden nimissä syrjään yhteiskunnasta ja sen tuottamista palveluista, turvasta ja hyvinvoinnista. Hallituksen v budjettiesitys pienellä täsmäohjatulla köyhyyspaketilla on luettava lähinnä pilkanteoksi köyhyyteen ajetuille eläkeläisille, vammaisille, vanhuksille, yksinhuoltajille, pitkäaikaistyöttömille ja opiskelijoille sekä näiden perheiden lapsille. Vuoden 2007 talousarvioesitykseen sisältyvä 80 miljoonan köyhyyspaketti on tästä selkeä esimerkki. Samat päättäjät, jotka tätä nyt esittävät, lahjoittivat reilusti yli 100 miljoonaa euroa maamme suurrikkaille poistaessaan varallisuusveron kuluvan vuoden alussa. Tällaisilla päätöksillä synnytetään vain lisää köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Vammaiset, joista useat ovat eläkeläisiä kuten myös muut eläkkeensaajat, kuuluvat valtaenemmistöltään yhteiskuntamme pienituloisten joukkoon, merkittävä osa köy- Tiusanen tarkentaa maksukattolausuntoaan TSIL:n Uusi Invalidi -lehden numerossa 2/06 julkaistiin kansanedustajien vastauksia terveyspolitiikan kysymyksiin. Vastaukseeni kysymykseen mitä ryhmänne on tehnyt/ tekee yhtenäisen terveyskulujen maksukaton aikaansaamiseksi? oli pujahtanut lapsus. Köyhyys on rikkaan yhteiskuntamme suurin häpeä, kirjoittaa TSIL:n puheenjohtaja Jorma Eloranta hiin.eläkeläisten toimeentulon huonontaminen valtiovallan toimesta alkoi jo 1977 alussa tehdyllä puoliväli-indeksin muutoksella eläkeindeksiin ja -90 luvun alussa olleen laman maksumiehiksi eläkeläiset joutuivat yhdessä muiden väestöryhmien kanssa, eläkeläisiltä huononnettiin jälleen indeksi muutoksella eläkkeen määrää. Ns. puoliväli-indeksi korvattiin heikommalla eläkeindeksillä ja eläkeläiset käsittivät, että siitä luovutaan laman mentyä, samanaikaisesti kun muidenkin osalle tulleet laman maksutalkoot puretaan. Eläkeläisille laman maksutalkoot jatkuvat ja ovat jääneet pysyvästi. Palkansaajien ja eläkeläisten ostovoiman eli reaaliansion juopa syvenee voimakkaasti. Ajalla palkansaajien reaaliansio kasvoi % ja eläkeläisten 1,5 4,9 %. (lähde: Veronmaksajain keskusliitto ry). Eläkeindeksi on palautettava vähintään takaisin 1977 puoliväli-indeksiin eli työeläkeindeksissä on lisättävä palkkaindeksin arvo vähintään puoleen ja kansan-eläkeindeksi on muutettava samaksi työeläkeindeksin kanssa. Edellisen lisäksi on kansaneläkkeisiin tehtävä vähintään 50 euron tasokorotus eläkkeensaajien vähimmäistoimentulon turvaamiseksi. Tarkoituksenani on painottaa terveyspalvelujen käyttäjille kohtuullista eli kyllin matalaa maksukattoa. Pahoittelen virhettä ja toivotan menestystä TSIL:lle ja Uusi Invalidi -lehdelle. Pentti Tiusanen kansanedustaja erikoislääkäri

3 Varkauden Vammaiset ry on huolissaan vanhus- ja vammaispalvelujen tilanteesta kaupungissa. Yhdistyksen puuhanaiset Saara Tuovinen ja Milja Tuovinen harmittelevat äskettäin remontoidun sairaalan vajaakäyttöä ja lääkäripulaa. Avoimiin virkoihin ei ole hakijoita, ja osastot toimivat vajaalla henkilöstöllä. Terveyspalveluja on heikennetty kuntayhtymän purkamisen jälkeen. Poliklinikan puhelinneuvonta lopetettiin muutaman kuukauden toiminnan jälkeen rahapulaan vedoten, ja yhä suurempi osa terveydenhoitopalveluista, kuten leikkaukset, synnytykset ja erikoislääkäripalvelut on siirretty Kuopioon yli 70 kilometrin päähän. Varkautelaisten huolena terveyspalvelujen huononeminen Aurinkoiset äitienpäivät Yhdistys vietti äitienpäiväjuhlaa Akonlahden kesäkodilla 11. toukokuuta. Kahvipöytä oli katettu täytekakuin ja sen seitsemän sortin herkuin, miehet hoitivat tarjoilun ja kukittivat naiset. Äitienpäiväjuhlasta on muodostunut yhdistykselle perinne. Juhlapäivä kului seurustelun, kuulumisten vaihdon, laulun ja makkaranpaiston merkeissä. Aurinkoinen alkukesän päivä hemmotteli juhlijoita. Kesän toimintaan Milja ja Saara Tuovinen kertoivat kuuluvan mm. jäsenten lomanviettoviikon ja rantakalaillan. Yhdistyksen omat kotisivut ovat tekeillä, kertoi puheenjohtaja Saara Tuovinen. Liikuntaviikko lomakodissa kruunasi jyväskyläläisten kauniin kesän Odotettu lomaviikko koitti jälleen heinäkuussa, ja Jyväskylän yhdistys suuntasi Vähäjärven lomakotiin. Pekan valmistaman maittavan lounaan ja päiväkahvin jälkeen oli kurssin avaus ja ohjelman suunnittelu. Teimme sen yhdessä siten, että jokainen sai sanoa toiveensa. Aamu altailla Päivittäiseen ohjelmaan kuuluivat eri liikuntamuodot. Aamusella heti seitsemältä oli vesivoimistelua, joka oli niin suosittu, että altaaseen ei useampia olisi kerralla juuri sopinutkaan. Puoli kahdeksalta oli tuolivoimistelua, johon osallistuivat allasjumppaajat sekä ne, jotka eivät altaalle voineet tulla. Kyllä joukossa oli taas niitäkin reippaita, jotka ensin pulahtivat järveen ja sitten altaaseen. Aamupalan ja verenpaineen mittauksen jälkeen menimme pihalle lipputangolle. Ensin vähän lämmittelyä ja sitten parinkymmenen minuutin ohjelma: soutua, nostoja, kyykkyjä, taivutuksia ja lopuksi hyvät venytykset ja hengitysharjoitukset. Iltapäivisin pelattiin sitten pelejä, heitettiin mölkkyä ja lätkää. Keskiviikkona oli hauska päivä, kun saimme kutsuvieraita: Olimme kutsuneet Nokian ja Tampereen yhdistykset viettämään kanssamme kesäpäivää. Kutsu oli otettu hyvin vastaan ja saimme suuren joukon vieraita. Olihan meillä vielä kutsuttuna erikoisvieraana Mar- jäsenten suosima vapaa-ajanviettopaikka. Luonnonkaunis kesäkoti kutsuu Varkautelaiset perustivat yhdistyksensä 1974 viiden henkilön voimin. Jo samana vuonna Jyväskyläläiset aamu-uinnilla kesäisellä liikuntalomallaan. ja-liisa Kirvesniemi ja hänen tiiminsä. Hänen mielenkiintoinen tarinansa herätti monenlaisia ajatuksia. Jokaisella meistä on varmaan oma selviytymistarinamme. Liikuntaa ja teatteria Mutta eipä vieraitamme päästetty ilman kilpailua: heitimme lätkäkisan yhdistysten kesken. Taisimme olla vähän epäkohteliaita, kun veimme voiton, mutta kisa on kisa. Liikuntaviikolle kuului myös kurssitunteja. Tunneilla keskustelimme kehon ja mielen hyvinvoinnista sekä unen merkityksestä. Päivittäisen ohjelman lisäksi kävimme retkellä Hämeenlinnassa. Myös kesäteatteri sopi lomaamme, teatteri kun oli tien toisella puolen. Lomahan oli aivan mahtava, sää suosi, järvivesi oli lempeää, makkara maistui, ja laulu ja nauru virkistivät. Todella mahtavaa oli se, että kaikki olivat aktiivisia ja osallistuivat vointinsa mukaan viikon ohjelmaan. Kesäterveisin Tuula Kankaanperä Marja-Liisa Kirvesniemi kertoi sairastumisestaan ja parantumisestaan kiinnostuneelle kuulijakunnalle. Akonlahden kesäkoti on jo yli 30 vuotta ollut Varkauden yhdistyksen yhdistys hankki Haukiveden rannalta Akonlahden kesäkodin ensimmäisen tontin. Sittemmin on tonttia hankittu lisää, rakennuksia kunnostettu ja rakennettu uutta toiminta- ja Hallitus poisti 1. syyskuuta 2006 alkaen toimeentulotuen perusosasta 7 %:n asumiskulujen omavastuuosuuden, koska se ei alkuperäisen tavoitteen mukaisesti johtanut toimeentulotuen asiakkaiden siirtymiseen halvempiin vuokra-asuntoihin. Lisäksi 7 prosentin omavastuu asumiskuluissa lisäsi toimeentulotukiasiakkaiden köyhyyttä. Kesällä 2006 on Helsingin sosiaaliviraston ohjeistukseen tehty kohta, jossa alle 25 neliön pienasuntojen ja alivuokralaisasuntojen toimeentulotukena huomioon otettavien asumismenojen kohtuulliseksi vuokraksi suositellaan enintään 20 euroa neliöltä. Tämä tarkoittaa sitä, että riippumatta asunnon todellisesta neliövuokrasta, toimeentulotukena asumismenoihin hyväksytään vain ja ainoastaan 20 euroa/m 2. Esimerkiksi jos toimeentulotuen saaja asuu 19 m 2 :n asunnossa, josta peritään vuokraa 27 e/m 2 eli yhteensä 513 e/kk, hyväksytään hänen toimeentulotukensa suuruutta laskettaessa asumismenoiksi ainoastaan 380 e/kk. Erotukseksi jäävä 133 euroa on toimeentulotukiasiakkaan maksettava omasta pussistaan eli nipistettävä jollain lailla toimeentulotuen perusosasta (lue: vähennettävä kuukausittain toimeentulotuen ruokaan, lääkkeisiin yms. tarkoitetusta osuudesta). Uuden ohjeen mukaan toimeentulotuen varassa elävän tulisi hakeutua halvempaan asuntoon tai pyrkiä kohtuullistamaan vuokranantajan kanssa yöpymistiloiksi. Viimeksi on kunnostettu sauna. Kesäkodin luonnonkaunis ympäristö tarjoaa mainiot puitteet yhdistyksen väen yhdessäololle ja virkistykselle. Akonlahti on hyvien kulkuyhteyksien varrella, mm. palveluliikenteellä pääsee perille asti. Nykyisin toiminta Akonlahdessa painottuu kesäaikaan, mutta pilkkikilpailut ovat toki jokatalvinen koitos. Kesäkodin tilat ovat myös vuokrattavissa erilaisten juhlien pitopaikaksi. Yhdistyksen väki myhäili tyytyväisyyttä kesäkotiinsa kauniita kesäpäiviä Akonlahdessa odotellen. Kiitokset varkautelaisille hyvästä huolenpidosta ja kauniista ruusuista! Tarja ja Marja-Leena Asumismenojen omavastuu poistuimitä tekee Helsinki vuokransa suuruutta. Aikaa vaihtoon on ajateltu vähintään kolme kuukautta ja perustellusti pitempäänkin. Vain yksilöllisen harkinnan kautta voidaan huomioida jonkin verran suosituksen ylittäviä vuokria. Uusi ohjeistus on kohtuuton toimeentulotuella eläville. Helsingin sosiaalivirastossa ei yksilökohtainen harkinta toimi, sen voivat vammaisten kuljetuspalvelun asiakkaat vahvistaa. Järjestöt vaativat pikaisia muutoksia 3 Helsingin Seudun Sairaus- ja yhtyy Asukasliitto ry:n, Monikulttuuristen perheiden liitto ry:n ja Aktiiviset kuntalaiset -järjestön vetoomukseen, jossa Helsingin sosiaalivirastoa vaaditaan pikaisesti muuttamaan em. ohjeistusta ja pyydetään Helsingin sosiaalilautakuntaa puuttumaan tilanteeseen ja turvaamaan pienasunnoissa asuvien kuntalaisten oikeudenmukainen kohtelu. Helsingin sosiaaliviraston on kumottava uusi pienasuntoja koskeva ohje ja palattava aikaisempaan käytäntöön, jonka mukaan yksinasuvien vuokraksi hyväksytään enintään 520 e/kk ilman neliörajoja. Alivuokralaisten osalta huomioonotettava vuokranmäärä on nostettava todellista vuokraa vastaavaksi tai säilytettävä entinen 410 euron kuukausivuokraraja. Päivi Koivunen sosiaalisihteeri

4 4 Professori Sirkka-Liisa Kivelä: Vanhustenhoito vaatii erityisosaamista Suomen vanhustenhoito kaipaa perusteellista remonttia. Tätä mieltä on Turun yliopiston yleislääketieteen professori, ylilääkäri Sirkka-Liisa Kivelä. Kivelä sai keväällä sosiaalija terveysministeriöltä tehtäväkseen selvittää erilaisia tapoja geriatrisen hoidon ja vanhustyön kehittämiseksi. Aikataulu oli tiukka: kaksi kuukautta on lyhyt aika koko vanhustyön kentän kartoittamiseen ja parannusehdotusten laatimiseen. Vertailun vuoksi: kauppa- ja teollisuusministeriö asetti huhtikuussa Matti Purasjoen selvitysmieheksi selvittämään sähkön tukku- ja vähittäismarkkinoiden toimivuutta. Aikaa tähän varattiin puoli vuotta. Tämä kertoo karua kieltä siitä, miten hallitus arvostaa vanhustenhoidon kehittämistä. Kokonaisvaltaista hoitoa Sirkka-Liisa Kivelän tehtävänä oli selvittää, miten vanhustyön koulutusta voitaisiin parantaa ja toisaalta ehkäistä lääkehaittojen ja masennustilojen esiintymistä. Hänelle tarjoutui myös tilaisuus kommentoida laajemmin Suomen vanhustenhoidon tilaa. Suomessa ei usein ymmärretä, miten vanhusten terveydenhoito eroaa työikäisen väestönosan hoidosta. Lasten kohdalla asiat ovat paremmalla tolalla. Esimerkiksi lastenhoidossa pitää terveydenhuollon näkökulmasta ottaa huomioon myös lapsen kehitysvaihe, perhe, koulumenestys ja monia muita aspekteja, jotka perinteisesti kuuluvat sosiaalityön piiriin, selventää Kivelä. Sama tilanne on vanhustenhoidossa. Lääkärin on vanhuspotilasta hoitaessaan perehdyttävä myös sosiaaliseen näkökulmaan. Toisaalta sosiaalityö ei onnistu kunnolla, mikäli ei ole tietoa vanhuksen sairauksista, hoitohistoriasta ja mahdollisesta lääkityksestä. Juuri tästä syystä Kivelä peräänkuuluttaa parempaa koulutusta. Hän pitää hyvänä esimerkiksi geronomikoulutusta, jossa yhdistellään sosiaali- ja terveysalojen näkökulmia. Parempaa hoitoa halvemmalla Julkisuudessa on Sirkka-Liisa Kivelän tekemiä ehdotuksia moitittu siitä, että ne kasvattavat vanhustenhuollon kustannuksia. Kivelä itse ei ymmärrä väitettä. Eivät esitykset kalliita ole. En esimerkiksi esitä, että hoitohenkilökuntaa olisi lisättävä, hän tähdentää. Päinvastoin, Kivelä painottaa. Nykypäivän väärät käytännöt ja tiedonpuute maksavat. Hän ottaa esimerkiksi muistihäiriöt. Suomessa joka toisen dementiapotilaan oireiden syy on selvittämättä ja noin kahta kolmasosaa hoidetaan väärin. Väärä muistihäiriöiden hoito johtaa nopeasti vaikeaan dementiaan. Hoitojärjestelmä itse tuottaa hoidon tarpeessa olevat potilaat. Ja hoito on kallista. Muun muassa tästä syystä Kivelä esittääkin, että vanhuspsykiatrian koulutusta ja osaamista parannetaan tuntuvasti. Vanhuspsykiatrian taantuminen 1990-luvulla on johtanut vakavien masennustilojen hoitojen puutteisiin. Kivelä ehdottaakin tilanteen parantamiseksi valtakunnallista vanhusten masennustilojen ehkäisyn ja hoidon kehittämisprojektia. Perinteinen psykoanalyyttinen yksilöhoito tai lääkitys eivät yleensä auta vanhusiän masennukseen. Parempia tuloksia tarjoavat esimerkiksi ryhmäterapia ja muut vanhusten omaa aktiivisuutta edistävät hoitomuodot. Väärät lääkkeet Lääkkeiden käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti ja luvuilla. Sirkka-Liisa Kivelän mukaan lääkityksissä tehdään paljon virheitä. Väärä hoito aiheuttaa muun muassa onnettomuuksia, kuten lääkkeistä johtuvia kaatumistapaturmia, joiden hoito puolestaan tulee kalliiksi. Lääkehaittojen ehkäisemiseksi pitäisi Kivelän mielestä järjestää lääkäreille pakollista täydennyskoulutusta. Apteekit antavat neuvoja, mutta eri tahojen yhteistyössä on paljon puutteita. Lääkehoitojen purkaminen säästää rahaa ja parantaa vanhusten elämänlaatua, hän sanoo. Myös henkilökunnan työ on mielekästä, kun hoidettava vanhus ei ole lääketokkurassa. Kivelä kertoo esimerkin elävästä elämästä: Yksin asuvan masentuneen vanhuksen fyysinen toimintakyky heikkenee. Omaiset kokevat masentuneen vanhuksen rasitteena, hermostuvat ennen pitkää ja hakevat viranomaiselta lähestymiskieltoa. Alkaa useita vuosia kestävä poliisitutkinta, jonka aikana vanhus masentuu entisestään. Jopa 4-5 vuoden turha ja kallis prosessi olisi alunperin vältetty kunnollisella diagnoosilla ja oikealla avulla. Vanhustenhoito remonttiin Kuva:Ville Korpela - Eivät esitykseni kallita ole, päinvastoin. Sen sijaan nykyiset väärät käytännöt ja tiedonpuute tulevat kalliiksi, sanoo gerontologian professori Sirkka-Liisa Kivelä Hän on laatinut ministeriön pyynnöstä selvityksen vanhusten hoidon ja palvelujen kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö peruutti kesäkuussa suunnitellun tiedotustilaisuuden, jossa Kivelän selvitys oli määrä luovuttaa peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle (kesk). Ministeriön mielestä ehdotukset olivat kuitenkin niin mittavia, että niitä täytyy vielä käsitellä. Selvityksen keskeinen sisältö on, että vanhustenhoito kaipaa perusteellista remonttia. Toisaalta kaikkeen terveys- ja sosiaalialan peruskoulutukseen tarvitaan vanhustenhoidon näkökulmaa. Tarvitaan myös alan erityisosaajia: geriatrian erikoislääkäreitä, vanhuspsykiatreja ja geronomeja. Sirkka-Liisa Kivelä on 25 vuoden yliopistokokemuksen kautta tottunut siihen, ettei hoitoalan tutkijoita kuunnella, kun poliittisia päätöksiä tehdään. Tällä hetkellä ei myöskään kentän työntekijöiden ääni pääse kuuluviin. Eduskuntavaalien alla nousee vanhustenhoidon tila ja tulevaisuus varmasti tapetille. Aika näyttää, otetaanko Kivelän ehdotukset vakavasti. MARKO KORVELA Sirkka-Liisa Kivelän selvitys Geriatrisen hoidon ja vanhustyön kehittäminen on luettavissa ministeriön sivuilla Eläkeläisten tulot ovat jääneet jatkuvasti jälkeen muusta ansiotasosta. Ajalla palkansaajien reaaliansiokasvoi keskimäärin % ja eläkeläisten vain 1,5 4,9 %. Indeksijärjestelmä luotiin aikanaan turvaamaan eläkkeiden reaaliarvon säilyminen. Keskeinen syy eläkeläisten aseman heikkenemiseen onkin vuodesta 1996 alkaen sovellettu ja viime vuonna vaikutusalueeltaan vielä laajennettu ns. taitettu indeksi, jonka mukaan kuluttajahintaindeksin paino eläkeindeksissä on 80 % ja ansiotasoindeksin muutoksen paino vain 20 %. Kuluttajahintaindeksin kehitys on vuosia ollut ansio TSIL VAATII ELÄKELÄISILLE OIKEUTTA LAINMUUTOKSELLA JA TASOKOROTUKSELLA tasoindeksiä heikompi. Kaikkein vaikein tilanne on pelkkää kansaneläkkeitä saavilla, joiden eläke kehittyy vain hintaindeksin mukaisesti. Pelkän kansaneläkkeen varassa oli viime vuoden lopussa 86300, joista valtaosa on yksinasuvia, ikääntyneitä naisia. Viime vuosina toteutetut muutaman euron tasokorotukset kansaneläkkeisiin ovat lähinnä pilkantekoa, etenkin kun vertaa niitä kansanedustajien itselleen myöntämiin palkankorotuksiin. Kuluttajaindeksiä viime vuosina alentaneet alkoholijuomien, puhelinmaksujen ja käytettyjen autojen halpeneminen ja korkojen lasku eivät juurikaan helpota elämää kansaneläkeläisillä, joiden olisi saatava riittämään pienet tulonsa edes perustarpeisiinsa, asumiseen, ruokaan ja kasvaviin lääke- ja sairaanhoitokustannuksiinsa. Suomi on nyt rikkaampi maa kuin koskaan; esimerkiksi bruttokansantuote on noussut lähes kaksinkertaiseksi viime lamasta. Kysymys on siitä, mihin rahat halutaan käyttää. Valtakunnallinen vammaisten etujärjestö Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry vaatii, että vuoden 2007 budjetinlaadinnan yhteydessä lainmuutoksella palataan eläkeindeksin laskennassa käytäntöön, jossa kuluttajahintaindeksin ja ansiotasoindeksin muutokset vaikuttavat samalla (50% - 50%) painoarvolla yhdenvertaisesti sekä työ- että kansaneläkkeiden kehitykseen. kansaneläkkeisiin toteutetaan välittömästi pienituloisten asemaa ja elinehtoja oikeasti kohentava, vähintään 50 euron tasokorotus kuukaudessa. Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry. Liittohallitus Jorma Eloranta puheenjohtaja Tarja Västilä sihteeri Kannanotto lähetettiin kaikille eduskuntaryhmille ennen budjettikäsittelyn alkua.

5 5 Välttelevätkö kunnat velvoitteitaan? Kunnat näyttävät todella välttelevän velvoitteitaan, sillä j oko tietoisesti tai säästöohjelmien varjolla on palvelujen hankkiminen tehty mutkikkaaksi. Hyvinvointipalvelujen hakeminen näyttää siirtyvän arveluttavasti oikeusteitse tapahtuvaksi: Lain takaamia palveluja joudutaan kovin usein hakemaan hallinto-oikeuden (HAO) kautta ja tarvitaan jopa ylintä oikeusastetta. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen vietävät tapauksetkin ovat lisääntyneet. Kylpyhuone vietiin hallinto-oikeuteen Lain takaaman vammaispalvelun hakeminen HAO:n kautta voi olla monelle ylivoimainen tehtävä. Tämä on kertomus prosessista, jonka porilainen vammaispariskunta tässä nimillä Matti ja Maija joutui läpikäymään. Pariskunta oli joutua edellä mainitun ylivoimaisen tilanteen eteen, kun kylpyhuoneen muutostyö jouduttiin kuljettamaan HAO:een saakka ennen kuin oikeutettu päätös syntyi. Maija on vaikeavammainen, joka päivittäisen peseytymisen vuoksi tarvitsi kylpyammeen tilalle suihkun. Pariskunta oli vuosia kiprutellut ja yrittänyt hoitaa peseytymisen taloyhtiön saunatiloissa, kunnes he oivalsivat mahdollisuuden saada tarpeelliset muutostyöt vammaispalvelulain perusteella. Porin sairaus- ja tapaturmainvalidit ry:n aktiivi Anja Mäkelä ryhtyi auttamaan pariskuntaa muutostöiden hakemisessa. Pariskunta keräsi kaikki mm. työkyvyttömyyseläkeasian yhteydessä hankitut lääkärinlausunnot sekä hankki selvitykset nykytilanteestaan. Hakemus pistettiin toiveikkaana liikkeelle viime vuoden kesäkuussa, ja sosiaalivirastosta tultiin kotikäynnille. Virkailija vain katseli ympärilleen, ja lausunto kyseisen kotikäynnin perusteella oli ympäripyöreä. Lopputuloksena oli kielteinen viranhaltijan päätös, jossa kyseinen henkilö todettiin vammaiseksi, mutta katsottiin, ettei hän ole sellainen vaikeavammainen, jolle tämä palvelu kuuluisi. Päätöstä lukiessaan pariskunta katsoi, että viranhaltija vain toteaa asian perustelematta päätöstään millään lailla. Päätöksessä ei nimittäin selvitetty, miksi hakemus hylätään ja millä perusteilla mukaan liitetyt lääkärinlausunnot tehdään merkityksettömiksi. Asian hoito vaati pitkäjänteisyyttä Nyt jälkikäteen asiasta keskusteltaessa Matti toteaa, että jo tuossa vaiheessa alkoi usko pettää ja mielessä oli tyytyminen kohtaloon. Sairaus- ja tapaturmainvalidit ry:n suunnalta häntä kuitenkin rohkaistiin viemään asiaa eteenpäin ja luvattiin antaa apua. Niinpä tehtiin oikaisuvaatimus sosiaalilautakunnalle. Aiemmin vastaavissa asioissa mukana olleethuomauttivat, että lautakunta yleensä hyvin nihkeästi muuttaa virkamiespäätöksiä, joten odotettavissa on hylkääminen. Näin he saattoivat henkisesti varautua bumerangin tuloon, mikä sitten toteutuikin. Kuitenkin heillä oli jo tuolloin henkinen valmius viedä asiaa eteenpäin. Jälleen yhdistys tarjosi apuaan pariskunnalle, ja tehtiin valitus hallinto-oikeuteen. Valitusta tehtäessä ihmeteltiin, miksi sosiaalilautakunnan luottamushenkilöt eivät ota sitä valtaa, jonka kansanvalta on heille antanut, vaan puolustavat byrokratian tulkintoja. Lausuntoihin sudenkuoppia Esimerkkitapauksen perusteella näyttää siltä,että niin byrokratia kuin kunnallinen luottamushenkilövaltakaan eivät joko osaa tai eivät ehkä halua lukea ja tulkita lääkärinlausuntoja ja muita asiakirjoja oikein. Virkailijoiden lausunnoissakin esitetään tosiasioita niin ympäripyöreästi, että niiden taakse voidaan mennä kielteisen päätöksen aikaansaamiseksi. Piirros: Enska Esimerkiksi virkailijan kotikäynnin selostuksessa todettiin, että asiakas kertoo, eikä sitä, miten asiat todella ovat, ja kävelee suoraan, eikä haluttu todeta, että vaikka ihminen mahdollisesti pystyy kävelemään rollaattorin avulla, se ei auta kylpyammeeseen menemisessä, kun jalka ei nouse. Keskivertokuntalainen ei tule aina huomanneeksi tällaisia sudenkuoppia, joita virkailijat joko aivan tarkoituksella tai tulostavoitteellisen säästämispäämäärän sisäistäminä lausuntoihin kirjoittavat. Tässä tapauksessa lautakunnan kielteisessä päätöksessä ihmetytti, että siinä todettiin hakijalla olevan vaikeuksia pesutilan käyttämisessä ja kylpyamme hänelle epätarkoituksenmukaiseksi. Tästä huolimatta lautakunta tarkemmin perustelematta totesi, ettei hakija ole vammaispalvelulain tarkoittama vaikeavammainen. Tässä tapauksessa lopputulos oli kuitenkin onnellinen, sillä HAO:n juristit osasivat lukea pariskunnan asiakirjoja: HAO kumosi lautakunnan päätöksen ja palautti sen uudelleen käsiteltäväksi toteamuksella, että Maija on vaikeavammainen henkilö, jolla on oikeus saada vammaispalvelulain ja -asetuksen nojalla korvausta hänelle välttämättömien asunnon muutostöiden kustannuksiin. Perusteluissaan HAO viittasi lääkärinlausuntoihin ja selvityksiin, joiden mukaan häntä on pidettävä lain tarkoittamana vaikeavammaisena henkilönä, jolle omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia ja joka tämän takia välttämättä tarvitsee asuntoonsa asianmukaisen peseytymistilan. Kaupunki on siten velvollinen turvaamaan hänen mahdollisuutensa päivittäiseen peseytymiseen. Kansalaisjärjestöstä paljon apua Keskustellessamme jälkeenpäin Matin kanssa totesimme koko prosessin läpikäymisestä meille hyödyllisiä osviittoja. Ensinnäkin asiansa hoitaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja sisukkuutta, eli ei pidä luopua bumerangin tultua. Kun tässäkin tapauksessa lautakunta pyörsi HAO:n päätöksen perusteella aiemman kantansa, oli asian vireille panosta kulunut jo vuosi. Näin pitkään prosessiin yhden palvelun saamiseksi ei helposti lähdetä, vaan siinä matkalla loppuu veto. Niinpä onkin annettava kiitosta paikalliselle sairaus- ja tapaturmainvalidien yhdistykselle - kansalaistoiminta on osoittanut voimansa. Matti pohtii myös sitä, mistä olisi saanut tarvittavan oikeusavun, kun lakiavun saaminen maksaa eikä siihen pitkäaikaistyöttömällä ole varaa. Kun hänelle kerrotaan, että onhan olemassa sosiaaliasiamiesjärjestelmä, hän kysyy mikä se sellainen on? Porilainen tapa onkin ollut hoitaa kyseistä tehtävää lainvastaisesti, sosiaalijohtajan varamies oman toimensa ohella, kunnes eduskunnan apulaisoikeusasiamies asiasta huomautti. Kansalaistoiminta voi olla ratkaiseva tekijä nykyaikaisessa monimutkaistuneessa maailmassa. Olisiko meidän syytä palata entisajan kylien omiin juristeihin, jotka hoitivat kyläkunnallaan veroilmoitusten tekemistä ja perunkirjoituksia, ja lähtivät mukaan kun mökin muija meni kunnanesimiehen puheille pyytämään kunnan jauhoja lapsikatraalleen? Itse asiassa tätä samaa on esimerkiksi Tampereella toteutettava sosiaalipäivystys tai yksittäisten ihmisten avustaminen ja tuki Porin sairaus- ja tapaturmainvalidien malliin. Tällainen ajattelu on ollut taustalla Demokraattisen Sivistysliiton aktiivinen kansalainenhankkeessa ja sen jatkona toteutettavassa toiminnassa. Heikki Kemppainen Asunnon muutostyöt vammaispalvelulain nojalla asunnon muutostöiden tavoitteena on tukea vammaisten mahdollisuutta omaehtoiseen ja itsenäiseen asumiseen vammaispalvelulain lain mukaan kunnan on korvattava kotonaan asuvalle vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä tai asuntoon liittyvistä välineistä ja laitteista aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, joita hän vammansa tai sairautensa vuoksi välttämättä tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista korvattavia muutostöitä ovat esimerkiksi ovien leventäminen, kynnysten poistaminen, luiskien rakentaminen, kylpyammeen poisto, tukikahvojen kiinnitys, asunnon kiinteiden kalusteiden ja sisustusmateriaalien muuttaminen myös muutostöiden suunnittelu sekä esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä asuntoon korvattavia välineitä ja laitteita ovat esim. kiinteät nostolaitteet ja turvahälytysjärjestelmät muutostöitä haetaan muiden vammaispalvelujen tapaan kirjallisesti oman kunnan sosiaalitoimistosta, liitteenä lääkärinlausunto, mielellään myös esim. toiminta- tai fysioterapeutin lausunto sosiaalitoimistoon kannattaa ottaa yhteyttä jo, kun asunnon muutostöiden tarve on havaittu, ennen niiden tarkempaa suunnittelua ja toteutusta. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 9. Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 12-13

6 6 RAUMAN SEUDUN TAPATURMA- JA SAIRAUS INVALIDIT RY. Liitto järjestää yhdessä Rauman yhdistyksen kanssa Kansalaisvaikuttamisen kurssin torstaina Raumalla. Kurssin tavoitteena on ohjata, opastaa ja auttaa osallistujia hakemaan heille kuuluvia palveluja ja tukia sekä tuottaa yhdistykselle tietoa ja osaamista omaa neuvontatoimintaa varten. Pääaiheina ovat vammaispalvelulaki sekä eläkkeensaajien hoitotuki. Kurssi järjestetään yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa. Tarkka kellonaika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin paikallislehdessä. Lisätietoja: pj. Taisto Lamminen p. (02) , Vilppulan Sairaus- ja kiittää kaikkia ystäviä jotka muistivat meitä 45-vuotispäivänä. Johtokunta Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton SOSIAALIPOLIITTINEN SEMINAARI Vähäjärvellä Seminaari alkaa lauantaina klo ja päättyy sunnuntaina noin klo 15. Lauantaina kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Erkki Virtanen on kuulemassa näkemyksiämme ja kokemuksiamme ja kertomassa eduskuntakuulumisia. Sunnuntaina kanssamme on Päivi Uljas, monelle tuttu mm. hyvinvointivaltion syntyä kuvaavasta kirjastaan Taistelu sosiaaliturvasta. Osallistujien odotetaan tuovan aktiivisesti esille kysymyksiään, kokemuksiaan ja ajatuksiaan vammaispalvelujen, terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ym. käytännöistä ja lainsäädännöstä ja muista sosiaalipolitiikan teemoista. Seminaari on kaikille avoin. Hinta jäseniltä 50 euroa, muilta 60 euroa (sis. täysihoidon). Seminaari järjestetään yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa. Ilmoittautumiset viimeistään ma liiton toimistoon: sähköposti puh. (09) , postios. Kulmavuorenkatu 5, Helsinki. Tervetuloa! TAMPEREEN TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIT RY. Toimisto Näsilinnankatu 22 A 37, puh , avoinna keskiviikkoisin klo Kerhot jatkuvat jälleen torstaisin klo 11, Pellervonkatu 9; pyydellään hyviä alustajia ja juodaan hyvät kahvit. Seuraavat vierailijat kerhoihin on sovittu: Liiton sosiaalisihteeri Marja-Leena Kalkkinen Kaamoksen kaatajaiset Tapiolassa, Karhunkatu 71, alkaen klo 13. Ruokaa ja ohjelmaa sekä arpajaiset. Hinta 10 euroa. Vieraita Jyväskylästä Kotipalvelun ohjaaja Kaija Vahela-Wiren Kaupunginvaltuutettu Anna Kontula Isänpäiväkerho, jossa lauletaan yhdessä. Askartelukerhot jatkuvat entiseen tapaan. Syyskauden viimeinen kerho on vietetään pikkujoulua Vähäjärvellä. Seuraa ilmoittelua! OULUN SAIRAUS- JA TAPATURMAINVALIDIT RY. Toimintakalenteri: Kerhot tiistaisin Aleksinkulmassa alkaen klo IKMO-kurssi Vähäjärvellä Jouluinen puurojuhla tiistaina Yhdyshenkilöt: Matti: Tuomo: Kyllikki: TURUN TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIT RY Piknik-risteily (aamulähtö) Kotkan kaupunginteatteri esittää musikaalin Veriveljet. Lähtö klo 7.00 (päivänäytös) Virkistäytymismatka Yyterin kylpylään. Kylpylässä on suomalainen ja turkkilainen sauna, porepisteet, kunto- ja hemmotteluallas ja vesiliukumäki. Lähtö klo Perinteinen iloinen pikkujoulu Vähäjärven lomakodissa. Iloista sirpaleohjelmaa, lämmintä yhdessäoloa ja Pekan tekemä maukas jouluateria. Tervetuloa mukaan! Piknik-risteily (aamulähtö) Lisätietoja: toimisto puh. (02) (ma ja ke klo 10 14) tai Ritva puh. (02) , Sosiaalifoorumi Turun alueella 1. Ger.prof. Sirkka-Liisa Kivelä selostaa raporttia vanhustenhuollosta ja siihen liittyviä toimenpide-ehdotuksia Kerttulin vanhainkodin juhlasalissa tiistaina 3.10 klo Toimittaja, sh-opisk. Tarja Tallqvist puhuu jaksamisesta ja vanhustenhuollosta, ja sosiaalityön prof. Jari Heinonen selvittää kunta- ja palvelurakennehanketta ja sen seurauksia, Suomenkielisellä työväenopistolla, Kaskenkatu 5, lauantaina klo Sh-opettaja, ex-vanhainkodinjohtaja Seli Toivonen alustaa aiheesta Kumpi vai kampi, vanhainkoti vai palvelutalo? Keskiviikkona klo 18., paikka avoin (seuraa paikallista ilmoittelua) Kaikki asiasta kiinnostuneet aktiivisesti mukaan! Lomakodin B-osa meni remonttiin Elokuun lopulla huomattiin lomakodin B-osassa vesivahinko. Korjaaminen on aloitettu purkamisella ja kuivaamisella. Kuivaaminen kestää 4-6 viikkoa, jonka jälkeen pääsemme tarkastelemaan vahingon laajuutta. Näillä näkymin B-osa on käytöstä pois ja toivomme saavamme remontin valmiiksi pikkujouluihin. Varaukset lomakotiin Lomakodin varaustilanne näyttää syksyn ja ensi kesän osalta hyvältä. Myymme loppusyksyä ja ensi vuotta kaiken aikaa, joten tehkää varauksenne hyvissä ajoissa voidaksenne turvata lomailunne Vähäjärvellä. PORIN SAIRAUS- JA TAPATURMAINVALIDIT RY Toimintakalenteri syksy 2006 Kerhotilaisuudet: Tiistaikerho 3.10., , ja Nuorisotalolla klo huone 3 Isänpäivänkerho Nuorisotalolla klo huone 3 Joulujuhla Nuorisotalolla pikkusali Käsityökerho kokoontuu maanantaisin klo huone 4: 25.9., 2.10., 9.10., , , , 6.11., , , , käsityökerhon myyjäiset klo huone 4. Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kerhoissa ja Satakunnan työ -lehdessä Helsingin Seudun Sairaus- ja :n tapahtumia: Torstai-kerhon syyskausi alkoi 7. syyskuuta Kerho kokoontuu torstaisin klo Kinaporin Palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A, 2. kerroksen kabinetissa ruokasalin vieressä. Lisätietoja kerho-ohjelmasta saa kerhosta ja toimistolta. Syysretki Askartelukurssi Vähäjärvellä ti pe lokakuuta. Hinta 120 e/jäsen. Hintaan sisältyy edestakainen bussikuljetus inva-bussilla, majoitus täysihoidolla (2 hh), kurssiohjelma (yhteistyössä DSL:n kanssa), askartelumateriaalit. Kurssin aikana on myös mahdollisuus varata perinteistä hierontaa (19 e/30 min, 26 e/45 min, 32 e/60 min) ja/tai jalkahoitoa. Ilmoittautumiset sekä maksu kurssille, jalkahoitoon ja hierontaan heti toimistolle, puh. (09) JYVÄSKYLÄN SEUDUN SAIRAUS- JA TAPATURMAINVALIDIT RY Toimintakalenteri syksy 2006 Opiskelemme joka kuukauden toinen torstai alkaen klo 13. Ruokakurssi joka kuukauden neljäs torstai alkaen klo 11. Opintotilaisuudet: 12. ja 26.10, 9. ja 23.11, 7. ja Laulu-, käsityö-, askartelu-, peli- ym. kerhot päättävät kokoontumisestaan ensimmäisen kerhon yhteydessä. IKMO-kurssi Vähäjärven lomakodissa Retki Tampereelle Syyskaamoksen kaatajaisiin Tampereen yhdistyksen vieraaksi (ilm mennessä). Askartelukurssi Vähäjärvellä Askartelemme joulua hyvissä ajoin. Muutkin yhdistykset tervetulleita. Tarvikemaksut kurssilla. Rottinki- ja puukurssi Saiholla alkaen klo 10. Jouluaskartelukurssi Saiholla alkaen klo 10. Joulumyyjäiset Saihokeskuksessa alkaen klo 10. Pikkujoulumatka Vähäjärvelle Vietämme pikkujoulua yhdessä Tampereen yhdistyksen kanssa. Kerhot järjestävät retkiä maakuntaan tutustuen sen historiaan. Retket liittyvät opintotoimintaan. Retkistä ilmoitetaan lähemmin puskaradiolla. Kaikkiin tapahtumiin lähtö Vaajakoskelta klo 8. Opinto- ja kerhotoiminta Saihokeskuksessa, Saihokatu 4. Opintotilaisuudet järjestetään yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa. Tervetuloa virkistävään toimintaan! Jyväskylän Sairaus- ja tapaturmainvalidit ry Opintokerhosuunnitelma 2006 Kerho 1: Tietokoneeseen tutustuminen Ei se pure Kerho 2: Tietokonekerho Kurkistetaan Internetiin Kerho 3: Tietokonekerho Miten olisi pasianssi tai muuta kivaa Perinneruokakurssit 2006: Läskisoosi, perunamuusi, juureskuutiot, mannapuuro ja mehukeitto, Silakkalaatikko, porkkanakuutiot, etikkapunajuuriraaste ja raejuusto, rusinasoppa, 3. Lihakääryle, lanttusose, savukalasalaatti, keitetytperunat, luumukiisseli ja kermavaahto. UI:n seuraava numero ilmestyy viikolla 49

7 Forssan Seudun Tapaturmaja Pj. Heikki Henriksson Saksankatu 23 as Forssa Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto ry:n jäsenyhdistyksiä Helsingin Seudun Sairausja Toimisto: Kulmavuorenkatu Helsinki ark sähköp. hssti@kolumbus.fi Sos.sihteeri Päivi Koivunen (09)713991,fax.(09) Hämeenlinnan Tapaturmaja pj. Markku Tulander Haukankalliotie Leppäkoski markku.tulander@pp.armas.fi Jyväskylän seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Toimisto: Saihokatu Jyväskylä Pj. Erkki Matikainen erkki.matikainen@kotiportti.fi Keravan Sairaus- ja Pj.Keijo Kortelampi Sibeliuksentie 19 A Kerava (09) , Kuopion Seudun Sairausja Pj. Paavo Antikainen Luolatie 21, Kuopio (017) , Lahden Seudun Sairaus- ja Pj. Mauno Laitinen Riihelänk.72, Lahti (03) Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto ry Kulmavuorenkatu 5, Helsinki Puh. (09) faksi (09) Sähköposti: tsil@tsil.fi Kotisivut: Pankkiyhteys: Sampo Lappeenrannan Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry Pj. Sirkka Haiko Savonkatu b Lappeenranta (05) Nokian Tapaturma- ja Pentti Riekkola Sorvantie Nokia (03) Oulun Sairaus- ja Pj. Matti Soini Lehmikentäntie Kempele Oriveden Sairaus- ja Pj. Antero Nieminen Orivedentie Orivesi Pieksämäen Seudun Sairaus- ja Pj Hannu Hiltunen Kaunokkikuja 6 A Pieksämäki puh Porin Sairaus- ja Pj. Aili Pärnä Koivulantie 4, Pori Rauman Seudun Tapaturma- ja Pj. Taisto Lamminen Vilkuntie 9, Rauma (02) , UUSI INVALIDI Julkaisija: Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto ry Kulmavuorenkatu 5, Helsinki Puh. ja fax (09) , faksi (09) Sähköposti: tsil@tsil.fi Internet: invalidi Pankkiyhteys Sampo Toimituskunta Timo Piippo, Pentti Riekkola, Pauli Toikka ja Anja Ylä-Ajos Toimisto av. arkisin klo sosiaalisihteeri Marja-Leena Kalkkinen Ilmoitukset TSiL ry (09) Paino Kangasalan Lehtipaino Oy 7 Tampereen Tapaturma- ja Tsto: Näsilinnankatu 22 A Tampere (03) av. ke klo Pj. Anja Kivipensas Karhunkatu Tampere (03) , Turun Tapaturma- ja Tsto: Yliopistonkatu 11 a E Turku (02) , fax (02) Pj. Lilja Nurmi Valpuri Innamaankatu 11C Turku, (02) Vaajakosken Tapaturmaja siht. & th. Aune Ikonen Kirkkotie 13 as Vaajakoski puh. (014) Valkeakosken Ammattitauti- ja Pj Tuure Hietanen Harjukatu Valkeakoski (03) Varkauden Vammaiset ry Pj. Saara Tuovinen Näreikönkatu Varkaus Vilppulan Sairaus- ja Pj. Anja Ylä-Ajos Kitusuontie Vilppula (03) Muut yhteystiedot Puheenjohtaja/ päätoimittaja Jorma Eloranta Mikkolantie 7 B Loimaa puh sp.jorma.eloranta@virttaa.net Lehden toimitus ja taitto Hannu Oittinen Katajikonkatu 1 D Tampere puh (03) sp.hannu.oittinen@kolumbus.fi VILPPULAN YHDISTYS JUHLI 45 VUOTTAAN Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liiton Vilppulan yhdistys vietti kesäkuussa 45-vuotisjuhliaan. Paikalla oli runsaasti omaa yhdistysväkeä, mutta myös lähiyhdistyksistä Tamperetta myöten. Lisäksi mukana olivat liiton puheenjohtaja Jorma Eloranta sekä työntekijät Marja-Leena Kalkkinen, Tarja Västilä ja Pekka Naukkarinen. Vilppulan kunnan tervehdyksen juhlivalle yhdistykselle toi kunnan sosiaalijohtaja Riitta Heinonen. Tervetulotoivotusten ja onnittelujen jälkeen oli vuorossa tuhti jauhelihakeitto ja kakkukahvit, taustamusiikkia soitti paikallinen harmonikkataiteilija. Juhlat kauniissa kesäsäässä ja kauniissa pihapiirissä Anja Ylä-Ajoksen ja Esa Aittosen kotona loivat hienot puitteet tapahtumalle. Liiton edustajat ojensivat ansiomerkit pitkään yhdistyksen ja liiton tehtävissä toimineille seitsemälle jäsenelle. Kunnan sosiaalijohtaja Riitta Heinonen piti tärkeänä yhteyksiä kunnan ja kuntalaisten välillä. Hän kehotti kääntymään suoraan ja rohkeasti viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden puoleen aina kun asiat niin vaativat. Sosiaalijohtaja Heinonen kertoi olevansa ilahtunut, että Uusi Invalidi lehteä on tuotu kunnan toimipisteisiin asukkaiden luettavaksi. Hän antoi lisää kohteita, joihin lehden voi lähettää suoraan. Juhla oli onnistunut siinäkin mielessä, että yhteistyö vammaisyhdistyksen ja kunnan kanssa sai uuttaa puhtia ja ulottuvuutta. Nyt vain katse tulevaisuuteen, kohti edunvalvonnan ja virkistystoiminnan kehittämistä sekä viiden vuoden päästä pidettäviä 50- vuotisjuhlia. Hannu Oittinen Kuvassa liiton ansiomerkin saaneet kukituksen jälkeen. Toinen oikealta on yhdistyksen puheenjohtaja Anja Ylä-Ajos. Lomailuun, kokouksiin, seminaareihin, perhejuhliin... Viihtyisä lomakoti Hauholla, keskellä kauneinta Hämettä. Hinnat: A-osa 43,00 euroa/vrk/hlö B-osa 39,50 euroa/vrk/hlö

8 8 Vammaisuus elämässäni- kirjoituskilpailun voittaja Kaiken tuon näen, mutta en voi sitä sanoiksi pukea Kaunis varhainen aamu Vähäjärven rannalla. Aamukosteus kohoaa nousevan auringon voimasta äänettömästi kohti pilviä. Viileän kevätkesän yön jäljiltä järven pinnalla leijailee kevyt usva. Järven pinta on tyyni. Keväisen, uuden ruohon ja rantakoivujen vihreiden lehtien tuoksu sekoittuu yhteen ja peittää maiseman. Kuikkapari lipuu hitaasti kaukana järven selällä, rintarinnan, välillä sukeltaen noustakseen ylös ennalta arvaamattomasta kohdasta ja taas sukeltaakseen. Vain veteen piirtyvät ohuet renkaat leviävät ympyränä rantoja tavoitellen kertoen kuikkaparin aamuisesta leikistä. Istun laiturilla pyörätuolissa. Laiturille on rakennettu luiska. Meitä ja nyt juuri minua varten. Minäkin voin tulla tänne nauttimaan tästä kaikesta kauniista, kuitenkin vain yhdessä avustajani kanssa. Kaiken tuon näen, mutta en voi sitä sanoiksi pukea. o o o o o Keväinen päivä on kääntynyt iltaan. Aulassa soi hiljainen, rauhoittava musiikki. Nuori, kaunis ohjaajatyttö lukee kertomusta, toinen kirjoittaa leiripäiväkirjaa. Lapsia ja nuoria joukko ympärillä. Joku istuu sohvalla, joku pyörätuolissa. Lattialle on levitetty peittoja ja tyynyjä. Jotkut makaavat niillä. Tuossa pojan jalka tekee pakonomaista liikettä, ikään kuin pyrkisi ottamaan askeleita. Tytöllä vasen käsi on koukus- sa, toinen haroo ilmaa. Pyörätuolissa tyttö istuu pää rinnalle painuneena, kääntyneenä asentoon kuin yrittäisi katsoa sivulleen. Joku ääntelee epämääräistä, tasaista muminaa. Toinen kiljaisee väliin korkealla, kimeällä lapsen äänellä. o o o o o Auto ajaa pihaan. Kuski jää istumaan, hieno rouva nousee autosta. Kevätkesän matkalaisia, ohikulkijoita, yösijan kyselijöitä. Henkilökunnasta joku tulee. Kuulen hänen kertovan huoneista, hinnoista. Tilaa löytyy. On menossa vammaisten lasten leiri. Ei haittaa. Katsotaan huoneita, rouvan ääni kuuluu. Tulevat aulaan. Rouva astuu pari askelta, miltei kääntyy takaisin. Kasvot valahtavat kalpeiksi. Silmistä kuvastuu huolestuminen, vai olisiko peräti pelko? Askelet vauhdittuvat kohti käytävää ja huoneita. Palaavat. Kuulen sanovan, miettii vielä. Joku meistä ääntelee rauhattomasti, kiljaisee lujaa. Kauhu valtaa rouvan kasvot. Seinän vierustoja pitkin, nopeasti, nopeasti kohti ovea, pois täältä. Hulluja kaikki, käyvät pian päälle, repivät vaatteet, henki menee, luen rouvan kasvoilta. Ovi kolahtaa. Auto käynnistyy. Äänestä kuulen, kuinka kaasujalka iskeytyy polkimeen, pyörät ulvovat, pihan sora vain lentää. Sitten ääni loittonee. o o o o o Olen iloinen, että taas on rauhallista. Musiikki soi. Ohjaajatytön rauhallinen, turvallisuuden tunnetta antava ääni vain kuuluu. He jaksavat hymyillä kauniisti, nuo nuoret naiset, auttaa meitä, järjestää ohjelmaa, ohjata ja opastaa. Syöttää ja juottaa, pestä, pyyhkiä pyllyjä. On ihanaa, että on sellaisia ihmisiä. Heille tahtoisin ojentaa ruusun. Mutta en voi. Enkä edes sanoa sitä heille. Kukaan ei ole täydellinen, ajattelen. Mutta mekin olemme ihmisiä. Meilläkin on oikeus elää, nauttia jokaisesta päivästä, hyvistä hetkistä vammaisuuksistamme huolimatta. Meitäkin on niin monenlaisia. Kukin nautimme elämästä, näistä hetkistä eri tavoin, kukin omalla tavallamme. Äänettömästi tai riemusta kiljuen. Haluan unohtaa ynseän rouvan pelokkaat kasvot. Voin vain toivoa hänelle elämässään kaikkea hyvää. Toivon, että tuon pelon tai kauhuntunteen takana olisi vain hänelle ehkä ennen kokemattoman vammaisuuden kohtaamisen ja uuden tilanteen tuoma hetkellinen järkytys. Yritän ymmärtää häntä. Siitä huolimatta, että tuon kevätkesän kulkijan uuden kesähatun ja kukkakretonkisen mekon alta tuli esiin syvä ennakkoluulo vammaisia kohtaan. Toivon, että se oli vain sitä, eikä oire vammoista pahimmasta, syvästä asennevammasta. nimimerkki Kaino Iivari Tarina perustuu tositapahtumaan Tämän Vammaisuus elämässäni -teemaan liittyvän kirjoituksen aiheen olen saanut työvuosinani lomakodissa, jossa ensimmäisen kerran kohtasin vammaisuuden näin läheltä ja konkreettisena. Tarkoitan tässä erityisesti noina vuosina lomakodissa järjestettyjä eri vammaisjärjestöjen lasten ja nuorten leirejä ja niiden osanottajia. Olkoon teksti vaikka hatunnosto/kunnianosoitus, ketään erikseen mainitsematta, kaikille niille, jotka eri tavoin työskennellen toimivat vammaisten hyväksi ja heidän etujensa puolustamiseksi. Tarina muuten perustuu tositapahtumaan, niin että töitä riittää. Valkeakoski Vesa Ruskeeniemi Puheenjohtaja Jorma Eloranta (vas.) ojentaa palkinnon kirjoituskilpailun voittajalle Vesa Ruskeeniemelle Vammaisten kulttuuripäivillä. Yhdistykset reissunpäällä Turun yhdistyksen väki oli Tampereen yhdistyksen vieraana 1. elokuuta Tapiolassa, jossa vietimme kauniin iltapäivän. Ensin oli Tampereen tutustumiskierros, jonka opastivat Aino ja Riitta. Lopuksi Irmeli esitteli Hervantaa, jossa käytiin potretissa Muusa-patsaalla. Tampereen Tapaturma ja yhdessä Porin yhdistyksen kanssa vietti IKMO-kurssia huhtikuulla Vähäjärvellä. Kiitokset ja terveiset kaikille mukana olleille molempien reissujen osanottajille!. Muistelivat Irmeli ja Eino Tuulan omenareseptit syysiltoihin ja -aamuihin Omenapuuro 4 6 hengelle, turpoamisaika 3 t 1 dl ohraryynejä ripaus merisuolaa 3 rkl siirappia 1 l vettä 3 omenaa Laita ohraryynit, merisuola ja siirappi yöksi veteen likoamaan. Kiehauta puuro ja jätä jälkilämmölle 3 tunniksi turpoamaan. Kuori ja raasta omenat sekaan. Sekoita hyvin. Tarjoa kermaviilin tai jogurtin kera. (Ohje otettu Jyväskylän yhdistyksen v kokoamasta Hyvän Terveellisen Ruoan Oppaasta ) Omenamunkit 4 omenaa valmista murotaikinaa (esim. Sunnuntai) kanelia hienoa sokeria (siirappia tai hunajaa) Kuori omenat ja poista siemenkodat. Jaa taikina neljään osaan ja kauli niitä hiukan. Laita omenat taikinan päälle ja täytä siemenkotien reiät kanelilla ja sokerilla. Voit laittaa lisäksi siirappia tai hunajaa. Kääri omenat taikinan sisään, taputtele ne umpeen, etteivät täytteet valu paistettaessa. Paista noin 200 asteessa puolisen tuntia riippuen omenien koosta. Tarjoa lämpiminä vaniljakastikkeen kera. Jyväskylän yhdistyksen monitaitoinen puuhanainen Tuula Kankaanperä toimittaa lehteemme ruokavihjeitä. Tällä kertaa ovat vuorossa ajankohtaan hyvin sopivat omenaherkut. Kuvassa Tampereen ja Porin yhdistysten jäseniä IKMOkurssilla Vähäjärvellä. Normaalia elämää Näkäräisen Osku meni kerran lääkäriin, joka tutki häntä perusteellisesti, hyvin epäilevän näköisenä. Oletteko viettänyt normaalia elämää? kysyi lääkäri vihdoin. Kyllä olen, tohtori, vastasi Osku. Vai niin, nyt teidän on sitten heti se lopetettava, jos haluatte vielä elää!