Rönsy inon poliittinen aikakauslehti Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto V

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rönsy inon poliittinen aikakauslehti Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto V"

Transkriptio

1 Rönsy 2/2012 ikakauslehti n ja opiskeli en a inon poliittin V to it li n e id jo orte Vihreiden nu 2/2012 1

2 2 Rönsy 2/2012 Onnellinen Rönsy... Sisältö: Vakiopalstat: Onnellisuuden mittarit...5 Tule mukaan keskustelemaan onnellisuuspolitiikasta!...5 Kehitysmaaversio onnellisuudesta...5 Suomi, luokkayhteiskunta?...7 Koulukiusaaminen vaikuttaa elämään vuosia myöhemmin...10 Uusi elämä miehen ruumiissa Ei enää homopakolaisia! Makuuhuonepolitiikkaa Voiko suomalainen kana olla onnellinen?...14 Onnellinen kaupunki luonnossa Mikä yhdistää Björn Wahlroosia ja Li Anderssonia?...16 Agonistista politiikkaa!...18 Internetissä puhutaan vihaa...19 Brysseliin ja takaisin...20 Kesäfestarit syynissä Nokkapokka Kirkko ja yhteiskunta: yhdessä vai erillään?...11 ViNO essee Onnellisuuspolitiikan vaaroista ja ihanasta välttämättömyydestä...6 Jäsenjärjestöt esittäytyvät Vaasa & Jyväskylä Tervetuloa mukaan tapahtumiin! Jäsenjärjestöjen yhteystiedot Toimistolta: Onnellinen järjestö onnellisessa yhteiskunnassa Rönsy 2/2012 Julkaisija: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO ry, Fredrikinkatu 33A (2. krs), Helsinki, Painopaikka: Alma Manu Oy ISSN: Päätoimittaja: Janica Rantanen Toimitussihteeri: Emma Kolu, Taitto: Iiro Törmä Rönsyn ohjausryhmä: Puheenjohtaja Julianna Kentala, Visa Kurki, Taru Anttonen, Vesa Kuosmanen, Aurora Virtanen Kirjoittajat ja kuvittajat: Otto Lehto, Turkka Louekari, Sarianna Mankki, Jenni Stenman, Mertsi Murmann, Saara Ilvessalo, Hanna Hakko, Aleksi Laine, Minttu Massinen, Simo Raittila, Sinikka Kulluvaara, Anna Koppanen, Jenna Kotilehto, Leevi Kerkelä, Julianna Kentala, Taru Anttonen, Vesa Kuosmanen, Mira Pöyhönen Puheenjohtajilta: Hanna Hakko & Aleksi Laine Onnellisuus politiikan tavoitteeksi? Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn vuonna 2009 hyväksytty periaateohjelma asettaa politiikan päämääräksi onnellisuuden. Politiikkamme tavoitteena on, että jokaisella ihmisellä on oikeus ja mahdollisuus etsiä onnellisuutta. Hyvä elämä on mielestämme parempi tavoite kuin talouskasvu, täystyöllisyys tai hyvinvointivaltion ylläpitäminen vaikka kaikilla näillä voi olla oma osansa tavoitteen saavuttamisessa. Taloudellisen kehityksen seuraamisen rinnalle, tai jopa sen sijaan, on tuotava uusia mittareita. Onnellisuuden kannalta bruttokansantuotteen seuraaminen on sivupolku. Miksi keskittyä talouskehityksen tarkasteluun, kun tärkeintä on säilyttää ympäristö elinkelpoisena ja taata ihmisille hyvä elämä? Vuoden 2011 alussa ViNOn Onnellinen yhteiskunta -työryhmä lähti selvittämään onnellisuuspolitiikan kiemuroita. Onnellinenyhteiskunta. fi -sivustolla on puitu onnellisuuden politiikkaa monista kulmista. Monesta asiasta emme ole vielä päässeet selvyyteen, paitsi ehkä siitä, että politiikka ei voi pakottaa ihmistä onnelliseksi, vaan hänelle on annettava vapaus etsiä omaa onneaan. Politiikalla voidaan poistaa onnellisuuden esteitä ja toisaalta luoda edellytyksiä onnellisuudelle. Kysymyksiä riittää vielä. Onko onnellisuuspolitiikka liian laaja asia edes keskusteltavaksi saati tehtäväksi? Tuovatko BKT:n tilalle luotavat vaihtoehtoiset mittarit oikeasti lisäarvoa politiikan tekemiselle, vai kääritäänkö niissä vain jo olemassa olevaa tietoa uuteen, kauniiseen pakettiin? Epämääräisyys pakottaa koko ajan kysymään uudestaan ja uudestaan, onko onnellisuus sittenkään hyvä tavoite politiikalle. Politiikka ei voi pakottaa ihmistä onnelliseksi.

3 Rönsy 2/ /2012 Pääkirjoitus Janica Rantanen Oravana pyörässä Mikä tekee ihmisen onnelliseksi? Vesa Kuosmasen Kuvareportaasi Sivu 8. Liity ViNOon! Vihreät nuoret ja opiskelijat pistävät ympäristön rahan edelle, taistelevat suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon puolesta ja vaativat todellista demokratiaa sekä avoimuutta päätöksentekoon. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn jäsenenä: - pääset vaikuttamaan valtakunnalliseen politiikkaan - saat Vihreä lanka -lehden joka toinen viikko - olet tervetullut mukaan vihreiden sisäiseen keskusteluun netissä - voit tulla mukaan ViNOn työryhmiin vaikka tekemään Rönsyä tai kansainvälistä politiikkaa - voit vaikuttaa ViNOn ja puolueen henkilövalintoihin, esimerkiksi äänestämällä puolueen puheenjohtajavaalissa - pääset tutustumaan mahtaviin samanhenkisiin tyyppeihin - olet tervetullut kaikkiin ViNOn, liiton jäsenjärjestöjen ja puolueen tapahtumiin! Lopetin hyvin alkaneen juoksuharrastuksen viime syksynä mielenterveydellisistä syistä. Metsässä yksin juostessa oli liikaa aikaa murehtia omia kiireitä. Aina oli sellainen olo, että heitän aikaa hukkaan, kun en ole kirjoittamassa gradua, töissä tai järjestötoiminnassa. Kiireisessä oravanpyörässä elävän urheiluharrastuskin pitää olla kiireinen mieluiten joukkuelaji, jossa ei voi ajatella omiaan, jos haluaa tulosta. Se, että pitää itsensä kiireisenä, jotta ei ehtisi ahdistua kiireestä, ei kuitenkaan taida olla ratkaisu mihinkään. Kiire tappaa luovuuden ja nautinnon kaikesta muusta tekemisestä. Minulle avain onnellisuuteen taitaa siis löytyä kiireettömyydestä. Kiireettömyyden mahdollistavat riittävä toimeentulo, perhe, työ ja moni muu onnellisuuden mittaamiseen käytettävä muuttuja. Jokainen on varmasti omalta osaltaan pohtinut, mistä onnellisuus rakentuu, sillä oman elämänsä mission muodostamiseksi täytyy tiedostaa myös visio. Juuri henkilökohtaisuutensa vuoksi onnellisuus oli teemana helposti lähestyttävä myös Rönsyn toimittajille. Haaste on siinä, miten onnellisuuden liittää yhteiskuntaan ja politiikkaan. Onnellisuus on vaikea politiikan väline, koska sen määritelmiä ja mittareita tuntuu olevan loputtomasti. Tässä numerossa pohditaan, miten onnellisuus liittyy muun muassa yhteiskuntaluokkaan, luontoon ja eläimiin. Vesa Kuosmasen kuvareportaasi jatkaa keskustelua YK:n huhtikuussa julkaisemasta onnellisuusraportista, ja Saara Ilvessalo kommentoi onnellisuutta Tansaniasta käsin. Tällä hetkellä paljon puhuttava perustulo liippaa myös läheltä onnellista yhteiskuntaa. Seuraavassa numerossa siirretään katse kohti kunnallisvaaleja. Tule mukaan tekemään lehteä, anna palautetta, tai kerro mistä haluaisit seuraavaksi lukea!

4 4 Rönsy 2/2012 1/2012 Teema: Onnelliset yhteiskunnat Hyvinvoinnin mittarit puntarissa Bruttokansantuote on suhteellisen vakiintunut hyvinvoinnin mittari, mutta samalla hyvin rajallinen nykymaailman kuvaaja. Sitä ei alun perin kehitetty mittaamaan yhteiskunnan hyvinvointia, ainoastaan tuotannon ja kulutuksen määrää. BKT ei esimerkiksi huomioi, miten tulot ovat kunkin valtion sisällä jakautuneet, paljonko ympäristöä kuormitetaan tai riittääkö töitä ja asunto kaikille. Myöskään yhteiskunnan demokraattisuutta ja tasa-arvoisuutta tai kansalaisten koulutustasoa, eliniänodotetta ja terveydentilaa ei näy BKT:ssa. Hyvinvoinnin mittarien perusteella arvioidaan usein, onko tehty politiikka onnistunutta. Vaikka ihmiset arvostavat terveyttä, turvallisuutta, vapaa-aikaa, elämän mielekkyyttä ja puhdasta ympäristöä enemmän kuin rahaa, pidetään yhteiskuntaa hyvinvoivana silloin, kun BKT on korkea. Monien tutkimusten mukaan hyvinvoinnin ja BKT:n yhteys ei kuitenkaan enää ole yhtä kiinteä kuin aiemmin. Vaikka valtioiden vauraus onkin BKT:llä mitattuna kohonnut, ei koettu hyvinvointi ole välttämättä kasvanut ollenkaan. Hyvinvoinnin mittarit heijastelevat yhteiskunnan arvoja; kun mitataan vain taloudellista kehitystä, alkaa talouskasvu olla arvo itsessään. Mietittäessä oikeaa hyvinvoinnin mittaria tulisikin aluksi miettiä, minkälaista kehitystä ylipäätään halutaan. Vaikka monia vaihtoehtoisia mittareita onkin jo kehitetty mittaamaan ominaisuuksia, joita BKT ei mittaa lainkaan, on bruttokansantuote yhä seuratuin hyvinvoinnin mittari. Julianna Kentala Mittarien vertailun lähde: Visio: Onnellisuustalous GDP GNH ISEW GPI HDI HLY HPI nimi Bruttokansantuote Bruttokansanonnellisuus Kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksi Aidon kehityksen indikaattori Inhimillisen kehityksen indeksi Onnellisten elinvuosien indeksi Onnellisen planeetan indeksi Mikä? Indeksi, joka mittaa kansantalouden kokoa. Suunniteltu mittaamaan elämän laatua ja sosiaalista kehitystä muulla tavalla kuin kansantalouden indikaattoreilla. Vuonna 1989 kehitetty mittari arvioimaan myös talouden kestävyyttä. Laskennan lähtökohtana yksityinen kulutus, jota painotetaan tulonjaon tasaisuuden perusteella. ISEW:n jatkokehitelmä, joka painottaa aitoa, todellista kehitystä. Kuvaa kestävää taloudellista hyvinvointi- Laskennan lähtökohtana yksityinen kulutus, jota painotetaan tulonjaon tasaisuuden perusteella. YK:n kehitysohjelma UNDP:n kehittämä mittari. Tunnetuin yhteiskunnan tilaa kuvaava mittari, jota ei ole arvotettu rahassa, vaan asteikolla 0-1. Onnellisuustutkija Ruut Veenhoovenin kehittämä indeksi, joka mittaa kansalaisten elämänlaatua. Mittari, jossa pyritään yhdistämään hyvinvointi ja talouden tehokkuus. Kertoo, kuinka ekotehokkaasti hyvinvointi tuotetaan. Kehittäjä New Economics Foundation. Missä käytetään? Käytössä laajalti lähes maailman ympäri talouksia ja niiden kehityssuuntia vertailtaessa. Poliittisen ohjauksen tukena Bhutanissa. Laskelmat on tehty jo ainakin Belgialle, Australialle, Hollannille ja Iso-Britannialle. Laskettu Yhdysvalloille, Skotlannille, Ranskalle, Itävallalle, Kanadalle, Chilelle, Italialle, Hollannille, Iso- Britannialle ja Suomelle. Suunniteltu erityisesti kehittyvien maiden tarkasteluun. Kaikkien maiden HDI-indeksit julkaistu ensimmäisen kerran 1990, jonka jälkeen tiedot päivitetty vuosittain. Laskettu noin 50 valtiolle. Vuonna 1996 kärjessä oli Islanti. Laskettu lähes kaikista maailman valtioista. Vuonna 2006 listan kärjessä oli Vanuatu, viimeisenä Zimbabwe. Mitä mittaa? Mittaa yksityistä ja julkista kulutusta, tuontia, vientiä ja investointeja. Kriteereinä henkinen hyvinvointi, ajankäyttö, yhteisöllisyys, kulttuuri, terveys, koulutus, ympäristön monimuotoisuus, elintaso ja hallintotapa. Mittaa esimerkiksi yksityistä kulutusta, julkisia terveys- ja koulutusmenoja, uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä, pitkäaikaisia ympäristövaurioita, kaupungistumista, ilmansaasteita ja pääoman kasvua. Mittaa esimerkiksi yksityistä kulutusta, koulutusta, vapaaehtoistyötä, rikollisuutta, vapaa-aikaa, ympäristön pilaantumista, luonnonvarojen käyttöä, hiilidioksidipäästöjä. Huomion keskipisteenä talouden sijaan koulutus ja terveys. Mittaa elinajanodotetta, saavutettua koulutustasoa ja ostovoimakorjattua BKT:tä. Perustuu ajatukseen, jonka mukaan hyvinvointia voi mitata objektiivisesti ja subjektiivisesti. Odotettu elinikä kerrotaan subjektiivisesti mitatulla onnellisuuden arvolla. Mittaa elinajanodotetta, koettua tyytyväisyyttä elämään ja ekologista jalanjälkeä. Käytännössä yhdistää Happy Life Years -indikaattorin ja Ekologisen jalanjäljen. Mitä hyvää? Laajan käytön vuoksi vertailukelpoista aineistoa on lähes jokaisesta valtiosta. Ymmärtää hyvinvoinnin laajasti ja tulokset perustuvat myös kansalaisten hyvinvoinnin kokemuksiin. Indeksi pyrkii yhteismitoittamaan eri hyvinvoinnin elementtejä keksimällä niille arvon, joten eri tekijöitä on helppo analysoida yhdessä. Helppo verrata BKT:hen. Kuvaa ympäristötekijöitä monipuolisesti ja huomioi myös yhteiskunnalliset tekijät kattavasti. Hyvä mittari inhimillisten perustekijöiden huomioinnissa ja niiden kehityksen seurannassa. Ottaa huomioon sekä sekä koetun onnellisuuden että sen objektiivisia kriteerejä. Ottaa ympäristön hyvinvoinnin huomioon. Mitä huonoa? Ei mittaa mitään muuta kuin taloudellista hyvinvoinnin määrää, ei taloudellisen hyvinvoinnin jakautumista. Koska tulokset saadaan subjektiiviseen kokemukseen perustuvista kyselytutkimuksista, eivät tulokset ole kovin vertailukelpoisia. Indeksin laadinta vaatii valtavaa tietomäärää eikä kaikille tekijöille voi keksiä keinotekoistakaan hintaa. Ei kuvaa ihmisten kokemaa hyvinvointia vaan pikemminkin sen edellytyksiä. Kritisoitu huonosta soveltuvuudesta kehittyneiden maiden hyvinvoinnin tarkasteluun. Ei huomioi muuta kuin ihmisten hyvinvointia, esimerkiksi ympäristön tilaa ei arvoteta. Ei mittaa esimerkiksi ihmisoikeuksien toteutumista tai demokratian tilaa.

5 Rönsy 2/2012 1/ Kampanja onnellisen yhteiskunnan puolesta Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn Onnellinen yhteiskunta -kampanja starttasi viime vuonna ja jatkuu edelleen. Kampanjan tavoitteena on luoda keskustelua onnellisuuspolitiikasta. Mitä tarkoittaa onnellisuus politiikan tavoitteena käytännössä? Mitä meidän pitää tehdä, jotta poliittinen järjestelmä mahdollistaisi kaikkien ihmisten onnellisuuden? Onnellinenyhteiskunta.fi -nettisivujen puinneissa on keskusteltu onnellisuuspolitiikan mahdollisuuksista ja rajoista sekä päihteistä, tänä vuonna keskustellaan mm. talouden ja onnellisuuden suhteesta sekä perustulosta. Kirjoittajina on aiheen tiimoilta tunnettuja vaikuttajia, ja keskusteluihin voi heidän tekstiensä pohjalta osallistua kuka tahansa myös sinä! Puintien lisäksi sivustolta löytyy seinä, jonne kukin voi kirjoittaa ajatuksiaan onnellisuudesta sekä suosittelemme-osio, josta lisätietoa kaipaava löytää lähteitä ja linkkejä onnellisuuspolitiikkaan ja -tutkimukseen liittyen. Kampanjan ytimessä on keskustelu. Jos todella haluamme, että politiikalla tavoitellaan onnellisuutta esimerkiksi BKT:n kasvun sijaan, meillä on oltava selkeä ajatus siitä, miten tämä toteutetaan. Keskustelun avulla lisätään tietoisuutta onnellisuuspolitiikasta, määritellään sen rajoja ja vertaillaan keinoja mitata onnellisuutta. Sarianna Mankki Osallistu keskusteluun! Valitut palat Rönsyn artikkeleista odottavat kommentteja ja debatointia onnellinen yhteiskunta -sivustolla. Informoidut ja perustellut mielipiteet onnellisuudesta tulevat tarpeeseen tänä syksynä, kun ViNO valmistelee uutta periaateohjelmaa. Järjestöt ja aktiivit: rohkaiskaa ihmisiä osallistumaan keskusteluihin, tykkäilkää ja jakakaa kampanjan linkkejä tai järjestäkää tapahtuma onnellisuuspolitiikasta. Esimerkiksi lukupiiri jostain suosittelemme -osion teoksesta tai keskustelutilaisuus otsikolla BKT vastaan onnellisuus onnistuu vähällä vaivalla. Tule mukaan ja osallistu keskusteluun! onnellinenyhteiskunta.fi facebook.com/onnellinenyhteiskunta Saara Ilvessalo pelaamassa jalkapalloa Sansibarilla Mangapwanin kylän poikien kanssa. Koulussakin käydään, vaikka opettajapula on kova. saara ilvessalo Kehitysmaaversio onnellisuudesta Tansania on yksi maailman köyhimmistä maista ja Suomen pitkäaikainen kehitysapukumppani. Vuonna 2010 Suomen tuki Tansaniaan oli noin 30 miljoonaa euroa. Vastapainona Suomella on paljon opittavaa Tansanialta. Suomi voisi ottaa mallia afrikkalaisten asenteesta, ystävällisyydestä ja tavasta suhtautua elämään. Hampaat irvessä elämän suorittamisen sijaan Tansaniassa osataan ottaa asiat vastaan sellaisina kuin ne tulevat ja asettaa ne perspektiiviin. Jos paikallisilla on syitä onneen, he näyttävät sen. Näytetty onni leviää. Suomalaista ja paikallista onnellisuutta on hankala verrata. Täältä puuttuvat perustarpeet, mutta asenne vaikuttaa huokuvan onnea. Tilastoja tutkimalla voi kuitenkin todeta, että koettu ja mitattu onnellisuus on Suomessa huomattavasti Tansanian vastaavaa korkeampaa. World Database of Happiness rankkaa Suomen onnellisuustutkimuksissa asteikolla 0-10 kohtaan 7,9, kun Tansanian luku on 2,8. Kun Näytetty onni leviää. otetaan huomioon onnellisuuden jakautumisen tasa-arvoisuus, on Tansania viimeisenä listassa. Happy Planet Indexin mukaan Tansania on sijalla 142 juuri ennen hännänhuippua, Zimbabwea, kun Suomi on sijalla 59 ja ykkösenä Costa Rica. Vuonna 2011 BKT oli Tansaniassa 550 $/hlö, verrattuna Suomen dollariin henkilöä kohden. Maslow n tarvehierarkian mukaan ihmisen tarpeet voidaan asettaa pyramidinomaisesti järjestykseen. Perustana ovat fysiologiset tarpeet, sitten turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden ja rakkauden, arvonannon sekä itsensä toteuttamisen tarpeet. Voiko onnellisuutta tai hyvinvointia siis olla, jos ei ole rahaa, terveydenhuoltoa, ruokaa tai turvaa rikollisilta? Jonkin aikaa Tansanian tunnelmaa haisteltuaan voi todeta, että hierarkian tietyt osat voivat korvata edellä mainittuja. Tansaniassa perhe, ystävät, luovuus ja uskonto ovat tärkeitä. Ehkä perustarpeiden puutoksen aiheuttamaa onnellisuuden vajetta voi korvata myös sillä, että ylläpitää positiivista asennetta ja nauttii niistä kliseisistä pienistä ilon aiheista. Saara Ilvessalo ViNOn aktiivi, joka on vaihto-opiskelijana ja kehitysyhteistyötekijänä Tansanian Sansibarilla

6 6 Rönsy 2/2012 Vino essee: Otto Lehto Kirjoittaja on Onnellinen yhteiskunta -kampanjan ohjausryhmän puheenjohtaja. Onnellisuuspolitiikan vaaroista ja ihanasta välttämättömyydestä Eikö onnellisen yhteiskunnan pitäisi olla kaiken politiikan päämäärä? Tuskin edes Perussuomalaiset tai Björn Wahlroos haluaa epäonnellista yhteiskuntaa. Mutta voiko yhteiskunta olla onnellinen? Tarkoittaako se, että kaikki yhteiskunnan jäsenet ovat onnellisia, vai riittääkö vaikka 90 prosenttia? Entä jos jollakin kansalaisella on huono elämä onnellisessa yhteiskunnassa? Onnellinen yhteiskunta tarkoittanee usein enemmistön tai tietyn eturyhmän onnellisuutta. Mitä parista kärsivästä yksilöstä, hykertelee poliitikko, kun muulla yhteiskunnalla menee ainakin huhujen mukaan hyvin. Mutta voiko yhteiskunta olla hyvinvointivaltio, jos kaikki eivät todellakaan voi hyvin, kuten nyky-suomessa? Jatkuva hyvinvointivaltio-retoriikka, itsepetoksen ja poliittisen mainospuheen muodossa, peittää alleen nykysysteemin ongelmat hyvin tehokkaasti. Pitäisikö koko käsitteestä ja sen lässynlässyn-retoriikasta luopua merkityksettömänä haihatteluna? Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa Onnellisuuspolitiikkaan liittyy lievä riski ajautua harhojen valtakuntaan. Pohjois-Korea julisti vuonna 2011 olevansa tutkitusti maailman toiseksi onnellisin maa (ykkösenä oli muuten Kiina). Ja mikäs siinä; on helppoa olla onnel- linen, kun muuten saa nyrkistä silmään. Lisäksi ihmiset ovat tutkitusti onnellisimpia, jos heillä on kivalla tavalla vääristynyt kuva todellisuudesta. Onnellisuutta voi mitata tieteellisesti, ja usein Pohjoismaat, Suomi mukaan lukien, ovat korkealla onnellisuustutkimuksen listalla. Viimeksi Newsweek julisti Suomen olevan maailman paras maa asua. Tämä lienee pääosin faktaa, muttei kovin lohdullista. Jos tämä on onnellisinta ja parasta mitä maailmasta löytyy, aika huonolta näyttää. Jo käsitteellisesti onnellisuus on pitkän tähtäimen projekti. Onni on eri asia kuin ilo ja nautinto, sillä ilo ja nautinto ovat häilyviä ja satunnaisia. Nautinto kestää hetken, ilo jonkun aikaa, onnellisuus toivottavasti koko elämän. Toisen onni on toisen epäonni Yhteiskunta koostuu erilaisista yksilöistä ja ryhmistä. Kaikkien onnellisuutta ei voi taata samalla ratkaisulla. Ketun onni on syödä pupu, ja pupun onni on välttyä syödyksi tulemiselta; skeittarin harrastus oopperatalon edessä joutuu väistämättä konfliktiin porvarisrouvan tarpeen kanssa nauttia seesteisestä katukuvasta. Konflikteissa ei ole helppoa tai oikeaa vastausta, sillä kyseessä on keskenään ristiriitaiset tarpeet ja päämäärät. Politiikka on siksi usein traagista nollasummapeliä, jossa toisen onni on toisen epäonni. Onnellisessa yhteiskunnassa taataan ihmisille perustarpeet, kuten terveys, koulutus, työ, ihmissuhteet ja kiva ympäristö. Valtio ei estä ihmisten päämäärien toteutumista, kunhan ne eivät ole konfliktissa keskenään. Lisäksi valtio edistää kansalaisten positiivisia vapauksia. Demokratia sovittelee syntyviä konflikteja, tehden vaikeita kompromisseja. Politiikalla voidaan vaikuttaa maailman näennäisten välttämättömyyksien purkamiseen ja elämän mahdollisuuksien kasvattamiseen ja lisätä ihmisen onnellisuutta, mutta helppoa se ei ole. Jos haluaa helppoja ratkaisuja, suosittelen yksisuuntaista lentolippua Pohjois-Koreaan. Meillä täällä hyvinvointivaltiossa onnellisen yhteiskunnan rakentaminen on vielä onnellisesti kesken. Onni on eri asia kuin ilo ja nautinto.

7 Rönsy 2/ Suomi, luokkayhteiskunta? Suomessa sosiaaliluokista puhuminen on perinteisesti ollut tabu; olemme kaikki yhtä suurta keskiluokkaa! Hyvinvointivaltiomme on menestyksekkäästi tuonut eritaustaisia lapsia samoihin kouluihin ja yhteisille asuinalueille. Suomi ei ole luokkayhteiskunta, kuten Iso-Britannia, jossa liikettä luokasta toiseen ei tapahdu ja sosiaaliluokan tunnistaa jo murteesta. Silti yksi suuri keskiluokka hajoaa tulonjaoltaan, koulutukseltaan ja terveydeltään. Luokaton Suomi? -kirjan toimittaneen Jani Erolan mielestä keskeisin jakolinja on ammattiryhmä. Parhaassa asemassa olevien, ylemmän professioluokan, alapuolella on suuri keskiluokka, tai useita. Maanviljelijät, pienyrittäjät ja ruumiillisten töiden tekijät muodostavat omat ryhmänsä. Nykyajan alaluokkaa ovat palvelutyöntekijät, kuten sairaanhoitajat, tarjoilijat ja kaupan kassat, joita kansan köyhimmän kymmenyksen joukossa on eniten. Ammatillinen jako jättää huomiotta työmarkkinoiden ulkopuolella olevat: työttömät, vanhukset ja opiskelijat. Näissä ryhmissä syrjäytymisuhka on työväestöä suurempi. Puhe sosiaaliluokista kyseenalaistaa hyvinvointivaltion, jolla luokkaeroja on pyritty tasaamaan. - Hyvinvointivaltiosta vallitsee puoluekentällä vahva poliittinen konsensus, Erola sanoo. Hyvin- ja pahoinvointi periytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kohdusta aikuisuuteen -tutkimus seurasi vuonna 1987 syntyneitä syntymästä vuoteen Se osoittaa perhetaustan vaikuttavan monin tavoin myöhempään elämään. Yli viisi vuotta toimeentulotuen varassa olleiden vanhempien lapsista 70 prosenttia saa aikuisena toimeentulotukea. Mitä kauemmin vanhemmat ovat toimeentulotuen varassa, sitä enemmän heidän lapsensa käyttävät mielenterveyspalveluja, syövät psyykelääkkeitä ja tekevät rikoksia. Köyhyys heikentää vanhemmuutta, vähentää lasten kokemaa hyväksyntää ja kannustusta ja saa lapset yrittämään vähemmän. Kierteelle ei näy loppua; vuonna 2008 kuudennes lapsista eli köyhässä perheessä, mikä tarkoittaa tulevaisuuden aikuista siirtämässä pahoinvointia eteenpäin, jos luokkayhteiskuntaa ei pureta. Periytyvä koulutus Koulutus on merkittävin väylä parempaan asemaan, mutta tutkimusten mukaan koulu ei pysty tasaamaan oppilaiden lähtökohtien eroja. Esimerkiksi mahdollisuuksilla matkustella ja harrastaa lapsena on merkitystä elämänkulun kannalta. Hyväosaisissa perheissä tuetaan kouluttautumista valmennuskursseilla, koulutöissä auttamalla ja jatko-opintoihin kannustamisella. Myös asenteet ja itsetunto periytyvät; koulussa heikosti menestynyt vanhempi tartuttaa koulukielteisyyttä lapsiinsa. Sen lisäksi, että köyhän lapsi perii rahallisen perinnön sijaan vanhempansa velat, myös aineeton köyhyys kulkee sukupolvelta toiselle. Suomessa alakoulut eivät toistaiseksi ole eriytyneet eliitti- ja taviskouluiksi. Kaikille samanlainen peruskoulu on tärkeimpiä syitä suomalaisen luokkayhteiskunnan eroihin britannialaisesta. Nykyajan alaluokkaa ovat palvelutyöntekijät. Rikkaat rikastuvat Suomi on ollut teollisuusmaiden kärkeä tuloerojen kasvussa 90-luvulta alkaen. Ero rikkaiden ja köyhien välillä on suurin vuosikymmeniin. - Hyvinvointivaltiota rakennettaessa on keskitytty köyhyyden poistamiseen - tämä on jäänyt päälle, eikä skaalan yläpäähän ole ollut missään vaiheessa motivaatiota puuttua, toteaa Jani Erola. Muiden luokkien väliset tuloerot ovat kaventuneet. Perinteisesti työväenluokkaan liitetty huono-osaisuus on levinnyt tasaisesti keskiluokkiin. Köyhyys on demokratisoitunut ja rikkaat ovat rikastuneet entisestään. Yhteiskunnallinen todellisuus vaikuttaa mielipiteisiin; vallitseva tulonjakojärjestelmä nähdään hyväksyttävimpänä ja oikeudenmukaisimpana. Suomalaiset alkavat tutkimusten mukaan hyväksyä suuremmat tuloerot kuin aiemmin. Moni suomalainen pitää köyhyyttä ihmisen omana syynä. Mikko Niemelän tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että köyhyyden syyt ovat useimmiten rakenteellisia. Silti jopa kolmannes aikuisväestöstä uskoo, että köyhät voivat syyttää tilanteestaan itseään. Suomalaisista sosiaalityöntekijöistä näin ajattelee joka viides, muissa pohjoismaissa alle viisi prosenttia. Jos luokista ei puhuta, ongelmiin kuten köyhyyden periytymiseen on hankala puuttua. Sosiaalipolitiikka, jonka taustalla korostuu ideologia yksilön valinnoista, luo tietä kohti vahvempaa luokkayhteiskuntaa. Taru Anttonen ja Julianna Kentala Kirjoittajat ovat Rönsyn ohjaustyöryhmän jäseniä ja Koijärven pesänjakajat -yhteisöblogin kirjoittajia

8 8 Rönsy 2/2012 Mikä tekee ihmisen onnelliseksi? Huhtikuussa 2012 julkaistussa Maailman onnellisuusraportissa Suomi todettiin maailman kolmanneksi onnellisimmaksi maaksi heti Tanskan ja Norjan jälkeen. Raportin mukaan onnellisuuteen vaikuttavat mielenterveys, varallisuus, työ, vapaus, ympäristö, uskonto ja perhe. Kuvat: Vesa Kuosmanen Mielenterveys. Mielenterveys on tärkein onnellisuuteen vaikuttava tekijä. Suomessa arvioiden mukaan joka neljäs aikuinen kärsii mielenterveysongelmista. Mielialalääkkeitä syö yli aikuista. Ympäristö. Keskimääräisesti ihmiset, jotka kävelevät töihin vihreässä ulkoympäristössä ovat onnellisempia kuin tunnelissa kävelevät. Samoin sairaalahuoneessa, jossa on vehreä ulkonäkymä, ihmiset paranevat nopeammin kuin huoneessa ilman näkymää. Uskonto. Maailman aikuisista 68 prosentille uskonto on merkittävä asia elämässä. Uskonto vaikuttaa positiivisesti onnellisuuteen maissa, joissa ihmisen perustarpeet ovat vaikeammin saatavissa. Länsimaissa uskonnolla ei ole vaikutusta onnellisuuteen.

9 Rönsy 2/ Varallisuus. Rahan määrällä ei ole suoraa suhdetta onnellisuuteen, sillä miten paljon tienaat yhteisöösi nähden on. Isojen tuloerojen maissa köyhät ovat onnettomampia, ja rikkaat tuntevat olonsa turvattomiksi. Ihmiset, joille raha on tärkeä elämänarvo, ovat keskimääräistä onnettomampia. Työ. Työtilannetta verrataan myöskin muihin. Työttömyyden ollessa suuri, oman työttömyyden vaikutus onnellisuuteen on pieni. Työpaikan pysyvyys ja turvallisuus on tärkein työhön liittyvä onnellisuusvaikuttaja. Länsimaisen ihmisen päivän keskimääräisesti onnettomin hetki on, kun tämä on välittömässä tekemisessä lähimmän esimiehensä kanssa. Vapaus. Ilman vapautta ei ole onnellisuutta. Yhteiskunnan demokraattisuus sekä se, että ihminen kokee pystyvänsä vaikuttamaan elämäänsä ovat onnellisuuden perusehtoja. Perhe. Lapset eivät yllättäen vaikuta onnellisuuteen. Keskimäärin ihmisen onnellisimmat elinvuodet ovat kolme vuotta avioitumisen jälkeen. Onnelliset ihmiset päätyvät onnettomia todennäköisemmin parisuhteeseen.

10 10 Rönsy 2/2012 Vesa Kuosmanen Apua kiusaamiseen KiVa Koulu on kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, joka on kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä opetusministeriön rahoituksella. KiVa Koulu -ohjelman käyttäjiksi on Suomessa rekisteröitynyt noin 2500 koulua. Tämä vastaa noin 90 prosenttia Suomen perusopetuksesta vastaavista kouluista. KiVa koulu on määrittänyt laatusuositukset joiden perusteella kouluissa tapahtuva toiminta tulisi tapahtua. Tämä tarkoittaa tiedottamista, oppitunteja ja esimerkiksi KiVa-tiimiä jonka tarkoitus on ratkoa kiusaamistapauksia. Käyn luennoilla, mutta en puhu kenellekään... Koulukiusaaminen vaikuttaa kiusatun elämään vielä vuosia myöhemmin Koulukiusaamista on joka ikisessä koulussa, eikä kiusaaminen jää vain alakoulun nurkkiin, vaan sitä tapahtuu niin korkeakouluissa kuin työpaikoillakin. Vaikka kiusaajista pääsisi eroon, kiusatuksi tulemisen kokemus vaikuttaa usein koko loppuelämään. Nuori nainen istuu kahvilan pöydässä ja hämmentää kahviaan. Katse on painettu kuppiin ja äänestä voi kuulla pienen värinän. - Kolmannella luokalla minut jätettiin porukan ulkopuolelle. En saanut kutsuja juhliin, liikuntatunnilla olin viimeinen joka valittiin joukkueisiin. Aluksi en edes ymmärtänyt mistä on kyse. Meni varmaan vuosi ennen kuin oikeasti tajusin mitä tapahtuu. Viimeistään silloin ymmärsin, että kyse on koulukiusaamisesta, kun ensimmäisen kerran minua revittiin hiuksista pitkin koulun käytävää, Marika (nimi muutettu) muistelee. Marika opiskelee tällä hetkellä yliopistossa, mutta ala-asteella alkanut kiusaaminen on jättänyt jälkensä. Hän on koulukiusaamisen uhri, jonka tuska ei päättynyt aikuistumiseen. Takana on lukemattomia tunteja terapiaa, jossa on käsitelty niin luottamuspulaa ihmisiin, kuin mitätöntä itsetuntoakin. Olin varma, että minut tapetaan jos kerron jollekin. - Kiusaaminen teki minusta täydellisen antisosiaalisen. Käyn kyllä luennoilla, mutta en puhu kellekään. Kaikki kontakti ihmisten kanssa ahdistaa. Jos joudun soittamaan virastoon, joudun tsemppaamaan itseäni siihen vähintään pari tuntia, Marika pohtii kiusauksen vaikutuksia nykyiseen elämäänsä. Haavoittunut selviytyjä Viime aikoina mediassa on nostettu esiin Enkeli-Elisa -projektia, jonka taustalla on 15-vuotiaan tytön itsemurha rankan koulukiusaamisen jälkeen vuonna Elisan vanhemmat ovat halunneet nostaa tapauksen julkisuuteen, jotta ilmiö huomattaisiin ja joku muu kiusattu voisi säilyä hengissä. Marika on selviytyjä, vaikka hän ei itse tunnekaan sellainen olevansa. Haukkuminen, fyysinen väkivalta ja ulkopuoliseksi jättäminen ovat jättäneet jälkensä. Hän ei ole seurustellut kertaakaan, omillaan hän on asunut kohta vuoden, mutta tuona aikana vierailijat voidaan laskea yhden käden sormin. Äiti ja isä käyvät välillä tervehtimässä tytärtään. - Vanhemmat eivät vieläkään ymmärrä, miksi annoin asioiden mennä niin pitkälle. Miksi en puhunut ja pyytänyt apua. Se sosiaalinen paine, jonka koin joka päivä koulussa oli niin hirveä, etten pystynyt puhumaan. Olin varma, että minut tapetaan jos kerron jollekin, Marika selittää. - Enkä itsekään usko, kuinka hyvä valehtelija minusta tuli. Selitin naarmut ja itkuiset kasvot aina niin ettei äiti kyseenalaistanut. Ehkä se sitten tekee minusta selviytyjän, pohtii Marika. Entä opettajat? Kysymys leijuu hetken Marikan edessä, kunnes nainen tuhahtaa: - Suurin osa opettajista ei minun kokemukseni mukaan jaksa välittää, on niin paljon helpompi sulkea silmät ja keskittyä niin sanotusti olennaiseen. Mira Pöyhönen

11 Rönsy 2/ Nokkapokka Väittelyä ajankohtaisista kysymyksistä. Kirkko ja yhteiskunta: yhdessä vai erillään? Kirkon ja yhteiskunnan yhteyksiin pureutuvat 29-vuotias kirkollisaktiivi ja Armon vihreiden sihteeri Eve Rämö sekä lukiolainen, bloggaaja ja Kymenlaakson ViNOn puheenjohtaja Reima Kuukka. Vihreät nuoret ja opiskelijat linjasivat opiskelijapoliittisessa ohjelmassaan: Uskonnonopetus on korvattava kaikille yhteisellä yleisellä katsomusaineella. Reima: Kaikilla pitäisi olla oikeus valita, minkä katsomuksen opetusta he saavat. Nyt asia ei ole näin, sillä oppilaalla, joka on liitetty lapsena kirkkoon, ei ole peruskoulussa mahdollisuutta opiskella esimerkiksi elämänkatsomustietoa. Käytännössä alle 18-vuotiaalla ei ole taattua uskonvapautta, sillä hänet voidaan pakottaa opiskelemaan jonkun uskonnon oppeja koulussa. Eve: Mielestäni ihmisellä on oikeus uskontoon ja sen mukaiseen opetukseen. Uskonnon opetuksen poistaminen kouluista ja yhteiskunnan säädösten piiristä on omiaan luomaan eriytymistä ja kirjavia käytäntöjä uskonnon opetukseen. Omasta uskonnosta tietäminen lisää valmiuksia keskustella muiden uskontojen kanssa. Opetukseen voisikin lisätä yhteisiä tunteja, joissa käytäisiin uskontodialogia. Suvivirsi kouluihin vai ulos niistä? Eve: Suvivirsi on mielestäni osa suomalaista kouluperinnettä. Kyllä eri kulttuureista tulevat ihmiset kunnioittavat toisten perinteitä. Se, että Suvivirsi herättää niin voimakkaita reaktioita, kertoo sen vahvasta kulttuurisesta, ei niinkään uskonnollisesta asemasta. Reima: Virsissä ylistetään jonkun tietyn uskonnon jumalaa. Ne, jotka eivät kuulu kristilliseen kirkkokuntaan, saavat vapautuksen juhlista, mutta onko reilua, että nämä henkilöt joutuvat ulkopuolelle koko muun porukan juhlasta? Mielestäni tietyn uskonnon julistaminen ei kuulu 2000-luvun suomalaiseen kouluun. Alle 18-vuotiaalla ei ole uskonvapautta. Uuden hautatoimilain mukaan hautapaikan hinta on sama kaikille riippumatta siitä, onko maksanut kirkollisveroja. Reima: Periaatteessa kirkolla pitäisi olla oikeus hinnoitella oma maansa. Jos yhteiskunta ottaisi hautuumaat huostaansa, tilanne tasapuolistuisi. Eve: Seurakuntien saama yhteisövero menee suurelta osin hautuumaiden ylläpitoon ja siihen kuuluvien tehtävien hoitoon. Koska hautuumaita ylläpidetään suurelta osin yhteisöveron voimin, ei mielestäni kirkkoon kuulumattomilta tai muiden uskontokuntien edustajilta voi periä suurempaa maksua. Viime vuonna Suomen valtionkirkot saivat 2,55 prosenttia yritysten ja yhteisöjen maksaman yhteisöveron tuotoista. Eve: Sitä pitäisi mielestäni tarkistaa. Olisiko myös muilla uskontokunnilla tai järjestöillä mahdollista saada sitä ja millä periaatteilla? Mikäli yhteisöverosta luovutaan, on hautaustoimi siirrettävä kuntien tai valtion vastuulle. Kyse on yhteiskunnallisesta rakenteesta, ei niinkään kirkon rakenteista. On myös syytä muistaa, että seurakunnat hoitavat ja täydentävät monia kuntien palveluita. Reima: Kirkko tekee valtavasti hyvää työtä diakoniatyössään, mutta on epäreilua, että joku uskonnollinen yhteisö nostetaan Suomessa toisten yläpuolelle. Kaikki kirkon saamat tulot eivät mene pelkästään hyväntekoon; tuleehan kirkolle myös itse uskonnon toteuttamisesta kuluja. Samaa avustustyötä tekevät muutkin järjestöt, joten miksi me emme antaisi niille osaa yhteisöveroista? Uskon, että tämä yhteisöveron jakamiskäytäntö on jäänne ajoilta, jolloin seurakunnilla oli isompi asema suomalaisessa kunnassa. Pitäisikö kirkko ja valtio pitkällä tähtäimellä erottaa toisistaan? Reima: Se parantaisi uskonvapautta ja antaisi kaikille uskonnollisille yhteisöille tasavertaisen aseman toimia Suomessa. Eve: En kannata valtion ja uskontojen tiukan eriyttämisen linjaa. Uskontojen tulisi olla luonteva osa elämää ja yhteiskuntaa sen sijaan, että ne suljettaisiin virallisen yhteiskunnan ulkopuolelle. Uskonto tai uskonnottomuus on ihmisen perusoikeus ja sitä tulisi laajemmin yhteiskunnassa puolustaa. Jenni Stenman Pääkaupunkiseutulainen vinolainen Suvivirsi on osa suomalaista kouluperinnettä.

12 12 Rönsy 2/2012 Kolumni Miikka Keränen Ei enää homopakolaisia! Suomen sisällä piilee pakolaisongelma, joka ei usein pääse päivänvaloon. Monet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat joutuvat pakkaamaan elämänsä ja muuttamaan pois paikkakunnilta, koska he kokevat epätasa-arvoa, syrjintää tai jopa väkivaltaa. Heistä tulee homopakolaisia. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt pääsevät julkiseen keskusteluun yleensä vain homo-sanan kautta. Silloinkin usein joko juorutaan julkisuuden henkilöistä tai kiistellään sukupuolineutraalista avioliittolaista. Keskustelujen kaiku on harvoin positiivinen. Harva riviveronmaksaja tällöin edes huomaa, että puhuttaessa yhdenvertaisuudesta ei tarkoiteta vain lakien muuttamista, vaan myös kokonaisvaltaista tasaarvoa vailla syrjintää. Yhdenvertaisuus tarkoittaa myös sitä, että jokaisen vähemmistöön kuuluvan tulisi saada elää haluamallaan tavalla, itseään avoimesti ilmaisten ja juuri siellä, missä tahtoo. Avoimen homokulttuurin ei tulisi rajoittua vain suurten kaupunkien pieniin piireihin, vaan homojen tulisi halutessaan pystyä asuttamaan maamme joka kolkkaa. Valitettavasti useilla paikkakunnilla, etenkin syrjäseuduilla, vähemmistöön kuuluvat joutuvat valitsemaan ahtaanankean kaappielämän ja mahdollisen syrjinnän väliltä. Tässä tapauksessa päätös on todella tehtävä ruton ja koleran väliltä, sillä kaappi ei ole suinkaan mitään luksusmallia eikä hyljeksityn osa viehätä ketään. Pelko ja epävarmuus kuuluvat useimpien arkeen. Toki sellaisiakin yksilöitä löytyy, jotka uskaltavat homostella missä tahansa korpimaassa muiden mielipiteistä piittaamatta. Tilastojen valossa kaikki eivät ole kuitenkaan yhtä rohkeita. Jotta Suomi olisi aidosti onnellinen yhteiskunta, meidän tulee ottaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ja asema vielä laajemmalti huomioon. Kansalaisten tekeminen aidosti yhdenvertaisiksi lain edessä on ensimmäisiä tärkeitä askelia, mutta asenteita ja ennakkoluuloja tulee purkaa myös kotona, harrastuksissa ja työpaikoilla. Onnellisessa Suomessa Pride-kulkueet eivät jää vain suurten kaupunkien kesätapahtumiksi, vaan ne marssivat ihmisten arkeen halki Suomen. Kirjoittaja on poliitikonalku, joka haaveilee olevansa ensimmäinen lappilainen vihreä kansanedustaja Valtteri Salminiityn mukaan miesten ja naisten vessakulttuurit eroavat huomattavasti toisistaan. Uusi elämä miehen ruumiissa Transprosessin aloittavien määrä on kolminkertaistunut Suomessa muutaman viime vuoden aikana. Turkulaisen Valtteri Salminiityn, 24, prosessi on jo pitkällä. Hän suhtautuu huumorilla ihmisten reaktioihin ja totuttelee elämään uudessa ruumiissaan. Valtterin prosessi alkoi kesällä Muutoksia on tapahtunut pikkuhiljaa. Nimi vaihtui jo samana vuonna, sotu vuonna Suurimpia muutoksia ovat olleet rintojen poisto ja testosteronin aiheuttama uusi ääni. Prosessi on edelleen kesken, mutta Valtteri ei halua kiirehtiä, sillä itsellekin on hyvä antaa sopeutumisaikaa. - Parasta tässä on sosiaalinen muutos, se kun ihmiset ajattelevat minua muuna kuin tyttönä. On hauskaa olla uskottava mies ja kohdata uusia ihmisiä miehenä. Lisäksi on kiinnostavaa huomata, kuinka eri tavalla minua kohdellaan miehenä ihan arkipäivän tilanteissa, Valtteri kertoo. - Viime kesä sen sijaan oli hankalaa aikaa. Vaati kanttia esimerkiksi työhaastattelussa esitellä itsensä Valtteriksi, kun vielä näytti osittain naiselta. Silloin oli myös sellainen tilanne, että ihmiset kommentoivat julkisissa vessoissa, menin sitten kumpaan tahansa. Pääosin ihmiset ovat olleet hämillään, mutta vuotiaat miehet osaavat olla aikamoisia länkyttäjiä, Valtteri muistelee. Lisäksi ongelmia on ollut käytännön asioiden järjestelyissä pankeissa ja virastoissa. Valtteri joutui esimerkiksi tekemään uuden vuokrasopimuksen, kun vuokranantajan sähköisessä järjestelmässä ei voinut vaihtaa sukupuolta. Oli helpotus keksiä ongelmalle nimi Valtteri ei koskaan viihtynyt tytön ruumiissa. Hän ei lapsenakaan tuntenut itseään tytöksi. 16-vuotiaana hän alkoi pohtia asiaa enemmän. - Olin onnellinen, kun keksin ongelmalle nimen, vaikka toisaalta samaan aikaan ymmärsin, ettei ongelma katoa itsestään, hän muistelee. - Tavallaan minulla on kuitenkin onnellinen tilanne, koska olen aina tuntenut itseni täysin pojaksi ja nyt myös näytän pojalta. Voin kuvitella, että niille on paljon hankalampaa, jotka eivät tunne itseään kummaksikaan tai tuntevat itsensä molemmiksi. Se on ehkä ulkopuolisille vielä vaikeampaa ymmärtää, sillä ihmiset haluavat aina määritellä toisiaan, pohtii Valtteri. - Luulen, että ihmiset tunnistavat sukupuolia erottautumisen kautta. Naisille olen aina ollut erilainen, joten heille sukupuolen muutos on ollut helppo ymmärtää. Miehillä taas on välillä vaikeuksia suhtautua minuun, kun en ole erilainen, mutten oikein samanlainenkaan, Valtteri jatkaa pohdintaa. Seksuaalisuutta kontrolloidaan lainkirjamilla (www.minna.fi) 1860 Aviomiehen kuritusvalta ei enää oikeuskäytännössä hyväksyttyä 1929 Uusi avioliittolaki: aviovaimo vapaa miehensä holhouksesta, avioero mahdollistuu 1961 E-pilleri hyväksytään 1970 Laki raskauden keskeyttämisestä tulee voimaan 1972 Ehkäisypalvelut turvataan lailla 1980 Ensimmäinen Suomen hallituksen tasa-arvo-ohjelma

13 Rönsy 2/ Elämää kategorioiden ulkopuolella Turkulaisen Samu Linnan, 25, onni löytyi sukupuolijaon ulkopuolelta. Hän ei määrittele sukupuoltaan ollenkaan, sillä hän ei koe mielekkääksi etsiä termiä, joka kuvaisi hänen kokemustaan sukupuolesta. Samulla ei ole tarvetta transprosessiin, eikä hän koe olevansa sairas. - Transprosessi on hieno asia niille, joille siitä on apua. Toisaalta tuntuu, että se sairaus on oikeastaan se psykiatria. Ihmiset joutuvat sanomaan tiettyjä asioita saadakseen haluamansa leikkauksen, pohtii Samu. - Välillä ympäristöstä tulee totta kai paine määrittelyyn, mutta tärkeintä on, että itse tuntee itsensä. Se, ettei ole pakko mahtua sukupuolikategorioihin tuo onnellisuutta. Enää ei ahdista, kun ei yritä keksiä ratkaisua. Tärkeintä on, että oman lähipiirin keskuudessa on hyväksytty olo. Ne, jotka eivät ymmärrä tätä valintaa olisivat varmasti karsiutuneet ystäväpiiristä pois muutenkin, hän jatkaa. - Oikeastaan en voi määritellä myöskään seksuaalisuuttani, koska silloin minun pitäisi määritellä jonkun toisen sukupuoli ja sitä en halua tehdä. Uskon, että ikinä ei ole sellaista tilannetta, että olisi pakko käyttää sukupuolitettua termiä. Suomen kieli on lisäksi siitä kiva, että meillä on sukupuolineutraali hän-sana, Samu huomauttaa. Janica Rantanen Vihdoin voi ajatella avioliittoa Valtterin tyttöystävä on ollut tukena koko prosessin ajan. Pariskunta on seurustellut nyt seitsemän vuotta ja vihdoin on mahdollista ajatella esimerkiksi avioliittoa. Valtteri ei ole halunnut solmia rekisteröityä parisuhdetta, sillä silloin hän olisi ollut parisuhdeinstituutiossa, jossa hänet määritellään naiseksi. Vihdoin voi ajatella avioliittoa. Testosteronin käytön myötä myös partahöylä on tullut Salminiitylle tutuksi. Puolessatoista vuodessa tuloksia Transpolikliniikoita on Suomessa kaksi: Tampereella ja Helsingissä. Tampereen kliniikalla työskentelevän sosiaalipsykiatrian dosentti Aino Mattilan mukaan Suomessa vastaanotolle hakeutuu vuosittain noin 150 ihmistä, joista 70 prosenttia saa diagnoosin ja päätyy transprosessiin. Ennen biologisia miehiä tuli hoitoihin viisi yhtä naista kohden, mutta tällä hetkellä molempia prosesseja on yhtä paljon. Transprosessin on tarkoitus kestää noin puolitoista vuotta. Suunniteltu protokolla ja todellisuus eivät kuitenkaan aina kohtaa hoidettavien määrän lisääntymisen myötä syntyneiden pitkien jonojen vuoksi, esim. rintojen poistoon on vuoden jono. Prosessin diagnostinen vaihe kestää puolisen vuotta. Sen aikana käydään psykiatrin ja psykologin vastaanotolla, minkä jälkeen vaihdetaan nimi ja aloitetaan hormoonihoidot. Vuoden kuluttua voidaan muuttaa henkilötunnus ja vasta sen jälkeen mennään leikkauksiin. Suurin osa naisesta mieheksi siirtyvistä ei kuitenkaan halua genitaalileikkausta. - Keskimäärin hoidettavien elämänlaatu paranee huomattavasti, sillä ihmiset pitävät itsestään enemmän ja eheyden tunne lisääntyy, kertoo Mattila. Janica Rantanen Sukupuolentutkimuksen opiskelija Turusta Kolumni Hanna Hakko Makuuhuonepolitiikkaa Henkilökohtainen on poliittista. Tähän ajatukseen nojaten vaadimme mm. perheiden lastenhoitojärjestelyiden tasa-arvoistamista osoittamalla vanhempainvapaakuukausia äideille ja isille. Vihreiden tekeillä olevassa periaateohjelmassa taas asetumme voimakkaasti vapauden puolelle - ellei voida osoittaa, että ihmisten elämiin puuttumisesta on aivan selvää hyötyä. Mutta mille henkilökohtaisille elämänalueille lopulta haluamme lähteä puuttumaan, tai edes tutkimaan ongelmia, puuttumisen mahdollisuuksia ja hyötyjä? Onnellisuuspolitiikan kannalta yksi tällainen hankala alue on seksi. Kotimaiset ja ulkomaiset tutkimukset osoittavat, että seksuaalinen aktiivisuus vaikuttaa myönteisesti ihmisten elämässään kokemaan tyytyväisyyteen. Mitä enemmän seksiä, sitä onnellisempi ihminen. Miesten ja naisten seksiä koskevat ongelmat ja onnellisuutta vähentävät seikat ovat osittain erilaisia. Useammilla miehillä haasteena on kumppanin löytäminen ja seksin saaminen tarpeeksi usein. Naiset kärsivät enemmän seksin heikosta laadusta; vaille orgasmeja jääminen vähentää tyytyväisyyttä dramaattisesti ja johtaa nopeasti haluttomuuteen, joka puolestaan vähentää parisuhteen yleistä onnellisuutta. Vihreästä näkökulmasta katsottuna seksuaalimoraalin ja -sääntelyn toivottu kehityssuunta on ollut kohti vapautta ja autonomiaa: seksuaalivähemmistöjä koskevat erityislait on haluttu purkaa ja varmistaa, että julkiset palvelut eivät jätä ketään paitsioon; raiskaus avioliitossa on kriminalisoitu eikä aviovelvollisuuksista puhumistakaan katsota enää hyvällä. Onnellisuuspolitiikan tekeminen seksin kautta ei ole kovin helppoa. Lainsäädännössä liberalisointikohteita alkaa olla vähemmän. Seksityötä koskevissa laeissa toki löytyisi viilattavaa työn tekijöiden hyvinvointia ja tyytyväisyyttä ajatellen. Onko ihmisten seksuaalisissa tavoissa sellaisia asioita, joihin uskaltaisimme onnellisuuspolitiikan nimissä puuttua? Millaisia keinoja meillä ylipäätään on vaikuttaa siihen, mitä ihmiset seksin ympärillä puuhaavat? Usein lepsuna pidetty tiedolla ohjaaminen ei välttämättä seksin kohdalla ole huono vaihtoehto. Kyky puhua seksistä ja jopa yleinen kouluttautuneisuus lisäävät ihmisten seksistä saamaa tyydytystä. Seksikäytäntöjen monipuolisuus lisää niin ikään seksin nautittavuutta. Suuria yksittäisiä ratkaisuja onnellisuuden lisäämiseen poliittisesti avustetun seksin kautta ei tunnu kukaan missään vielä keksineen. Hyvä, että edes uskallamme vähän hilata tätä henkilökohtaisen osa-aluetta kohti poliittista. ViNOn puheenjohtaja, joka kirjoittaa Vasen käsi blogissaan seksistä ja sen vierestä 1994 Avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoidaan 1999 Laki lähestymiskiellosta 1999 Siveellisyysrikossäännökset, kuten homoseksuaalisten tekojen, pornografian ja aviorikosten kiellot, kumotaan 1999 Rikoslain säännökset seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta uudistuvat 2001 Laki rekisteröidystä parisuhteesta 2011 Transvestismi poistetaan tautiluokituksesta 2011 Läheiseen henkilöön kohdistuvat lievät pahoinpitelyt virallisen syytteen alaisiksi 2011 Sukupuoliyhteys puolustuskyvyttömän kanssa määritellään raiskaukseksi

14 14 Rönsy 2/2012 Onnellisuus-sanan käyttäminen tuotantoeläimistä on kyseenalaista. Voiko suomalainen kana olla onnellinen? Meille markkinoidaan onnellisen kanan munia ja Atrian broilerimainoksen lintu on piirretty hymyilemään iloisesti. Eläinten onnellisuudesta puhuu lähinnä mainosteollisuus - kuulostaahan onnellisen kanan muna vielä paremmalta kuin vapaan kanan muna. Onnellisuus-sanan käyttäminen tuotantoeläimistä on kuitenkin vähintään kyseenalaista, sillä esimerkiksi eläimiä koskevassa lainsäädännössä termiä ei määritellä. Jos eläinten onnellisuutta määriteltäisiin ja vähimmäisvaatimuksina pidettäisiin esimerkiksi perustarpeiden tyydyttämistä ja mahdollisuutta käyttäytyä ja toteuttaa itseään kuten lajille on tapana, ei yhtäkään suomalaista tehotuotettua broileria tai kanaa voi kutsua onnelliseksi. Vapaus ei tarkoita tilaa Kanoilla tulee olla nykyisissä virikehäkeissä tilaa noin puolentoista A4-arkin verran. Vapaatkaan kanat ja broilerit eivät tilalla juhli: vapaan kanan munat tulevat avokanaloista, joissa eläimiä saa olla yhdeksän neliömetrillä. Sitä, paljonko kanoja voi samassa hallissa olla, ei ole ra- Häiriökäyttäytymisen kehittyminen kannibalismiksi on tavallista. joitettu. Broilerit kasvatetaan suurissa ikkunattomissa halleissa, joissa on usein kymmeniä tuhansia lintuja. Yhdelle linnulle on tilaa alle A4-paperiarkin verran. Tuhansien lajitoverien sijaan kanan luonnollinen laumakoko on 5 20 yksilöä. Tuotanto-oloissa kanat ja broilerit kärsivät tilanahtaudesta ja lattiakasvatuksessa parvien liian suuresta koosta. Ahtaus ja virikkeettömyys aiheuttavat stressiä, mikä näkyy aggressiivisuutena. Kanojen häiriökäyttäytymisen kehittyminen kannibalismiksi on tavallista. Atrian Perhetilat viherpesee broilerituotantoa Atrian Perhetila-mainoksen mukaan jokaisen broilerin voi jäljittää pakkauksesta kasvatustilalle. Tilan tiedoista ei kuitenkaan selviä, millaisissa oloissa broilereita pidetään, ovatko eläimet eläneet hyvän elämän tai onko niillä ollut tilaa ja pehkuja. Tätä kaikkea mainoksessa kuitenkin luvataan. Nykykuluttajat ovat Atrian mukaan huolestuneita lihan eettisyydestä ja vaativat vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Lihan alkuperän tunteminen lisää selvästi kuluttajan luottamusta tuotetta, kauppaa ja ennen kaikkea kotimaista tuotantoa kohtaan. Atrian sivuilla tehdyt virtuaaliset tilavierailut ovat kuitenkin hyvä esimerkki viherpesusta, jonka tavoitteena on myydä tuotteita eikä huolehtia eläimistä. Esittelyissä kerrotaan laajasti, kauanko tila on ollut suvussa, montako lasta perheeseen kuuluu ja mitä perhe harrastaa, mutta yhdessäkään ei mainita sanaakaan broilerien elämästä. Atrian tiedottaja Maria Pirttikosken mukaan tiloja koskevat samat Atrian säännöt, joten tarkemmat tilakohtaiset tiedot olisivat turhia. Sääntöjä ei tosin löydä mistään, joten kuluttajan on mahdotonta tietää esimerkiksi montako broileria tilaneliömetrillä pidetään. Taru Anttonen ja Julianna Kentala Perhetilan broileri tepastelee iloisesti pihalla.

15 Rönsy 2/ Esimerkkejä viherpesusta Sianlihan menekkiä edistävän Possupedian (www.possupedia.fi) ja lihantuotannon puolesta puhuvan Lisää lihasta -kampanjan (www.lisaalihasta.fi) taustalla on Maa- ja metsätalousministeriön satojen tuhansien eurojen rahoitus. Onnellinen kaupunki luonnossa Onnellinen, jalostettu lihamöykky? Broilerien lihaskasvu on suunniteltu ihmisten makumieltymysten mukaan: rintapalat ovat suosituimpia, joten rintalihasten tulee kasvaa kaikkein suurimmiksi, jopa niin suuriksi, ettei kana pysy enää omin avuin pystyssä. Lihasmassan lisääntyessä sydän, keuhkot ja erityisesti jalkojen luut eivät ehdi kehittyä mukana. Jalkaviat ja -kivut ovat broilereilla yleisiä, sillä jalat eivät jaksa kannatella turpeaa yläruumista. Ikkunattomien kasvatushallien valot pidetään päällä lähes ympäri vuorokauden, jotta broilerit nukkuisivat vähemmän ja kasvaisivat mahdollisimman nopeasti. Ne eivät siis koskaan näe auringonvaloa. Broilerit teurastetaan kanojen luonnollisen iän alussa, kuuden viikon ikäisinä. Paljon kauemmin niiden ruumiinrakenteella ei hengissä pysyisikään ilman valtavia kärsimyksiä. Munijakanat teurastetaan viikkoisina. Kukoille munateollisuudella ei ole käyttöä: vuodessa tapetaan noin kolme miljoonaa vastakuoriutunutta kukonpoikasta. Kanojen luonnollinen ikä on noin seitsemän vuotta, mutta ne voivat elää jopa 20-vuotiaiksi. Taru Anttonen Julianna Kentala Kirjoittajat ovat Rönsyn ohjausryhmän jäseniä. Lähteet: Animalia, Oikeutta eläimille, Atrian Perhetila-kampanja, yle.fi Nykyään yhä useammat kaupunkilaiset huomaavat luonnon kaupungissa, ja haluavat lisää. Mitä tekemistä tällä on onnellisuuden kanssa? Jos pidät enemmän viherseinästä kuin rapatusta, et todennäköisesti ole ainoa. Useissa tutkimuksissa on todettu sama, minkä monet tietävät intuitiivisesti: luonnon läsnäolo elinympäristössä tuottaa välitöntä mielihyvää ihmisille, parantaa heidän terveydentilaansa ja lisää hyvinvointia. Luontokokemusten hyvinvointivaikutusta selitetään useilla tekijöillä kuten hyvällä ilmanlaadulla, liikunnalla, sosiaalisella kanssakäymisellä ja elämän merkitykselliseksi kokemisella. Yhdeksi tärkeimmäksi selittäjäksi nousee luonnon elvyttävä ja toimintakykyä palauttava vaikutus. Ajanvietto luonnossa lievittää stressiä, uupumusta ja keskittymisvaikeuksia, jotka kroonistuessaan saavat ihmiset voimaan sekä fyysisesti että henkisesti pahoin. Biofilia selittämätöntä mielihyvää Mihin tutkimuksissa havaittu luonnon positiivinen vaikutus ihmiseen lopulta perustuu? Miksi luonto elvyttää, parantaa ja tuo merkitystä elämään, jää tutkimuksissa epäselväksi. Biofilia on yksi nimitys edelleen selittämättömälle mielihyvälle, haltioitumiselle tai onnen tunteelle, jota luonnon kokeminen ihmisissä saa aikaan. Luonnon prosessien seuraaminen, toisten eliöiden kanssa vuorovaikutuksessa oleminen ja eri aistein havaittava luonnon tuntu aiheuttavat ihmisissä mielihyvää. Koettu luonto lisää hyvinvointia ja onnen hetkiä, joten kaupungeissa elävän väestön enemmistön kannalta tärkeä kysymys kuuluu, missä tätä luontoa on. Luontoon päästäkseen ei kuitenkaan tarvitse muuttaa maalle tai lähteä erämaihin vaeltamaan. Oleellista on, että yhtä oikea luonto löytyy myös kotikaupungista: lähimetsistä, rannoilta, joutomailta, tienvarsilta, pihoilta, parvekkeilta ja ikkunalaudoilta. Kaupunkisuunnittelussa huomio kasvillisuuteen Luonnon löytyminen kaupungeista on iso kulttuurinen muutos, joka on suuri mahdollisuus biologisen monimuotoisuuden ja kaupunkilaisten Kumpi miellyttää enemmän: Keltainen rapattu kiviseinä Helsingin Kruununhaasta vai Patrick Blancin luoma Musée du quai Branlyn elävä viherseinä Pariisin keskustasta? hyvinvoinnin kasvattamiseen. Kun olemassa oleva kaupunkiluonto on muuttunut näkyväksi, sitä on alettua arvostaa ja suojella ja lisätä. Tiiviissäkin kaupunkirakenteessa on valtavasti potentiaalista pin- Kaupunkiviljelyryhmä kannustaa kaupunkilaisia luomaan yhteisöllisiä puutarhoja ta-alaa, jolle kasvillisuus voisi levittäytyä, mikäli tälle annettaisiin kaupunkisuunnittelussa ja -politiikassa mahdollisuus. Suurissa kaupungeissa katseet ovat kääntyneet katujen varsilla, parkkipaikoilla ja pihoilla olevaan asfaltoituun pintaan, jota yksityisautoileva vähemmistö nyt pitää hallussaan. Nykyään tiedetään paljon myös siitä, miten katot ja jopa seinät saadaan halutessa viheriöimään sekä siitä, miten kaupunkioloissakin voidaan tuottaa terveellistä öljystä riippumatonta lähiluomuruokaa. Ympäristöjärjestö Dodo ry:n kaupunkiviljelyryhmä kannustaa kaupunkilaisia luomaan omia yhteisöllisiä puutarhoja ja viljelmiä taloyhtiöihin ja lähikortteleihin. Itseään toteuttavien multasormien lisäksi tällainen toiminta onnellistuttaa heidän naapurinsa, jotka varmasti ilahtuvat asuinympäristönsä muutoksesta. Jenna Kotilehto Vinolainen, joka katselee kaikkea kaupunkitilaa haaveilevasti sillä silmällä Jenna Kotilehto Mark mke1963

16 16 Rönsy 2/2012 Mikä yhdistää Björn Wahlroosia ja Li Anderssonia? Perustulo Suomalainenkuvalehti.fi ilmoittaa, että keskustelu perustulosta kuhisee taas. Ajatus jokaiselle maksettavasta tulosta saa kannatusta yli puoluerajojen. Siihen samanmielisyys loppuukin. Rönsyn haastattelut osoittavat, ettei tämä pidä paikkaansa. Perustulon kannattajat esittäytyvät! Jukka Peltokoski Prekaariaktivisti Perustulo on kamppailu nykyisiä voimasuhteita vastaan. Se lisää ihmisten autonomiaa suhteessa markkinoihin ja valtion byrokratiaviidakkoon. Nykyään, kun ihminen asioi Kelassa, häntä pelottaa. Osmo Soininvaara (vihr.) Kansanedustaja Perustulo yhdistää äärivasemmistoa ja talousliberaalia oikeistoa. Perustulo lisää ihmisten autonomiaa ja vastuullisuutta itsestään. Toisaalta se työllistää pienipalkkaisia erityisen hyvin. Soininvaara on pragmatisti, kuten aina: Perustulosta on vaikea määritellä, minkälaiseen yhteiskuntaan se johtaa. Simo Ruottinen (vihr.) Yrittäjä Perustulo on hyvä ja oikeudenmukainen kompromissi vasemmistolaisen tulonjakokamppailun ja oikeistolaisten ääriliberaalien ajatusten välillä. Inka Venetvaara (vihr.) ViNOn entinen puheenjohtaja Perustulo on yhdistelmä porvarihenkeä ja hyvinvointivaltio-ideologiaa. Tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen sosiaaliturva tasaa tuloeroja, poistaa köyhyyden häpeän leiman ja jopa parantaa ihmisten mielenterveyttä. Peter Norra (vihr.) Norran perustulo olisi vastikkeellinen ja riippuisi tehdyn työn määrästä. Se toteutettaisiin osana ns. perustulotyö -mallia, jonka tavoitteena on vapauttaa ihmiset byrokratiasta ja kehittää hyvinvointivaltiota täystyöllisyyden kautta täysonnellisuuteen. Li Andersson (vas.) Vasemmistonuorten puheenjohtaja Perustulon lisätavoitteena on myös tuloerojen kaventaminen. Viime kädessä perustulo on tapa murtaa kapitalistista järjestelmää ja siirtyä kohti sosialistista yhteiskuntaa, sillä se parantaa työntekijän neuvotteluasemaa suhteessa pääomaan. Jouni Valkonen (pir.) Sosialismi ja kapitalismi on molemmat todettu toimimattomiksi systeemeiksi, joten tarvitaan kolmas vaihtoehto. Kyse on globaalista vallan demokratisoinnista ja pääoman uudelleenjaosta. Jouko Kajanoja (vas.) SKDL:n ja SKP:n konkari Perustulossa tärkeintä on ihmisen vapaus, itsemääräämisoikeus ja yhteiskunnallinen osallistuminen, eli kontrolloivan ja ahdistavan yhteiskunnan murtaminen. Utooppisena ideaalina on ns. sivistyneiden osuuskuntaihmisten yhteiskunta jossa toteutuu deliberatiivinen demokratia ja sosialismi. Soininvaara. Venetvaara. Andersson. Kajanoja. Ehdolla kunnallisvaaleissa? Ilmoittaudu Vihreille Kesäpäiville! Vihreät Kesäpäivät Oriveden opistolla Vihreät Kesäpäivät on koulutusviikonloppu, jossa käydään läpi kunnallisvaalien tärkeitä poliittisia asiakysymyksiä, opitaan tuntemaan Vihreiden keskeiset vaaliteemat ja perehdytään intensiivisesti oman vaalikampanjan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Luvassa myös vertaistukea ehdokkaille, vapaamuotoista tutustumista, saunomismahdollisuus sekä muuta rentoa iltaohjelmaa. Ilmoittautuminen kesäpäiville päättyy 15.6.! Lisätietoja ja ilmoittautuminen: /kesapaivat Huom. Paikkoja on rajoitetusti, varaa omasi ajoissa! Riippumaton puutarha - Teollisen ruoantuotannon romahdus ja permakulttuurin perusteet Riikka Kaihovaara Pam etti ulkopuolisesta energiasta riippumattoman ruoantuotannon puolesta ja opas ekologisesti kestävämpään viljelyyn. Hinta: 15 Avoin vihreä talous Heikki Sairanen & Jaakko Stenhäll Avoin vihreä talous on lähestymistapa talouden uudistamiseen ja vastaus siihen, miten suomalainen talous voi rakentua tulevaisuudessa ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Hinta: 10 Täydennä kirjahyllyäsi Vision uusilla julkaisuilla! Kemikaalit kulutuksessa Taru Anttonen (toim.) Artikkelikokoelma arjen kemikalisoitumisesta ja kulutustuotteiden kemikaaleista. Mitä kemikaaleja kuluttajan kannattaisi välttää ja miksi? Hinta: 10 Tilaa kirjat verkosta:

17 Vaikka perustulosta ollaan yhtä mieltä, perustuloaktivisteilla on väistämättä hyvin erilaisia maailmankatsomuksia. Joillekin perustulo on askel kohti sosialismia (Andersson, Kajanoja), toisille siirtymä yksilöliberaalin yhteiskunnan suuntaan (Ruottinen, Männistö, Soininvaara). Summasta on vaikea löytää yksimielisyyttä. Valkosen mielestä perustuloa tulisi hivuttaa hitaasti ylöspäin kohti kommunistista tasapalkkaa. Andersson pelkää liian pientä perustuloa, osana markkinoiden ylivaltaa. Männistö ja Soininvaara taas karsastavat liian suurta perustuloa ja sen vaikutusta työhaluun. Peltokosken mielestä perustulon tavoiteltavan tason tulisi olla mahdollisimman suuri, kohtuuton. Ideologiset erimielisyydet eivät yllätä, mutta yllättävää on se, kuinka vähän eri mallit käytännön tasolla lopulta eroavat toisistaan. Perustulo tulisi nähdä puoluerajat ylittävänä tavoitteena, jonka voi hyväksyä sekä vasemmistolaisesta että oikeistolaisesta näkökulmasta. Konsensus-malli eli keskitie, johon ollaan valmiita tyytymään, on yllättävän lähellä vihreiden mallia. Vihreillä on mahdollisuus toimia välittävänä tahona poliittisten ääripäiden välillä ja erimielisyyksistä huolimatta saada aikaan kattava sosiaaliturvauudistus Suomeen. Ikkalan sanoin, perustuloa voi lähestyä aivan vastakkaisista perinteisistä ideologista lähtökohdista. Oleellista on se, pystytäänkö nämä ideologiset lähtökohdat ja erimielisyydet saamaan sivuun, eli toteuttamaan perustulo Suomeen. Toivottavasti. Otto Lehto Onnellinen yhteiskunta kampanjan ohjausryhmän puheenjohtaja Rönsy 2/2012 Mitkä perusajatukset yhdistävät perustulon kannattajia? Perustulon ydinideologiaa etsittäessä korostuivat haastattelujen perusteella ainakin: 17 1) perustulon vastikkeettomuus 2) ihmisten autonomian ja vapauden lisääminen 3) byrokratian ja tukiviidakon karsiminen 4) työhalujen lisääminen kannustinloukkuja purkamalla 5) muuttuneiden työmarkkinoiden haasteisiin vastaaminen 6) tarveharkintaisen sosiaaliturvan monien ongelmien korjaaminen 7) perustuslaillisen sosiaaliturvan takaaminen kaikille kansalaisille. 8) perustulon tason pitäisi olla vähintään nykyisten minimietuuksien suuruinen (eriävänä mielipiteenä Männistö) 9) tarveharkintainen toimeentulotuki tulisi säilymään myös perustulomallissa, mutta että sen käyttötarve pienenisi murto-osaan nykyisestä; kuitenkin 10) vaikeasti sairaille ja työkyvyttömille tulisi tarjota erillistä tarveharkintaista lisätukea. Markku Ikkala (kok.) Itsenäinen tutkija Ikkala korostaa perustulon idean poikki-ideologisuutta. Tässä vaiheessa ei saa liikaa korostaa euromääriä eikä eri malleja, vaan pitää painottaa ei-tarveharkintaista tai universalismin periaatetta ja perustuloa kansalaisoikeutena. Ikkala. Lasse Männistö (kok.) Kansanedustaja Männistö ei halua antaa laiskottelijoille rahaa. Ainoa tapa, jolla yhteiskuntamme hyvinvointi turvataan, on työnteko. Hän näkee perustulon tapana kannustaa ihmisiä töihin. Työnteon Suomessa pitää lisääntyä, ja sosiaaliturvan kannustinloukut estävät tämän. En syytä ketään, joka on työttömyysturvan varassa, eikä halua duuniin. Se on nykyään ihan loogista. Männistö. Tee sinäkin parhaasi! Liity perustuloa ajavaan BIEN-verkostoon: Allekirjoita kansalaisaloite, kampanjoi asian puolesta, lue kirjoja ja tutkimusta, kuten tuore Perustulon aika -pamfletti (2012), ja käännytä ystäviäsi ja eri puolueiden edustajia perustulon kannalle. Perustulo yhdistää ihmisiä. YHDESSÄ TURVAAMME TULEVAISUUTESI

18 18 Rönsy 2/2012, / $CTTKG Apulaiskaupunginjohtaja ja psykologi Pekka Sauri muistetaan myös vuonna 2002 loppuneesta radion Yölinja-ohjelmasta, jonne ihmiset soittivat huoliaan (ja pilapuheluita). poika,joka ei koskaan kasvanut aikuiseksi OHJAUS JA DRAMATISOINTI JUHA KUKKONEN ROOLEISSA MM. RIKU NIEMINEN,ROBIN SVARTSTR M,SANNA WARSELL Esitykset Suomenlinnan kes teatterissa Hyv n Omantunnon linnakkeessa. RYHMÄTEATTERIN LIPUNMYYNTI Helsinginkatu 25, Helsinki, puh. (09) , avoinna ma-pe klo LIPUT 33 / 29 / 25 / 23 / 16 lippupalvelu.fi ryhmateatteri.fi Agonistista politiikkaa! En hyväksy mielipidettänne, mutta tulen kuolemaani saakka puolustamaan oikeuttanne ilmaista se, Voltaire kiteyttää agonistisen keskusteluasenteen. A gonistille demokratia on väittelyn areena, jossa kaikilla on oikeus tulla kuulluksi. Keskustelukumppanin kunnioittaminen on hyvä tavoite, mutta käytännössä harvan hallitsema taito. Rönsy haastatteli aiheesta Helsingin apulaiskaupunginjohtaja, psykologi Pekka Sauria. Uuden ajan tavaratalo Kodintarvikkeet Sisustustuotteet Lahjatavarat Poikkea tutustumaan monipuoliseen valikoimaamme! Runebergink. 17 Kampissa ma pe 10 18, la Myös verkkokauppa: Pekka Sauri, allekirjoitatko agonistisen asenteen hyödyt? Ilman muuta. Vakaumukseni mukaan todellisuus rakentuu keskustelussa. Jokaiselle on annettava mahdollisuus esittää mielipiteensä. Millainen on poliittisen keskustelun tila Suomessa? Ei hirveän PUNAVIHERNÄKEVÄ AIKAKAUSLEHTI KUUDESTI VUODESSA hyvä. Keskitytään väärinkäytöksiin, vaalirahoihin ynnä muuhun sellaiseen. Vaikka nämä pitää selvittää, se ei ole kovin rakentavaa. Sisällöt peittyvät alle. Toisaalta sisältö on keskittynyt euron problematiikkaan: tuho tulee. Tekninen aihe etäännyttää ihmisiä politiikasta. On paljon vastakkainasetteluja... Mitä tehdä, jos keskustelukumppani vituttaa? On, mutta on vaikea ymmärtää, minkä positioiden välillä. Euroasiassa perussuomalaisbuumi ei ole esittänyt vaihtoehtoja. Osin siitä suosion laskussakin lienee kyse. Onko sinulla usein hankalia keskustelutilanteita? Kaiken aikaa. Suomessa ei ole mitään varsinaista keskustelukulttuuria, vaan ilmoituskulttuuri. Mutta avautumista on tapahtunut. Miten siedät hirveitä mielipiteitä? Kysyn, että miten niin. Pyydän toista osapuolta perustelemaan. Joskus se vaatii viilipyttymäisyyttä. Onko viilipyttymäisyys opittavissa vai luontaista? Voi olla lahjak- kuuttakin, mutta on se opittavissa. Maailmankatsomus, että antaa tilaa omista poikkeavillekin mielipiteille, vähentää ärsyyntymistä. Pitää pyrkiä dialogiseen tilanteeseen. Mutta mitä tehdä, jos keskustelukumppani vituttaa? Tehdä? Esität oman mielipiteesi. Jos ei suostu keskustelun pelisääntöihin, on hävinnyt tilanteen. Entä, jos vastaväittelijä ei suostu myöntämään olevansa väärässä? Toinen on väärässä vain, jos osoitat hänen näkemyksensä vääräksi. Asia ei muutu inttämällä, vaan pitää olla perustelu takana. Perussuomalaisuushan on osittain tätä. Pelkästä tunteesta ei tule poliittista sisältöä. En tuomitsisi sitä, vaan syy on, että politiikka vaatii puoliammattilaisuutta. Mitä haluaisit sanoa esimerkiksi baareissa politiikasta väitteleville? Argumentaatio on suurin asia, maailma tapahtuu sen sisällä. Uskomuksilla tai asenteilla ei pitkälle pötkitä. Simo Raittila Helsinkiläinen toimittaja, joka tykkää väitellä baaripöydissä

19 Rönsy 2/ Netissä puhutaan vihaa ja nauretaan päälle Maaliskuussa Etnisten suhteiden neuvottelukuntaa vetävä kansliapäällikkö Ritva Viljanen otti kantaa anonyymiä nettikirjoittelua vastaan Tamperelainen-lehdessä. Hänen mukaansa Yksinäiset sudet löytävät verkosta toisensa liian helposti ja saavat suhteettoman suuren näkyvyyden. Viljanen ei kommentissaan huomaa, että esimerkiksi seksuaalivähemmistön edustajalle voi olla vapauttavaa löytää kaltaisiaan verkkokeskusteluista. Valitettavan monille muillekin internet näyttäytyy vain pelottavana toiseutena, lähteenä vihapuheelle ja pesäpaikkana koulusurmaajille. Internetin keskustelukulttuureita tutkineen Robert Arpon mukaan internetin erityispiirre on, että suurin osa keskustelijoista ei sano mitään. Osallistujista 90 prosenttia vain lukee, yhdeksän prosenttia osallis- Toimintaohje kaikentietävälle nettikeskustelijalle Vihreiden entinen kansanedustaja Jyrki Kasvi kävi Nuori vihreä vaikuttaja kurssilla puhumassa teknologiasta ja eksyi puheessaan myös nettikeskusteluihin. Kasvin mukaan ihmisen sormet toimivat näppäimistöllä nykyään niin nopeasti, että näytölle syntyy sellaista tekstiä, jota sosiaalisessa tilanteessa ei koskaan päästäisi suustaan. Kirjoitetulla tekstillä taas on edelleen suurempi painoarvo kuin puhutulla ja siksi vastaanottaja provosoituu tekstistä ja vastaa siihen kärjistetysti. Näin väärinymmärrysten, kärjistysten ja provosoinnin kehä on valmis. Kehän välttämiseksi kokosimme vinkkejä nettikeskustelijalle: tuu satunnaisesti ja yksi prosentti osallistuu keskusteluun aktiivisesti. Tämä yhden prosentin vähemmistö määrittelee keskustelun kulun, äänen ja värin koko joukolle. Internetin pohjamudat ovat pullollaan nykypäivän kansankulttuuria. Karnevalismia ja parodiaa suosivassa netti-ilmaisussa mikä tahansa, kuten My Little Pony-hahmo, voidaan alentaa hyvinkin groteskein ja ruumiillisin kuvin. Yhtälailla kuin kaunis ja arvostettu alennetaan, voidaan alhaisimmat ylentää: edesmenneen Kuvalaudan etusivua koristaa tällä hetkellä kuva Anders Behring Breivikistä kruunu päässä. Netissä merkityksiä käännetään päälaelleen ja jäljelle jää vain kaikenkattava nauru. Internetissä nauretaan mahdollisuudelle nimetä yhteiskunnalle yhteisiä arvoja, jotka myös Arpon mielestä ovat myytti. Nettikeskustelut käyttäytyvät kuin lintuparvi, joissa yhden yksilön liike saa koko parven yhtäkkiä kääntymään. Meemit syntyvät ja kuolevat tai jäävät elämään syklisesti itseään toistaen. Niitä ei voi hallita, vaikka kaupalliset tahot sitä usein yrittävät, toteaa Arpo. Nettikulttuuri voi olla sitä elämättömille pelottava ja arvaamaton, mutta nettinatiiville todellinen vapaus ja uudistava nauru elävät verkossa. Anna Koppanen Uskalla avata suusi! Ilman keskustelua emme pääse puusta pitkälle. Luontoa ja elämän monimuotoisuutta arvostavien, olisi syytä olla ylpeitä itsestään. Olen usein ihmetellyt miksi me pehmeiden arvojen puolustajat, etenkin niin sanotut kiltit tytöt olemme hiljaa samaan aikaan kun vanhat, keskiluokkaiset heterosedät kertovat auliisti kysymättäkin mielipiteitään. Otamme askeleen kohti parempaa maailmaa, kun kerromme ääneen, mitä pidämme arvokkaana ja mitä emme hyväksy. Pienilläkin sanoilla ja eleillä voimme kannustaa toisiamme uskomattomiin asioihin. Vertaisin hyvien asioiden puolustamista puutarhan hoitoon: Se on ilmaista, joskus hankalaa ja aikaa vievää, mutta tuottaa satoa ja iloa! Olkaamme rohkeita, kuunnelkaamme sydäntä ja käyttäkäämme järkeä, sanoi Taikuri Otsikin. Pelätä ei kannatta, sillä muuten pelko syö meidät. Heikkoina hetkinä voi miettiä, mitä Haavisto tai vaikka Peppi Pitkätossu olisi tehnyt. Vai olenko ainoa, jota on harmittanut joskus, että on ollut hiljaa väärässä paikassa? Maailma on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan, sanoo Muumipappa. Sinikka Kulluvaara Lapin vinolainen, joka rakastaa unelmoida ja haaveilla, ja olla joskus tekemättä mitään tärkeää. Suurin osa keskustelijoista ei sano mitään. Jos provosoit, muista että joku mitä todennäköisimmin myös provosoituu. Tunnista tilanteet, joissa sinua provosoidaan. Älä hauku tai käy henkilökohtaisuuksiin. Jokaisella on oikeus ja usein myös syy mielipiteeseensä. Älä tyrmää pyydä perusteluja. Poista kokeeksi superlativiit. Pidempi teksti kannattaa tulostaa ennen julkaisemista, jotta voit arvioida sitä etäämmältä.

20 20 Rönsy 2/2012 Martti Tulenheimo, European Cyclists Federation. Toisten joutavat ovat toisten juotavia. Draamaa Tukholmassa - kiertääkö vanhankaupunki vai kävellä sen läpi? Grand Place, Brysseli. Luultavasti. Brysseliin ja takaisin Vuoden 2011 Nuori vihreä vaikuttaja -kurssi huipentui Brysseliin helmi-maaliskuussa. Siellä kurssilaiset kokivat iloa, hämmennystä ja Carl Schlyterin. Jännitys ja into pakkautuivat Katajanokan terminaaliin. Small talk -aiheena toimi kylmä ja tuulinen keli, josta pian pääsisimme eroon; Ruotsissa ruoho on vihreämpää ja pakkanenkin plussan puolella. Seuraavana aamuna Tukholman aurinko sokaisi hyteistään ryömivät vihreät. Iltapäivällä juna lähti Kööpenhaminaan. Reilauksen matkakaava oli selvä: kallista kahvia, halpaa olutta ja ohikiitävien maisemien hämmästelyä. Juuri kun allekirjoittanut ehti kehua selostajakaimansa sanoin Interrailin toimivan kuin ajatus, kävi ilmi, että ratatöiden takia joudumme viettämään yön Köpiksessä. Maanantain suunnitelmat menivät uusiksi. Takaiskulle eivät voineet mitään edes mainiot päähuseerajamme Maiju Komentoketju Turunen ja Jussi Smooth Eyes Henki oli katossa, vaikkei aina kulkenut. Airaksinen. Maanantai-iltana saavuimme Kölnin kautta Brysseliin. Tiistaina Euroopan parlamentissa audienssin saivat saksalainen meppi Ska Keller ja Martti Tulenheimo European Cyclists Federationista. Parlamentin esittelykierroksen jälkeen tapasimme pikaisesti Satu Hassin, joka kertoi elintarviketeollisuuden toilailuista. Kahvia kului kärrykaupalla. Illalla kukin tutustui Brysseliin tyylillään. Keskiviikkona univaje unohtui, kun ILGA Europen Nanna Moe kertoi Suomen olevan vuosia Ruotsia jäljessä seksuaalivähemmistöjen oikeuksissa. Ei paljon lätkäkulta lohduttanut. Jan Philippe Albrecht kertoi ACTA-laista ja Kjell Sevon mafiosoista. Ruotsalainen Meppi Carl Schlyter oli myöhästyä kokouksestaan esitellessään koomikon taitojaan. Talouskasvun havainnollistaminen ryhmäläisten takeilla ei jättänyt ketään kylmäksi, väsymys kaikkosi kurssilaisista kuin lohi Itämerestä. Viimeisenä Bryssel-päivänä Olli Rehnin avustaja Anna-Kaisa Itkonen kertoi EU-komissiosta. Väsymys oli kasaantunut kurssilaisten harteille kehitysmaavelan tavoin, ja päät kolahtelivat talouskomission jalopuupöytään. Lopuksi tutustuttiin ViNOn kattojärjestön FYEGin ja European Youth Forumin toimintaan. Ohjelma oli ohi. Paluumatka junissa ja laivassa vietettiin mainioksi todetulla kaavalla: kallista kahvia, halpaa olutta ja erinomaista matkaseuraa. Henki oli katossa, vaikkei aina kulkenut. Nostalgiset kiitokset kurssikavereille ja taustavoimille! Teksti: Mertsi Murmann Turusta Helsinkiin muuttanut journalismin opiskelija Kuvat: Leevi Kerkelä Helsinkiläistynyt Rovaniemen kasvatti, joka tutustui ViNOon NVV-kurssin kautta.

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen Kommentti Yksilön ääni -kirjaan Timo Hämäläinen Maailmantalouden murros ja hyvinvointivaltion haasteet dominoivat yhteiskunnallista keskustelua - arkielämän hyvinvoinnin murros jäänyt huomiotta Talous

Lisätiedot

Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille

Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille Erityisasiantuntija, dosentti Sakari Kainulainen Diakonian tutkimuksen seura 16.3.2015 Vuosikokous, HY 16.4.2015 1 Aiheita Mitä on hyvinvointi? Yhteisö määrittää hyvinvointiamme

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014 NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014 Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto LANU-koordinaatioryhmä 26.11.2015 Turku Näin tutkimus toteutettiin NUORET LUUPIN ALLA 2014 Vastaajat

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Tulevaisuuden koulua kohti -seminaari 7.-8. 10 2014 Elisa Poskiparta Turun yliopisto KiVa Koulu Mitä kiusaaminen

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009

KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009 KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009 Järvenpään Kehäkarhut ry:n malli Toiminnanjohtaja Juha Saurama Järvenpään Kehäkarhut ry Yli 400 harrastajaa Perustettu 1996 Nyrkkeily, potkunyrkkeily, krav

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006 Suomen Unicef-yhdistys ry Tutkimus lasten oikeuksista 2006 Marraskuu 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää peruskoulun yläasteen oppilaiden käsityksiä ihmis- ja lasten

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot